2012-10-11 Aikalainen: Maahanmuuttajien lapsille kielirohkaisua

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajien lapsille kielirohkaisua

Oman äidinkielen opiskelu tukee maahanmuuttajien suomen kielen opiskelua, sanoo suomenkielisen viestinnän lehtori Sirkku Latomaa.

Tampereen maahanmuuttajaperheet saavat tänä syksynä kielirohkaisua, kun heille jaetaan kaupungin organisaation kautta monikielisyyteen kannustavaa esitettä. Latomaa on kirjoittanut tekstin esitteeseen, joka on käännetty 24 kielelle.

Esite tulee tarpeeseen, sillä Tampere ei koskaan aiemmin ole ollut kielellisesti yhtä rikas. Kaupungin kielivarantoon kuuluu nyt noin 150 eri kieltä.

Esite on suunnattu perheille, ei kouluille.

– Lähtökohtana on, että perheet voivat itse tehdä valinnan, että he systemaattisesti puhuvat lapselle omaa kieltään riippumatta siitä, saako lapsi koulussa kielenopetusta vai ei, Latomaa sanoo.

Oman äidinkielen oppiminen on ratkaisevaa, jos Suomeen halutaan monikielisiä aikuisia. Latomaa vertaa Suomessa nyt asuvia maahanmuuttajia 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneisiin suomalaisiin, jotka ohjasivat lapsiaan ruotsin puhujiksi.

– Nyt eletään vuotta 2012, mutta sama tilanne on edelleen. Aina uudet muuttajat haluavat, että heidän lapsillaan olisi parempi tulevaisuus, ja sen vuoksi pitää se suomi oppia. Ehkä ympäristöstäkin näkyy merkkejä, että opeta vaan suomea ja miksi te tuollaista kieltä puhutte.

Suuntaa halutaan muuttaa niin, että yhden kielen sijasta tuetaan monikielisyyttä.
...

Latomaa sanoo, että maahanmuuttajien äidinkielen vaaliminen on erityisen tärkeää nyt, kun suomalaiskoululaisten kielivalinnat ovat kapeutuneet. Suomalaisten kielivaranto köyhtyy, jos kaikki opiskelevat pelkkää englantia.

Jopa Elinkeinoelämän keskusliitto on huolestunut siitä, että työelämässä tarvittavien kielten valikoima yksipuolistuu.

– Yritysten kannalta yksi tapa kasvattaa kielivarantoa on, että annetaan ihmisten ylläpitää omaa kieltään, Latomaa sanoo.

Koulujen ja opettajien asenteissa on korjattavaa. Latomaan tekemistä kyselyistä ja haastatteluista käy ilmi, että toiset oppilaat ja opettajat saattavat jopa kieltää puhumasta koulussa muuta kuin suomea.
...

Kielikysymys on puoluepolitisoitunut. Perussuomalaisten eduskuntavaalivoiton jälkeen Jussi Halla-aho vaati, että julkinen rahoitus oman äidinkielen opetukseen lakkautettaisiin. Vaatimusta ei ole toteutettu.

Latomaan arvion mukaan nopeaa vallankeikausta ei kieliasiassa ole odotettavissakaan, vaikka heikennyksiä onkin tehty.

Koulujen opetussuunnitelmiin tuli vuonna 2004 muutos, että oppilaat eivät enää voi saada päättötodistukseen arvosanaa äidinkielestään. Äidinkieli jäi opetussuunnitelman ulkopuoliseksi opetukseksi.
...

Suomessa ei ole käynyt samoin kuin Hollannissa ja Tanskassa, joissa maahanmuuttajien äidinkielen opetus on lopetettu tai rajoitettu minimiin poliittisen vallanvaihdon jälkeen.

Latomaa pitää mahdottomana tilannetta, että maahanmuuttajakielten opettajat lähtisivät pois suomalaisista kouluista. Suomenkielinen opettajakunta ei selviäisi opetusurakasta.

– Maahanmuuttajakielten opettajat ovat resurssihenkilöitä, joista on kouluille valtavasti hyötyä. He ovat yhteyshenkilöitä, kulttuuritulkkeja ja kääntäjiä, jotka voivat kääntää luokanvalvojan viestit reissuvihkoon vaikka albaniaksi.

Aikalainen

[op]

"...julkinen rahoitus oman äidinkielen opetukseen lakkautettaisiin..."

