Tiede: Pojat kärsivät stereotypioista

[törö]

12.02.2013 18:00
Pojat kärsivät stereotypioista

Poikia koskevat stereotypiat haittaavat heidän selviytymistään koulussa. Brittilapset uskovat pienestä pitäen, että pojat pärjäävät koulussa tyttöjä huonommin. Tämä vaikuttaa heidän suorituksiinsa hyvin nuoresta iästä asti.

Näihin johtopäätöksiin päätyi Britanniassa Kentin yliopistossa tehty tutkimus. Tutkiijoiden ensimmäisessä kokeessa lapsille esitettiin kaksi luonnehdintaa: "Tämä lapsi haluaa kovasti oppia ja pärjätä hyvin koulussa." ja "Tämä lapsi ei pärjää kovin hyvin koulussa." Lapsia pyydettiin osoittamaan kuvasta, keistä luonnehdinnat kertoivat. Ilmeni, että tytöt 4-vuotiaasta asti ja pojat 7-vuotiaasta asti liittivät koulumotivaation ja -menestyksen tyttöihin ja menestymättömyyden poikiin. Jatkokysymykset paljastivat, että he olettivat myös aikuisten ajattelevan näin.

Kahdessa muussa kokeessa näkyi strereotypioiden vaikutus suoritukseen.  7-8-vuotiaille lapsille kerrottiin testin aluksi, että pojat menestyvät koulussa tyttöjä huonommin. Tämä heikensi poikien suoriutumista sekä luku-, kirjoitus- että matematiikkatestissä verrattuna kontrolliryhmään, jolle ei väitetty aluksi samaa. Kokeeseen osallistui 162 lasta.

Toisessa kokeessa 6-9-vuotiaille sanottiin, että tyttöjen ja poikien odotetaan osaavan testissä yhtä hyvin. Tällä kertaa poikien suoritus parani kontrolliryhmään verrattuna.Tyttöjen onnistumiseen väite ei vaikuttanut mitenkään.

- Monessa maassa koulu sujuu pojilla huonommin kuin tytöillä. Tuloksemme viittaavat siihen, että negatiiviset streotyypit omaksutaan jo ensimmäisinä kouluvuosina ja että ne alkavat toteuttaa itseään. Toisaalta poikien menestystä on mahdollista parantaa viestimällä heille yhtäläisistä odotuksista, sanoi tutkimuksen johtaja Bonny Hartley.

Tutkimuksen julkaisi Child Development.

http://www.tiede.fi/uutiset/4953/pojat_karsivat_stereotypioista

Tämän törkeän alistamisen takia miehille tulisi tarjota positiivista syrjintää, jotta he pärjäisivät elämässään eivätkä syrjäytyisi.

[Kaptah]

Minulla on suhteellisen laaja kokemus sijaisopettajan hommista ja olen todennut, että monella oppilaalla on sellainen epätoivon sekainen luovuttaminen tapahtunut tietyissä aineissa. Osa tytöistä lopettaa matikan laskun yrittämisen kymmenen sekunnin päästä ja siirtyy piirtelemään hevosia vihon kanteen "ku emmä tajuu, emmä osaa matikkaa". Pojilla sellainen on harvinaisempaa ja epäilen sen johtuvan siitä, että koska poikien "pitäisi" olla parempia matikassa niin ei oikein kehdata luovuttaa niin helpolla. Sama ilmiö toistuu joissain toisissa aineissa toisinpäin.

Itselläni tapahtuu kyllä välillä sama ilmiö joissain täysin toisenlaisissa asioissa. En oikeastaan edes halua yrittää opetella esimerkiksi raitiovaunujen käyttöä ja sellainen turhautunut suuttumus nousee kun ajattelenkin sitä, että se saatanan 3T menee kuitenkin väärään suuntaan tai jotain vastaavaa vaikka kuinka yrittäisi.

[IMMane]

Minulla on suhteellisen laaja kokemus sijaisopettajan hommista ja olen todennut, että monella oppilaalla on sellainen epätoivon sekainen luovuttaminen tapahtunut tietyissä aineissa. Osa tytöistä lopettaa matikan laskun yrittämisen kymmenen sekunnin päästä ja siirtyy piirtelemään hevosia vihon kanteen "ku emmä tajuu, emmä osaa matikkaa". Pojilla sellainen on harvinaisempaa ja epäilen sen johtuvan siitä, että koska poikien "pitäisi" olla parempia matikassa niin ei oikein kehdata luovuttaa niin helpolla. Sama ilmiö toistuu joissain toisissa aineissa toisinpäin.

