Ay-liikkeen toiminnan järkevyys nyky-Suomessa

[Ksenofobi]

Kannattaisi pohtia myös, miksi jotkut haluavat kuulua ammattiliittoon, miksi jotkut eivät halua. Varsinkin tämä jälkimmäinen vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Miksi joku ei halua, että liitto neuvottelisi esim. minimitason palkat hänen puolestaan,vaan hän haluaa ehdottomasti neuvotella itse omat palkkansa siitä huolimatta, että liittoon kuuluessaankin hän voisi itse neuvotella oman palkkansa sellaiseksi kuin haluaa. Ainoastaan sopiminen pienemmästä palkasta kuin mikä työehtosopimuksessa lukee, ei ole mahdollista. Haluaako joku varta vasten sopia pienemmästä palkasta, ja siksi ei järjestäydy? Ja ketä hän siinä luulee auttavansa? Kansantaloutta?

[Ernst]

Palkkaat ja irtisanot jonkun toisen leivissä? Pff...

Niin. Mitä sitten?

[Ernst]

Ay-liike on neuvotteleva osapuoli kun sovitaan yleissitovista työehtosopimuksista.

Tietenkin. Kenen muun kanssa työnantajajärjestö (työnantajatkin ovat järjestäytyneet omiin "ay-liittoihinsa") voisi neuvotella jos ei työntekijöiden järjestön kanssa? Ja miksi tehdä sopimuksia, jotka eivät sitoisi yleisesti? Yleissitovuus on myös työnantajan intressi - pääsee helpommalla, kun ei joka kysymystä pidä aina erikseen ratkoa.

[Kalevi Aronen]

Suomessa työaikalaki, vuosilomalaki ja muutama muu laki suojaa työntekijää jo nyt niin hyvin että ay-liikkeet voisi lopettaa.

Näkee, että et juuri töiss' happane. Monet työssäkäyvätkin ihmettelevät, että mihin sitä liittoa tarvitaan kun asiat ovat jo laissa. Sama kuin eräs naisministeri "mihin sitä atomivoimalaa tarvitaan, sähköhän tulee töpselistä?""
Mutta kun ne asiat eivät olisi laissa ilman työntekijöiden joukkovoimaa alkaen 1800-luvun loppupuolelta. Isoisäni oli muun työläisjoukon kanssa vähän myöhemmin eduskuntatalon portilla monta päivää, kun lopulta saatiin 8:n tunnin työpäivä. Kaikista asioista on jouduttu tappelemaan ja tällä hetkellä asiat ovat kohtalaisella tolalla. Mutta jos AY-liikkeen edunvalvontaa vähennetään, niin äkkiä nämä vanhat ajat palautuvat.
Vaikka olisit kuinka luokkakantainen porvari, niin persaukisen porvarin ja suurpääoman välillä on silti vielä se pieni ero.

[Kimmo Pirkkala]

Kannattaisi pohtia myös, miksi jotkut haluavat kuulua ammattiliittoon, miksi jotkut eivät halua. Varsinkin tämä jälkimmäinen vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Miksi joku ei halua, että liitto neuvottelisi esim. minimitason palkat hänen puolestaan,vaan hän haluaa ehdottomasti neuvotella itse omat palkkansa siitä huolimatta, että liittoon kuuluessaankin hän voisi itse neuvotella oman palkkansa sellaiseksi kuin haluaa. Ainoastaan sopiminen pienemmästä palkasta kuin mikä työehtosopimuksessa lukee, ei ole mahdollista. Haluaako joku varta vasten sopia pienemmästä palkasta, ja siksi ei järjestäydy? Ja ketä hän siinä luulee auttavansa? Kansantaloutta?

No vaikka siksi, että liiton jäsenyys maksaa rahaa. Jos rahan vastineeksi ei saa mitään hyötyjä, miksi maksaa palvelusta?

Ay-liikkeen jäsenyys on samanlainen asia kuin seurakunnan jäsenyys. Siellä ollaan tottumuksen vuoksi. Molemmat kuitenkin myyvät palveluitaan ja looginen ihminen kyllä yleensä perustelee itselleen ensisijaisesti sen miksi ostaisi ko. palvelun, ei sitä miksi jättäisi ostamatta.

