2012-08-16 YLE: Lukukausimaksut ovat toimineet hyvin Lappeenrannan yliopistossa

[Bazarov]

Lappeenrannan yliopistossa lukukausimaksut ovat olleet kokeiluluonteisesti voimassa vuoden ajan. Yliopiston rehtori Ilkka Pöyhösen mukaan kokemukset maksuista ovat hyvät. Yliopisto on saanut lukukausimaksujen ansiosta parempia ulkomaalaisia opiskelijoita.

- Näyttää siltä, että saimme vielä paremmin motivoitunutta väkeä kuin aikaisemmin. Opiskelijaksi hakijoiden määrä väheni jonkun verran, mutta samalla näyttää, että kelpoisten osuus hakijoissa kasvoi jonkun verran.

Pöyhösen mielestä lukukausimaksut EU:n ulkopuolisille opiskelijoille pitäisi saada käyttöön kaikissa Suomen yliopistoissa.

- Mielestäni on selvää, että jos tarjotaan koulutusta EU:n ulkopuolelle niin otetaan myös maksu.

http://yle.fi/uutiset/lukukausimaksut_ovat_toimineet_hyvin_lappeenrannan_yliopistossa/6257644

Tätähän on argumentoitu Hommalla iät ajat. Nyt on sentään näyttöäkin tämän puolesta.

[Soromnoo]

^^Rehtori on selvästi rasisti, fasisti ja pahimmassa tapauksessa vielä basisti!

[Tuomas3]

Taloudellisesti se on varmaan yliopiston rehtorille kivempi, kun tulee laajempi kehys. Lopputuloksena lienee kuitenkin se, että saamme heikompia oppilaita. Laskelma on varsin helppo. Maksuton=pääsykokeeseen osallistuu varattomat hakijat sekä samat varakkaat hakijat. Maksullinen=pääsykokeeseen osallistuu varakkaat hakijat. Vuodessa opiskelijoiden tasoa ei pystytä mittaamaan ja tuo "motivaatio" voidaan vääntää mistä tahansa. Voivat toki yrittää valmistua nopeammin, mutta se ei takaa laatua.

Eri asia on tuleeko Suomen kouluttaa ulkomaalaisia maksutta. Huonompaa tavaraa saadaan sisään, mutta kompensaationa tulee rahaa. Mielestäni yliopistoissa pitäisi olla pieni kiintiö maksutonta, jolla imisimme kovatasoisimpia. Sisäänpääsyn tulee olla todella vaativa, eikä mikään "mukautettu".

[Shemeikka]

Yliopisto on saanut lukukausimaksujen ansiosta parempia ulkomaalaisia opiskelijoita.

Kun joutuu itse tai vanhemmat koulutuksesta maksamaan, opiskeluun suhtautuu vakavammin, haluaa saada näkyvää tulostakin. Ilmaiseen koulutukseen on aina hakijoita, kun siinä ei mitään menetä ja jollekin kehitysmaalaiselle opiskelupaikka on lippu Länteen.

On myös köyhiä mutta motivoituneita opiskelijoita jotka tarvitsevat ilmaisen koulutuksen, mutta pääsääntöisesti sellaisesta tavarasta/opiskelupaikasta josta joutuu maksamaan, pitää parempaa huolta kuin ilmaisesta.

[Tuomas3]

Yliopisto on saanut lukukausimaksujen ansiosta parempia ulkomaalaisia opiskelijoita.

Kun joutuu itse tai vanhemmat koulutuksesta maksamaan, opiskeluun suhtautuu vakavammin, haluaa saada näkyvää tulostakin. Ilmaiseen koulutukseen on aina hakijoita, kun siinä ei mitään menetä ja jollekin kehitysmaalaiselle opiskelupaikka on lippu Länteen.

On myös köyhiä mutta motivoituneita opiskelijoita jotka tarvitsevat ilmaisen koulutuksen, mutta pääsääntöisesti sellaisesta tavarasta/opiskelupaikasta josta joutuu maksamaan, pitää parempaa huolta kuin ilmaisesta.

