2013-03-07 Yle: Kielikynnys esteenä maahanmuuttajien koulutiellä

[Saippuakupla]

Loput linkin kautta!

Kielikynnys esteenä maahanmuuttajien koulutiellä

Vieraskieliset nuoret läpäisevät toisen asteen koulutuksen selvästi heikommin kuin suomenkieltä äidinkielenään puhuvat. Tukiverkostot ja työpajat auttavat maahanmuuttajia koulunkäynnissä.

Somaliasta viisi vuotta sitten muuttanut Salma Hassan Hussein muistaa, mikä oli ensimmäinen suuri haaste Suomessa.

- Suomen kieli. Mutta nyt kun olen ollut aktiivinen ja harjoitellut, olen pärjännyt.

Maahanmuuttajanuoret läpäisevät toisen asteen koulutuksen hakukokeen ja itse tutkinnon vielä huomattavasti heikommin kuin syntysuomalaiset. Myös keskeyttämisluvut ovat suurempia maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla. Syynä on usein kielitaito.

Sen tietää myös oululaisia maahanmuuttajanuoria auttavan MANO-hankkeen projektipäällikkö Maria Karppinen.

- Kun maahanmuuttaja saa pakolaisstatuksen, hänelle opetaan suomea kolmen vuoden kotouttamisjakson ajan. Täällä uskotaan, että sinä aikana henkilö saa kielitaidon, jolla pääsee ammatillisen tai lukiokoulutuksen.

[...]

http://yle.fi/uutiset/kielikynnys_esteena_maahanmuuttajien_koulutiella/6465396

Mistä on kyse?

- Riittävä suomenkielen taito ja suomalaisen peruskoulun opit ovat maahanmuuttajanuorten opiskelujen haasteina
- Monien oppimista haittaa se, että kotimaan peruskoulutus ja jopa oman äidinkielen kirjoitustaito puuttuvat
- Lukioissa opiskelee noin 2 000 ja ammatillisessa koulutuksessa reilusti yli 13 000 maahanmuuttajanuorta

[Blanc73]

Kultamunien ohdakkeinen koulutie voisi helpottua nimenomaan panostamalla siihen opiskeluun ihan oikeasti. Ja vieraan kielenkin voi opiskella jos haluaa, helpottaa Kela-kuponkien täyttämistä ja jne.

[VeePee]

Miksi kielivaikeuksista kärsivällä ei voisi olla henkilökohtaista tulkkia/avustajaa auttamassa koulutien läpäisemistä ja vielä tukemassa työelämässäkin? Tilastotkin paranisivat kivasti kun koulupudokkaiden määrä vähenisi ja työllisten luku lisääntyisi. Kai tuohon nyt varaa olisi?

[Emo]

Nyt viimeistään päättäjät tajuavat, että mamunuorille ei pidä opettaa heidän omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan, vaan meidän kieltämme ja kulttuuriamme.

[Marko Parkkola]

"Monien oppimista haittaa se, että kotimaan peruskoulutus ja jopa oman äidinkielen kirjoitustaito puuttuvat"

Sekä se, että koulussa on tulkki (koulunkäyntiavustaja) vieressä saman tien jos joku suomenkielen sana ei luonnistu. Lisäksi on näitä "omakielisiä" opetuksia, eli suomenkielen oppimisen päälle paskotaan oikein kunnolla. Näistähän olen paasannut jo moneen kertaan.

[Embo]

Karppinen huomauttaa, että vieraan kielen omaksuminen on iso haaste ottaen huomioon, että jotkut ovat omallakin äidinkielellään kirjoitustaidottomia.

Voisiko tällä nyt mitenkään olla ohjausvaikutusta maahanmuuttopolitiikkaan? Eikö kerta kaikkiaan kyetä ymmärtämään, että vieraaseen maahan sopeutuminen, kielen opetteleminen ja koulun käyminen suomen kielellä on niin suuri kognitiivinen haaste, että siinä pärjätäkseen yksilöllä on oltava jo valmiiksi hyvät lähtökohdat ja sen lisäksi vielä lahjakkuutta. Vaan kun lahjakkuutta on harvassa.

Ei hyvältä näytä.

[Aallokko]

"Monien oppimista haittaa se, että kotimaan peruskoulutus ja jopa oman äidinkielen kirjoitustaito puuttuvat"

Aluksi:

Otetaan maahan alhaisen osaamis- ja sivistystason omaavia ihmisiä.

Ja sitten:

Ihmetellään, että maassa on alhaisen osaamis- ja sivistystason ihmisiä.

Jonka johdosta:

Ollaan asiasta huolissaan.

