2012-10-17 KaSa: Huhut ruokkivat ennakkoluuloja

[Iloveallpeople]

Huhut ruokkivat ennakkoluuloja

Monikakeskuksella Kajaanissa käytiin keskiviikkona ajatustenvaihtoa maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta. Kunnallisvaaliehdokkaat ja maahanmuuttotyöntekijät hallitsivat keskustelua, jossa oltiin yksituumaisia faktatiedon parantavasta vaikutuksesta.

– Huhujen katkaisu poistaa ennakkoluuloja. Läpinäkyvyyttä tarvitaan, toteaa Rainer Valovaara (sd.).

Yksi urbaani legenda on, että kiintiöpakolaiset hakevat tuhansilla euroilla täytettyjä kirjekuoria kaupungintalon infosta. Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden johtaja Asta Komulainen kertoo, että rahat annetaan kirjekuoressa, koska pankkitilin avaaminen on useissa tapauksissa mahdotonta.

Tuhansista euroista ei kuitenkaan ole kyse, sillä summat ovat samoja kuin kotimaisilla toimeentulotuen asiakkailla.

– Sosiaaliturva ei ole heillä suurempi eikä pienempi, Komulainen toteaa.

Lue lisää torstain Kainuun Sanomista

Kainuun Sanomat

[Teemu Niva]

Olin paikalla. Alusta tosin myöhästyin. Ilmeisesti se taltioitiin myös radioon. Aika kritiikitöntä keskustelua oli.

[Melbac]

Eikös noilla pitäisi olla alennettu toimeentulotuki eikä saman suuruinen kuin suomalaisilla?.Itse epäilen että siellä on ollut tuhansia euroja jos joku on hakenut kokonaisille perheille niitä rahoja tuolta eli taitaa olla ihan faktaa eikä "huhuja".

[törö]

Mokuttajien faktat ovat tähänkin saakka olleet etupäässää keksittyä paskaa, joten luottamus huhujen oikomiseen ei ole tälläkään kertaa järin korkealla.

[Marius]

Tämäkin on pelkkä huhu:

Laittomat maahantunkeutujat ostelevat sosiaaliturvarahollaan asunto-osakkeita, joita he sitten vuokraavat edelleen kaupungille joka sijoittaa asuntoihin laittomia maahantunkeutujia.

Tämäkin on pelkkä huhu:

Kaikki muslimien tekemä työ Suomessa on valjastettua rahan keräämistä terrorismille.

Mutta kuten sanottua; tämäkin on vain huhu, eikä siinä siten ollen voi olla mitään perää.

[Blanc73]

Vai niin. Oiotaan urbaaneja legendoja kertomalla suu sanallista faktaa ja dokumentteja ei ikinä julkisteta? Mites ne muut huhutut tuet toimeentulotuen lisäksi ja palvelun laatu yleensäkkin versus kantisasiakkaat? Eikös esim Lieksassa lyöty sompuille käteen parin vuoden könttäpäätös, jotta ei tarvitsisi soskussa ravata. Rasittuvat vielä perkele ja stressi iskee päälle...

[Jouko]

Mitään ei tehdä huhujen leikkaamiseksi, vaan päivitellään vain niitä "huhuja". Enintään esitetään sensuuria Internettiin. Ei sentään suukapulaa kansalaiskeskustelijoille.

[törö]

Mitään ei tehdä huhujen leikkaamiseksi, vaan päivitellään vain niitä "huhuja". Enintään esitetään sensuuria Internettiin. Ei sentään suukapulaa kansalaiskeskustelijoille.

Johan kansalaiskeskustelu on suukapuloitu siten, että kukkiksen kanssa erimieltä oleminen on rasismia.

Juuri siksi rasismeja alkaa olla joka lähtöön. Pelkkä roturasismi ei riitä niiden tarpeisiin ja niitä on keksittävä lisää.