Jos tämän päälle vielä laitetaan se, että oman alan liiton politikointi ei kiinnosta, on ratkaisu ilmiselvä. Sitä politikointia voisikin sitten luetella sivukaupalla kaikkine puoluetukineen, ps-vastaisuuksineen, mokuttamisineen jne. Ay-järjestöt ovat ensisijaisesti byrokratioita, jotka elättävät ja turvottavat itseään. Työntekijöiden etujen ajaminen on lakannut olemasta ensisijainen prioriteetti sillä hetkellä kun organisaatioon on palkattu ensimmäinen ihminen, jonka ensisijainen tavoite on oman työpaikan säilyttäminen. Sillä hetkellä ay-järjestön omasta elämästä on tullut ykkösprioriteetti.

Lisäksi en kuulu kumpaankaan periaatteellisista syistä: Minulle on vastenmielinen asia, että yhteiskunta subventoi seurakuntaa (verotusoikeus) ja ay-liikettä (verovähennysoikeus jäsenmaksuista). Uskonvapaudesta ja järjestäytymisvapaudesta tulisi tehdä täydellisiä lopettamalla molemmat tukimuodot, joilla ohjataan kansalaisten valintoja.

[Kalevi Aronen]

Heh heh ... kerronpa salaisuuden, joka ei ole salaisuus.

Niiden tosi isojen firmojen pääluottamusmiehet pelaavat golfia samoissa kerhoissa, kuin samaisten firmojen tj:t.
Klubitouhua ... 

Kas kas ja kuulemma Virkkalan paperitehtaassa pääluottamusmies syö lounaansa usein herrojen pöydässä. Just juu, olen sattumalta ollut useamman vuosikymmenen pääluottamusmiehenä isossa firmassa ja tiedän, että asiat useimmiten sovitaan muualla kuin neuvotteluissa. Jos jokin asia on vastoin sopimuksia, niin asian voi korjata helpommin siitä keskustelemalla työnantajan edustajan kanssa, kuin mennä neuvotteluun. Yleensä neuvotteluun jouduttaessa asia on jo melkein hävitty.
Muuten peraukisena duunarina en juuri ole pelaillut golfia siitä yksinkertaisesta syystä, että en omista mailoja. 

[Lodi]

Heh heh ... kerronpa salaisuuden, joka ei ole salaisuus.

Niiden tosi isojen firmojen pääluottamusmiehet pelaavat golfia samoissa kerhoissa, kuin samaisten firmojen tj:t.
Klubitouhua ... 

Kas kas ja kuulemma Virkkalan paperitehtaassa pääluottamusmies syö lounaansa usein herrojen pöydässä. Just juu, olen sattumalta ollut useamman vuosikymmenen pääluottamusmiehenä isossa firmassa ja tiedän, että asiat useimmiten sovitaan muualla kuin neuvotteluissa. Jos jokin asia on vastoin sopimuksia, niin asian voi korjata helpommin siitä keskustelemalla työnantajan edustajan kanssa, kuin mennä neuvotteluun. Yleensä neuvotteluun jouduttaessa asia on jo melkein hävitty.
Muuten peraukisena duunarina en juuri ole pelaillut golfia siitä yksinkertaisesta syystä, että en omista mailoja.

Annan avainsanoja:

"Tosi isojen",  "samoissa kerhoissa",  "Klubitouhua"

[Kalevi Aronen]

Suomessa työaikalaki, vuosilomalaki ja muutama muu laki suojaa työntekijää jo nyt niin hyvin että ay-liikkeet voisi lopettaa.

Voi herran pieksut, mitä tietämättömyyttä. Eihän ne lait sinne itsestään ole tulleet, joka hemmetin laki on tullut taistelun tuloksena. Jos todella AY-liike kopetettaisiin, niin ei ne laitkaan kauaa sitten olisi enää voimassa.
Vaikka AY-liike lopetteisiin, niin maailmanlaajuisesti yhdistynyt työnantaja puoli senkuin porskuttaisi, sen jälkeen työntekijät olisivat todella ohkasilla. Jo nyt on EK heikentämässä näitä työntekijöiden oikeuksia, mitähän sitten olisikaan, kun on vapaa kettu vapaassa kanatarhassa.

