Vapaaehtoinen kaksikielisyys on Lohjalle selkeä rahasampo

[K.K.]

Vapaaehtoinen kaksikielisyys on Lohjalle selkeä rahasampo

Lohjan talousjohtaja Kari Torikan tiistain Länsi-Uusimaassa esittämä laskelma vapaaehtoisen kaksikielisyyden Lohjalle vuosittain tuomasta 1,5 miljoonan euron nettotuotosta hämmentää lukijoita.

Torikka totesi Länsi-Uusimaassa, että kaksikielisyys tuo valtionosuuksina tulopuolelle noin 1,8 miljoonaa euroa. Katukylttien uusimisen jälkeen kaksikielisyyden kustannukset ovat vuositasolla 250?000-300?000 euroa. Nettotuotoksi muodostuu näin vuosittain 1,5 miljoonaa euroa.

Kari Torikan mukaan 1,8 miljoonan tulopuoli muodostuu kahta kautta.

–Pienempi, arviolta noin 150?000 euron osuus tulee yleisen valtionosuuden kautta, johon kaksikielisyyden vuoksi tulee korotus.

Yleisen valtionosuuden perustana on kunnan väkimäärä.

Huomattavasti suurempi merkitys on sillä, että Lohjan kaupunki saa opetustoimen valtionosuuksina vapaaehtoisen kaksikielisyyden perusteella yksikielistä kuntaa suuremman oppilaskohtaisen euromäärän.

–Se tulee nimenomaan kaksikielisyyden perusteella ja olivat oppilaat sitten suomen- tai ruotsinkielisiä, niin oppilaskohtaisesti saadaan tietty euromäärä.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että korotettua valtionosuutta maksetaan siis sekä kunnan suomen- että ruotsinkielisistä oppilaista.

–Lohja saa valtionavun suurimmaksi osaksi suomenkielisistä oppilaista. Jos jatkamme kaksikielisinä ja Nummi-Pusula liittyy Lohjaan, niin kaikista sieltä tulevista suomenkielisistä oppilaista saadaan heistäkin kaksikielisyysvaltionosuutta.

Lohjan valtionosuus ei ole Torikan mukaan millään tavalla korvamerkittyä eli kaupunki voi käyttää nettotuloaan siihen tarkoitukseen kuin haluaa, ei vain kaksikielisyyden kustannuksiin.

–Kokonaisuus, jossa raha maksetaan, on peruspalvelujen valtionosuus. Se muodostuu eri osioista, mutta maksetaan yhtenä kokonaisuutena. Ylipäätään laskennalliset valtionosuudet ovat nykyisin yleiskatteisia.

Mutta eikö tällaisilla valtionosuuksien laskentatavalla kaikkien Suomen kuntien kannattaisi hakeutua vapaaehtoisesti kaksikielisiksi? Kyseessähän on varsinainen rahasampo.

–Sanopa muuta.

Vapaaehtoisen kaksikielisyyden jatkamisessa on toki riskinsäkin, sillä valtionosuusjärjestelmä on uusinnan alla.

–Ja rehellisesti on sanottava, että jos valtionosuutta suhteuttaa kustannuksiin ja siihen, että oltaisiin yksikielinen kunta, niin ei osuus ole kustannuksiin nähden missään suhteessa.

Kari Torikka ei ryhdy arvioimaan, miten suuri vaara valtionosuuskäytännön muutokseen kaksikielisyyden osalta on.

–Riippuu paljon siitä, millaisia puolueita on hallituksessa.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/157710-vapaaehtoinen-kaksikielisyys-on-lohjalle-selkea-rahasampo

[Uuno Nuivanen]

Minkä Valde maksaa, se ei ole keneltäkään pois.

[Lauri Karppi]

Laitetaan kaikki kunnat kaksikielisiksi, niin kaikki talousongelmat loppuu!? Pitäisiköhän tästä kertoa muillekin maille. Ehkä Kreikkakin saisi oman taloutensa kuntoon jos se lisäisi ruotsin opetusta?

[Soromnoo]

Hieno mies, tuo julki tällaisen epäkohdan vaikka sillä luultavasti vaikeuttaa omaa työtään.

[Suvaitsija]

Mutta eikö tällaisilla valtionosuuksien laskentatavalla kaikkien Suomen kuntien kannattaisi hakeutua vapaaehtoisesti kaksikielisiksi? Kyseessähän on varsinainen rahasampo.

–Sanopa muuta.

