Kaleva: Humanistista moneksi

[do.ut.des]

Työllistyykö humanisti? Ja jos, niin mihin? Siinä kysymyksiä, joita näinä aikoina mietitään humanistisen tiedekunnan kuppilassa ja käytävillä, mutta toivottavasti myös muualla.

"Työllistyy", vakuuttaa Tarja Longi, jolla on juuri alkanut kuudes vuosi kirjallisuuden opintojen parissa. Ja työllistyy vieläpä "oman alan" töihin -- vaikka ne humanisteilla voivatkin olla monenkirjavia.

Itse Longi uskoo viiden vuoden päästä työskentelevänsä jossain järjestössä, esimerkiksi kulttuuritapahtumien organisoijana. "Mutta olen avoin kaikille mahdollisuuksille, työelämä kun ei tällä soveltuvalla koulutuksella pelota", hän lisää.

Järjestöt ovat tulleet jo tutuiksi, sillä Longi istuu Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, vastuualueinaan koulutuspolitiikka ja ympäristö. Ylioppilaskunnan lisäksi Longi on toiminut Kultussa eli Oulun kulttuurintutkimuksen opiskelijat ry:ssä.

Valmistuminen ei vielä tänä syksynä ole Longilla näköpiirissä, sillä toiminta yhdistyksissä työllistää aika lailla. Vaikka järjestötyö voi venyttää valmistumista, se on kuitenkin Longin mukaan vähintään yhtä mielekästä kuin opiskelu.

"Aina kaivataan työelämätaitoja, ja ainejärjestötyö on projektikoordinaattorin osaamista. Monista asioista oppii järjestöissä paljon enemmän kuin opinnoissa", Longi kuvaa.

Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelujen tuoreimpien tilastojen mukaan kuusi prosenttia humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista työskentelee järjestöjen, seurakuntien, säätiöiden tai vastaavien palveluksessa. Oulun yliopiston tiedekunnista tämä työllistäjäsektori on levein juuri humanisteilla.

Humanistien työllistyminen ei ole uusi keskustelunaihe, mutta parin viime vuoden aikana se on saanut lisämausteita lamasta, yliopiston säästötoimista ja yliopiston uudistuneesta rahoitusmallista. Nämä seikat heijastuvat myös koulutukseen.

"Käsitykseni mukaan esimerkiksi 1990-luvun puolivälistä opetushenkilökunta on vähentynyt radikaalisti", Longi kuvaa Oulun tilannetta. "Lähiopetusta saa kursseilla harvemmin kuin ennen", hän lisää.

Työllistymisen vaikeuden lisäksi humanistit pohtivat alan huonoa arvostusta. Longi uskoo, että osasyy on humanisteissa, jotka eivät ole pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan.

"Tämä on miettimisen paikka humanisteilla, mutta myös yhteiskunnassa yleisemminkin. Joku opettaa insinöörienkin lapset lukemaan", Longi muistuttaa.

Surkuttelun sijaan pitäisikin ryhdistäytyä. "Humanistit potevat ihan turhaan huonoa itsetuntoa", Longi painottaa. "Ei tajuta sitä, kuinka soveltavia tutkinnot ovat. Ei osata myöskään sanoa firmoille, että meitä tarvitaan."

Tulevaisuudessa Longi korostaa huomioimaan erityisesti monitieteisyyden mahdollisuudet. Oulun yliopistossa tiedekuntarajat ylittyvät helposti lääketieteellisen, teknillisen ja luonnontieteellisen tiedekunnan välillä.

"Tämä kuvio on murtumassa", Longi arvioi ja uskoo humanistien osuuden kasvavan poikkitieteellisissä hankkeissa ja tutkimuksessa lähivuosina.

"Yhä nykyään, ja ehkä varsinkin nykyään, ihmisyyttä tutkivaa tieteenalaa tarvitaan. Siksi kannattaa opiskella humanistisia aineita", Longi kannustaa.

"Ja koska koko ajan tulee kaikkea uutta, missä meidän monialaista osaamistamme tarvitaan. Vielä ei edes tiedetä, missä kaikkialla humanistia tarvitaan."

Ja löytää Longi vielä yhden syyn valita humanistisen alan: "Koska se on kivaa."

Kaleva kertoo Oulun yliopiston toiminnasta syksyn aikana.

Pekka Rahko

http://www.kaleva.fi/uutiset/humanistista-moneksi/869921

[Sarppi]

Työllistymisen vaikeuden lisäksi humanistit pohtivat alan huonoa arvostusta. Longi uskoo, että osasyy on humanisteissa, jotka eivät ole pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan.

"Tämä on miettimisen paikka humanisteilla, mutta myös yhteiskunnassa yleisemminkin. Joku opettaa insinöörienkin lapset lukemaan", Longi muistuttaa.