[Teemu Niva]

Jotta pääset tunnelmaan, niin ajattele Bjuströmiä juontamassa bumtsibumia.
Noin, nyt olet virittäytynyt oikeaan tunnelmaan keskustelemaan maahanmuutosta.

Itsellä oli tosiaan muita menoja, jonka vuoksi myöhästyin alusta n. 15-30 minuuttia.
Varsinainen keskustelu on sitä ihteään ja hymistelyä.
"Keskustelua" sitten käytiin ennakkoluuloista ja siitä miten ne on näkynyt vaalityössä.
Sitten käytiin läpi maahanmuuttajien työllistymistä. Moni kuulemma lähtee pois kun ei saa töitä. Koitin tuossa sitten sanoa sitä, että Kajaanissa on n. 2 500 työtöntä (joista n. 900 pitkäaikais) ja koko Kainuussa on mol.fi:ssä vain n. 150 paikkaa auki. Töitä ei yksinkertaisesti ole. Asiassa on turha vedota rasismiin.

Keskustelua oli myös tästä kotouttamisesta ja siitä että valtio maksaa kaikki kustannukset 3-4 vuotta. Olikohan se tässä aihe piirissä, kun vasemmiston ehdokas koitti ehdottaa että valtio voisi tukea enemmän kotoutusta. Totesin että valtio velkaantuu n. 7 mrd. e tänäkin vuonna ja että valtion suuntaan ei voida aina huutaa apua.

Sitten oli myös näistä vastaanottosopimuksistakin. Eli Kajaanilla on sopimukset 50:stä kiintiöpakolaisesta ja 100 turvapaikanhakijasta. Tämän aihepiirin tienoilta keskustelu sitten rönsyily jonkin verran. Tuon jälkeen juontaja esittikin kysymyksen että moniko kunnallisvaaliehdokas jatkaisi sopimuksia vastaanotosta. Kaikki paitsi perussuomalaiset nosti käden jatkamisen puolesta.
Omana perusteluna esitin, että peli pitää puhaltaa poikki ja katsoa kokonaiskuvaa koska EU ajaa yhtenäistä pakolaispolitiikkaa. Tästäpä nousikin sitten rähäkkä.
Ja pari argumenttiä:
Suomessa päättää eduskunta itsenäisesti paljonko otetaan.
Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla vain 750 pakolaisen vastaanottamiseen. Tuohon korjasin että maahan tulee vuosittain n. 3 000 - 4 000 tp-hakijaa/kiintiöpakolaista. Johon tiukka intos että vain 750!!!
Kerroin myös että jos esitetty malli 1 menee läpi, niin Suomen pitää ottaa 20 000 tp-hakijaa vuosittain. Ja jos samoilla suhdeluvuilla mennään, niin Kajaanin kohdalla se tarkoittaisi n. 600 hakijaa vuosittain.
Tuo sitten aiheutti ns. paniikki reaktion. Ei tuommoisella voi spekuloida, ei tuommoisia lukuja voi heittää lonkalta, jne.

Tuon jälkeen sitten sujuvasti vaihdettiinkin aihetta...

Tuossa nyt jotain, mitä sujuvasti yötyövuoron jälkeen muistan. Paikallahan oli tosiaan äänimies, eli mitä ilmeisemmin se keskustelu taltioitui radiota varten. Lähetys ja kanava taas on sitten ihan auki. Koitan kaivaa sen esiin.


Oma kontribuutio CEAS:in osalta:
CEAS
Kuntalaisaloite Kajaanin maahanmuuttopolitiikan muuttamiseksi

[AuggieWren]

Mikään ei estäisi Kajaanin sossua julkaisemasta tilastoa, jossa kerrotaan keskimäärin mamuille maksetut sossutuet ja keskimäärin kantiksille maksetut sossutuet. Mutta eihän tätä tehdä, koska huhuilta halutaan katkaista siivet

[Marko Parkkola]

Huhut ruokkivat ennakkoluuloja

Yksi urbaani legenda on, että kiintiöpakolaiset hakevat tuhansilla euroilla täytettyjä kirjekuoria kaupungintalon infosta. Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden johtaja Asta Komulainen kertoo, että rahat annetaan kirjekuoressa, koska pankkitilin avaaminen on useissa tapauksissa mahdotonta.

