Tiede: Pojat kärsivät stereotypioista

[Alkuasukas]

Kuka teistä palkkaisi kympin tytön?

Minä.

[Micke90]

Tämän törkeän alistamisen takia miehille tulisi tarjota positiivista syrjintää, jotta he pärjäisivät elämässään eivätkä syrjäytyisi.

Tai sitten olisi tunnustettava se tosiasia, että tyttöjen ja poikien välillä on kuin onkin eroja ja alettava ottaa pojat paremmin huomioon opetuksessa. Voisi harkita jopa erillisiä poika- ja tyttöluokkia, joissa olisi pojille miesopettajat ja tytöille naisopettajat. Se saattaisi jopa vähentää poikien ja nuorten miesten syrjäytymistä. Sukupuolierot on vaan, kuulkaas femakot, hyväksyttävä osaksi yhteiskuntaa!

[nuivanniemi]

Tai sitten olisi tunnustettava se tosiasia, että tyttöjen ja poikien välillä on kuin onkin eroja ja alettava ottaa pojat paremmin huomioon opetuksessa. Voisi harkita jopa erillisiä poika- ja tyttöluokkia, joissa olisi pojille miesopettajat ja tytöille naisopettajat. Se saattaisi jopa vähentää poikien ja nuorten miesten syrjäytymistä. Sukupuolierot on vaan, kuulkaas femakot, hyväksyttävä osaksi yhteiskuntaa!

Pojille paljon käytännön kokeita ja tytöille taas paperinmakuisia tehtäviä. Muistelen kouluajoiltani, että kemian opiskelu oli huomattavasti kiinnostavampaa alkuvaiheessa, kun tehtiin paljon kokeita. Kun kokeet vaihtuivat puuduttaviin laskutehtäviin, niin innostus sammui saman tien. Samat havainnot tein luokkatovereistani. Tyttöjäkin käytännön kokeet itse asiassa motivoivat enemmän kuin laskutehtävät. Ehkä käytännön hommat vain ovat ihmisille luontaisempia, kun voi nähdä ja kokea asioita? Peruskoulua voisi muuttaa enemmän siihen suuntaan.

[sivullinen.]

Kuka teistä palkkaisi kympin tytön?

Minä.

Juuri niin. Kympin tyttö on täydellinen työläinen "virastotaylorilaiseen" maailmaan. Taylor keksi, että työläisten tehtävä on tehtävä äärimmäisen yksinkertaiseksi, jolloin työläinen ei ole enää yksilö vaan helposti korvattava koneen osa. Taylorin aikaan työ vaati vielä voimaa, ja siksi paras työläinen oli tottelevainen ja vahva mies. Nyt virastoissa paras on tottelevainen ja tarkka tyttö - "kympin tyttö". Ei yksilö - Pirkko tai Maija - vaan helposti korvattava stereotyyppi - "kympin tyttö".

Mutta aika on juossut "kympin tytön" ohi samoin kuin se juoksi "vahvan miehen" ohi. Kympin tyttöä parempi paperien kasaaja on robotti ja tietokone. Virastoaika on jo eletty. Sitä on yritetty ylläpitää valtion mahtikäskyllä, mutta mitään hyötyä siitä ei enää ole - ei ole ollut vuosiin, eikä edes vuosikymmeniin. Suomi - muiden euroopan maiden mukana - on kuvitellut sen olevan historian päätepiste - lopullinen tila. Sitä se ei ole. Virastotyön säilyttämisen takia Suomi on jäänyt kehityksessä jälkeen. Nyt virastotyön suurin uhka ei enää ole kehitys - uusi tietokone aika - vaan kehitysmaalaistuminen. Kehitysmaassa jokainen hankkii ruokansa itse. Siinä virastoille ei ole sijaa. Kympin tyttö ei ole hyvä metsästäjä, eikä maanviljelijä. Kymmenen vuoden päästä ei ole vuosi 1983 vaan vuosi 2023. Siinä on kympin tytön ongelma.

[normi]

Tämän törkeän alistamisen takia miehille tulisi tarjota positiivista syrjintää, jotta he pärjäisivät elämässään eivätkä syrjäytyisi.

Tai sitten olisi tunnustettava se tosiasia, että tyttöjen ja poikien välillä on kuin onkin eroja ja alettava ottaa pojat paremmin huomioon opetuksessa. Voisi harkita jopa erillisiä poika- ja tyttöluokkia, joissa olisi pojille miesopettajat ja tytöille naisopettajat. Se saattaisi jopa vähentää poikien ja nuorten miesten syrjäytymistä. Sukupuolierot on vaan, kuulkaas femakot, hyväksyttävä osaksi yhteiskuntaa!

