2013-03-13 Demari Pääkirjoitus: Rohkeus puuttuukin kehitysavun kritisoijilta

[skrabb]

Rohkeus puuttuukin kehitysavun kritisoijilta
Pääkirjoitukset 13.3. 3.30.
PÄIVITETTY 13.3. 10.38.

Kehitysyhteistyöstä puhuminen on pitkään ollut mustavalkoista vänkäämistä siitä, johtaako se tuloksiin vai ei. Arvostelijoiden mielestä valtioiden kehitysapurahat uppoavat Kankkulan kaivoon, kun hankkeet elävät vain niin kauan kuin apua ja ulkomaisia työntekijöitä on käytettävissä. Tukisummien arvellaan menevän sivu tarvitsijoiden suun, kun niitä pyörittävät korruptoituneet hallinnot.

//Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet jo vuosia Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista.

Eihän kirkkokaan tee lähetystyötä pelkin kolehtivaroin.

Populististen poliitikkojen puheissa tehottomuussyytökset ovat laajentuneet "arvokeskusteluksi", jossa kyseenalaistetaan ulkomaille suuntautuva valtionapu. Perussuomalaiset ovat esittäneet vaaliohjelmissaan ja varjobudjeteissaan kehitysyhteistyön määrärahojen tuntuvaa leikkaamista. Perussuomalaiset haastavat tyystin Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan lähtiessään siitä, että veronmaksajien rahoilla tulee kehittää vain suomalaista yhteiskuntaa. Puolueen mukaan maamme kansalaisilla on moraalinen oikeutus ajatella yksinomaan heille itselleen verovaroista tulevaa vastinetta.     

Kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt eivät torju työnsä kritisointia. Päinvastoin järjestöt itse korostavat  avustushankkeiden laadun parantamista. Ne kannattavat avoimuuden lisäämistä ja tehokkaampia tulosten mittareita. Toki ne toivovat myös sen muistamista, että epäonnistumiset eivät likimainkaan aina johdu huonosta työstä. Hävikkiä voivat synnyttää vaikkapa luonnonmullistukset taikka poliittisen vallan vaihdokset.   

Yleistävät syytökset sekä kansainvälisen solidaarisuuden mitätöinti ovat kuitenkin katkaisseet kamelin selän. Salin täydeltä  järjestöväkeä kokoontui eilen eduskuntaan puhumaan suoraan ja rohkeasti kehitysyhteistyön haasteista. Samalla ne muistuttivat tarpeesta  nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat nykyisestä 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin pääsisimme edes lähemmäs muiden pohjoismaiden tasoa.   

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja muut tilaisuuteen kutsutut poliitikot pohtivat keinoja tehostaa globaalin kestävän kehityksen hyväksi tehtävää työtä ja vahvistaa Suomen panosta. Poikkeuksen tekivät perussuomalaisten kansanedustajat Hanna Mäntylä ja Mika Niikko. Kaksikolta kuultiin puhetta kehitysavun muuttamisesta kansalaisten vapaaehtoiseksi hyväntekeväisyydeksi. Ikään kuin kirkkokin tekisi lähetystyötä pelkästään kolehtivaroin!

Täsmällisiä kantoja määrärahojen alasajoon heiltä ei saatu tivaamallakaan. Liekö syynä se, että seminaarissa palautettiin mieleen tutkimustieto: 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Perussuomalaisilla oli kylläkin kanttia nuoleskella järjestöjä lupaamalla kasvattaa niiden osuutta budjettipotista – kunhan sitä ensin supistetaan. Saajapuoli joutui huomauttamaan, etteivät valtiot sentään voi delegoida globaalia vastuutaan kansalaisjärjestöille.

TEKSTI:Demokraatti

http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/10749-rohkeus-puuttuukin-kehitysavun-kritisoijilta

Uuden lastensairaalan rakentaminen yli 60 vuotta vanhan ja romukuntoisen sairaalan tilalle yksityisin varoin ja vapaaehtoiskeräyksin sopii näille vasuripölvästeille aivan mainiosti 

Boldaus oma

[törö]

Yllätyn jos Demarissa on jotain älykästä. Tämä oksennus ei tullut yllätyksenä.