Tuhansista euroista ei kuitenkaan ole kyse, sillä summat ovat samoja kuin kotimaisilla toimeentulotuen asiakkailla.

Siispä pottunokillakin tulee perustus ja tasa-arvolain hengessä olla mahdollisuus saada soppalan rahat tiskiltä suoraan lapaseen. Pottunokkien kohdallahan soppala tarkistaa tilit läpi ettei sinulla ole vain missään säästöjä. Tai ainakin tarkisti noin 15 vuotta sitten kun hain toimeentulotukea viimeksi.

[Nikopol]

Onko mahdollista kusta luottokelpoisuutensa tai muuten toimia niin ettei pankki huoli asiakkaakseen? Lopettaa tilinsä eikä suostua avaamaan uutta? Voiko sossu pakottaa avaamaan tilin tai pankin ottamaan asiakkaaksi?

[Marius]

Voi.

Ja leipä. Mutta kysymys kuuluikin, mikäli ymmärsin, voiko kansalainen elää riippumatta pankkijärjestelmästä. Oma aatokseni on, ettei voi.

[Iloveallpeople]

Perussuomalaiset kielteisimpiä maahanmuuttoon

Kainuulaiset ovat epäilevällä kannalla maahanmuuton suhteen, selviää Kainuun Sanomien vaalikonevastauksista.

Ehdokkailta ja äänestäjiltä kysytään vaalikoneessa, ovatko he samaa vai eri mieltä seuraavan lauseen kanssa: "Väestökadosta kärsivänä maakuntana Kainuun tarvitsee työvoimaansa maahanmuuttajia".

Äänestäjien vastaukset ovat kaikissa Kainuun kunnissa maahanmuuttoa vastustavalla puolella. Kunnittaiset erot ovat pieniä, mutta Kuhmo on hienoisesti kielteisten kantojen kärjessä.

Ehdokkaiden puoluekohtaisessa vertailussa perussuomalaiset erottuvat Kainuun maahanmuuttokriittisimmäksi puolueeksi. Toisiksi kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvat kristillisdemokraatit.

Myönteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvat vihreät ja sitoutumattomat. Muut puolueet sijoittuvat neutraaliin välimaastoon, jossa ei olla varsinaisesti samaa tai eri mieltä.

Kuntakohtaisessa vertailussa Puolangan ehdokkaat suhtautuvat myönteisimmin työperäiseen maahanmuuttoon. Vastaavasti Vaalassa ja Ristijärvellä suhtautuminen on kielteisintä. Kunnittaiset erot eivät ole suuria, mutta keskiviivan kielteisellä puolella ovat kaikki paitsi Puolanka ja Suomussalmi.

Kainuun Sanomat

[ekto]

Kuuntelin radiosta juttua multikultiteatteripläjäyksestä jossa somalialaiset näyttelivät omia kokemuksia. Tai siis kaikki somaleita esittävät eivät olleet somaleita koska siihen äidin rooliin ei löytynyt "perinteistä" johtuen näyttelijää, joten sitä hoiti oikealta näyttävä henkilö. No joka tapauksessa siinä puhuttiin ennakkoluuloista ja muiden turhien luulojen hälventämisestä, mutta itse esitelmässä oli mm. kohtauksia jossa joku kritisoi rappukäytävän hajua tai yleistä siivottomuutta, sitä kun tavarat on pitkin poikin. Juontaja sitten totesi jotain että "somalit ovat olleet jo 90-luvulta asti täällä ja vielä tuollaistakin kuulee".

