Saarakkala: Kuntauudistus - Hallituksella pallo hukassa ja eväät vähissä

[Marko Parkkola]

Hyvät PerusS-listalaiset!

Eduskunnassa käsiteltiin tänään 3.10.2012 Perussuomalaisten välikysymystä kuntauudistuksesta ja lähipalveluiden turvaamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala piti täysistunnossa aiheesta seuraavan esittelypuheenvuoron:

Hallituksella pallo hukassa ja eväät vähissä – kuntauudistuksesta tulossa katastrofi

Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kuntien tulevaisuuteen alusta alkaen rakentavasti. Olemme olleet valmiita hyvässä hengessä yhteistyöhön eri puolueiden kanssa, jotta se tärkein eli kuntalainen – asuipa hän sitten suurkaupungissa, maakuntakeskuksessa, kehyskunnassa, pikkukaupungissa tai pienessä maaseutukunnassa - voisi tuntea olonsa ja tulevaisuutensa mahdollisimman turvatuksi niin julkisten palveluiden saatavuuden kuin omaan elinympäristöönsä vaikuttamisen suhteen.

Tämä tavoitteemme on vilpitön ja siksi kysymys kuuluukin yhä: Eikö hallitus jaa näitä tavoitteitamme, kun se on ollut valmis sysäämään perussuomalaiset ja koko opposition syrjään kuntauudistuksen valmistelusta? Vai onko tarkoitus oikein näyttää kansalle, että pannaan asiat hyrskyn myrskyn, jotta voidaan riekkua sitten sen päälle perussuomalaisille ties kuinka monetta kertaa, että "miksi ette lähteneet hallitukseen?".

Jos näin on, niin hyvät ystävät siellä vasemmalla ja oikealla: kyllä nyt menee jo yli! Jos te haluatte simputtaa perussuomalaisia, niin simputtakaa. Simputtakaa vaikka koko kansan edessä. Kyllä me sen kestämme. Mutta älkää viitsikö tehdä sitä koko Suomen kustannuksella. Se ei ole reilua eikä oikein. On lapsellista suuttua vaalitappiosta tällä tavalla, että lähdetään maksattamaan omat virheet, joiden seurauksena teitä on viime eduskuntavaaleissa rangaistu, nyt koko kansalla. Menee yli hilseen, menee yli ymmärryksen.

Ja arvon hallituspuolueet, jos se, että olette vaalituloksen perusteella virheettömämpiä tai vähemmän syypäitä yhteiskuntamme ongelmiin kuin keskustalaiset, on saanut teidät itse ylentämään itsenne, niin nyt on tullut aika palauttaa teidätkin maan pinnalle. Me, joiden ovellemme on ilmaantunut teihin pettyneitä kansalaisia ja kuntalaisia apua kyselemään, lienemme ainakin tässä salissa se varteenotettavin taho sanomaan jotakin teidän vaalienjälkeisestä arviointikyvystänne. Ja kyllä me perussuomalaisissa pystymme sen sanomaan, että vaikka luottamus Paras-hankkeen seurauksena on horjunut pahasti myös keskustaan, niin onhan se kuitenkin viisauden alku, ettei ainakaan enää rehvastele sillä hankkeella. Kyseiseen hankkeeseenhan sisältyi lopulta myös pakko ylikunnallistaa sosiaali- ja terveyspalveluita alle 20 000 asukkaan kunnissa, vaikka kaikkien kuntien ei välttämättä ollut mitään järkeä tehdä niin - tai ainakin hankkeen toteutuksessa on ilmennyt ongelmia, joiden seurauksena hallitus nyt sitten on saamassa tekosyyn esittää pakkoliitoksia kautta maan.