Siinäpä meillä on vastuullinen talousnero. Miksette myös ota noin miljoonaa pakolaista kaupunkiinne? Talousongelmat häviäisivät, kun valtio maksaisi pakolaisten aiheuttamat kulut plus vähän ylimääräistä. Plus saisitte monikulttuurista tärinää ja värinää, mikä on sinällään jo itseisarvo.

[Oami]

Ei uskalla naamapalmuttaa, jos pelkää että käsi tulee takaraivosta ulos.

[Mursu]

Tämähän on verrattavissa siihen, että joku sanoisi: "Vapaaehtoinen työttömyys on rahasampo". Se, että joku kunnanbyrokraatti sanoo noin, osoittaa, miten pitkälle tällainen kuppausmentaliteetti kuntapolitiikassa on mennyt. Mihin lakiin tämä vapaaehtoinen kaksikielisyys perustuu? Eikö kaksikielisyydestä säädetä lailla. Itseaisassa tämä olisikin pikemminkin kuin se, että joku olisi töissä ja silti ilmoittaisi työnhakijaksi etujen takia.

Jos minä kuvaisin tätä yhdellä sanalla, sanoisin, että se on epäisänmaallista. Siinä kunnan etu pannaan maan edun edelle.

[jmk]

Laitetaan kaikki kunnat kaksikielisiksi, niin kaikki talousongelmat loppuu!? Pitäisiköhän tästä kertoa muillekin maille. Ehkä Kreikkakin saisi oman taloutensa kuntoon jos se lisäisi ruotsin opetusta?

Jos kaksikielisyys ei riitä, pannaan kunnat viisi- tai kymmenkielisiksi. Voi sitä mammonan määrää joka silloin taivaasta virtaa.

[Nuivake]

Hei, me TIENATAAN tällä!
Vielä pari tuhatta mamua niin voivatkin ruveta pykäämään uutta kunnantaloa.

Naamapalmutin niin, että takaraivo irtosi ja lensi keittiön ikkunaan.

[Soromnoo]

Olenko siis ainoa joka luki jutun niin että Torikka toi räikeän epäkohdan julkisuuteen ja vastaili sarkastisesti?

[Nikopol]

Olenko siis ainoa joka luki jutun niin että Torikka toi räikeän epäkohdan julkisuuteen ja vastaili sarkastisesti?

o/

Mutta tämä ei muuta sitä että systeemi on järjetön, eikä meno tästä muutu. Det är ihmisoikeusrikkomus jos muuttuu.

[Veli Karimies]

Onkohan Torikka kokoomuslainen? Jotenkin tuosta talousajattelusta tulee sellainen mieleen...

[Luotsi]

No nyt minä ymmärrän mitä se kaksikielisyyden rikkaus oikein tarkoittaakaan: julistaudu kaksikieliseksi ja taikaseinästä sataa rahaa!

[flammee]

Kyllähän ilman muuta kannattaisi kaikkien kuntien hakea vapaaehtoisesti kaksikieliseksi. Seuraavana vuonna sitten tuet katoaisi ja se sitten tarkoittaisi sitä että sellaset enemmän ruottinkieliset kunnat menettäisivät tuen myös.  Jos niitä kuppaajia on vaan muutama, niin eihän tuohon epäkohtaan puututa ikinä.

[Jaakko Sivonen]

Tämä tyyppi siis oikein kerskailee keplottelevansa kuntaansa oikeutettua enemmän veronmaksajien maksamia tukia turhilla perusteilla (olemattomalla kaksikielisyydellä).

[guest3656]

Vapaaehtoinen kaksikielisyys on Lohjalle selkeä rahasampo


Mutta eikö tällaisilla valtionosuuksien laskentatavalla kaikkien Suomen kuntien kannattaisi hakeutua vapaaehtoisesti kaksikielisiksi? Kyseessähän on varsinainen rahasampo.

–Sanopa muuta.

Kannatan ajatustä lämpimästi. Säästöt olisivat myös huomattavasti arvioitua suuremmat. Kunnallisveron nousupaineet helpottuisivat ja kunnat kykenesivät tekemään ylijäämäisen budjetin. Vanhustenhoito ja lasten päivähoito saataisiin kuntoon sekä koulujen ylisuurista luokista päästäisiin lopultakin eroon.

Kaksikielisyys on ratkaisu kaikkiin Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin. Samalla se lisäisi turvallisuudentunnetta väestön keskuudessa ja kohottaisi ihmisten elämänlaatua.

Kaksikielisyys tosin edellyttäisi aktiivista ja toimivaa maastapoistamispolitiikkaa. Kaikki maahan muuttaneet vieraskieliset, joiden maassa oleskelemisen kriteerit eivät täyty lakien tiukimman soveltamiskriteerin perusteella, poistetaan niska-perseotteella enempää kyselemättä mihin tahansa rajojemme ulkopuolelle.