Mutta samanaikaisesti:

Otetaan maahan lisää alhaisen osaamis- ja sivistystason ihmisiä.

Ja:

Ollaan yhä enemmän huolissaan ja otetaan maahan yhä enemmän alhaisen osaamis- ja sivistystason ihmisiä.

Missä se järkikulta luuraa?

[Blanc73]

"Monien oppimista haittaa se, että kotimaan peruskoulutus ja jopa oman äidinkielen kirjoitustaito puuttuvat"

Aluksi:

Otetaan maahan alhaisen osaamis- ja sivistystason omaavia ihmisiä.

Ja sitten:

Ihmetellään, että maassa on alhaisen osaamis- ja sivistystason ihmisiä.

Jonka johdosta:

Ollaan asiasta huolissaan.

Mutta samanaikaisesti:

Otetaan maahan lisää alhaisen osaamis- ja sivistystason ihmisiä.

Ja:

Ollaan yhä enemmän huolissaan ja otetaan maahan yhä enemmän alhaisen osaamis- ja sivistystason ihmisiä.

Missä se järkikulta luuraa?

Tarvitsemme lisää tulkkeja, maahanmuuttokoordinaattoreita ja etnisten suhteitten projektipäälliköitä.

[Emo]

^ ^ Nokun me emme voi arvottaa ihmisiä älyn, osaamisen tai minkään ominaisuuden suhteen, ainakaan siten että katsoisimme sen perään että mistä MEILLE on hyötyä. Se olisi riistoa ja rasismia.

Pyyteetön mokuttava suvaitseva haluaa suvaitsevaisuususkontonsa mukaisesti Suomeen otettavan nimenomaan kaikkein tyhmimmät, osaamattomimmat ja sopeutumishaluttomimmat tulijat. Ja jotta mamut pysyisivät jatkossakin tyhminä ja oppimattomina, heille opetetaan kouluissa imaamien toimesta islamia ja huolehditaan siitä, etteivät he pääse unohtamaan omaa takapajuista kulttuuriansa ja historiaansa.

Samanaikaisesti tosin suomalaisille yritetään uskotella sitäkin, että me itsekään emme ole juuri mitään.
Vilkaisin eilen illalla lyhyesti kahta TV:ssä pyörivää sarjaa, joita en ole aiemmin seurannut. Toinen julistaa, että Suomi on ruotsalainen, ja siinä vieraillaan korskeissa ruotsalaisissa linnoissa ja museoissa Tukholmassa ja muualla Ruotsissa. Toisessa sarjassa suomalainen miesnäyttelijä kiertää suomensukuisten kansojen parissa Venäjällä; siinä ohjelmassa etäisen sukulaiskansamme mummoihmiset pyörivät ympyrää kukkahuivit silmillään tanssien karhutanssia. Näytti juuri riittävän typerältä jotta kyseessä hyvinkin sopi olemaan meidän sukulaiskansamme.

^ Sellaista on poliittinen korrektius tänään.

[Bwana]

Tassa tekstissa ei oteta kantaa lukutaidottomien kamelipaimenien maahanrahtaamisen jarkevyydesta.

Eli jos nyt tarkastellaan ihan puhtaasti vieraan kielen oppimista:

Vaikeimmat tapaukset oppilaissa ovat ne, joilla ei ole viela oman aidinkielen luku-ja kirjoitustaitoa. Yleensa puhumme lapsista ikavalilla 5-8, humanitaaristen kohdalla tilanne on sattuneesta syysta vissiin vahan eri. Naiden kohdalla oman aidinkielen opetuksesta voi ihan oikeasti olla hyotya sen toisen kielen opettelemiseksi. Kun tuo taito on hankittu, oppii parrakaskin lapsi noin puolessa vuodessa vieraalla kielellaan "sujuvakieliseksi" arjessaan. Jos siis haluaa taitojaan kartuttaa/kayttaa. Toki "tieteellisia" teksteja pitää selostaa tarkemmin vielä pitkaan tuonkin jalkeen.

Ihan pienet lapset oppivat itselleen vieraan kielen "itsestaan" jos heidan annetaan nain tehda.

Mikaan ei kuitenkaan poista sita tosiasiaa, etta loppupeleissa kaikki on kiinni oppilaan motivaatiosta. Onko hanella tarvetta oppia itselleen vierasta kielta? Tassa kuvaan astuu oppilaan kodin halu/kyky integroitua ymparoivaan yhteiskuntaan ja tuon yhteiskunnan suhtautuminen mahdollisiin integraatiohaluttomiin perheisiin.