Niin opettaa. Se joku valmistuu kasvatustieteen laitokselta luokanopettajaksi, eikä muuten ole humanisti. Ks. esim. Oulun yliopiston Humanistisen tiedekunnan pää- ja sivuaineet.

Humanististen aineiden opiskelijoille on kyllä työsarkaa yhteiskunnassa, mutta jostain syystä lehtijutussa ei mainittu muuta kuin tapahtumien järjestäminen. Oikeasti humanistit opiskelevat mm. museoalaa ja kielitieteitä.

Longi uskoo "humanistien osuuden kasvavan poikkitieteellisissä hankkeissa ja tutkimuksessa lähivuosina", mikä varmaan pitää paikkansa, sillä Oulussa on tällainen kiinnostava ala kuin Humanistiset ympäristöopinnot. Olen valmis hyväksymään kulttuurisuuntautuneet ekologit peliin mukaan, hyvä vaan, jos joku suojelee luonnon ohella myös kulttuuria. Virkoja esim. kunnanvirastoissa ja kansanedustajain neuvonantajina löytynee ja toivottavasti siivellä saadaan mukaan ujutettua myös muutama ns. kova tieteilijä...

[K.K.]

Humanistille töitä: 22-vuotias mies on elävä variksenpelätti

Kun Jamie Fox, 22, valmistui Britanniassa Bangorin yliopistosta, hän ei ollut turhan tarkka työpaikastaan. Uravalinnasta kertoi BBC verkkosivuillaan.
Nuori mies kiskaisee aamulla päälleen oranssin työasun ja lähtee kiertelemään noin nelihehtaarisen pellon laitoja mukanaan ukulele, haitari ja lehmänkello. Palkkakaan ei ole aloittelijalle kehno: 250 puntaa viikossa - siis noin 330 euroa.

Fox opiskeli yliopistossa musiikkia ja englantia. Määräaikaisesta työstä on tarkoitus haalia tarpeeksi rahaa matkaan Uuteen-Seelantiin.

Työpaikka löytyy Norfolkin maakunnassa sijaitsevasta Aylshamista. Työnantaja kehotti ottamaan mukaan aurinkotuolin ja hyvän kirjan.

- Saan istua ja lukea suurimman osan ajasta, mutta kun näen peltopyitä, minun täytyy nousta ylös ja säikyttää ne tiehensä. Soitan lehmänkelloa ja jopa haitaria, mutta ukulelella ei näytä olevan niihin vaikutusta.

Työ ei ole Foxin mukaan lainkaan hullumpi.

Myös työnantaja on tyytyväinen, sillä peltopyyt ovat pysyneet poissa rapsista.

- Jamie tekee hyvää työtä. Eron on selvästi havaittavissa, hän tokaisi BBC:n haastattelussa.

Voit lukea BBC:n uutisen englanniksi täältä.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288505469934.html

[slobovorsk]

Humanististen aineiden (tieteenalojen) kirjo on niin laaja, ettei tämänkaltaisissa arvioissa välttämättä kannata yleistää liikaa. Mainittujen lisäksi esim. helsingin yliopiston palettiin kuuluvat sellaisetkin aineet kuin suomen kieli, yleinen sekä Suomen historia, vieraat kielet ja sellainenkin varsin vaativa alue kuin kieliteknologia, jota voisi luonnehtia insinöörihommiksikin.

[Dharma]

Kyvykäs ihminen opiskelee humanismin lisäksi jotain täsmällistä, tarpeellista ja konkreettista. Etenkin Suomen yliopiston olemattomilla vaatimuksilla kuudessa vuodessa ehtii tehdä sekä teknisen että humanistisen loppututkinnon. Tällöin humanismista saattaa olla jotain iloa muillekin kuin opiskelijoille itselleen. Sitten toki tarvitaan joka alalta muutama ihminen vuodessa (Suomessa) korvaamaan ne muutamat opettajat, tutkijat ja professorit, mutta näitä tosiaan ei tarvita ehkä kuin 1-2 vuosikymmenessäkään.

Jos aloittaisin alusta, suosittaisin tutkinnon matematiikasta, tilastotieteestä ja tietojenkäsittelystä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja toisen tutkinnon latinan kielestä ja kirjallisuudesta sivuaineina ehkä filosofiaa, taidehistoriaa ja arkeologiaa.

[siviilitarkkailija]

Työllistymisen vaikeuden lisäksi humanistit pohtivat alan huonoa arvostusta. Longi uskoo, että osasyy on humanisteissa, jotka eivät ole pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan.

Enemmänkin työllistymiseen ovat vaikuttaneet ne humanistit jotka ovat pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan mikä on myöhemmin paljastunut osaamattomuudeksi.