Itselläni tapahtuu kyllä välillä sama ilmiö joissain täysin toisenlaisissa asioissa. En oikeastaan edes halua yrittää opetella esimerkiksi raitiovaunujen käyttöä ja sellainen turhautunut suuttumus nousee kun ajattelenkin sitä, että se saatanan 3T menee kuitenkin väärään suuntaan tai jotain vastaavaa vaikka kuinka yrittäisi.

Tästä poikien ja tyttöjen koulussa pärjäämisestä on myös jos jonkinlaista tutkimusta ja teoriaa. Teoriat yms. ei auta jos motivaatiota ei löydy. Motivoida voi monella tavalla. Miten saada motivoitua lapsia tai teinejä opiskelemaan niin se taas on ihan toinen teoriajuttu.

[Whomanoid]

Alkuviikolla oli sellainenkin uutinen, jossa kerrottiin, että poikien sosiaalinen dynamiikka suosii enemmän huonoa koulumenestystä kuin hikipinkoilua. Pojat pärjäävät paremmin niin kavereidensa kuin tyttöjenkin kanssa, kun keskiarvo ei ole paljon kahdeksaa enempää. Jotkut pojat alisuoriutuvat siksi, etteivät saisi hikipingon leimaa luokassa. Tällä selittyisi sekin ilmiö, että joistakin keskinkertaisesti pärjänneistä pojista kuoriutuu abivuoden aikana yllättäen useamman ällän ylioppilaita.

[normi]

Minulla on suhteellisen laaja kokemus sijaisopettajan hommista ja olen todennut, että monella oppilaalla on sellainen epätoivon sekainen luovuttaminen tapahtunut tietyissä aineissa. Osa tytöistä lopettaa matikan laskun yrittämisen kymmenen sekunnin päästä ja siirtyy piirtelemään hevosia vihon kanteen "ku emmä tajuu, emmä osaa matikkaa". Pojilla sellainen on harvinaisempaa ja epäilen sen johtuvan siitä, että koska poikien "pitäisi" olla parempia matikassa niin ei oikein kehdata luovuttaa niin helpolla. Sama ilmiö toistuu joissain toisissa aineissa toisinpäin.

Itselläni tapahtuu kyllä välillä sama ilmiö joissain täysin toisenlaisissa asioissa. En oikeastaan edes halua yrittää opetella esimerkiksi raitiovaunujen käyttöä ja sellainen turhautunut suuttumus nousee kun ajattelenkin sitä, että se saatanan 3T menee kuitenkin väärään suuntaan tai jotain vastaavaa vaikka kuinka yrittäisi.

Opettajat ovat pääasiassa naisia niin britanniassa kuin meilläkin ja nykyään ne opettajat ovat syntyneet 60-luvulla tai sen jälkeen. Tuolloin arvomaailma alkoi naisilla muuttmumaan ja feminsimi ja vapaa kasvatus nosti päätään. Tämä on selkeä selitys sille miksi poikien pärjääminen alkoi laskea suhteessa tyttöihin. Koulujen feminiinisyys ei sovellu yhtä hyvin pojille.

Katselin ohjelmaa brittiläisestä eliittikoulusta Harrow (josta pyrittiin sitten Etoniin, joka lienee se ykkösmesta). Kyse oli siis poikien sisäoppilaitoksesta. Oli kyllä mahtavaa katsella kuinka alle kymmenvuotiaat pojat todella pyrkivät oppimaan ja tekemään parhaansa. Tietenkin kyse on karsitusta aineksesta, mutta oli kummallista katsella kun pienet pojat käyttäytyivät vimpan päälle hyvin. Näki heti, että monesta taatusti myös tulee jotakin. Mm. Churchill ja Nehru taisivat olla koulun kasvatteja.

[Malla]

Katselin ohjelmaa brittiläisestä eliittikoulusta Harrow (josta pyrittiin sitten Etoniin, joka lienee se ykkösmesta). Kyse oli siis poikien sisäoppilaitoksesta. Oli kyllä mahtavaa katsella kuinka alle kymmenvuotiaat pojat todella pyrkivät oppimaan ja tekemään parhaansa. Tietenkin kyse on karsitusta aineksesta, mutta oli kummallista katsella kun pienet pojat käyttäytyivät vimpan päälle hyvin. Näki heti, että monesta taatusti myös tulee jotakin. Mm. Churchill ja Nehru taisivat olla koulun kasvatteja.

Brittiläinen tuttavani kävi eliittisisäoppilaitoksen, hänestä tuli menestynyt lääkäri. Hän kertoi, että kokemus sisäoppilaitoksesta oli aivan kauhea, eikä olisi suurin surminkaan suostunut laittamaan ketään neljästä lapsestaan sellaiseen.