Siis mikä hiton ennakkoluulo se on, jos henkilö kävelee kotiinsa ja naapurin somalilauma on sotkenut pihan tavaroillaan, rappukäytävä haisee hirveälle ja asunnosta kuuluu jatkuvaa meteliä. Eihän se kokemus ole tullut jotenkin ennakkoon eikä se varmasti ole luulo. Miksi joku tervejärkinen ihminen haluaa kiertää pitkin suomea väittämässä, että monet suomalaiset vain ennakkoon luulevat että piha on sotkuinen, ja että oikeasti se on ihan siisti.

Somalialainen tytär kertoi juontajalle että vielä pahempi on jos näistä ei tulla sanomaan heille, vaan selän takana kyräillään... Siis että kun vaikka haistaa tai näkee jotain ennakkoluuloista, niin pitäisi mennä kohtaamaan somalit ja kertomaan, että minä nyt ennakkoluulen että noi teidän fillarit on aika ikävästi tuossa kellarin oven edessä. Vielä parempi olisi toki olla ennakkoluulematta mitään vaikka kellarin edessä olisikin niitä fillareita. Kuten se tytär sanoi, meidän pitää antaa heidän elää heidän omaa elämäänsä.

[Iloveallpeople]

Pääkirjoitus: Irti vieraspeloista

Tervetuloa: Maailma tulee meillekin kylään ja asumaan

Kainuulaiset äänestäjät ovat menettäneet todellisuudentajunsa perusteellisemmin kuin kainuulaiset kuntavaaliehdokkaat. Näin on pakko sanoa Kainuun Sanomien vaalikoneen vastausten perusteella.

Jokaisessa kunnassa äänestäjien selvä enemmistö on sitä mieltä, ettei Kainuun työvoimaan tarvita maahanmuuttajia. Kuitenkin Kainuu kärsii kaikkein eniten työllisen väestön vähenemisestä suhteessa niihin, jotka eivät ole ansiotöissä.

On ymmärrettävää, että ehdokkaat ovat keskimäärin suopeampia maahanmuutolle kuin äänestäjänsä. He ovat aikaansa seuraavia ja aktiivisia ihmisiä, jotka usein toimivat myös järjestöissä ja joilla on kokemusta myös aikaisemmista luottamustehtävistä.

Toki aina löytyy ehdokkaita, jotka ratsastavat ennakkoluuloilla ja peloilla, vaikka tajuaisivatkin tilanteen.

Sekin on ymmärrettävää, että ehdokkaat arastellen ilmaisevat maahanmuutosta puhuttaessa todellisia kantojaan. Hehän tuntevat olevansa asiasta melko lailla eri mieltä kuin ns. perusäänestäjät. Tässäkin asiassa tieto lisää tuskaa.

Keskustajohtaja Juha Sipilä vastasi taannoin rehellisesti Kajaanin vaalitilaisuudessa yleisökysymykseen maahanmuutosta. Valistuneena poliitikkona ja entisenä yritysjohtajana hän tietysti tuntee tilanteen.

Sipilän mukaan Suomen kestävyysvajeen ratkaiseminen vaatii reilusti yli 200 000 uutta työpaikkaa. Niistä vain puolet löytyy kotimaasta, kun otetaan käyttöön kaikki kädet. Loppu on Sipilän mukaan täytettävä työperäisellä maahanmuutolla tai kannustettava nuoret perheet lisäämään lapsilukuaan tuntuvasti. Syntyvyystilastot eivät tällaista käännettä meille lupaa.

Kun Sipilän kannanotosta tehtiin Kainuun Sanomiin uutinen, palautevyöry oli melkoinen. Toimittajan olisi pitänyt kuulemma vaieta asiasta.

On ihmeellinen illuusio, että Kainuu voisi tulevaisuudessa selviytyä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen tehtävistään ilman maahanmuuttajia. Eihän kaikkia kainuulaisia voi lähihoitajiksi kouluttaa. Jo tänään hoitoalalla työskentelee ulkomailta tulleita ammattilaisia esimerkiksi lääkäreinä.