[Joopa]

Tässä tuli mieleeni pään hakkaamisesta seinään. Jos päätä hakkaa seinään tarpeeksi kauan, joko seinä tai pää hajoaa. Tämä on fakta. Jos päätä ja seinää vaihdetaan sopivin välein, voi hakkaaminen jatkua ikuisesti.

Esimerkissä seinä on mikä tahansa syy kehitysavun epäonnistumiseen ja pää on demarin toimittaja.

[Jouko]

Globaali vastuu - vaikka menisi tuhkatkin pesästä!

[Oami]

Yleistävät syytökset sekä kansainvälisen solidaarisuuden mitätöinti ovat kuitenkin katkaisseet kamelin selän. Salin täydeltä  järjestöväkeä kokoontui eilen eduskuntaan puhumaan suoraan ja rohkeasti kehitysyhteistyön haasteista. Samalla ne muistuttivat tarpeesta  nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat nykyisestä 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin pääsisimme edes lähemmäs muiden pohjoismaiden tasoa.   

Kertoisiko joku lisää siitä tarpeesta? Mihin me sitä tarvitsemme?

Saattaa olla väärä foorumi kysyä. Kysyinpä silti.

[coscarnorth]

80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.

Täh, eikös tämä ollut juuri erään tutkimuksen mukaan kansalaisten suosikkileikkauskohteena? Tätä lukua minun on hyvin vaikea uskoa. Käsittääkseni kehitysapuun kohdistuu kriittistä suhtautumista jopa vihreiden keskuudessa.

Siitäkin huolimatta, että luin koko kirjoituksen, ei minulle ihan täysin auennut, että kuinka tämä liittyy rohkeuteen? Mitä tekemistä rohkeudella on tämän kanssa? Onko sellainen veronmaksaja, joka pelkää verorahojensa päätyvän kankkulan kaivoon siis pelkuri?

[Reinhardt42]

Minunkin on hyvinn vaikea uskoa tuohon että kansasta 80% kannattaa muna erittäin tai melko suorana, että kippaamme yli
miljardin vuosittain lähinnä kehitysmaalaisten vastuuttoman sikiämisen tukemiseen.

[l'uomo normale]

Minunkin on hyvinn vaikea uskoa tuohon että kansasta 80% kannattaa muna erittäin tai melko suorana, että kippaamme yli
miljardin vuosittain lähinnä kehitysmaalaisten vastuuttoman sikiämisen tukemiseen.

Riippu kysymyksenasettelusta mitä tuloksia halutaan ja saadaan. Ennen kuin koko kysymyksenasettelu on nähtävissä, on turha vaivata liikaa päätään joillain gallup-luvuilla.

[Alkuasukas]

Kysytään kansalta kumpaa kannatetaan, kehitysapua vai uutta sairaalaa lapsille.  Ja vastaus on...

[AuggieWren]

Yleistävät syytökset sekä kansainvälisen solidaarisuuden mitätöinti ovat kuitenkin katkaisseet kamelin selän. Salin täydeltä  järjestöväkeä kokoontui eilen eduskuntaan puhumaan suoraan ja rohkeasti kehitysyhteistyön haasteista. Samalla ne muistuttivat tarpeesta  nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat nykyisestä 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin pääsisimme edes lähemmäs muiden pohjoismaiden tasoa.   

Kertoisiko joku lisää siitä tarpeesta? Mihin me sitä tarvitsemme?

Saattaa olla väärä foorumi kysyä. Kysyinpä silti.

Että täyttäisimme ne kansainväliset nimeltämainitsemattomissa sopimuksissa aukikirjoitetut velvoitteemme. Eihän hyväntekijäin konferensseissa kehtaa edes luomupunaviiniä hyvällä omallatunnolla nauttia, ellei tämä Suomen velvoite ole täytetty. Ei kehitysapu tarvitse Suomea, me tarvitsemme kehitysapua!

Totta puhuen sekä politiikkansa että puoluelehtensä kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että demareilla ei ole vähäisintäkään halua estää kannatuksensa laskua ja työtätekevien valumista pois demareita äänestävästä joukosta lopullisesti. Sääli, sillä joskus puolueessa oli jotain itua ja impiwaaralaisen ajanlaskun aikaan demarit saivat paljon hyvää aikaan.