[Kimmo Pirkkala]

Näkee, että et juuri töiss' happane. Monet työssäkäyvätkin ihmettelevät, että mihin sitä liittoa tarvitaan kun asiat ovat jo laissa. Sama kuin eräs naisministeri "mihin sitä atomivoimalaa tarvitaan, sähköhän tulee töpselistä?""
Mutta kun ne asiat eivät olisi laissa ilman työntekijöiden joukkovoimaa alkaen 1800-luvun loppupuolelta. Isoisäni oli muun työläisjoukon kanssa vähän myöhemmin eduskuntatalon portilla monta päivää, kun lopulta saatiin 8:n tunnin työpäivä.

No mutta nyt kun nämä palvelut on saatu, mihin tarvitaan ay-liikkeitä enää? Jos käyt tänään parturissa, niin maksatko parturille vielä huomenna uudestaan?

Ay-liike oli perusteltu sata vuotta sitten kun sille oli tarvetta. Näen asian niin, että ay-liikkeestä on hyötyä tilanteessa, jossa työntekijöiden palkat ja edut ovat globaalisti katsottuna huonot (kuten oli Suomessa sata vuotta sitten). Silloin ay-liikkeellä on neuvotteluvoimaa ja ay-liike saa parannettua oloja. Silloin kun työntekijöiden palkat ja edut ovat globaalisti katsottuna hyvät (kuten Suomessa nyt), on ay-liikkeestä pelkkää haittaa. Se on kansallinen rasvamaksa ja perässävedettävä rasite, josta meille ei ole mitään hyötyä. Yksi niistä tekijöistä, johon tämä kansantalous hassaa euron poikineen aivan turhaan.

Vielä Neuvostoliitonkin aikaan suomalaisen promilleporukan vankka järjestäytyminen oli järkevää, sillä suomalainen vientiteollisuus toimi suurelta osalta alalla, jolla ei ollut globaalia kilpailua. Silloin ay-liikkeellä oli neuvotteluvoimaa. Nyt ei ole.

Ei ole joukkovoimaa, ei ole neuvotteluvoimaa ja  palkat sekä edut ovat globaalisti katsottuna hyvät. Silloin ay-liike on työntekijälle turha.

Kaikista asioista on jouduttu tappelemaan ja tällä hetkellä asiat ovat kohtalaisella tolalla. Mutta jos AY-liikkeen edunvalvontaa vähennetään, niin äkkiä nämä vanhat ajat palautuvat.

Tuolle väitteelle ei ole mitään näyttöä. Ja jos olisikin, niin säilyttämällä järjestäytymisvapauden sellaisen kuin se on tarkoitettu, on aina mahdollista järjestäytyä uudestaan, jos se on järkevää.

[Ernst]

Näkee, että et juuri töiss' happane. Monet työssäkäyvätkin ihmettelevät, että mihin sitä liittoa tarvitaan kun asiat ovat jo laissa. Sama kuin eräs naisministeri "mihin sitä atomivoimalaa tarvitaan, sähköhän tulee töpselistä?""
Mutta kun ne asiat eivät olisi laissa ilman työntekijöiden joukkovoimaa alkaen 1800-luvun loppupuolelta. Isoisäni oli muun työläisjoukon kanssa vähän myöhemmin eduskuntatalon portilla monta päivää, kun lopulta saatiin 8:n tunnin työpäivä.

No mutta nyt kun nämä palvelut on saatu, mihin tarvitaan ay-liikkeitä enää? Jos käyt tänään parturissa, niin maksatko parturille vielä huomenna uudestaan?

Jos hiuksesi kasvavat, todennäköisesti maksat parturille uudestaan. Edunvalvonta ei ole kertakeikka.

[Kimmo Pirkkala]

Näkee, että et juuri töiss' happane. Monet työssäkäyvätkin ihmettelevät, että mihin sitä liittoa tarvitaan kun asiat ovat jo laissa. Sama kuin eräs naisministeri "mihin sitä atomivoimalaa tarvitaan, sähköhän tulee töpselistä?""
Mutta kun ne asiat eivät olisi laissa ilman työntekijöiden joukkovoimaa alkaen 1800-luvun loppupuolelta. Isoisäni oli muun työläisjoukon kanssa vähän myöhemmin eduskuntatalon portilla monta päivää, kun lopulta saatiin 8:n tunnin työpäivä.

