2011-12-12 Vantaa: Lähde vapaaehtoiseksi ystäväksi mamulle tai mamuperheelle

[skrabb]

Kotouttaja kaipaa naapurihenkeä
Naapurit voivat opettaa maahanmuuttajille millaisia ovat maan tavat, uskoo Väestöliiton maahanmuuttoasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo.
Sonja Saarikoski

Anne Alitolppa-Niitamon kiinnostus maahanmuuttoasioita kohtaan syttyi Ruotsissa, jossa hän oli opiskelemassa 1970-luvulla.

Maahanmuuttaja? Keneen sillä edes viitataan? Väestöliiton monikulttuurisuusasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo aloittaa tästä, kun aletaan puhua maahanmuuttajiin liittyvistä asioista.
"Kokemukseni mukaan ihmisillä tulee maahanmuuttajasta mieleen useimmiten huntupäinen somalinainen. Pitää muistaa, että 65 prosenttia Suomen maahanmuuttajista on Euroopan mantereelta", Alitolppa-Niitamo sanoo.

Työssään Väestöliitossa Alitolppa-Niitamo keskittyy erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviin kysymyksiin. Kotouttamistoimilla pyritään siihen, että Suomeen tuleva maahanmuuttaja saisi tasa-arvoiset mahdollisuudet uudessa kotimaassaan ja löytäisi paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Alitolppa-Niitamo kertoo, että käytännössä kotouttaminen tarkoittaa useimpien kohdalla lähinnä kielikurssia. Halu mennä eteenpäin on kova.
"Ihmiset tulevat tänne paremman elämän toivossa ja haluavat parantaa omaa elintasoaan menemällä töihin."

Maahanmuuttaja Anne Alitolppa-Niitamosta tuli 18-vuotiaana. Hän muutti Ruotsiin miettimään, mitä haluaisi elämässään tehdä. Välivuosi venyi. Alitolppa-Niitamo opetteli ruotsin tekemällä töitä päiväkodissa ja vanhusten parissa. Viisi vuotta myöhemmin hän palasi Suomeen kandidaatin paperit taskussaan.
"Kiinnostukseni maahanmuuttoasioita kohtaan syttyi Ruotsissa. Siellä oli jo 70-luvulla paljon maahanmuuttajia varsinkin Etelä-Euroopasta."

Maahanmuutossa Alitolppa-Niitamoa kiinnostaa erityisesti juurettomuuden kokemus ja ulkopuolisuuden tunne, joka siihen liittyy. "Suomessakin muuttoliike voimistuu koko ajan kaupungistumisen myötä. Ihmiset muuttavat uuteen kaupunkiin niin, etteivät tunne ketään. Toiseen maahan muuttavan kokemus on samanlainen, mutta kielimuuri, kulttuurierot ja mahdollinen syrjintä tekevät siitä vielä voimakkaamman."

Ruotsista kotiuduttuaan Alitolppa-Niitamo jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa ja myöhemmin Columbia Universityssä New Yorkissa. Mukaan lähtivät aviomies ja pieni tytär.
"Yhdysvalloissa oli helppoa olla maahanmuuttaja. Asuimme siellä viidessä paikassa ja kaikkialla naapurit tulivat tervehtimään. Siellä on niin pitkä maahanmuuton perinne, että ihmiset ovat tottuneet."

Columbia Universityssä aloittamansa väitöskirjan Alitolppa-Niitamo viimeisteli Väestöliiton tutkimusyksikössä. Maahanmuuttajalasten kouluttautumista käsittelevän väitöskirjan pohjalta jatkuneesta projektista sai alkunsa Väestöliiton monikulttuurisuusosasto. Nyt osastolla työskentelee Alitolppa-Niitamon lisäksi kuusi eri taustoista tulevaa työntekijää.

Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu on herättänyt voimakkaita tunteita Suomessa. Helsingin Sanomissa 12. marraskuuta julkaistu rasismigallup kertoo, että enemmistö suomalaisista pitää Suomea vähintäänkin melko rasistisena maana. Alitolppa-Niitamon mielestä maahanmuuttoon kohdistuva kritiikki ja rasismi menevät välillä keskustelussa sekaisin.