[Reinhardt42]

^^^Niin. Tähän kysymyksenasettelun merkitykseen yritin hienovaraisesti viestilläni johdatellakin. 
Lisäksi tuossa demarin jutussa rinnastettiin kehitysapu ja kirkon lähetystyö ja että ei kirkko kolehdilla sitä touhuaan rahoita.
Sujuvasti unohdettiin rinnastuksesta että kirkosta voi halutessaan erota ja näin välttyy maksamasta.
Olisi hyvin yksinkertaista laittaa veroilmoitukseen sarake kehitysavulle että maksaako vai ei. Silloin nähtäisiin se kansansuosiokin
ihan konkreettisesti. Se olisi samalla ennenkaikkea demokraattista ja loppuisi iänikuinen vääntäminen tästä aiheesta.
Miten on sosiaaliDEMOKRAATIT, eikö pistetä yks tommonen?
Ai ei vai? Vittu kun yllätyin.

[Jouko]

Yleistävät syytökset sekä kansainvälisen solidaarisuuden mitätöinti ovat kuitenkin katkaisseet kamelin selän. Salin täydeltä  järjestöväkeä kokoontui eilen eduskuntaan puhumaan suoraan ja rohkeasti kehitysyhteistyön haasteista. Samalla ne muistuttivat tarpeesta  nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat nykyisestä 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin pääsisimme edes lähemmäs muiden pohjoismaiden tasoa.   

Kertoisiko joku lisää siitä tarpeesta? Mihin me sitä tarvitsemme?

Saattaa olla väärä foorumi kysyä. Kysyinpä silti.

Sitä tarvetta ollaan käsitelty paljonkin. Se on tarve ylläpitää eliitin poliittisia suojatyöpaikkoja ja nousujohteisia eläkevirkoja (Eva Biaudet). Kehitysapu kietoutuu kaikkeen muuhunkin vastaavaan. Meillä on todellinen tarve niputtaa yhteen kaikki julkiset menot jotka eivät koidu koko kansan hyväksi. Se näyttäisi tilanteen koko karmeudessaan.

[kuhlmey]

Minunkin on hyvinn vaikea uskoa tuohon että kansasta 80% kannattaa muna erittäin tai melko suorana, että kippaamme yli
miljardin vuosittain lähinnä kehitysmaalaisten vastuuttoman sikiämisen tukemiseen.

Gallupeissa ei ikinä mainita tuota miljardia, vaan puhutaan jostain hääppöisistä 0,5 ja 0,7 prosenteista. Kyselkääpä ohimennen, sivulauseenomaisesti lähipiiriltänne ja tuttaviltanne, paljonko he arvelevat Suomen kehitysavun olevan. Mainitkaa vastauksenne jälkeen myös, että määrä on tuplaantunut 2000-luvulla, taantumaa tai ei. Tai noh, nyt tänä vuonna ilmeisesti nostoa ei tehty.

[Roope]

Kehitysyhteistyöstä puhuminen on pitkään ollut mustavalkoista vänkäämistä siitä, johtaako se tuloksiin vai ei. Arvostelijoiden mielestä valtioiden kehitysapurahat uppoavat Kankkulan kaivoon, kun hankkeet elävät vain niin kauan kuin apua ja ulkomaisia työntekijöitä on käytettävissä. Tukisummien arvellaan menevän sivu tarvitsijoiden suun, kun niitä pyörittävät korruptoituneet hallinnot.

Eikä tätä väitettä edes yritetty kumota Demarin pääkirjoituksessakaan. Kunhan vain sössötettiin tarkemmin määrittelemättömästä "globaalista vastuusta".

Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet jo vuosia Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista.

Niin, ne samat kansalaisjärjestöt, joiden kautta iso osa kehitysmäärärahoista kanavoidaan. Jos ne eivät saa rahaa, ne kuihtuvat pois.

Yleistävät syytökset sekä kansainvälisen solidaarisuuden mitätöinti ovat kuitenkin katkaisseet kamelin selän. Salin täydeltä järjestöväkeä kokoontui eilen eduskuntaan puhumaan suoraan ja rohkeasti kehitysyhteistyön haasteista. Samalla ne muistuttivat tarpeesta nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat nykyisestä 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin pääsisimme edes lähemmäs muiden pohjoismaiden tasoa.   

Kuulisin mielelläni perustelut sille, mikä tarve on korottaa tai edes säilyttää juuri tätä tukea, kun Suomi elää velaksi ja kaikesta muusta tingitään. Hollanti teki hiljattain kehitysapuun miljardin euron leikkauksen.