Järjestöt ovat tulleet jo tutuiksi, sillä Longi istuu Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, vastuualueinaan koulutuspolitiikka ja ympäristö. Ylioppilaskunnan lisäksi Longi on toiminut Kultussa eli Oulun kulttuurintutkimuksen opiskelijat ry:ssä.

Suomeksi sanottuna puhunut paskaa ja politiikkaa, ei ehkä tässä järjestyksessä, ja pyrkinyt luomaan yhteiskunnalle lisää maksettavaa ja maksatettavaa.

"Yhä nykyään, ja ehkä varsinkin nykyään, ihmisyyttä tutkivaa tieteenalaa tarvitaan. Siksi kannattaa opiskella humanistisia aineita", Longi kannustaa

Aiva rakas yliopiston peltopelle. Ensin TIENAAT ITSE RAHAA tekemällä tähdellistä, ja sitten kun sinulla ITSELLÄSI on varaa, voit myöhemmillä päivilläsi keskittyä ihmisyyden tutkimukseen. Nämä perkeleen peltopellet ja vasemmistovihreät diletantit haluavat että valtio ja veronmaksajat maksavat heidän humanistipuuhastelunsa. Tällaista paskaa ei Suomi tarvitse eikä koko elämänsä työtä tehnyt vanhus hoitokodissa tarvitse. Hänen ihmisyytensä ei parane siitä että joku yliopiston peltopelle ja ympäristövastaava tutkii ihmisyyttä. Ihmisyys paranee siitä että Longi ottaa ja opiskelee lähihoitajaksi ja tutkii onko vanhuksen yöastia tai vaippa täynnä ja tyhjentää sen. Saattaisi samalla yliopiston humanistiääliökin oppia jotain ihmisyydestä mutta en pidättäisi hengitystä odottaessani lampun syttyvän.

Variksenpelätti on ihan oikealla asialla humanistipapereineen. Humus on merkittävä asia jota kannattaa suojella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Humus

[slobovorsk]

Kyvykäs ihminen opiskelee humanismin lisäksi jotain täsmällistä, tarpeellista ja konkreettista. Etenkin Suomen yliopiston olemattomilla vaatimuksilla kuudessa vuodessa ehtii tehdä sekä teknisen että humanistisen loppututkinnon. Tällöin humanismista saattaa olla jotain iloa muillekin kuin opiskelijoille itselleen. Sitten toki tarvitaan joka alalta muutama ihminen vuodessa (Suomessa) korvaamaan ne muutamat opettajat, tutkijat ja professorit, mutta näitä tosiaan ei tarvita ehkä kuin 1-2 vuosikymmenessäkään.

Jos aloittaisin alusta, suosittaisin tutkinnon matematiikasta, tilastotieteestä ja tietojenkäsittelystä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja toisen tutkinnon latinan kielestä ja kirjallisuudesta sivuaineina ehkä filosofiaa, taidehistoriaa ja arkeologiaa.

Noin kyvykkäitä ihmisiä lienee Suomessa suhteellisen rajallinen määrä. Itsekään en taida olla, siksi joudun tyytymään siihen "täsmälliseen" ja mahdollisesti harrastaa humaaneja asioita sen mukaan kuin aikaa ja energiaa jää. Olen toki samaa mieltä, että kaikkien on syytä opiskella myös jotakin "hyödyllistä" tai ainakin hankkia sellaisia taitoja muulla tavoin. Jutun esimerkissä saa kieltämättä kyllä työelämässäkin hyödyllistä "junailukokemusta".

[Haima]

"Yhä nykyään, ja ehkä varsinkin nykyään, ihmisyyttä tutkivaa tieteenalaa tarvitaan. Siksi kannattaa opiskella humanistisia aineita", Longi kannustaa

Aiva rakas yliopiston peltopelle. Ensin TIENAAT ITSE RAHAA tekemällä tähdellistä, ja sitten kun sinulla ITSELLÄSI on varaa, voit myöhemmillä päivilläsi keskittyä ihmisyyden tutkimukseen. Nämä perkeleen peltopellet ja vasemmistovihreät diletantit haluavat että valtio ja veronmaksajat maksavat heidän humanistipuuhastelunsa. Tällaista paskaa ei Suomi tarvitse eikä koko elämänsä työtä tehnyt vanhus hoitokodissa tarvitse. Hänen ihmisyytensä ei parane siitä että joku yliopiston peltopelle ja ympäristövastaava tutkii ihmisyyttä. Ihmisyys paranee siitä että Longi ottaa ja opiskelee lähihoitajaksi ja tutkii onko vanhuksen yöastia tai vaippa täynnä ja tyhjentää sen. Saattaisi samalla yliopiston humanistiääliökin oppia jotain ihmisyydestä mutta en pidättäisi hengitystä odottaessani lampun syttyvän.