Tahti varmasti on nopeampi vanhempien painostuksestakin johtuen. Arvelen, että juuri tahdin nopeutumisella rehtori on selittänyt motivaatiota. Nopeasti tehden laatu yleensä heikkenee. Yliopisto on luonteeltaan sellainen paikka, jossa pitää saada rauhassa käyttää aikaa asioiden pohtimiseen. Putkimaistereista harvoin on uuden kehittäjäksi. Yliopiston ei ole tarkoitus tuottaa suorittavan työn tekijöitä.

[Roope]

Taloudellisesti se on varmaan yliopiston rehtorille kivempi, kun tulee laajempi kehys. Lopputuloksena lienee kuitenkin se, että saamme heikompia oppilaita. Laskelma on varsin helppo. Maksuton=pääsykokeeseen osallistuu varattomat hakijat sekä samat varakkaat hakijat. Maksullinen=pääsykokeeseen osallistuu varakkaat hakijat. Vuodessa opiskelijoiden tasoa ei pystytä mittaamaan ja tuo "motivaatio" voidaan vääntää mistä tahansa. Voivat toki yrittää valmistua nopeammin, mutta se ei takaa laatua.

Maksuton koulutus on houkutellut tänne sellaista porukkaa, jonka ensissijainen tavoite ei ole ollut opiskelu vaan pääsy sisään EU-alueelle. Osa taas haluaa pelimerkiksi tittelin, jonka saa maksutta (vain?) Suomesta. Lukukausimaksut tiputtavat nämä onnenonkijat (mm. Nigeriasta) pois, ja muutenkin Suomeen tulee toivottavasti jatkossa sellaisia hakijoita, joilla on motiivi päästä nimenomaan Suomeen opetuksen tason tai täkäläisten kontaktien vuoksi. He myös todennäköisemmin jäävät opintojen jälkeen Suomeen alan töihin tai ovat muualta käsin työnsä kautta yhteydessä Suomeen.

EU:n ulkopuolisten hakija- ja sisäänottomäärä luultavasti tippuu, kuten Ruotsissakin on tapahtunut, mutta sillä ei ole väliä. Lukukausimaksut mahdollistavat ulkomaalaisille suunnattujen koulutusohjelmien kehittämisen, kun nykytilanteessa kurssien toteutus on toisinaan ollut pelkkä välttämätön paha, mikäli koulun ykköstavoite on ollut opetuksen kehittämisen sijasta kasvu. EU:n ulkopuolisten lukukausimaksut lopettaisivat tämän oppilaitosten keinotekoisen ja epäterveen paisuttamisen (vrt. korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia) valtion kustannuksella.

[Tuomas3]

Taloudellisesti se on varmaan yliopiston rehtorille kivempi, kun tulee laajempi kehys. Lopputuloksena lienee kuitenkin se, että saamme heikompia oppilaita. Laskelma on varsin helppo. Maksuton=pääsykokeeseen osallistuu varattomat hakijat sekä samat varakkaat hakijat. Maksullinen=pääsykokeeseen osallistuu varakkaat hakijat. Vuodessa opiskelijoiden tasoa ei pystytä mittaamaan ja tuo "motivaatio" voidaan vääntää mistä tahansa. Voivat toki yrittää valmistua nopeammin, mutta se ei takaa laatua.

Maksuton koulutus on houkutellut tänne sellaista porukkaa, jonka ensissijainen tavoite ei ole ollut opiskelu vaan pääsy sisään EU-alueelle.

Voit mennä kokeilemaan yliopistejen pääsykoetta alalta joka ei kiinnosta. Et taatusti läpäise. Mainitsemaasi ongelmaa ei ole, jos pääsykoe on riittävän haastava.

[Roope]

Voit mennä kokeilemaan yliopistejen pääsykoetta alalta joka ei kiinnosta. Et taatusti läpäise. Mainitsemaasi ongelmaa ei ole, jos pääsykoe on riittävän haastava.

