Gallup: Mistä johtuu suomalainen nöyristelykulttuuri?

[AstaTTT]

Vastasin historiasta. Kansanluonteisiin en usko.

Heh, minä uskon jopa kansallishenkeen eli kollektiivisen hengen omaavaan kansaan, mutta vastasin silti historia, koska Ruotsi ja Venäjä. 

[Kimmo Pirkkala]

Suomalainen nöyristelykulttuuri johtuu siitä, että suomalaisen kulttuurin eräs metafyysinen arkki-idea ja arvo on vaatimattomuus.

Ei kuitenkaan kaikilla, eteläpohjanmaalaisilta tuo vaatimattomuus puuttuu ainakin osittain. Olisi kaikin puolin hienoa, jos kaikki suomalaiset olisivat hieman enemmän pohjanmaalaisia.

[Lupu(kulkuri)]

Suomalainen nöyristelykulttuuri johtuu siitä, että suomalaisen kulttuurin eräs metafyysinen arkki-idea ja arvo on vaatimattomuus. Ja kuinka vaatimattomuutta osoitetaan? Nöyristelyllä. Suomalainen oikein kilpailee siitä, kuka on nöyrin, vaatimattomin ja kärsivin. On olemassa noin 75 prosentin mahdollisuus, että suomalainen vastaa "ei kurjuutta kummempaa", kun kysyt häneltä, mitä kuuluu. Tämä vastaus on suomalaisen mielestä huomaavainen kohteliaisuus kysyjää kohtaan; ei haluta mitenkään antaa vaikutelmaa, että menisi paremmin kuin kysyjällä itsellään. Kun amerikkalaista tervehditään kysymällä, "miten menee", hän vastaa: "hienosti". Tuollainen vastaus olisi suomalaisesta tympeää ja itseriittoista pöyhkeyttä, jopa huonoa käytöstä.

Galluppiin vastasin kuitenkin "kansanluonteesta", koska kansanluonne ja kulttuurillinen arkki-idea korreloivat keskenään.

Kenties nöyristeleminen on sitten historiasta tai kansanluonteesta pohjautuvaa, mutten itse ole hätkähdyttävästi havainnut moista tapahtuvan. Nöyristelemistä siis.
Onkohan sitten kenties "oppi kaatanut ojaan". Tiedä häntä..

[Emo]

Suomalainen nöyristelykulttuuri johtuu siitä, että suomalaisen kulttuurin eräs metafyysinen arkki-idea ja arvo on vaatimattomuus. Ja kuinka vaatimattomuutta osoitetaan? Nöyristelyllä. Suomalainen oikein kilpailee siitä, kuka on nöyrin, vaatimattomin ja kärsivin. On olemassa noin 75 prosentin mahdollisuus, että suomalainen vastaa "ei kurjuutta kummempaa", kun kysyt häneltä, mitä kuuluu. Tämä vastaus on suomalaisen mielestä huomaavainen kohteliaisuus kysyjää kohtaan; ei haluta mitenkään antaa vaikutelmaa, että menisi paremmin kuin kysyjällä itsellään. Kun amerikkalaista tervehditään kysymällä, "miten menee", hän vastaa: "hienosti". Tuollainen vastaus olisi suomalaisesta tympeää ja itseriittoista pöyhkeyttä, jopa huonoa käytöstä.

Galluppiin vastasin kuitenkin "kansanluonteesta", koska kansanluonne ja kulttuurillinen arkki-idea korreloivat keskenään.

Nöyryys on eri asia kuin nöyristely. Ihan kertakaikkisen eri asia! Samoin vaatimattomuus ei ole yhtä kuin nöyristelyä.

[Leso]

Kerrankin olen tasan eri mieltä, ainakin osittain, Einon kanssa.
Mielestäni ei ole mitään pahaa vaatimattomuudessa taikka siinä, että vastaa "siinähän se menee jäitä poltellessa".