"Pelkkä kritiikki ei ole rasismia. Mutta siinä vaiheessa, kun ihminen on tullut Suomeen, on häntä kohdeltava tasa-arvoisena yhteiskunnan jäsenenä. On myös rehellistä tunnustaa, että globaalissa maailmassa muuttoliike on tosiasia."
Erityisesti joidenkin perussuomalaisten kansanedustajien kannanotot ovat herättäneet pohdintaa, onko puolueessa havaittavissa viitteitä rasismista. Alitolppa-Niitamo ei lähde asiaa arvioimaan, vaan toivoisi keskusteluun avoimuutta ja dialogisuutta.
"En halua asettua mihinkään leiriin ja luokitella perussuomalaisia, sillä silloin olisin väärässä. Siihenkin joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä."

Suomeen Anne Alitolppa-Niitamo kaipaa Yhdysvalloissa kohtaamaansa naapurikulttuuria.
"Suomessa painotetaan maassa maan tavalla -asennetta. Mutta miten maahanmuuttajat voisivat oppia tavoille, jos heitä ei oteta mihinkään mukaan? Suurin osa maahanmuuttajista haluaisi tutustua paikallisiin ihmisiin ja oppia heidän kulttuuristaan."

http://www.hs.fi/verkkolehti/ihmiset/artikkeli/Kotouttaja+kaipaa+naapurihenke%C3%A4/1135270039166

[Atte Suomalainen]

Mieleeni tulee tällainen kauhukuva: joku sinisilmäinen maailmanparantajatyttönen saa ystäväkseen maahanmuuttajamiehen jostakin näistä "jos nainen meikkaa se haluaa munaa"-kulttuureista.

Ei ole kauhukuva. Vapaaehtoistoimintaa.

[Roope]

http://www.hs.fi/verkkolehti/ihmiset/artikkeli/Kotouttaja+kaipaa+naapurihenke%C3%A4/1135270039166

Alli Paasikiven säätiö palkitsi Anne Alitolppa-Niitamon

Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo on saanut Alli Paasikiven säätiön 10 000 euron arvoisen tunnustuspalkinnon. Palkinto jaettiin säätiön 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 4. joulukuuta Helsingissä järjestetyssä vaikuttajaseminaarissa.

Anne Alitolppa-Niitamo palkittiin Suomeen muuttaneiden perheiden ja erityisesti nuorten hyvinvointia edistävästä menestyksellisestä toiminnasta. Taustalla on hänen vuonna 2004 valmistunut väitöstutkimuksensa, jossa hän selvitti osallistuvaan havainnointiin perustuvassa antropologisessa tutkimuksessa somalinuorten kouluttautumisen edellytyksiä pääkaupunkiseudulla 1990-luvun lopussa.

Tutkimus osoitti, että 1990-luvulla Suomeen saapuneet somalinuoret olivat kohdanneet monia haasteita sekä omassa perheessään, koulussa että laajemmin yhteiskunnassa. Syrjintä ja rasismi yhteiskunnassa, koulujen joustamattomat käytännöt ja maahanmuuton aiheuttama hämmennys perheissä tekivät näistä nuorista 'jäänmurtajia', jotka joutuivat itse etsimään paikkansa ja roolinsa uudessa yhteiskunnassa. Kotoutuessaan Suomeen he kohtasivat erityisen paljon esteitä.

Tutkimuksen myötä Anne Alitolppa-Niitamo ymmärsi vanhempien vaikeudet, neuvottomuuden jopa voimattomuuden toimia lastensa parhaaksi vieraassa kulttuurissa.

Anne Alitolppa-Niitamon aloitteesta ja johdolla käynnistettiin Väestöliitossa pian 10 vuotta sitten Kotipuu-hanke, josta on vuosien saatossa kasvanut Monikulttuurinen osaamiskeskus.  Se antaa opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille koulutusta, konsultaatiota, uusia toimintamalleja sekä materiaalia. Lisäksi Osaamiskeskuksessa toimii maahanmuuttajanaisten työllistymistä ja voimaantumista edistävä Womento-hanke. Osaamiskeskuksessa  työskentelee nykyisin yhdeksän henkilöä.