No mutta nyt kun nämä palvelut on saatu, mihin tarvitaan ay-liikkeitä enää? Jos käyt tänään parturissa, niin maksatko parturille vielä huomenna uudestaan?

Jos hiuksesi kasvavat, todennäköisesti maksat parturille uudestaan. Edunvalvonta ei ole kertakeikka.

Juuri näin. Kun tukka kasvaa, maksan parturille palveluista. Ja jos saan vastinetta ay-liikkeen jäsenmaksulle, niin liityn liittoon. Mutta kun en saa rahalle mitään vastinetta, en maksa. Se on se pointti. Ihan normaalia palveluiden ostamista, ostan jos saan jotain hyötyä.

[Lodi]

Mietinnän pohjaksi voisi vaikka tehdä vertailun:
Maa, jossa ay-liike on kielletty (esim. Kiina) ja toisaalta valtio, jossa ay-liike on ollut sallittu pitkään (esim. Suomi).

Miten ay-liikkeen toiminta on vaikuttanut yleiseen elintasoon ja  oikeudenmukaisuuteen?
Onko asia edelleen näin?

[Kimmo Pirkkala]

^Minä en ainakaan halua kiistää, etteikö ay-liikkeellä olisi ollut vankka rooli maamme kehittymisessä hyväksi maaksi elää ja tehdä töitä. Kyllä näin ehdottomasti on, mutta nyt puhumme nyky-Suomesta. Enää ay-liikkeellä ei ole vastaavaa roolia. Tämä havainto lähtee jo siitä tiedosta, että globaaleilla markkinoilla kansallisella ay-liikkeellä ei ole joukkovoimaa eikä neuvotteluvoimaa. Vaikka ay-liike olisikin keskittynyt oikeisiin asioihin (eikä se usein edes ole), olisi ay-liike siltikin hyödytön hampaiden puuttuessa.

Edunvalvontajärjestö joka on täysin voimaton edunvalvonnassa on hyödytön. Edunvalvontajärjestö joka riskeeraa toimeksiantajiensa etuja suorittaessaan voimatonta edunvalvontaa on lisäksi pahasti haitallinen.

[Kalevi Aronen]

Yksi asia mitä olen aina ihmetellyt: Miksi monien yritysten duunariportaassa vallitsee ajatus, että työnantaja pyrkii riistämään, hyväksikäyttämään ja kusettamaan työntekijöistä piittamaatta aina kun mahdollista? Jos asia olisi näin, pyrkisi työnantaja varmasti riistämään, hyväksikäyttämään ja kusettamaan ihmisiä kaikilla organisaation portailla. Ja kuitenkin tuollainen näkemys tyssää jo alimpien toimihenkilöiden tasolle, ylemmistä puhumattakaan. Miksei heillä ole samanlainen ajatusmaailma?

Ei kai tuo ajatus riistämisestä, hyväksikäyttämisestä ja kusettamisesta liity mitenkään siihen, että sillä tehdään ay-liike tarpeelliseksi? Eihän ay-liikkeen piirissä tuollaista ajatusmaailmaa viljellä, eihän?

Kuule, kyllä se työntekijöiden ajatukset työnantajasta on ihan koetusta kohtelusta tullut. Olen paljonkin ollut keskijohdon tehtävissä ja en oikein ymmärrä, miten työnantaja nyt kohtelisi keskijohtoa sen enempää silkkihansikkailla, pikemminkin päivastoin. Olen sitä mieltä, että työnantaja varmasti riistää, hyväksikäyttää ja kusettaa työntekijöitä, olivat ne millä organisaatiotasolla tahansa.
Ammattiyhdistys tasapainottaa tätä tilannetta, mutta jokainen päivä tuo uusia ongelmia. Olen näitä Akavalaisia, mutta kaikissa keskusjärjestöissä tamä työnantajan politiikka on havaittu aivan samalla tavalla.

