Seminaari 9.11.: Saatavuusharkinta - työntekijöiden suojelua vai hyväksikäyttöä?

[Roope]

Saatavuusharkinta: työntekijöiden suojelua vai hyväksikäyttöä?

Seminaari 9.11.12 klo 10-13, Eduskuntatalon lisärakennus (kansalaisinfo)

Saatavuusharkinta vaikeuttaa merkittävästi ulkomaalaisten työntekoa Suomessa. Tyypillinen tilanne on, että siivousalalla työskentelevä ulkomaalainen ei saa työlupaa, vaikka työtehtävään ei näytä löytyvän suomalaisia työntekijöitä kuin tilastoissa.

Saatavuusharkinnasta luopumisen on pelätty johtavan ihmiskauppaan ja ulkomaalaisen työvoiman merkittävään lisääntymiseen. Mutta onko matalapalkkaisilla aloilla riittävästi työvoimaa? Mitä ongelmia saatavuusharkinta aiheuttaa itsensä työllistäneille turvapaikanhakijoille ja heitä työllistäville yrityksille? Suojeleeko saatavuusharkinta työntekijää vai heikentääkö se päinvastoin hänen asemaansa?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastauksia tarjoavat työnantajat, kansalaisjärjestöt, ammattiyhdistysliike ja muut asiantuntijat.

Ohjelma

10:00 Seminaarin avaus: Anna Kontula (Vasemmistoliitto)

10:10-11.50 Puheenvuoroja saatavuusharkinnasta:
Katja Tuominen (Vapaa liikkuvuus); Jukka Könönen (Itä-Suomen yliopisto); Martta Tuomaala (kuvataiteilija); Olli Sorainen (työ- ja elinkeinoministeriö); Satu Koivusaari (HOK-Elanto); Pasi Hämäläinen (Siskon Siivous Oy); Mikko Koskinen (Palvelualojen ammattiliitto); Essi Thesslund (Pro-tukipiste).

12:00-13:00 Paneeli: Laillisen työnteon mahdollistaminen
Mikko Koskinen (Palvelualojen ammattiliitto), Essi Thesslund (Pro-tukipiste) ja Pasi Hämäläinen (Siskon Siivous Oy). Paneelin puheenjohtajana toimii Eetu Viren.

Seminaarin järjestää Vapaa liikkuvuus -verkosto.

Seminaarin otsikko (järjestäjän ohella) kertoo olennaisen näkökulmasta. Saatavuusharkintaa vastustaessaan Vapaan liikkuvuuden vasemmistolaiset ovat samalla puolella rintamaa kokoomuksen kanssa.

Noinkohan tuolla on ketään kertomassa Ruotsin karmeista kokemuksista saatavuusharkinnan lopettamisen jälkeen? Uudistuksen ansiosta EU-alueelle itsensä keplotelleet ulkomaalaiset voivat olla tyytyväisiä, samoin työluvilla ja ihmiskaupalla muuttohaluisia rahastavat, mutta muut eivät. Saatavuusharkinnasta luopumisen jälkeen ulkomaalaisia on saapunut Ruotsiin etenkin niille aloille, joilla työttömyys oli jo ennestään korkeaa. Poliisi ei ole kyennyt hillitsemään työlupien laitonta kauppaamista.

[foobar]

Suomeksi: maahan ei tule korkeasti koulutettuja, vaan matalasti koulutettuja. Ja niitä tulisi vaikka miljoonia sillä taatulla elintasohoukutteella, jonka Pohjoismaat kritiikittä tarjoavat.

Olisi ihan uudenlainen ongelma, jos yhtäkkiä tänne alkaisikin tunkemaan esim. bioinformatiikan tohtoreita. Miksiköhän pidän tätä epätodennäköisenä skenaariona?

[acc]

Vapaa Liikkuvuus:

Saatavuusharkinta vaikeuttaa merkittävästi ulkomaalaisten työntekoa Suomessa. Tyypillinen tilanne on, että siivousalalla työskentelevä ulkomaalainen ei saa työlupaa, vaikka työtehtävään ei näytä löytyvän suomalaisia työntekijöitä kuin tilastoissa.

Jos ulkomaalaisia ei päästetä Suomeen siivoamaan, niin siivousalalla palkkataso nousee ja maassa jo olevia alkaa löytymään kyseisiin töihin.

Suomi tarvitsee työvoimapulaa. Sen vallitessa kaikilla on töitä ja työttömyydestä johtuvat sosiaalimenot alhaiset. Koska töitä saa, niin turha kouluttautuminenkin vähenee. Ja koska töitä saa helposti, niin ihmiset vaihtavat työpaikkaa, eivätkä kynsin hampain pidä kiinni kerran onnenkaupalla saamastaan itselleen sopimattomasta työstä. Työvoimapulan oloissa ihmiset hakeutuvat itselleen parhaiten sopiviin töihin. Työvoimapulan vallitessa nyt vaikeasti työllistyvätkin kelpaavat työmarkkinoille.

Työvoimapulan vallitessa huonot liikeyritykset eivät saa työvoimaa ja siksi lopettavat toimintansa. Mutta kukaan ei joudu työttömäksi, koska aina saa työpaikan.

Työvoimapulan oloissa häviäjiä ovat huonot liikeyritykset. Työnvälttelijät eivät voi esiintyä työttöminä, koska aina on tarjolla töitä. Työnvälttelijät saavat omalla kustannuksellaan rahoittaa elämänsä.

HS 28.8.2012 http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Saatavuusharkinta+tulee+säilyttää/a1346041279149
VIERASKYNÄ
Saatavuusharkinta tulee säilyttää
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta turvaa Suomen työmarkkinoilla olevien työllisyyttä ja varmistaa kolmansista maista rekrytoitavien säälliset työehdot.

Asiasta toiseen. SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä puolsi Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla 28.8.2012 julkaistussa artikkelissaan saatavuusharkintaa. Kannattaa lukea.