[mietinen]

Rahanjaossa kysymys on ruosinkielisyydestä ei kaksikielisyydestä

Suomessa ruotsinkielisille annetaan enemmän rahaa perusopetukseen riippumatta kaksikielisyydestä. Ruotsinkielisyys riittää perusteeksi. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää miten kiltisti ja hiljaa suomenkielisten kuntien kokoomuslaiset , SDP:läiset ja keskustalaiset edustajat ovat olleet.

Kysymys ei ole RKP:n voimasta vaan Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan tahdosta.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

5 luku
Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet

22 §
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset

Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla esi- ja perusopetuksen perushinta luvulla 0,77, lisäämällä tuloon esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset ja kertomalla näin saatu euromäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä. Kunnan 6-vuotiaiden määrä otetaan huomioon kertomalla se luvulla 0,91.

Esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset lasketaan erikseen kunnan asukastiheyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden sekä 13–15-vuotiaiden, ruotsinkielisten 6–15-vuotiaiden sekä vieraskielisten 6–15-vuotiaiden asukkaiden osuuden perusteella.

Kunnille, joiden asukastiheys on alle 40, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta kertoimella, joka saadaan luvun 0,1 ja asukastiheyden korotustekijän tulona. Asukastiheyden korotustekijä saadaan luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksena. Lisäksi kunnille, joiden asukastiheys on alle neljä, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan kertoimella, joka saadaan asukastiheyden korotustekijän ja luvun 0,017 tulona. Jos kuitenkin kunnan asukastiheys on yli kolme mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotuksella.

Esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan lisäksi erikseen euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta seuraavien korotusten summalla:

1) kaksikielisen kunnan osalta luvulla 0,04;

2) saaristokunnalle, jossa vähintään puolet asukkaista asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, luvulla 0,25 sekä muille saaristokunnille luvulla 0,06;

3) 13–15-vuotiaiden osuuden perusteella kertoimella, joka saadaan jakamalla kunnan 13–15-vuotiaiden määrä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,30;

4) ruotsinkielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla ruotsinkielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,12; sekä

5) kunnan vieraskielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla vieraskielisten 6–15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6–15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,2.

Lain tutkiminen hakusanoilla (Ctrl + F): saaristokun, ruots, kaksikie

Kataisen sanomaa ruotsinkielen puolesta ja puoluehallituksen vastauksia aloitteisiin

Pakkoruotsi oli ainoa asia, joka sai Kataisen puhujanpönttöön aloitteita käsiteltäessä.

...

Akateemisen Kansalliset Nuoret ry
KAKSIKIELISYYDEN KUSTANNUKSET SELVITETTÄVÄ PUOLUEETTOMALLA TAVALLA
Aloite nro 94
...
Edellä todetun perusteella Akateemiset Kansalliset Nuoret ry esittää, että tämän aloitteen
hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää
toimimaan siten, että kaksikielisyyden kustannukset selvitetään puolueettomalla tavalla.

Puoluehallitus:
...
Puoluehallituksen mielestä perusoikeuksien mittaaminen rahassa ei ole muutoinkaan mielekästä; kyse on ennen kaikkea arvoista.
...
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen.

Vertailukohdaksi voi sitten ottaa vaikka vanhuspalvelulain...

[FadeAway]

Muistaakseni ruotsinkielisiä jos on kunnassa 2000 kunta on kaksikielinen esim. Vantaa, jossa ei kuitenkaan juurikaan ruotsinkielisiä alueita ole.
Samalla logiikalla PK-seutu voisi ryhtyä 6-kieliseksi ja saada waltavat valtion avustukset.
Suomi, ruotsi, venäjä, viro, somali ja englanti, ehkä myös arabia.

[tietotyöläinen]

Olenko siis ainoa joka luki jutun niin että Torikka toi räikeän epäkohdan julkisuuteen ja vastaili sarkastisesti?

Yksi lisää ilmoittautuu. Mielestäni tätä ei voi muuten tulkita. Joten kiitos Torikalle.

[ekto]

Olenko siis ainoa joka luki jutun niin että Torikka toi räikeän epäkohdan julkisuuteen ja vastaili sarkastisesti?

Yksi lisää ilmoittautuu. Mielestäni tätä ei voi muuten tulkita. Joten kiitos Torikalle.

Näin minäkin sen koin...

