2012-09-26 Länsiväylä: Osa Kirstinmäen vuokrataloista puretaan

[skrabb]

Osa Kirstinmäen vuokrataloista puretaan
26.9.2012 08:00, Päivitetty: 26.9.2012 10:08
(08:00)

Sunantien ja Kirstintien kulmassa sijaitseva kerrostalokortteli Suvelassa aiotaan uudistaa lähivuosina perusteellisesti.
Osa peruskorjauksen tarpeessa olevista Espoon Asunnot Oy:n (entinen Espoonkruuunu) vuokrakerrostaloista puretaan ja tilalle rakennetaan uusia vuokra-, asumisoikeus ja omistusasuntoja. Pystyyn jäävät talot peruskorjataan ja niitä korotetaan.

Alustavan maankäyttösuunnitelman lähtökohtana on ollut kasvattaa nykyinen asuinrakennusoikeus noin puolitoistakertaiseksi.
Tilaa uudisrakentamiselle saadaan siirtämällä autopaikat maan alle.

Korttelissa on nyt kaikkiaan 319 Espoon Asuntojen ja Hoasin omistamaa asuntoa.
Uudistamisen jälkeen määrä kohoaa 528 asuntoon. Vuokra-asuntoja niistä olisi reilut 350.
–?Meidän vuokra-asuntojen määrä pysynee nykyisellään, mutta kohteeseen tulee enemmän pienempiä asuntoja, Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kallio arvioi.
Kaupungin vuokra-asuntojen neliövuokriin peruskorjaus merkitsee Kallion arvion mukaan muutaman euron korotusta.

Alueelle on suunniteltu myös noin 70 asuntoa käsittäviä townhouse-tyyppisiä kaupunkipientaloja. Osa niistä olisi vuokrattavia, osa omistusasuntoja.
Säilytettävien kiinteistöjen katoille on mallattu myös kattohuoneistoja.

Suurkorttelia reunustavat alustavissa visioissa 2–7-kerroksiset "käärmetalot".
Uudella ilmeellä ja erityyppisten asumismuotojen tuomisella kortteliin halutaan romuttaa alueen maine rapistuneena vuokratalokeskittymänä.

Suvelan Onni -nimeä kantavassa suunnitelmassa suurkortteliin on suunniteltu muun muassa asukkaille yhteistä palstaviljelyaluetta. Mukana on myös visio liike-, virkistys- ja harrastustilojen tuomisesta omaan korttelitaloon.
Vanha-Espoon aluearkkitehti Liisa lkosen mukaan suunnitelmat alueen kokonaisilmeestä ovat vielä alustavia.
–?Tavoite on kuitenkin huomattavasti parantaa asukkaiden asuinympäristön laatua.
–?Nykyiset kiinteistöt kaipaavat kipeästi peruskorjausta lähivuosina. Tavanomaisen korjaamisen sijasta lähdettiin etsimään toisenlaista mallia uudistaa koko alue, aluearkkitehti Liisa Ikonen kertoo.
Lopullisia päätöksiä purettavista tai säilytettävistä kiinteistöistä ei ole vielä tehty.

Avanto Arkkitehdit Oy:n laatimassa alustavassa maankäyttösuunnitelmassa Espoon Asuntojen vuokrataloista kokonaan purettavaksi on kaavailtu Kirstinharju 8:n kiinteistö, Kirstinharju 4 ja 6 suunnitellaan purettavaksi osittain. Kirstinmäki 6:n vuokrakerrostalo aiotaan säilyttää.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto näytti maanantaina hankkeelle vihreää valoa ja antoi kehotuksen tarvittavien kaavamuutosten käynnistämisestä.
Kaavatyö kestää Ikosen arvion mukaan vähintään puolitoista vuotta.
–?Toiveena on, että varsinaisiin rakennustöihin päästäisiin viimeistään 2015.
Jos aikataulu pitää, on kasvonsa perusteellisesti uudistava alue valmis vuoteen 2020 mennessä.