[Emo]

Vaikeimmat tapaukset oppilaissa ovat ne, joilla ei ole viela oman aidinkielen luku-ja kirjoitustaitoa. Yleensa puhumme lapsista ikavalilla 5-8, humanitaaristen kohdalla tilanne on sattuneesta syysta vissiin vahan eri. Naiden kohdalla oman aidinkielen opetuksesta voi ihan oikeasti olla hyotya sen toisen kielen opettelemiseksi. Kun tuo taito on hankittu, oppii parrakaskin lapsi noin puolessa vuodessa vieraalla kielellaan "sujuvakieliseksi" arjessaan. Jos siis haluaa taitojaan kartuttaa/kayttaa. Toki "tieteellisia" teksteja pitää selostaa tarkemmin vielä pitkaan tuonkin jalkeen.

Ihan pienet lapset oppivat itselleen vieraan kielen "itsestaan" jos heidan annetaan nain tehda.

Mikaan ei kuitenkaan poista sita tosiasiaa, etta loppupeleissa kaikki on kiinni oppilaan motivaatiosta. Onko hanella tarvetta oppia itselleen vierasta kielta? Tassa kuvaan astuu oppilaan kodin halu/kyky integroitua ymparoivaan yhteiskuntaan ja tuon yhteiskunnan suhtautuminen mahdollisiin integraatiohaluttomiin perheisiin.

Olen vahvasti eri mieltä, ettäkö 5-8 vuotiaat olisivat "vaikeimpia tapauksia". Päinvastoin! Tuossa iässähän kieli nopeasti opitaan, ja sillä ei ole merkitystä osaavatko he omaa äidinkieltänsä lukea tai kirjoittaa (harva tuon ikäinen osaa mitään kieltä lukea tai kirjoittaa), sillä heidän onkin opittava lukemaan ja kirjoittamaan SUOMENKIELTÄ!

Muutoin en ole päiväkotihoidon ja eskareiden puolestapuhuja, mutta suomenkielen oppimisen kannalta olisi mamulapset laitettava päiväkoteihin noin kolmen vuoden iästä eteenpäin. Todellakin LAITETTAVA, jotta suomenkieli opitaan ja myöhemmät kalliiksi tulevat kouluvaikeudet vältetään, sillä jos yhteiskunnan tarjoama kielenopetus ei päiväkotien muodossa lapsille ja heidän vanhemmilleen kelpaa vaan he katsovat oikeudekseen kuormittaa kielitaidottomina yhteiskuntaamme hamaan maailman tappiin, niin näkyköön se myös menetyksinä niiden sossurahojen puolella mitä heille käteen maksetaan. Eli siis rahallista sanktiota peliin, jos lapsia ei päiväkotiin kieltä oppimaan viedä.

Suomalaisen yhteiskunnan ei ole millään tavalla järkevää opettaa tulijoille näiden omaa äidinkieltään; oppikoot kodeissaan vanhemmiltaan sen äidinkielentaidon, minkä oppivat. Jos kotona ei opi äidinkieltä, niin ei se mikään äidinkieli sitten edes ole. Puhukoot sitten suomea kotonakin.

Senkin siis kiistän, että näiden lasten oman äidinkielen opettamisesta olisi mitään hyötyä suomenkielen opettelemiseksi. Väite on yhtä pöljä, kuin väittää, että suomenkielinen tarvitsisi ja hyötyisi pakkoruotsin opiskelusta oppiakseen helpommin muita vieraita kieliä.
Kieli opitaan opiskelemalla kyseistä kieltä, ei opiskelemalla joitakin muita kieliä ikäänkuin "siltana" siihen varsinaiseen kieleen jota lopultakin haluttaisiin oppia.
Vieraan kielen oppimisista on myös omakohtaisia kokemuksia lähipiiristä, sekä lasten että aikuisten osalta, ja siten kielen oppii että opiskelee suoraan opittavaa kieltä eikä mitään muuta kieltä.
Lapsilla päiväkoti toimii erinomaisesti, koska siellä kaikki tapahtuu lapselle vieraalla kielellä. Paitsi että alle 10v lapsi oppii muutenkin uusia kieliä vaivattomasti, tulee motivaatio oppia siitä että muuten et ymmärrä mitään mitä kaverit puhuvat.
Sama motivaattori toimii aikuisillakin, eli tulkit pois! Niihin ei ole varaa, eikä niiden käytössä ole mitään mieltä, jos kerran mamut ovat tulleet Suomeen pysyväisesti olemaan eivätkä käymään.

