2012-05-31 Ilkka Vuorikuru (toim.): Maahanmuutto harmaan talouden kysymyksenä

[Roope]

Harmaa talous kytkeytyy maahanmuuttoon työntekijän hyväksikäytön sekä palkkatasa-arvon ja työsuojelun puutteena. Ilkka Vuorikurun toimittamassa teoksessa harmaan talouden ja maahanmuuton välistä yhteyttä selvitetään neljästä näkökulmasta. Teoksessa valotetaan miten harmaasta taloudesta ja maahanmuutosta on keskusteltu, miten maahanmuuttopolitiikka luo paperittomia ja siten haavoittuvaisia työntekijöitä, ay-liikkeen mahdollisuuksia edistää tasa-arvoa työmarkkinoilla ja torjua harmaata taloutta sekä Suomessa tuoreeltaan havaittua työperäistä ihmiskauppaa.

Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja

Ilkka Vuorikuru (toim.): Maahanmuutto harmaan talouden kysymyksenä (pdf)

1.    Johdanto... ........................................................................ 7
    Ilkka Vuorikuru
2.    Hallitun maahanmuuton hallinta poliittisessa keskustelussa... ...... 15
    Ilkka Vuorikuru
3.    Pysyvä tilapäisyys – Huomioita paperittomuuden,
    ulkomaalaisuuden ja prekaarin työn suhteista... ..................... 43
    Markus Himanen
4.    Suomalainen ay-liike, syrjintä ja ennakkoluulot........................ 67
    Tiina Ristikari
5.    Työperäinen ihmiskauppa Suomessa – tarua vai totta? ............... 87
    Natalia Ollus

Maahanmuuttokeskustelua käytiin EU:n itälaajentumisen yhteydessä, joka nosti uhkakuvia uusien EU-kansalaisten tulvasta Suomen työmarkkinoille.

SAK:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan peräti 400 000 virolaista oli valmiita jossakin vaiheessa valmiita tulemaan Suomeen töihin ainakin väliaikaisesti.

Sitä tulkittiin Laukkasen mukaan niin, että lähes puoli miljoonaa virolaista on välittömästi valmiina rynnistämään Suomen työmarkkinoille.

– Muukalaiskammoa käytettiin edunvalvonnan välineenä, Laukkanen sanoi.

Se loi Laukkasen mukaan perustaa maahanmuuttovastaisuudelle, joka mielipidemittauksissa kasvoi nopeasti. Samalla syntyi maaperää perussuomalaisten muukalaiskammoiselle "suoralle puheelle".

Kansan Uutiset: Harmaa talous riistää maahanmuuttajia

Suomessa on jo nyt runsaslukuinen joukko paperittomia työntekijöitä, eli ihmisiä, joilla ei ole oleskeluoikeutta, mutta heillä on kuitenkin oikeus tehdä töitä. He ovat usein hyvin riippuvaisia työnantajistaan, joten hyväksikäytön ja harmaan talouden piiriin joutumisen riski on suuri.

Talouselämä: Rajavalvonta on kädetön harmaan talouden edessä

Tuskinpa sentään.

Suomessa puhutaan usein laittomista maahanmuuttajista, mutta kansainvälisessä keskustelussa on vakiintunut tavaksi puhua paperittomista maahanmuuttajista.
[...]
Himanen huomauttaakin, että paperittomasta työntekijästä ei tule laitonta
maahanmuuttajaa muutoin kuin suhteessa valtiolliseen maahanmuuttoa säätelevään
lainsäädäntöön. Paperittomuuden ongelma on Suomessakin mahdollisesti
kasvussa. Vaikka Suomessa uskotaan työn olevan kaikkien oikeus, "laittomat
maahanmuuttajat" muodostavat erityisongelman, jota ei valvonnalla tai kissa-
ja-hiiri-leikillä saada hallittua, Himanen toteaa.

Höpsis. Myös kansainvälisissä yhteyksissä paperittomista, "sans papiers", puhuvat juuri himaset, jotka sanavalinnallaan haluavat korostaa vapaan liikkuvuuden näkökulmaansa. Hauska tuo himasmainen typistys laittomasta maahanmuuttajasta vain käsitteenä suhteessa lainsäädäntöön. Samalla tavalla voisi ryhtyä puhumaan asuntoon murtautujista avaimettomina, "sans touches".

[Elemosina]

Ja näiden "maahanmuuttajien" työllistäjäthän ovat sitten keitä? Ettei vaan myös itse maahanmuuttajat käytä hyväksi oman maansa kansalaisia. Ainakin viimeaikoina julkisuudessa olleissa uutisissa ovat ihmiskaupasta epäillyt olleet itsekin maahanmuuttajia.

