2012-09-10 Yle: Koulushoppaus yleistynyt: koulut valitaan yhä tarkemmin

[Siili]

Olen myös melko varma että lapsistani kasvaa suvaitsevaisia. Se että he eivät koe epämielyttäviä kohtaamisia ja joudu sietämään erillaisuuden ihannointia sekä erityiskohtelua, ei heille voi syntyä mitään negatiivisia tunteita tiettyjä etnisiä ryhmiä kohtaan. Aion myös omalta osaltani pitää huolen, ettei kukaan (itseni mukaan luettuna) tuputa heille ajatuksia etnisistä ryhmistä vaan he saavat muodostaa ne itse. Se on sitten oikeastaan kiinni siitä miten yhteiskuntamme kehittyy, tuleeko heistä nuivia vai ei...

Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan.  Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?

[EL SID]

mitä eihän tuo nyt ole mitenkään mahdollsita. Jos tarkkoja ollaan, niin minäkin asun Vaasan keskustassa, Hietalahden raja on seuraava kadunpätkä. Siitä huolimatta lapseni käyvät ala-asetta hietalahdessa. mutta että shoppailu, ei kai nyt sentään: en vain tiennyt asuvani väärässä koulupiirissä, koska kaikki asunnonvälittäjät ja jopa alueella asuva kaupunginvaltuutettu ilmoittaa asuvansa Hietalahdessa, ei keskustassa. Siksi ilmoitin lapseni Hieatalahden kouluun, en keskustan. Ihan tosi.
Niin että koulushoppailua? pois se minusta, kaikki kouluthan ovat tasa-arvoisia...

wikipediassa on muuten aika hieno luonnehdinta Vaasan Hietalahdesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietalahti

[Marjapussi]

Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan.  Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?

Tuskinpa. Kunniakansalaisten valloittamat koulut johtavat lähes automaattisesti heikentyvään opetuksen tasoon. Stadista sentään löytyy vieraskielisiä kouluja joilla on tasoa, mutta niihin saattaa olla haastavaa päästä esim Deutche Schule.

[Rekku]

Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan.  Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?

Entäs, kun ite koen että koululla tulisi olla muutakin annettavaa lapsilleni, kuin nuivuusruiske.
Pitäisi myös oppia eikä vaan kuunnella kun opetus panostetaan johonkin toiseen ryhmittymään.

[Mursu]

Lähikoulu olisi lapselle paras.

Olet siis sitä mieltä, että nuivan pariskunnan mieluiten nuivistettavalle lapselle paras oppilaitos on lähikoulu, vaikka se pursuisi rikkautta?

Eikö nyt tärkeintä ole ihan se lapsen etu eli miten hän oppii koulussa ja säästyy kiusaamiselta ym. Puhe nuivistettavasta lapsesta kammottaa, se on ihan varattavissa lapsen kasvattamiseen kommunistiksi.

[Siili]

Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan.  Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?

Entäs, kun ite koen että koululla tulisi olla muutakin annettavaa lapsilleni, kuin nuivuusruiske.
Pitäisi myös oppia eikä vaan kuunnella kun opetus panostetaan johonkin toiseen ryhmittymään.

No joo, ei kaikkea voi saada.  Oletan kuitenkin, että ghettokoulussa oppii kyynärpäiden asianmukaisen käytön, mistä varmasti tulee olemaan hyötyä tulevaisuuden Suomessa.  Kaikkihan tietävät, että emme elä enää missään Impivaarassa.

[elven archer]

Olen huomannut ilmiön. Vanhemmat laittavat lapsensa muka parempaan kouluun ja sitten kuskaavat heitä sinne pitkätkin matkat ja takaisin sitten illalla. Lapsi joutuu viettämään aikaa jossain iltapäiväkerhossa, että siinä lapsi tekee pitkää päivää. Liian pitkää, jos minulta kysytään. Monesti lähellä olisi koulu ihan kävelymatkan päässä, mutta kun se ei kelpaa vanhemmille. Pitää saada lapsi "parempaan kouluun" ikään kuin sillä olisi mitään merkitystä normaalille lapselle, joka kyllä sen ala-asteen oppimäärän sisäistää helposti. Enemmän kyse on tuurista, että sattuuko luokalle pahoja häirikköoppilaita.