Jo Kainuu aikoo menestyä matkailussa, alalle tarvitaan enemmän ulkomaisia osaajia. Heidän avullaan ulkomaiden turistien virtaa voidaan kasvattaa merkittävästi, mistä on jo hyviä esimerkkejä.

Myös teollisuuteen tarvitaan jatkossa apua maahanmuuttajista. Äskettäin pidetyssä vaalipaneelissa Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola kertoi, että hitsaajakoulutuksen 30 aloituspaikalle löytyi vain 14 hakemusta.

Kuvitelma, että Kainuu voisi runsaasti houkutella työvoimaa muualta Suomesta on epärealistinen. Huoltosuhde vääristyy koko ajan myös muualla maassa, joskin hitaammin kuin meillä.

Kaupunkikeskuksissa on monia palvelutehtäviä, jotka toimivat enää maahanmuuttajien voimin. Helsingin seudulla bussit eivät kulkisi, eivätkä taksit ajaisi läheskään yhtä tiheästi. Julkiset ja yritysten tilat jäisivät siivoamatta. Vanhukset jäisivät monissa hoitokodeissa ilman hoivaa ja ruokaa.

Kainuukaan ei voi elää omassa rauhassaan omin nokkinensa – ulkomaalaisten osuus on Kainuussa vain puolet maan keskitasosta. Mutta maailma tulee meillekin kylään ja asumaan. Tervetuloa!

Kainuun Sanomat

[ElenaDaylights]

Sitä ihteään taas. mutta kysymys :

Myös teollisuuteen tarvitaan jatkossa apua maahanmuuttajista. Äskettäin pidetyssä vaalipaneelissa Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola kertoi, että hitsaajakoulutuksen 30 aloituspaikalle löytyi vain 14 hakemusta.

Jos aloituspaikat eivät täyty, niin johtuisiko siitä että yleisesti tiedetään hitsaajien kärsivän kainuussa työttömyydestä?
TE:ssä tietenkin on paineita saada kurssit täyteen keinolla jos toisella, koska niilläkin kiristyy taistelu valden rahoista. Itsessään työpaikat eivät liity juurikaan kuvioon.

[Lemmy]

Sipilän mukaan Suomen kestävyysvajeen ratkaiseminen vaatii reilusti yli 200 000 uutta työpaikkaa. Niistä vain puolet löytyy kotimaasta, kun otetaan käyttöön kaikki kädet. Loppu on Sipilän mukaan täytettävä työperäisellä maahanmuutolla tai kannustettava nuoret perheet lisäämään lapsilukuaan tuntuvasti.

Miten vitussa 200 000 työtöntä lisää luo työpaikkoja?

[törö]

Huhut ruokkivat ennakkoluuloja

Yksi urbaani legenda on, että kiintiöpakolaiset hakevat tuhansilla euroilla täytettyjä kirjekuoria kaupungintalon infosta. Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden johtaja Asta Komulainen kertoo, että rahat annetaan kirjekuoressa, koska pankkitilin avaaminen on useissa tapauksissa mahdotonta.

Tuhansista euroista ei kuitenkaan ole kyse, sillä summat ovat samoja kuin kotimaisilla toimeentulotuen asiakkailla.

Siispä pottunokillakin tulee perustus ja tasa-arvolain hengessä olla mahdollisuus saada soppalan rahat tiskiltä suoraan lapaseen. Pottunokkien kohdallahan soppala tarkistaa tilit läpi ettei sinulla ole vain missään säästöjä. Tai ainakin tarkisti noin 15 vuotta sitten kun hain toimeentulotukea viimeksi.

Eivät nuo mieti tuollaisia. 