Kaksikolta kuultiin puhetta kehitysavun muuttamisesta kansalaisten vapaaehtoiseksi hyväntekeväisyydeksi. Ikään kuin kirkkokin tekisi lähetystyötä pelkästään kolehtivaroin!

Vertaus on sikäli hyvä, että en halua maksaa myöskään kirkon lähetystyöstä, jonka katson yhtä lailla hyödyttömäksi toiminnaksi. Valitettavasti joudun silti niin tekemään, eikä minulla ole silti kirkkoon kuulumattomana kansalaisena mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.

Ulkomaille suunnattu kehitysapu ei kuulu valtion peruspalveluihin, mutta silti se rahoitetaan verovaroin. Jos kansalaiset katsovat kehitysavun rahoittamisen arvoiseksi, niin he voivat osoittaa sen tekemällä lahjoituksensa vapaaehtoisesti. Tämän vapaaehtoisen lahjoittamisen suosiota lisäisi se, että kehitysavun osoitettaisiin olevan tehokasta ja mielekästä, sillä tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat kehitysmaiden auttamiseen periaatteessa myönteisesti.

Liekö syynä se, että seminaarissa palautettiin mieleen tutkimustieto: 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.

Hah. Siinä samassa vuosittaisessa tutkimuksessa ei uskalleta kysyä, kuinka suuri Suomen kehitysavun pitäisi vastaajien mielestä olla euroissa. Sen sijaan kehitysavun kasvattamiselle luodaan näennäistä tukea kysymällä, kuinka suuri sen osuus pitäisi olla bruttokansantuotteesta (jonka suuruutta vain harva hahmottaa). Huomaavaisesti (ja rohkeasti, ks. otsikko) oikea vastaus (0,7 %/bkt) tarjotaan varmuuden vuoksi jo itse kysymyksessä...

Edellisvuosien tapaan kansalaiset arvioivat kehitysyhteistyömäärärahat selvästi pie-
nemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Yleisin arvio, johon osuu 30 prosenttia vastauk-
sista, on 150 miljoonaa vuodessa. Oikean vaihtoehdon eli noin miljardi vuodessa tietää
tai arvaa vain kahdeksan prosenttia vastaajista.

Ulkoasiainministeriö: Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2012

Saajapuoli joutui huomauttamaan, etteivät valtiot sentään voi delegoida globaalia vastuutaan kansalaisjärjestöille.

Jospa "saajapuoli" nyt ensin määrittelisi viimeinkin suomalaisten "globaalin vastuun", niin sitten voisimme keskustella yhdessä siitä, kuinka vastuuta on järkevää toteuttaa. Suomalaisten vastuut kun voivat oikeasti määritellä vain suomalaiset itse, ei kukaan muu. Vai onko tämä "globaali vastuu" toimittajan mielestä jotenkin kansalaisten käsityskyvyn ulottumattomissa, kuten rivien välistä on luettavissa?

[Maastamuuttaja]

Kuuluvatkohan myös kehitysmaat "globaalin vastuun" piiriin? Olisiko niilläkin edes jossain määrin vastuuta omasta kehityksestään? Jos ei itsekkyydestä niin ainakin globaalista vastuusta muita gloobin asujia kohtaan?

[Micke90]

Täsmällisiä kantoja määrärahojen alasajoon heiltä ei saatu tivaamallakaan. Liekö syynä se, että seminaarissa palautettiin mieleen tutkimustieto: 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Perussuomalaisilla oli kylläkin kanttia nuoleskella järjestöjä lupaamalla kasvattaa niiden osuutta budjettipotista – kunhan sitä ensin supistetaan. Saajapuoli joutui huomauttamaan, etteivät valtiot sentään voi delegoida globaalia vastuutaan kansalaisjärjestöille.

Tai sitten 80 % suomalaisista ei ole kovin syvällisesti perehtynyt kehitysapuun ja sen vaikutuksiin maailman köyhyyteen. Jos kyseinen kirjoittaja olisi vaivautunut perehtymään toisenlaisiin tutkimuksiin, joissa jopa itse kehitysmaista kotoisin olevat tutkijat ja poliitikot kyseenalaistavat kehitysavun merkityksen.