Seppo Korkman

Suvelan Onni
?
1970-luvun alussa rakennetun alueen nykyinen kerrosala on 27?000 kerrosneliömetriä.
?
Tulevaisuudessa kerrosneliöitä tulee olemaan noin 45?000.
?
Asuntoja olisi kaikkiaan 528. Niistä omistus- ja asumisoikeusasuntoja 174.
?
Espoon Asunnot Oy:n hallinnoimia vuokra-asuntoja alueelle jää 226.
?
Hoasin opiskelija-ja nuorisoasuntoja alueella on tulevaisuudessakin 128.
?
Autopaikkoja tulee 579 eli 0,8–1 asuntoa kohden.
?
Autopaikat rakennetaan lähes kokonaan maan alle.
?
Lähde: Espoon kaupunki, Suvelan Onni -kehittämishanke.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/148004-osa-kirstinmaen-vuokrataloista-puretaan

kohteeseen tulee enemmän pienempiä asuntoja

l. suuren suuria perheasuntoja ei rakenetakaan? Kuinkas nyt niin? Eikö isoista asunnoista ole ollut mahdoton pula? On pitänyt jopa kaksi huoneistoa yhdistää, että lapsirikkaat perheet ovat saaneet käypäsen kämpän! 

[vilach]

1970-luvun alussa rakennetun alueen nykyinen kerrosala on 27?000 kerrosneliömetriä.
?
Tulevaisuudessa kerrosneliöitä tulee olemaan noin 45?000.

Katsoin tämän korttelin satelliittikuvia ja näyttää siltä, että monet taloista sijaitsevat liian lähellä toisiaan, eli liian tiiviisti. Tämä heikentää asumisviihtyvyyttä merkittävästi, koska viereinen talo peittää suuren osan taivaasta ja ikkunanäkymä on epämiellyttävä, koska liian lähellä on toinen talo.
Nyt halutaan vielä madaltaa asumisviihtyvyyttä.

Todella väljällä (asuinkerrosala on 1/2 tontin pinta-alasta) talojen tiheydellä ja 2/3 täyttöasteella (asukkaita on 2/3 huoneiden määrästä) suurhelsingin väestö mahtuu ympyrään, jonka halkaisija on 10 kilometriä, eli pinta-ala 77 neliökilometriä. Suurhelsingin pinta-ala on noin 400 neliökilometriä, eli sen väestöntiheys on hyvin matala. On paljon peltoja, metsiä, valtavia omakotitaloalueita. Ja samaan aikaan kerrostaloja rakennetaan hyvin tiivisti. Usein niin tiivisti, että koko suurhelsingin väestö 2/3 täyttöasteella mahtuisi ympyrään, jonka halkaisija on 6 kilometriä. Sen lisäksi näissä taloissa on usein pienet ikkunat ja todella syvät parvekkeet, parvekkeen katto peittää lähes koko taivaan, valoa tulee sisään hyvin vähän, asutaan, kuin luolassa, tästä seuraa masennus. Ja tämä 4000 euron neliöhinnalla.
Tätä maata hallitsevat maanpetturit.

l. suuren suuria perheasuntoja ei rakenetakaan?

Suomessa lähes puolet talouksista ovat yhden hengen talouksia, mutta yksiöitä on vain murto-osa.

[vihapuhegeneraattori]

Suurkorttelia reunustavat alustavissa visioissa 2–7-kerroksiset "käärmetalot".
Uudella ilmeellä ja erityyppisten asumismuotojen tuomisella kortteliin halutaan romuttaa alueen maine rapistuneena vuokratalokeskittymänä.