[menninkäinen]

Kun suomalainen ei tee paskaduuneja niin otetaan maahanmuuttajat tekemään puolesta..

Selvää hyväksikäyttöä! Saatanan rasistit!

[mietinen]

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012

RAPORTTI 12/2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tiivistelmä
...
Jos alueella vallitsee jo ennestään heikko työllisyystilanne, maahanmuuton kasvu vaikeuttaa tällöin tilannetta entisestään.


sivu 15

2.1 Talousteoria: Vaikutukset kumpuavat maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamisen suhteutumisesta

Siirtolaisuuden lisääntyessä myös sen talousvaikutusten tutkimus on kasvanut. Aiheesta löytyy sekä teoreettisia että empiirisiä tutkimuksia. Teoriapuolta on kehitetty varsin runsaasti Yhdysvalloissa (mm. Borjas 1999c, 2005). Erityisesti huomiota ovat saaneet maahanmuuton työmarkkinavaikutukset.

Talousteorian mukaan maahanmuuton työmarkkinavaikutukset kulminoituvat paljolti siihen, mitä maahanmuuttajien tiedot ja taidot ovat suhteessa kantaväestöön (Borjas 1999c, Dustmann et al. 2008). Maahanmuutto saa ensisijaisesti aikaan työvoiman tarjontashokin työmarkkinoilla. Talousteorian mukaisesti  markkinat pyrkivät hakeutumaan tasapainoon, mistä työmarkkinat ei tee poikkeusta. Työvoiman tarjonnan muutoksella on vaikutusta työn kysyntään ja työn hintaan eli palkkaan.

Kysyntää ja tarjontaa kuvataan taloustieteissä hinta-määrä-kuvaajilla. Kysyntäkäyrä on yleensä laskeva eli kysyntä kasvaa mikäli hinnat laskevat. Kasvanut työn tarjonta voi tässä tapauksessa aiheuttaa painetta palkkojen laskuun. Jos tarjonta kasvaa ja hinnat eivät jousta alaspäin (minimipalkka tai työehtosopimuksen ehdot), seurauksena on ylitarjontaa, mikä näkyy työttömyytenä.

[KUVA ja KUVATEKSTI]

Edellä kuvattuun palkanmääräytymismekanismiin vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan ohella myös työntekijöiden osaaminen, tiedot ja taidot (Borjas 1999c, Dustmann et al. 2008). Tarkasteluissa on huomioitava vielä, miten hyvin maahanmuuttaja pystyy substituoimaan eli korvaamaan kotimaista työvoimaa. Jos maahanmuuttajat ja kantaväestö ovat täydellisiä substituutteja keskenään, keskimääräiset palkat laskevat. Jos palkat ovat jäykät, kantaväestön työllisyys voi laskea. Tyypillisesti maahanmuuttajat toimivat matalasti palkatuilla aloilla, jolloin suurin vaikutus aiheutuu sille kantaväestön osalle, joka kilpailee näistä työpaikoista. Korkeasti koulutettujen palkat paranevat heidän osuuden suhteellisen niukkuuden takia. Tuotantorakenteen siirtyessä maahanmuuttajavaltaisten sektoreiden suuntaan palkat ja työllisyysaste nousevat yleisesti. Loppuvaikutus voi jäädä keskimäärin neutraaliksi, mutta matalasti palkatuissa töissä olevat voivat kokea tilapäisesti palkan ja työllisyyden laskua.

Jos maahanmuuttajat ovat epätäydellisiä substituutteja kantaväestölle, he voivat kasaantua vaikeasti täytettäviin työpaikkoihin ja työhierarkian alimmille portaille. Kilpailua on vähän kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken ja todennäköisesti vaikutukset kantaväestön palkkoihin ja työllisyyteen ovat myös vaatimattomat. Näin on erityisesti, jos uudet maahanmuuttajat kilpailevat työpaikoista aiemmin tulleiden muuttajien kanssa. Vaikutus voi kasvaa, jos työnantajat alkavat käyttää toistuvaa edullisen työvoiman tuloa hyväksi ja muuttavat tuotantoon tai rekrytointiaan sen mukaisesti.

Lyhyellä aikavälillä kantaväestö siis hyötyy maahanmuutosta niin kauan kuin se eroaa maahanmuuttajista osaamisen puolesta. Hyöty ei kuitenkaan jakaudu tasan. Kantaväestöstä hyötyvät ne, joiden osaaminen täydentää maahanmuuttajien tekemää työtä. Maahanmuuttajien kanssa työpaikoista kilpailemaan joutuvat puolestaan häviävät. Maahanmuutto saattaa vaikuttaa tällä tavoin tulo- ja hyvinvointieroihin.

Pitkällä aikavälillä talouden sopeutuminen on monimutkaista ja riippuu useista tekijöistä. Maahanmuuttoon sopeutuvat myös muut kuin vain työmarkkinat. Kohdemaan tuotannon ja ulkomaankaupan rakenne ja määrät reagoivat työvoiman määrän muutoksiin. Maassa, jossa on suuri ja monipuolinen ulkomaankauppaa käyvä sektori, alun palkkojen lasku vaimentuu tuotannon sopeutumisen kautta. Alat, jotka käyttävät suhteessa enemmän työvoimaa saavat kilpailuetua ja laajentavat tuotantoa. Pienet ja yksipuoliset kansantaloudet sen sijaan todennäköisemmin kärsivät. Maahanmuutto johtaa palkkojen laskuun joillekin ammattiryhmille ja täydentävien ammattiryhmien palkkojen nousuun. Jos ulkomaankauppaa tekevien toimialojen tuotantorakenteessa ei ole joustavuutta, mahdollisuudet ovat heikommat käyttää hyödyksi ylimääräinen työvoima.

Kannattaa lukea raporttia tästä eteenpäin, yllä esitetyn merkitys on varsin vähäinen raportin mukaan.