Toki asia on sitten eri, jos kyseessä on koko koulun läpäisevä... hmm... modernin maailman ilmiö, joka oikeasti vaikuttaa oppimisen mahdollisuuksiin, jos opettajiltakin menee kaikki aika siihen, että miten viestitään asiat... modernin maailman globaaleille maailmankansalaisille, jotka eivät välttämättä jokaista lokaalia kieltä ymmärrä, vaikka ovatkin toki aivan verrattoman suuria voimavaroja.

[jmk]

Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat?

Opettaja-lehdessä?

http://hommaforum.org/index.php?topic=37546.0
Pääkirjoitus - Jokaisen koulun oltava monikulttuurinen

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_07/155058.htm
Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan

Ja yksi pääkirjoitus riittää yleistykseen "opettajat mokuttavat"?

Puuttumatta nyt siihen pikkuseikkaan, että tossahan oli jo kaksi eri kirjoitusta eikä "yksi pääkirjoitus", tuskin se tuohon jää. Kunhan pistin pari esimerkkiä.

Jo vuonna 2009 Nikopol kiinnitti huomiota Opettaja-lehden mokutuslinjaan. Tuskin "yhden pääkirjoituksen" perusteella.
https://hommaforum.org/index.php/topic,11824.msg183198.html#msg183198

Ihmettelin muuten jo silloin, mikseivät opettajat sitten vaihda OAJ:n ja lehden linjaa jos se kerran on täysin irrallaan opettajien mielipiteistä. Kai siellä OAJ:ssäkin joku jäsendemokratia toimii vai?

En muista että tähän olisi tullut mitään vastausta. Ilmeisesti OAJ:n ja Opettaja-lehden linja kelpaa opettajille.

OAJ:ssä oli näköjään vaalit alkuvuonna 2010. Tapahtuiko niissä mitään? Lehden päätoimittaja ainakin on edelleen sama Hannu Laaksola jo vuodesta 1987.

[Lauri Karppi]

Kai siellä OAJ:ssäkin joku jäsendemokratia toimii vai?

Käsittääkseni joku vuosi takaperin OAJ ajoi palkan alentamista jollekin osalle opettajia jotta saadaan palkat linjaan. Minkälainen etujärjestö tekee näin?

[slobovorsk]

Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan.  Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?

Tuskinpa. Kunniakansalaisten valloittamat koulut johtavat lähes automaattisesti heikentyvään opetuksen tasoon. Stadista sentään löytyy vieraskielisiä kouluja joilla on tasoa, mutta niihin saattaa olla haastavaa päästä esim Deutche Schule.

Joku kysyi Malmisaaresta tai Ranskasta ... paljon en väitä tietäväni, mutta niille joiden piltti ei mahdu vieraskieliseen eliittikouluun, on käytettävissä mahdollisesti kevytversio, josta kuulin ranskalaisilta alun perin parikymmentä vuotta sitten. Sekin auttaa, että piltille valitaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jokin muu kuin enkku. Ranskassa tämä oli kuulemma saksa. Silloin piltti pääsee muiden "shoppailevien" lasten kanssa samalle luokalle. Kokeilin esikoisella, ei ihan mennyt näin vaan kielentunnit vain olivat muusta luokasta erillään. Ei kylläkään haitannut koska alueemme lähiperuskoulussa ei ollut paljon maahanmuuttajia. Toinen voi olla musiikkiluokka tms. harraste. Kuopuksella harrasteena oli urheilu, jonka perusteella pääsi yläasteella kouluun, jossa sielläkään ei ollut paljon maahanmuuttajia. Eli tämänkaltaisillakin valinnoilla voi yrittää vaikuttaa lähikoulun sisällä tai sitten niitä voi käyttää perusteena pyrkiä muuhun kuin lähikouluun.

