2012-10-10 KP24: Hollihaassa monikulttuurillisuus on arkipäivää

[Iloveallpeople]

Hollihaassa monikulttuurillisuus on arkipäivää

Monikulttuurisuuden ja monikielisyyden kohtaa välittömästi tultaessa Hollihaan koululle. Lasten puheen sorina välitunnilla täyttää koulun käytävät. Seassa on välillä ruotsia, välillä eestiä ja välillä bosniaa. 550 oppilaan koulussa kohtaa toisensa päivittäin ainakin 20 eri kulttuuria.

Luokanopettaja Antti Pitkäsellä on menossa suomen kielen tunti kuudelle eri oppilaalle. Yhteistä 5-6-luokan oppilaille on se, että jokaisella on jokin muu äidinkieli kuin suomi.
...

Lapset ovat hyvin mukana opetuksesta. Suomen kieli sujuu kaikilta erittäin hyvin. Kaikilla on kokemusta suomesta vähintään viiden vuoden ajalta.
...

Burmasta lähtöisin oleva Blu Bar koki ensin suomen kielen vaikeana.

– Aluksi se tunti mahdottomalta oppia, mutta koko ajan paremmin suomi sujuu, kareniaa äidinkielenään puhuva tyttö kertoo.
...

– Täysperävaunu oli aika erikoisen kuuloinen san ensi kertaa kuultua, luokan pojat naurahtavat.
...

Kokkolassa tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun koulun kielikylvyt aloitettiin.

– Kielikylpy on tehokkain ja paras tapa oppia eri kieliä, Pitkänen kehuu.

– Kielikylpyeskarit ovat erittäin suosittuja. Kiinnostus niitä kohtaan jatkuu kovana edelleen.

Pitkänen muistuttaa muualta Suomeen tulevien olevan kielikylvyssä koko ajan.

– Jos suomea puhuva on kielikylvyssä ammeessa, ulkomaalaistaustaisella kylpee kokonaisessa meressä, Pitkänen vertaa.

KP24

[Suvaitsija]

Seassa on välillä ruotsia, välillä eestiä ja välillä bosniaa.

Kuulostaa kuivalta ja valkoiselta. Missä arabia, missä somalia, missä värinä?

Edit: Kyllähän ne sieltä kuvasta linkin takaa iloisesti pompsahtivatkin esiin.

[Leijona78]

Joko minä olen puusilmä tai sitten tuossa artikkelissa ei missään kerrota missä koulu sijaitsee. Google kertoo että Kokkolassa.

[Adolf Stege]

Joko minä olen puusilmä tai sitten tuossa artikkelissa ei missään kerrota missä koulu sijaitsee. Google kertoo että Kokkolassa.

Olet puusilmä

[Tunkki]

Hollihaka löytyy Oulustakin.

[Leijona78]

Joko minä olen puusilmä tai sitten tuossa artikkelissa ei missään kerrota missä koulu sijaitsee. Google kertoo että Kokkolassa.

Olet puusilmä

No näin minä vähän epäilinkin. 

[crissaegrim]

Luokanopettaja Antti Pitkäsellä on menossa suomen kielen tunti kuudelle eri oppilaalle. Yhteistä 5-6-luokan oppilaille on se, että jokaisella on jokin muu äidinkieli kuin suomi.

Siinä on melkoinen luokkakoko. Onneksi rahalla ei ole merkitystä.

– Käymme läpi suomenkielisiä lasten kirjoittamia runoja, Pitkänen kertoo tunnin aiheen.

Mä en oo mikään asiantuntija, mutta eikö muista tunnu kyseenalaiselta opettaa huonosti suomea osaaville runoja? Niissähän on usein kielioppi ja sanajärjestykset ihan viturallaan, eikä niitä korjata koska runoissa se ei ole välttämätöntä. Semmonen takuulla sekottaa enemmän ku selventää.

– Kaksoiskonsonantit ja pitkät vokaalit tuottavat yleensä eniten vaikeuksia suomen kielessä. Yhdyssanoissa on myös vaikeuksia, mutta sitä esiintyy myös syntyperältään suomalaisillakin nuorilla.

