2009-05-21 Tutkimus Kanadassa: Länsimaisesta nimestä hyötyä työnhaussa

[rähmis]

Töitä saa helpommin, jos nimi on länsimaisen kuuloinen, kertoo tuore kanadalaistutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin Toronton alueen pienten ja keskisuurten yritysten asenteita ulkomaalaisiin työnhakijoihin.

Tutkijat lähettivät yrityksiin 6 000 tekaistua hakemusta sekä englanninkielisillä että aasialaisperäisillä nimillä. Hakijoiden työkokemuksen määrä ja koulutustaso olivat samanlaiset, ainoastaan nimen etninen tausta ja kokemuksen sekä koulutuksen hankintamaat vaihtelivat.

Lopputulos oli, että 16 prosenttia niistä, joiden nimi oli englanninkielinen, saivat vastauksen työnantajalta. Aasialaisperäisillä prosentti jäi 11:een.

"Ero oli selvästi isompi mitä olin odottanut. Tulokset näyttävät, että ulkomainen nimi voi olla merkittävä haitta työmarkkinoilla, vaikka hakija olisi jo toisen tai kolmannen polven siirtolainen", sanoi taloustieteilijä Philip Oreopoulos.

Hänen mukaansa tarvitaan lisätutkimusta siitä, syrjivätkö työnantajat vierasperäisiä nimiä tietoisesti vai tekevätkö he hakemuspinkkoja selaillessaan päätöksiä stereotypioiden pohjalta asiaa sen kummemmin ajattelematta. Myös isoja yrityksiä pitäisi tutkia.

Hesari

[Eurooppalainen]

Barack Hussein Obama

[aivovuoto]

Mitenköhän meille suomalaisille kävisi? Tuskin me ja esim virolaiset kuulumme samaan sarjaan muiden länsimaiden kanssa.

Oha-allahin tapaus on kuitenkin melko selvä 

[Eino P. Keravalta]

Ja mikähän se ongelma nyt sitten on?

Ainahan jostain asiasta on haittaa tai hyötyä työnhaussa. Jos työnantaja haluaa antaa paikan mieluummin kantakanadalaiselle kuin mamukanadalaiselle niin eiköhän se ole työnantajan vapaasti päätettävissä.

Syynä kantakanadalaisten suosimiseen voivat olla esim. seuraavat seikat:

1. Työnantajalla on parempia kokemuksia kanadalaisista kuin mamuista.

Ei mikään ihme. Kanadalainen osaa suuremmalla varmuudella kieltä, hänellä on suuremmalla varmuudella relevantti koulutus, hän on suuremmalla varmuudella sopeutunut kanadalaisiin tapoihin, eikä esim. uhkaa työnantajaa oikeusjutuilla koskien milloin mitäkin burkhaa tai rukouskoppeja.

2. On luonnollista, että ihmiset samaistuvat itsensä kaltaisiin ihmisiin ja suosivat heitä. Ihmiset yleensä haluavat olla omanlaistensa parissa, koska se on helpompaa ja sijaa konflikteille on vähemmän. Lisäksi ihminen tukiessaan saman arvomaailman jakavaa tukee myös omaa arvomaailmaansa ja sen toteutumista. Kyllä ihmisellä on tähän oikeus. On vain luonnollista ja isänmaallista, että kantakanadalainen pyrkii tukemaan toisia kantakanadalaisia. Näin tekee jokainen kansa ja sitä pidetään jopa moraalisena. Paitsi tietenkin Hesarissa. Pitäisikö siis kanadalaisten omassa maassaan SYRJIÄ KANADALAISIA muiden kustannuksella?

[Mr. Heat]

Ystäväni(suomalainen) joka asui kouluajat jenkeissä ja haki kesätöitä niin törmäsi siihen että Antti oli nimenä jo sen verrran eksoottinen että vaatekauppaan palkattiin mielummin Tom, Alex tai Jerry. Sukunimen lausumisvaikeudesta nyt puhumattakaan.

[Roope]

Hänen mukaansa tarvitaan lisätutkimusta siitä, syrjivätkö työnantajat vierasperäisiä nimiä tietoisesti vai tekevätkö he hakemuspinkkoja selaillessaan päätöksiä stereotypioiden pohjalta asiaa sen kummemmin ajattelematta. Myös isoja yrityksiä pitäisi tutkia.