Variksenpelätti on ihan oikealla asialla humanistipapereineen. Humus on merkittävä asia jota kannattaa suojella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Humus

Vittu mitä paskaa. Mikäpä on a) oma koulutuksesi ja b) kuinka monta euroa olet tuottanut yhteiskunnalle tekemällä "tuottavaa työtä" (vähennä summasta saamasi koulutus ja muut "humanistiset" kulut)?

[kuhlmey]

Vittu mitä paskaa. Mikäpä on a) oma koulutuksesi ja b) kuinka monta euroa olet tuottanut yhteiskunnalle tekemällä "tuottavaa työtä" (vähennä summasta saamasi koulutus ja muut "humanistiset" kulut)?

Siviilitarkkailijan koulutus ja veronmaksukyky ei vaikuta siihen, miten paljon (tai vähän) ihmisyyttä tutkiva humanisti käytännössä parantaa ihmisyyttä.
Vai mennäänkö taas siihen ryteikköön, jossa kiistellään saako musiikin soittoa taitamaton arvostella musiikkiteoksia. Huoh...tervemenoa, jään tällä asemalla pois.
edit: vastauksesi perusteella jäin...*vilkuttaa hyvästiksi* 

[Haima]

Vittu mitä paskaa. Mikäpä on a) oma koulutuksesi ja b) kuinka monta euroa olet tuottanut yhteiskunnalle tekemällä "tuottavaa työtä" (vähennä summasta saamasi koulutus ja muut "humanistiset" kulut)?

Siviilitarkkailijan koulutus ja veronmaksukyky ei vaikuta siihen, miten paljon (tai vähän) ihmisyyttä tutkiva humanisti käytännössä parantaa ihmisyyttä.
Vai mennäänkö taas siihen ryteikköön, jossa kiistellään saako musiikin soittoa taitamaton arvostella musiikkiteoksia. Huoh...tervemenoa, jään tällä asemalla pois.

Anna kaverin ihan itse vastata: vastaus nimittäin kertoo asioiden hahmottamisen kompetenssista ja siitä, että tuliko taas soitettua virttynyttä levyä höpöttäjäarmeijan soittokunnan levyvarastosta vai ei (joo). 

[siviilitarkkailija]

Haima haluaa perehtyä kolutus- ja työhistoriaani. Itseasiassa itsekin haluaisin mutta en enää muista missä kaikkialla on tullut koluttua ja kouluttauduttua. Pääasiassa työtä tehden että yliopiston variksenpeläteillä olisi ruokaa.

Kun vähennän humanistiset kulut niin voin kertoa että ompa tullut nähtyä ihan humanististen koulutusperustein konkurssiin ajettu firmakin. Panee nöyräksi elämä toisin kuin itseään parempi "yliopisto"

[Dharma]

Noin kyvykkäitä ihmisiä lienee Suomessa suhteellisen rajallinen määrä. Itsekään en taida olla, siksi joudun tyytymään siihen "täsmälliseen" ja mahdollisesti harrastaa humaaneja asioita sen mukaan kuin aikaa ja energiaa jää. Olen toki samaa mieltä, että kaikkien on syytä opiskella myös jotakin "hyödyllistä" tai ainakin hankkia sellaisia taitoja muulla tavoin. Jutun esimerkissä saa kieltämättä kyllä työelämässäkin hyödyllistä "junailukokemusta".

On toki rajallinen määrä, mutta ÄO 120-130 (145 Mensan rajana) riittää. Ja eipä sitä sen enempää tarvitsekaan yliopistossa ihmisiä kouluttaa. Tuossa porukassakin riittää tuhansia vuodessa. Loput voivat sitten tehdä jotain muuta tai harrastella omalla kustannuksellaan.

[Haima]

Haima haluaa perehtyä kolutus- ja työhistoriaani. Itseasiassa itsekin haluaisin mutta en enää muista missä kaikkialla on tullut koluttua ja kouluttauduttua. Pääasiassa työtä tehden että yliopiston variksenpeläteillä olisi ruokaa.

Kun vähennän humanistiset kulut niin voin kertoa että ompa tullut nähtyä ihan humanististen koulutusperustein konkurssiin ajettu firmakin. Panee nöyräksi elämä toisin kuin itseään parempi "yliopisto"

Se on muuten oNpa. Mutta eipä mitään; olisi kiva kuulla, mitä ihmettä mahtaa tarkoittaa "humanististen koulutusperustein konkurssiin ajettu firma" mutta jätettäneen toiseen kertaan. Metkaa, että vain humanistisissa tiedekunnissa on turhaa porukkaa, muuallahan ei ole, ei Esimerkiksi ilman mainostoimistojen boomareita maailma loppuisi.