[Professori]

Tässä koulushoppailussa on ainakin se ongelma, että se lisää etnisten/kulttuuristen ryhmien välistä epäluuloa. Juttu on tutkittu, kuten aikanaan kirjoitin blogiini. Sieltä kopioituna:

Integraation ja toimivien rangaistusten avulla voitiin siis palauttaa monikulttuuriseen ryhmään halu toimia yhteisen hyvän puolesta.

Tämä on erittäin mielenkiintoista myös jatkuvasti monikulttuuristuvan Suomen kannalta. Alexanderin ja Christian tutkimushan ilmiselvästi viittaa siihen, että nykyinen väestökehitys, jossa väestöryhmät segregoituvat eri asuinalueille tulee johtamaan pohjoismaisen yhteistä hyvää tuottavan hyvinvointivaltion perusteiden rapautumiseen

Tästä huolimatta en tulisi laittamaan jälkikasvuani monikulttuurisenemmistöiseen kouluun jos vain voisin sen jotenkin estää. En ainakaaan ennen kuin myös nuo rangaistusasiat eli kurinpito on saatu asianmukaiselle tasolle.

[Hamsteri]

Kävin yläasteen koulussa, mikä oli täynnä ns. valkoisen roskasakin lapsia ja maahanmuuttajia. Aikamoinen helvetti se oli fiksummalle osalle oppilaista. Keskiluokkaiset perheet ovat täysin edesvastuuttomia jos laittavat lapsensa sinne.

[Paju]

Joku kysyi Malmisaaresta tai Ranskasta ... paljon en väitä tietäväni, mutta niille joiden piltti ei mahdu vieraskieliseen eliittikouluun, on käytettävissä mahdollisesti kevytversio, josta kuulin ranskalaisilta alun perin parikymmentä vuotta sitten. Sekin auttaa, että piltille valitaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jokin muu kuin enkku. [..] Toinen voi olla musiikkiluokka tms. harraste.

Näin voi joutua ojasta allikkoon. Omasta lähipiiristä tämä on tuttua jo 80-luvulta. Lähikoulu oli huonomainen, ja kieli- ym. valintoja tehtiin siten, että lähikoululta vältytään. Kun pienen koululaisen kiinnostuksen kohteet ja lahjakkuudet eivät vastanneetkaan valikoidun koulun painotuksia ja erikoisalueita, koko opintaipaleesta tuli turhan kuoppainen.

No, onnellinen loppu tälläkin tarinalla: kaikista kasvoi kunnollisia aikuisia.   

[ekto]

Olen myös melko varma että lapsistani kasvaa suvaitsevaisia. Se että he eivät koe epämielyttäviä kohtaamisia ja joudu sietämään erillaisuuden ihannointia sekä erityiskohtelua, ei heille voi syntyä mitään negatiivisia tunteita tiettyjä etnisiä ryhmiä kohtaan. Aion myös omalta osaltani pitää huolen, ettei kukaan (itseni mukaan luettuna) tuputa heille ajatuksia etnisistä ryhmistä vaan he saavat muodostaa ne itse. Se on sitten oikeastaan kiinni siitä miten yhteiskuntamme kehittyy, tuleeko heistä nuivia vai ei...

Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan.  Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?

En halua lapsestani nuivaa enkä suvista. Haluan ettei hänen tarvitse asiaa edes miettiä varsinkaan lapsena.

[slobovorsk]

Kävin yläasteen koulussa, mikä oli täynnä ns. valkoisen roskasakin lapsia ja maahanmuuttajia. Aikamoinen helvetti se oli fiksummalle osalle oppilaista. Keskiluokkaiset perheet ovat täysin edesvastuuttomia jos laittavat lapsensa sinne.