Tietysti nimikin osaltaan vaikuttaa. Tarpeeksi paljon eri maista saapuneiden ihmisten kanssa töitä tehtyään huomaa tiettyjä stereotypioita kansallisuuksista. Esimerkiksi useimmille suomalaisille on aivan ylivoimaista kehua itseään ja kertoa osaamisestaan.

Tässä tutkimuksessa ja sen uutisoinnissa lähdettiin siitä virheellisestä olettamuksesta, että rekrytointi voisi olla virheetön prosessi. Ei se mene niin, vaan hyvin niukoista tiedoista ja asioista (sanavalinnat, kielioppivirheet, huolellisuus) tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Kaikkein tärkeintä rekrytoinnissa on virheiden välttäminen. Työyhteisöön sopimattomat yritetään tunnistaa papereiden, haastattelun ja taustaselvitysten perusteella. Mielikuvilla ja rekrytoijan intuitiolla on tärkeä osuus päätöksenteossa. Kaikkein helpointa on arvioida samankaltaisen kulttuurin ihmisiä, siksi nimen perusteella suosittiin englanninkielisiä nimiä.

Ruotsissa on kokeiltu julkisella sektorilla anonyymiä työnhakua, jossa nimi paljastuu rekrytoijalle vasta haastattelussa. Lopputulos oli se, ettei maahanmuuttajataustaisia silti valittu töihin sen enempää kuin ennenkään. Menetelmä on haudattu epäonnistuneena Ruotsissa ja Hollannissa, mutta Suomeen sitä silti ajavat Vihreät ja Astrid Thors. Vihreillä anonyymi työnhaku on jopa yksi heidän seitsemästä maahanmuuttopoliittisesta teesistään.

[Noottikriisi]

... kokemuksen sekä koulutuksen hankintamaat vaihtelivat.

Miten tästä on päätelty että vaikuttava tekijä oli juuri nimi? Ainakin minulla on ennakkoluulo että ammatikoulutus on eri maissa eri tasoista.

Esimerkiksi Timbuktun ammattikoulun metsäkoneenkuljettaja ei ehkä mielestäni olisi yhtä pätevä kuin suomalainen kollegansa. Ihan vaikka Timbuktulaisen nimi olisi Pekka ja Suomalaisen Vladimir. (Toki Pekka voisi todeta että Timbuktussa ei ole metsää... enää! )

[reino]

Kunhan Suomessakin saadaan rasisminvastainen kampanjointi täyteen vauhtiin työelämässä, niin yksikään pk-yrittäjä ei enää uskalla pyytää yhtään ulkomaalaisnimistä edes haastatteluun, koska riskinä on, että jos työpaikkahaastattelussa kysyt yhdenkin väärän kysymyksen tai katsot vähän väärällä tavalla, niin saat välittömästi vähemmistövaltuutetun juristiarmeijan kimppuusi.

Syrjinnän vastainen kampanjointi tulee siis käytännössä toimimaan täysin tavoitettaan vastaan.

[Alkuasukas]

Vihreillä anonyymi työnhaku on jopa yksi heidän seitsemästä maahanmuuttopoliittisesta teesistään.

Siinä onkin Illmannille ja Suurheadille selittelemistä jos joutuu livehaastattelun jälkeen hylkäämän sen alunperin anonyymin, kieli-ja lukutaidottomaksi osoittautuneen änkerin. Eikös noihin meinattu että joku voisi änkerin puolesta kirjoitella noita hakemuksia?

[Roope]

Miten tästä on päätelty että vaikuttava tekijä oli juuri nimi? Ainakin minulla on ennakkoluulo että ammatikoulutus on eri maissa eri tasoista.

Ruotsin kokeilussa tämäkin oli otettu huomioon. Nimen lisäksi koulutus- ja työpaikkojen nimet, kotiosoite ja jopa sähköpostiosoite oli poistettu hakupapereista. Siis kaikki mahdollinen joka antaisi vinkkiä asuinpaikasta ja taustasta. Mutta kaiken tämän vaivannäön jälkeen lopputulos oli edelleen sama kuin ennenkin.

edit:

Syrjinnän vastainen kampanjointi tulee siis käytännössä toimimaan täysin tavoitettaan vastaan.