Integraatiohaluttomuus lieventyy varmasti, kun ihmiset laitetaan itse vastuuseen selviytymisestään eikä heitä hyysätä tulkkien ja muiden turhakkeiden taholta. Mamujen ihmisarvonkin kannalta on tärkeää, että heitä aletaan kohtelemaan aikuisina vastuullisina ihmisinä eikä loputtomasti taluteta kädestä kuin he olisivat älyllisiä taaperoita.

[far angst]

Muistan pakkoruotsia puolustellun sillä, että kun ensin opettelee ruotsia,
on sitten helppo oppia muitakin kieliä.  Eikö se näin ollut?

Siispä miksi näitä maahanmuutajia ei sijoiteta ruotsinkielisiin kouluihin
ja ruotsinkielisille alueille, että ensin opettelisivat sen ruotsin, jotta
sitten suomenkin opettelu olisi paljon helpompaa?  Tietysti puhumattakaan
siitä, että mikä suunnaton rikkaus ja voimavara mamut ovat,
innovaatiot, kultamunat ja kaikki.

Kuka olisikaan oikea henkilö vastaamaan tähän, mieluummin vielä perustellen?

[Fiftari]

Mielestäni muukalaislegioonassa on ranskan opetus järjestetty järkevästi. Tulet legioonaan vapaaehtoisesti joten sinä opit tai itket ja opit.

[Lemmy]

Aa, pee cee, ummee nälkäpuuroo?

[Bwana]

Olen vahvasti eri mieltä, ettäkö 5-8 vuotiaat olisivat "vaikeimpia tapauksia". Päinvastoin! Tuossa iässähän kieli nopeasti opitaan, ja sillä ei ole merkitystä osaavatko he omaa äidinkieltänsä lukea tai kirjoittaa (harva tuon ikäinen osaa mitään kieltä lukea tai kirjoittaa), sillä heidän onkin opittava lukemaan ja kirjoittamaan SUOMENKIELTÄ!

Muutoin en ole päiväkotihoidon ja eskareiden puolestapuhuja, mutta suomenkielen oppimisen kannalta olisi mamulapset laitettava päiväkoteihin noin kolmen vuoden iästä eteenpäin. Todellakin LAITETTAVA, jotta suomenkieli opitaan ja myöhemmät kalliiksi tulevat kouluvaikeudet vältetään, sillä jos yhteiskunnan tarjoama kielenopetus ei päiväkotien muodossa lapsille ja heidän vanhemmilleen kelpaa vaan he katsovat oikeudekseen kuormittaa kielitaidottomina yhteiskuntaamme hamaan maailman tappiin, niin näkyköön se myös menetyksinä niiden sossurahojen puolella mitä heille käteen maksetaan. Eli siis rahallista sanktiota peliin, jos lapsia ei päiväkotiin kieltä oppimaan viedä.

Suomalaisen yhteiskunnan ei ole millään tavalla järkevää opettaa tulijoille näiden omaa äidinkieltään; oppikoot kodeissaan vanhemmiltaan sen äidinkielentaidon, minkä oppivat. Jos kotona ei opi äidinkieltä, niin ei se mikään äidinkieli sitten edes ole. Puhukoot sitten suomea kotonakin.

Senkin siis kiistän, että näiden lasten oman äidinkielen opettamisesta olisi mitään hyötyä suomenkielen opettelemiseksi. Väite on yhtä pöljä, kuin väittää, että suomenkielinen tarvitsisi ja hyötyisi pakkoruotsin opiskelusta oppiakseen helpommin muita vieraita kieliä.
Kieli opitaan opiskelemalla kyseistä kieltä, ei opiskelemalla joitakin muita kieliä ikäänkuin "siltana" siihen varsinaiseen kieleen jota lopultakin haluttaisiin oppia.

Kaipa ma sitten naen/koen paivitain nakyja tyossani noiden 5-8 vuotiaiden kanssa?

Kaikki ei-aidinkieltaan opinnoissa/tutkinnoissaan kayttaneita kasitelevat tutkimukset osoittavat, etta oman aidinkielen hallinta korreloi erittain voimakkaasti sen kakkoskielella suoritetun tutkinnon kanssa. Talla yhteysnopeudella mun on vaikea kaivaa linkkeja, mutta hakusanat "aidinkielen hallinnan ja vieraan kielen oppimisen korrelaatio" antaa osumia suomeksi. Samanlaisia tuloksia saat jos esim. haet "ESL, correlation, mothertongue."  Ja nimenomaan se kotona puhuttava kieli on aidinkieli ja jos/kun siina on puutteita kotoa johtuvista syista niin... Se tuntuu alyttomalta mutta kielenopetuksellisen nykytiedon valossa sen aidinkielen opettaminen ennen toista kielta on tehokkaampi tapa.