Punavihreät ovat odottaneet talousromahdusta kuin kuuta nousevaa, koska silloin protestiliikkeiden kannatus kasvaa. Kukaan ei miettinyt onko siinä mielessä kovin viisasta vaatia, että heidän valden rahoittamia näpertelyjään ja että kaikki yli jäävät rahat on annettava neekereille ja muslimeille sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja nyt sitten ihmetellään kun Persut veivät protestiäänet.

Perinteiset vihreät ja vassarit ymmärtävät miksi näin kävi, mutta punavihreät elävät omissa maailmoissaan ja punovat nyt strategioita, joilla he muka saavat sen kannatuksen, joka muka kuuluu heille.

Luvassa on siis lisää itkua ja parkua ja yhteisvastuusta kitisemistä, mutta yhtään taidetehdasta he eivät luovuta pakolaisille, sillä he ovat liian pihejä edes teeskentelemään, että yhteisvastuu koskee heitäkin.

[Teemu Niva]

Pääkirjoitus: Irti vieraspeloista

Tervetuloa: Maailma tulee meillekin kylään ja asumaan
....
Tervetuloa!

Kainuun Sanomat

Laitoin tuonne Kainuun Sanomiin "vastineen" tuohon pääkirjoitukseen.

Vastaus "Vieraan peloista"-pääkirjoitukseen
Kainuulaiset äänestäjät eivät ole menettäneet todellisuudentajuaan. He elävät suoraan siinä arjessa, hyvien ja huonojen puolien keskellä joka päivä. Kuntavaaliehdokkaiden särmättömät mielipiteet on ymmärrettävissä, koska kukaan heistä ei halua tulla syyttä leimatuksi rasistiksi.
On totta, että Kainuussa kärsitään työllisen väestön vähenemisestä. Mutta on väärä johtopäätös, että sen vuoksi Kainuun pitäisi ensimmäisenä olla tähyämässä maahanmuuttoa ratkaisuksi. Olin 20.9. yrittäjien järjestämällä kuntavaalikiertueella Biorexissä. Alustuksessaan Timo Lindholm toi esiin tilastokeskuksen väestöennusteen Suomen väkiluvusta. Se oli 5,65 milj. henkeä vuonna 2020. Tämä heijastuu arkeen siten, että täysin uusia työpaikkoja täytyy saada 200 000 lisää. Siis työpaikkoja, ei työntekijöitä.
On höpö puhetta, ettei Kainuu selviä hoitotyöstä ilman maahanmuuttajia. Korostan sitä, että miksi pitää tähytä ensimmäisenä ulkomaille. Nykyinen hoitaja- ja lääkäripula on itse tehty. Yksikään hoitaja tai lääkäri ei suunnittele elämäänsä määräaikaisten pätkätöiden varaan.
Kuvitelma siitä, että Kainuuseen voitaisiin houkutella muualta Suomesta työntekijöitä, ei kuulemma pidä paikkaansa. Ja perusteet tähän ovat? 17.10. olleessa maahanmuuttokeskustelussa (Monika) puhuttiin myös maahanmuuttajien asuttamisesta. Anneli Vatula (sit.) totesi, että kun maahanmuuttajia sijoitetaan tietylle alueelle, niin kantasuomalaiset muuttavat pois. "White flight"-ilmiön olemassa olo Kajaanissa siis myönnettiin avoimesti! Pääkaupunkiseutu on enemmän lirissä humanitäärisen maahanmuuton vuoksi kuin Kainuu. Kun Kajaani laittaa mamupolitiikkansa järkevälle pohjalle, niin uskon, että paluumuuttajien houkuttelu Kajaaniin on helpompaa.
Moni tehtävä ja työ kuulemma jäisi tekemättä ilman maahanmuuttajia. Miksi? Onko helpompi palkata töihin maahanmuuttaja, joka ei koskaan ole kuullutkaan TES:sta? Ja uskaltaako maahanmuuttaja vaatia kaikkia niitä etuja oleskeluluvan menettämisen pelossa? Ja on turha väittää, ettei maahanmuuttajia käytettäisi hyväksi. Asiasta on mm. YLE uutisoinut ("Bangladeshilaismiehet siivosivat Suomessa orjapalkalla").
Faktaa on myös se, ettei Kainuu ja Kajaani voi laittaa "rajoja kiinni". Siksi on äärimmäisen tärkeää, että paikallinen maahanmuuttopolitiikka on järkevällä pohjalla. Ratkaisuja ei voi tehdä "surusilmien" pohjalta, vaan ne pitää tehdä faktojen pohjalta! On olemassa pitkälle erikoistuneita aloja, joiden osaajat ja taitajat ovat harvassa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa tämä paikallinen Renforssin ranta. Voin veikata, että nykyisen maahanmuuttopolitiikan pohjalta tulevien ihmisten soveltuminen CSC:n työntekijäksi on mitättömän ja olemattoman välillä. Voin olla väärässäkin, kun en tunne kaikkia saapuneita henkilökohtaisesti. Mutta fakta on se, että niitä osaajia ei tänne houkutella, jos "puolet kaupungista on ghettoa".