No niinpä niin. Tässä annetaan olettaa, ettei kielen oppimisessa ole oikein eroa suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Rohkenisin väittää jotain muuta.

[nuiv-or]

Hollihaka löytyy Oulustakin.

Onneksi uutinen ei koskenut Oulua.

[guest3656]

Luokanopettaja Antti Pitkäsellä on menossa suomen kielen tunti kuudelle eri oppilaalle. Yhteistä 5-6-luokan oppilaille on se, että jokaisella on jokin muu äidinkieli kuin suomi.

– Kaksoiskonsonantit ja pitkät vokaalit tuottavat yleensä eniten vaikeuksia suomen kielessä. Yhdyssanoissa on myös vaikeuksia, mutta sitä esiintyy myös syntyperältään suomalaisillakin nuorilla.

Kannnnnnnataaaako SOMEN kIlen Optsta EnÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ jÄrjestäääääää Kolu                       laitokkkkkkksesssssa? MIhiN MuKKA TarVITseme SOOOOOOOmen kiltä?

[nuiv-or]

mutta sitä esiintyy myös syntyperältään suomalaisillakin nuorilla.

Kannnnnnnataaaako SOMEN kIlen Optsta EnÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ jÄrjestäääääää Kolu                       laitokkkkkkksesssssa? MIhiN MuKKA TarVITseme SOOOOOOOmen kiltä?

Hhaann

[Haima]

Luokanopettaja Antti Pitkäsellä on menossa suomen kielen tunti kuudelle eri oppilaalle. Yhteistä 5-6-luokan oppilaille on se, että jokaisella on jokin muu äidinkieli kuin suomi.

– Kaksoiskonsonantit ja pitkät vokaalit tuottavat yleensä eniten vaikeuksia suomen kielessä. Yhdyssanoissa on myös vaikeuksia, mutta sitä esiintyy myös syntyperältään suomalaisillakin nuorilla.

Kannnnnnnataaaako SOMEN kIlen Optsta EnÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ jÄrjestäääääää Kolu                       laitokkkkkkksesssssa? MIhiN MuKKA TarVITseme SOOOOOOOmen kiltä?

Siinä taas asiantuntijat vittuilee.

Todellisuudessa esimerkiksi ongelmissa kaksoiskonsonanttien kanssa kyse on tapauksista, jossa korva ei kuule eroa sanoissa kisa ja kissa (missä vaiheessa s muuttuu selkeästi kahdeksi ässäksi); pitkät vokaalit koskevat tapauksia tuli-tuuli. Meille näiden erottaminen on helppoa; kaikille se ei kuitenkaan, kuten ei meillekään ihan tuosta vaan taitu esim. venäjän 7 eri suhuäänteen erottaminen (vai montako niitä siellä nyt oli)...

[td]

Luokanopettaja Antti Pitkäsellä on menossa suomen kielen tunti kuudelle eri oppilaalle. Yhteistä 5-6-luokan oppilaille on se, että jokaisella on jokin muu äidinkieli kuin suomi.

– Käymme läpi suomenkielisiä lasten kirjoittamia runoja, Pitkänen kertoo tunnin aiheen.

Moni suomalainenkin yksinäinen vanhus varmaan haluaisi, vaikkapa kuolinpedilläänsä kuulla jonkin mieltä rauhoittavan runon ollessaan sidottuna sängyssä likaisissa vaipoissaan. Mutta nykyisen menon mukaisesti näyttää olevan tärkeämpää oman edun ajaminen.

– Täysperävaunu Kakkavaippa oli aika erikoisen kuuloinen sana ensi kertaa kuultua, luokan pojat naurahtavat Pitkänen naurahtaa.

MOT:ssa? oli juttu että laitoksen kahden kerroksen vanhuksia varten on vain yksi hoitaja yön aikana(vrt. opettaja 5-6:lle oppilaalle)...

Kunnalisvaaleissa voisi reilusti panna samalle viivalle omat, ikänsä veroja maksaneet vanhuksemme ja tuontielätit, joiden tehtävänä on ainoastaan tuottaa rahaa pienelle piirille.