Miten voit olettaa lapsen kommunikoivan vanhempiensa kanssa kielella, jota vanhemmat eivat osaa? Se ei ole sen lapsen vika etta hanet on raahattu Suomeen. Olemme melko varmasti samaa mielta noiden kamelipaimenien hyysaamisesta, mutta joku raja nyt kuitenkin pitaa olla.

Mita tulee tuohon ruotsin oppisen perusteeseen niin huomaathan etta sinulla on siina yksi porras lisaa tahan meikalaisen skenarioon verratuna. Olkiukko.

[tuomaankukko]

Rasistinen kieli. Orjalaivojen tervan kanssa samaan listaan voidaan nyt lisätä myös Agricola

[kelloseppä]

Mielestäni muukalaislegioonassa on ranskan opetus järjestetty järkevästi. Tulet legioonaan vapaaehtoisesti joten sinä opit tai itket ja opit.

Täysjärkisellä tyypillä tuo metodi toimii yllättävän nopeasti; ja jos on edes hivenkään kielipäätä, se toimii aivan käsittämättömän nopeasti. Toki ihan ensi alkuun sanasto saattaa olla hivenen yksipuolista, eikä ilmaisusävyjenkään monipuolisuudessa ole yleensä kehumista heti sanaston jonkin asteisen monipuolistumisen jälkeen, ja kieliopillisten rakenteiden ja vivahteiden hallinta jää enemmän tai vähemmän puutteelliseksi pitkäksikin aikaa, jos ei jopa loppuiäksi. Erityisenä tuon metodin plussapuolena on toki kohtuullisen katu-uskottavien törkeyksien sujuvan latelemisen kyvyn nopea kehittyminen.

[timooo]

Muistan pakkoruotsia puolustellun sillä, että kun ensin opettelee ruotsia,
on sitten helppo oppia muitakin kieliä.  Eikö se näin ollut?

Samoin se olisi kätevää opetella ensin binäärijärjestelmä, siitä on apua kun myöhemmin opettelee oktaali-, heksa- ja kymmenjärjestelmät.

[Fiftari]

Mielestäni muukalaislegioonassa on ranskan opetus järjestetty järkevästi. Tulet legioonaan vapaaehtoisesti joten sinä opit tai itket ja opit.

Täysjärkisellä tyypillä tuo metodi toimii yllättävän nopeasti; ja jos on edes hivenkään kielipäätä, se toimii aivan käsittämättömän nopeasti. Toki ihan ensi alkuun sanasto saattaa olla hivenen yksipuolista, eikä ilmaisusävyjenkään monipuolisuudessa ole yleensä kehumista heti sanaston jonkin asteisen monipuolistumisen jälkeen, ja kieliopillisten rakenteiden ja vivahteiden hallinta jää enemmän tai vähemmän puutteelliseksi pitkäksikin aikaa, jos ei jopa loppuiäksi. Erityisenä tuon metodin plussapuolena on toki kohtuullisen katu-uskottavien törkeyksien sujuvan latelemisen kyvyn nopea kehittyminen.

Kaiken lisäksi taistelupariksi ranskaa osaamattomalle laitetaan aina ranskankielinen. Toisaalta nuo menevät legioonaan vapaaehtoisesti joten motivaatiokin on toinen. Tänne tulee porukkaa suoraan valmiiseen pöytään, tarjolla pelkkää porkkanaa ilman keppiä.

[Emo]

Olen vahvasti eri mieltä, ettäkö 5-8 vuotiaat olisivat "vaikeimpia tapauksia". Päinvastoin! Tuossa iässähän kieli nopeasti opitaan, ja sillä ei ole merkitystä osaavatko he omaa äidinkieltänsä lukea tai kirjoittaa (harva tuon ikäinen osaa mitään kieltä lukea tai kirjoittaa), sillä heidän onkin opittava lukemaan ja kirjoittamaan SUOMENKIELTÄ!

Muutoin en ole päiväkotihoidon ja eskareiden puolestapuhuja, mutta suomenkielen oppimisen kannalta olisi mamulapset laitettava päiväkoteihin noin kolmen vuoden iästä eteenpäin. Todellakin LAITETTAVA, jotta suomenkieli opitaan ja myöhemmät kalliiksi tulevat kouluvaikeudet vältetään, sillä jos yhteiskunnan tarjoama kielenopetus ei päiväkotien muodossa lapsille ja heidän vanhemmilleen kelpaa vaan he katsovat oikeudekseen kuormittaa kielitaidottomina yhteiskuntaamme hamaan maailman tappiin, niin näkyköön se myös menetyksinä niiden sossurahojen puolella mitä heille käteen maksetaan. Eli siis rahallista sanktiota peliin, jos lapsia ei päiväkotiin kieltä oppimaan viedä.