[Tykkimies Pönni]

Minulla on suhteellisen laaja kokemus sijaisopettajan hommista ja olen todennut, että monella oppilaalla on sellainen epätoivon sekainen luovuttaminen tapahtunut tietyissä aineissa. Osa tytöistä lopettaa matikan laskun yrittämisen kymmenen sekunnin päästä ja siirtyy piirtelemään hevosia vihon kanteen "ku emmä tajuu, emmä osaa matikkaa". Pojilla sellainen on harvinaisempaa ja epäilen sen johtuvan siitä, että koska poikien "pitäisi" olla parempia matikassa niin ei oikein kehdata luovuttaa niin helpolla. Sama ilmiö toistuu joissain toisissa aineissa toisinpäin.

Itselläni tapahtuu kyllä välillä sama ilmiö joissain täysin toisenlaisissa asioissa. En oikeastaan edes halua yrittää opetella esimerkiksi raitiovaunujen käyttöä ja sellainen turhautunut suuttumus nousee kun ajattelenkin sitä, että se saatanan 3T menee kuitenkin väärään suuntaan tai jotain vastaavaa vaikka kuinka yrittäisi.

Tästä poikien ja tyttöjen koulussa pärjäämisestä on myös jos jonkinlaista tutkimusta ja teoriaa. Teoriat yms. ei auta jos motivaatiota ei löydy. Motivoida voi monella tavalla. Miten saada motivoitua lapsia tai teinejä opiskelemaan niin se taas on ihan toinen teoriajuttu.

Englannissa on koulu nimeltä Summer Hill. Koulu on häiriköille. Vaikka epäilen vapaan kasvatuksen toimivuutta niin luin eräästä kirjasta seuraavaa: Summer  Hill:issä on opiskelu täysin vapaaehtoista. Tulokasoppilaat eivät aluksi käy tunneilla mutta pikkuhiljaa mieli muuttuu. Viimeistään kuuden kuukauden kohdalla pahimmatkin tapaukset ovat motivoituneina opinnoissa mukana. Omalla kohdallani tuo toimisi ainakin. Mielenkiinto heräisi kun kukaan ei pakottaisi. Vapaus koskee ymmärtääkseni lähinnä opintoja. Eiköhän tuolla käyttäytymissäännöt ole kuten muuallakin.

[törö]

Englannissa on koulu nimeltä Summer Hill. Koulu on häiriköille. Vaikka epäilen vapaan kasvatuksen toimivuutta niin luin eräästä kirjasta seuraavaa: Summer  Hill:issä on opiskelu täysin vapaaehtoista. Tulokasoppilaat eivät aluksi käy tunneilla mutta pikkuhiljaa mieli muuttuu. Viimeistään kuuden kuukauden kohdalla pahimmatkin tapaukset ovat motivoituneina opinnoissa mukana. Omalla kohdallani tuo toimisi ainakin. Mielenkiinto heräisi kun kukaan ei pakottaisi. Vapaus koskee ymmärtääkseni lähinnä opintoja. Eiköhän tuolla käyttäytymissäännöt ole kuten muuallakin.

Tuo tyyli tehoaa juoppojen kusipäiden fiksuihin lapsiin, joilla on kuppi täynnä kaikenlaista pomottamista, mutta muuten motivaatio kohdallaan.

Useimmat muut opiskeluhaluttomat reagoisivat samoissa olosuhteissa päinvastaisesti. Jotain vapaaseen kasvatukseen uskovien hippien tenavia ei tunneilla pajon näkyisi.

[normi]

Katselin ohjelmaa brittiläisestä eliittikoulusta Harrow (josta pyrittiin sitten Etoniin, joka lienee se ykkösmesta). Kyse oli siis poikien sisäoppilaitoksesta. Oli kyllä mahtavaa katsella kuinka alle kymmenvuotiaat pojat todella pyrkivät oppimaan ja tekemään parhaansa. Tietenkin kyse on karsitusta aineksesta, mutta oli kummallista katsella kun pienet pojat käyttäytyivät vimpan päälle hyvin. Näki heti, että monesta taatusti myös tulee jotakin. Mm. Churchill ja Nehru taisivat olla koulun kasvatteja.

Brittiläinen tuttavani kävi eliittisisäoppilaitoksen, hänestä tuli menestynyt lääkäri. Hän kertoi, että kokemus sisäoppilaitoksesta oli aivan kauhea, eikä olisi suurin surminkaan suostunut laittamaan ketään neljästä lapsestaan sellaiseen.

Mutta siis tuli menestynyt? kenties kuitenkin noista sisäoppilaitoksista voisi ottaa jotain oppia? Nähdäkseni noudattavat vanhoja arvoja ja tapoja ja tulosta syntyy. On sanottu, että brittiläinen imperiumi luotiin sisäoppilaitoksissa. Kuria, opiskelua, rugbyä > loistavia johtajia. 1700-1900 luvulla anglosaksinen maailma ja kulttuuri nousi ja oli lopunperin melko ylivoimainen muihin verrattuna miltei joka suhteessa.