[Lodi]

Parturivertaus on hieman ontuva.
Ensinnäkin, se tukka kyllä kasvaa koko ajan ja parturiliiketoimintaan satsannut voi olla varma, että koko ajan tulee asiakkaita.
Jos se olisi sattuman kauppaa, ei kannattaisi vuokrata tilaa, ostaa välineitä eikä kouluttautua alalle.
Jos taas parturiliikkeet lopetettaisiin muutamiksi vuosiksi ja sitten taas yhtäkkiä huomattaisiin, että tukka kasvaa, on prosessi melko hidas laittaa parturiliikeverkosto pystyyn. Osaaminenkin olisi kadonnut, parturituoleja valmistavat pajat menneet konkurssiin tai keskittyneet muuhun liiketoimintaan etc.

[Lodi]

Yksi asia mitä olen aina ihmetellyt: Miksi monien yritysten duunariportaassa vallitsee ajatus, että työnantaja pyrkii riistämään, hyväksikäyttämään ja kusettamaan työntekijöistä piittamaatta aina kun mahdollista? Jos asia olisi näin, pyrkisi työnantaja varmasti riistämään, hyväksikäyttämään ja kusettamaan ihmisiä kaikilla organisaation portailla. Ja kuitenkin tuollainen näkemys tyssää jo alimpien toimihenkilöiden tasolle, ylemmistä puhumattakaan. Miksei heillä ole samanlainen ajatusmaailma?

Ei kai tuo ajatus riistämisestä, hyväksikäyttämisestä ja kusettamisesta liity mitenkään siihen, että sillä tehdään ay-liike tarpeelliseksi? Eihän ay-liikkeen piirissä tuollaista ajatusmaailmaa viljellä, eihän?

Kuule, kyllä se työntekijöiden ajatukset työnantajasta on ihan koetusta kohtelusta tullut. Olen paljonkin ollut keskijohdon tehtävissä ja en oikein ymmärrä, miten työnantaja nyt kohtelisi keskijohtoa sen enempää silkkihansikkailla, pikemminkin päivastoin. Olen sitä mieltä, että työnantaja varmasti riistää, hyväksikäyttää ja kusettaa työntekijöitä, olivat ne millä organisaatiotasolla tahansa.
Ammattiyhdistys tasapainottaa tätä tilannetta, mutta jokainen päivä tuo uusia ongelmia. Olen näitä Akavalaisia, mutta kaikissa keskusjärjestöissä tamä työnantajan politiikka on havaittu aivan samalla tavalla.

Pysähdytään tähän hetkeksi: Olet ollut useamman vuosikymmenen pääluottamusmies ja toisaalla olet ollut keskijohdossa.

[Paju]

Suomessa työaikalaki, vuosilomalaki ja muutama muu laki suojaa työntekijää jo nyt niin hyvin että ay-liikkeet voisi lopettaa.

Aikamoinen luottamus lain autuaaksitekevyyteen.

Sillä mitä laissa lukee, on suheellisen vähäinen merkitys, kun toinen osapuoli on toista heikommassa asemassa ja vielä taloudellisesti toisesta riipuvainen. Näin on tyypillisesti työntekijä-työnantaja -suhteessa.

On nähty jo useamman kerran, ettei kaikkia työnantajia kiinnosta täyttää lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Yksittäinen työntekijä on aika avuton sellaisessa tilanteessa, ei siinä juuri vaateita esitetä  tai käräjille lähdetä. Järjestäytyminen tuo joukkovoimaa ja ehkäisee asian henkilöitymistä johonkuhun yksittäiseen työntekijään.

[Kalevi Aronen]

^Minä en ainakaan halua kiistää, etteikö ay-liikkeellä olisi ollut vankka rooli maamme kehittymisessä hyväksi maaksi elää ja tehdä töitä. Kyllä näin ehdottomasti on, mutta nyt puhumme nyky-Suomesta. Enää ay-liikkeellä ei ole vastaavaa roolia. Tämä havainto lähtee jo siitä tiedosta, että globaaleilla markkinoilla kansallisella ay-liikkeellä ei ole joukkovoimaa eikä neuvotteluvoimaa. Vaikka ay-liike olisikin keskittynyt oikeisiin asioihin (eikä se usein edes ole), olisi ay-liike siltikin hyödytön hampaiden puuttuessa.

Edunvalvontajärjestö joka on täysin voimaton edunvalvonnassa on hyödytön. Edunvalvontajärjestö joka riskeeraa toimeksiantajiensa etuja suorittaessaan voimatonta edunvalvontaa on lisäksi pahasti haitallinen.