Jos kaikki edellä sanomani on hallituksen mielestä hakuammuntaa, niin miksei hyvä hallitus sitten tuo selkeästi esille, miten ja millaista palvelu- ja kuntarakennetta se maahamme ajaa ja millä perusteilla? Vastuulliselle oppositiolle ei jää tällä hallituksen itsensä paaluttamalla aikataululla muuta vaihtoehtoa kuin tyrmätä hallituksen linja vähintäänkin hätiköintinä, ja tässä asiassa valtaosa erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon, kunta-alan ja ylipäätänsä yhteiskunnan asiantuntijoista on meidän perussuomalaisten kanssa samaa mieltä. Jos ei itse ole valmis ostamaan sikaa säkissä, niin aika veijari pitäisi olla, jos ei puuttuisi asiaan, kun samaa säkkiä kaupataan turuilla ja toreilla ystäville ja kylänmiehille! Tästä on kysymys, hyvä hallitus.

Olemme siis nyt oppositiossa saaneet aikaan sen, että pääosassa kuntia yhdessä asiantuntijoiden kanssa hallitukselle on nostettu keltainen kortti räikeästä sääntörikkomuksesta, joka on todennäköisesti huomattu lopulta myös kuntalaisten katsomossa. Voi nimittäin olla, että ensi alkuun hallituksen hyökkäys kuntakentällä näytti kauempaa katsottuna ennakkoluulottomalta pelirohkeudelta, mutta kun tämän ihmejoukkueeksi jo monen mielessä nousseen porukan eli Kataisen hallituksen pelikuvioita on katseltu jälkikäteen nauhalta, onkin huomattu, että sen peli perustuu vilppiin. On eri asia pelata peli paperilla kuin pistää pallo oikeasti maaliin. Hallituspuolueiden pelaajat ovat juosseet kuntauudistuksessa niin kovalla vauhdilla, että ihan pelkät laput silmillä se ei onnistu. Tämä hallituksen päämäärätön ja loputtomalta tuntuva laukka kohti maalia on mahdollista vain jos pelipallo jalasta on karannut jo ajat sitten.

Hallituksen kansanedustajat. Vetoan teihin. Ottakaa laput silmiltänne, että ette kompastelisi enempää ja pallo pysyisi jalassa. Jos kompastuu omiin jalkoihinsa, on oppositiota turha syyttää kampittamisesta ja vaatia kentältä ulosajettavaksi, kuten nyt on tapahtunutta. Ymmärtäkää jo, ettei kuntauudistus ole mikään laukkakilpailu, vaan joukkuepeli. Vai oletteko te päättäneet, että maalista viis, hyökkäys ohi kuntalaisten muurin etenee loppuun asti niin oikealta kuin vasemmalta laidalta ja että se Pihtiputaan mummo, joka viimeisenä vapisee maalissa, ohitetaan tarvittaessa vaikka siirtämällä maalia pallon luokse eli runttaamalla kunnat puolipakolla yhteen? Kuntauudistusähkystä on tullut hallitukselle arvovaltakysymys. Kuntalaisilla on täysi oikeus olla huolestuneita, vaikka vaalien alla hallituksella olisikin sordiino päällä.

Ja vaikka te hallituksessa kuinka väittäisitte turvaavanne uudistuksellanne kuntalaisten palveluita, mikään ei pyyhi kansakunnan yhteisestä muistista sitä, että te vähennätte kuntien valtionosuuksia peruspalveluista kehyskaudella yhteensä 3,4 miljardilla eurolla. Se on sellainen raipanisku selkään, että ainakin siellä kuntien suorittavassa portaassa, duunarien selkänahassa, se kirvelee vielä pitkään. Hallinnossakin raavitaan päänahka ruvelle, kun mietitään, mistä seuraavaksi joudutaan Suomen kunnissa säästämään. Kunnissa, joiden palvelutuotanto on kansainvälisesti vertaillen erittäin tehokasta. Kunnissa, joiden tehokkuus ei minkään tutkimuksen perusteella kasva lineaarisesti kuntakoon kasvaessa.