Onnea vaan matkaan. Se maine tosin ei tule välttämäti vanhoista taloista, vaan uusista (ja vanhoista) asukkaista. Kuka haluaa ostaa "townhouse" tyylisen talon kerrostalojen keskeltä ja lähettää lapsensa naapurissa sijaitsevaan mokukouluun. Lapsi saa turpaan sekä omilta (koska asuu "leveästi") ja vierailta (on väärän värinen/uskoinen).

[Ajattelija2008]

Jos Pääkaupunkiseudun miljoona asukasta ahdettaisiin 77 neliökilometrille, niin se olisi 13 000 asukasta per neliökilometri, eli ei mitenkään väljää asumista. Ja tarvitaanhan kaupungissa tilaa myös työpaikoille ja muille toiminnoille.

Mutta joka tapauksessa Helsingin, Espoon ja Vantaan tuhat neliökilometriä riittää moninkertaiselle väkimäärälle. "Tonttipula" on keinotekoista ja kaupungit pyrkivät ylläpitämään pulaa saadakseen hyvän hinnan myymistään tonteista. Kyseessä on siis piilotettu kiinteistövero.

[Eino P. Keravalta]

Sen sijaan, että kelpo asuntoja puretaan, pitäisi purkaa turvapaikanhakijoiden maassaolo-oikeuksia runsaalla kädellä. Näin alueen maine ja viihtyvyys kohenevat valtavasti. Lisäksi yhteiskunta säästää satoja miljoonia.

[skrabb]

l. suuren suuria perheasuntoja ei rakenetakaan?

Suomessa lähes puolet talouksista ovat yhden hengen talouksia, mutta yksiöitä on vain murto-osa.

Ihan oikeassa olet, mutta: 

Somalien suurperheille vaikea löytää asuntoja Helsingissä
16.11.2009

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa lähivuosina, ja sen myötä Suomeen uskotaan tulevan tuhansia somaleita. Ulkomailla on jopa parintuhannen ihmisen jono, joka odottaa pääsyä Suomeen.

Suurin osa tulijoista asettuu pääkaupunkiseudulle ja lähes jokainen turvapaikan saanut anoo perheen yhdistämistä.

"Meillä on esimerkkejä perheistä, joissa voi olla jopa 10–15 jäsentä", Helsingin maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kerstin Söderlund sanoo.

Pelkästään Somaliasta on viime vuosien aikana saapunut parituhatta turvapaikanhakijaa, jotka ovat nyt alkaneet saada oleskelulupia. Sen myötä he ovat alkaneet anoa myös perheen yhdistämisiä.

Suuret perheet näkyvät paineena Helsingin asuntojonoissa. Helsingissä suurten perheiden asuntoja on kehnosti tarjolla.

Kun perheessä on jopa 20 jäsentä, isoimmatkin asunnot käyvät ahtaiksi.

"Viime keväänä tehdyn selvityksen mukaan joka neljäs kotouttamisvaiheessa oleva somali on asunnoton tai asuu puutteellisesti", Helsingin maahanmuuttajapalveluiden päällikkö Sari Karisto sanoo.

Helsinki on herännyt ongelmaan myöhässä, sillä kaupunginhallitus määräsi vasta viime maanantaina kaupungin maankäyttö ja asuntosuunnittelusta vastaavat virkamiehet laatimaan maahanmuuttajien asunto-oloja pohtivan toimenpideohjelman.

Kristiina Markkanen, HS

Täällä keskustelua aiheesta.
http://hommaforum.org/index.php/topic,17630.0.html   

[jmk]

Suurhelsingin pinta-ala on noin 400 neliökilometriä, eli sen väestöntiheys on hyvin matala. On paljon peltoja, metsiä, valtavia omakotitaloalueita. Ja samaan aikaan kerrostaloja rakennetaan hyvin tiivisti.

Saan tekstistäsi vaikutelman, että omakotitaloalueet ovat jonkinlainen ongelma ja kaikki pääkaupunkiseutulaiset pitäisi mieluummin pakottaa kerrostaloihin.