Kuulostaa aivan omilta yläasteajoiltani 30 vuotta sitten. Sekin oli tarpeeksi helvettiä koulunsa hyvin hoitaville, vaikkei vastarakennetussa Itäkeskuksessa päin vielä edes oltu nykysenlaisesta maahanmuuttopolitiikasta nähty edes painajaisia. Miten sitten nyt, puistattaa kuvitellakin?

[guest7001]

Tässä esimerkki Espoosta.

Keski-Espoon Fallåkerin lapset joutuivatkin Espoon Keskuksen monikulttuuriseen slummikouluun. Vanhemmat raivostuivat.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/13808-fallakerin-perheet-eivat-halua-kirkkojarven-kouluun

Ruotsinkielisillä lapsilla ei tosin ole samaa ongelmaa, koska bättre folke-koulu on aivan vieressä.

http://www.bembole.esboskolorna.fi/

[Haima]

Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat?

Opettaja-lehdessä?

http://hommaforum.org/index.php?topic=37546.0
Pääkirjoitus - Jokaisen koulun oltava monikulttuurinen

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_07/155058.htm
Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan

Ja yksi pääkirjoitus riittää yleistykseen "opettajat mokuttavat"?

Puuttumatta nyt siihen pikkuseikkaan, että tossahan oli jo kaksi eri kirjoitusta eikä "yksi pääkirjoitus", tuskin se tuohon jää. Kunhan pistin pari esimerkkiä.

Jo vuonna 2009 Nikopol kiinnitti huomiota Opettaja-lehden mokutuslinjaan. Tuskin "yhden pääkirjoituksen" perusteella.
https://hommaforum.org/index.php/topic,11824.msg183198.html#msg183198

Ihmettelin muuten jo silloin, mikseivät opettajat sitten vaihda OAJ:n ja lehden linjaa jos se kerran on täysin irrallaan opettajien mielipiteistä. Kai siellä OAJ:ssäkin joku jäsendemokratia toimii vai?

En muista että tähän olisi tullut mitään vastausta. Ilmeisesti OAJ:n ja Opettaja-lehden linja kelpaa opettajille.

OAJ:ssä oli näköjään vaalit alkuvuonna 2010. Tapahtuiko niissä mitään? Lehden päätoimittaja ainakin on edelleen sama Hannu Laaksola jo vuodesta 1987.

Kuten todettu on ihan yksi lysti, mitä Opettaja-lehdessä lukee, koska sen perusteella ei voi tehdä päätelmiä, mitä yksittäiset opettajat tai edes opet joukkona ajattelevat. Toiseksi on ihan sama ko. lehdessä höpötellään, koska sen jorinat eivät suoranaisesti jos olleenkaan vaikuta opettajan työhön. Sen sijaan Opetushallituksen ajatukset ja linjaukset vaikuttavat; sen toimintaan on syytä kiinnittää huomio, ei niinkään johonkin lehteen.

[nuiv-or]

http://anderssonhjalmar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116590-koulushoppilu-on-koyhien-valkovuotoa

Otin talteen, jos sattuisi häviämään:

Koulushoppailu on köyhien valkovuotoa

Tänään Yleisradio kertoo koulushoppailusta eli vanhempien koulujen valitsemista..Samalla Yle harrastaa tahallisesti tai tahattomasti älyllistä epärehellisyyttä. Yle kertoo itse ilmiöstä puuttumatta varsinaisiin syihin, mutta haastalteva rehtori Ritva Tyyskä kertoo vanhempien soittelusta ja antaa viitteitä todelliseen syihin.:



"He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa,"



Lauseen ensimmäinen osa kertoo ilmiöstä nimeltä white flight, jolle ei löydy kunnollista suomenkielistä vastinetta, joten kutsun sitä valkovuodoksi. Yleensä ilmiöllä tarkoitetaan valkoisen kantaväestön muuttamista pois maahanmuuttajalähiöistä,, Mitäpä sitä poismuuttamaan, kun voi ainakin lapset laittaa pois heikkotasoisista maahanmuuttajaluokista. Tästä Uuden Suomen haastattelema kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius Helsingin yliopistosta kertoo:



"Oppimistulokset heikkenevät juuri siksi, että hyväosainen kantaväestö muuttaa pois alueelta.

