Kansojen menestystekijät

[nuivanniemi]

Tutkitaanpas maailman menestyneimpiä maita Wikipediasta eri mittareilla katsottuna. Nämä maat ovat kulttuuriperustaltaan protestanttiskristillisiä maita ja nämä maat ovat joko valkoisen rodun (pohjoismaalaiset, germaanit, keltit) tai itäaasialaisen rodun (japanilaiset, korealaiset, kiinalaiset) kansoittamia.

Eli tästä voisi tehdä sen päätelmän, että sekä protestanttiskristillisyys että tietyt rodut (valkoinen, itäaasialainen) ovat eduksi kansakunnan menestymiselle. Kaikkein voimakkaimmin vieläpä nämä kaksi yhdistettynä, mutta jo toinen näistä riittää kohtuulliseen menestykseen.

Mitkä taas liittyvät heikkoon menestykseen? Sekalainen kasa muita uskontoja, sisältäen katolilaiskristillisyyden, islamin, hindulaisuuden, buddhalaisuuden, luonnonuskonnot ja heimouskonnot. Rodullisesti katsottuna musta, intialainen, arabialainen sekä latinorotu.

Jos siis järkiperäisesti lähtisi tätä purkamaan, niin jos haluamme kehittää kansakuntaamme nykyisestään, niin olisi järkevää ottaa meille "parhaat käytännöt" maailmalta. Kun on kaksi tekijää, eli rodullinen ja uskonnollinen koostumus, niin nykyilmapiirissä rodullista koostumusta ei ole mahdollista poliittisesti katsottuna muuttaa (vaikka se siis olisikin tosiasiallisesti, "teknisesti", mahdollista), mutta tähän uskontopuoleen voinemme enemmän vaikuttaa.

Eli vaikka nykyilmapiirissä buddhalaisuus, new age ja ateismi ovat uskomuspuolella vallitsevia muotisuuntauksia, niin kyllä se historiallinen tosiasia kuitenkin on, että nimenomaan protestanttiskristillisyys on ollut Se Juttu, joka on tuottanut parhaan menestyksen.

Tässä todiste asiasta:

Maailman alueiden valtauskonnot
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Prevailing_world_religions_map.png

Rodullista tietoa
http://mamorenihon.files.wordpress.com/2010/08/stoddard_race_map_1920.jpg
http://www.probertencyclopaedia.com/photolib/maps/Map%20of%20Races%20of%20the%20World%201922.jpg
http://robertlindsay.files.wordpress.com/2010/03/800px-iq_by_country-by-current-resident-majority.png
http://2.bp.blogspot.com/-tiGWMa94pus/Tl76oz5q03I/AAAAAAAAHbI/SA0g4Q6PiSY/s1600/National_IQ_Lynn_Vanhanen_2006_IQ_and_Global_Inequality.png
http://en.wikipedia.org/wiki/Nordic_race
http://en.wikipedia.org/wiki/Mongoloid

Maailman maiden vertailua eri mittareilla
http://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_countries_and_territories

Näitä voi vertailla sitten ristiin ja vahvistaa todeksi tämän yllä esittämäni väitteen sitä kautta.

[John]

Jussi Halla-aho Suomen menestystekijöistä:

Kohdasta 05:51
http://www.youtube.com/watch?v=M3xTwxU10ik

Halla-aho sanoo:

Suomalaisten parhaimpiin voimavaroihin kuuluu tietynlaiset luterilaiset... siis puhun nyt kulttuurisista asioista - luterilaiset moraalikäsitykset, luterilainen työmoraali; se että meillä on sisäsyntyinen tarve elää järjestäytyneesti.

Ja näinhän se on. Nimenomaan yhtenäiskulttuuri ja kansan sosiaalinen koheesio ovat erittäin tärkeitä tekijöitä.