Mistä tunnet sä ystävän? Siitä, että hälle voi puhua silloin, kun on oikea tarve. Yli uskonto-, rotu-, puolue- tms. rajojen ja joka ymmärtää olla kysymättä enempää.
Suomalaisten geneettinen erityispiirre on juuri se, että jos joku antaa välttelevän vastauksen, niin yleensä osataan olla kyselemättä enempää. Uskomatonta mutta totta! Lesolla eli minulla on muutama ulkkisystävä, jotka arvostavat nimenomaan tätä "hiljaisen politiikan" piirrettä minussa. Siinä vaiheessa, kun on niin paha mieli, ettei saa sanaa suustaan eikä halua hälinää, jonkun puhumattoman suomalaisen seura saattaa olla arvossa arvaamattomassa.
Erityisesti siis se, että osaan ja voin olla puhumatta seurassaan kiusaantumatta ja kiusaannuttamatta.

Suomalaisen vahvuus on nimenomaan suomalaisen tympeys. Silloin kuin tehdään, tehdään; muutoin ollaan kuin dothefaken Ellun kanat - ja nahkurin orsilla - ja sokea Reetta - ja lastunpala ylävirralta.

Tosielämässä olen myös suomalaisen vaatimaton; mun yli kävellään, minua etuillaan, tyrkitään, halveerataan...
Mutta sen kerran kun pikku-Leso todella menettää malttinsa ja sanoo (huom! ei huuda, vaan sanoo) keuhkoinsa pohjalta että "PRKL!", niin jopa nöyrtyvät.

Jos minä voin olla tuollainen, en ymmärrä, miksei Suomi olisi?

[Joe]

Militaristinen näkökulma:

Alusmaan mentaliteetti: ensin Ruotsi tapatti sodissaan parhaat miehemme. Omassa sisällisodassamme meni joukkohautaan ihan kelpo kansalaisia. Neuvostoliitto lahtasi seuraavan kerran miesten parhaimmiston. Jäljelle jäi alistuvainen virkakoneisto.

Lyhyt itsenäisyytemme on koko ajan isojen valtioiden eristämänä ajopuuna kasvattanut kotiryssien hoitaman politiikkokunnan. EU jatkaa nöyryyttämistä ja verorahojen ryöstöä.

Vihervasemmisto ylläpitää nyt yllä perinteitä kunnioittamalla ja kumartamalla kaikkia muita kulttuureita paitsi omaamme.

[Kimmo Pirkkala]

Mistä tunnet sä ystävän? Siitä, että hälle voi puhua silloin, kun on oikea tarve. Yli uskonto-, rotu-, puolue- tms. rajojen ja joka ymmärtää olla kysymättä enempää.
Suomalaisten geneettinen erityispiirre on juuri se, että jos joku antaa välttelevän vastauksen, niin yleensä osataan olla kyselemättä enempää. Uskomatonta mutta totta! Lesolla eli minulla on muutama ulkkisystävä, jotka arvostavat nimenomaan tätä "hiljaisen politiikan" piirrettä minussa. Siinä vaiheessa, kun on niin paha mieli, ettei saa sanaa suustaan eikä halua hälinää, jonkun puhumattoman suomalaisen seura saattaa olla arvossa arvaamattomassa.
Erityisesti siis se, että osaan ja voin olla puhumatta seurassaan kiusaantumatta ja kiusaannuttamatta.

Aikoinaan entisen tyttöystävän kanssa totesimme yhdessä että viihdymme toistemme seurassa juuri siksi, että saatoimme viettää pitkiä aikoja yhdessä sanomatta sanaakaan ja tuntematta silti oloamme epämukavaksi. Olimme vapautuneita, emmekä kokeneet että olisi pakko yrittää väenväkisin kehittää jotain onsäitäpidellyt-puhetta hiljaisuuden katkaisemiseksi. Ex-tyttöystävä on nykyään vaimoni.

