Tino Sanandaji: Viekö maahanmuuttajilta seitsemän vuotta päästä työmarkkinoille?

[Roope]

Tino Sanandaji: Viekö maahanmuuttajilta seitsemän vuotta päästä työmarkkinoille?

Arena-lehden päätoimittaja Mikael Feldbaum kirjoittaa maahanmuuttajien työllisyydestä. Feldbaum (joka oli Tukholman kauppakorkeakoulussa samalla vuosikurssilla kanssani) kirjoittaa ensin, että Timbro ja Keskustapuolue ovat väärässä, kun ne sanovat, että alemmat alkupalkat nostaisivat maahanmuuttajien työllisyyttä.

Empiiriset todisteet siitä, että matalammat alkupalkat parantavat maahanmuuttajien työllisyyttä, ovat vahvemmat kuin hän kirjoittaa. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että ne, joiden mielestä työmarkkinoiden integraatio-ongelma voitaisiin ratkaista palkkoja alentamalla ja irtisanomissuojaa helpottamalla, liioittelevat.

15 prosenttia sellaisista työikäistä ruotsalaista, joilla on Ruotsissa syntyneet vanhemmat, ei käy töissä. Euroopan ulkopuolelta saapuneilla maahanmuuttajilla luku on melkein 50 prosenttia, sama kuin kymmenen vuotta sitten. Alennetut minimipalkat ja eräiden irtisanomissääntöjen poistaminen voi ehkä kaventaa tätä, mutta tuskin poistaa valtavaa kuilua kokonaan. Sama ongelma on myös selvästi liberaalimpien työmarkkinoiden maissa kuten Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Isossa-Britanniassa.

Feldbaum on aivan pihalla, kun hän jättää täysin huomiotta työmarkkinoiden ongelmat. Hän kirjoittaa, että "Keskimääräisiltä muista maasta saapuneilta vie seitsemän vuotta saada töitä Ruotsista. Ja mikä valitus käykään tämän faktan ympärillä!"

Väitettä, että maahanmuuttajalta vie keskimäärin seitsemän vuotta saada töitä, toistetaan yhä useammin. Luku on osittain väärä, ja se ymmärretään väärin, vaikka se olisi oikeakin. Siitä on tullut suosittu, koska luku antaa vaikutelman, että ongelma ei ole kovin vakava. Odotellaan seitsemän vuotta, että maahanmuuttaja kotoutuu, ei kai se ole niin vaarallista? Näin Mikael Feldbaumkin tuntuu tulkitsevan lukua.

Hallituksen lehdistötiedotteesta voidaan lukea, että mediaaniaika siitä, että maahanmuuttajan saamasta  oleskeluluvasta töihin on seitsemän vuotta.

Huomatkaa että:

Luku viittaa mediaaniin, ei keskiarvoon kuten Feldbaum kirjoittaa.

Luku viittaa aikaan siitä, kun on saanut oleskeluluvan, ei siitä, kun on tullut Ruotsiin.

Luku viittaa ensimmäiseen työhön, ei siihen, milloin on integroitunut työmarkkinoille. Moni luonnollisesti tekee työtä jonkin aikaa ja tulee taas työttömäksi.

Joskus aikaa siitä, kun puolet ryhmästä on saanut ensimmäisen työnsä, käytetään synonyymina sille, että on "vakiinnuttu" (etablerat sig), kuten Feldbaumkin tekee. Sveriges Radio kirjoittaa: "Seitsemän vuotta siihen, että on vakiinnutettu asema työmarkkinoilla". Tilastokeskuksen määritelmä vuosikohortin etablisoitumiselle on se, kun kolme neljäsosaa siitä on töissä, mikä ei maahanmuuttajien tapauksessa ole seitsemän vuotta.

Sen sijaan että toistettaisiin vaikeatulkintaista lukua, että mediaaniaika työn saamiseen on seitsemän vuotta, voimme katsoa sitä maahanmuuttajien osuutta, joka on töissä seitsemän vuoden jälkeen. Seitsemän Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 55 prosenttia kahden viimeisen vuosikohortin maahanmuuttajista lasketaan työllistetyiksi. Näissä luvuissa on kuitenkin mukana myös Pohjoismaista muuttaneet, kun taas esimerkiksi irakilaisista töissä kävi seitsemän vuoden jälkeen 40 prosenttia.

Onko Dagens Arena todellakin huolestunut, että tulee "valitusta" siitä, että melkein puolet maahanmuuttajista ei ole töissä seitsemän Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen?

Feldbaum kirjoittaa myös, että "ainoastaan somalien poikkeaminen radikaalisti tästä kuviosta on epätodennäköistä, vaikka Jan Björklund niin luulee."

Tilastokeskuksen mukaan Somaliasta saapuneista maahanmuuttajista 25 prosenttia oli töissä seitsemän vuoden jälkeen. Arenan ei pitäisi kyseenalaistaa Jan Björklundia sen takia, että hän on tietoinen siitä, että somalit pärjäävät erityisen huonosti työmarkkinoilla, sillä se on objektiivinen fakta, jonka voi tarkistaa kaikista lähteistä. Vai onko työväenliike nyt tyytyväinen siihen, että yhdestä ryhmästä neljäsosa on töissä seitsemän vuoden jälkeen?