Aiheeseen liittyen:
TEM: Ulkomaalaiset työnhakijat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011
Yrittäjyyskatsaus 2011 - Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM, 2011
Maahanmuuttajayrittajyys Uudellamaalla; Uudenmaan liiton julkaisuja E 116 -2011

[Finka]

Voikohan tuosta raportista vetää sellaisen johtopäätöksen, että, jos:
1.  maahanmuuttaja pitää kouluttaa (pari vuotta peruskoulua ja ammattiopistoa) matalan suoritustason tehtäviin ja/tai
2. mukana tulee työelämän ulkopuolisia perheenjäseniä ja/tai
3. työntekijällä on enemmän terveydellisiä ongelmia kuin vastaanottavan maan valtaväestöllä,
niin helposti lipsutaan miinuksen puolelle.

[Sunt Lacrimae]

Vapaa Liikkuvuus:

Saatavuusharkinta vaikeuttaa merkittävästi ulkomaalaisten työntekoa Suomessa. Tyypillinen tilanne on, että siivousalalla työskentelevä ulkomaalainen ei saa työlupaa, vaikka työtehtävään ei näytä löytyvän suomalaisia työntekijöitä kuin tilastoissa.

Jos ulkomaalaisia ei päästetä Suomeen siivoamaan, niin siivousalalla palkkataso nousee ja maassa jo olevia alkaa löytymään kyseisiin töihin.

Näin. Siivousala ei houkuttele kantiksia koska ala lukeutuu palkkauksessa koko maan ylivoimaisesti huonoimpien joukkoon eikä osa firmoista oikein osaa noudattaa työlainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia. Vapaa liikkuvuus-tyypit ja Annakontulat ovat tässä suhteessa EK-laisten hyödyllisiä idiootteja koska liputtamalla usein oikeuksistaan tietämättömien maahanmuuttajien puolesta he huonontavat epäsuorasti suomalaisenkin duunarin asemaa.

[mietinen]

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012

RAPORTTI 12/2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos


2.2 Empiiriset tutkimukset: Yksimielisyys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puuttuu
...
Vaikka maahanmuuton palkkavaikutuksesta on paljon todisteita, empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet maahanmuuttajien vaikutuksen vähäiseksi kantaväestön työllisyyteen tai työttömyyteen kansantaloudellisella tasolla (Papademetriou 1994, Dustmann et al. 2008, Cohen-Goldner & Paserman 2011). Maahanmuuton positiivisesta kokonaistaloudellisesta vaikutuksesta on joitakin tuloksia. Ulkomaisen työvoiman virta maahan voi nostaa maan bruttokansantuotetta (BKT) ja talouskasvua. Ensisijaisesti vaikutus tapahtuisi nostamalla talouden tarjontapotentiaalia, vähentäen pullonkauloja ja nostaen kotimaista tuottavuuden kasvua. USA:ssa prosentin nousu nettomuutossa on vaikuttanut BKT:n kasvuun 0,1 prosentin (Barro & Sala-i-Martin 1992). Britanniassa puolestaan EU:n laajenemisen aikaansaaman maahanmuuton (ns. A8-muuttoaalto) puuttuminen olisi aiheuttanut 0,2-0,4 prosentin laskun BKT:een (Ernst & Young 2007).
...
Britanniassa suuren luokan maahanmuuton taloudellisten hyötyjen on arvioitu jäävän vaatimattomiksi ja lähinnä väliaikaisiksi (Coleman & Rowthorn 2004). Pohjoismaisista tutkimuksista äskettäin julkaistu laaja raportti Norjan maahanmuutosta sisälsi arvioita maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksista (NOU 2011). Positiivisen nettomaahanmuuton vaikutukset olivat suhteellisen pieniä, mutta maahanmuuttajien tulomaa oli ratkaiseva. Mikäli muuttajat olivat pääasiassa länsimaista, vaikutus oli positiivinen työllisyyteen ja julkisen sektorin tasapainoon. Jos muuttajat tulivat Aasiasta ja/tai Afrikasta, maan taloudella kesti useita vuosikymmeniä sopeutua tilanteeseen. Tulokset selittyvät työllisyydellä. Länsimaisille maahanmuuttajille oletettiin tutkimuksessa huomattavasti parempi työllisyys. Tuore ruotsalainen tutkimus osoittaa myös maahanmuuton vaikutuksen julkiselle sektorille olevan riippuvainen muuttajien työmarkkinoille integroitumisesta (Ekberg 2011). Nykyisten ennusteiden mukaisen maahanmuuton vaikutuksen havaittiin olevan Ruotsin BKT:een keskimäärin alle prosentin vuodessa.
...
Kumpi alueista kärsi vähiten, riippui työn rajatuottavuudesta. Mitä suuremman lisäyksen lisätyövoima toi alueen tuotantoon, sitä pienemmät olivat haitat. Mikäli alueelle tullut maahanmuuttajamäärän lisäys (shokki) alun jälkeen tasapainottui eli maahanmuuttajia siirtyi myös muille alueille, maahanmuuton kustannuksia saatiin jaettua toisille alueille. Maan sisäinen muuttoliike tasasi alueellisia vaikutuksia. Kun maahanmuuttajien jakautuminen alueille oli tasainen, alueiden kokemat vaikutukset olivat samanlaiset. Mitä enemmän alueelle tuli muuttajia, sitä suurempi oli negatiivinen vaikutus lyhyellä tähtäimellä. Julkisen sektorin interventioista oli vain osittain apua. Lisääntynyt julkinen kulutus alueella helpotti työmarkkinoiden tilannetta, mutta vähensi hyvinvointia. Verojen alennus puolestaan lisäsi hyvinvointia, muttei helpottanut työmarkkinoiden tilannetta. Kansallisen tason julkisen kulutuksen lisäys alueella paransi sen selviytymiskykyä tosin muiden alueiden kustannuksella.
...
Yhteenvetona voidaan todeta, että valtaosassa tutkimuksissa maahanmuuton taloudellisten hyötyjen on todettu olevan hyvin pieniä. Tutkimusten keskinäinen vertailu on haasteellista. Arviointimenetelmät ja tehdyt oletukset vaikuttavat tuloksiin olennaisesti. Valtioiden sosiaaliturvajärjestelmät ovat harvoin samanlaisia. Kuitenkin selkeä yhteys kustannusten ja hyötyjen osalta on voitu tehdä maahanmuuttajien lähtömaan, iän- ja koulutuksen välille. Lisäksi maahanmuuton hyötyjen epätasainen jakautuminen kohdemaan eri sektoreiden ja väestöryhmien kesken on varsin todennäköistä.