Väitän läpäiseväni, jos minulla on muuta kautta tarpeeksi suuri motivaatio päästä kokeesta läpi. Kun laittomat siirtolaiset maksavat ihmissalakuljettajille keskimäärin noin kymppitonnin vain päästäkseen sisään EU-alueelle, niin varmasti monilla on motivaatiota yrittää sisäänpääsyyn myös muita reittejä (turvapaikanhaku, opiskelu, avioliitto, harmaa työ).

Rimahan ei ole etenkään ammattikorkeakouluissa kovin korkealla, mutta myös yliopistoissa taso vaihtelee suuresti. Nigerialaiset huijarit teettivät suomalaiset pääsykokeet osaajilla, väärensivät sikäläiset paperit ja myivät sitten opiskeluoikeuden eteenpäin. Tulijat jopa aluksi pärjäsivät, mutta sitten innostus lopahti. Maksuttomuus houkuttelee, mutta väärällä tavalla.

[nitkunatku]

Kuinka Pöyhönen on edes voinut mennä ottamaan käyttöön lukukausimaksun? Onko asia yliopistojen itsensä päätettävissä, eikä ihanan eduskuntamme pöydissä? Jos näin, mikseivät muut YO:t seuraa perässä? Ai niin joo... mokutus.

[Vesisade]

Yliopisto on saanut lukukausimaksujen ansiosta parempia ulkomaalaisia opiskelijoita.

Kun joutuu itse tai vanhemmat koulutuksesta maksamaan, opiskeluun suhtautuu vakavammin, haluaa saada näkyvää tulostakin. Ilmaiseen koulutukseen on aina hakijoita, kun siinä ei mitään menetä ja jollekin kehitysmaalaiselle opiskelupaikka on lippu Länteen.

On myös köyhiä mutta motivoituneita opiskelijoita jotka tarvitsevat ilmaisen koulutuksen, mutta pääsääntöisesti sellaisesta tavarasta/opiskelupaikasta josta joutuu maksamaan, pitää parempaa huolta kuin ilmaisesta.

Tahti varmasti on nopeampi vanhempien painostuksestakin johtuen. Arvelen, että juuri tahdin nopeutumisella rehtori on selittänyt motivaatiota. Nopeasti tehden laatu yleensä heikkenee. Yliopisto on luonteeltaan sellainen paikka, jossa pitää saada rauhassa käyttää aikaa asioiden pohtimiseen. Putkimaistereista harvoin on uuden kehittäjäksi. Yliopiston ei ole tarkoitus tuottaa suorittavan työn tekijöitä.

Hehe, en kyllä usko siihen että aamuun asti juhliminen parantaa opintotuloksia, oli se sitten punkun, pirin, kokkelin tai pilven voimalla. Vaikka kuinka syviä pohtisivat. Mutta annettakoon filosofian opiskelijoille tämä oikeus, keskenään keskustelkoot mikäli tahtovat kun muita älykkäämpiä ovat niin jotain "etua" edes siitä - muille kumminkin olisi syytä olla selkeät lukujärjestykset joissa aamulta esimerkiksi kahdeksalta aloittavat ja jos eivät ole paikalla, pihalle. 
Harvemmassa työssäkään sopii olla paikalla silloin kun huvittaa. Vaikka kuinka suuren puljun johtaja olisi. Ehkä valtion hommissa vähän eri meininkin on, mutta niihin ei tarvitse kouluttaa erikseen.

[Embo]

Taloudellisesti se on varmaan yliopiston rehtorille kivempi, kun tulee laajempi kehys. Lopputuloksena lienee kuitenkin se, että saamme heikompia oppilaita. Laskelma on varsin helppo. Maksuton=pääsykokeeseen osallistuu varattomat hakijat sekä samat varakkaat hakijat. Maksullinen=pääsykokeeseen osallistuu varakkaat hakijat.

Hyväksyttyjen hakijoiden tasoonhan voidaan vaikuttaa valintakokeen vaikeudella, jos yliopistolla ei ole pakko ottaa ketään, joka ei ylitä ennalta asetettua pistemäärää. Pelkkien varakkaisen hakijoiden osallistuessa läpäisijöiden määrä ehkä pienenee, mutta ei taso siitä laske, määrä vain.