Vai ovatko suomalaiset vain niin paljon ovelampia että eivät jää noin helposti kiinni?

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/05/1558560/ravintoloitsijapari-pidatettiin-ahvenanmaalla---epaillaan-ihmiskaupasta
http://yle.fi/uutiset/turkulaisyrittajalle_syytteet_ihmiskaupasta/6107795

[Roope]

Muuttoliikkeiden globaalit ulottuvuudet tarkastelussa

Globaalit työvoiman liikkeet ja niiden vaikutukset kehittyviin maihin, maahanmuuttopolitiikka ja siirtolaisten asema puhuttivat Kehyksen Eurooppa-linnoitus etsii työntekijöitä! -seminaarissa. Globaali työvoiman liikkuvuus on fakta, mutta politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, miten siirtolaisia kohdellaan ja muuttoliikkeitä hallitaan, viestitti seminaariväki.

"Muuttoliike ja kehitys ovat aina olleet sidoksissa toisiinsa. Liikkuvuutta on myös aina pyritty kontrolloimaan ja se on herättänyt pelkoa riippumatta siitä tapahtuuko se rajojen yli vai maiden sisäpuolella", totesi Markus Himanen Vapaa liikkuvuus-verkostosta Kehyksen 25. huhtikuuta järjestetyssä seminaarissa.

[...]

Eurooppa-linnoituksen muurit murenemassa?

EU:n siirtolaispolitiikka on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Eero Koskenniemen mukaan kuitenkin myös EU:ssa ollaan herätty muuttuvaan maailmaan, mikä näkyy komission viime marraskuussa julkaisemassa tiedoannossa, joka päivitti unionin globaalia lähestymistä muuttoliikkeisiin (Global Approach to Migration and Mobility, GAMM).

"Kritiikin kasvettua myös EU:ssa on ymmärretty, että raja-aitojen nostaminen ei ole toimiva lähestymistapa eikä rajoja voida sulkea. Silti tätäkin asennetta yhä löytyy", Koskenniemi huomautti.

Koskenniemen mukaan EU on lisännyt dialogia lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ja näkökulma on monipuolisempi. Samalla muuttoliikekysymyksiä on haluttu liittää tiiviimmin osaksi laajempaa ulkopolitiikan kehikkoa.

"Aikaisempaan verrattuna uudessa ohjelmassa ymmärretään paremmin ihmisten tarpeet liikkua ja yksilön hyvinvointi osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tähän liittyy olennaisesti globaali vastuunjako, ihmisoikeudet, solidaarisuus, kehitys ja kehityksen hyödyt", Koskenniemi summasi.

[...]

"Suomi on myös ollut aina maa, johon on tultu ja josta on lähdetty. Muuttoliike tulee lisääntymään ja se tulee kohdata sellaisenaan. Samalla työntekijöiden olot tulee turvata", muistutti Suomen Somalia-verkoston entinen puheenjohtaja Abdirizak Hassan.

Ruohonjuuritasolta katsottuna siirtolaisten kykyjä ei hyödynnetä tarpeeksi.

Hassanin mukaan esimerkiksi monet Somaliasta tulleet, Suomessa koulutuksen saaneet ovat joutuneet lähtemään muualle työllistymisen käytyä ylivoimaiseksi. "Diskurssissa painotetaan työvoimapulaa ja työvoiman tarvetta, mutta käytäntöön se ei heijastu", hän totesi.

Vielä hankalammassa asemassa ovat paperittomat siirtolaiset, joiden kohdalla työlupakäytännöt ovat usein hankalia, seminaarissa muistutettiin. Myös diasporien osaamista ja asiantuntemusta voisi hyödyntää nykyistä paremmin.

"EU:n ja Suomen roolia ei tule vähätellä, sillä [maahanmuuton sääntelyssä] kyse on kuitenkin politiikan kautta luodusta järjestelmästä", muistutti Markus Himanen.

Kehys 7.5.2012

[Roope]

Raportin  pohjanoteeraus on kuitenkin Tiina Ristikarin artikkeli koskien suomalaista ay-liikettä ja ennakkoluuloja. Kirjoittajaesittelyn mukaan hän valmistelee aiheesta myös väitöskirjaa. Säätiön raportissa julkaistun artikkelin perusteella suosittelisin kuitenkin ensi alkuun värityskirjan valmistelua, sen verran hataralla pohjalla ovat niin faktat kuin tuloksina esitellyt omat ennakkoluulotkin.