Maahanmuuton vaikutus on monisyinen. Maahanmuuttaja on sekä tuottaja että kuluttaja eli vaikutukset ulottuvat sekä kokonaistarjontaan että -kysyntään (Blanchflower 2007). Talouden sopeutumismekanismeista on tutkimusta vielä vähän (Sarvimäki 2010). Tulokset viittaavat tällä hetkellä, että teknologian käyttöönotto olisi merkittävämpi sopeutumiskanava maahanmuuton vaikutuksiin kuin tuotantorakenteen muutos.

Nykyisessä keskustelussa korostuu maahanmuuton vaikutukset hyvinvointivaltioiden kuluihin ja sosiaaliturvaan. Toistaiseksi on heikoiten tutkittu, mikä on maahanmuuton vaikutus julkiselle taloudelle ja etenkin julkisen talouden rahoitukselle. Syynä tähän lienee aiheen vaikeus ja haastavuus.

3 Maahanmuuton taloudellista vaikutuksista Suomelle on niukasti tietoa

Suomalaisia tutkimuksia maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista on varsin vähän. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Palkansaajien tutkimuslaitos ovat julkaisseet maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia käsitteleviä raportteja (mm. Moisala 2004, Pekkala 2004, Sarvimäki & Karvinen, 2008). Tuorein aihetta koskeva raportti on Saarelan (2011). Useimmat suomalaiset julkaisut ovat olleet pääasiassa kirjallisuuskatsauksia ulkomaisista tutkimuksista tai Tilastokeskuksen aineiston kuvailua.
...
Pekkalan (2004) julkaisemassa raportissa on koottu laajalti tietoa eri maissa tehdyistä maahanmuuton taloudellisista selvityksistä. Raportti keskittyy vaikutuksiin työmarkkinoille sekä julkisen sektorin hyötyihin ja kustannuksiin. Katsauksen johtopäätös on, ettei maahanmuutosta juuri ole taloudellista hyötyä.
...
Sarvimäki (2009, 2010) käsittelee artikkeleissaan Suomen maahanmuuttajien työllisyyttä, tuloja ja tulonsiirtoja sekä kantaväestön ja maahanmuuttajien tuloerojen dynamiikkaa. Sarvimäen tulokset osoittavat maahanmuuttajien pärjäävän työmarkkinoilla kantaväestöä heikommin. Erityisesti OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneiden naisten ansiotulot jäävät kymmenesosaan ja miesten viidesosaan kantaväestön tuloista. OECD-maista tulevien tulot ovat huomattavasti paremmat. Tilanne paranee Suomessa asutun ajan kuluessa, mutta tuloissa maahanmuuttajat eivät pitkällä aikavälilläkään saavuta kantaväestön tasoa. Ainoastaan OECD-maissa syntyneiden miesten keskitulot yltävät kantaväestön tasolle. Tulonsiirrot noudattavat tulokehitystä. Alussa maahanmuuttajat saavat tulonsiirtoja noin kaksi kertaa enemmän kuin vertailuryhmä ja ne vähenevät ajan kuluessa työllisyyden paranemisen kautta. Jos maahanmuuttaja on pakolaistaustainen nainen, tulonsiirtoja on enemmän myös pitkällä aikavälillä.
...
Tuoreimmassa suomalaisessa maahanmuuton taloudellisten vaikutusten raportissa on keskitytty neljään teemaan (Saarela 2011). Kirjallisuuteen nojautuen analysoidaan syitä maahanmuuttajien huonolle työmarkkinamenestykselle. ... Uutta aikaisempiin raportteihin verrattuna Saarelan työssä on maahanmuuton ja ulkomaankaupan suhteen arvioiminen. Tulosten mukaan maahanmuuttajien määrän kasvu kymmenellä prosentilla nostaisi Suomen vientiä puolella prosentilla ja tuontia reilulla prosentilla. Tämä on matalampi kuin samalla mallilla Ruotsissa saatu tulos, mutta kuitenkin samaa luokkaa kuin muista maista saadut tulokset.

Lähdeluettelosta (sivu 81) löytyvät kaikki lähteet, alla pari keskeistä.

• NOU (2011) Velferd og migrasjon. Den norske modellens framtid. Norges offentlige utredninger 2011: 7.
• Saarela, J. (2011) Invandringens samhällsekonomiska konsekvenser - med fokus på Svenskfinland. MAGMA-STUDIE 2/2011.
• Sarvimäki, M. (2010) Maahanmuuton taloustiede: lyhyt johdatus. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2010) 106:253-270.
• Sarvimäki, M. (2009) Esseitä muuttoliikkeistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2009) 105:376-379.
• Sarvimäki, M. ja Karvinen, A-M. (2008) Maahanmuuttajien työttömyyden ja työllistymisen kustannusvaikutukset Helsingin kaupungille. VATT-keskustelualoitteita 456. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Helsinki.

Matti Sarvimäen Vatt:in ja Jan Saarelan Åbo Akademin sivuilta löytyy runsaasti lisää tutkimuksia. Kannattaa tutustua.