[Vesisade]

Taloudellisesti se on varmaan yliopiston rehtorille kivempi, kun tulee laajempi kehys. Lopputuloksena lienee kuitenkin se, että saamme heikompia oppilaita. Laskelma on varsin helppo. Maksuton=pääsykokeeseen osallistuu varattomat hakijat sekä samat varakkaat hakijat. Maksullinen=pääsykokeeseen osallistuu varakkaat hakijat.

Hyväksyttyjen hakijoiden tasoonhan voidaan vaikuttaa valintakokeen vaikeudella, jos yliopistolla ei ole pakko ottaa ketään, joka ei ylitä ennalta asetettua pistemäärää. Pelkkien varakkaisen hakijoiden osallistuessa läpäisijöiden määrä ehkä pienenee, mutta ei taso siitä laske, määrä vain.

Yo-koetta kehittämällä voitaisiin ratkaista yliopistojen tason ongelmia. Enempi ongelmanratkaisuun perustuvia tehtäviä, ei mahdollisuutta uusia ja tarkastajiksi muut kuin omat opettajat eli kokeet nimettömiksi ja satunnaiselle tarkastajalle.
Valinta sen mukaan, niin että sitä ainetta painotetaan johon mennään plus englantia koska kirjat on englanniksi.

Sitten pääsykokeet erikseen jollekin kymmenelle prosentille hakijoita, ei kuitenkaan väyliä kuten nykyään että avointa yliopistoa käymällä ja siitä maksamalla pääsee sisään. Pääsykokeet englanniksi kaikille ja suorituspaikkoja voisi olla ympäri maailmaan, kuitenkin niiden järjestämisestä maksu sen mukaan mitä järjestäminen maksaa omakustannusperiaatteella.

[Soromnoo]

Tahti varmasti on nopeampi vanhempien painostuksestakin johtuen. Arvelen, että juuri tahdin nopeutumisella rehtori on selittänyt motivaatiota. Nopeasti tehden laatu yleensä heikkenee. Yliopisto on luonteeltaan sellainen paikka, jossa pitää saada rauhassa käyttää aikaa asioiden pohtimiseen. Putkimaistereista harvoin on uuden kehittäjäksi. Yliopiston ei ole tarkoitus tuottaa suorittavan työn tekijöitä.

*liian* nopeasti tehden laatu heikkenee, mutta niin heikkenee myös liian hitaasti tehden.

Jos katsotaan maailman sataa parasta yliopistoa, moniko on maksuton ja moniko maksullinen?

[Tuomas3]

Yliopisto on saanut lukukausimaksujen ansiosta parempia ulkomaalaisia opiskelijoita.

Kun joutuu itse tai vanhemmat koulutuksesta maksamaan, opiskeluun suhtautuu vakavammin, haluaa saada näkyvää tulostakin. Ilmaiseen koulutukseen on aina hakijoita, kun siinä ei mitään menetä ja jollekin kehitysmaalaiselle opiskelupaikka on lippu Länteen.

On myös köyhiä mutta motivoituneita opiskelijoita jotka tarvitsevat ilmaisen koulutuksen, mutta pääsääntöisesti sellaisesta tavarasta/opiskelupaikasta josta joutuu maksamaan, pitää parempaa huolta kuin ilmaisesta.

Tahti varmasti on nopeampi vanhempien painostuksestakin johtuen. Arvelen, että juuri tahdin nopeutumisella rehtori on selittänyt motivaatiota. Nopeasti tehden laatu yleensä heikkenee. Yliopisto on luonteeltaan sellainen paikka, jossa pitää saada rauhassa käyttää aikaa asioiden pohtimiseen. Putkimaistereista harvoin on uuden kehittäjäksi. Yliopiston ei ole tarkoitus tuottaa suorittavan työn tekijöitä.