Tuo kirjoitus oli muutenkin tyypillinen sossupuolueen aivopieru eikä ansaitse tämän enempää huomiotani. Jätän asian tähän.

[elukka]

Yleistävät syytökset sekä kansainvälisen solidaarisuuden mitätöinti ovat kuitenkin katkaisseet kamelin selän. Salin täydeltä  järjestöväkeä kokoontui eilen eduskuntaan puhumaan suoraan ja rohkeasti kehitysyhteistyön haasteista. Samalla ne muistuttivat tarpeesta  nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat nykyisestä 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin pääsisimme edes lähemmäs muiden pohjoismaiden tasoa.   

Kertoisiko joku lisää siitä tarpeesta? Mihin me sitä tarvitsemme?

Saattaa olla väärä foorumi kysyä. Kysyinpä silti.

Kyllä auttaminen on hyvä asia. Mutta kehitysyhteistyömäärärahat nykyisestä 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta nostopuheet ovat vain kaksimielistä ja tekopyhää paskan jauhantaa.

Tuloksia eikä jotain huuhaa prosentteja kaivataan. Kommarit jauhaa %:sta...

[skrabb]

YK:n pääsihteerin neuvonantaja patistaa Suomea kehitysapuun
Kotimaa | Turun Sanomat17:47
Päivitetty 18:08

YK:n pääsihteerin erityisneuvonantaja patistaa Suomea pysymään kehitysaputavoitteessaan. Suomessa tänään vierailleen Amina Mohammedin mielestä kehittyneiden maiden pitää suoriutua velvoitteistaan talouskriisistä huolimatta.

Teollisuusmaat ovat sitoutuneet ohjaamaan kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, kun Suomen julkisen kehitysavun suuruus on 0,55 prosenttia. Sitoumus on osa vuosituhattavoitteita, jotka pitäisi saavuttaa viimeistään vuonna 2015.

Mohammed osallistui Helsingissä konferenssiin, jossa etsittiin uusia kehitystavoitteita vuosituhattavoitteiden tilalle.

–?Säästäminen kehitysavusta ei ole hyväksi kenellekään; ei yrityksille, turvallisuudelle tai inhimilliselle kehitykselle, Mohammed sanoi STT:n haastattelussa.

Hänen mukaansa keskusteluissa pyörii tällä hetkellä 148 ehdotusta uusiksi kehitystavoitteiksi, kun niitä loppujen lopuksi pitäisi olla vain muutama.

–?Tällä kertaa agenda on koko maailman yhteinen, ei ainoastaan globaalin etelän. Globaalissa pohjoisessa on yhtä lailla ongelmia esimerkiksi nuorisotyöttömyyden kanssa, Mohammed sanoo.

TS–STT

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/462226/YKn+paasihteerin+neuvonantaja+patistaa+Suomea+kehitysapuun

[Eino P. Keravalta]

..muistuttivat tarpeesta  nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat nykyisestä 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näin pääsisimme edes lähemmäs muiden pohjoismaiden tasoa.   

Enää pitäisi tietää, miksi Suomen tulisi tässä(kään) asiassa tavoitella muiden Pohjoismaiden "tasoa". Ovatko muut Pohjoismaat jokin absoluuttinen mallimaiden kerho? Ovatko he jokaisessa päätöksessään oikeassa? Onko muissakaan Pohjoismaissa rahan kaatamisella keharimaihin kansan tuki? Eikö Suomi ole itsenäinen valtio, joka tekee päätöksensä itse? Eikö Suomen ainoa tehtävä ole tehdä päätöksiä, jotka hyödyttävät sen kansaa, eikä jotakin pohjoismaista moraalisäteilykerhoa?

..joutui huomauttamaan, etteivät valtiot sentään voi delegoida globaalia vastuutaan kansalaisjärjestöille.

Mikä ihmeen "globaali vastuu"? Ei sellaista ole olemassakaan muualla kuin verovaroilla elävien porsastelijoiden suhteellisuudentajuttomassa ja moraalittomassa mielikuvituksessa.

[foobar]

..joutui huomauttamaan, etteivät valtiot sentään voi delegoida globaalia vastuutaan kansalaisjärjestöille.

Mikä ihmeen "globaali vastuu"? Ei sellaista ole olemassakaan muualla kuin verovaroilla elävien porsastelijoiden suhteellisuudentajuttomassa ja moraalittomassa mielikuvituksessa.