[Punaniska]

Tutkitaanpas maailman menestyneimpiä maita Wikipediasta eri mittareilla katsottuna. Nämä maat ovat kulttuuriperustaltaan protestanttiskristillisiä maita ja nämä maat ovat joko valkoisen rodun (pohjoismaalaiset, germaanit, keltit) tai itäaasialaisen rodun (japanilaiset, korealaiset, kiinalaiset) kansoittamia.

Puolet saksalaisista on katolisia ja katoliset keskittyneet eteläisempään Saksaan. Eteläisessä Saksassa tehdään Audit,Bemarit,MB:t,VW:t


Pohjois-Italia on myös erittäin vaurasta seutua. Tuossahan alueelliset GDP:t näkyvät, samoin kuin syy turvapaikkaturismiinkin:

(http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/images/thumb/8/8a/Gross_domestic_product_%28GDP%29_per_inhabitant%2C_in_purchasing_power_standard_%28PPS%29%2C_by_NUTS_2.PNG/613px-Gross_domestic_product_%28GDP%29_per_inhabitant%2C_in_purchasing_power_standard_%28PPS%29%2C_by_NUTS_2.PNG)

[Juoni]

Tutkitaanpas maailman menestyneimpiä maita Wikipediasta eri mittareilla katsottuna. Nämä maat ovat kulttuuriperustaltaan protestanttiskristillisiä maita ja nämä maat ovat joko valkoisen rodun (pohjoismaalaiset, germaanit, keltit) tai itäaasialaisen rodun (japanilaiset, korealaiset, kiinalaiset) kansoittamia.

Erikoiset rotuluokittelut sinulla.

Suomalaisia lukuunottamatta pohjoismaalaiset puhuvat germaanisia kieliä, eli ovat ainankin lingvistisesti samaa "rotua" kuin saksankieliset, hollantilaiset ja englantilaiset. Jälkimmäiset tosin ovat ainankin kelttien, roomalaisten, etelägermaanien (anglit & saksit), viikinkien ja normannien sekoituksia.

Siksi toisekseen kielellinen sukulaisuus ei suoraan sano geneettisestä sukulaisuudesta vielä juuri mitään. Kieli kun voi vaihtua yhdessä sukupolvessa ilman että geenifrekvensseissä tapahtuu mitään muutosta. Kuten palstalla varmasti hyvin tiedetään Suomeenkin tulee ihmisiä liki kaikkialta maailmasta, eivätkä he enää muutaman sukupolven kuluttua omia kieliään puhu, vaan suomea.

Viimeisten parin tuhannen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna keltit taasen eivät kovinkaan menestynyt ihmisryhmä ole, vaan niin latinalaiset (Ranska&Espanja) kuin germaaniset (Britannia) kansat ovat työntäneet keltit luoteis-Euroopan hedelmättömimmille seuduille Walesiin, Skotilannin ylämaille ja Irlantiin. Aikanaanhan keltit -tai historijoitsijoiden myöhemmin kelteiksi nimeämät kansat- asuttivat valtaosaa länsi-Euroopasta.

Lisäksi ainankin ranskalaisissa(frankit), katalaaneissa(vandaalit), pohjois-italialaisissa(langobardit) ja jopa pohjois-Afrikan berbereissä(jälleen vandaalit) on erittäin vahva germaaninen geeniannos varhaiskeskiajan kansainvaellusten myötä. Jälleen osoitus siitä että kielen ja "rodun" välille ei suoria yhtäläisyysmerkkejä voi vetää.

Ylläsanottu ei tietenkään tarkoita etteikö ihmispopulaatioiden välisillä geneettisillä eroilla olisi väliä monessakin asiassa, mutta aihe on viimeiset vuosikymmenet sattuneista syistä ollut niin suuri tabu, että vakavastiotettavaa tutkimusta aiheen tiimoilta ei kauheasti ole. Nimimerkki nuivaniemenkin lähteet ovat liki sadan vuoden takaa.