Ensinnäkin pojat eivät ole muuttuneet yhtään tyhmemmiksi sitten minun nuoruuteni, jolloin vielä pesimme tytöt viimeistään yo-kokeissa. Tytöt tosiaan olivat jo silloin keskimäärin kiltempiä ja tunnollisempia läksyjen tekijöitä jne. Mutta silloin oli vielä selkeä jako poikiin ja tyttöihin eikä mitään unisex touhua. Poikien itsetunto taisi vaan olla paremmassa jamassa. Tosin silloin oli jonkinlaisia takeita työpaikoista. Nykyäänhän etenkin pojille ei ole tarjolla niin paljoa miehisiä ammatteja ja he ovat oivaltaneet myös sen ettei koulutus takaa ainuttakaan työpaikkaa, ainakaan sellaista mihin haluaisi. Etenkin pojat ajttelevat, että kehdosta hautaan jatkuva kouluttautuminen (jotta ehkä saisi töitä) ei ole mitään oikeaa elämää. Siksipä monet jättäytyvät puolitarkoituksella systeemin ulkopuolelle. Monet ns. syrjäytyneet eivät ole niitä tyhmiä "amiksia" vaan ihan älykkäitä joille ei yhteiskunta tarjoa mitään mielekästä tulevaisuutta. Siksipä he loogisesti jättäytyvät sellaisen yhteiskunnan ulkopuolelle.

[starsailor]

Mielestäni poikien heikompi koulumenestys johtuu luonne-eroista, jotka taas johtuvat evoluutiosta ja biologiasta. Pojille keskimäärin on hankalampaa istua paikoillaan, jos asia ei ole jollain tasolla kiinnostava ja silloin oppimista ei tapahdu. Tytöt kestävät tylsyyttä ja rutiineja paremmin. Näille on varmaan joku pohja biologiassa ja ihmisen käytöksessä. Jos kuitenkin otetaan mikä tahansa ala, johon pojilla on mielenkiintoa, niin ne parhaat suorittajat ovat aina miehiä tai miehillä on ainakin suuri yliedustus.

[kummastelija]

Kuka teistä palkkaisi kympin tytön?

Naimisissa moisen kanssa jo 23v. Ristuksen kirpiä ihiminen ja (kuulemma) antaa töissä kuulua jos hommat ei suju. Hoitajat pelekää sitä kun se alakaa tohtoroimaan - mutta henkiään heittävät potilaat tykkää sellaisesta menosta.

[kummastelija]

Alkuviikolla oli sellainenkin uutinen, jossa kerrottiin, että poikien sosiaalinen dynamiikka suosii enemmän huonoa koulumenestystä kuin hikipinkoilua. Pojat pärjäävät paremmin niin kavereidensa kuin tyttöjenkin kanssa, kun keskiarvo ei ole paljon kahdeksaa enempää. Jotkut pojat alisuoriutuvat siksi, etteivät saisi hikipingon leimaa luokassa. Tällä selittyisi sekin ilmiö, että joistakin keskinkertaisesti pärjänneistä pojista kuoriutuu abivuoden aikana yllättäen useamman ällän ylioppilaita.

Tasoluokat voisivat tepsiä tähän ongelmaan, meiltähän ne poistettiin fasistisina 80-luvun lopulla. Nyt välkyt ja vajaaälyiset ovat samoilla luokilla ja kaikki kärsivät.

Juu. Itse tuli aikanaan käytyä läpi tasokurssipohjainen ylä-aste. Minun mielestäni nuo tasokurssit toimivat hyvin, kun opetus pystyttiin säätämään kunkin ryhmän mukaan. Opiskelu oli motivoivampaa kun heikommin menestyvät pystyivät saamaan ihan kohtuullisia arvosanoja suppeammilta kursseiltaan.
Ei ollut ollenkaan tavatonta että joku oppilas oli valinnut liian laajan kurssin jolloin hän yksinkertaisesti siirtyi alemmalle vuosikurssille.

Oikeastaan pohtimisen arvoinen asia on siinä, että Suomessahan riemuitaan tasaiseen tahtiin hyvästä PISA menestyksestä. Kun aletaan sitten mennä lukiotason ja yliopistotason koulutuksiin, niin tämä menestyneisyys sitten katoaa. Ei meiltä ole tullut Nobel-tason tutkijoita tai tiedemiehiä. Jotenkin Lukio ja yliopistot osaavat hukata ne vähät potentiaaliset menestyjät. Tasapäistetään. Yhteiskunnassa pitkälle kouluttautumista pidetään jotenkin elitistisenä. On eriarvoista kun joku on viisaampi kuin toinen.

Itse asiassa näille punavihreän massan täyttämille yliopistoille voisi heittää pähkäiltävän asian: Yleisesti ottaen amerikkalaisia pidetään tyhminä ja sanotaan että siellä pääsee vain etenpäin jos on rahhaa. Israel ja juutalaiset on demonisoitu sotahulluiksi. Siitä vaan katsomaan paljonko Nobel-voittajista on peräisin: "vajaa-älyisten ja raharikkaiden amerikkalaisten leivistä" ja paljonko on "sotahullun viismiljoonaisen juutalaiskansan" peruja.