Jännää, että globaali vastuu ei voi rakentua yksilöiden vapaaehtoisuuden varaan, eikä sitä varsinkaan edellytetä mitenkään tasapuolisesti kaikilta maailman kansalaisilta tai edes mailta. Ainoastaan valkoinen eurooppalainen on vastuuseen velvoitettu, ja ilman pakkoa se ei onnistu. Muut elävät pellossa, koska vastuunkantaja on löydetty. Väkisinkin tämä mielikuva tästä minulle tulee.

[Maastamuuttaja]

Mohammed voisi käväistä myös Obaman puheilla muistuttamassa, että USA:n BKT-osuus pyörii 0.20%:n tasolle ja häviää ronskisti mm. Finland-nimiselle maalle, joka sijaitsee Euroopan pakkasvyöhykkeellä. USA:sta Mohammed voisi sitten jatkaa toivioretkeään Saudi Airwaysin ykkösluokassa Riaydhiin kertomaan öljysheikeille, että hyväntekeväisyyttä voi kohdistaa myös ei-islamilaisiin maihin.

[guest3656]

Suomen julkisen kehitysavun suuruus on 0,55 prosenttia.

Suomen BKT vuonna 2012 oli 194,5 miljardia euroa, josta Suomi maksoi kehitysmaille reilun miljardin. Tämän lisäksi Suomi tarjoaa ilmaisen elämän jokaiselle, joka sitä kaipaa. Kaupan päälle vielä bonukset, jotka voidaan lähettää kotimaahan serkkupojan matkakassaa lihottamaan. Tämän kaiken Suomi siis maksaa Euroopan ulkopuolisille maille.

Eurooppalaisille kehitysmaille Suomi maksaakin sitten kehitysapua kunnolla. Tämän kehitysavun määrää on mahdotonta arvioida, eikä se ole edes tarkoituskaan. Todellinen suuruusluokka liikkunee 1-2 kertaa valtion budjetti. Pääasia on kuitenkin maksaa. Maksaa aina muille, jotka sotkevat omat asiansa ja jotka osaavat meiltä rahaa vaatia.

Suomi on asemoinut itsensä maailmalla maksajaksi. Rahat löytyy aina tinkimällä lastensuojelusta, mielenterveys- ja päihdepalveluista, vanhustenhuollosta jne. Kalle Tappisen lailla suomalaiset poliitikot eivät ole köyhiä ja kipeitä kun valomerkki koittaa ja laskulle etsitään maksajaa.









http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

[Alkuasukas]

BKT on todella perverssi mittari tällaiselle avulle. Maksamme nyt kehitysapua 2% budjetista!

[Roope]

– Säästäminen kehitysavusta ei ole hyväksi kenellekään; ei yrityksille, turvallisuudelle tai inhimilliselle kehitykselle, Mohammed sanoi STT:n haastattelussa.

Kysytäänkö yrityksiltä ja suomalaisilta? Suomen kehitysapu vastaa yritysten yhteisöveron laskemista noin viidellä prosenttiyksiköllä tai vaihtoehtoisesti alv:n alentamista 1,3 prosenttiyksikköä.

[saippuakauppias]

Kehitysavun määrä saattaa olla oikea. Siinä on vain etumerkkivirhe.

Eilen YLE klo 17.00 uutisissa puolusteltiin kehitysyhteistyöjärjestöjä; "köyhyys on puolittunut maailmassa viimeisen 10 vuoden aikana kehitysavun ansiosta"

Reaalimaailmasta:
"Köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden määrä [Suomessa] on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2009 jo 700 000 henkeä"
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6yhyysraja

MOT

Toisaalta hikipedia ei ole kovin luotettava tietolähde. Uutisissa esiintyi joku nainen World Vision Suomi -järjestöstä. Hikipedia sanoo:

"Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelmat ovat täysin järjestön itsensä rahoittamia. Toiminnan rahoituksen järjestö saa kummeilta ja muilta yksityisiltä lahjoittajilta, yritysyhteistyöstä sekä Suomen ulkoasiainministeriöltä.
Tilivuonna 2010 Suomen World Visionin tuotot olivat 9,5 miljoonaa euroa. Yksityisten lahjoitusten ja kummimaksujen osuus kokonaistuotoista oli 58 prosenttia. Kehitysyhteistyöohjelman kulut toimintavuonna olivat yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa eli 77 prosenttia kuluista."
http://fi.wikipedia.org/wiki/World_Vision

Eikö tuo nyt tarkoita, että se 42% tuli suht suoraan veronmaksajilta?