Kas kas edelleenkin. tuntuu kuin sinulla olisi palanut bitti kiinni, olet juuri sitä mieltä ja sillä siisti. Et ole ollut missään tekemisissä AY-liikkeen kanssa ja silti tunnut tietävän mikä on tämän hetken tilanne. Mikäs siinä, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi.
Olet valitettavasti väärässä. Vaikka toinen maailmansota loppui niin silti sen jälkeen on on käyty ja käydään yhtä paljon sotia kuin silloinkin. Sitä ei kutsuta kuitenkaan maailmansodaksi, vaikka pitäisi.
Sama juttu on työn ja pääoman välisessä sovittamattomassa ristiriidassa. Edelleenkin ainoastaan järjestäytyneet työntekijät voivat saada kohtuullista palkkaa ja muita laikien mukaisia etuja. AY-liikkeen eräs tehtävä on edunvalvonta ja suomeksi sanottuna ulosmittaus. Vaikka asioista sovitaan, niin erittäin usein asiat joudutaan taistelemaan uudestaan työpaikoilla. EK on jatkuvasti kiristämässä ruuvia ja ainoa vastavoima on AY-liike.
Tämä ei koske henkilöitä joilla on kultalusikka suussa ja perityt miljoonat plakkarissa, mutta niitäkin on vähän. Jos luulet että Ay-liikke on aikansa elänyt niin väärin luulet.

[Darvi]

Miksi joku ei halua, että liitto neuvottelisi esim. minimitason palkat hänen puolestaan,vaan hän haluaa ehdottomasti neuvotella itse omat palkkansa siitä huolimatta, että liittoon kuuluessaankin hän voisi itse neuvotella oman palkkansa sellaiseksi kuin haluaa. Ainoastaan sopiminen pienemmästä palkasta kuin mikä työehtosopimuksessa lukee, ei ole mahdollista.

Kuka haluaa ehdottomasti neuvotella omat palkkansa? Olkinukke. Moni haluaa neuvotella omat palkkansa ihan omaksi edukseen sillä ehdolla, että hyötyy siitä itse enempi. Eipä tartte lakkoilla ja voida tehdä töitä niin kuin itselle sopii. Minimipalkka ei ole positiivinen asia. Se ei tarkoita, että palkka nousee. Palkka voi myös pudota nollaan sen takia. Keskimärin se tekee vain järjestelmästä kömpelömmän.

[Kimmo Pirkkala]

Pysähdytään tähän hetkeksi: Olet ollut useamman vuosikymmenen pääluottamusmies ja toisaalla olet ollut keskijohdossa.

Eiköhän tuo ole akavalaiselle ihan mahdollista.

Sillä mitä laissa lukee, on suheellisen vähäinen merkitys, kun toinen osapuoli on toista heikommassa asemassa ja vielä taloudellisesti toisesta riipuvainen. Näin on tyypillisesti työntekijä-työnantaja -suhteessa.

Ay-liikettä puolustavalle on tyypillinen näkemys, että työntekijä on riippuvaisempi työnantajasta kuin päinvastoin. Sillähän sitä ay-liikkeen olemassaoloa perustellaan, työntekijän riippuvuus työnantajasta pitää saada vallitsevaksi todellisuudeksi kaikkialla, jotta järjestäytyminen olisi perusteltua. Mutta entä jos työntekijä onkin vahvoilla? Työnantaja on riippuvainen hänen osaamisestaan ja työntekijällä on vaihtoehtoja. Sellainen ei todellakaan ole tänä päivänä harvinaista, eikä sellaisessa tilanteessa työntekijälle ole ay-liikkeestä mitään hyötyä.

[Ksenofobi]

Näkee, että et juuri töiss' happane. Monet työssäkäyvätkin ihmettelevät, että mihin sitä liittoa tarvitaan kun asiat ovat jo laissa. Sama kuin eräs naisministeri "mihin sitä atomivoimalaa tarvitaan, sähköhän tulee töpselistä?""
Mutta kun ne asiat eivät olisi laissa ilman työntekijöiden joukkovoimaa alkaen 1800-luvun loppupuolelta. Isoisäni oli muun työläisjoukon kanssa vähän myöhemmin eduskuntatalon portilla monta päivää, kun lopulta saatiin 8:n tunnin työpäivä.