[Lupu(kulkuri)]

Mistä tunnet sä ystävän? Siitä, että hälle voi puhua silloin, kun on oikea tarve. Yli uskonto-, rotu-, puolue- tms. rajojen ja joka ymmärtää olla kysymättä enempää.
Suomalaisten geneettinen erityispiirre on juuri se, että jos joku antaa välttelevän vastauksen, niin yleensä osataan olla kyselemättä enempää. Uskomatonta mutta totta! Lesolla eli minulla on muutama ulkkisystävä, jotka arvostavat nimenomaan tätä "hiljaisen politiikan" piirrettä minussa. Siinä vaiheessa, kun on niin paha mieli, ettei saa sanaa suustaan eikä halua hälinää, jonkun puhumattoman suomalaisen seura saattaa olla arvossa arvaamattomassa.
Erityisesti siis se, että osaan ja voin olla puhumatta seurassaan kiusaantumatta ja kiusaannuttamatta.

Aikoinaan entisen tyttöystävän kanssa totesimme yhdessä että viihdymme toistemme seurassa juuri siksi, että saatoimme viettää pitkiä aikoja yhdessä sanomatta sanaakaan ja tuntematta silti oloamme epämukavaksi. Olimme vapautuneita, emmekä kokeneet että olisi pakko yrittää väenväkisin kehittää jotain onsäitäpidellyt-puhetta hiljaisuuden katkaisemiseksi. Ex-tyttöystävä on nykyään vaimoni.

Toihan on sitä kaikkein hienointa hienoutta ! Sama vika täällä !
Ihmetyttää se ainainen jahnaus ja jankutus puhumattomuudesta; ihan niin kuin suuvärkki olisi nonstoppipuhumiseen luotu naaman osa.
Sama siinä ikuisessa hymy naamalla olemisessa: kuka jaksaa näytellä iloista, jos fiilis on muuta.
Suomalaisen ihmisen habitus on rehellinen.

[Eino P. Keravalta]

Nöyryys ja nöyristely voivat toki olla aivan eri asioita ja toisinaan nöyristely on nöyryyden perverssi ja liioiteltu muoto. Pointtini oli kuitenkin siinä, että molempia voidaan käyttää vaatimattomuuttaan esiin tuotaessa.

Eikä minustakaan vaatimattomuudessa ole mitään pahaa. Jos mielipiteestäni sai sellaisen käsityksen, on vain todettava, etten onnistunut ilmaisemaan itseäni tarkoittamallani tavalla.

[AstaTTT]

Suomalaisen ihmisen habitus on rehellinen.

Olin viime viikolla yhtenä päivänä kärttyinen töissä. Sanoin työkaverille, että on kärttyisä päivä. Hän sanoi, ettei ole tarpeen ilmoittaa - kun on puoli vuotta ja rapiat tehty töitä yhdessä, hän osaa jo lukea mielentilat. Ihana työkaveri! Jakoi vielä eväänsä minun kanssani, kun en ollut aamulla ehtinyt tehdä niitä mukaan ja lounaaksi oli matkassa vain banaani. 

Ihana työkaveri minulla! <3

[siviilitarkkailija]

Ehkä nöyristelykulttuuriin vaikuttaa myös johtamisperiaatteet. Hallintsemisperiaatteisiimme kuuluu nöyristelevä ja palvova elementti. Ne jotka uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa eivät todellisuudessa pääse etenemään suomalaiskulttuurisessa hierarkiassa toisin kuin palvojat. Johtajavalinnoissamme käytetään paljon aikaa ja vaivaa että voidaan erottaa nöyristelijät todellisista johtajapalvojista joista valitaan uusi palvottava. Ajatus on kiistämättä piinallinen ja vastoin organisaatioiden ulospäin antamaa kuvaa. Johtajakouluttajien  ja -tittelien täysin tolkuton määrä sekä suhde työtätekeviin antaa kuitenkin osoituksen puheiden ja todellisuuden välisestä ristiriidasta.