Ihmiset kuitenkin viihtyvät erilaisissa ympäristöissä, yksi kaipaa tiheää metropolia ja toinen omakotitaloa. Voi olla aika haasteellista pakottaa kaikki kerrostaloihin. Jengi lähtee silloin lätkimään.

Eivätkä kaikki kerrostaloalueetkaan ole tiiviitä, jos nyt sitä jostain syystä pidetään ehdottomasti tavoiteltavana. Talot voivat sinänsä olla ahtaita ja ankeita, mutta samalla alueella käytetään sitten hehtaarikaupalla tilaa vaikkapa maanpäällisiin paikoitusalueisiin sen sijaan, että autotkin pantaisiin tilatehokkaasti pysäköintitaloihin tai -kerroksiin. Mikäs siinä, halvempaahan se on, ja jos kerran tilaa riittää niin miksei. Mutta turha silloin on selittää että ko. alueet ovat jotenkin tilatehokkaita.

[vilach]

Jos Pääkaupunkiseudun miljoona asukasta ahdettaisiin 77 neliökilometrille, niin se olisi 13 000 asukasta per neliökilometri, eli ei mitenkään väljää asumista. Ja tarvitaanhan kaupungissa tilaa myös työpaikoille ja muille toiminnoille.

Tietysti tarvitaan myös kouluja, työpaikkoja, kauppoja, puistoja, mutta minä puhuin asuintalojen tiheydestä. Se on todella epäoikeudenmukaista, kun rakennetaan kerrostaloja todella tiiviisti kaupungissa, jonka väestön tiheys on todella alhainen ja samalla rakennetaan ne usein liian pienillä ikkunoilla ja liian syvillä parvekkeella, hyvin vähän päivän valoa tulee sisään ja tämä kaikki 4000 euron neliöhinnalla.

Sen sijaan, että kelpo asuntoja puretaan, pitäisi purkaa turvapaikanhakijoiden maassaolo-oikeuksia runsaalla kädellä. Näin alueen maine ja viihtyvyys kohenevat valtavasti. Lisäksi yhteiskunta säästää satoja miljoonia.

Niille kehitysmaalaisille, joilla on jo Suomen kansalaisuus ja joita ei voi karkoittaa voi tehdä säännön 1 lapsi per perhe. Silloin kehitysmaalaisten määrä lähtee laskuun.

Ihan oikeassa olet, mutta: 

Somalien suurperheille vaikea löytää asuntoja Helsingissä
16.11.2009

Pulaa on yksiöistä (yhden hengen talouksille) ja viisioista, kuusioista, seitsemöistä.
On liikaa kaksioita, kolmoita ja neliöitä. Näille kehitysmaalaisille pitää tehdä sääntö: 1 lapsi per perhe, toimeentulotuki maksimissaan vain kolmelle ja maksimiasunto on kolmio. Jos tekevät enemmän, niin asuvat silti kolmiossa ja elättävät ylimääräisiä lapsia kokonaan itse, myös koulutus ja terveydenhuolto.
Jos alkavat varastamaan niin Suomen kansalaisuuden saaneita lähetetään työleiriin, muita takaisin kotimaahan.

Saan tekstistäsi vaikutelman, että omakotitaloalueet ovat jonkinlainen ongelma ja

Omakotitaloalueet ovat juuri ongelma. 50-80 luvulla myytiin valtavia alueita omakotitaloille pilkkahintaan ja sen takia nyt vapaata maata on vähän 15 kilometrin säteellä keskusta.
Omakotitaloille pitää myydä maata pilkkahintaan, mutta kaukana keskustasta.

kaikki pääkaupunkiseutulaiset pitäisi mieluummin pakottaa kerrostaloihin.

Ketään ei pidä pakottaa mihinkään. Pitää tehdä omakotitalonasumisesta liian kallista lähellä keskustaa, niin että lähellä keskustaa olisi vain kerrostaloja ja kauempana runsaasti omakotitaloja. Nyt vain 7-8 kilometrin päässä keskustasta on laajoja omakotitaloalueita. Esim pakila.