On myös täysin eri asia säästää vastuullisesti kuin osaoptimoida rakenteilla eli säästää yhdestä näkökulmasta, mutta menettää samalla elinvoimaisuutta ja lisätä kustannuksia toisaalla. Pallo ei pysy hallussa. Jos esimerkiksi useampi kustannustasoltaan tehokas n. 10 000 asukkaan kunta liitetään toisiinsa yhdeksi kunnaksi, ei siinä tapahdu mitään muuta kuin että ajetaan alas aktiivista ja pääosin tervettä kuntien välistä kilvoittelua, joka on elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Seuraa pitkä ylimenokausi, menetettyjä mahdollisuuksia, ja aletaan odottaa sitä, kuka viimeisenä sammuttaa valot - kunnes sitten huomataan koko alueen taantuneen tarpeeksi ja yritetään epätoivoisesti lähteä uuteen nousuun erilaisin epärealistisin strategiajulistuksin. Näin siinä on vaarana käydä ja vaikka ei kävisikään, miksi ottaa se riski? Miksi ei anneta niiden kuntien, jotka eivät pärjää väestöpohjansa takia, itse ajan oloon tehdä ratkaisunsa ilman hallituksen laatikkoleikkejä? Annetaan oikeasti porkkanaa vastaanottaville kunnille ja taataan lailla lähipalvelut liittyville kunnille. Väestön ikärakenne on joka tapauksessa monella alueella sen kaltainen, etteivät liitokset paranna valtion taloutta, ellei tarkoitus ole leikata palveluita.

Hallituksen olisi syytä myös tiedostaa, että epäluonnolliset, useista kuntakeskuksista rakentuvat ja muuttotappiosta kärsivät kaupungit olisivat todennäköisesti omiaan lisäämään ihmisten halua muuttaa sellaisiin kaupunkeihin, jossa on vain yksi selkeä kaupunkikeskusta. Väitän, että pienet kunnat, joissa on yksi keskus, ovat siis lähtökohtaisesti vetovoimaisempia kuin kunnat, joissa keskuksia on useampia. Ehkä hallituksen tarkoitus on tällä tavalla kuntia yhteenliittämällä ja sen seurauksena kuntakeskuksia alasajamalla tiivistää yhdyskuntarakennetta niin paikallisesti kuin maanlaajuisesti, vaikka siitäkin on monenlaisia tutkimuksia, ettei kaupungeissa asuminen suinkaan ole automaattisesti vähäpäästöisempää kuin maalla tai taajamissa asuminen.

Kaiken tämän hallituksen aiheuttaman hässäkän jälkeen on varmaan jo likinäköisimmillekin piirtynyt verkkokalvoille, miten häikäilemätöntä ja edesvastuutonta on hallituksen peli kuntauudistuksessa. Kunnallisvaaleissa sitten päätetään, nouseeko punainen kortti ja tuleeko ulosajo koko porukalle. Aika lähellä on se tilanne, että näin käy. Ja miksi näin saattaa käydä? Näin saattaa käydä siksi, että kuntalaiset ovat nyt erotuomarin asemassa. Meidät oppositiossa te vielä ehkä voitte ajaa kentältä, mutta kuntalaisia hallituksen ei kannata lähteä enää toistamiseen harhauttamaan, sillä he ovat nähneet keltaisen heiluvan ja tietävät, että seuraavaksi kuuluu nostaa punainen.

Hallituksen vastaus ei meitä tyydytä, joten ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavaa epäluottamuslause-ehdotusta:

"Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskunta toteaa, että hallitus on toiminut kuntauudistuksessa hyvän valmistelutavan vastaisesti laiminlyödessään parlamentaarisen yhteistyön asiassa. Lisäksi, koska hallitus on perustellut puutteellisesti ja yksipuolisesti tekemiään kuntarakennelinjauksia, ja koska hallitus ei itsekään näytä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tietävän, miten se kuntauudistusta aikoo toteuttaa, ei hallitus nauti eduskunnan luottamusta".

Lisätietoja:
Vesa-Matti Saarakkala
puh. 050-5120632

[IDA]

Saarakkala piti aika hyvän puheen. Keskustelu juuri lähdössä käyntiin.