Alla muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,72706.msg1070209.html#msg1070209
Yhtenä räikeänä esimerkkinä Anne Holmlundin(entinen sisäministerimme(KOK)) ja hänen veljensä Ilkan toiminta..
http://www.youtube.com/watch?v=pnq3uoJ1CmE
Ruotsista vastaava esimerkki missä volvo vaihtuu nopeasti Lambourghiniin(Jan Emanuel Johansson).
http://rahmispossu.net/2012/04/01/lapsukaiset-vaihtuivat-valkoiseen-lamborghiniin/

[Blanc73]

– Jos suomea puhuva on kielikylvyssä ammeessa, ulkomaalaistaustaisella kylpee kokonaisessa meressä, Pitkänen vertaa.

Lieneekö tuo viikon villein pro-mocutus lausahdus?

ps. ja samalla Kimmo Kiljunen huudahtaa iloisesti takapulpetista:"lentäväthän linnutkin rajojen yli!"

[matti]

Hollihaka löytyy Oulustakin.

Onneksi uutinen ei koskenut Oulua.

Sanoppa muuta kato. Olen nimittäin itse ollut eskarissa Hollihaan päiväkodissa 81-82, olikohan ryhmän nimi impiwaaralaisesti Sarat? Joku suomalainen ruohokasvi se oli kuitenkin.

[Kimmo Leiska]

Mä en oo mikään asiantuntija, mutta eikö muista tunnu kyseenalaiselta opettaa huonosti suomea osaaville runoja? Niissähän on usein kielioppi ja sanajärjestykset ihan viturallaan, eikä niitä korjata koska runoissa se ei ole välttämätöntä. Semmonen takuulla sekottaa enemmän ku selventää.

Tietosi ja ymmärryksesi suomalaisesta runoudesta on kyllä näköjään sen verran retuperällä, että sinuna pitäisin tiukasti suuni supussa. Ilmeisesti oli pakko keksiä jotain nillitettävää koska maahanmuuttajat.

[mikkoR]

Mä en oo mikään asiantuntija, mutta eikö muista tunnu kyseenalaiselta opettaa huonosti suomea osaaville runoja? Niissähän on usein kielioppi ja sanajärjestykset ihan viturallaan, eikä niitä korjata koska runoissa se ei ole välttämätöntä. Semmonen takuulla sekottaa enemmän ku selventää.

Tietosi ja ymmärryksesi suomalaisesta runoudesta on kyllä näköjään sen verran retuperällä, että sinuna pitäisin tiukasti suuni supussa. Ilmeisesti oli pakko keksiä jotain nillitettävää koska maahanmuuttajat.

Löysää pipoa.

Ei runokielellä ole arkikielen kanssa juurikaan mitään tekemistä vai kuinka monen olet kuullut käyttävän samanlaista tekstiä päivittäin normaaleissa arkirutiineissa?

[ikkala61]

Mä en oo mikään asiantuntija, mutta eikö muista tunnu kyseenalaiselta opettaa huonosti suomea osaaville runoja? Niissähän on usein kielioppi ja sanajärjestykset ihan viturallaan, eikä niitä korjata koska runoissa se ei ole välttämätöntä. Semmonen takuulla sekottaa enemmän ku selventää.

Tietosi ja ymmärryksesi suomalaisesta runoudesta on kyllä näköjään sen verran retuperällä, että sinuna pitäisin tiukasti suuni supussa. Ilmeisesti oli pakko keksiä jotain nillitettävää koska maahanmuuttajat.

Rukainen jonoilija

Rukainen jonoilija,
Takin kuvallaan,
Nakka kupinlävessä
Ohuu pumiaan
Murjoo hauteitaan.
Laulaa laulujaan.

Jovallansa takainen,
Janoilija rukainen.

Hannu Hirvonen.

[Haima]

Mä en oo mikään asiantuntija, mutta eikö muista tunnu kyseenalaiselta opettaa huonosti suomea osaaville runoja? Niissähän on usein kielioppi ja sanajärjestykset ihan viturallaan, eikä niitä korjata koska runoissa se ei ole välttämätöntä. Semmonen takuulla sekottaa enemmän ku selventää.