[siviilitarkkailija]

yliopistojen liepeillä pyörivä järjestötoiminta on viemäri missä työhaluttomat kohtaavat työkelvottomia. Ja erityisesti humus alalla on pelottava mahdollisuus kouluttautua ihan työkelvottomaksi saakka. Poikkeukset vahvistavat säännön.

Humus-koukutettujen alin ikäraja pitäisi olla 50 v ja vuositulot n 100 k€ niin että pystyisivät maksamaan 30 k€ lukukausimaksut. Ainoastaan tällä porukalla on varaa olla humanisti.

[sivullinen.]

Humanististen aineiden (tieteenalojen) kirjo on niin laaja, ettei tämänkaltaisissa arvioissa välttämättä kannata yleistää liikaa. Mainittujen lisäksi esim. helsingin yliopiston palettiin kuuluvat sellaisetkin aineet kuin suomen kieli, yleinen sekä Suomen historia, vieraat kielet ja sellainenkin varsin vaativa alue kuin kieliteknologia, jota voisi luonnehtia insinöörihommiksikin.

Näinhän se on. Usein epäselvät alat haluavat piilottaa itsensä toisen yleisemmin hyväksytyn alan varjoon, ja siten perustella omaa olemassaoloaan. Erityisesti "korkeakulttuuri" on tässä loistanut. Kun ennen vanhaan näytelmät ja oopperat pyrkivät kuvastamaan yhteiskunnan epäkohtia ja mielettömyyksiä - siis olivat paikkansa ansainneet, niin nykyään näytellään oopperoita vain jotta oltaisiin yhtä "fiinejä" kuin ennen. Saadaan siis vanhalla maineella rahastettua yhä. Samoin ovat onnistuneet "naistutkijat" soluttamaan itsensä yliopistojen lonkeroihin - ja monet muut. Näiden olemassaoloa sitten perustellaan humanismilla - ihmisyyydellä - ja arvostetuilla humanistisilla tavoitteilla kuten Suomen kielen säilyttämisellä.

Niin uskomattomalta kuin kuulostaakin, oli vielä sata vuotta sitten filosofia kova tiede. Se oli täsmällistä ajattelua, jolla yritettiin vastata täsmällisiin kysymyksiin. Puhdasta logiikkaa. Nyt on se on sivistyneistön viihdettä. Himanen kiertää maailmalla Norjan prinssin kanssa keräämässä rahaa hyväntekeväisyyteen ja Esa Saarinen naurattaa kertomalla kuningattarestaan. Sallitaan nyt nämäkin - ja huvin kautta moni asia tulee paremmin esiin, mutta olisi silti syytä olla oikeaa filosofiaakin; ajattelun vapautta, rakkautta tietoon. Sellainen ei kuitenkaan sovi demarien aatteeseen: keskushallinnon kaikkitietävyyden maailmaan. Kukaan ei saa olla niin viisas kuin ministeri: 35v nainen, mieluiten lastentarhanopettaja - en viitsi edes sanoa mitä ajattelen kyseisen ihmisryhmän älyllisestä kaikkitietävyydestä.

Dharman kaipaama "täsmällinen, tarpeellinen ja konkreettinen" olisivat jo osana ohjelmaa, jos humanistit opiskelisivat humanistisia tieteitä niiltä perusteilta joilta ne on luotu; eivätkä tätä nykyajan demarihumanismia.

[siviilitarkkailija]

Peltopelle tarkoitti tässä yhteydessä aiemmin keskustelussa ollutta Jamie Fox 22, variksenpelättinä itseään elättävää humanistia.

[Toni R Jyväskylästä]

Peltopelle tarkoitti tässä yhteydessä aiemmin keskustelussa ollutta Jamie Fox 22, variksenpelättinä itseään elättävää humanistia.

Onneksi sentään sen kaimalla menee paremmin.

[Dharma]

Dharman kaipaama "täsmällinen, tarpeellinen ja konkreettinen" olisivat jo osana ohjelmaa, jos humanistit opiskelisivat humanistisia tieteitä niiltä perusteilta joilta ne on luotu; eivätkä tätä nykyajan demarihumanismia.

Aivan!

Luin reilu puoli vuotta latinan kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja tästä huomasin, miten rankka ala humanismi lopulta on. Siksi humanismiin pitäisikin mennä sisään sen vuosisataisen perinteen kautta. Vaan eipä näin moni humanisteista tee. Eivät edes lue lässytystenttikirjojaan ja höpöttävät paskaa. Täysin romahtanut ala suurelta osin.