Euroopan ulkopuolelta saapuneiden maahanmuuttajien työllisyysaste ei tilastokeskuksen mukaan nouse koskaan yhtä korkealle kuin etnisesti ruotsalaisten, ei edes 20 vuoden jälkeen. Oletetaan kuitenkin, että Keskustapuolue alentaa palkkoja tai Arena laajentaa työvoimapalveluihin tai jonkin muun maagisen ehdotuksen kautta työllisyyskäyrät todella kohtaavat 20 vuoden jälkeen. Se kuitenkin tarkoittaa, että maahanmuutto lisää syrjäytymistä Ruotsissa. 20 vuotta on suunnilleen puolet siitä ajasta, joka normaalisti ollaan työmarkkinoilla elämän aikana. Ajatellaan sitäkin, että siinä vaiheessa kun 20 vuotta sitten saapuneet maahanmuuttajat ovat saavuttaneet Ruotsissa syntyneet, on Ruotsi ottanut vastaan 20 uutta kohorttia, jotka aloittavat alhaisen työllisyysasteen tasolta. Siksi työssä käyvien osuus ei ole noussut kymmeneen vuoteen, vaikka kymmenen vuotta sitten saapuneet ovat tietysti vahvistaneet asemiaan.

Ei pidä paikkansa, että maahanmuuttajien työmarkkinaongelma ratkaistaisiin seitsemän Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen, kuten Arena antaa ymmärtää. Keskustelun huono taso ei ole vain oikeistolaisten ajatuspajojen, kuten Foresin ja Migron, ongelma. Näemme, että johtavat vasemmistointellektuaaliset sanomalehdet torjuvat tärkeät sosiaaliset ongelmat perustuen lukuihin, jotka ne ovat ymmärtäneet väärin. Kun sekä oikeisto että vasemmisto käyttävät enemmän voimia ongelmien aggressiiviseen kiistämiseen kuin niiden ratkomiseen, ei ole erityisen yllättävää, että ongelmat jäävät olemaan.  (käännös)

Super-Economy: Tar det sju år innan invandrare integrerats på arbetsmarknaden? 22.1.2013

Suomessa väitteet maahanmuuttajien työllistymisestä ovat olleet yhtä lailla yltiöpositiivisia esimerkiksi Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtajalla Annika Forsanderilla, ja samoin kuin Ruotsissa, ne eivät kestä lähempää tarkastelua.

28.9.2010 US: Vuosien mittaan yhä useampi maahanmuuttaja työllistyy

[ämpee]

Näyttääkin siltä, että niin suomalaislapsonen kuin maahanmuuttajakin molemmat aloittavat sen työelämän vasta kahdenkymmenen vuoden jälkeen.
Siihen asti toista elättää lapsena hänen vanhempansa, ja toista aikuisena yhteiskunta.

[Pyöräilijä]

"Seitsemän Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 55 prosenttia kahden viimeisen vuosikohortin maahanmuuttajista lasketaan työllistetyiksi. Näissä luvuissa on kuitenkin mukana myös Pohjoismaista muuttaneet, kun taas esimerkiksi irakilaisista töissä kävi seitsemän vuoden jälkeen 40 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan Somaliasta saapuneista maahanmuuttajista 25 prosenttia oli töissä seitsemän vuoden jälkeen. "

Nämä tilastot paljastuvat tätäkin rumemmaksi, jos katsoo Tanskan kokemuksia.

Tanskassa tehdyn selvityksen mukaan seitsemän vuotta on aika, jonka jälkeen maahanmuuttajien työllisyys ei enää parane. Jos maahanmuuttaja ei ole tässä ajassa saanut työtä, ei hän saa sitä koskaan.

Tanskalaisten selvityksen perusteella voi väittää, että irakilaisista jää Ruotsissa pysyvästi työttömäksi 60 prosenttia ja somaleista 75 prosenttia. En usko, että muidenkaan Ruotsiin muuttajien työllisyys nousee seitsemän vuoden jälkeen juuri 50 prosenttia paremmaksi. vaan ero länsimaisten ja ei-länsimaisten muuttajien välillä vain kasvaa.

Tuskin Suomessa maahanmuuttajien työllisyys muodostuu tämän paremmaksi.

Oheisessa graafissa on kuvattu kantatanskalaisten ja maahanmuuttajien osuutta työmarkkinoilla prosenteissa. Ero on valtava.

[Roope]

Tanskassa tehdyn selvityksen mukaan seitsemän vuotta on aika, jonka jälkeen maahanmuuttajien työllisyys ei enää parane. Jos maahanmuuttaja ei ole tässä ajassa saanut työtä, ei hän saa sitä koskaan.

(..) maahanmuuttajien kotoutumista seuratessa ei kannata olla kärsimätön ja että kymmenen–viisitoista vuottakin on tässä mittakaavassa lyhyt aika.

[Pyöräilijä]

Tanskassa maahanmuuttajat saavat parhaiten työtä 12 kuukauden kuluessa muutosta.

Kahden vuoden kuluttua työn saanti heikkenee selvästi ja pysähtyy käytännössä seitsemän vuoden jälkeen. Ylempi käyrä kuvaa maahanmuuttajanaisten ja alempi käyrä miesten pääsyä töihin muuton jälkeen kuukausissa laskettuna.