[Jukka Wallin]

Jos esimerkiksi useampi kustannustasoltaan tehokas n. 10 000 asukkaan kunta liitetään toisiinsa yhdeksi kunnaksi, ei siinä tapahdu mitään muuta kuin että ajetaan alas aktiivista ja pääosin tervettä kuntien välistä kilvoittelua, joka on elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Seuraa pitkä ylimenokausi, menetettyjä mahdollisuuksia, ja aletaan odottaa sitä, kuka viimeisenä sammuttaa valot - kunnes sitten huomataan koko alueen taantuneen tarpeeksi ja yritetään epätoivoisesti lähteä uuteen nousuun erilaisin epärealistisin strategiajulistuksin.

Erinomainen huomio

[-PPT-]

Salon ja Kouvolan suurkunnat ovat olleet varoittava esimerkki; syrjäseuduilta palveluita karsitaan kahdella kädellä mutta syrjäseuduille jäävät ihmiset kelpaavat veronmaksajiksi kun suurkunnan keskustaan rakennetaan kaikenmaailman hienoja hallintotemppleitä.

[guest7001]

On varmaan totta, että isommiksi yksiköiksi muutellessa ei mitään todellisia säästöjä tule.

Mutta tässä(kin) pitäisi puhua itse pääongelmasta. Eli resursseihin nähden Suomen aivan liian korkeasta sosiaaliturvasta ja eläketasosta. Jos aiomme säilyttää terveydenhuollon tason nykyisellään... tai edes puoletkin tästä, muualta on leikattava. Ja paljon. Veroasteemme lienee jo noussut Tanskan ja Ruotsin rinnalle tai ohi. Se on 45:n paikkeilla, ja yksi suurimpia syitä siihen, että työ ja yrittäminen kannattaa tässä maassa päivä päivältä vähemmän. Veroja ei varmaan edes hulluinkaan kommunisti enää kehtaa nostaa. Urpilaista lukuunottamatta.

Mikähän siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että rahat ovat loppu ja veroruuvia on kiristetty jo niin paljon, että kierteet ovat pilalla? Meidän teollisuutemme, eli koko lystin maksajat, pakenevat maasta parhaillaan ja verotuksen kiristymisen takia mm. autokauppa on kuoleman kielissä. Tätä ei ilmeisesti ymmärretä ollenkaan. Sossubileet ovat ohi pitkäksi aikaa... niin kunnilta, kuin valtioltakin.

Mistä Persut aloittaisivat leikkaukset, että saisimme vanhuksille rahaa? Olisiko jo pikkuhiljaa aika laittaa konkreettisia ehdotuksia pöytään jeesustelun ja korulauseiden sijaan? Ja varjobudjetti ei kelpaa vastaukseksi. Se tarjosi 7 Miljardia alijäämäisen budjetin, jossa ei koskettu käytännössä mihinkään rakenteellisiin ongelmiin, säätiöiden veronkiertoa ja kehitysapua lukuunottamatta. Suomi velkaantuu Irlannin jälkeen Euroalueen 2.nopeimmin. Ja mitään ei tehdä, eikä ilmeisesti edes aiota tehdä?

Saarakkala ei ole tyhmä mies... hänellä on ollut hyviäkin juttuja... mutta tämä puhe oli lähinnä vain populistista kitinää ja vastustusta vastustuksen vuoksi, ilman mitään toimenpide-ehdotuksia.

Potentiaaliset Persujen äänestäjät (kuten minä) haluaisivat ehkä kuulla realistisia leikkausvaihtoehtoja tai oikean kasvun edellytyksiä luovia toimenpiteitä, koska holtittomaan rahanjakamiseen ei ole enää varaa. Siis puhumaan konkreettisista ongelmista.

Valtion ja kuntien yhteinen alijäämä on noin 10 miljd.  Urpilaisen ajama rahamarkkinavero vastaa noin viittä päivää nykyisellä velkaantumisvauhdilla!!!!!

Miksi esimerkiksi Persut eivät puhu eläkekatosta missään, vaikka se on käytössä lähes kaikkialla Euroopassa? Ja mitä tehdä kreikkalaisille kunnillemme, jos kuntauudistuskaan ei kelpaa? Näinhän ei voida jatkaa koska...