Siis onko tuollaista? Ainakaan omien kokemusten perusteella ei Keski-Euroopassa, kyllä ulkosuomalaisten ipanoille suomea opeteta ellei sitten jossain "suomi-yhdistysten" (omakustanteisissa) kerhoissa.

[elven archer]

Esite tulee tarpeeseen, sillä Tampere ei koskaan aiemmin ole ollut kielellisesti yhtä rikas.

Entäpä kommunikaation rikkaus? Yksi puhuu yhtä, toinen toista, eikä kukaan ymmärrä ketään. Tämä on rikkaus, koska...?

Kaupungin kielivarantoon kuuluu nyt noin 150 eri kieltä.

Mihin näitä on ajateltu käytettävän? Mitä näillä saadaan aikaiseksi? Otetaanko niitä varastosta, jotta voidaan tuottaa lisää varastoa?

Mitä merkittävää informaatiota näillä viestitään? Minkä ongelman nämä 150 kieltä ratkaisevat? Senkö, mikä syntyy siitä, kun käytetään 150 erilaista kieltä? Nerokasta. Kuin pumppaisi vettä kaivosta voidakseen täyttää sillä kaivoa.

[Uuno Nuivanen]

(http://www.pakkotoisto.com/attachments/yleinen-keskustelu/78687d1333031990-hehaen-ovat-kuin-kaksi-marjaa-tonni-seteli-kummeli-silvennoinen-1v5jzv.jpg)

[Sir Mustapossu]

"...Tampere ei koskaan aiemmin ole ollut kielellisesti yhtä rikas. Kaupungin kielivarantoon kuuluu nyt noin 150 eri kieltä."

Hämmästyttävä tieto. Kylillä ja raiteilla kun kulkee, ei paljon muuta kuin mansea kuule. Ruotsin kieli laulaa poissaolollaan, paitsi  ehkä stokkalla. Venäjää joo, joskus ja tietyissä baareissa. Italiaa ja espanjaa, tietysti - busseissa opiskelijat demonstroivat elekielisellä tehostuksella. Vaan 150 on kova lukema. Muistan elävästi lukeneeni kauan kauan sitten 80-luvulla matkaoppaasta, kuinka silloisessa kohdekaupungissani Lontoossa puhutaan jopa 200 eri kieltä. Maailmanennätyslukema kuulemma siihen aikaan. Ja nyt on Mansesteri kohta tasoissa. Ei kai nyt sentään.

Toiseksi rohkaisen kaikkia maahanmuuttajia puhumaan vain ja ainoastaan suomea. Yhdessä ja erikseen. Se on kestävä ja oikea ratkaisu.

[Outo olio]

Tampere ei koskaan aiemmin ole ollut kielellisesti yhtä rikas. Kaupungin kielivarantoon kuuluu nyt noin 150 eri kieltä.

Minä arvaan tämän tarkoittavan sitä, että kaupungissa asuu yhteensä 150 eri kieltä äidinkielenään puhuvia ihmisiä, vähintään yksi ihminen per kieli. Tässä tapauksessa on harhaanjohtavaa puhua kielten puhumisesta, koska kaikkia näitä kieliä ei välttämättä käytetä kommunikaatioon. Sellaisia kieliä, joiden puhujia on vain se yksi ainoa, ei ainakaan käytetä kommunikaatioon, koska ei ole olemassa ketään toista jonka kanssa voisi kommunikoida.

Pitäisi sen sijaan puhua niistä kielistä, joita käytetään säännöllisesti ihmistenväliseen kommunikaatioon.

[l'uomo normale]

– Yritysten kannalta yksi tapa kasvattaa kielivarantoa on, että annetaan ihmisten ylläpitää omaa kieltään, Latomaa sanoo.

Vieraskielistä kirjallisuutta ja satelliittilaustasia ei ole tietääkseni vileä kielletty Suomessa. Eikä muitakaan moderneja kommunikaatiovälineitä kuten internetiä. Jos joiltakin pygmeiltä puuttuu kirjallisuus, kyllä Suomi auttaa sellaisen luomaan, kun vähän vihjataan.

[nuiv-or]

Kielikysymys on puoluepolitisoitunut. Perussuomalaisten eduskuntavaalivoiton jälkeen Jussi Halla-aho vaati, että julkinen rahoitus oman äidinkielen opetukseen lakkautettaisiin. Vaatimusta ei ole toteutettu.