...mikä taas on pitävä todiste syrjinnän lisääntymisestä. Julkiselle sektorille maahanmuuttajakiintiöt ja maahanmuuttajia palkkaaville pk-yrityksille tuntuva verotuki. Näin ne sen meinaavat uudessa kotouttamislaissa järjestää.

[Alkuasukas]

Ruotsin kokeilussa tämäkin oli otettu huomioon. Nimen lisäksi koulutus- ja työpaikkojen nimet, kotiosoite ja jopa sähköpostiosoite oli poistettu hakupapereista.

Siis mitvit? Haen töitä. Kerron kaiken tarvittavan hakemuksessani paitsi: en kerro kuka olen, mistä tulen, mitä osaan, missä olen käynyt kouluni ja missä olen ollut töissä.

Ainiin. Rassismi:


http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=188447

Syvalla on rasismi lansimaalaisessa ihmisessa. Ei muuta voi sanoa.

Toivottavasti suomeen tulee maahanmuuttajia moninkertaisesti nykyiseen verrattuna, ainoastaan silla saadaan suomalaiset tekemisiin ulkomaalaisten kanssa ja ajanmittaan rasistiset pelot ja ennakkoluulot karisevat.

[Roope]

Siis mitvit? Haen töitä. Kerron kaiken tarvittavan hakemuksessani paitsi: en kerro kuka olen, mistä tulen, mitä osaan, missä olen käynyt kouluni ja missä olen ollut töissä.

Tuo kaikki pitää ilmaista niin, ettei käy ilmi missä paikassa on ollut koulussa tai töissä. Koulutus ja työkokemus ruksitaan vaativuuden ja keston perusteella. Samalla katoaa paljon hakemuksessa ollutta tietoa.

[Alkuasukas]

Tuo kaikki pitää ilmaista niin, ettei käy ilmi missä paikassa on ollut koulussa tai töissä. Koulutus ja työkokemus ruksitaan vaativuuden ja keston perusteella. Samalla katoaa paljon hakemuksessa ollutta tietoa.

Just just.

Hakemus yliopistollisen sairaalan ylilääkärin virkaan

Hakija: Anonyymi

1. Koulutus : Sisätautien erikoislääkäri (2 viikon poppamieskoulutus Ugabandiassa)
2. Työkokemus: 10 vuotta sairaalan ylilääkärinä (sairaala on savimaja Ugabandiassa)


Tästä se lähtee, haastattelu, sano.

[Miniluv]

Minkähänlainen merkitys tuossa on Affirmative action-tyyppisillä ohjelmilla? Eli luottavatko työnantajat samalla tavalla etno-osaajien arvosanoihin kuin kantakanadalaisten?

Toivottavasti suomeen tulee maahanmuuttajia moninkertaisesti nykyiseen verrattuna, ainoastaan silla saadaan suomalaiset tekemisiin ulkomaalaisten kanssa ja ajanmittaan rasistiset pelot ja ennakkoluulot karisevat.

Hajotkoon Suomi, kunhan pelot ja ennakkoluulot karisevat...

[Ernst]

Minä haastattelen (osa)työkseni työpaikkojamme hakevia. Hakijaa ei palkata, jos hän ei ymmärrä esittämiäni kysymyksiä tai ei halua niihin vastata asiallisesti tai ei pysty vastaamaan. Värillä ja taustalla ei ole väliä.

[gloaming]

Toivottavasti suomeen tulee maahanmuuttajia moninkertaisesti nykyiseen verrattuna, ainoastaan silla saadaan suomalaiset tekemisiin ulkomaalaisten kanssa ja ajanmittaan rasistiset pelot ja ennakkoluulot karisevat.

Hajotkoon Suomi, kunhan pelot ja ennakkoluulot karisevat...

Eikö se Kanada ollutkaan se värikäs onnela, jota monikultturismiusko on siunannut ja oikeamieliseksi muuttanut? Paratiisiin olikin päässyt luikertelemaan kavala rassismi? Vai olisiko kuitenkin niin, että monikultturistisella rajat auki -politiikalla ja rasismilla on yhteys (Disclaimer: kuvaako mainittu tutkimustulos ylipäätään ensisijaisesti työhönottajien rasistista ideaatiota jää vähintään epäselväksi. Jokainen rekrytoinnissa koskaan toimijana tietää, että kyseessä on erittäin monitahoinen prosessi, jossa erilaisilla "tunnelmilla" on huomattava psykologinen merkitys, hieman kuten pörssissä)?