Luulisi, että jokin välimuoto löytyisi, jossa vapaus ja kuri olisivat oikeilla kohdilla.

[nuivanniemi]

Katselin ohjelmaa brittiläisestä eliittikoulusta Harrow (josta pyrittiin sitten Etoniin, joka lienee se ykkösmesta). Kyse oli siis poikien sisäoppilaitoksesta. Oli kyllä mahtavaa katsella kuinka alle kymmenvuotiaat pojat todella pyrkivät oppimaan ja tekemään parhaansa. Tietenkin kyse on karsitusta aineksesta, mutta oli kummallista katsella kun pienet pojat käyttäytyivät vimpan päälle hyvin. Näki heti, että monesta taatusti myös tulee jotakin. Mm. Churchill ja Nehru taisivat olla koulun kasvatteja.

Olisikohan aiheellista palauttaa myös Suomeen poika- ja tyttökoulut? Sukupuolilla on eroa ja sukupuolittain eriytetty opetus voisi olla perusteltua. Onhan armeijakin pakollinen vain miehille, koska naiset synnyttävät. Miksi siis koulujärjestelmänkään tulisi olla yhtenäiskoulutyyppinen.

Mutta siis tuli menestynyt? kenties kuitenkin noista sisäoppilaitoksista voisi ottaa jotain oppia? Nähdäkseni noudattavat vanhoja arvoja ja tapoja ja tulosta syntyy. On sanottu, että brittiläinen imperiumi luotiin sisäoppilaitoksissa. Kuria, opiskelua, rugbyä > loistavia johtajia. 1700-1900 luvulla anglosaksinen maailma ja kulttuuri nousi ja oli lopunperin melko ylivoimainen muihin verrattuna miltei joka suhteessa.

Luulisi, että jokin välimuoto löytyisi, jossa vapaus ja kuri olisivat oikeilla kohdilla.

Myöskin saksalainen "natsimeininki" tuotti erinomaisia tuloksia ennen wanhaan. Sitäkin voisi kokeilla. Suomihan oli entisaikoina todella ankaran kurin kansakunta. Kaukana nykyisestä hyysäyksestä ja hössötyksestä. Kuri & järjestys oli kunnia-asia meillä.

[matkamiehiii]

Alkuviikolla oli sellainenkin uutinen, jossa kerrottiin, että poikien sosiaalinen dynamiikka suosii enemmän huonoa koulumenestystä kuin hikipinkoilua. Pojat pärjäävät paremmin niin kavereidensa kuin tyttöjenkin kanssa, kun keskiarvo ei ole paljon kahdeksaa enempää. Jotkut pojat alisuoriutuvat siksi, etteivät saisi hikipingon leimaa luokassa. Tällä selittyisi sekin ilmiö, että joistakin keskinkertaisesti pärjänneistä pojista kuoriutuu abivuoden aikana yllättäen useamman ällän ylioppilaita.

Tämä koskee vain tiettyjä etnisiä ryhmiä jotka ei ole kovin kuuluisia menestyksestään muutenkaan, tuskin vaikka juutalaisten, japanilaisten ym. kesken mitenkään arvostetaan velttoilua. Itseasissa en ole havainnut tälläistä Suomessa, ei täällä tuollainen kulttuuri ole voimissaan yhtä ylikorostetusti, jos viittaa tunnilla niin ei täällä automaattisesti leimaudu "hylkiöksi" Paikoin jopa huonosti pärjääviä saatetaan kiusata.

Toista on varmaan jossain itä-helsingin ghettokouluissa. 

[Alkuasukas]

Alkuviikolla oli sellainenkin uutinen, jossa kerrottiin, että poikien sosiaalinen dynamiikka suosii enemmän huonoa koulumenestystä kuin hikipinkoilua. Pojat pärjäävät paremmin niin kavereidensa kuin tyttöjenkin kanssa, kun keskiarvo ei ole paljon kahdeksaa enempää. Jotkut pojat alisuoriutuvat siksi, etteivät saisi hikipingon leimaa luokassa. Tällä selittyisi sekin ilmiö, että joistakin keskinkertaisesti pärjänneistä pojista kuoriutuu abivuoden aikana yllättäen useamman ällän ylioppilaita.

Tasoluokat voisivat tepsiä tähän ongelmaan, meiltähän ne poistettiin fasistisina 80-luvun lopulla. Nyt välkyt ja vajaaälyiset ovat samoilla luokilla ja kaikki kärsivät.