Toisaalta myös tuo köyhyyden puolittuminen maailmassa ei johdu pitkältikään kehitysyhteistyöstä. Esim yhteistyöstetyn Saharan eteläpuolisen afrikan köyhyys on pysynyt samana, mutta yhteistyöstämättömässä Kiinassa köyhyys on tippunut neljännekseen.

[tietotyöläinen]

Saajapuoli joutui huomauttamaan, etteivät valtiot sentään voi delegoida globaalia vastuutaan kansalaisjärjestöille.

Jospa "saajapuoli" nyt ensin määrittelisi viimeinkin suomalaisten "globaalin vastuun", niin sitten voisimme keskustella yhdessä siitä, kuinka vastuuta on järkevää toteuttaa. Suomalaisten vastuut kun voivat oikeasti määritellä vain suomalaiset itse, ei kukaan muu. Vai onko tämä "globaali vastuu" toimittajan mielestä jotenkin kansalaisten käsityskyvyn ulottumattomissa, kuten rivien välistä on luettavissa?

Tämä on kyllä sietämätöntä journalismia. Saajapuolen huomautus otetaan ikuisena tulessa palamattoman kiveen hakattuna totuutena.

Mikä on tämä globaali vastuu? Miksi valtiolla on tämä vastuu? Mitä se edellyttää? Miten sen laiminlyöminen vaikuttaa? Ja miksei sitä muka voisi delegoida vaikka nyt sitten kansalaisjärjestöille?

[guest3656]

Mikä on tämä globaali vastuu? Miksi valtiolla on tämä vastuu? Mitä se edellyttää? Miten sen laiminlyöminen vaikuttaa? Ja miksei sitä muka voisi delegoida vaikka nyt sitten kansalaisjärjestöille?

Globaali vastuu tarkoittaa sitä, että kehitysmaita ei syyllistetä niiden omien takaperoisten kulttuurien aiheuttamista sosiaalisista ja taloudellisista katastrofeista. Päinvastoin, näiden kulttuurien ainoa vientituote, ihmisliha, on arvossaan kun se kuljetetaan elävänä tänne Pohjolan perukoille asti. Nämä ihmiset saamme vastalahjaksi vuosittain maksamastamme yli miljardin euron kehitysavusta. Reilua kauppaa, jolla me kaikki tienataan.

[Raro]

Suomen julkisen kehitysavun suuruus on 0,55 prosenttia.

Suomi on asemoinut itsensä maailmalla maksajaksi.

Tyhmän eväät syödään ensin
-- Vanha impivaaralainen sananlasku.

[kyllästynyt]

"Monissa Afrikan niin sanotuissa epäonnistuneissa valtioissa korruptio on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että mitään kehitystä ei voida enää kuvitellakaan tapahtuvan. Näin väittää Afrikka-aktivisti, entinen toimittaja ja monissa kehityshankkeissa mukana ollut Pekka Peltola."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kirjat/index.shtml/2011/12/1467569/pekka-peltola-afrikassa

Kehitysapu-järjestöt mielellään esittelevät "tuloksiaan", mutta entäs jos iso kuva onkin jotta kehitysapau on aiheuttanut Afrikalle pitkällä aikavälillä valtavaa vahinkoa. Siinä ei pienet "tulokset" paina silloin mitään.

[Roope]

Eilen YLE klo 17.00 uutisissa puolusteltiin kehitysyhteistyöjärjestöjä; "köyhyys on puolittunut maailmassa viimeisen 10 vuoden aikana kehitysavun ansiosta"

Väite on tietysti räikeä valhe, kuten kuka tahansa asiasta mitään tietävä ymmärtää. Kehitys on ollut nopeinta siellä, missä kehitysapua on jaettu vähän tai ei ollenkaan (mm. Kiina) ja hitainta siellä, mihin sitä on jaettu enemmän (tietyt Afrikan maat). Mutta valehdellessa pitääkin valehdella isosti. Aina joku toimittaja sen uskoo.