Mielipidekirjoitusten osalta pituus on rajattu 3000 merkkiin. Koska alkuperäinen vastine oli huomattavasti pidempi, yllä oleva on lyhennetty versio. Blogistani löytyy alkuperäinen pitkä versio.
Voi olla että KS on aika nihkeä kirjoituksen julkaisun suhteen.

[Suvaitsija]

On ihmeellinen illuusio, että Kainuu voisi tulevaisuudessa selviytyä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen tehtävistään ilman maahanmuuttajia. Eihän kaikkia kainuulaisia voi lähihoitajiksi kouluttaa.

Mikäli me tarvitsemme lähihoitajiksi välttämättä väkeä suomen ulkopuolelta, niin silloin valitaan valmiiksi koulutettuja, suomen kieltä osaavia maahanmuuttajia, eikä mitään villejä arpoja Afrikan savanneilta. Ulkomaisten ihmisten palkkaamisessa tulee käyttää tarvehankintaa eikä jatkaa mitään työvoimareservin täyttöä. Kielteinen asennoituminen maahanmuuttajiin johtuu nimenomaan siitä, että Suomi on halunnut profiloitua kaikennäköisten turvapaikkaturistien turvasatamana.

Kaupunkikeskuksissa on monia palvelutehtäviä, jotka toimivat enää maahanmuuttajien voimin. Helsingin seudulla bussit eivät kulkisi, eivätkä taksit ajaisi läheskään yhtä tiheästi. Julkiset ja yritysten tilat jäisivät siivoamatta. Vanhukset jäisivät monissa hoitokodeissa ilman hoivaa ja ruokaa.

Tämän lisäksi Helsingillä ei olisi niin surkea huoltosuhde kuin nykyisin eivätkä lähiöt ghettoutuisi. Kumman vaihtoehdon toimittaja itse valitsisi: sen, että kaupunki on kaikinpuolin turvallisempi ja vakavaraisempi vai sen, että yksi bussi ei kulje ajallaan? Se, että yksi tuhannesta somalista työllistyy arvokkaaksi bussinkuljettajaksi, on typerä perustelu ottaa arvalla porukkaa Afrikan savanneilta.

[Haima]

Kuuntelin radiosta juttua multikultiteatteripläjäyksestä jossa somalialaiset näyttelivät omia kokemuksia. Tai siis kaikki somaleita esittävät eivät olleet somaleita koska siihen äidin rooliin ei löytynyt "perinteistä" johtuen näyttelijää, joten sitä hoiti oikealta näyttävä henkilö. No joka tapauksessa siinä puhuttiin ennakkoluuloista ja muiden turhien luulojen hälventämisestä, mutta itse esitelmässä oli mm. kohtauksia jossa joku kritisoi rappukäytävän hajua tai yleistä siivottomuutta, sitä kun tavarat on pitkin poikin. Juontaja sitten totesi jotain että "somalit ovat olleet jo 90-luvulta asti täällä ja vielä tuollaistakin kuulee".