[tarhuri]

Tabut roskakoriin ja keskustelu vapaaksi, vihdoin.

[Gommi]

Minun mielestäni aina kun otetaan joku yksi "hyväksi havaittu metodi" joka otetaan"yleiseksi käytännöksi", on menty metsään. Esimerkiksi Euroopan menestystarinan taustalla on omasta mielestäni ollut nimenomaan ateismin ja kristinuskon (laajasti ymmärrettynä, sillä usein se tiedemiehillä tuohon aikaan sulautui aika mystiseen vapaamuurari/ruusuristiläisyys/alkemia-soppaan) sulava vuoropuhelu, mikä mm. kirvoitti 1600-1700-luvulla tieteen ja filosofian uuteen reformiin. Descartes ja Leibniz ja Newton vastaan Hobbes ja Hume ja Laplace, kyllä siinä polemiikkia ja tiedettä syntyi.

Uudet kulttuuriekologiset tekijät kuten esim. taolaisuus, shintolaisuus tai Siperian shamaaniuskonnot, jotka tunkevat mukaan tähän herkkään balanssiin ovat tietysti aina riski.

[törö]

Minun mielestäni aina kun otetaan joku yksi "hyväksi havaittu metodi" joka otetaan"yleiseksi käytännöksi", on menty metsään. Esimerkiksi Euroopan menestystarinan taustalla on omasta mielestäni ollut nimenomaan ateismin ja kristinuskon sulava vuoropuhelu, mikä mm. kirvoitti 1700-luvulla tieteen ja filosofian uuteen reformiin.

Keski-Euroopassa on myös pantu paikat paskaksi moneen kertaan ja kehitys on rantautunut Pohjois-Eurooppaan varsin myöhään.

Etelä-Euroopassa ja muissa takapajuloissa sen sijaan eletään muinaisien raunioiden keskellä ja muistellaan aktiivisesti muinaista suuruutta.

Tästä vetäisin sen johtopäätöksen, että menneisyydessä eläminen haittaa tulevaisuuden rakentamista.

[Jaska Pankkaaja]

Taitaa vaan se fiksumpi Vanhanen olla oikeassa: ÄO korreloi erittäin vahvasti menestyksen kanssa, kulttuuri on lähinnä mauste.

Koska muutaman ison Itä-Aasian kansan ÄO on korkeampi kuin meidän, ja lisäksi he näkevät mitä virheitä länsi teki, niin uskon että he ovat matkalla länttä selvästi korkeammalle kehitystasolle edes jollain tavalla nähtävissä olevassa tulevaisuudessa jopa siinäkin tapauksessa ettei eurabiaa ym. super-rommeleita tulisikaan.

[vilach]

2 tärkeintä menestystekijää on ÄO ja itsekkyys.

Tutkitaanpas maailman menestyneimpiä maita Wikipediasta eri mittareilla katsottuna. Nämä maat ovat kulttuuriperustaltaan protestanttiskristillisiä maita ja nämä maat ovat joko valkoisen rodun (pohjoismaalaiset, germaanit, keltit) tai itäaasialaisen rodun (japanilaiset, korealaiset, kiinalaiset) kansoittamia.

Kiina ei ole menestynyt. Köyhyys, äärimmäisen pienet palkat, valtavat tuloerot, saasteet, korruptio, olematon sosiaaliturva, huonot ihmisoikeudet jne.

[nuivanniemi]

2 tärkeintä menestystekijää on ÄO ja itsekkyys.

Tutkitaanpas maailman menestyneimpiä maita Wikipediasta eri mittareilla katsottuna. Nämä maat ovat kulttuuriperustaltaan protestanttiskristillisiä maita ja nämä maat ovat joko valkoisen rodun (pohjoismaalaiset, germaanit, keltit) tai itäaasialaisen rodun (japanilaiset, korealaiset, kiinalaiset) kansoittamia.