[Saturoitunut]

Kuulostaa aika uskomattomalta, että 4-vuotias tyttö tietäisi liittää mitään kouluun liittyvää yhtään mihinkään. Pojillekin kyseinen tietoisuus kehittyy ilmeisesti vasta koulun alettua. Joko tutkimuksessa on syötetty lapsukaisille johdattelevia kysymyksiä tai tytöille tosiaan taotaan päähän jo hyvin pienestä pitäen koulussa pärjäämistä. Jälkimmäiseen viittaisi se, että tyttöjen näkemyksiin ei voitu enää testin alkuvaiheessa vaikuttaa. Tai sit pojat on alttiimpia manipulaatiolle.

[normi]

Kuulostaa aika uskomattomalta, että 4-vuotias tyttö tietäisi liittää mitään kouluun liittyvää yhtään mihinkään. Pojillekin kyseinen tietoisuus kehittyy ilmeisesti vasta koulun alettua. Joko tutkimuksessa on syötetty lapsukaisille johdattelevia kysymyksiä tai tytöille tosiaan taotaan päähän jo hyvin pienestä pitäen koulussa pärjäämistä. Jälkimmäiseen viittaisi se, että tyttöjen näkemyksiin ei voitu enää testin alkuvaiheessa vaikuttaa. Tai sit pojat on alttiimpia manipulaatiolle.

Telkkarista tuli myös ohjelma Englannissa asuvien kiinalaisten kasvatusmetodeista. Lapset tekivät lähinnä tehtäviä ja tehtäviä ja harjoittelivat pianonsoittoa jne. He mm. kävivät englantilaisen koulun lisäksi kinukkien omassa keskuksessa tekemässä tehtäviä, koska englantilaisesta koulusta ei tule läksyjä joka päivälle. Etenkin äidit nipottivat, että pitää olla paras ja opiskella ahkerasti ja jos tekee virheen niin ei muuta kuin uudestaan. Olivat ylpeitä siitä, että Kiina on nousemassa maailman ykköseksi. Ja oli kyse pienistä lapsista. Kiinassa kuulemma 4-5 vuotiaat osaavat jo matematiikkaa jne.
Melkoista painostusta lapsia kohtaan, mutta tulostakin syntyy... Kenties jokin välimuoto pitäisi löytää. Länsimainen kurittomuus näyttää pysäyttäneen lännen kehityksen ja itä puskee ohi puoliväkisin.
Länsimaissa olisi hyvä ottaa oppia niistä koulumetodeista joiden avulla länsi nousi hyvinvointiin. Lännessä pahoinvointi ja taantuminen on jo selviö, joten jotain tarttisi tehdä.
Helppo ratkaisu olisi tietty kurinpalautus — mikä ei tarkoita karttakepillä sormille meininkiä. Käyttäytymissääntöjen eli tapojen vaatiminen olisi ensimmäinen, tämä toisi automaattisesti opettajille auktoriteettia. Numeroarvostelun varhaistaminen. Tarvitaan yhdistelmä 50-lukua ja nykyaikaa. Muuten ollaan entisiä hyvinvointivaltioita.

[C-Nile]

Esim. Liisa Keltikangas-Järvinen on puhunut tästä jo vuosia, tosin eri termein. Mitään muutoksia koulujärjestelmään lienee edelleenkin turha toivoa.

[Malla]

Kuulostaa aika uskomattomalta, että 4-vuotias tyttö tietäisi liittää mitään kouluun liittyvää yhtään mihinkään.

Ei niinkään, kun koulu tai "koulu" aloitetaan viisivuotiaana.

[IMMane]

Esim. Liisa Keltikangas-Järvinen on puhunut tästä jo vuosia, tosin eri termein. Mitään muutoksia koulujärjestelmään lienee edelleenkin turha toivoa.

Minun mielestäni koulutussysteemissä pitäisi varhaisemmassa vaiheessa selventää lapsille miksi opiskellaan, miksi työskennellään, mihin sillä pyritään ja mitä realistisia vaihtoehtoja heillä tulevaisuudessa on opiskelun ja työnteon suhteen. Mitä oikeuksia heillä on ja mitä vastuita heillä on ja miksi.

Omana ala sekä yläaste  opiskeluaikanani nämä tuntuivat olevan enemmänkin salaisuuksia tai olemattomia seikkoja kuin opetettavia asioita. Vähemmän "sama muotti" periaatetta ja enemmän yksilöllistä painotusta. Toinen vaihtoehto on tiukempi ja ankarampi koulutus. Kumpi sitten loppuen lopuksi olisi parempi niin vaikea sanoa.