...kansalaiset, medborgare... fyrken är slut.

http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2012/10/03/heratkaa-hyvinvointi-kaatuu/201239072/145

(http://meemi.info/images/4/49/Ukk.jpg)

[Marko Parkkola]

Salon ja Kouvolan suurkunnat ovat olleet varoittava esimerkki; syrjäseuduilta palveluita karsitaan kahdella kädellä mutta syrjäseuduille jäävät ihmiset kelpaavat veronmaksajiksi kun suurkunnan keskustaan rakennetaan kaikenmaailman hienoja hallintotemppleitä.

No niinhän kävi Tampereellakin. Käy kysymässä teiskolaisilta kuinka palvelut pelaa. Jyväskylästäkin olen kuullut huhuja syrjäseutujen terveyskeskusten ja kirjastojen alasajosta.

[Joe]

"kuntauudistus" tarkoittaa pienten kuntien omaisuuden ryöstöä suurkunnille.

Se on nyt nähty moneen kertaan.

Yhtään onnistunutta kuntaliitosta hyötyineen en ole nähnyt, esitelkää ihmeessä!

Sataa PS:n laariin, on kai sitten se hyöty.

[Heikki Luoto]

Kuten Saarakkala puheessaan mainitsee, hallitus ei ole kertonut oppositiolle millaista palvelu- ja kuntarakennetta se ajaa. Jotain ikävää on tulossa ja veikkaukseni on, että kuntapalveluiden karsimista aiotaan toteuttaa kuntaliitoksilla keskittäen.

Kuntalaisten palveluiden karsimista keskittämällä on harrastettu ennenkin kuntien sisällä. Karsimisella yritetetään turvata verovaroin ylläpidetty, vuosikymmeniä paisunut julkishallinto. Perussuomalaisia lukuunottamatta kaikki vanhat eduskuntapuolueet ovat yhdessä virkakoneiston kanssa paisuttaneet julkishallintoa, joten niiltä puuttuu tahto purkaa  saavutettuja etujaan.

Julkishallinnon paisumisesta johtuu se, että suorittavan portaan työntekijöistä kuten hoitajista on pulaa, vaikka kuntasektorilla työskentelevien määrä on noussut vuodesta 1970 lähtien alle 200 000:sta nykyiseen yli 500 000:een. Tämän päälle kunnat ostavat työtä yksityiseltä sektorilta esimerkiksi siten, että virkamiehet teettävät työnsä kosulteilla. Kuntasektorin päälle tulee Helsinkiin keskittynyt valtionhallinto, jossa maakuntien asioita "hoidetaan" kuntauudistusta ja varuskuntalakkautuksia suunnittelemalla.

Julkishallinnon paisuminen on samanlainen tabu kuin maahanmuutto. Nähdäkseni paisunut julkishallinto on myöskin pääsyyllinen löyhään maahanmuuttopolitiikkaan. Verovaroilla elätettävä virkakoneisto näkee kansan lähinnä työvoimana, jota voidaan kilpailuttaa ulkomaalaisella työvoimalla. Perinteisissä työväenpuolueissa uraansa tehnyt virkamieskeskiluokka houkuttelee ulkomailta Suomeen äänestäjäreservaatteja kantaväestöä paremmilla sosiaalieduilla.

Julkishallintotabu on jäänyt yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle, koska kunnon tutkimustietoa siitä ei ole saatavilla. Siksi olen täällä Tampereella tutkinut kaupungin organisaatiota ja byrokratian purkaminen onkin tärkein paikallinen kunnallisvaaliteemamme.

Mm lainsäätäjät, vähemmistövaltuutettu sekä tietosuojavaltuutettu ovat toiminnallaan vaikeuttaneet maahanmuuttoon liittyvän tiedon saatavuutta. Sen sijaan paisuneeseen julkishallintoon liittyvää tietoa on vielä helpommin saatavilla, jota kautta päästään epäsuorasti myös maahanmuuttopolitiikkaan kiinni.

Toivon, että Suomessa pystytään ajoissa purkamaan julkisbyrokratiaa, ennen kuin tilanne laman siivittämänä polarisoituu Kreikan kaltaisiin levottomuuksiin. Kreikassa on vastakkain kansa sekä korruptoitunut ja paisunut julkishallinto. Levottomuuksia lisää se, että yli 10 miljoonan asukkaan maassa arvioidaan olevan jopa miljoona laitonta siirtolaista.