Siis mikä hiton ennakkoluulo se on, jos henkilö kävelee kotiinsa ja naapurin somalilauma on sotkenut pihan tavaroillaan, rappukäytävä haisee hirveälle ja asunnosta kuuluu jatkuvaa meteliä. Eihän se kokemus ole tullut jotenkin ennakkoon eikä se varmasti ole luulo. Miksi joku tervejärkinen ihminen haluaa kiertää pitkin suomea väittämässä, että monet suomalaiset vain ennakkoon luulevat että piha on sotkuinen, ja että oikeasti se on ihan siisti.

Somalialainen tytär kertoi juontajalle että vielä pahempi on jos näistä ei tulla sanomaan heille, vaan selän takana kyräillään... Siis että kun vaikka haistaa tai näkee jotain ennakkoluuloista, niin pitäisi mennä kohtaamaan somalit ja kertomaan, että minä nyt ennakkoluulen että noi teidän fillarit on aika ikävästi tuossa kellarin oven edessä. Vielä parempi olisi toki olla ennakkoluulematta mitään vaikka kellarin edessä olisikin niitä fillareita. Kuten se tytär sanoi, meidän pitää antaa heidän elää heidän omaa elämäänsä.

Tähän sopii loistavasti seuraava linkki, joka se littää, miksi joku haluaa käydä ympäri maata loukkaantumassa alati: http://dailycaller.com/2012/10/18/book-rise-of-gender-and-ethnic-studies-programs-helped-bring-about-decline-of-modern-academia/?fb_action_ids=426545704075605&fb_action_types=og.recommends&fb_source=aggregation&fb_aggregation_id=288381481237582#access_token=AAAAAIWijSp4BAHccofOjxoPmbt0pEIiXfypwPX4TASrdNZByzdMPjmJqJAJVGpMlA0PzitgFJXkCUUL5rpfLGmkZBNd79GghADSaEkdEwbmaP3Hy9c&expires_in=4688

[Roope]

Kuvitelma, että Kainuu voisi runsaasti houkutella työvoimaa muualta Suomesta on epärealistinen. Huoltosuhde vääristyy koko ajan myös muualla maassa, joskin hitaammin kuin meillä.

Kaupunkikeskuksissa on monia palvelutehtäviä, jotka toimivat enää maahanmuuttajien voimin. Helsingin seudulla bussit eivät kulkisi, eivätkä taksit ajaisi läheskään yhtä tiheästi. Julkiset ja yritysten tilat jäisivät siivoamatta. Vanhukset jäisivät monissa hoitokodeissa ilman hoivaa ja ruokaa.

Kainuukaan ei voi elää omassa rauhassaan omin nokkinensa – ulkomaalaisten osuus on Kainuussa vain puolet maan keskitasosta. Mutta maailma tulee meillekin kylään ja asumaan. Tervetuloa!

Ulkomaalaiset voivat jo nyt aivan vapaasti hakea niitä Kainuun vapaita työpaikkoja. Ei siinä ole äänestäjillä sen kummemmin kuin valtuutetuillakaan mitään sanomista.

Sen verran pääkirjoitustoimittajan kannattaisi kuitenkin ottaa selvää, että Helsingissä ei ole mitään bussikuskipulaa, vaan hakijoita riittää. Maahanmuuttajia vain valikoidaan bussinkuljettajakoulutukseen helpommin kuin muita. Sitä sanotaan positiiviseksi erityiskohteluksi. Siivoojapulaa helpottavat laittomasti maassa oleskelevat ja maahan tekaistuilla työpaikkatodistuksilla hankkiutuneet, jotka tekevät työt harmaasti muutaman euron tuntipalkalla. Siihen haasteeseen on suomalaisten vaikea vastata, mutta tuskin tulee mieleen ainakaan, että lisää tätä.