[Taikakaulin]

Loviisan Sanomat: Kaksikielisyys ei rahasampo Loviisalle

[ikuturso]

Tyypillistä propagandaa:

Kun Lohjalla kuluu kaksikielisyyteen noin 250 000-300 000 euroa, jää "ylimääräistä", ei-korvamerkittyä rahaa kunnan käyttöön noin 1,5 miljoonaa euroa.
Torikka kertoo kunnassa lasketun "kaiken mitä mieleen tulee" kaksikielisyyden kustannuksiksi.

Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ei osaa arvioida mitä kaksikielisyys Loviisassa maksaa. Lohjan tapaan lukuja ei olla selvitetty, sillä täysin kaksikielisessä kaupungissa kustannukset ovat moninaisemmat. Kaleva toteaa, ettei Loviisassa ole nähty tarpeelliseksi tehdä arviota kaksikielisyyden kustannuksista. Hän uskoo kustannusten kuitenkin olevan enemmän kuin mitä valtiolta saadaan. Näin Lohjan kaltaiseen tilanteeseen ei täällä päästä.

Kun Lohjalla lasketaan eurolleen, kuinka paljon kaksikielisyydellä tienataan, tämä tyrmätään Loviisan uutisissa sillä, että Loviisassa asiaa ei ole laskettu, mutta sillä ei tienaa, koska Loviisan kaupunginjohtaja uskoo niin.
Virallinen totuushan ei saa olla se, että kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä kuntia jotenkin suosittaisiin.

-i-

[AuggieWren]

Tyypillistä propagandaa:

Kun Lohjalla kuluu kaksikielisyyteen noin 250 000-300 000 euroa, jää "ylimääräistä", ei-korvamerkittyä rahaa kunnan käyttöön noin 1,5 miljoonaa euroa.
Torikka kertoo kunnassa lasketun "kaiken mitä mieleen tulee" kaksikielisyyden kustannuksiksi.

Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ei osaa arvioida mitä kaksikielisyys Loviisassa maksaa. Lohjan tapaan lukuja ei olla selvitetty, sillä täysin kaksikielisessä kaupungissa kustannukset ovat moninaisemmat. Kaleva toteaa, ettei Loviisassa ole nähty tarpeelliseksi tehdä arviota kaksikielisyyden kustannuksista. Hän uskoo kustannusten kuitenkin olevan enemmän kuin mitä valtiolta saadaan. Näin Lohjan kaltaiseen tilanteeseen ei täällä päästä.

Kun Lohjalla lasketaan eurolleen, kuinka paljon kaksikielisyydellä tienataan, tämä tyrmätään Loviisan uutisissa sillä, että Loviisassa asiaa ei ole laskettu, mutta sillä ei tienaa, koska Loviisan kaupunginjohtaja uskoo niin.
Virallinen totuushan ei saa olla se, että kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä kuntia jotenkin suosittaisiin.

-i-

Loviisalaisilla ei ole tässä voitettavaa vaan vain menetettävää. Yksikielisille kunnillehan tämä on se rahasampo, valmiiksi kaksikieliset kunnat ovat jo saaneet verirahansa.

[elukka]

painetaan paperikoneilla 1,8 miljoonaa pakkoruotsille, niin kunnanavustuksetkin ovat ilmaisia!

[ekto]

Kun Lohjalla kuluu kaksikielisyyteen noin 250 000-300 000 euroa, jää "ylimääräistä", ei-korvamerkittyä rahaa kunnan käyttöön noin 1,5 miljoonaa euroa.
Torikka kertoo kunnassa lasketun "kaiken mitä mieleen tulee" kaksikielisyyden kustannuksiksi.

Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ei osaa arvioida mitä kaksikielisyys Loviisassa maksaa. Lohjan tapaan lukuja ei olla selvitetty, sillä täysin kaksikielisessä kaupungissa kustannukset ovat moninaisemmat. Kaleva toteaa, ettei Loviisassa ole nähty tarpeelliseksi tehdä arviota kaksikielisyyden kustannuksista. Hän uskoo kustannusten kuitenkin olevan enemmän kuin mitä valtiolta saadaan. Näin Lohjan kaltaiseen tilanteeseen ei täällä päästä.

Voisiko tästä päätellä, että Lohjalla ollaan hieman fiksumpia? Loviisaa johtaa RKP ja SDP ja Lohjaa taasen SDP ja Kokoomus. Loviisassa on 43% ruottalaisia kun Lohjalla alta 4%. Toki Loviisan ei varmaan tarvitse olla kovin huolissaan tulopolitiikasta kiitos Ydinvoimalan.