Kiina ei ole menestynyt. Köyhyys, äärimmäisen pienet palkat, valtavat tuloerot, saasteet, korruptio, olematon sosiaaliturva, huonot ihmisoikeudet jne.

Kiinassa on genetiikka kohdallaan ja kansa on menestynyt vuosisatoja sitten käsittääkseni varsin mukavasti. Sitten onkin tullut mutkia matkaan, eli kommunistisia kokeiluja sun muuta mukavaa.

Lyödään Kiinaan protestanttinen luterilaisuus, niin kansan korkea älykkyysosamäärä saadaan käyttöön ja maa "lähtee käyntiin".

[Gommi]

Nimenomaan kuten Törö argumentoi. Ei ole olemassa mitään Herrarotua (heikompiälyisille väännän rautalangasta, että Hitler-kortti on pelkkä vitsi) joka Paremman(tm) uskonnon tai geneettisyyden älykkyyden turvin rakentaa jotain edistyneempää (tm), vaan yhteiskunta on myös historiallinen konstruktio. Vaikea uskoa, että 5000 eKr herrakansa löytyi Afrikan sarven länsiosista, 2500 eKr Indusjoen rantamilta, 300 eKr Kiinasta (teknologia kehittyneempää kjin jopa Kreikalla) jne... totta se kumminkin on. Vasta renesanssin myötä alkoi Eurooppa erottua edukseen muusta rupusakista- saanen huomauttaa sen minkä jo kaikki tietänevätkin, Rooman valtakunta eli pidempään kuin mitä Renesanssiajasta on nykyaikaan. 

Kaikki yhteiskunnat vain menevät siten että pioneerit=>Sotiminen=>filosofia ja tiede=>Suuri joutilas luokka=>Tuho ja kaaos=>muinaisten suuruuden aikojen haaveilu. Sitten jossain vaiheessa alkaa alusta. Luulisin että Eurooppa on suuren joutilaan luokan loppumetreillä.

Tämä ei nyt ole mikään "rajat auki ihanalle Islamille"-kannanotto, mutta kannattaa muistaa että taistelemme vain muutamasta sukupolvesta, mitään ikuista tehtävää meillä ei ole.

[Juoni]

Nimenomaan kuten Törö argumentoi. Ei ole olemassa mitään Herrarotua (heikompiälyisille väännän rautalangasta, että Hitler-kortti on pelkkä vitsi) joka Paremman(tm) uskonnon tai geneettisyyden älykkyyden turvin rakentaa jotain edistyneempää (tm), vaan yhteiskunta on myös historiallinen konstruktio.

Riittävän korkea keskiälykkyys on välttämätön, muttei riittävä korkeakulttuurin ehto.

Mitä kauemmas menneisyyteen mennään, sitä suurempi vaikutus ympäristön välittömillä resursseilla on ollut korkeakulttuurin syntymiselle. Esim. juuri hedelmällisen puolikuun viljelyyn sopivat viljat ja Euraasian lukuisat kesytettävät eläinlajit.

Nykyään kun jo liki kaikelle mahdolliselle on maailmanmarkkinat, korostuvat kansojen geneettiset erot entisestään.

[vilach]

Riittävän korkea keskiälykkyys on välttämätön

Riittävän pieni keskimääräinen itsekkyys on myös välttämätön. Jos yhteiskunnassa on paljon väkivaltaisia ja opportunistisiä ihmisiä, niin vauras ja vakaa yhteiskunta ei voi syntyä.

Aiheeseen liittyvä uutinen:


  Luottamus syntyi ennen hyvinvointi­yhteiskuntaa, sanoo tiede


Hyvinvointiyhteiskunnan syntyehto on, että kansalaiset luottavat toisiinsa.

Luottamus on olennaista, jos halutaan eroon korruptiosta ja järjestelmän hyväksikäytöstä ja samalla halutaan taata yksityiselle sektorille toimintavapaudet, jotka mahdollistavat tuottavuuden kasvun.