Hehe, en kyllä usko siihen että aamuun asti juhliminen parantaa opintotuloksia, oli se sitten punkun, pirin, kokkelin tai pilven voimalla. Vaikka kuinka syviä pohtisivat. Mutta annettakoon filosofian opiskelijoille tämä oikeus, keskenään keskustelkoot mikäli tahtovat kun muita älykkäämpiä ovat niin jotain "etua" edes siitä - muille kumminkin olisi syytä olla selkeät lukujärjestykset joissa aamulta esimerkiksi kahdeksalta aloittavat ja jos eivät ole paikalla, pihalle. 
Harvemmassa työssäkään sopii olla paikalla silloin kun huvittaa. Vaikka kuinka suuren puljun johtaja olisi. Ehkä valtion hommissa vähän eri meininkin on, mutta niihin ei tarvitse kouluttaa erikseen.

Lukujärjestys, tee hee hee, hyvä vitsi! Kysymys on yliopistosta eikä ammattikoulusta. Ei meillä sosiologiassa, eikä kansantaloustieteessä eikä oikeastaan muussakaan, jossa olin, ollut mitään lukkareita. Itse joutui selviämään ja tekemään omat suunnitelmat. Yliopistosta harvoin valmistutaan suorittavaan työhön, jossa työjärjestys ja käskyt ovat valmiina. Tietotyö on pikkaisen erilaista kuin kaupan kassalla notkuminen. Tunnustaa täytyy, että opettajilla on tietystä syystä lukujärjestys. Tutkimuslaitoksissa, joissa olen työskennellyt ja harjoitellut on voinut mennä ja tulla milloin haluaa kunhan joko tutkimus tulee tehtyä ajallaan tai on osoittaa kulkukortin avulla riittävä määrä työtunteja.

[Tuomas3]

Tahti varmasti on nopeampi vanhempien painostuksestakin johtuen. Arvelen, että juuri tahdin nopeutumisella rehtori on selittänyt motivaatiota. Nopeasti tehden laatu yleensä heikkenee. Yliopisto on luonteeltaan sellainen paikka, jossa pitää saada rauhassa käyttää aikaa asioiden pohtimiseen. Putkimaistereista harvoin on uuden kehittäjäksi. Yliopiston ei ole tarkoitus tuottaa suorittavan työn tekijöitä.

*liian* nopeasti tehden laatu heikkenee, mutta niin heikkenee myös liian hitaasti tehden.

Jos katsotaan maailman sataa parasta yliopistoa, moniko on maksuton ja moniko maksullinen?

Hiljaa hyvää tulee. Näitä löytyy, jotka ovat tilastojen rasite: Osa opiskelijoista ei ole kykeneväisiä suorittamaan lopputyötä, joka vaatii paljon itsenäisyyttä eikä suoritusten tekeminen enää riitäkään (tätä voisi vähentää satsaamalla enemmän pääsykokeisiin ja opiskelijan kypsyyteen yo-kirjoitusten sijaan). Rasitteena ovat myös ne, jotka ovat käytännössä jo suorittaneet tutkintonsa, mutta etsivät työtä löytämättä sitä (työtön on rasite statuksessa, mutta opiskelija ei); nämä ovat usein aloilla, joista valmistuu liikaa.

Katsotaan mieluummin ne tuhat yliopistoa suomalaisten yliopistojen jälkeen. Suurin osa maailman yliopistoista on maksullisia, joista miljoonakaupunkien nimekkään yliopistot toki vetävät ympäri maailmaa alojensa kermaa, joille stipendien ansiosta opiskelu on maksutonta. Mittaustavoissa on tosin se Suomea rasittava seikka, että huippuus katsotaan suureksi osaksi tieteellisistä artikkeleista, joita mm. angosaksisissa yliopistoissa raapustetaan ja harjoitellaan jatkuvasti. Suomessa taas enemmän tentitään ja kirjoitetaan seminaaritöitä. Mallimme kärsii tästä mittaustavasta huomattavasti.

[Tuomas3]

Taloudellisesti se on varmaan yliopiston rehtorille kivempi, kun tulee laajempi kehys. Lopputuloksena lienee kuitenkin se, että saamme heikompia oppilaita. Laskelma on varsin helppo. Maksuton=pääsykokeeseen osallistuu varattomat hakijat sekä samat varakkaat hakijat. Maksullinen=pääsykokeeseen osallistuu varakkaat hakijat.