Monet yksittäiset  tapaukset joita olen nähnyt viittaavat hallintomalliin jossa johtamisperinteeseen ei kuulu vastustajan kunnioitus vaan täysi tuhoaminen. Eikä vastustajan tarvitse olla vihollinen kun ystäväkin voidaan tuhota. Tämän seurauksena organisaatiot ja instituutiot muuttuvat palvonnaksi jossa keskimäärin kaikkein menestyksekkäin strategia hengissäselviämisen kannalta näyttäisi olevan palvonta ja nöyristely.

[Leso]

Suomalainen nöyrtyy, nöyrtyy, nöyrtyy ja nöyristelee aikansa.
Kun se riittää, tulee 1918.
Tietääkseni toiseksi "tuloksellisin" sisällissota kautta tunnetun historian.

[Emo]

Nöyryys ja nöyristely voivat toki olla aivan eri asioita ja toisinaan nöyristely on nöyryyden perverssi ja liioiteltu muoto. Pointtini oli kuitenkin siinä, että molempia voidaan käyttää vaatimattomuuttaan esiin tuotaessa.

Eikä minustakaan vaatimattomuudessa ole mitään pahaa. Jos mielipiteestäni sai sellaisen käsityksen, on vain todettava, etten onnistunut ilmaisemaan itseäni tarkoittamallani tavalla.

Paitsi että nöyristely on aina teennäistä tai vaikka pelon edessä tehtyä, ei todellista nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Jos vaatimattomuutta tuo esiin nöyristelyllä, niin mahtaa kyseessä olla tekovaatimattomuus?

Sitä itse tarkoitin tuolla kansanluonteella (johon en usko), että kansanluonne lienee historian muovaamaa käytöstä. Varmaan tsaarin ja Ruotsin kunkun vallan alla olo on edellyttänyt nöyristelyä. Ehkä se on jäänyt päälle? Mutta uppiniskaisiahan suomalaiset silti aina ovat olleet (ainakin tarina kertoo niin, ja sen kyllä itsestänikin huomaan pikemminkin kuin tuon nöyryyden), eivät kovinkaan nöyriä. Vaatimattomia ehkä jollain lailla, sellaisia että elävät vaikka pelkällä petulla eivätkä suostu kuolemaan pois paremman porukan tieltä. 

[Emo]

Ehkä nöyristelykulttuuriin vaikuttaa myös johtamisperiaatteet. Hallintsemisperiaatteisiimme kuuluu nöyristelevä ja palvova elementti. Ne jotka uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa eivät todellisuudessa pääse etenemään suomalaiskulttuurisessa hierarkiassa toisin kuin palvojat.

Arvatkaas huviksenne, pääsevätkö länsinaapurin ruotsalaiskulttuurisessa hierarkiassa eteenpäin he, jotka uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa?   

Itselleni eräs riikinruotsalainen mies sanoi (asunut Suomessa jo 15 vuotta), että hän ei ole tottunut minun/yleensä suomalaisten tapaan puhua asioista suoraan (nöyristelemättä?).

[Hermo]

Evankelis-luterilainen oppi kuuliaisuusvaatimuksineen esivaltaa kohtaan on tehnyt suurimman työn nöyristelykulttuurin omaksumiseksi. Ja tämä on oikea vastaus kysymykseen. 

[Lupu(kulkuri)]

Evankelis-luterilainen oppi kuuliaisuusvaatimuksineen esivaltaa kohtaan on tehnyt suurimman työn nöyristelykulttuurin omaksumiseksi. Ja tämä on oikea vastaus kysymykseen. 

Ja tämä on oikea mielipide !

Täällä Härmässä vieläkin inehmot ovat kuuliaisia, niin kauhean kuuliaisia.
Joku vallan kahvassa oleva itseään tirehtöörinä pitävä puupää töräyttää jotain latteeta julki: jo sentään sitä pidetään totena ja aletaan kauhistella sanomaansa.
Esimerkki: Helsingissä, Käpylän kaupungin osassa vedellään moottorisahoilla ihmisten pihoista puita ja pensaita tuusannuuskaksi, koska kaupungin viranomainen on kertonut paikallisille, että ovat moiset puskat ja puut vaaraksi ja "uudistus" pitää nyt vaan tehdä.
Mutta: sielläpä oltiinkin kuuliaisempia omalle järjelle; homma keskeytettiin, koska ihmiset reklamoivat sen verran voimakkaasti että on pakko kuunnella.
Saas nähdä.
Siellä ei nöyristelty.