Mitään muutoksia tosin ei olla valmiita tekemään koska pisa ja suomen (työttömillä) nuorillahan menee niin hyvin että ei tartte muuttaa mitään. Korkeintaan lisää rahaa kulttuurien ymmärrykseen sekä laajenettuihin käsitteisiin. Edellä mainitut kuulostavatkin ihan suoraan pisa koulun lukujärjestyksestä revityiltä.

[stefani]

Pojat pyrkivät vaistonvaraisesti arvioimaan ketkä aikuiset ovat kunnioituksen arvoisia, keistä pitää ottaa mallia, ja ketkä ovat turhia tyyppejä, joista vain vitsaillaan. Jos pojat arvioivat opettajan turhaksi pelleksi, niin sitten ainakin touhu menee huonoilla arvosanoilla ylpeilyksi ja kovisteluksi.

Kuinkakohan paljon ovat tutkijat tutkineet poikien kunnioituksen voittamista?

[nuivanniemi]

Telkkarista tuli myös ohjelma Englannissa asuvien kiinalaisten kasvatusmetodeista. Lapset tekivät lähinnä tehtäviä ja tehtäviä ja harjoittelivat pianonsoittoa jne. He mm. kävivät englantilaisen koulun lisäksi kinukkien omassa keskuksessa tekemässä tehtäviä, koska englantilaisesta koulusta ei tule läksyjä joka päivälle. Etenkin äidit nipottivat, että pitää olla paras ja opiskella ahkerasti ja jos tekee virheen niin ei muuta kuin uudestaan. Olivat ylpeitä siitä, että Kiina on nousemassa maailman ykköseksi. Ja oli kyse pienistä lapsista. Kiinassa kuulemma 4-5 vuotiaat osaavat jo matematiikkaa jne.

Melkoista painostusta lapsia kohtaan, mutta tulostakin syntyy... Kenties jokin välimuoto pitäisi löytää. Länsimainen kurittomuus näyttää pysäyttäneen lännen kehityksen ja itä puskee ohi puoliväkisin.

Länsimaissa olisi hyvä ottaa oppia niistä koulumetodeista joiden avulla länsi nousi hyvinvointiin. Lännessä pahoinvointi ja taantuminen on jo selviö, joten jotain tarttisi tehdä.

Helppo ratkaisu olisi tietty kurinpalautus — mikä ei tarkoita karttakepillä sormille meininkiä. Käyttäytymissääntöjen eli tapojen vaatiminen olisi ensimmäinen, tämä toisi automaattisesti opettajille auktoriteettia. Numeroarvostelun varhaistaminen. Tarvitaan yhdistelmä 50-lukua ja nykyaikaa. Muuten ollaan entisiä hyvinvointivaltioita.

Kuri & Järjestys - ihana asia!

Natsimeininki^^^

[Saturoitunut]

Kuulostaa aika uskomattomalta, että 4-vuotias tyttö tietäisi liittää mitään kouluun liittyvää yhtään mihinkään.

Ei niinkään, kun koulu tai "koulu" aloitetaan viisivuotiaana.

Tuollakin aikataululla tytöille selviäisi asia jo vuosi ennen koulun alkua. Uskomattomalta tuntuu se, että nelivuotias sisäistäisi kouluun liittyviä asioita ennen kuin siitä on tullut keskeinen osa elämää. Ellei sitten suurin piirtein eksplisiittisesti hoetuteta, että tytöt pärjää koulussa paremmin, mikä kuulostaa jotenkin absurdilta.

[nuivanniemi]

Pojat pyrkivät vaistonvaraisesti arvioimaan ketkä aikuiset ovat kunnioituksen arvoisia, keistä pitää ottaa mallia, ja ketkä ovat turhia tyyppejä, joista vain vitsaillaan. Jos pojat arvioivat opettajan turhaksi pelleksi, niin sitten ainakin touhu menee huonoilla arvosanoilla ylpeilyksi ja kovisteluksi.

Kuinkakohan paljon ovat tutkijat tutkineet poikien kunnioituksen voittamista?

Äijämäisiä miesopettajia ("isäntiä") kunnioitetaan. Hiirulaismaisia miesopettajia ei.

Jämäköitä naisopettajia ("emäntiä") kunnioitetaan. Kiljuvia naisopettajia ei.

Sukupuolesta riippumatta näin.

Kiltit toki kunnioittavat velvollisuudentunnosta niitä hiirulaisopettajiakin, mutta he ovat niitä, jotka oppisivat vaikka ilman opettajiakin kirjasta itsenäisesti lukemalla.