[mietinen]

Viestiketjussa 2012-06-15 L-S: Tutkimus vertaa Suomen ja Minnesotan somaleja Roope nostaa esiin kaksi ruotsalaista raporttia.

Ruotsissa ehtivät edelle.

Somalit ovat viime vuosien nopeimmin kasvava pakolaisryhmä Ruotsissa. 'Somalit työmarkkinoilla - mitä Ruotsi voi oppia?'-raportissa verrataan kuinka somalimaahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Aineisto on tuotettu kenttätutkimuksissa eri maissa. Raportissa kerrotaan useita syitä, miksi somaleilla on mennyt paremmin Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja siinä esitetään, kuinka tilannetta voi parantaa Ruotsissa.  (käännös)

Ny rapport om Somalier på arbetsmarknaden 5.11.2012

Författare: Benny Carlson, Karin Magnusson & Sofia Rönnqvist

Om rapporten: Somalier på arbetsmarknaden – har Sverige något att lära?

Har sverige något att lära av andra länder för att underlätta för somalier – och andra liknande invandrargrupper – att ta sig in på arbetsmarknaden och starta företag? i denna rapport jämförs läget för somaliska invandrare på arbetsmarknaden i sverige med hur det ser ut i storbritannien, Kanada och usa. rapporten går igenom en rad faktorer som kan förklara att sverige ligger jämförelsevis illa till: somaliers utbildning och tid i landet, svenska språket, selektering, integrationspolitik, konjunkturer, sysselsättningsmönster, arbetsmarknadsregler, trygghetssystem och företagsklimat. en del av dessa faktorer är svårt att göra något åt. andra går att påverka men frågan är hur långt en majoritet av befolkningen är villig att gå för att bereda väg för en minoritet. Det finns emellertid en utväg som har förespråkare åtminstone på lokal nivå: att låta etniskt baserade organisationer anpassa mottagande, information och service efter den egna gruppens förutsättningar och behov. Det är den gängse modellen i flera av de länder som har lång och djup erfarenhet av invandring.

Underlagsrapport 2: Somalier på arbetsmarknaden – har Sverige något att lära?

[Roope]

Viestiketjussa 2012-06-15 L-S: Tutkimus vertaa Suomen ja Minnesotan somaleja Roope nostaa esiin kaksi ruotsalaista raporttia.

Ei kahta vaan kyseessä sama tuore raportti.

[Roope]

Vapaan liikkuvuuden jäsen kirjoittaa Vapaan liikkuvuuden seminaarista Voima-lehdessä. Palvelualojen ammattiliiton Mikko Koskinen saa saatavuusharkinnasta luopumisen kritiikkiä väliin kolmen virkkeen verran, mutta muuten mennään tuttujen nuottien mukaan.

Vapaa liikkuvuus -verkosto pitää ELY-keskuksen viimeviikkoista päätöstä merkittävänä parannuksena kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien siirtolaisten asemaan.

"Saatavuusharkinnan poisto siivousalalta avaa laillisen työnteon mahdollisuuden niille, jotka ovat tehneet alalla työtä ilman oleskelulupaa. Saatavuusharkinta pitäisi kuitenkin poistaa kokonaan, koska tilanne, jossa ulkomaalaiset pakotetaan pimeään työhön väistämättä heikentää myös suomalaisten työntekijöiden työoloja."

Puheenvuorot pidettiin Vapaa liikkuvuus -verkoston järjestämässä Saatavuusharkinta-seminaarissa Eduskunnan Kansalaisinfossa perjantaina 9.11.

Voima: Kun työtä ei saa tehdä 20.11.2012

Vähemmän yllättävästi artikkelissa ei mainita sanallakaan Ruotsin kokemuksia saatavuusharkinnan poistamisesta.

Vuonna 2007 saatavuusharkinnan poisto oli mukana hallitusohjelmassa, mutta lakiesitys ei edennyt sen pidemmälle ennen eduskuntavaaleja. Nykyinen hallitusohjelma toteaa, että saatavuusharkinta tulee säilyttää. Keitä järjestelmä hyödyttää, ja ketkä sitä ajavat?

Mielenkiintoisempaa on selvittää, ketkä ajavat järjestelmän kaatamista ja miksi. Saatavuusharkinnasta luopumista ovat propagoineet ohjelmissaan innokkaimmin työnantajajärjestöt, kokoomus ja rkp. Ja tietysti Vapaa liikkuvuus. Toimijoiden motiivien pohtimisen jätän kotitehtäväksi.

[Roope]

[...]

Saatavuusharkinnasta käytiin kiivastakin keskustelua eduskuntavaalien alla, vaikka sen merkitys on rajallinen. Merkittävä osa aloista on jo tällä hetkellä vapautettu saatavuusharkinnasta, toisin sanoen rekrytointi niille on täysin vapaata – myös EU:n ulkopuolisista maista. Ulkomaisen työvoiman määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosina, siitä huolimatta että saatavuusharkinta on voimassa. Toisin sanoen se ei estä työperäistä maahanmuuttoa kuten sen vastustajat usein väittävät sen tekevän.

Mutta miksi siivousalan määritelmän muutos aiheutti kritiikkiä? Ensinnäkin sen vuoksi, ettei siivousalalla vallitse työvoimapulaa. TEM:in Toimiala Onlinen mukaan syyskuussa 2012 Uudellamaalla oli yksin laitossiivoojia työttömänä 889 henkilön verran. Avoimia työpaikkoja samana aikana oli 306. Tämä siitä huolimatta, että osa muualla maassa tarjolla olevista työpaikoista ilmoitetaan nimenomaan Uudellamaalla.