Mutta jos yritettäisiin kuitenkin vähän vielä kovempaa.

Otetaan vielä muutama kymmentä miljoonaa kehitysmaiden asukasta elätiksi yhteiskuntiimme. Panostetaan kotoutukseen vielä vähän lisää rahaa ja muita resursseja. Syrjitään positiivisesti vielä vähän enemmän. Säädetään vielä vähän lisää lakeja ajatusrikoksista ja "syrjinnästä", joissa syytetyllä on velvollisuus näyttää syyttömyytensä ("tuokaa syyllinen sisään!"). Käynnistetään vielä vähän lisää oikeusprosesseja kritiikin hiljentämiseksi. Aloitetaan vielä vähän lisää antirasistisia kampanjoita tiedotusvälineissä ja kouluissa. Järjestetään vielä vähän lisää "antifasistisia" mellakoita.

Niin silloin, silloin aukeaa monikultturistinen onnela, ah auvoa ja moneutta!

Ja jos ei aukea, niin...

...yritetään vielä vähän lisää. Otetaan vielä muutama kymmentä miljoonaa kehitysmaiden asukasta elätiksi yhteiskuntiimme. Panostettaisiin kotoutukseen vielä vähän lisää rahaa ja muita resursseja jne.

Ja jos mikään muu ei auta, vaihdetaan väestö/kulttuuri, joilla ei ollut monikultturismia nuiviessaan olemassaolon oikeutta.

[Roope]

Minkähänlainen merkitys tuossa on Affirmative action-tyyppisillä ohjelmilla? Eli luottavatko työnantajat samalla tavalla etno-osaajien arvosanoihin kuin kantakanadalaisten?

Suomessa AA-projektit eivät ole vielä lähteneet näkyvästi liikkeelle. Maahanmuuttajataustaiset saavat peruskoulussa ohjeiden mukaan parempia arvosanoja kuin heidän tuloksensa edellyttävät, mutta vääristymä ei ole kovin suuri kokonaisuuden kannalta. Toisaalta Arajärven raportti ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian luonnos olivat välähdyksiä siitä, mitä AA-rintamalla seuraa parin vuoden sisällä. Lopputuloksen tasa-arvo etnisille ryhmille hintaan mihin hyvänsä. Tosin itse lopputulos ei tunnu olevan niin tärkeää kuin kipu sitä tavoiteltaessa.

Pk-sektorin työnantajat eivät ole tyhmiä, kun omat rahat ovat kyseessä. He oppivat kiertämään fiksusti mitä tahansa säädöksiä. Jos haastatteluja hankaloitetaan liikaa tai on pelättävissä syrjintäoikeudenkäyntejä, niin rekrytoinnit ulkoistetaan konsulttifirmoille tai tehdään pelkkiä suorahakuja. Turhaa ja kallista touhua.

[gloaming]

Pk-sektorin työnantajat eivät ole tyhmiä, kun omat rahat ovat kyseessä. He oppivat kiertämään fiksusti mitä tahansa säädöksiä. Jos haastatteluja hankaloitetaan liikaa tai on pelättävissä syrjintäoikeudenkäyntejä, niin rekrytoinnit ulkoistetaan konsulttifirmoille tai tehdään pelkkiä suorahakuja. Turhaa ja kallista touhua.

Joka tuo vain lisää jäykkyyttä jo entisestään eräälle maailman jäykimmistä työmarkkinoista.

[Eino P. Keravalta]

Anonyymi työnhaku? Mahtaa työnantaja pitää koko sakkia rikollisina, kun eivät voi omalla nimellään esiintyä! Samalla sitten pitäisi työhaastattelu hoitaa sähköpostilla, ettei vain hakijan naamataulu vaikuta päätökseen. Puhelimessa ei voi haastatella, koska jollakin hakijoilla saattaa olla miellyttävämpi puheääni kuin toisilla ja se ei ole oikein! Mutta hei, eihän sähköpostillakaan voi haastatella, koska kaikkien äidinkieli ei ole suomi! Ehkä olisikin vain parasta arpoa se, kuka työpaikan hakijoista saa. Tai ainakin asettaa tukevat keenerikiintiöt joka työpaikalle.