[Joe]

Kun kuunteele ja katselee nykyisen hallituksemme EUkulointia ja virkamiehistömme mikalointia voi todeta, että nöyristely kuuluu vain ns. tavalliselle kansalaiselle näin normaalielämässä.

Kullissien takana politiikot nöyristelevät ja naureskelevat ihan keskenään ja tuulen suunnan mukaan eri ilmansuuntiin.

Kansan pinnaa kiristetään sillain sopivasti toivoen ettei kuppi kaatuisi. Eugenin haamu Porvoon hautuumaalla heräilee.

Onhan propaganda kuin suoraan Hitlerin Suur-Saksasta.

Meillä menee loistavasti, päästään kokoamaan Mercedes Benz -autoja.

[Lupu(kulkuri)]

Kun kuunteele ja katselee nykyisen hallituksemme EUkulointia ja virkamiehistömme mikalointia voi todeta, että nöyristely kuuluu vain ns. tavalliselle kansalaiselle näin normaalielämässä.

Kullissien takana politiikot nöyristelevät ja naureskelevat ihan keskenään ja tuulen suunnan mukaan eri ilmansuuntiin.

Kansan pinnaa kiristetään sillain sopivasti toivoen ettei kuppi kaatuisi. Eugenin haamu Porvoon hautuumaalla heräilee.

Onhan propaganda kuin suoraan Hitlerin Suur-Saksasta.

Meillä menee loistavasti, päästään kokoamaan Mercedes Benz -autoja.

Itteäni vituttaa eniten salailu.
Jätetään kertomatta ne asiat, jotka tämmöstä tavallista tuppuraista kiinnostaa eniten: paljonko rahaa menee ulkomaille ja koska, ja kenelle, ja millä muodoin(lainataanko, vai tilitetäänkö jonnekin ja millä ehdoilla ja minne jne..)
Kun kerran tavalliset palkansaajat ja työkyvyttömät äänestävät ns. "päättäjiä" hallintoon, luulisi sieltä tulevan selkeyttä epäselvyyden sijaan.
Kohtapuoliin on kuntavaalit.
Toivottavasti - tosiaan - puolueet käyvät jossain imaginaarisella punttisalilla vetelemässä hieman ryhtiä touhuun.

ps. kommareita en äänestä

[Make M]

Evankelis-luterilainen oppi kuuliaisuusvaatimuksineen esivaltaa kohtaan on tehnyt suurimman työn nöyristelykulttuurin omaksumiseksi. Ja tämä on oikea vastaus kysymykseen. 

Komppaan. Vaikka suomalaisissa on omapäisyyttä ja sisua, niin paljon - aivan liikaa - on myös nöyristelevää lammasmaisuutta. Kai kyse on kansanluonteesta kun käännä-toinenkin-poski-ja-anna-anteeksi -uskonnon oppi on tehonnut. EU-uskovaisuus on toinen osoitus kansamme sinisilmäisyydestä ja nöyristyneisyydestä.

Vastaukseni kyselyyn: kansanluonne ja uskonto

PS. Miksi muuten uskonto on vaihtoehdoista pois? Muslimikulttuureissahan uskonnolla on ilmiselvä osuus ihmisten käyttäytymiseen. Jos vastaava gallup-kysymys tehtäisiin koskien Lähi-idän kansojen tapoja ja kulttuuria, uskonto olisi itsestäänselvänä vaihtoehtona kyselyssä. Tapauskovaisuudesta huolimatta kristinuskolla on iso vaikutus Suomessa vallitsevaan nöyristelykulttuuriin.