Toistaiseksi ei voida osoittaa, että mikään pääkaupunkiseudun koulu olisi "haitaksi" oppilaalle.

Koulujen osalta muutos on selvä. Maahanmuutto asettaa kouluille suuria haasteita etenkin pääkaupunkiseudulla."



Niin toistaiseksi kaikki hyvin, mutta maailmalla on esimerkkejä aivan toisesta kehityksestä. Vanhemmat eivät ole turhaan huolissaan, se on heidän velvollisuus.



Lähteet:



http://yle.fi/uutiset/koulushoppaus_yleistynyt_-_vanhemmat_valitsevat_kouluja_lapselleen_yha_tarkemmin/6288006



http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111692-"valkoisten-pako"-helsingissa-tata-perheet-pelkaavat



http://en.wikipedia.org/wiki/White_flight

Haasteellinen koulu: http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk

[FadeAway]

Suvaitsevaiset, maahanmuuttokritiikittömät vanhemmat varmaan innoissaan lähettävät lapsensa monikulttuurisiin kouluihin. Jostain syystä uskon enemmän, että he muuttavat aidatuille ja vartioiduille asuinalueille (ja lähettävät lapsensa kalliisiin yksityiskouluihin) Yhdysvaltojen mallin mukaan.

[Lauttasaaren Emiiri]

Vanha viidakon sanonta kuuluu, että tyhmien seurassa on vaikeampi viisastua.

[Leso]

[...] Lauseen ensimmäinen osa kertoo ilmiöstä nimeltä white flight, jolle ei löydy kunnollista suomenkielistä vastinetta, joten kutsun sitä valkovuodoksi. Yleensä ilmiöllä tarkoitetaan valkoisen kantaväestön muuttamista pois maahanmuuttajalähiöistä,, [...]

Johan pomppas. Että oikein valkovuoto? Kuinka nokkelaa!
Mitä helevetin vikaa on sanassa valkopako?

Tästä lähtien en enää käytäkään kulunutta termiä rikastus, vaan sanon rehellisesti että siemensyöksy.

[Marko Parkkola]

On puhuttu aivovuodosta, kun koulutetut muuttavat maasta. Samaa rataa menee sitten valkovuoto.

[elven archer]

http://anderssonhjalmar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116590-koulushoppilu-on-koyhien-valkovuotoa

Tuolla on mahtava kommentti seassa:

"Näissä keskusteluissa en voi olla panematta merkille, kuinka ne jotka henkeen ja vereen kannattavat ihmisten vapaata liikkuvuutta maasta toiseen, samalla henkeen ja vereen vastustavat kantaväestön vapaata liikkuvuutta haluamilleen asuinalueille - ja aivan erityisesti lasten vapaata liikkumista kouluun, jossa heidän vanhempansa olettavat lastensa viihtyvän ja oppivan parhaiten."

Mitä tuohon voi enää lisätä? Nerokasta. Noinhan se on.

No, lisään kuitenkin. Jos kerran maahanmuutto on niin suuri rikkaus ja voimavara, jota tarvitsemme, niin mitä väliä sillä on, että jotkut tätä ymmärtämättömät siirtävät jälkikasvunsa muualle? Sillä kyllähän koulun ilmapiiri säilyy silti hyvänä ja koulujen oppilaat menestyvät, koska monikulttuurisuus on hyvä asia ja maahanmuuttajat voimavaroja.

Muu ei ole mahdollista noista premisseistä. Monikulttuurisuus tuottaa hyvän, iloisen, suvaitsevaisen ja luovan ilmapiirin. Ihmiset eri kulttuureista ja maista tuovat mukaan oman erityisosaamisensa ja näin täydentävät toisiaan ja luovat innovatiivisen mosaiikin, joka on enemmän kuin osiensa summa. Miksi siis niin kova huoli kantaväestön lasten paosta? Miksi huoli siitä, mitä jää jäljelle?