Suomalaisen yhteiskunnan ei ole millään tavalla järkevää opettaa tulijoille näiden omaa äidinkieltään; oppikoot kodeissaan vanhemmiltaan sen äidinkielentaidon, minkä oppivat. Jos kotona ei opi äidinkieltä, niin ei se mikään äidinkieli sitten edes ole. Puhukoot sitten suomea kotonakin.

Senkin siis kiistän, että näiden lasten oman äidinkielen opettamisesta olisi mitään hyötyä suomenkielen opettelemiseksi. Väite on yhtä pöljä, kuin väittää, että suomenkielinen tarvitsisi ja hyötyisi pakkoruotsin opiskelusta oppiakseen helpommin muita vieraita kieliä.
Kieli opitaan opiskelemalla kyseistä kieltä, ei opiskelemalla joitakin muita kieliä ikäänkuin "siltana" siihen varsinaiseen kieleen jota lopultakin haluttaisiin oppia.

Kaipa ma sitten naen/koen paivitain nakyja tyossani noiden 5-8 vuotiaiden kanssa?

Kaikki ei-aidinkieltaan opinnoissa/tutkinnoissaan kayttaneita kasitelevat tutkimukset osoittavat, etta oman aidinkielen hallinta korreloi erittain voimakkaasti sen kakkoskielella suoritetun tutkinnon kanssa. Talla yhteysnopeudella mun on vaikea kaivaa linkkeja, mutta hakusanat "aidinkielen hallinnan ja vieraan kielen oppimisen korrelaatio" antaa osumia suomeksi. Samanlaisia tuloksia saat jos esim. haet "ESL, correlation, mothertongue."  Ja nimenomaan se kotona puhuttava kieli on aidinkieli ja jos/kun siina on puutteita kotoa johtuvista syista niin... Se tuntuu alyttomalta mutta kielenopetuksellisen nykytiedon valossa sen aidinkielen opettaminen ennen toista kielta on tehokkaampi tapa.

Miten voit olettaa lapsen kommunikoivan vanhempiensa kanssa kielella, jota vanhemmat eivat osaa? Se ei ole sen lapsen vika etta hanet on raahattu Suomeen. Olemme melko varmasti samaa mielta noiden kamelipaimenien hyysaamisesta, mutta joku raja nyt kuitenkin pitaa olla.

Mita tulee tuohon ruotsin oppisen perusteeseen niin huomaathan etta sinulla on siina yksi porras lisaa tahan meikalaisen skenarioon verratuna. Olkiukko.

Kaipa mä sitten olen omassa ja sisareni perheessä nähnyt näkyjä. Ja naapurustossa on lisää harhanäkyjä, mm. kaksilapsinen kiinalaisperhe ja kaksilapsinen venäläisperhe.

Ymmärrän (korrektin) asenteesi, kerta leipätyösi liittyy tähän kysymykseen. Minä kun taas olen sitoumuksista vapaa tässä kysymyksessä, niin minulla on mahdollisuus nähdä asiat paljaana kaikesta hymistelystä.

Lähden myös siitä olettamuksesta, että tutkintoa suorittava on liki aikuinen tai aikuinen, jolloin hän osaa äidinkielensä ilman, että meidän sitä hänelle tarvitsee opettaa tai opetusta kustantaa. Jos taas tutkintoa suorittava ei osaa lukea eikä kirjoittaa, niin mitä sellainen tekee tutkintoa suorittamassa? Ekaluokallehan hänet on laitettava iästään huolimatta lukemista opettelemaan, ja siinä jää kyllä tutkintojen suorittaminen yli kolmikymppiseksi. Pyllynpyyhkijä hänestä tietenkin voi tulla jo aiemmin, siihen ei tutkintoja tarvita.

Kahdeksanvuotiaan äitinä ihmettelen, millaisen "materiaalin" kanssa sinä työskentelet, jos näet 5-8 vuotiaat vaikeimpina. Ihminen on silloin helpoimmillaan ja oppivaisimmillaan, kunhan opettamisessa on joku järki että mitä ja miten opetetaan. Ainakin nuo naapurin kiinalaiset puhuvat hyvää suomea (lapset), kai se on kansallisuudestakin kiinni että kuka oppii mitä. Tuskin noille kiinankieltä opetetaan, ja tulkkeja en ole nähnyt heidän ympärillään koskaan. Vanhemmat käyvät töissä, en tiedä millä kielellä mutta käyvät kuitenkin. Ja lapset ovat suomenkielisessa tarhassa oppineet hyvän suomenkielen.