[jmk]

Ketään ei pidä pakottaa mihinkään. Pitää tehdä omakotitalonasumisesta liian kallista lähellä keskustaa, niin että lähellä keskustaa olisi vain kerrostaloja ja kauempana runsaasti omakotitaloja. Nyt vain 7-8 kilometrin päässä keksusta on laajoja omakotitaloalueita. Esim pakila.

Hirveetä, että muutama viihtyisä omakotialuekin on jäänyt noin lähelle. Kyllä pitäisi omakotiasujat karkottaa vähintään 50 kilometrin päähän. Ai niin, mutta ne penteleet käyvät sitten sieltä töissä autolla. Estetään se tukkimalla liikenneväylät. Sittenpähän jäävät sinne 50 kilometrin päähän ja tekevät siellä työnsä, lälläslää! Rakennetaan me täällä vain ja ainoastaan tiiviitä kerrostaloalueita.

Ja sitten ihmetellään mihin Helsingistä katosivat yritykset ja veronmaksajat.

[vilach]

Hirveetä, että muutama viihtyisä omakotialuekin on jäänyt noin lähelle.

Hirveä on se, että 15 kilometrin sääteellä on näitä alueita on runsaasti.
Ja samalla 17 kilometrin päässä keskustasta Kivenlahdessa on tiiviisti rakennettuja kerrostaloja, joissa on matala asumisviihtyvyys. Maata pitää myydä sekä kerros-, että omakotitaloille samaan hintaan. Eikä kuin nyt, omakotitaloille paljon halvemmalla, kuin kerrostaloille.

Kyllä pitäisi omakotiasujat karkottaa vähintään 50 kilometrin päähän.

Näytä minulle missä minä kirjoitin, että suurhelsingissä pitää kaavoittaa tontteja omakotitaloille vain yli 50 kilometrin päässä keskustasta.

Minun mallissa suurhelsingin väestön tiheys olisi sama, kuin nyt (runsaasti omakotitaloja), mutta keskimääräinen työmatkat pituus olisi lyhyempi, kuin nyt, koska kerrostaloasujat asuisivat lähellä keskustaa ja omakotitaloasujat kaukana. Esim. pakilassa olisi ainoastaan kerrostaloja, kivenlahdessa omakotitaloja.

[jmk]

Hirveä on se, että 15 kilometrin sääteellä on näitä alueita on runsaasti.

Mikä ongelma se on, että niitä on olemassa? 15 kilometrin säteellä on monentyyppistä asuinaluetta. Jos haluat mahdollisimman ahtaalle kerrostaloalueelle niin muuta sinne, on niitä tarjolla.

[vilach]

Toistaan:

Näytä minulle missä minä kirjoitin, että suurhelsingissä pitää kaavoittaa tontteja omakotitaloille vain yli 50 kilometrin päässä keskustasta.

Mikä ongelma se on, että niitä on olemassa?

Etkö osaa lukea?

Jos haluat mahdollisimman ahtaalle kerrostaloalueelle niin muuta sinne, on niitä tarjolla.

Näytä minulle missä minä kirjoitin, että pidän ahtaasta kerrostaloalueesta?
Minä kirjoitin monta kertaa juuri päinvastaista. Ja monta kertaa kirjoitin, miten ihmettelen miksi monet ostavat huippukalliilla hinnalla asunnon hyvin tiiviissä kaupunosassa, esim keskusta, kuin halvemalla saa asunnon 10 kilometrin päässä keskusta väljässä kaupunginosassa. Pidän näitä ihmisiä outoina.
Mutta he tekevät sitä täysin vapaaehtoisesti.