[Kaarin M]

Minä haastattelen (osa)työkseni työpaikkojamme hakevia. Hakijaa ei palkata, jos hän ei ymmärrä esittämiäni kysymyksiä tai ei halua niihin vastata asiallisesti tai ei pysty vastaamaan. Värillä ja taustalla ei ole väliä.

Komppaan täysin, palkkaan pätevimmän.

[Ernst]

Pk-sektorin työnantajat eivät ole tyhmiä, kun omat rahat ovat kyseessä. He oppivat kiertämään fiksusti mitä tahansa säädöksiä. Jos haastatteluja hankaloitetaan liikaa tai on pelättävissä syrjintäoikeudenkäyntejä, niin rekrytoinnit ulkoistetaan konsulttifirmoille tai tehdään pelkkiä suorahakuja. Turhaa ja kallista touhua.

Mistä syystä palaamme taas peruskysymykseen: miksi ihmeessä maassamme pitää olla toistaitoisia tulijoita, joiden työllistyminen normaalimenettelyillä ei onnistu?

Olisi helpompaa, jos koko työmarkkinajuridiikan ei tarvitsisi taipua vaan ulkomaalaislaki taipuisi.

[Ernst]

Minä haastattelen (osa)työkseni työpaikkojamme hakevia. Hakijaa ei palkata, jos hän ei ymmärrä esittämiäni kysymyksiä tai ei halua niihin vastata asiallisesti tai ei pysty vastaamaan. Värillä ja taustalla ei ole väliä.

Komppaan täysin, palkkaan pätevimmän.

Näin olen toiminut, eikä kukaan ole inissyt. Vielä. Pätevin on muuten välillä ollut vaikeavammainen ja/tai muuten vähemmistössä elelevä. Koska ammattipätevyys on alallani hyvin tarkkaan säädelty, yhtään mamua (vars.) ei ole vielä hakenut paikkaa.

[Roope]

Tässä tutkimus: http://riim.metropolis.net/Virtual%20Library/2009/WP09-03.pdf

Proffan haastattelu:
http://www.cbc.ca/canada/british-columbia/story/2009/05/20/bc-ubc-job-study.html
http://www.cbc.ca/mrl3/8752/bc/ondemand/video/bc-090520-philip-oreopoulos-INTERVIEW.wmv (video, 13:32 min)

Tieteellisesti tutkimus varmaan on ihan validi, mutta johtopäätöksissä mättää. Kannattaa tutustua aiheeseen, koska aivan varmasti tähän tutkimukseen vedotaan jatkossa myös suomalaisten työnantajien rasismin osoittajana, kun perustellaan kiintiöitä ja syrjivää erityiskohtelua tasa-arvolla.

Name-based discrimination may contravene human rights laws, he said, although more research is needed to determine whether the employers' behaviour was intentional.

"There's certainly an element of unfairness going on that an individual with a distinct foreign name is not being given the chance to go to the next round and prove to the employer that they could be a better candidate," Oreopoulos said.

The study also found employers preferred Canadian work experience over Canadian education.

For resumés with foreign names and education, call backs nearly doubled when the applicant had held one previous job in Canada.

"This suggests policies that prioritize Canadian experience or help new immigrants find initial domestic work experience might significantly increase their employment chances," Oreopoulos said.

Löytyipä muuten se Thorsin (tietämättään) haastattelussa viittaama ruotsalaistutkimuskin:

Carlsson and Rooth (2007) found callback rates were 50 percent higher for equivalent resumes with Swedish names, and that the effects were higher when the employer was a small firm and the recruiter was male.

[gloaming]

Tässä tutkimus: http://riim.metropolis.net/Virtual%20Library/2009/WP09-03.pdf

Kannattaa lukea ihan ajatuksella, paperi ei ole kovin pitkä.

Asetelma koskee pisteytysjärjestelmällä maahan tulleita (vähintään bachelor-tason tutkinto).