[Lupu(kulkuri)]

Evankelis-luterilainen oppi kuuliaisuusvaatimuksineen esivaltaa kohtaan on tehnyt suurimman työn nöyristelykulttuurin omaksumiseksi. Ja tämä on oikea vastaus kysymykseen. 

Komppaan. Vaikka suomalaisissa on omapäisyyttä ja sisua, niin paljon - aivan liikaa - on myös nöyristelevää lammasmaisuutta. Kai kyse on kansanluonteesta kun käännä-toinenkin-poski-ja-anna-anteeksi -uskonnon oppi on tehonnut. EU-uskovaisuus on toinen osoitus kansamme sinisilmäisyydestä ja nöyristyneisyydestä.

Vastaukseni kyselyyn: kansanluonne ja uskonto

PS. Miksi muuten uskonto on vaihtoehdoista pois? Muslimikulttuureissahan uskonnolla on ilmiselvä osuus ihmisten käyttäytymiseen. Jos vastaava gallup-kysymys tehtäisiin koskien Lähi-idän kansojen tapoja ja kulttuuria, uskonto olisi itsestäänselvänä vaihtoehtona kyselyssä. Tapauskovaisuudesta huolimatta kristinuskolla on iso vaikutus Suomessa vallitsevaan nöyristelykulttuuriin.

Make M ihmettelee kyselyn vaihtoehtojen puutteellisuutta. Samoin: "oman ajattelukyvyn puutteellisuudesta" voisi olla mukana..

[Leso]

Hyvä huomio nimim. Make M.
Jos vaihtoehto "jostakin muusta" sisältää uskonnon, niin vedän ääneni pois.
Ja kyllä!, minulla on siihen todellakin oikeutus.

[Ernst]

Nöyryyden ja  nöyristelyn erosta kertoo omin sanoion ja äänenpainoin Kummelin Pikku Henry:

http://www.youtube.com/watch?v=4XdTRjmfHWE

[törö]

Evankelis-luterilainen oppi kuuliaisuusvaatimuksineen esivaltaa kohtaan on tehnyt suurimman työn nöyristelykulttuurin omaksumiseksi. Ja tämä on oikea vastaus kysymykseen. 

Tai sitten täällä ollaan nöyriä auktoriteetteja kohtaan, jotta itsellä tai läheisellä olisi mahdollisuus päästä kunnan tai valtion hommiin. Siellä on hyvä palkka ja muut etuudet siihen päälle eikä työ edes paljon rasita.

[Joe]

Kun kuunteele ja katselee nykyisen hallituksemme EUkulointia ja virkamiehistömme mikalointia voi todeta, että nöyristely kuuluu vain ns. tavalliselle kansalaiselle näin normaalielämässä.

Kullissien takana politiikot nöyristelevät ja naureskelevat ihan keskenään ja tuulen suunnan mukaan eri ilmansuuntiin.

Kansan pinnaa kiristetään sillain sopivasti toivoen ettei kuppi kaatuisi. Eugenin haamu Porvoon hautuumaalla heräilee.

Onhan propaganda kuin suoraan Hitlerin Suur-Saksasta.

Meillä menee loistavasti, päästään kokoamaan Mercedes Benz -autoja.

Itteäni vituttaa eniten salailu.
Jätetään kertomatta ne asiat, jotka tämmöstä tavallista tuppuraista kiinnostaa eniten: paljonko rahaa menee ulkomaille ja koska, ja kenelle, ja millä muodoin(lainataanko, vai tilitetäänkö jonnekin ja millä ehdoilla ja minne jne..)
Kun kerran tavalliset palkansaajat ja työkyvyttömät äänestävät ns. "päättäjiä" hallintoon, luulisi sieltä tulevan selkeyttä epäselvyyden sijaan.
Kohtapuoliin on kuntavaalit.
Toivottavasti - tosiaan - puolueet käyvät jossain imaginaarisella punttisalilla vetelemässä hieman ryhtiä touhuun.

ps. kommareita en äänestä

Jos olisin vähänkin nuorempi ja terveempi jatkaisin kansantaloustieteen opintojani.