Tietosi ja ymmärryksesi suomalaisesta runoudesta on kyllä näköjään sen verran retuperällä, että sinuna pitäisin tiukasti suuni supussa. Ilmeisesti oli pakko keksiä jotain nillitettävää koska maahanmuuttajat.

Löysää pipoa.

Ei runokielellä ole arkikielen kanssa juurikaan mitään tekemistä vai kuinka monen olet kuullut käyttävän samanlaista tekstiä päivittäin normaaleissa arkirutiineissa?

Jos nyt ensin kuitenkin päivittäisitte todellakin tietonne runoudesta. Jos kuvittelee, että runouteen kuuluu a) kummallinen sanajärjestys ja b) riimit, pohjautuu runouskäsitys jonnekin 1920-luvun tienoille. Onneksi olkoon siitä.

Toisekseen usein laulusanoitukset ovat runoutta; oppiiko esim. englantia paremmin pelkän sanakirjan kanssa vai hyräilemällä jotakin englanninkielistä laulua. Niin, pohtikaapa sitä. Kolmanneksi kieli ja sen osaaminen huomattavan paljon laajempi asia kuin "arkirutiini" tai "arkikieli". Neljänneksi mitä väliä, onko runoudessa "kielioppi vituroillaan", koska kukaan ei puhu kielioppia tai edes kirjakieltä.

Olisko aika laittaa muutama hommalainenkin mamujen kanssa kielikylpyyn, että opittais perusasiat kielestä.

[Saturoitunut]

Tietosi ja ymmärryksesi suomalaisesta runoudesta on kyllä näköjään sen verran retuperällä, että sinuna pitäisin tiukasti suuni supussa. Ilmeisesti oli pakko keksiä jotain nillitettävää koska maahanmuuttajat.

Jos nyt ensin kuitenkin päivittäisitte todellakin tietonne runoudesta. Jos kuvittelee, että runouteen kuuluu a) kummallinen sanajärjestys ja b) riimit, pohjautuu runouskäsitys jonnekin 1920-luvun tienoille. Onneksi olkoon siitä.

Kyseiset runot ovat suomalaisten lasten kirjoittamia, joten niihin saattaa heijastua tai olla heijastumatta suomalaisen runouden kehitys vuosikymmenten saatossa.

Veikkaan, että nuo runot vain täydentävät sitä materiaalipalettia, jolla tälle kuuden hengen luokalle kohdennetaan selvästikin viisinkertainen määrä resursseja normilapseen verrattuna. "Dolla dolla bill, y'all", kuten punavihreä talousoppi sanoisi.

[Farrow]

^Eihän tossa luokkakoosta ollut kyse, vaan ryhmän koosta. Kyseisessä ryhmässä on viides- ja kuudesluokkalaisia.

Kielenopetus on yks niistä perusasioista, mitä maahanmuuttajat todellakin tarvitsevat.
Jos johonkin maahanmuuttoasiaan pitää rahaa laittaa, niin mielestäni kielenopetus on melkeinpä ykkösenä sillä listalla.

[Siili]

^Eihän tossa luokkakoosta ollut kyse, vaan ryhmän koosta. Kyseisessä ryhmässä on viides- ja kuudesluokkalaisia.

Kielenopetus on yks niistä perusasioista, mitä maahanmuuttajat todellakin tarvitsevat.
Jos johonkin maahanmuuttoasiaan pitää rahaa laittaa, niin mielestäni kielenopetus on melkeinpä ykkösenä sillä listalla.

Nyt puhuttiin ilmeisesti koko ikänsä Suomessa asuneista mamunaperoista, ei juuri Suomeen saapuneista aikuisista.  Jos esimerkiksi suomalainen muuttaa ulkomaille ja antaa lapsensa integroitua alueelle, lapsi hallitsee paikallisen kielen muutamassa kuukaudessa.   Jos Suomessakin ihan aikuisen oikeasti pyrittäisiin mamujen integraatioon, ei ala-asteella tarvittaisi kovin kummoisia erityisjärjestelyjä, kun naperot omaksuisivat pihojen kielikylpyjen kautta Suomen kielen.  Monikulttuurin nimissä  kuitenkin suositaan mamujen eristäytymistä.