Lainaus viime elokuulta:

Tiivis asuminen lisää myös kaikenlaista pahoinvointia,ihminen ei eroa laboratoriorotista siinä mielessä että kun riittävä populaatio puristetaan tarpeeksi pienelle läntille

Mutta keskustassa, joka on hyvin tiivis asunnot maksavat huimasti.
Jopa äärimmäisen tiiviissä kortteleissa asunnot ovat hyvin kalliita. Minä en asuisi siinä edes ilmaiseksi.
Mutta ihmiset maksavat valtaavia summia näistä asunnoista.
Se tarkoittaa, että on paljon ihmisiä, jotka eivät kärsi lainkaan tiiviistä asumisesta. Minä en asuisi helsingin keskustassa edes ilmaiseksi.
Se on kuvottava. Kaikkialla vain kiveä, asfalttia, autoja, melua, liikennevaloja. Liikkuminen on hidasta ja epämiellyttävää liikennevalojen takia. Jos kaikki olisivat, kuin minä, helsingin keskustassa asunnot myytäisiin pilkkahintaan tai puolet taloista purettaisiin.

[Oho]

Maata pitää myydä sekä kerros-, että omakotitaloille samaan hintaan. Eikä kuin nyt, omakotitaloille paljon halvemmalla, kuin kerrostaloille.

Myydäänkö? Mikä rakennusoikeusneliöhinta omakotikaava-alueella ja vastaavasti kerrostaloille kaavotetuilla alueilla? Sehän on se millä on enemmänkin väliä ei raakamaan hinnalla, omakotitaloja kun kuitenkin rakennetaan aika tavalla asemakaava-alueille.

Edelleen kerrostalo rankentamiseen myytävillä tonteilla pitääkin olla korkeampi hinta tonttineliötä kohden, koska suurempi asukastiehys asettaa paljon suuremmat vaateet alueen julkiselle infralle kuin muutama pientalo.

[rölli2]

Espoossa on joku hoasin asuntoja/ asunto joissa on lutikoita. Ovatko nämä mahdollisesti niitä lutikkalinnoja? 

[vilach]

Myydäänkö? Mikä rakennusoikeusneliöhinta omakotikaava-alueella ja vastaavasti kerrostaloille kaavotetuilla alueilla?

Omakotitaloille myydään suurhelsingissä 250-500 eurolla metri.
Uusissa kerrostaloissa neliö maksaa usein yli 4000. Asuinpinta-alan suhde tontin pinta-alaan on yleensä yli 1. En usko, että kerrostaloneliön todelliset rakentamiskustannukset ovat yli 1500 per neliö, koska Suomessa myydään uusia omakotitaloja 1600 euron neliöhinnalla, joten tonttineliön on pakko maksaa 2500. Jos kerrostalossa neliö maksaa 4000, niin se kertoo, että kaavoituspolitiikassa on vika.

Edelleen kerrostalo rankentamiseen myytävillä tonteilla pitääkin olla korkeampi hinta tonttineliötä kohden, koska suurempi asukastiehys asettaa paljon suuremmat vaateet alueen julkiselle infralle kuin muutama pientalo.

Minusta kunnallistekniikan, sähköjohtojen, valokuidun hinta pitää sisältyä asunnon/omakotitalon hintaan. Eli myydään tontti kaikille samaan hintaan ja rakennusfirma itse maksaa kunnallistekniikasta ja lisää sen hinnan asunnon/omakotitalon hintaan. Kun nykyään uusia kerrostaloja myydään suurhelsingissä yli 4000 euron neliöhinnalla, tämä tarkoittaa, että hintaan pitää sisältyä myös infra, koska hinta on hirveä.

[Everyman]

Näytä minulle missä minä kirjoitin, että pidän ahtaasta kerrostaloalueesta?
Minä kirjoitin monta kertaa juuri päinvastaista. Ja monta kertaa kirjoitin, miten ihmettelen miksi monet ostavat huippukalliilla hinnalla asunnon hyvin tiiviissä kaupunosassa, esim keskusta, kuin halvemalla saa asunnon 10 kilometrin päässä keskusta väljässä kaupunginosassa. Pidän näitä ihmisiä outoina.