Repisin valtion budjettikirjan auki ja todella katsoisin minne ne rahat menee. Julkista tietoahan se on.

Taitaa jäädä haaveeksi. Tehkää se!

[jarski]

Ei välttämättä liippaa täysin aiheesta mutta liittyy kuitenkin jotenkuten. Ala-asteella joskus 80-luvun alussa muistan kun kuvaamataidon tunnilla sain jonkun piirustuksen valmiiksi ja vein sen opettajalle näytille. Kysyin opelta että eikö olekin hieno. Silloin alusta alkaen pidettiin huolta että meidät pikkuiset ihmisalut pistettiin nöyräksi ja matalaksi opettajan johdolla hokemalla koko luokan edessä että "omakehu haisee, omakehu haisee !!! " .

Periaatteessa koulukin tekee hyvää pohjatyötä surkealle omatunnolle nöyryyttämisellä lapsesta saakka. Mistään "omasta" ei saanut olla ylpeä ja sitä ei saanut näyttää, muuten se on omakehua.
Näin meille opetettiin ja pidettiin huolta ala-asteella että tulet olemaan tuhoontuomittu harmaan massan mukana menijä.

[Arvoton]

Tämän maan kansalaisilla itsetunto on kyllä hakusessa. Tämä tosiasia ei poistu heilläkään, jotka vuoron perään ihannoivat Ruotsia, jumalaa, Saksaa, neukkulaa tai monikulttuuria. Eikä natsi-inholla ja vastaavalla. Siis ratsastamalla vika ei parane.

[Arvoton]

Ensin ymmärsin otsikon siten, että miksi maassamme ollaan niin helvetin herran pelkoisia ja sovinnaisia. Aina, -ttu ollaan jotain korkeamman tai sellaiseksi kuvitellun persettä nuolemassa.

[Emo]

Evankelis-luterilainen oppi kuuliaisuusvaatimuksineen esivaltaa kohtaan on tehnyt suurimman työn nöyristelykulttuurin omaksumiseksi. Ja tämä on oikea vastaus kysymykseen. 

No se on sitten Eurooppa pullollaan oikeita nöyristelyn mallimaita. Näkyypä Etiopiassakin olevan iso nöyristelijäklimppi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luterilaisuus

Eri maista eniten luterilaisia on Saksassa (12,5 miljoonaa), Yhdysvalloissa (7,6 miljoonaa), Ruotsissa (6,6 miljoonaa), Indonesiassa 5,4 miljoonaa, Etiopiassa (5 miljoonaa) ja Tansaniassa (4,6 miljoonaa). Suomessa luterilaisten määrä on seitsemänneksi suurin (4,2 miljoonaa).[2][3] Luterilaiset ovat suurin uskonnollinen ryhmä Färsaarilla, Grönlannissa, Islannissa, Latviassa, Namibiassa, Norjassa, Ruotsissa,Saksassa, Suomessa, Tanskassa ja Virossa. Pohjoismaissa luterilaisuus on valtionuskontona Islannissa, Norjassa ja Tanskassa.

Jäsenmäärältään suurimmat luterilaiset kirkot ovat Ruotsin kirkko, (6,6 miljoonaa), Etiopian Mekane Yesus-kirkko (5 miljoonaa), Amerikan evankelisluterilainen kirkko (engl. Evangelical Lutheran Church in Amerika), (ELCA) Yhdysvalloissa (4,7 miljoonaa), Tansanian evankelisluterilainen kirkko (4,6 miljoonaa), Suomen evankelisluterilainen kirkko (4,2 miljoonaa)[4] ja Tanskan evankelisluterilainen kirkko (4,5 miljoonaa).[2] Saksassa kahden evankelisluterilaisen maakirkon yhteenliittymän Saksan yhdistyneen evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärä on 10,7 miljoonaa. Suurin maakirkoista on Hannoverin kirkko, noin 3,2 miljoonalla jäsenellä[5].