Hyväksyttyjen hakijoiden tasoonhan voidaan vaikuttaa valintakokeen vaikeudella, jos yliopistolla ei ole pakko ottaa ketään, joka ei ylitä ennalta asetettua pistemäärää. Pelkkien varakkaisen hakijoiden osallistuessa läpäisijöiden määrä ehkä pienenee, mutta ei taso siitä laske, määrä vain.

Yo-koetta kehittämällä voitaisiin ratkaista yliopistojen tason ongelmia. Enempi ongelmanratkaisuun perustuvia tehtäviä, ei mahdollisuutta uusia ja tarkastajiksi muut kuin omat opettajat eli kokeet nimettömiksi ja satunnaiselle tarkastajalle.
Valinta sen mukaan, niin että sitä ainetta painotetaan johon mennään plus englantia koska kirjat on englanniksi.

Sitten pääsykokeet erikseen jollekin kymmenelle prosentille hakijoita, ei kuitenkaan väyliä kuten nykyään että avointa yliopistoa käymällä ja siitä maksamalla pääsee sisään. Pääsykokeet englanniksi kaikille ja suorituspaikkoja voisi olla ympäri maailmaan, kuitenkin niiden järjestämisestä maksu sen mukaan mitä järjestäminen maksaa omakustannusperiaatteella.

Tässä ongelma on se, että lukio ei valmista yliopistoa varten muuten kuin kielien, matematiikan ja tietopohjan osalta. Meininki on liian lähellä peruskoulua ja oppilailta puuttuu täysin vaatimus itsenäisyyteen ja omaehtoiseen työskentelyyn. Yliopistossa on akateeminen vapaus ja lukio on sen vastakohta; monelle se tulee yllätyksenä ja opinnot venyvät, kun odotetaan, että joku potkii eteenpäin.

[Siili]

Mittaustavoissa on tosin se Suomea rasittava seikka, että huippuus katsotaan suureksi osaksi tieteellisistä artikkeleista, joita mm. angosaksisissa yliopistoissa raapustetaan ja harjoitellaan jatkuvasti. Suomessa taas enemmän tentitään ja kirjoitetaan seminaaritöitä. Mallimme kärsii tästä mittaustavasta huomattavasti.

Eivät ne perusopiskelijat anglosaksissakaan maissa mitään tieteellisiä artikkeleita tuota.  Millaisen pitäisi mittaustavan mielestäsi olla, että suomalaiset yliopistot niissä pärjäisivät?

Suomalaista korkeakouluopetusta tarjotaan kaikissa yliopistoissa sen verran laaja-alaisesti, etteivät ne voi pärjätä eliittiyliopistojen joukossa, oli mittaustapa mikä tahansa.  Ei Suomen PISA-sijoituskaan johdu huippuoppilaiden suuresta määrästä.

[Jouko]

Lukukausimaksu nostaa koulutuksen arvoa ja karsii roskasakin ulos. Stipendiaatit ovat mitä ilmeisimpiä huippuja. Se mahdollistaa sen köyhänkin mutta kyvykkään opiskelun.

[Tuomas3]

Lukukausimaksu nostaa koulutuksen arvoa ja karsii roskasakin ulos. Stipendiaatit ovat mitä ilmeisimpiä huippuja. Se mahdollistaa sen köyhänkin mutta kyvykkään opiskelun.

Kaikissa eta:n ulkopuolisissa maissa ei ole stipendikäytäntöä. Lisäksi monesti stipendit tulevat ahkeruudesta eivätkä lahjakkuudesta. USA:ssa voi esim saada stipendejä urheilusuorituksista tai armeijasta, joilla käydään sitten vaikka oikkista. Luotan enemmän yliopiston pääsykokeisiin laadun takaajina kuin stipendeihin.

[Siili]

Luotan enemmän yliopiston pääsykokeisiin laadun takaajina kuin stipendeihin.

Ovatko ne mielestäsi jotenkin toisiaan poissulkevia?