[Farrow]

Jos esimerkiksi suomalainen muuttaa ulkomaille ja antaa lapsensa integroitua alueelle, lapsi hallitsee paikallisen kielen muutamassa kuukaudessa.

Eiköhän tuo päde suurimpaan osaan maahanmuuttajista (edit: tarkennus: siis LAPSIIN). Mutta on eri asia pärjätä kielen kanssa arjessa ja pihapiirin kavereiden / luokkakavereiden kanssa, kuin oppia kieli niin että pystyy tuottamaan sentasoista kieltä jolla pärjää jatko-opinnoissa yms. Siihen tarvitaan varmaankin enemmän kuin se muutama kuukausi.

Eristäytymistä tietysti tulisi vähentää. Tosin vaikeaahan se on, kuten jäsen orientexpressen tuossa aiemmin kirjoitti kymmenen vuoden takaisista kokemuksistaan. Itselläni on osittain samankaltaisia kokemuksia 20 vuoden takaa, jolloin luokallani oli vietnamilaisia. Ei heidän kanssaan kovin moni viettänyt aikaa, mutta esim. mulle (koulukiusatulle) he olivat melkeinpä ainoita kavereitani yläasteella. En muista miten suomen kielen opetus oli järjestetty tuolloin, mut jotain ryhmiä kyllä oli maahanmuuttajille.

Niin, tossa Hollihaan koulussahan oli kyse tosta yhdestä suomen kielen ryhmästä, mut eiköhän ne kyseisellä tunnilla käyvät oppilaat osallistu muille oppitunneille (matikka, biologia, maantieto, historia, yms) ihan normaalisti yhdessä kantisten kanssa. Tossahan sanottiin kuitenkin, että noi jo suomea osasivat, joten tuskin siis ovat olleet kovin eristyksissä.

[crissaegrim]

Mä en oo mikään asiantuntija, mutta eikö muista tunnu kyseenalaiselta opettaa huonosti suomea osaaville runoja? Niissähän on usein kielioppi ja sanajärjestykset ihan viturallaan, eikä niitä korjata koska runoissa se ei ole välttämätöntä. Semmonen takuulla sekottaa enemmän ku selventää.

Tietosi ja ymmärryksesi suomalaisesta runoudesta on kyllä näköjään sen verran retuperällä, että sinuna pitäisin tiukasti suuni supussa. Ilmeisesti oli pakko keksiä jotain nillitettävää koska maahanmuuttajat.

No huhhuh. Mistä revit tuollaisen johtopäätöksen? Kyllä, tietoni runouden luonteesta on retuperällä - sen takia kysyinkin. Sanoin tuossa, etten ole mikään asiantuntija ja kysyin, eikö se ole erikoista että kunnolla suomen kieltä osaamattomia sekotetaan runoilla. Tiedän että jotkut haluavat pakostakin nähdä kaikessa jotain hyökkäystä, mutta miten tuo kysymykseni on nillitys maahanmuuttajia kohtaan?? Jos se pitää nähdä hyökkäyksenä, niin eikö se enemminkin ole hyökkäys runoja tai opetussuunnitelmaa kohtaan? Ja tämä ei ole mahdollista jos kyseessä sattuvat olemaan maahanmuuttajat? Olen muutenkin kriittinen meidän nykyisen opetussuunnitelman monia juttuja kohtaan. Juttujen, joihin maahanmuuttajat eivät liity.

Jos nyt ensin kuitenkin päivittäisitte todellakin tietonne runoudesta. Jos kuvittelee, että runouteen kuuluu a) kummallinen sanajärjestys ja b) riimit, pohjautuu runouskäsitys jonnekin 1920-luvun tienoille. Onneksi olkoon siitä.

Toisekseen usein laulusanoitukset ovat runoutta; oppiiko esim. englantia paremmin pelkän sanakirjan kanssa vai hyräilemällä jotakin englanninkielistä laulua. Niin, pohtikaapa sitä. Kolmanneksi kieli ja sen osaaminen huomattavan paljon laajempi asia kuin "arkirutiini" tai "arkikieli". Neljänneksi mitä väliä, onko runoudessa "kielioppi vituroillaan", koska kukaan ei puhu kielioppia tai edes kirjakieltä.