Toinen syy on siivoojien työmarkkina-asema. Aloittelevan siivoojan, joka on ollut riittävän onnekas saadakseen täydet työtunnit, palkka on hieman yli 1400 euroa kuussa. Brutto. Samalla työsuhteet ovat usein epävarmoja, kohteita paljon ja mitoitukset, toisin sanoen normit sille minkä aikaa yhtä kohdetta saa kerrallaan siivota ovat tuottavuusvaatimusten myötä vedetty erittäin kireälle. Edellä mainituista syistä alan työntekijävaihtuvuus on suuri. Ovi käy, kun ihmiset hakeutuvat tehtäviin, joissa työntekijöitä arvostetaan siivousalan yrityksiä enemmän.

Työnantajat voisivat ratkoa ongelmaa tarjoamalla turvallisempia ja paremmin palkattuja työsuhteita, jotka houkuttelisivat ihmisiä töihin. Esimerkiksi niille maahanmuuttajataustaisille siivoojille, jotka ovat joutuneet muun muassa käännytysten kohteeksi, koska heidän ansiotasonsa jää jälkeen tasosta jota pidetään työluvan jatkamisen perusteena. Eli mikäli työvoimapula on niin kova kuin annetaan ymmärtää, miksi jo maassa olevaa, siivousalan työtä tekevää henkilöstöä ei palkata tekemään lisää töitä, kun halua ja mahdollisuuksia olisi?

Vastaus on ikävä ja kylmä.

Siivousalan yritykset eivät halua maksaa lisää työntekijöilleen, vaan mieluummin hankkia rajojen ulkopuolelta oikeuksistaan tietämätöntä työvoimaa, joille voidaan maksaa alipalkkaa tai joita voidaan roikottaa kohtuuttomilla sopimuksilla ja paiskoa miten lystää. Kun ulkomaalaisen työntekijän lupa-aika päättyy, tai oikeudet alkavat kiinnostaa, eivät firmat kanna hänestä vastuuta vaan seuraavat katseellaan duunarin kippaamista ulos maasta vetäen samalla toisella kädellä uusia kertakäyttötyöntekijöitä tilalle.

Punavihreistä piireistä kuuluu välillä ääniä, jotka syyttävät saatavuusharkintaa paperittomuuden ja siten ulkomaalaisen työvoiman prekaarisen aseman aiheuttajaksi. Näitä vapaan liikkuvuuden nimissä liikkuvilta on kuitenkin voitava kysyä eivätkö he pidä ongelmallisena sitä, että heidän utopiansa hintana työtä tekeviä ihmisiä käytettäisiin entistäkin enemmän hyväksi?

Kun ihmiskaupankaltaiset työolosuhteet ovat ongelmana jo nyt, miten oletetaan että ne vähenisivät saatavuusharkinnasta luopumisen myötä? Ja on myös voitava kysyä missä kulkee vastuun raja? Olisiko oikein ja kohtuullista, että työnantajat saisivat luvan kanssa kipata vastuun petkuttamansa ihmisen toimeentulosta yhteiskunnalle?

Masentavinta koko kuviossa on alueellisen viranomaisen itsepäinen ja vaikeasti ymmärrettävä halu toimia sekä tilastoja että päätöksentekijöiden yhdessä sopimaa linjausta vastaan. Uudenmaan Ely-keskuksen linjaus tullee tarkoittamaan edelleen lisääntyviä työvoiman hyväksikäyttötapauksia sekä pitkittyviä vaikeuksia työehtojen parantamisyrityksissä.

Vihreä Lanka, kolumni: Esa Suominen: Ely-keskus työnantajien sätkynukkena 20.11.2012

[Roope]

Sisäministeri Päivi Räsänen kertoo tänään, että hänen mielestään on tärkeää luopua työlupien saatuvuusharkinnasta viimeistään seuraavan hallituksen aikana.

Räsänen, joka on aiemmin tullut tunnetuksi tiukasta maahanmuuttolinjastaan, puhuu nyt siis liberaalimman linjan puolesta, jolla houkuteltaisiin nimenomaan työvoimaa Suomeen.

- Täällä on kylmää ja kieli on vaikeaa, suomi ja ruotsi, joten se ei ole kovin houkuttelevaa. Mutta on toki tärkeää, että meillä on kielikursseja ja autamme maahanmuuttajia oppimaan suomea ja ruotsia. On selvää, että tarvitsemme enemmän maahanmuuttajia työskentelemään Suomessa ja meidän on myös luotava mahdollisuuksia tulla Suomeen töihin, sanoo Räsänen.

Sisäministeriö valmistelee parhaillaan maahanmuuttostrategiaa, joka valmistuu kevään aikana.  (käännös)

Svenska Yle: Räsänen: Finland behöver fler invandrare 5.12.2012

Perustelut? Me ei tarvita mitään perusteluja!

[Roope]

Paperittomien kanssa työskentelevät kansalaisjärjestöt kuten Vapaa liikkuvuus -verkosto ja Pro tukipiste ovatkin korostaneet sitä, että saatavuusharkinnan poistaminen siivousalalta mahdollistaa esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille ja paperittomille seksityöntekijöille työluvan saamisen. Saatavuusharkinnan poistaminen lisää myönnettyjen työlupien määrää siivousalalla, mutta ulkomaalaisten siivoojien määrää ei välttämättä kasva, vaan heidän oikeudellista asemansa muuttuu ja paranee.

[...]

Ongelmaa voidaan lähteä hakemaan ratkaisua kahdelta suunnalta. Joko kansallisen utopian nimissä pyritään pystyttämään muureja köyhimmistä maista tulevien työläisten eteen ja riskeerataan paperittomuuden ja harmaan talouden lisääntyminen tai pyritään vahvistamaan ulkomaalaisten työntekijöiden oikeudellista asemaa esimerkiksi mahdollistamalla lupien pidempi voimassaoloaika jo ensimmäistä lupaa haettaessa.

Nykyinen tilanne ei varmasti ole ay-liikkeen syytä, vaan seurausta voimasuhteiden muutoksista pääoman ja työn välillä sekä yhteiskuntapolitiikan yleisestä muutoksesta. Koko työväenliikkeen ongelmana on ollut jo pitkään vastausten löytäminen näihin muutoksiin.