Ei kai siinä mitään outoa ole jos haluaa että kaikki tarpeellinen on kävelyetäisyydellä.

Eikä toisaalta siinäkään jos haluaa omaa rauhaa. Jokaiselle jotakin.

[Oho]

Omakotitaloille myydään suurhelsingissä 250-500 eurolla metri.

No ei myydä, kaava-alueella rakennusoiskeusneliö omakotialueella maksaa pikemminkin tonnin kuin viisisataa. Tontin koolla ei niin paljoa edes ole väliä. Jos löydät kaava-alueelta tontin, jolla on luvat, parin sadan neliöhintaan niin kerro, mä ostan semmosen pois kuleksimasta.

Kerrostalo asunnot ovat usein kalliita rakentaa asuntojen pienten kokojen takia kun kaikkiin tulee saunat, keittiöt jne. Puurakenteinen pientalo lienee neliöhinnaltaan suunnilleen halvin.

[Oho]

Helvetin hienoa, että tasavallan pääkaupungissa ääntä saavat pitää katjatuomiset, emmakarit ja muut hihhulit, jotka ilmiselvästi haluavat tehdä Helsingistä samanlaisen paskakasan kuin mitä Rosengård on.

Helsinki on Detroitumassa. Detroitumista ei edes yritetä estää mutta lasku halutaan maksattaa Espoon ja Vantaan veronmaksajilla kuntaliitosten kautta. Helsingissä ei kovin kauaa veronmaksjia enää asukkaan.

[vilach]

No ei myydä, kaava-alueella rakennusoiskeusneliö omakotialueella maksaa pikemminkin tonnin kuin viisisataa.

Minä puhuin tonttineliöstä, eikä rakennusoikeusneliöstä omakotitalolle. Yleensä rakennusoikeus omakotitaloille on 0.2-0.25 tontin alasta, joten 1 asuinneliö "kuluttaa"4-5 neliötä kaupungin maata, jos ei lasketa tietä omakotitalojen välissä, joka on yleinen, tien kanssa vielä enemmän.
Kerrostaloja nykyään usein rakennetaan suhteella alle 1, eli 1 asuinneliö "kuluttaa" alle neliön kaupungin maata. Omakotitalo "kuluttaa" maata hyvin epätehokkaasti. Siksi niitä ei kannata rakentaa lähellä keskustaa.

Kerrostalo asunnot ovat usein kalliita rakentaa asuntojen pienten kokojen takia kun kaikkiin tulee saunat, keittiöt jne.

Mutta en usko, että todellinen rakennushinta on 4000 euroa neliöltä. Muualla Suomessa myydään uusia kerrostaloja hintaan 2700 per neliö ja sielläkin on ihan varmasti runsaasti erilaisia piiloveroja.
Miksi Helsingissä neliö maksaa 4000, eikä 2700? Joku ihmeellinen maasäteily?

Puurakenteinen pientalo lienee neliöhinnaltaan suunnilleen halvin.

Mutta omakotitaloalueella infran kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna kerrostaloon, koska jokaiselle talolle pitää vetää erikseen tie, vesi, viemäri, sähkö. Kerrostalossa 1 viemäriputki tulee kymmenille asunnoille.

Detroitumista ei edes yritetä estää mutta lasku halutaan maksattaa Espoon ja Vantaan veronmaksajilla kuntaliitosten kautta.

Suurhelsingin kuntia ei saa yhdistää missään tapauksessa, koska yhdistämisen jälkeen on paljon helpompaa lakaista maton alle maahanmuuton ongelmat ja kuntien välinen kilpailu häviää.
Se on hyvä, että nykyään 1 kaupunki koostuu 4 kunnasta: Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Espoo. Jokaisella kunnalla on oma hallitus ja budjetti. Olisi vielä parempi, jos itähelsinki olisi oma kunta. Silloin nopeasti tulisi ilmi, ettei kehitysmaalaiset ole rikkaus.