No mutta nyt kun nämä palvelut on saatu, mihin tarvitaan ay-liikkeitä enää? Jos käyt tänään parturissa, niin maksatko parturille vielä huomenna uudestaan?

Jos hiuksesi kasvavat, todennäköisesti maksat parturille uudestaan. Edunvalvonta ei ole kertakeikka.

Juuri näin. Kun tukka kasvaa, maksan parturille palveluista. Ja jos saan vastinetta ay-liikkeen jäsenmaksulle, niin liityn liittoon. Mutta kun en saa rahalle mitään vastinetta, en maksa. Se on se pointti. Ihan normaalia palveluiden ostamista, ostan jos saan jotain hyötyä.

Vaikka sinä et koe saavasi etua ay-liikkeeltä, monet kokevat. Esim. nuo manitsemani palkkaneuvottelut. Ja ay-liike on ollut jarruttamassa tätä suurta kusetusta, nimittäin eläkeiän nostoa, joka koskee ihan jokaista. Tosin lepsusti ovat jarruttaneet, sen myönnän. Ay-liikkeen politikointi ja mokutus vituttaa minuakin.

[Kimmo Pirkkala]

Kas kas edelleenkin. tuntuu kuin sinulla olisi palanut bitti kiinni, olet juuri sitä mieltä ja sillä siisti. Et ole ollut missään tekemisissä AY-liikkeen kanssa ja silti tunnut tietävän mikä on tämän hetken tilanne. Mikäs siinä, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi.
Olet valitettavasti väärässä. Vaikka toinen maailmansota loppui niin silti sen jälkeen on on käyty ja käydään yhtä paljon sotia kuin silloinkin. Sitä ei kutsuta kuitenkaan maailmansodaksi, vaikka pitäisi.
Sama juttu on työn ja pääoman välisessä sovittamattomassa ristiriidassa. Edelleenkin ainoastaan järjestäytyneet työntekijät voivat saada kohtuullista palkkaa ja muita laikien mukaisia etuja. AY-liikkeen eräs tehtävä on edunvalvonta ja suomeksi sanottuna ulosmittaus. Vaikka asioista sovitaan, niin erittäin usein asiat joudutaan taistelemaan uudestaan työpaikoilla. EK on jatkuvasti kiristämässä ruuvia ja ainoa vastavoima on AY-liike.
Tämä ei koske henkilöitä joilla on kultalusikka suussa ja perityt miljoonat plakkarissa, mutta niitäkin on vähän. Jos luulet että Ay-liikke on aikansa elänyt niin väärin luulet.

Olen työelämäni aikana ollut neljässä eri ammattiliitossa, jotka edustavat kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä. SAK, STTK ja Akava käyty läpi. Nykyisin en ole minkään liiton jäsen, maksan vain työttömyysvakuutusta Loimaalle. Silti palkkani ja työehtoni ovat tällä hetkellä elämäni parhaat. Ihan itse neuvoteltuna.

Lisäksi, kuten aiemmin totesin, kollegani ja muutkaan jotka voisivat edes jossain määrin kilpailla kanssani samoilla työmarkkinoilla eivät ole järjestäytyneet. Olemme ns. täydellisesti työnantajan armoilla ay-henkisen näkemyksen mukaan. Kummasti silti menee hyvin ja se johtuu siitä, että meidän henkilökohtainen neuvotteluvoimamme on hyvä eikä se todennäköisesti järjestäytymällä paranisi mihinkään.

[Kimmo Pirkkala]

Vaikka sinä et koe saavasi etua ay-liikkeeltä, monet kokevat. Esim. nuo manitsemani palkkaneuvottelut.

Kokevat, mutta saavatko oikeasti? Onko mahdollista että globaaleilla markkinoilla tiukka ay-henkinen neuvotteluasenne kansallisella tasolla onkin työntekijän kannalta haitallista? Kykeneekö ay-liike sopimaan palkkojen alentamisesta, jos riskinä on työn loppuminen kokonaan? Onko sellaista Suomessa tapahtunut?