Jo termistön ja tutkimuksen teon perusteiden hallinta on heikkoa. Ammattiliitto ja ay-liike menevät sekaisin, kirjoittaja väittää pohjoismaisen työttömyyden olevan erityisen korkealla tasolla, lähteistä osa on kymmenen vuotta vanhoja tai jopa sitä iäkkäämpiä. Ristikarin mukaan ay-liike on ottanut maahanmuuttajien kokemat ongelmat "vakavasti" niissä maissa, joissa sillä ei ole kansallisesti merkittävää asemaa. On kysyttävä mitä "vakavasti otettavaa" on heikossa järjestössä, joka ei saa tavoitteitaan läpi?

Ristikari pitää liittojen näkemystä siitä, että pääosa maahanmuuttajien työmarkkinavaikeuksista liittyy kieleen ja koulutukseen, "valitettavana". Tulkinta on mielenkiintoinen. Olisi kuitenkin huomattava, että Ruotsissa ja Tanskassa liitot ovat antaneet samankaltaisia vastauksia. Hän myös vaikuttaa ajattelevan, että ammattiliittojen tulisi olla vastuussa maahanmuuttajien kielikoulutuksesta.

Täysin hansikkaasta artikkeli lähtee loppua kohden, jossa Ristikari kertoo "tutkimuksista" joiden mukaan ay-liike epäröi toimia suurilla kansainvälisillä rakennustyömailla. Yhtään tutkimusta hän ei kuitenkaan mainitse. Hän myös kertoo "tutkijoista", jotka ovat kirjoittaneet suomalaisen ay-liikkeen "etnosentrismistä, kulttuurisesta sovinismista ja vanhakantaisuudesta". Jälleen ilman lähdeviitteitä. Myöskään mitään omaa perustetta ei väitteiden tueksi aseteta.

Mielipiteisiin on jokaisella oikeus, vaikka perusteettomiin ja typeriinkin. Niiden nimeäminen "tutkimukseksi" on kuitenkin eri asia. Sääli, sillä se, mitä  maahanmuuttaja vähiten tarvitsee, on roskanpuhuja, jonka henkilökohtainen palo pyhän asian puolesta sumentaa niin arvostelukyvyn kuin ammattitaidon. Hyvän asian puolesta tulisi aina kamppailla puhtain asein, eikä hyvä tarkoitus muuta huonoa tai paikkaansa pitämätöntä argumenttia todeksi.

Esa Suominen: Syksyn kirjasatoa 25.11.2012

Siirtolaisuusinstituutin tutkija Tiina Ristikarihan lähtee siitä, että kaiken takana - myös ay-liikkeeessä - on syrjintä eri muodoissaan. Ratkaisu on positiivinen syrjintä:
2011-08-21 Nelonen: Ay-liike ei aja vielä maahanmuuttajien asiaa

[Nuiva-Jukka]

"Muuttoliike ja kehitys ovat aina olleet sidoksissa toisiinsa. Liikkuvuutta on myös aina pyritty kontrolloimaan ja se on herättänyt pelkoa riippumatta siitä tapahtuuko se rajojen yli vai maiden sisäpuolella", totesi Markus Himanen Vapaa liikkuvuus-verkostosta Kehyksen 25. huhtikuuta järjestetyssä seminaarissa.

Minkalaisissa liikkujissa henkilöllisyystodistuksen ja passin näyttäminen herättää pelkoa, sitä Himanen ei kerro. Vapaa liikkuvuus on jo, saa mennä ja tulla miten haluaa, kunhan on asianmukaiset matkustusasiakirjat. Varsinkaan maan sisällä liikkuessa ei tarvi pelätä, muiden kuin niiden joilla on haku päällä, eli poliisi perässä.
Vapaa liikkuvuus järjestö onkin olemassa vain rikollisten ja pummien liikkumista varten, ja ne terroristit vaativat senkin veronmaksajien maksettavaksi. Todellisia kusipäitä kun ovat.

[Blanc73]

"Suomi on myös ollut aina maa, johon on tultu ja josta on lähdetty. Muuttoliike tulee lisääntymään ja se tulee kohdata sellaisenaan. Samalla työntekijöiden olot tulee turvata", muistutti Suomen Somalia-verkoston entinen puheenjohtaja Abdirizak Hassan.

Somalilta varsin arrogantti lausunto. Tosin en ihmettele että juuri somali sanoo noin, kun edustaahan hän heinäsirkkaparven lailla euroopan maiden sosiaaliturvalla loisivaa etnistä ryhmää.