[stefani]

Pojat pyrkivät vaistonvaraisesti arvioimaan ketkä aikuiset ovat kunnioituksen arvoisia, keistä pitää ottaa mallia, ja ketkä ovat turhia tyyppejä, joista vain vitsaillaan. Jos pojat arvioivat opettajan turhaksi pelleksi, niin sitten ainakin touhu menee huonoilla arvosanoilla ylpeilyksi ja kovisteluksi.

Kuinkakohan paljon ovat tutkijat tutkineet poikien kunnioituksen voittamista?

Äijämäisiä miesopettajia ("isäntiä") kunnioitetaan. Hiirulaismaisia miesopettajia ei.

Jämäköitä naisopettajia ("emäntiä") kunnioitetaan. Kiljuvia naisopettajia ei.

Sukupuolesta riippumatta näin.

Kiltit toki kunnioittavat velvollisuudentunnosta niitä hiirulaisopettajiakin, mutta he ovat niitä, jotka oppisivat vaikka ilman opettajiakin kirjasta itsenäisesti lukemalla.

Pointtini oli vain retorisesti kysyä siitä, että onkohan opettajakunta tajunnut noita asioita.

Muitakin vaikuttavia seikkoja on. Sillä on väliä tietävätkö ja osaavatko aikuiset asioita. Jos mies henkilö esiintyy pelottavana ja karskina, mutta ei kuitenkaan tajua opettamaansa asiaa, nuoret voivat huomata sen ja turhautua. Itse tosin en muista kyseenalaistaneeni opettajia kuin vasta lukiossa, mutta jotkut muut kai kyseenalaistavat jo aiemmin joistain henkilökohtaisista syistä.

[sivullinen.]

Minun mielestäni koulutussysteemissä pitäisi varhaisemmassa vaiheessa selventää lapsille miksi opiskellaan, miksi työskennellään, mihin sillä pyritään ja mitä realistisia vaihtoehtoja heillä tulevaisuudessa on opiskelun ja työnteon suhteen.

Minusta lapsille ei pidä asettaa yhtään enempää vaatimuksia ja vastuita. Heidän tulee luottaa vanhempiinsa. Näiden tulee tehdä päätökset siitä mikä on lapselle hyväksi ja mikä ei. Vanhempien - ja myös opettajien, joille sosialistinen järjestelmä on ulkoistanut osan vanhemmuudesta - pitäisi kantaa enemmän vastuuta lapsista. Heidän pitäisi pyrkiä katsomaan mikä on lapsille parhaaksi. Varsinkin itse lapsiaan kasvattavat vanhemmat tätä tekevätkin. Osa käy töissä ja jättää lapset itse selviämään elämästään.

Vielä vähemmän ovat opettajat kiinnostuneita lapsista. He ovat virkamiehiä, jotka lukevat lapsille ministeriön määräämät kirjoitukset. Koulu on pahasti jäänyt ajastaan jälkeen, menettänyt kasvattavan tehtävänsä ja muuttunut virkamiehiä - opettajia - varten oleviksi virastoiksi. Jos lapset kohtaisivat koulun yksilöinä ja opettajat yksilöinä, ei stereotypioita edes voisi syntyä. Nyt virkamiesten vihaamat mielivaltaisille päätöksille perusteluja vaativat miehet ja pojat tulevat yhteiskunnan vainonkohteiksi jo kouluissa. Kiltti tyttö, joka tottelee ja alistuu, on virkamiehen unelma. Ihminen ilman omaa mieltä sopii orjayhteiskuntaan parhaiten.

[IMMane]

Minun mielestäni koulutussysteemissä pitäisi varhaisemmassa vaiheessa selventää lapsille miksi opiskellaan, miksi työskennellään, mihin sillä pyritään ja mitä realistisia vaihtoehtoja heillä tulevaisuudessa on opiskelun ja työnteon suhteen.

Minusta lapsille ei pidä asettaa yhtään enempää vaatimuksia ja vastuita. Heidän tulee luottaa vanhempiinsa. Näiden tulee tehdä päätökset siitä mikä on lapselle hyväksi ja mikä ei. Vanhempien - ja myös opettajien, joille sosialistinen järjestelmä on ulkoistanut osan vanhemmuudesta - pitäisi kantaa enemmän vastuuta lapsista. Heidän pitäisi pyrkiä katsomaan mikä on lapsille parhaaksi. Varsinkin itse lapsiaan kasvattavat vanhemmat tätä tekevätkin. Osa käy töissä ja jättää lapset itse selviämään elämästään.