[Tuomas3]

Mittaustavoissa on tosin se Suomea rasittava seikka, että huippuus katsotaan suureksi osaksi tieteellisistä artikkeleista, joita mm. angosaksisissa yliopistoissa raapustetaan ja harjoitellaan jatkuvasti. Suomessa taas enemmän tentitään ja kirjoitetaan seminaaritöitä. Mallimme kärsii tästä mittaustavasta huomattavasti.

Eivät ne perusopiskelijat anglosaksissakaan maissa mitään tieteellisiä artikkeleita tuota.  Millaisen pitäisi mittaustavan mielestäsi olla, että suomalaiset yliopistot niissä pärjäisivät?

Suomalaista korkeakouluopetusta tarjotaan kaikissa yliopistoissa sen verran laaja-alaisesti, etteivät ne voi pärjätä eliittiyliopistojen joukossa, oli mittaustapa mikä tahansa.  Ei Suomen PISA-sijoituskaan johdu huippuoppilaiden suuresta määrästä.

Tulisi mitata, kuten PISA:ssa. Kaikille yhtäläiset kysymyspatterit ja päättelykyky koetukselle. Jos halutaan tarkastella erikseen huippuja, niin silloin kiinnitetään huomio nerokkaimpiin oivalluksiin ja niiden suhteelliseen määrään. Tietty Suomi on niin pieni ja tuntematon, että meillä oppilaaksiottoalueen vuoksi olisi epätodennäköistä, että juuri kymmenen lahjakkainta löytyisi täältä.

Tuottavat artikkeleita ja harjoittelevat taajaan, vaikkei niitä tietenkään julkaista, koska alle tohtoritasoiset kirjoitukset läpäisevät harvoin referee-tarkastusta. Lähtökohtana koulutuksessa on usein osata kirjoittaa tieteellinen artikkeli, joka on ihan hyvä tapa saada kosketus tiedemaailmaan ja sen seuraamiseen.

[Tuomas3]

Luotan enemmän yliopiston pääsykokeisiin laadun takaajina kuin stipendeihin.

Ovatko ne mielestäsi jotenkin toisiaan poissulkevia?

Eivät välttämättä, mutta mm. suomalainen malli ei tarvitse stipendejä. Jos pitää verrata, niin järjestys on tuo. Stipenditkin voivat olla hyviä, jos ne annetaan oikeista haettuun alaan kuuluvista ansioista, eikä esim yleisestä koulumenestyksestä tai 100m pikajuoksusta.

[Marko M]

Simon on musiikillisesti erittäin lahjakas HAMKin opiskelija, joka pitää HAMKista ja opiskelustaan niin paljon,? että on halunnut tehdä aiheesta biisin. Mielestämme biisi oli niin hyvä, että se ansaitsi musiikkivideon. Kiitos Simonille ja kaikille videon tekemiseen vaikuttaneille!

Kaikki videolla esiintyvät esiintyjät ovat HAMKin opiskelijoita.

http://www.youtube.com/watch?v=esd3MU7Pvyo

[Tuomas3]

Simon on musiikillisesti erittäin lahjakas HAMKin opiskelija, joka pitää HAMKista ja opiskelustaan niin paljon,? että on halunnut tehdä aiheesta biisin. Mielestämme biisi oli niin hyvä, että se ansaitsi musiikkivideon. Kiitos Simonille ja kaikille videon tekemiseen vaikuttaneille!

Kaikki videolla esiintyvät esiintyjät ovat HAMKin opiskelijoita.

http://www.youtube.com/watch?v=esd3MU7Pvyo

Tässä ketjussa on puhuttu yliopistoista eikä mistään ammattikouluista. AMK on entinen opisto, jonka nimi vain on muutettu. Ammattikorkeat ovat ammattikouluja, eivät korkeakouluja, vaikka ne yrittävätkin siten profiloitua. Niitä ei siis kannata sekoittaa siihen, mitä tarkoitetaan korkeakouluilla. Niistä saa opistotason tutkinnon, kun taas yliopistoista ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtoritasoisen tutkinnon.