Vaikuttaa siltä, että ulkomaisesta työvoimasta ollaan tekemässä syntipukkia. On totta, että voimakas työvoiman tarjonnan lisääntyminen tietyllä alalla voi heikentää ainakin paikallisesti ja tilapäisesti kyseisen alan työntekijöiden neuvotteluasemaa. On kuitenkin hankala nähdä todisteita, että näin olisi tapahtumassa siivousalalla tai että saatavuusharkinta toimisi työvoiman tarjonnan rajoittamisen välineenä kovin hyvin. Joka tapauksessa työvoiman tarjontaa rajoittamalla ei voida vastata siivoojien kohtaamiin rakenteellisiin ongelmiin.

Kansan Uutiset: Saatavuusharkinnalla ei paranneta siivoojien työoloja 8.12.2012

Markus Himanen ei ole ihan tyhmä, kun hän yrittää sivuuttaa kysymyksen siitä, mitä seurauksia saatavuusharkinnan poistamisella olisi työmarkkinoille ja yhteiskunnalle. Oletan hänen nimittäin olevan oikein hyvin tietoinen Ruotsin kokemuksista, jotka ovat vähemmän mairittelevia. Puhumattakaan täysin vapaasta liikkuvuudesta Eurooppaan, jota hänen Vapaa liikkuvuus -puljunsa meille tarjoilee, ja jota kohti saatavuusharkinnan poistaminen on heille vain yksi askel.

Himanen ohittaa myös sen, miksi juuri kokoomus ja rkp ovat tässä asiassa Vapaan liikkuvuuden kanssa samassa rintamassa. Vasemmisto ja ay-liike sen sijaan ovat ilmeisesti "väärän tietoisuuden vallassa" puolustaessaan väärää asiaa vääristä syistä.

Jos saatavuusharkinta vaikeuttaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden jäämistä maahan, niin mielestäni jo se yksistään on riittävä perustelu käytännön jatkamiselle. Saatavuusharkinnan toteutuksen yksityiskohtia voi toki aina hioa paremmiksi, mutta siitä Himanen tuskin on kiinnostunut.

edit:
Kirjoittajana myös toinen Vapaa liikkuvuus -aktiivi Jukka Könönen.

[Iloveallpeople]

Juuri tuli YLE:llä dokumentti hotellisiivoojista. Dokumentista jäi käsitys, että ulkomaalaisten työntekijöiden haalimisen takia siivoojien työolot ovat todella hankalat ja palkkaus sellainen, että sillä ei tahdo tulla Suomessa toimeen. Ilman ulkomaalaisia myös siivoojille täytyisi maksaa sellainen palkka, jolla tulee toimeen. Tällä hetkellä köyhemmistä maista tulevat työntekijät polkevat palkat ja työolot surkeiksi. Eiköhän ainakin siivoojien olisi aika äänestää maahanmuuttokriittistä puoluetta.

[mietinen]

Tilanteen kehittymistä kuvaava tilastohavainto toisesta ketjusta.

Tilastokeskus: http://www.stat.fi/ajk/poimintoja/2012-12-10_hyka4.html

Ulkomainen työvoima vaikuttaa jo palkkoihin pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun palkkatason kehitys on ollut vuosina 2006–2010 muuta maata hitaampaa eräissä tehtävissä, joissa ulkomaalaisen työvoiman osuus on merkittävä. Vaikuttaa siltä, että ulkomaisen työvoiman tarjonta hidastaa metropolialueen ansiokehitystä sekä joissakin rakennusalan tehtävissä (kirvesmiehet, putkiasentajat) että eräissä rutiinitehtävissä (siivoojat, keittiöapulaiset), kirjoittaa kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen uusimmassa Hyvinvointikatsaus-lehdessä 4/2012.

Kirvesmiesten ja putkiasentajien ansiotaso oli silti pääkaupunkiseudulla edelleen jonkin verran muuta maata parempi. Sen sijaan vähän koulutusta vaativissa rutiinitehtävissä pääkaupunkiseudun palkkaus ei juuri poikennut maan yleisestä tasosta, vaikka pääkaupunkiseudun asumiskustannusten taso on muuta maata korkeampi. Yli kolmasosa tilastoiduista pääkaupunkiseudulla toimivista siivoojista ja noin 15 prosenttia keittiöapulaisista oli vuonna 2010 ulkomaiden kansalaisia.

Metropolialueen työmarkkinoiden erityisluonne tulee ilmi erityisesti yksityisen sektorin asiantuntijatehtävien sekä toimisto- ja asiakaspalvelutöiden palkoissa. Näiden tehtävien ansiotaso ylittää maan yleisen ansiotason 10–20 prosentilla.

[Roope]

Debatti: Siirtolaisuus ja ammattiyhdistysliike
Julkaistu 5.3.2014

Julkaistu Perusteessa 1/2014.

Ammattiyhdistysliikkeen katsotaan usein painottavan niin kutsuttua työperäistä maahanmuuttoa ja työtilanteeseen perustuvaa siirtolaisuuden sääntelyä. Ammattiliitot ovat esimerkiksi puolustaneet voimakkaasti niin kutsuttua työvoiman saatavuusharkintaa.

Saatavuusharkinta tarkoittaa, että voidakseen palkata Euroopan talousalueen ulkopuolisen työntekijän, työnantajan on osoitettava, ettei vastaavaa työvoimaa ole jo tarjolla. Jotkut tutkijat ja aktivistit ovat katsoneet, että saatavuusharkinta luo paperittomuutta ja heikentää entisestään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa.

Tulisiko saatavuusharkinnasta luopua? Millä keinoin ay-liike turvaa tai voisi turvata siirtolaisten oikeuksia? Tulisiko ihmisten liikkumista ylipäänsä säännellä? Peruste kutsui Palvelualojen ammattiliiton hallintopäällikön tehtävästä työvapaalla olevan opetusministerin erityisavustajan Esa Suomisen sekä paperittomuutta tutkivan sosiologin ja Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivin Mervi Leppäkorven debatoimaan aiheesta.