Palkinnon luovuttivat säätiön puheenjohtaja Jouko Hulkko ja varapuheenjohtaja Marjatta Väänänen.

Väestöliitto 10.12.2012

[Blanc73]

Tutkimus osoitti, että 1990-luvulla Suomeen saapuneet somalinuoret olivat kohdanneet monia haasteita sekä omassa perheessään, koulussa että laajemmin yhteiskunnassa. Syrjintä ja rasismi yhteiskunnassa, koulujen joustamattomat käytännöt ja maahanmuuton aiheuttama hämmennys perheissä tekivät näistä nuorista 'jäänmurtajia', jotka joutuivat itse etsimään paikkansa ja roolinsa uudessa yhteiskunnassa. Kotoutuessaan Suomeen he kohtasivat erityisen paljon esteitä.

Mitä ovat ne koulujen joustamattomat käytännöt, jotka estävät innovatiivisien ja ahkerien somalilapsosten etenemisen yhteiskunnassa? Kouluun pitää tulla ajoissa, tuntisuunitelmaa noudattaa ja vielä pitäisi ne hyväksytyt arvosanatkin saada? Vaadin vastauksia.

[Uuno Nuivanen]

Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo

Kuin jokin Kummelin virastohahmo.. 

Nykyään nämä vaan eivät ole sketsejä enää. 

[Professori]

Näinköhän 18-30v naispuolinen maahanmuuttaja tarvitsisi minun seuraani?

Tiedän, että auttaville naisille on Helsingissä suositeltu tämäntapaisiin tehtäviin nimenomaan naispuolisten maahanmuuttajien auttamista. Näin siksi, että kokemus on on osoittanut että naisen auttaessa miehiä on helposti syntynyt erilaisia väärinkäsityksiä ja hankaluuksia. Jotkut ovat jopa alkaneet pelätä.

[Finka]

Kotoutuessaan Suomeen he kohtasivat erityisen paljon esteitä.

No onneksi ovat kotoutuneet. (Toivottavasti edellä olevan lauseen ei tarvitse olla tosiasioiden valossa sarkastinen heitto.)

Nuo koulun joustamattomat käytännöt osuivat minunkin silmään. Sanavalinta antaa mielikuvan, että koulun käytännöt ovat olleet huonot. Huonot kenelle ja millä tavalla? Ovatko koulun joustamattomat käytännöt estäneet tai heikentäneet kotoutumista vai esimerkiksi oman kultuuri-identiteetin vaalintaa? Jos suomalaisen koulun käytännöt ovat huonontaneet suomalaiseen kultuuriin sopeutumista, niin haluaisin todellakin nähdä perustelut.

[Suvaitsija]

Tutkimus osoitti, että 1990-luvulla Suomeen saapuneet somalinuoret olivat kohdanneet monia haasteita sekä omassa perheessään, koulussa että laajemmin yhteiskunnassa. Syrjintä ja rasismi yhteiskunnassa, koulujen joustamattomat käytännöt ja maahanmuuton aiheuttama hämmennys perheissä tekivät näistä nuorista 'jäänmurtajia', jotka joutuivat itse etsimään paikkansa ja roolinsa uudessa yhteiskunnassa. Kotoutuessaan Suomeen he kohtasivat erityisen paljon esteitä.

Mitä ovat ne koulujen joustamattomat käytännöt, jotka estävät innovatiivisien ja ahkerien somalilapsosten etenemisen yhteiskunnassa? Kouluun pitää tulla ajoissa, tuntisuunitelmaa noudattaa ja vielä pitäisi ne hyväksytyt arvosanatkin saada? Vaadin vastauksia.

Outo juttu; mihin ikinä somalit menevätkään, he kohtaavat erityisiä esteitä. Joku voisi tehdä johtopäätöksen, että esteet johtuvat heidän omista joustamattomista käytännöistään eikä suinkaan kaikkien muiden joustamattomista käytännöistä. Mutta kun somalit halutaan uhriuttaa, niin kehitellään kaikkein järjettömin johtopäätös ja palkitaan se apurahalla.

[SimoMäkelä]

Enpäs lähdekään.

En minäkään.