Mutta onko hyvinvointiyhteiskunta muna, josta kansalaisten keskinäinen luottamus kuoriutuu? Kumpi oli ensin?

Aina tähän asti sosiaalipolitiikan tutkijoiden valtaosa on vakuuttanut, että vahva hyvinvointiyhteiskunta on kansalaisten välisen luottamuksen synnyn ehto.

Todellisuudessa asia on täsmälleen päinvastoin, ilmenee tuoreesta tanskalaistutkimuksesta.

– Hyvinvointivaltiota ei voi syntyä, ellei ole luottamusta. Todellisuudessa kansalaisten välisellä luottamuksella on syvät historialliset juuret, jotka ulottuvat kauas aikaan ennen hyvinvointiyhteiskuntaa, sanoo professori Christian Bjørnskov Aarhusin yliopiston taloustiedekunnasta.

– Vielä tänäkin päivänä Yhdysvalloissa on kansalaisten välinen luottamus korkeinta pohjoismaisten siirtolaisten jälkeläisten joukossa. He ovat muuttaneet maahan ennen hyvinvointivaltiota, joten tämä on yksi osoitus siitä, että Pohjoismaissa vallitseva luottamuksen taso on vanhempi kuin hyvinvointivaltio.

Bjørnskov ja Lundin yliopiston professori Andreas Bergh ovat tutkineet oloja 77 eri maassa verraten muun muassa kielioloja, ilmastoa, hallintomuotoa ja historiaa.

Uskon ja luottamuksen puutteella on kohtalokkaat vaikutukset hyvinvointiin.

– Jos kansalaiset petkuttavat ja lahjovat toisiaan, julkinen kulutus ampaisee kattoon ja hyvinvointivaltio hajoaa palasiksi, kuten Kreikassa on käynyt, Bjørnskov selittää.

Pohjoismaat haavoittuvia

Luottamuksen kannalta pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat huipulla. Pohjoismaat ovat siten myös enemmän riippuvaisia hyvin toimivasta ja korruptiottomasta virkavallasta.

– Mitä enemmän luotamme kadunmieheen ja mitä suuremmaksi hyvinvointisysteemimme kasvaa, sitä haavoittuvampia olemme systeemin hyväksikäytölle. Valtio ottaa huikean vastuun, verotaakka nousee korkealle, ja tämä altistaa valtion väärinkäytöksille, Bjørnskov sanoo.

Bjørnskovin mukaan kansalaisten välinen luottamus on ylpeyden aihe. Sen seurauksena on pienemmät kulut, vähemmän huijausta ja vähemmän sääntöjä, jolloin liiketoiminta on vapaampaa...]

http://www.tekniikkatalous.fi/talous/luottamus+syntyi+ennen+hyvinvointiyhteiskuntaa+sanoo+tiede/a745287

[Lalli IsoTalo]

Jussi Halla-aho Suomen menestystekijöistä:

Kohdasta 05:51
http://www.youtube.com/watch?v=M3xTwxU10ik

Halla-aho sanoo:

Suomalaisten parhaimpiin voimavaroihin kuuluu tietynlaiset luterilaiset... siis puhun nyt kulttuurisista asioista - luterilaiset moraalikäsitykset, luterilainen työmoraali; se että meillä on sisäsyntyinen tarve elää järjestäytyneesti.

Ja näinhän se on. Nimenomaan yhtenäiskulttuuri ja kansan sosiaalinen koheesio ovat erittäin tärkeitä tekijöitä.

Vaihteeksi olen vahvasti samaa mieltä Johnin kanssa. Tämä on monikulttuuri on silkkaa keskiluokan hyvinvoinnin sabotointia, yhteiskunnallista kaaosta ja juridista epäyhdenvertaisuutta tuottavaa byrokratia-anarkiaa, vaikka tavoitteet useimmilla mokuttajilla varmaan ovatkin omasta mielestään hyvät.