[Marko Parkkola]

Ei unohdeta myöskään ylikunnallisia hirvityksiä joihin kadotetaan äänestäjien poliittinen vaikutusvalta.

[Heikki Luoto]

Ei unohdeta myöskään ylikunnallisia hirvityksiä joihin kadotetaan äänestäjien poliittinen vaikutusvalta.

Kuntien työntekijöiden ja kuntien omistamien yhtiöiden työntekijöiden lisäksi kuntayhtymissä työskentelevät sisältyvät tuohon mainitsemaani yli 500 000 työntekijän "kuntasektori"-määritelmään.

[guest7001]

Hyvä kirjoitus Heikki Luodolta.

Julkishallinto on Suomessa aivan naurettavan ylisuuri. Sen kustannukset ovat mm. 5 kertaa suuremmat, kuin maanpuolustuksen.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menottehtavittain/

Kuitenkaan valtamediassa en ole koskaan nähnyt yhtäkään kyseenalaistavaa kommenttia asiasta. Persutkaan eivät ole ottaneet (tätäkään) suurta asiaa esille missään. Varjobudjetissa ei ollut julkisen hallinnon jatkuvasta paisumisesta ja viime vuosien valtavista palkankorotuksista sanaakaan.

Luulisi, että äänestäjät kaipaisivat Persuilta oikeita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia pöydälle. Niitä nimittäin riittää... valtion menoissa on aivan tolkuton määrä läskiä.

Ai niin... Persujenkin on poliittisesti paljon helpompaa ja hauskempaa jatkaa hyvinvointivaltion teeskentelyä velkarahalla. Tosiasioiden tunnustaminen voisi viedä äänestäjiä.

[Maatiaisjuntitar]

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on lähes joka viides työllinen, yhteensä 422 000 henkilöä. Neljä viidestä kunta-alan palkansaajasta työskentelee terveydenhuollossa, opetustoimessa ja sosiaalitoimessa.

http://www.kunnat.net/fi/kunnat/toiminta/kuntien-henkilosto/Sivut/default.aspx

Tuolla mm. henkilöstö hallinnonaloittain
http://www.kuntatyonantajalehti.fi/fi/arkisto/2004/4/Documents/Henkil%C3%B6st%C3%B6m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_kasvu_pys%C3%A4htynyt[1].pdf

Vuodesta 2000 vuoteen 2010 on kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö asukasta kohden
kasvanut koko maassa. Sama kehitys on tapahtunut kaikissa sairaanhoitopiirissä.

http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr28_11.pdf

Kunta-alalla työskentelee tällä hetkellä 441 000 palkansaajaa. Henkilöstöä on enemmän kuin koskaan. Voimakkainta henkilöstömäärän kasvu on ollut jo pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmissä. Viime vuosina henkilöstömäärä on kasvanut erityisesti vanhustenpalveluissa...
Sairaanhoitajien ja lähihoitajien määrä kasvanut eniten.
Sairaanhoitajat ja lähihoitajat/perushoitajat ovat kunta-alan kaksi suurinta ammattiryhmää.

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/2012/Sivut/vanhuspalvelujen-henkilostomaara-kasvanut-eniten.aspx

Lähihoitaja + 4 561
Sairaanhoitaja  + 1 520
Koulunkäynnin ohjaaja + 1 078
Lastenhoitaja + 887
Lastentarhanopettaja + 523
Ohjaaja (kehitysvammalaitoksessa) + 322
Laitoshuoltaja + 294
Sosiaaliohjaaja + 267
Terveydenhoitaja + 259
Tuntiopettaja (päätoiminen) +232
Lehtori + 230
Ensihoitaja  + 203
Fysioterapeutti + 168
Päivähoitaja + 165
Ohjaaja +163
Terveyskeskuslääkäri + 139
Erikoistuva lääkäri +122
jne...

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/tilastot/henkilosto/suurimmat-lisaykset-henkilostossa-ammattinimikkeittain/Sivut/default.aspx