Helsingin yliopistossa perusfiksu (20 %+ parhaat yo-arvosanat maassa) suorittaa kuudessa vuodessa täysipainoisesti opiskellen kaksi filosofian maisterin tutkintoa, joista toisessa pääaine on tietojenkäsittelytiede ja sivuaine vähintään vanhan cum lauden tasoinen tilastotiede matematiikka (=sovelta matematiikka tavalla tai toisella) sekä humanistisen filosofian maisterin tutkinnon, jossa pääaine on rankka (esimerkiksi latinan kieli ja kirjallisuus) ja sivuaineet vessalukemista (taidehistoria, arkeologia, yleinen historia, jne.). Silti ehtii kesät käydä töissä ja viettää siedettävää sosiaalista elämääkin. Jos draivi ei riitä, niin humanistiset opinnot voi jättää kandiin, koska gradu on kuitenkin tutkijoille suunnattu opinnäyte.

Suomalaiset opiskelijat ovat todella laiskoja ja saamattomia. Oppivat lähinnä itkemään eduistaan.

[Dharma]

Juuri tässä tiivistettiin Suomen ns. humanistisen tieteen kriisi. Siinä missä esim. Saksassa luetaan Platonin teoksia alkuperäiskielellä, Suomessa saman tenttikirjan ajaa vaikkapa joku Tynjälän "Kasvatusfilosofia", suomeksi tietenkin ettei humanistiparan tarvitse rasittaa aivojaan turhalla kielitaidolla. Miten tämä tällaiseksi on mennyt?

Kuten edellä todettiin: sosialidemokratia. Kaikki yliopistoon ja yliopistosta riittävän helppo kaikille. Suomen kokoisella Singaporella on kaksi top-100:sa (sijat 29. ja 86.), Suomella paras on vasta sadan jälkeen.

[Haima]

Suomalaiset opiskelijat ovat todella laiskoja ja saamattomia. Oppivat lähinnä itkemään eduistaan.

Totta. Missä veikkaat näitä itkijöitä olevan eniten? Humanisteissako? Itse opiskelen erittäin arvostetulla luonnontieteellisellä alalla ja oma kokemukseni tähän mennessä on se, että ainakaan täällä tyhjästävalittajia ei ole vähiten.

Koska koulutus myös usein periytyy, juuri tällä alalla yhtenä kolmesta tietystä prestiisi-alasta lienee eniten niitä kultalusikka suussa syntyneitä "en ainakaan tota tee ku musta tulee X" -janttereita. Toki onneksi varianssia on, mutta humanisteissa on melko paljon sitä porukkaa, joka suostuu tekemään esim. kesätöinä mitä tahansa töitä, mikä ei käykään pirtaan monen muun alan sankareille.

Karrikoin melko lailla mutta menköön...

[Dharma]

Totta. Missä veikkaat näitä itkijöitä olevan eniten? Humanisteissako? Itse opiskelen erittäin arvostetulla luonnontieteellisellä alalla ja oma kokemukseni tähän mennessä on se, että ainakaan täällä tyhjästävalittajia ei ole vähiten.

Koska koulutus myös usein periytyy, juuri tällä alalla yhtenä kolmesta tietystä prestiisi-alasta lienee eniten niitä kultalusikka suussa syntyneitä "en ainakaan tota tee ku musta tulee X" -janttereita. Toki onneksi varianssia on, mutta humanisteissa on melko paljon sitä porukkaa, joka suostuu tekemään esim. kesätöinä mitä tahansa töitä, mikä ei käykään pirtaan monen muun alan sankareille.

Lusmuilin itse yliopistolla 14 vuotta ja osallistuin aktiivisesti aikanani eduista itkemiseen. Opiskelijat palkitsivat minut 1999 suurimmalla äänimäärällä HYYn vaaleissa.

Eiköhän noita itkijöitä ole joka alalla. Opiskelijat eivät ole Suomessa älymystöä, vaan lähinnä ay:hyn verrattavissa oleva itsekäs ja lyhytnäköinen ryhmittymä. Harvaa opiskelijaa edes kiinnostaa maailma laajemmin.

Opiskelemillani aloilla yliopisto oli täysin turha. Luin ulkomaisia tenttikirjoja ja sain parhaita arvosanoja, enkä ole kovin älykäs tai ahkera. Vaimoni teki tutkinnon kolmessa vuodessa, eikä hänkään ole kummoinen.

[Kaptah]

yliopistojen liepeillä pyörivä järjestötoiminta on viemäri missä työhaluttomat kohtaavat työkelvottomia.

Tästä olen kovasti eri mieltä. Väittäisin että opiskelijajärjestöissä aktiivisesti toimimisella on erittäin vahva korrelaatio ylimpään johtoon johtavalla työuralla.