Metodologisesti en keksi ensilukemalta mitään suurempaa ongelmaa. Tuloksissa on tiettyjä epäloogisuuksia (esim. brittiläisillä vierasperäisillä nimillä Kanadassa saadun työkokemuksen puuttuminen nosti yhteydenottojen määrää), joita tutkijat olisivat voineet kommentoida.

Nähdäkseni työhönottajat toimivat täysin loogisesti ja odotetusti. Paikallisen työkokemuksen määrä oli siis ratkaisevin tekijä (mm. yli kaksinkertaisti yhteydenotot ulkomaisilla nimillä hakeneilla).

Diskussiossa tutkijoilla on taustaolettamus, että jos hakemuksen tiedot kaltaistetaan (mutta hakijoiden tausta on nimen perusteella oletettavissa erilaiseksi), hakijat ovat työnantajan kannalta ominaisuuksiltaan, sopivuudeltaan ja pätevyydeltään samanlaisia. En tiedä, mihin tällainen taustaolettamus perustuu, tuskin tutkimustietoon, ilmeisesti Ontario Human Rights actiin, jota diskussiossa siteerataan. Työnantajilla on kuitenkin omat kokemuksensa ja puskaradionsa kokemuksista, jotka vaikuttavat arviointiin. En keksi äkkiä mitään selkeää syytä olettaa, että nämä kokemukset olisivat virheellisiä ja johtaisivat harhaan. Työnantajien intresseissä aivan ylivoimaisen tärkeimpänä on kuitenkin maksimoida tuottavuus/tehokkuus (-> share holder value etc.), ei esim. etnistä monimuotoisuutta tai monotoniaa.

Huomio oletetusta 2. polven maahanmuuttajuudesta nimen perusteella on outo. Jos hakemuksessa ei ole mainittu hakijan syntymäpaikkaa, työhönottaja tuskin voi tehdä johtopäätöksiä asian suhteen.

[asta]

Ei tämä tutkimustulos yllätä ja vastaavaa tapahtuu Suomessakin ainakin asuntojonoissa. Mielestäni sekä työhönotossa, että asuntojen hakemisessa tulisi olla anonymiteetti. Ei ole kenenkään etu istuttaa osaavia ulkomaalaisia kortistossa vain siksi ettei heidän nimensä ole Ville Virtanen.

[gloaming]

Mielestäni sekä työhönotossa, että asuntojen hakemisessa tulisi olla anonymiteetti.

Loukkaisi työhönottajan ja vuokralleantajan oikeuksia ja muutoinkin (koetellusti) kuolleena syntynyt ajatus.

Ei ole kenenkään etu istuttaa osaavia ulkomaalaisia kortistossa vain siksi ettei heidän nimensä ole Ville Virtanen.

Ymmärtääkseni Suomessa vallitsee tällä hetkellä suurimmalla osalla aloista työvoiman liikatarjontaa, josta johtuen erittäin huomattavia määriä ihmisiä on työttömyyskorvauksen piirissä. Tämä ei muutu, vaikka kaikkien nimeksi muutettaisiin "Ville Virtanen".

[Miniluv]

Minkähänlainen merkitys tuossa on Affirmative action-tyyppisillä ohjelmilla? Eli luottavatko työnantajat samalla tavalla etno-osaajien arvosanoihin kuin kantakanadalaisten?

Suomessa AA-projektit eivät ole vielä lähteneet näkyvästi liikkeelle. Maahanmuuttajataustaiset saavat peruskoulussa ohjeiden mukaan parempia arvosanoja kuin heidän tuloksensa edellyttävät, mutta vääristymä ei ole kovin suuri kokonaisuuden kannalta. Toisaalta Arajärven raportti ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian luonnos olivat välähdyksiä siitä, mitä AA-rintamalla seuraa parin vuoden sisällä. Lopputuloksen tasa-arvo etnisille ryhmille hintaan mihin hyvänsä. Tosin itse lopputulos ei tunnu olevan niin tärkeää kuin kipu sitä tavoiteltaessa.

Pk-sektorin työnantajat eivät ole tyhmiä, kun omat rahat ovat kyseessä. He oppivat kiertämään fiksusti mitä tahansa säädöksiä. Jos haastatteluja hankaloitetaan liikaa tai on pelättävissä syrjintäoikeudenkäyntejä, niin rekrytoinnit ulkoistetaan konsulttifirmoille tai tehdään pelkkiä suorahakuja. Turhaa ja kallista touhua.