Jussille slogan: Vittu Mitä Paskaa.

ps. samaa vaatisin minäkin. Suomi virallisesti yksikieliseksi. Ei mitään tukea muille kielille. Niitä saa toki puhua, jos huvittaa, mutta vailla minkäänlaista verotukea.

Latomaa on aivan sekaisin ja pitäisi erottaa tehtävistään.

[Oami]

– Lähtökohtana on, että perheet voivat itse tehdä valinnan, että he systemaattisesti puhuvat lapselle omaa kieltään riippumatta siitä, saako lapsi koulussa kielenopetusta vai ei, Latomaa sanoo.

Öh? Niinhän he voivat. Ilmankin, että Latomaa sitä heille kertoo ja ilmankin, että yhteiskunta siihen sotkeutuu millään tavalla.

Herranen aika nyt oikeesti.

[Sir Mustapossu]

Systemaattisesti, kehoitan kaikkia Suomessa asuvia, opettelemaan suomea. Riippumatta siitä, elämmekö lähtökohtaisesti tällä hetkellä Suomessa vai emme.

[Jouko]

Mihinkäs on kadonnut/unohtunut se ennen kovasti mainostettu ja kehuttu kielikylpy, jota suomalaislapsiin kohdistettiin vieraitten kielien oppimisessa? Miten se ei mamujen kohdalla toimisi? Siinä "pakotetaan" lapsi puhumaan sitä kieltä mitä kaikki muut ympärillä puhuvat jotta muuten ei sosiaalista kontaktia synny.

[timouti]

Tämä rajaton monikielisyys on nyt yliopistoissa kieli-ihmisten oman utopian huipennus. Samalla monikulttuurisuus näyttää yhä enemmän uskonnolta. Jos uskot tarpeeksi lujasti, saat lopulta kielilläpuhumisen lahjan. Nyt tätä kielilläpuhumisen taitoa on siunattu kokonaisella kaupungilla ja kun sitä tarpeeksi vaalitaan, sen vaikutus leviää yksilöihin. Pitää vaan uskoa, kun kerran yliopistosta niin sanotaan, eikä alkaa järkeilemään tai laskemaan rahoja.

[Malla]

Kielirohkaisu? Kielivaranto? Resurssihenkilö? Kulttuuritulkki?

[Sakkeus]

Maahanmuuttajien lapsille kielirohkaisua
Esite tulee tarpeeseen, sillä Tampere ei koskaan aiemmin ole ollut kielellisesti yhtä rikas. Kaupungin kielivarantoon kuuluu nyt noin 150 eri kieltä.

Aikalainen

Jugoslaviakin oli monikielinen- ja etninen. Ihan kunnioitettava body count.

Hieno termi tuo kielivaranto. Kun tietäis vielä, mitä sillä tekisi. Voiko siitä tankata?

[far angst]

Maahanmuuttajien lapsille kielirohkaisua
Esite tulee tarpeeseen, sillä Tampere ei koskaan aiemmin ole ollut kielellisesti yhtä rikas. Kaupungin kielivarantoon kuuluu nyt noin 150 eri kieltä.

Aikalainen

Jugoslaviakin oli monikielinen- ja etninen. Ihan kunnioitettava body count.

Hieno termi tuo kielivaranto. Kun tietäis vielä, mitä sillä tekisi. Voiko siitä tankata?

Ei voi.  Mutta ne muut kyllä tienaa tällä. 

Sinä taas maksat.

[Blanc73]

Maahanmuuttajakielten opettajat ovat resurssihenkilöitä, joista on kouluille valtavasti hyötyä. He ovat yhteyshenkilöitä, kulttuuritulkkeja ja kääntäjiä, jotka voivat kääntää luokanvalvojan viestit reissuvihkoon vaikka albaniaksi.

Ikiliikkuja on keksitty ja se kulkee nimellä mokuklusteri.

Onpa ollut kerrassaan masentava viikko lukea mokutuskiimaisesta Suomi-mediasta tänne Hommaan linkitettyjä juttuja . Same shit, different day. Keksikää jo jotain uutta suvakit....

[törö]

Hieno termi tuo kielivaranto. Kun tietäis vielä, mitä sillä tekisi. Voiko siitä tankata?

Voi, jos on tulkki.