Monikultturistien täytyy siis valita. Jos he pitävät kiinni monikulttuurisuuden lupauksista, niin he eivät ole huolissaan tilanteesta. Jos he ovat huolissaan tilanteesta, he eivät voi pitää kiinni monikulttuurisuuden lupauksista, koska se olisi looginen ristiriita.

[Nikopol]

Lähikoulu olisi lapselle paras.

Olet siis sitä mieltä, että nuivan pariskunnan mieluiten nuivistettavalle lapselle paras oppilaitos on lähikoulu, vaikka se pursuisi rikkautta?

Ei vaan lähin koulu toisi lapselle käytännön turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, jos se vain olisi sellainen että vanhemmille kelpaa.

Eikös muuten olla yhtä mieltä siitä että rikastettu koulu se lapsen nuivistaa.

[mietinen]

Opettaja-lehti on teettänyt  kyselyn opettajien kokemuksista maahanmuuttajien opetamiseen liittyen. Alla opettajien havaintoja maahanmuuttajien vaikutuksesta opetuksen laatuun, juttu kannattaa lukea kokonaisuudessaan.

Kolmannes riittäisi osuudeksi, Opettajalehti, 25.2.2011
Hannu Laaksola

Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.
Kolmannes riittäisi osuudeksi

Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.

...

Heijastuu opetuksen tasoon

Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.

Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat. Lisäksi kantaväestön lapset siirtyvät toisiin kouluihin. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimiselle osuuden suuruudella ei ole paljon merkitystä, vastaajat arvioivat.

Vaikka osa opettajista arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria, suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

"Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin. Aina tulkkipalveluja ei saa tai asia olisi kiireellinen. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaista koulukulttuuria. Opettajat ovat vaikeuksissa, kun eivät tiedä, kuinka mukauttaa opetustaan, kuinka selkeyttää, käyttää kuvia ja etsiä yhteistä toimintatapaa."

"Oppimisvaikeudet ja niiden havaitsemisen vaikeus lisääntyvät, lisäresurssien tarve kasvaa, kun opettajalla ei ole aikaa niin yksilölliseen opetukseen kuin olisi tarve."

Koulut jakautuvat
.
.
.

Suomen koulujärjestelmän säilyttämisen kannalta ilmeisesti ainut tehokas tapa on peruskoulun resurssien ja oppimistulostavoitteen huomioiminen ulkomaalaislakia uudistettaessa.

[Fincum]

Opettaja-lehti on teettänyt  kyselyn opettajien kokemuksista maahanmuuttajien opetamiseen liittyen. Alla opettajien havaintoja maahanmuuttajien vaikutuksesta opetuksen laatuun, juttu kannattaa lukea kokonaisuudessaan.

Kannattaa todellakin lukaista koko juttu. Hapokasta on paikoittain, liian hapokasta.

Vaikka osa opettajista on sitä mieltä, ettei kantaväestön oppilaille ole mitään hyötyä siitä, että koulussa tai päiväkodissa on myös maahanmuuttajia, valtaosa sanoo, että se rikastuttaa, auttaa hyväksymään erilaisuutta, hälventää ennakkoluuloja, lisää suvaitsevaisuutta ja vähentää rasismia. Osa huomauttaa myös, että se auttaa oppilaita ymmärtämään kielitaidon merkityksen.
Kantasuomalaiset oppivat sellaisia vuorovaikutussuhteita, joista on valtavasti hyötyä aikuisena...

Vastaajien mielestä monikulttuurisuus on nykypäivää ja rikkaus. Suvaitsevaisuus osa elämisen taitoa nykymaailmassa. Edellytyksenä on, että opettajat saavat riittävästi koulutusta maahanmuuttajien opetukseen.