Olisko aika laittaa muutama hommalainenkin mamujen kanssa kielikylpyyn, että opittais perusasiat kielestä.

Runoissa on väliä kieliopin vituraatiolla, silloin kun sitä opetetaan nuorille suomea kunnolla osaamattomille lapsille, jotka eivät kunnolla osaa kielioppia. Suomen kieli rakentuu kieliopista, kielioppia oppii lukemalla kielioppikirjaa, oikeinkirjoitettuja tekstejä, sekä tuottamalla omaa tekstiä ja korjaamalla tämän virheitä. Minä en tiedä runoista mitään ja kirjoitin silti äidinkielestä laudaturin.

Eli kieliopilla ei ole väliä koska kukaan ei puhu kielioppia eikä kirjakieltä. Selvä. Silti haluat laittaa hommalaiset kielikylpyyn. Mitä heille opetettaisiin siellä, runoja?

Onneksi olen nyt saanut parempaa tietoa: runot ovat ala-asteen opetuksessa hieno juttu ja niiden kautta lapset oppivat suomen kielen. Piste. Ei vastaväitteitä.

E: Selventäisin vielä, etten ole mitenkään runoja vastaan. Olen lukenut vähäsen runoja elämäni aikana, mutta en paljoa. Kyseenalaistin vain tietämättömänä runojen tehokkuuden kieltenopetuksessa.

[Farrow]

No onko se nyt oikeasti niin "paha" juttu jos jollain yksittäisellä tunnilla runojakin luetaan?
Eiköhän siellä sitä kielioppiakin tankata ihan riittämiin. Voi kai sitä välillä ottaa hiukan kevyemmänkin aiheen... Tosta kun ei voi edes vetää sellasta johtopäätöstä että runous olis jotenkin tosi isossa osassa kyseisellä kurssilla.

[crissaegrim]

No onko se nyt oikeasti niin "paha" juttu jos jollain yksittäisellä tunnilla runojakin luetaan?
Eiköhän siellä sitä kielioppiakin tankata ihan riittämiin. Voi kai sitä välillä ottaa hiukan kevyemmänkin aiheen... Tosta kun ei voi edes vetää sellasta johtopäätöstä että runous olis jotenkin tosi isossa osassa kyseisellä kurssilla.

Noh, niin, ei se välttämättä ole niin iso asia. Olettaen että se jää siihen yksittäiseen tuntiin. Puutuin kuitenkin vaan siihen ajatukseen, että runoja opetetaan kieltä tuntemattomille lapsille. Tyhmänä luulin, että se sekoittaisi jotenkin. Onneksi olen saanut parempaa tietoa täältä.

[Saturoitunut]

^Eihän tossa luokkakoosta ollut kyse, vaan ryhmän koosta. Kyseisessä ryhmässä on viides- ja kuudesluokkalaisia.

Ka niinpä onnii. Meinasin kirkua noille yksille artikkelin lukemisesta, onnex en nolannut itseäni. Eiku...

Vinkumisen aihetta kuitenkin riittää, jos opetuksen tarpeessa on esim. 20 lasta ja opetusryhmät on tarkoituksella pidetty muutaman tenavan kokoisina, ainakin tilanteessa, jossa opetusryhmät muuten ovat selvästi isompia. Toisaalta jos oppilaita joudutaan jakamaan tasoryhmiin, niin...

En myöskään ymmärrä, mistä kielikylvyistä jutussa oikein puhutaan. Kyse näyttäisi olevan suomi toisena kielenä -opetuksesta, jota järjestetään joka päivä lukemattomissa kouluissa. Voisin kitistä jutun arvosta, mutta tekstissä on useita lyöntivirheitä, yhdyssanavirhe (suomen kielisiä) ja vähän muitakin epämääräisyyksiä. Oletan, että KP24 julkaisee yleensä hiotumpaa tekstiä, joten päätän siis täten juhlallisesti, että tämä teksti on tehty lapsityövoimaa hyväksikäyttäen.

[Siili]

Jos esimerkiksi suomalainen muuttaa ulkomaille ja antaa lapsensa integroitua alueelle, lapsi hallitsee paikallisen kielen muutamassa kuukaudessa.