[Kaptah]

Tässähän olisi nyt mahdollisuus auttaa kotoutumishaluisia mamuja, vähentää maahanmuuton ongelmia ja auttaa oikeasti rakentamaan parempaa tulevaisuutta, mutta asenne onkin yleinen vittuilu. Ehkä ne lähtee kotiin jos ei niille puhu, vai mikä lienee logiikka?

[nuiv-or]

Tässähän olisi nyt mahdollisuus auttaa kotoutumishaluisia mamuja, vähentää maahanmuuton ongelmia ja auttaa oikeasti rakentamaan parempaa tulevaisuutta, mutta asenne onkin yleinen vittuilu. Ehkä ne lähtee kotiin jos ei niille puhu, vai mikä lienee logiikka?

Miljardeja imevä mokusektori hakee ilmaistyövoimaa? Siellähän on niitä monikulttuurisuuskoordinaattoreita, hoitakoot työtehtävänsä.

[törö]

Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo

Kuin jokin Kummelin virastohahmo.. 

Nykyään nämä vaan eivät ole sketsejä enää. 

Tässäkään ei ole enää muuta parodiaa kuin että asennekasvatus puuttuu.

http://www.youtube.com/watch?v=Xk2iHHdC7Y0

[foobar]

Tässähän olisi nyt mahdollisuus auttaa kotoutumishaluisia mamuja, vähentää maahanmuuton ongelmia ja auttaa oikeasti rakentamaan parempaa tulevaisuutta, mutta asenne onkin yleinen vittuilu. Ehkä ne lähtee kotiin jos ei niille puhu, vai mikä lienee logiikka?

Edellisestä positiivisesta maahanmuuttajakontaktista on puoli tuntia. Siihen liittynyt länkyttely kuten monet muutkin kokemukset ovat olleet positiivisia ja niillä on rakennettu kaikkea hyvää. Kyse on ollut monenpuolisista sopimuksista, joihin jokainen osapuoli on lähtenyt omilla resursseillaan, toisten oikeuksia loukkaamatta ja uskoen saavansa myös omansa takaisin. En siis lähtisi rikollisten kanssa peuhaamaan vaikka olisivatkin ulkomailta tänne hankkiutuneita; se ei ole itsessään peruste käytännössä millekään. Kusettajaiston suurin tavoite on luoda illuusio siitä, että ihmisten pitäisi toimia vastoin kaikkia omia intressejään ja tuntemuksiaan sellaisten asioiden puolesta jotka vieläpä purevat hyväntekijöitä jalkaan. Vihervasemmiston epäonneksi minun on sanottava: eipä taida olla paljoakaan toivoa.

[foobar]

Sonja Saarikoski

Osaako joku muuten kertoa miksi Sanoman palveluksessa on jälleen henkilö jonka sukunimi on Saarikoski? Puhdas sattuma, veikkaan ma?

[Merimakkara]

Sonja Saarikoski

Osaako joku muuten kertoa miksi Sanoman palveluksessa on jälleen henkilö jonka sukunimi on Saarikoski? Puhdas sattuma, veikkaan ma?

Kuutio käy jo omilla öljyillä. Kohta leikkaa kiinni.

[tavallinen jantteri]

Tässähän olisi nyt mahdollisuus auttaa kotoutumishaluisia mamuja, vähentää maahanmuuton ongelmia ja auttaa oikeasti rakentamaan parempaa tulevaisuutta, mutta asenne onkin yleinen vittuilu. Ehkä ne lähtee kotiin jos ei niille puhu, vai mikä lienee logiikka?

Jos oikein haluaa auttaa kotoutumaan, niin tuo "yksi monikulttuuria ihquttava mamulauman sekaan!" ei ole kovin tehokas tapa. Paremminkin niin päin, että yksi mamu kantislauman (väh. puolinuivan) sekaan saamaan kulttuurikylpyä.
Eli  mamuille tarjolle vastaavaa: Lähde vapaaehtoisesti kaveriksi kantikselle tai hommakerholle!

[Miniluv]

Tässähän olisi nyt mahdollisuus auttaa kotoutumishaluisia mamuja, vähentää maahanmuuton ongelmia ja auttaa oikeasti rakentamaan parempaa tulevaisuutta, mutta asenne onkin yleinen vittuilu. Ehkä ne lähtee kotiin jos ei niille puhu, vai mikä lienee logiikka?