[Alkuasukas]

Kolmannes riittäisi osuudeksi, Opettajalehti, 25.2.2011
Hannu Laaksola

Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.
Kolmannes riittäisi osuudeksi

Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.

...

Heijastuu opetuksen tasoon

Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.

Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat. Lisäksi kantaväestön lapset siirtyvät toisiin kouluihin. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimiselle osuuden suuruudella ei ole paljon merkitystä, vastaajat arvioivat.

Vaikka osa opettajista arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria, suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

"Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin. Aina tulkkipalveluja ei saa tai asia olisi kiireellinen. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaista koulukulttuuria. Opettajat ovat vaikeuksissa, kun eivät tiedä, kuinka mukauttaa opetustaan, kuinka selkeyttää, käyttää kuvia ja etsiä yhteistä toimintatapaa."

"Oppimisvaikeudet ja niiden havaitsemisen vaikeus lisääntyvät, lisäresurssien tarve kasvaa, kun opettajalla ei ole aikaa niin yksilölliseen opetukseen kuin olisi tarve."

Koulut jakautuvat

Missä se rikkaus oli?

[Fincum]

Kolmannes riittäisi osuudeksi, Opettajalehti, 25.2.2011
Hannu Laaksola

Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.
Kolmannes riittäisi osuudeksi

Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.

...

Heijastuu opetuksen tasoon

Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.

Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat. Lisäksi kantaväestön lapset siirtyvät toisiin kouluihin. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimiselle osuuden suuruudella ei ole paljon merkitystä, vastaajat arvioivat.

Vaikka osa opettajista arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria, suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

"Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin. Aina tulkkipalveluja ei saa tai asia olisi kiireellinen. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaista koulukulttuuria. Opettajat ovat vaikeuksissa, kun eivät tiedä, kuinka mukauttaa opetustaan, kuinka selkeyttää, käyttää kuvia ja etsiä yhteistä toimintatapaa."

"Oppimisvaikeudet ja niiden havaitsemisen vaikeus lisääntyvät, lisäresurssien tarve kasvaa, kun opettajalla ei ole aikaa niin yksilölliseen opetukseen kuin olisi tarve."

Koulut jakautuvat

Missä se rikkaus oli?

Koulusta sitä voi olla vaikea löytää, mutta opettaja-lehden artikkelissa se on siellä loppupuolella.
Kukas se täällä foorumilla olikaan, kun viisaasti kehotti aina lukemaan kirjoituksen viimeisen kappaleen ensimmäiseksi. Sieltä se paljastuu motiivi kirjoitukselle.

[siviilitarkkailija]

Jos perinteisten suomalaiskoulujen vitsaus on harvinainen ja äärimmäisen tuhoisa kouluampuminen, niin mokukoulujen rikkaus ja ilo on huumekauppa ja jatkuva väkivaltauhka. Tilastollisesti jälkimmäinen väkivaltauhka ja huumeuppa on moninkertaisesti tuhoisampaa kuin satunnaiset kouluväkivaltapurkaukset.

Sosialistiaatelinen helsingissä vie oman kakaransa Rudolf Steiner-kouluun ennenkuin tulee räpättämään koulushoppailun haitallisuudesta.

[jmk]

Vaikka osa opettajista on sitä mieltä, ettei kantaväestön oppilaille ole mitään hyötyä siitä, että koulussa tai päiväkodissa on myös maahanmuuttajia, valtaosa sanoo, että se rikastuttaa, auttaa hyväksymään erilaisuutta, hälventää ennakkoluuloja, lisää suvaitsevaisuutta ja vähentää rasismia. Osa huomauttaa myös, että se auttaa oppilaita ymmärtämään kielitaidon merkityksen.
Kantasuomalaiset oppivat sellaisia vuorovaikutussuhteita, joista on valtavasti hyötyä aikuisena...

Vastaajien mielestä monikulttuurisuus on nykypäivää ja rikkaus. Suvaitsevaisuus osa elämisen taitoa nykymaailmassa.

Ihanaa!