Eiköhän tuo päde suurimpaan osaan maahanmuuttajista (edit: tarkennus: siis LAPSIIN). Mutta on eri asia pärjätä kielen kanssa arjessa ja pihapiirin kavereiden / luokkakavereiden kanssa, kuin oppia kieli niin että pystyy tuottamaan sentasoista kieltä jolla pärjää jatko-opinnoissa yms. Siihen tarvitaan varmaankin enemmän kuin se muutama kuukausi.

   Kysymyshän oli ala-asteesta, ei tohtoriopinnoista.  Minä väitän, että jos mamulapsi leikkii pihalla, päiväkodissa ja leikkipuistoissa vapaasti kantislasten kanssa, hänen suomen kielen taitonsa ovat ala-asteelle mennessä sellaisia, ettei hän tarvitse kielen vuoksi mitään tukihenkilöitä.  Ja jos silloin pärjää, niin miksi tarvitsisi kielen vuoksi tukea jatkossakaan?

[Farrow]

Jos esimerkiksi suomalainen muuttaa ulkomaille ja antaa lapsensa integroitua alueelle, lapsi hallitsee paikallisen kielen muutamassa kuukaudessa.

Eiköhän tuo päde suurimpaan osaan maahanmuuttajista (edit: tarkennus: siis LAPSIIN). Mutta on eri asia pärjätä kielen kanssa arjessa ja pihapiirin kavereiden / luokkakavereiden kanssa, kuin oppia kieli niin että pystyy tuottamaan sentasoista kieltä jolla pärjää jatko-opinnoissa yms. Siihen tarvitaan varmaankin enemmän kuin se muutama kuukausi.

   Kysymyshän oli ala-asteesta, ei tohtoriopinnoista.  Minä väitän, että jos mamulapsi leikkii pihalla, päiväkodissa ja leikkipuistoissa vapaasti kantislasten kanssa, hänen suomen kielen taitonsa ovat ala-asteelle mennessä sellaisia, ettei hän tarvitse kielen vuoksi mitään tukihenkilöitä.  Ja jos silloin pärjää, niin miksi tarvitsisi kielen vuoksi tukea jatkossakaan?

Turhaan facepalmaat.
Puhut ikäänkuin ala-asteen ja tohtorinopintojen välillä ei olisi yhtään mitään.. siis että se olis joko/tai. Kovin mustavalkoista. Tossa jutussa puhuttiin viides-kuudesluokkalaisista, josta on enää muutama vuosi lukioon/ammattiopintoihin, haastavamman tekstin tuottamiseen yms. Perusteet on hyvä olla kunnossa ennen sitä, ja jos suomi on vasta toinen kieli eikä äidinkieli, niin en usko etteikö olisi tarvetta "suomi toisena kielenä" -ryhmille.

Minä väitän (ja tiedän) että kaksi/monikielisissä perheissä jompikumpi kielistä saattaa asettua vahvemmaksi, usein kai se mitä kotona puhutaan. Haasteita on usein enemmän kuin yksikielisissä perheissä (omasta lähipiiristäni olen tätä pystynyt havainnoimaan ihan käytännössä), varsinkin jos lapsi ei ole päässyt jo reilusti alle kouluikäisenä omaksumaan kieltä. Mitä vanhempi lapsi, sen vaikeampaa se on. Lisäksi suomi ei ole kielenä sieltä helpoimmasta päästä, ja saattaa erota huomattavasti lapsen/nuoren äidinkielestä.

Jossain vaiheessa saattaa heilahtaa asiat niinkinpäin, että suomesta tuleekin se äidinkieli / vahvempi kieli, ympäristön vaikutuksesta. Mutta en tarkemmin tiedä, kunhan pohdin. Tietysti sitä parempi mitä enemmän on suomalaisia kantislapsia kavereina ja samoissa ryhmissä.

Samalla tavalla suomenruotsalaisillekin on omat suomenkielenryhmät ja meille suomea äidinkielenä puhuville omamme. Taso kun voi olla hiukan eri.

Vai pitäisikö susta "suomi toisena kielenä" opetus lopettaa kokonaan?