[JJohannes]

Työllistymisen vaikeuden lisäksi humanistit pohtivat alan huonoa arvostusta. Longi uskoo, että osasyy on humanisteissa, jotka eivät ole pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan.

Väittäisin että humanistien huono arvostus johtuu ennemminkin siitä, että useammatkin humanisistiset tieteet ovat jossain määri irronneet reaalimaailmasta ja tieteellisestä itsekritiikistä.

Siis että historian, kielten, kulttuurien, uskontojen ja perinteen tutkimus sekä filosofia on jotenkin irronnut reaalimaailmasta? No, filosofia ehkä mutta yhtä vahvasti ihmiskuntaan sidoksissa olevia oppiaineita en äkkiseltään keksi kuin humanistiset tieteet.

Sen sijaan valtiotieteiksi luettavat kehitysmaatutkimukset, naistutkimukset, sosiologiat, postmodernit dekonstruktionismit, frankfurtilainen kriittinen diskurssiteoria ja dialektinen marxismi ovat ehkä irronneet reaalimaailmasta. Näiden alojen ihmisillä on kyllä tendenssi pitää meteliä itsestään ja kansoittaa niitä julkisin varoin maksettuja konsultinvirkoja huuhaa-kauppislaisten kansoittaessa yksityisen puolen vastaavia.

[Haima]

...naistutkimukset, sosiologiat, postmodernit dekonstruktionismit, frankfurtilainen kriittinen diskurssiteoria ja dialektinen marxismi ovat ehkä irronneet reaalimaailmasta.

Nämä kyllä ovat juurikin humanistisia tieteitä poislukien sosiologia, joka sekin tosin tunkee rähmäisen käpälänsä esim. kulttuurintutkimukseen, kielitieteeseen ja kirjallisuustieteeseen...ja varmaan myös historiatieteisiin.

[JJohannes]

...naistutkimukset, sosiologiat, postmodernit dekonstruktionismit, frankfurtilainen kriittinen diskurssiteoria ja dialektinen marxismi ovat ehkä irronneet reaalimaailmasta.

Nämä kyllä ovat juurikin humanistisia tieteitä poislukien sosiologia, joka sekin tosin tunkee rähmäisen käpälänsä esim. kulttuurintutkimukseen, kielitieteeseen ja kirjallisuustieteeseen...ja varmaan myös historiatieteisiin.

Helsingin Yliopistossa naistutkimus on valtiotieteellisessä tiedekunnassa, samoin viestintäoppi johon diskurssiteoria liittyy. Dekonstruktionismi on toki filosofinen suuntaus ja materialistinen dialektiikka historiaan ja filosofiaan liittyvä käsite mutta niillä on tärkeä rooli vaikkapa sitten sosiologiassa, viestinnässä, politiikantutkimuksessa, yhteiskuntatieteessä ja naistutkimuksessa. Ja mikseipä myös jossain kolonialismin tutkimuksessakin.

[Haima]

...naistutkimukset, sosiologiat, postmodernit dekonstruktionismit, frankfurtilainen kriittinen diskurssiteoria ja dialektinen marxismi ovat ehkä irronneet reaalimaailmasta.

Nämä kyllä ovat juurikin humanistisia tieteitä poislukien sosiologia, joka sekin tosin tunkee rähmäisen käpälänsä esim. kulttuurintutkimukseen, kielitieteeseen ja kirjallisuustieteeseen...ja varmaan myös historiatieteisiin.

Helsingin Yliopistossa naistutkimus on valtiotieteellisessä tiedekunnassa, samoin viestintäoppi johon diskurssiteoria liittyy. Dekonstruktionismi on toki filosofinen suuntaus ja materialistinen dialektiikka historiaan ja filosofiaan liittyvä käsite mutta niillä on tärkeä rooli vaikkapa sitten sosiologiassa, viestinnässä, politiikantutkimuksessa, yhteiskuntatieteessä ja naistutkimuksessa. Ja mikseipä myös jossain kolonialismin tutkimuksessakin.

Kyllä kyllä...samat tieteet löydät silti myös jokaisesta hum. tdk:sta vähintään eri aineisiin integroituneena...eihän 1990-2000-lukujen taitteessa mistään muusta vaahdottukaan esim. kirjallisuustieteissä kuin dekonstruktiosta, feminismistä, postmodernismista ja kielitieteissä diskurssiteorioista.

Kun niistä tuli ei-muodikkaita, otettiin taikasanoiksi diversiteetti ja moniäänisyys, ts. monikulttuurisuus sen kapeimmin käsitetyssä muodossaan.

[siviilitarkkailija]

yliopistojen liepeillä pyörivä järjestötoiminta on viemäri missä työhaluttomat kohtaavat työkelvottomia.