Vielä vähemmän ovat opettajat kiinnostuneita lapsista. He ovat virkamiehiä, jotka lukevat lapsille ministeriön määräämät kirjoitukset. Koulu on pahasti jäänyt ajastaan jälkeen, menettänyt kasvattavan tehtävänsä ja muuttunut virkamiehiä - opettajia - varten oleviksi virastoiksi. Jos lapset kohtaisivat koulun yksilöinä ja opettajat yksilöinä, ei stereotypioita edes voisi syntyä. Nyt virkamiesten vihaamat mielivaltaisille päätöksille perusteluja vaativat miehet ja pojat tulevat yhteiskunnan vainonkohteiksi jo kouluissa. Kiltti tyttö, joka tottelee ja alistuu, on virkamiehen unelma. Ihminen ilman omaa mieltä sopii orjayhteiskuntaan parhaiten.

Mitähän vastuita ja vaatimuksia lapsilta sitten vaaditaan ? Pitää tehdä läksyt tietenkin koska ? Koska ope käskee. Olisi kiinnostavaa tietää vaan miksi käskee. Luultavasti piruuttaan.

[sivullinen.]

^ Lainaan itseäni aikojen takaa.

Tuskin kukaan osaa 10-vuotiaana arvioida kannaatako alkaa vieraana kielenä opiskella englantia vai ranskaa. Itse en sitä tiedä vieläkään. Kysymys on varmasti suunnattu enemmän lasten vanhemmille, mutta nykyisen vapaan kasvatuksen mukaan vanhemmat eivät saisi päättää lasten puolesta. Seurauksena on usein 10-vuotiaan oma päätös joka pohjautuu täysin mielivaltaisiin perusteisiin. Mutta koulu ei jäänyt pyytämään lapsen valintaa vain vieraan kielen osalta, vaan valintoja on tehtävä jatkuvasti ja mitä monimutkaisimmista syistä. Valintojen monimutkaisuus taas saa vanhemmat jatkuvasti väistelemään vastuutaan ja valinnat tulevat yhä enemmän lasten itsensä päätettäviksi. [...]

Uusin trendi koululaitoksessa on antaa lasten vapaasti muodostaa kulttuurinen identiteettinsä. Lapsen oletetaan siis löytävän itse itsestään ne arvot joiden varaan hän elämänsä rakentaa. Ääriesimerkki Ruotsista kertoo päiväkodeista joissa lapsille ei kerrota omaa sukupuolta vaan hänen tulee itse rakentaa se. [...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,56819.msg775862.html#msg775862

Lapsilta vaaditaan ihan jotain muuta kuin koululäksyjä; heiltä vaaditaan kykyä päättää mitkä taidot ovat hyväksi tulevaisuudessa. Se on liikaa.

Tämä video myös sivuaa aihetta.

Sir Ken Robinson: Do schools kill creativity?
http://www.youtube.com/watch?v=iG9CE55wbtY

[Arvoton]

Kuka teistä palkkaisi kympin tytön?

[AuggieWren]

Kuka teistä palkkaisi kympin tytön?

Minä. En toki ole yrittäjä enkä edes päällikkötason toimihenkilö, mutta kympin tytöt ovat silti hyviä työntekijöitä. Erittäin hyviä. Osaavat kehittää rutiinit ja ovat tehokkaita. En tietenkään tiedä, ovatko nämä kohtaamani kympin tytöt samaa koulumenestyksessä, mutta työkokemuksen perusteella saadun mielikuvani mukaan kympin tytöt ovat ehdottomasti palkkaamisen arvoista ainesta. Kasin pojat toki ovat oma-aloitteisempia, mutta arvostus riippuu painotuksista...

[Arvoton]

Mä voin korkeintaan laittaa kybän tyttöä. 

[IMMane]

Eivät lapset päätä tulevaisuuden taidoistaan vaan opetushallitus päättää mitä taitoja opetetaan, miten ja kuinka paljon. Ainoa asia mistä lapset voivat koulussa päättää on syödäkkö kaksi vai neljä lihapullaa.

[Lalli IsoTalo]

Kouluasioista on keskusteltu aika pitkään ja hartaasti täällä:

Miksi kouluista on tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?

I.   Miksi valtio haluaa kontrolloida koulutusta?
II.  Institutionalisointia kehdosta hautaan
III. Kollektiivinen yhteiskunta tarvitsee kollektiivisti koulutetut kansalaiset
IV.  Koulutus on tehokkaampi ase kuin inkvisitio
V.   Vastuuhenkilöt ja heidän motivaationsa
VI.  Toimenpidesuositukset
VII. Johtopäätös

Miksi hyödyllisiä elämäntaitoja opettavista kouluista tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?

Lyhyt vastaus: Eliitti edistää etujaan tuottamalla yhteiskuntaan ideologista harmoniaa valtion koulutusmonopolin avulla. Niinpä opetusohjelmiin lisätään arvojen opettamista, ja niistä vähennetään sekä itsenäisen ajattelun että hyödyllisten taitojen (matematiikka, kielioppi jne) opettamista.