Tuttuja on ollut ulkomaankomennuksilla alle kouluikäisten lasten kanssa, ja lapset ovat olleet eräillä paikallisissa tarhoissa/kouluissa ja osalla kansainvälisissä kouluissa. Hyvin ovat oppineet esimerkiksi kiinaa alle kouluikäisetkin, vaikkeivat ole osanneet kunnolla edes suomea.

Mutta mitäpä näistä kiistelemään, monikulttuuri on luku-, kirjoitus-, ja kielitaidottomanakin rikkaus ja voimavara.

PS: En oletakaan lapsen kommunikoivan vanhempiensa kanssa kielellä, jota vanhemmat eivät osaa. Vaan nimenomaan kotona vanhemmat opettavat lapselleen sen äidinkielen mikä se perheellä kulloinkin on, ja suomalaisen koululaitoksen kuuluu opettaa kersoille PELKÄSTÄÄN SUOMENKIELTÄ. Kuten myös aikuisopiskelijoille. Heidän äidinkielensä on heidän oma asiansa, ei kuulu meille.

[Lemmy]

Mielestäni muukalaislegioonassa on ranskan opetus järjestetty järkevästi.

Ranskan- ja suomenkielellä on yksi vissi ero, jos ei opi suomea, tulee pää kipeäksi, jos ei opi ranskaa tulee perse...

[Rastafari]

Kas kehveliä. Salma Hassan Hussein ei osannutkaan kertoa oikein Kirjoitetun version mukaan

Kurvi-hankkeessa mukana oleva 20-vuotias Salma Hassan Hussein on pärjännyt suomalaisella koulutaipaleella hyvin. Lapsuuden haaveammatti ohjaa eteenpäin myös uudessa kotimaassa.

- Olen aina halunnut sairaanhoitajaksi, ja haluan edelleen.

10.00 radiossa sama oli kutakuinkin sama sisältö, mutta ilmeisesti väärin sanottuna ja päättyi sanaan HALUAN, eikä haluan edelleen, ja sana HALUAN oli painoitettu.

Samainen uutinen kuuneltavissa http://areena.yle.fi/radio/1833211 mutta Salma Hassan Hussein haastattelu onkin sensuroitu! MIKSI??? vai siksi, että on tistiriidassa kirjoitetun tekstin kanssa

[CaptainNuiva]

Kielikynnys esteenä maahanmuuttajien koulutiellä


- Kun maahanmuuttaja saa pakolaisstatuksen, hänelle opetaan suomea kolmen vuoden kotouttamisjakson ajan. Täällä uskotaan, että sinä aikana henkilö saa kielitaidon, jolla pääsee ammatillisen tai lukiokoulutuksen.

[...]

http://yle.fi/uutiset/kielikynnys_esteena_maahanmuuttajien_koulutiella/6465396

Mistä on kyse?


- Monien oppimista haittaa se, että kotimaan peruskoulutus ja jopa oman äidinkielen kirjoitustaito puuttuvat

[/quote]

Okei.....Omalla kielelläänkin luku/kirjoitustaidottomalle opetetaan suomea kolmessa vuodessa niin että läpäisee lukion taikka ammattikoulutuksen.
Herättää kyssärin että miksi kantisten lapsia roikutetaan kaiken maailman peruskouluissa, siitä vaan heti leikkikoulun jälkeen lukioon taikka ammattilliseen koulutukseen kun kerran kielikin on jo opittu

[Roope]

- Kun maahanmuuttaja saa pakolaisstatuksen, hänelle opetaan suomea kolmen vuoden kotouttamisjakson ajan. Täällä uskotaan, että sinä aikana henkilö saa kielitaidon, jolla pääsee ammatillisen tai lukiokoulutuksen.

[...]

- Monien oppimista haittaa se, että kotimaan peruskoulutus ja jopa oman äidinkielen kirjoitustaito puuttuvat

Okei.....Omalla kielelläänkin luku/kirjoitustaidottomalle opetetaan suomea kolmessa vuodessa niin että läpäisee lukion taikka ammattikoulutuksen.

Täällä tosiaan uskotaan, että jos maahanmuuttajien osuus lukiossa ei vastaa heidän väestöosuuttaan, on kyseessä "aliedustus", joka johtuu rakenteellisesta syrjinnästä, johon pitää puuttua erityistoimenpiteillä.

[nitkunatku]

Nyt viimeistään päättäjät tajuavat, että mamunuorille ei pidä opettaa heidän omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan, vaan meidän kieltämme ja kulttuuriamme.