Villi veikkaukseni on, että tämä kuulostaa jonkun korvaan mokusektorin huudolta "saa tulla pyyhkimään".

[chacha2]

Ruotsista kotiuduttuaan Alitolppa-Niitamo jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa ja myöhemmin Columbia Universityssä New Yorkissa. Mukaan lähtivät aviomies ja pieni tytär.
"Yhdysvalloissa oli helppoa olla maahanmuuttaja. Asuimme siellä viidessä paikassa ja kaikkialla naapurit tulivat tervehtimään. Siellä on niin pitkä maahanmuuton perinne, että ihmiset ovat tottuneet."

Yhdysvalloissa tervehtivät naapurit kyllä, mutta sekö tarkoittaa että on helppoa olla maahanmuuttaja?
Olen kyllä toista mieltä. Helppoa on niin kauan kun pystyt elättämään itsesi ja perheesi, muuten voi kyllä olla tukalat olot.

Kun meidän perhe asui siellä niin muistelen että paikallislehdessä oli juttu irakilaisista jotka kertoivat kovista kokemuksistaan. He saivat rahallista tukea muutama  kuukausi ja sen jälkeen olivat periaatteessa omillaan. Kun töitä ei löytynyt, niin ei todellakaan ollut helppoa. (Aivan kuten ei ole helppoa olla työtyn amerikkalainenkaan. Lisätty.)

En löytänyt tätä artikkelia internetistä  mutta toinen hyvin samanlainen, uudempi samasta aiheesta kyllä:

Report: Iraqi refugees in U.S. need more help

Thousands of Iraqi refugees resettled in the U.S. are living in poverty and need additional federal aid to survive the nation's economic crisis, according to a new report by an international aid agency.
..
"In Iraq, we did not feel safe because of the violence," said Hassan Al Jaber, a 52-year-old Iraqi who said he worked as a CNN cameraman in Iraq and arrived in Houston as a refugee in January 2008 with his family. "Here, we do not feel safe because we do not have jobs."
..
"Things are getting rough here, but they're not yet in a critical stage," said Geleta Mekonnen, the assistant director for refugee services with Interfaith Ministries in Houston, which helps resettle refugees from countries including Iraq. He said some refugee families, particularly those with children, are struggling. In some cases, he said, even when both parents are working minimum-wage jobs, they are having trouble paying the rent, utilities and groceries.

"In order to make up the deficit, I think people need some kind of assistance," Mekonnen said. "We are lucky, though, to live in Houston, where people are a little bit better off than other areas."

Living 'on the edge'
The State Department gives local resettlement agencies an initial stipend of $900 for immediate needs, like rent, utilities and services that aid groups provide. Refugees can apply for additional cash assistance and health care for up to eight months.

Al Jaber has not found employment, though his wife has a minimum-wage job and one of his sons has worked on and off since coming to the U.S. Al Jaber said his family is relatively better off than some of the newly arrived Iraqi families in his apartment complex at South Gessner Road near Richmond Avenue. He has helped translate for others having difficulty paying their electric bills, he said, or dealing with the apartment complex.

In general, Al Jaber said, Iraqi refugees in Houston live "on the edge, the very edge" of U.S. society. "They are in a very declining situation of poverty," he said. "There is a danger that they might fall down into homelessness."...
....

http://www.chron.com/news/houston-texas/article/Report-Iraqi-refugees-in-U-S-need-more-help-1740015.php

Suomeen Anne Alitolppa-Niitamo kaipaa Yhdysvalloissa kohtaamaansa naapurikulttuuria.

Kunhan Suomessakin otetaan mallia Yhdysvallan kotouttamistyylistä luulen että naapurikulttuurikin muuttuu Suomessa.
Olen aivan varma että kyllä suurin osa suomalaisistakin tervehtäisivät iloisesti kovasti töitä tekeviä maahanmuuttajanaapureitaan.
Olen aika varma että näin jo tekevät.

Edit, kiiressä sattuu virheitä ja viestistä tulee sekava, nyt korjattu