[jka]

Kerrostaloja nykyään usein rakennetaan suhteella alle 1, eli 1 asuinneliö "kuluttaa" alle neliön kaupungin maata. Omakotitalo "kuluttaa" maata hyvin epätehokkaasti. Siksi niitä ei kannata rakentaa lähellä keskustaa.

Jos tuolle linjalle lähdetään niin sitten pitää kerrostalotkin kieltää lähellä keskustaa. Keskustaan rakennattakoon vain näitä

[vilach]

Kerrostaloja nykyään usein rakennetaan suhteella alle 1, eli 1 asuinneliö "kuluttaa" alle neliön kaupungin maata. Omakotitalo "kuluttaa" maata hyvin epätehokkaasti. Siksi niitä ei kannata rakentaa lähellä keskustaa.

Jos tuolle linjalle lähdetään niin sitten pitää kerrostalotkin kieltää lähellä keskustaa. Keskustaan rakennattakoon vain näitä

Miksi heti siirryit ääripäähän?
Olisi rehellistä myydä maata omakotitaloille samaan hintaan, kuin kerrostaloille, eli 2500 eurolla neliö. Jos sinulla on 1.75 miljoonaa euroa 700 neliön tonttiin, niin voit ostaa sen ja rakentaa siihen omakotitalon.

[jka]

Kerrostaloja nykyään usein rakennetaan suhteella alle 1, eli 1 asuinneliö "kuluttaa" alle neliön kaupungin maata. Omakotitalo "kuluttaa" maata hyvin epätehokkaasti. Siksi niitä ei kannata rakentaa lähellä keskustaa.

Jos tuolle linjalle lähdetään niin sitten pitää kerrostalotkin kieltää lähellä keskustaa. Keskustaan rakennattakoon vain näitä

Miksi heti siirryit ääripäähän?
Olisi rehellistä myydä maata omakotitaloille samaan hintaan, kuin kerrostaloille, eli 2500 eurolla neliö. Jos sinulla on 1.75 miljoonaa euroa 700 neliön tonttiin, niin voit ostaa sen ja rakentaa siihen omakotitalon.

Jos ollaan rehellisiä niin silloin voit rakentaa tontille myös kerrostalon. Minäkin olisin todellakin mielummin ostanut nykyisen omakotitalotonttini mielummin kerrostalotonttina ja maksanut siitä ilomielin silloisen markkinahinnan. Kyllähän tuo käy, että kaavoitetaan kaikki tontit kerrostalotonteiksi ja jokainen saa sitten rakentaa niille mitä tahansa. Vai käykö sittenkään?

[FadeAway]

Miksi ihmeessä näitä taloja puretaan? Onhan Helsingissäkin paljon ikivanhoja kerrostaloja.

Tämä taitaa olla monikulttuurikehityksen viimeinen pysäkki. Muistaakseni Turussa ja Tanskassa on kokeiltu tämän suuntaista mallia. Ei muuta kuin talot maan tasalle, jos asukaskunta on hieman liian rikasta/värikästä/monikulttuurista.

[Oho]

Miksi ihmeessä näitä taloja puretaan? Onhan Helsingissäkin paljon ikivanhoja kerrostaloja.

Mutta ei se tarkoita, että kantakaupungin kerrostalot olisivat rakennusteknisesti yhtä huonoja kuin 70 luvulla nopeasti bygatut huonolaatuiset elementtitalot, joista parvekkeet putoilevat teräksen ruostuttua pois elementeistä. Kantakaupungissa kuitenkin on aika paljon paikalleen tiilastä muurattuja kerrostaloja joiden runko kyllä kestää satoja vuosia.