Tästä olen kovasti eri mieltä. Väittäisin että opiskelijajärjestöissä aktiivisesti toimimisella on erittäin vahva korrelaatio ylimpään johtoon johtavalla työuralla.

niin... asian voi tulkita monella tavalla.

Tulee mieleen tuntemattomaksi jäävä naisenhumustieteen professori, jonka akateemisen elämän ainoa keksintö oli nimetä naistenlehdet akkalehdiksi. Minkä termin etenemistä ja käyttöä professori hykerrellen seuraili. Koko tiedekunta oli pullollaan lesboja niin johan oli naisilla toisissaan tutkimista.  Pakkaa ihmetyttämään onko se yliopiston hathätää ja tuskairveellä pakkoväännetty miestukimus vastaavanlaista homosetien räpöstelyä. Toisaalta moderoinnin iloksi jätettäköön akateemiset salaisuudet akateemisten piirien selvitettäväksi.

Suomi tarvitsee muuten humppaa ja tissibaareja ja jos urheiluautoja ei olisi, milläs miehet vertailisivat pelejä keskenään? Filosofia on sitä että tehdään jotain oikeesti. Niinku aikuisten oikeesti. Kakarana luulin että filosofia on sitä että puhutaan että muka tehtäisiin. Myöhemmin kun kasvoin isoksi, ymmärsin että ne sellaiset filosofit on paskaapuhuvia nollia. Erityisesti ne suomalaisfilosofit jotka itse mitääntekemättömästä aikaansaamattomuudestaan laukovat tekemisen filosofisia kommenttejaan.

[JJohannes]

yliopistojen liepeillä pyörivä järjestötoiminta on viemäri missä työhaluttomat kohtaavat työkelvottomia.

Tästä olen kovasti eri mieltä. Väittäisin että opiskelijajärjestöissä aktiivisesti toimimisella on erittäin vahva korrelaatio ylimpään johtoon johtavalla työuralla.

Niin, opiskelijajärjestöt ovat todella ainutlaatuinen katsaus järjestö- ja yritysmaailmaan ns. maallikoille. Toimin aikanani neljässä eri järjestössä joista suurimpien liikevaihto oli 100-200 tuhatta euroa vuodessa, jäseniä oli satoja tai parhaimmillaan jopa tuhansia ja liikevoitot saattoivat vuosittain olla kymmeniä tuhansia. Erilaisia bisneksiä oli normaalien bileiden ja tapahtumien järjestämisen lisäksi vaikka mitä, kirjankustannusta ja muuta. Kaiken tämän pyörittämiseen todellakin vaadittiin satoja tunteja palkatonta työtä aktiiveilta ja samalla saatiin ns. vanhoilta jääriltä korvaamatonta oppia kokoustekniikan, kirjanpidon, yhdistyslain ja yleensä yritys- ja yhteisötoiminnan kiemuroiden hallintaan sekä suurten rahavirtojen ja asiakasmäärien organisointiin. Ja siis minun järjestöni eivät suinkaan olleet yliopiston mittakaavassa niitä suurimpia ja vauraimpia.

[Turkulaine]

Minusta keskeisin ongelma humanistisilla aloilla ylipäätään on liian suuret sisäänottokiintiöt. Nykyään humanistisiin tiedekuntiin pääsee sellaista ainesta, jonka olisi vaan paras opetella itselleen käytännön ammatti. Jos ei osaa kirjoittaa eikä ymmärrä kunnolla lukemaansa, on turhaa hukata vuosikausia koulussa joka tarjoaa hyvin vähän uramahdollisuuksia etenkin heikoimmille yksilöilleen.

Mielestäni on jotakuinkin petoksellista, että lukiosta ja mamman helmasta voi tulla yliopistoon täysin realiteetteja ymmärtämättömänä eikä kukaan edes varoita siitä mitä on edessä.

Se, miksi tiedekunnissa harjoitetaan myös poliittista ja ideologista haihattelua, on oma ongelmansa, mutta itse pitäisin liian suurta opiskelijamäärää pahimpana.

[Kaptah]

Olen aivan samaa mieltä, että erittäin monella alalla sisäänottomäärät ovat täysin järjettömiä. Luotettavan tiedon mukaan ainakin ei-Helsingissä saattaa päästä täysin valmistautumatta pääsykokeisiin mitenkään sisään ainakin tilastotieteeseen ja teologiseen. Ei tässä ole mitään järkeä. Yliopiston pitäisi supistaa sisäänottomääriä ja nostaa rimaa tällaisissa tapauksissa täysin riippumatta siitä, onko tulijoita, ihan siitä syystä, että yliopiston pitäisi tarjota maamme korkein sivistys ja koulutus ja se kusee omaan naamaansa laahaamalla sisään ja mukana kaikenlaisia velttoja mitättömyyksiä.