Maahanmuuttajabarometri 2012

[Saippuakupla]

Maahanmuuttajabarometri 2012 -loppuraportti

Maahanmuuttajabarometri muodostaa osan kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmää. Maahanmuuttajabarometrin avulla kerätään tietoa valittujen maahanmuuttajaryhmien subjektiivisista näkemyksistä kotoutumisesta ja yleisemmin viihtymisestä Suomessa. Vuoden 2012 maahanmuuttajabarometrin kohderyhmän muodostavat Suomessa 3-5 vuotta asuneet Venäjän, Viron, Thaimaan, Kiinan, Irakin, Somalian ja Turkin kansalaiset, jotka ovat muuttaneet Suomeen vuosina 2007–2009 ja ovat 18–75 -vuotiaita.

Kaikkien kansalaisuuksien osalta tärkeimmiksi kotoutumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi koettiin työ, kielitaito, turvallisuus, terveyspalvelut sekä itselle ja perheelle sopiva asunto. Palveluiden osalta parhaiten vastaajien tarpeisiin vastasivat lasten päivähoito, neuvola ja nuorten harrastustoimintaan liittyvät palvelut sekä kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Vastaajista kuitenkin 59 % koki saaneensa melko vähän, vähän tai ei lainkaan tietoa tarjolla olevista palveluista. Työssäkäyvistä vastaajista 73 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä, että he viihtyvät työssä hyvin.

Vastaajista 74 % oli osallistunut tai osallistui parhaillaan suomen tai ruotsin kielen opetukseen. Vastaajista 67 % arvioi ymmärtävänsä puhuttua suomea tai ruotsia melko tai erittäin hyvin. Vastaajista peräti 78 % arvioi lukevansa suomea tai ruotsia melko tai erittäin hyvin ja 49 % arvioi kirjoittavansa suomea tai ruotsia melko tai erittäin hyvin. Lisäksi 61 % arvioi suullisen suomen tai ruotsin taitonsa melko tai erittäin hyväksi. Vastaajista 29 % arvioi kuitenkin saaneensa liian vähän suomen tai ruotsin opetusta. Vastaajista 43 % arvioi, että opetuksen laatu on erinomaista tai hyvää.

Vastaajista noin 96 % tunsi olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Vastaajista noin 24 % oli kokenut syrjintää viimeisen 12 kk aikana. Vastaajista 22 % oli epätietoinen äänioikeudestaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö teetti lisäksi osana seurantajärjestelmää myös kuntien ja TE-toimistojen henkilöstölle kyselyn liittyen maahanmuuttajien kotoutumista tukeviin palveluihin. Kuntavastaajat arvioivat kunnan tarjoamien peruspalveluiden vastaavan keskimäärin hyvin maahanmuuttajien tarpeisiin. Parhaat arviot annettiin neuvola- ja terveyskeskuspalveluille, heikoimmiksi arvioitiin kulttuuri- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus. Keskimäärin suuret, yli 100 000 asukkaan, kunnat arvioivat oman kuntansa peruspalveluiden laatua kriittisemmin kuin muut kyselyyn vastanneet kunnat.

Kolme neljäsosaa kaikista TE-toimistoista arvioi, että maahanmuuttajat pääsevät yleisesti hyvin TE-toimiston palveluihin. Noin puolet TE-toimistoista arvioi toimiston huomioineen maahanmuuttajien tarpeet hyvin ja noin puolet arvioi, että nämä tarpeet on huomioitu tyydyttävästi TE-toimiston palvelukokonaisuudessa. Pienemmät TE-toimistot antoivat tältä osin hieman positiivisempia arvioita kuin suuret TE-toimistot.

http://www.hel.fi/hki/heke/fi/maahanmuutto/osaston_ajankohtaista/maahanmuuttajabarometri_+2012

Maahanmuuttajabarometri 2012 (pdf-tiedosto, 1,917 Kt.)
Palvelukyselyt 2012 (pdf-tiedosto, 2,058 Kt.)

[Jane Doe]

Tähän jatkoksi sopii Ylen uutinen, josta ihan viattomasti boldasin jotain.
Kysely: Yli puolet maahanmuuttajista saa vähän tietoa julkisista palveluista

Kysely: Yli puolet maahanmuuttajista saa vähän tietoa julkisista palveluista
Kotoutumisen tärkeimpiä tekijöitä ovat työ ja kielitaito, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttajabarometristä.
Työ, suomen tai ruotsin taito, turvallisuus ja terveyspalvelut. Ne ovat maahanmuuttajien mielestä Suomeen kotoutumisen kannalta tärkeimpiä asioita.

Tärkeinä pidetään myös sopivaa asuntoa ja lasten pääsyä kouluun tai opiskelemaan, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttajabarometristä.

Yli puolet eli 59 prosenttia vastaajista koki saaneensa melko vähän, vähän tai ei lainkaan tietoa tarjolla olevista julkisista palveluista.

Eniten kyselyyn vastanneet maahanmuuttajat käyttivät liikunta- ja kirjastopalveluja sekä Kelan palveluja.

Maahanmuuttajien mukaan heidän tarpeitaan vastasivat parhaiten päivähoito- ja neuvolapalvelut, nuorten harrastustoimintaan liittyvät palvelut sekä kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut.

Maahanmuuttajabarometriin vastasi Suomessa asuvia Viron, Venäjän, Somalian, Thaimaan, Kiinan, Irakin ja Turkin kansalaisia, jotka olivat muuttaneet Suomeen vuosina 2007–2009.

Virkamiehet tyytyväisiä kunnan palveluihin
Kunnissa ja työ- ja elinkeinotoimistoissa työskentelevät virkamiehet puolestaan arvioivat, että kunnan palvelut vastasivat keskimäärin hyvin maahanmuuttajien tarpeisiin.

Ensimmäistä kertaa laajana kyselynä toteutetun tutkimuksen avulla kerättiin tietoa maahanmuuttajaryhmien kotoutumisesta ja viihtymisestä Suomessa.

Barometrin tulokset tukevat työ- ja elinkeinoministeriön aiempaa käsitystä maahanmuuttajien kotoutumisesta, sanoo työministeri Lauri Ihalainen (sd.).

- Tieto on linjassa hallituksen tavoitteen kanssa vahvistaa maahanmuuttajien kielikoulutusta ja palveluja tavalla, joka tukee heidän osallistumistaan työelämään, Ihalainen sanoo tiedotteessa.

Heidi Sullström
Yle Uutiset