Vasemmistofoorumi

Suomisen ja Leppäkorven debatissa maailmat eivät kohtaa likimainkaan.

Olen aina yhtä tyrmistynyt ay-liikkeen saatavuusharkintaa koskevia kannanottoja seuratessani siitä, miten vähän ay-liikkeessä ymmärretään siirtolaisuudesta. Ay-liike ei ole saatavuusharkintakysymyksessä poliittisesti maltillinen, vaan äärilaidassa, jossa sen ei pitäisi olla.

Esa Suominen olisi voinut helposti kuitata, että Mervi Leppäkoski ja Vapaa liikkuvuus ovat saatavuusharkinnan suhteen samassa äärilaidassa kokoomuksen ja rkp:n kanssa, mutta ei sitä tehnyt.

[Skeptikko]

Kymmenen faktaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta | SAK
https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/kymmenen-faktaa-ulkomaisen-tyovoiman-saatavuusharkinnasta

Tiesitkö, että Ruotsi on ainoa EU-maa, joka ei säätele työperäistä maahanmuuttoa saatavuusharkinnalla? SAK kokosi kymmenen faktaa, jotka usein sekoittuvat aiheesta keskusteltaessa. Artikkeli on päivitetty kesäkuussa 2023.
...
1. Saatavuusharkinta ei estä kansainvälisten osaajien palkkaamista

Saatavuusharkinta koskee pelkästään duunariammatteja eli suorittavan tason työtä (esimerkiksi siivoojia, kokkeja, autonkuljettajia ja rakennustyöntekijöitä). Asiantuntijoille ja erityisosaajille myönnettävä oleskelulupa ei sisällä lainkaan TE-toimiston osapäätökseen sisältyvää saatavuusharkintaa, vaan luvan myöntää suoraan Maahanmuuttovirasto. Erityisasiantuntija ja kasvuyrittäjät voivat hakea oleskelulupaa niin sanotulla pikakaistalla ja saada sen kahdessa viikossa
...
4. Ruotsi on ainoa EU-maa, joka ei säätele työperäistä maahanmuuttoa

Ruotsi on ainoa EU-, ETA- ja OECD-maa, joka on luopunut saatavuusharkinnasta. Muut jäsenvaltiot soveltavat joko kansallisia alakohtaisia kiintiöitä tai työvoimapoliittista tarveharkintaa aloilla, joissa työttömyys on korkeaa. EU-maat saavat päättää saatavuusharkinnasta itse, direktiivit eivät sitä säätele. 

5. Ruotsi luopui saatavuusharkinnasta huonoin tuloksin

Ruotsi ei ole saavuttanut toivomiaan tuloksia luopumalla saatavuusharkinnasta:

   
• OECD:n tutkimuksen mukaan työtekijöitä on rekrytoitu ulkomailta paljon aloille, joilla on muutoinkin työvoiman ylitarjontaa, eikä työvoimapula-aloille, kuten hallitus toivoi. (viite 1)
• Myös DELMI:n tutkimusten mukaan työlupia on myönnetty enimmäkseen aloille, joilla ei ole työvoimapulaa. (viite 2)
• Suurin osa tulijoista on hakenut samalla myös turvapaikkaa. Ruotsin valtion tarkastusvirasto huomautti, että niin maahanmuuttoviraston työehtojen ennakkovalvonnassa kuin työsuojeluviranomaisten jälkivalvonnassa on paljon puutteita. (viite 3)
• Myös ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestön LO:n mukaan tarveharkinnasta luopuminen on tuonut mukanaan vakavia lieveilmiöitä, kuten työlupien kaupittelua, harmaata taloutta ja muuta rikollisuutta. (viite 4)

...
7. Saatavuusharkinta ei estä kansainvälistä rekrytointia, mikäli kyseessä on aito työvoimapula

Työvoiman kysyntä ja tarjonta sekä saatavuusharkinnan tarpeellisuus selvitetään alueellisesti kaksi kertaa vuodessa, sillä työvoiman saatavuus vaihtelee eri aloilla paikkakunnittain. ELY-keskusten alueelliset työlupalinjaukset määrittelevät toimialat ja ammatit, joissa on pulaa työvoimasta. Kaikki työvoimapula-ammateiksi linjatut ammattialat vapautetaan saatavuusharkinnasta. 

Näin ELY-keskukset varmistavat, että paikallista osaavaa työvoimaa on tarjolla eikä saatavuusharkintaan kuuluvissa työtehtävissä ole työvoimapulaa.
...
9. Julkisen talouden tasapaino saattaa kärsiä, jos saatavuusharkinnasta luovutaan

Saatavuusharkinnan yksi tavoitteista on huolehtia suomalaisilla työmarkkinoilla jo olevien työnhakijoiden mahdollisuuksista työllistyä. Työttömyydestä aiheutuvat julkisen talouden menot saattaisivat pysyä ennallaan tai jopa lisääntyä, jos uusiin työpaikkoihin palkattaisiin suoraan ulkomailta tai töissä olevia korvattaisiin ulkomailta työhön tulevilla.

Hesarin tällä viikolla olleessa saatavuusharkinta-aiheisen jutun lukijakommentissa joku väitti, että Ruotsikin olisi palauttanut saatavuusharkinnan kyättöön. Tietääkö kukaan, että pitääkö tämä väite paikkansa?

[Roope]

Hesarin tällä viikolla olleessa saatavuusharkinta-aiheisen jutun lukijakommentissa joku väitti, että Ruotsikin olisi palauttanut saatavuusharkinnan kyättöön. Tietääkö kukaan, että pitääkö tämä väite paikkansa?

Hallitus on ajat sitten päättänyt asiasta, mutta en tiedä aikataulusta.

Älä odota Hesarin uutista...