Eipä taida kuule vieläkään tajuta. Kehitys kulkee niin, että verovaroin mamunuorille opetetaan vuoroin suomea, vuoroin omaa äidinkieltä, jolloin tuloksena he eivät osaa kunnolla kumpaakaan kieltä eivätkä tunne kulttuuria. Kun he sitten putoavat kelkasta ja ongelma räjähtää päättäjien käsiin, nostetaan kädet pystyyn ja sanotaan, että tarttis tehrä jottai. Mutta mitä? Mamujen äidinkielenopetusta ei voi poistaa, jos aiemmatkin mamusukupolvet ovat sitä saaneet. Näin on käynyt kaikkialla Länsi-Euroopassa. Olemmeko poikkeus?

[Mangustin]

En oletakaan lapsen kommunikoivan vanhempiensa kanssa kielellä, jota vanhemmat eivät osaa. Vaan nimenomaan kotona vanhemmat opettavat lapselleen sen äidinkielen mikä se perheellä kulloinkin on, ja suomalaisen koululaitoksen kuuluu opettaa kersoille PELKÄSTÄÄN SUOMENKIELTÄ. Kuten myös aikuisopiskelijoille. Heidän äidinkielensä on heidän oma asiansa, ei kuulu meille.

Kaikissa kulttuureissa ei ole tapana opettaa lapselle kieltä, tai ylipäänsä mitään. Meitä rikkaammissa kulttuureissa vauvat kulkee kantoliinassa, välillä ruokitaan, parivuotiaana potkaistaan äidin helmoista ulos leikkimään kun pienempi sisarus syntyy. Vasta leikkiryhmään siirryttyään lapsi oppii puhumaan. Meidän loruttelut, ensimmäisten sanojen ihastelut, varhaisista virikkeistä huolehtiminen ja muskarit ei ole maailmassa normina. Kenttäantropologi voi Suomessakin mennä rikastuneeseen mamulähiöön ihmettelemään, miten sompputaaperot yrittää liikenteen seassa pysyä edeltä harppovan iskän perässä.

Mannekulttuurissakin on tapana, että lapsille ei lueta, ei viedä leikkipuistoon, harrastuksiin eikä tajuta laittaa päiväkotiin siinä viriketyhjiössä. En oikein tajua miten nämä vieläkin rikkaammat mammat saa aikansa kulumaan, kun ei ne käy töissä, harrasta mitään, vietä aktiivisesti aikaa lastensa kanssa, ei oo vääräuskosta nettiä eikä telkkaria, ei kirjoja... Jäljelle jää vain kodinhoito, ystävättärien kanssa juoruilu hijab- hands-freellä ja harkinnanvarasella shoppailu itiksessä.

Oikeat huippuosaajat, tiikeriäidit jotka tekee vauvoille jo flashcardeja hanzeista ja maatuskat jotka vie pikkuisia balettiin on ihan eri asia. Niillä ei tietenkään tule olemaan mitään ongelmia suomalaisessa koulussa. Oman kielen lisäksi näitä lapsia tuetaan ja kannustetaan suomen opettelussa, vanhemmat käy töissä ja lapset puhuu päiväkotikaverien kanssa suomea.

Afroaasialaiset kielet on täysin erilaisia suhteessa suomalaisessa peruskoulussa tarvittaviin kieliin. Ei 7v lapsi, joka osaa lukea jollain seemiläisellä systeemillä opi ummikkona yhtään sen paremmin kuin lukutaidoton, mutta suomea puhuva, päinvastoin.

[Bwana]

...

Nuoremmat kuin 5-vuotiaat ovat viela jossain maarin "luonnollisessa" kielenoppimisen tilassa. Vanhempien, jo lukemisen ja kirjoittamisen oppineiden lasten kanssa voidaan opetusta suorittaa yksinkertaisimmillaan sanakirjan/Google translatorin avulla (sielta ei tosin somalin kielta loydy) avulla. Tuolle valille sattuvat mukulat ovat yleensa sen suurimman kielenoppimisen herkkyyden kadottaneet, saattavat olla viela epavarmoja oman aidinkielensakin kanssa ja ehkapa ajattelevat "--ttu, just olen opetellut suurin piirtein tata kielta puhumaan ja taas ollaan ummikkoina! En tee!"

Luonnollisesti oma katsantokantani on alakoulun/primary schoolin opettajan ja kohderyhmana ovat olleet lahinna lansi-eurooppalaisista ja todella itaisista kulttuureista tulevat lapset. On toki joukossa afrikkalaisiakin ollut. Parta-lapselle nakisin pelkan suomen kielen opettamisen oikeaksi lahestymistavaksi.