Okei. Mutta ihmettelin Kanadan tilannetta.

[Roope]

Metodologisesti en keksi ensilukemalta mitään suurempaa ongelmaa. Tuloksissa on tiettyjä epäloogisuuksia (esim. brittiläisillä vierasperäisillä nimillä Kanadassa saadun työkokemuksen puuttuminen nosti yhteydenottojen määrää), joita tutkijat olisivat voineet kommentoida.

Oreopoulos yritti todistella, ettei mieluiten samanlaisen etnisen ja kielitaustan omaavien palkkaus ("taste-based discrimination") selittäisi eroja, vaan kyse on tietoisesta syrjinnästä. Tätä perusteltiin sillä, ettei tausta muka olisi niin tärkeää rekrytointifirmoille kuin työnantajille itselleen. Todellisuudessa tilanne on juuri päinvastainen. Rekrytointifirmat yrittävät kaikin keinoin välttää virhearvioita, etteivät työnantajat pettyisi. Erityisen huvittavaa oli se, että kun aasialaistaustaiset valitsijat valikoivat normaalia vähemmän muita aasialaistaustaisia haastatteluihin, niin se muka tuki Oreopouloksen kantaa syrjinnästä.

Tutkija yritti väittää tulosten todistavan Ontarion lakien vastaisen nimen perusteella tapahtuvan syrjinnän, mutta siitäkään ei ollut kuin tilastollista näyttöä. Kanadalaisniminen joutuu tekemään 3,3 hakemusta päästäkseen todennäköisesti haastatteluun ja aasialaisniminen 4,5 hakemusta. Tällä Oreopoulos selitti maahanmuuttajien tuplatyöttömyyden. Ei kovin uskottavaa.

Olisiko muuten ollut liian vaikeaa kysyä rekrytointitoimistoilta, mitä kriteerejä he painottavat haastateltavien valinnassa ja millaisia johtopäätöksiä he tekevät nimistä ja osoitteista? Ettei tutkijan olisi tarvinnyt keksiä kaikkea pelkästään omasta päästään.

Mielestäni sekä työhönotossa, että asuntojen hakemisessa tulisi olla anonymiteetti. Ei ole kenenkään etu istuttaa osaavia ulkomaalaisia kortistossa vain siksi ettei heidän nimensä ole Ville Virtanen.

Luepa ketjua taaksepäin. Anonymiteettiä työnhaussa on kokeiltu tuloksetta esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa. Ulkomaalaiset eivät saaneet sen enempää töitä, mutta byrokratia kasvoi ja rekrytointikulut nousivat. Miksi nähdä vaivaa sellaisen takia, josta ei ole kuin haittaa?

[gloaming]

Olisiko muuten ollut liian vaikeaa kysyä rekrytointitoimistoilta, mitä kriteerejä he painottavat haastateltavien valinnassa ja millaisia johtopäätöksiä he tekevät nimistä ja osoitteista? Ettei tutkijan olisi tarvinnyt keksiä kaikkea pelkästään omasta päästään.

Näin on jo tehty (myös työnantajien osalta). Mutta koska tulokset eivät ole tutkijoiden hypoteeseja tyydyttäviä, pitää yrittää etsiä "tiedostamatonta rasismia" jne.

[gloaming]

Ylipäätään olisi ollut mielenkiintoista nähdä tuloksia muillein eurooppalaisille etnisyyksille kuin brittiläisille (esim. suomalaiset).

Mielestäni on itsestään selvää, että jos nyt lähtisin Kanadaan työnhakuun, olisin heikommassa asemassa kantaväestöön nähden työnhakutilanteessa huolimatta varsin suotuisasta cv:stäni (en ole koskaan työskennellyt Kanadassa). Minusta tällainen perusteltu diskriminaatio ihan ok, jopa itsestään selvää. Kilpailisin kuitenkin henkilöitä vastaan, jotka ovat jo kehdosta lähtien sosiaalistuneet ko. yhteiskuntaan, kulttuuriin jne.

Koomista on, että tällaisista asioista tulee 1) uutinen, 2) rikos vasta, jos diskriminaation kohteena on "näkyvä toiseus" (= "varsinainen maahanmuuttaja").