[Paju]

Ay-liikettä puolustavalle on tyypillinen näkemys, että työntekijä on riippuvaisempi työnantajasta kuin päinvastoin. Sillähän sitä ay-liikkeen olemassaoloa perustellaan, työntekijän riippuvuus työnantajasta pitää saada vallitsevaksi todellisuudeksi kaikkialla, jotta järjestäytyminen olisi perusteltua. Mutta entä jos työntekijä onkin vahvoilla? Työnantaja on riippuvainen hänen osaamisestaan ja työntekijällä on vaihtoehtoja. Sellainen ei todellakaan ole tänä päivänä harvinaista, eikä sellaisessa tilanteessa työntekijälle ole ay-liikkeestä mitään hyötyä.

Toisinaan näinkin, parhaista kilpaillaan. En kuitenkaan ymmärrä, miksi ay-liikkeen olemassaolon oikeuttaisi vain se, että jokaisen työntekijän olisi oltava edunvalvonnan tarpeessa. Pääosa työntekijöistä taitaa kuitenkin olla korvattavissa olevaa bulkkitavaraa.

Ja joo, kyllä sekä järjestäytymisen että järjestäytymättä jättämisen pitäisi olla mahdollista.

[Kalevi Aronen]

Yksi asia mitä olen aina ihmetellyt: Miksi monien yritysten duunariportaassa vallitsee ajatus, että työnantaja pyrkii riistämään, hyväksikäyttämään ja kusettamaan työntekijöistä piittamaatta aina kun mahdollista? Jos asia olisi näin, pyrkisi työnantaja varmasti riistämään, hyväksikäyttämään ja kusettamaan ihmisiä kaikilla organisaation portailla. Ja kuitenkin tuollainen näkemys tyssää jo alimpien toimihenkilöiden tasolle, ylemmistä puhumattakaan. Miksei heillä ole samanlainen ajatusmaailma?

Ei kai tuo ajatus riistämisestä, hyväksikäyttämisestä ja kusettamisesta liity mitenkään siihen, että sillä tehdään ay-liike tarpeelliseksi? Eihän ay-liikkeen piirissä tuollaista ajatusmaailmaa viljellä, eihän?

Kuule, kyllä se työntekijöiden ajatukset työnantajasta on ihan koetusta kohtelusta tullut. Olen paljonkin ollut keskijohdon tehtävissä ja en oikein ymmärrä, miten työnantaja nyt kohtelisi keskijohtoa sen enempää silkkihansikkailla, pikemminkin päivastoin. Olen sitä mieltä, että työnantaja varmasti riistää, hyväksikäyttää ja kusettaa työntekijöitä, olivat ne millä organisaatiotasolla tahansa.
Ammattiyhdistys tasapainottaa tätä tilannetta, mutta jokainen päivä tuo uusia ongelmia. Olen näitä Akavalaisia, mutta kaikissa keskusjärjestöissä tamä työnantajan politiikka on havaittu aivan samalla tavalla.

Pysähdytään tähän hetkeksi: Olet ollut useamman vuosikymmenen pääluottamusmies ja toisaalla olet ollut keskijohdossa.

Pitää paikkansa, olen nykyään eläkkeellä, mutta aloitin 60-luvulla tsupparina, sitten varastomiehenä, 70-luvulla työnjohtajana ja 80- luvulla huoltoesimiehenä, myöhemmin huoltopäällikkönä. Sairaanhoitopiiri, jossa työskentelin niin tekniset kuuluivat yleensä samaan liittoon, Akavalaiseen siis. Toisaalta olihan lääkäreidenkin luottamusmies ylilääkäri, niin miten se ihmisen asema organisaatiossa nyt niin kummastuttaa.  Herra se on herrallakin.

[Kimmo Pirkkala]

Järjestäytyminenhän on eräänlaista sosialismia. Se, että halutut ja kyvykkäätkin työntekijät tuovat oman panoksensa ay-liikkeen taakse antaa ay-liikkeelle neuvotteluvoimaa, sillä tuottavien ja kyvykkäiden työntekijöiden työn tarjonnan rajoittaminen (lakkoilu yms) on paljon ongelmallisempaa työnantajalle kuin tuottamattomien ja kyvyttömien työntekijöiden työn tarjonnan rajoittaminen.

Näin huonojen työntekijöiden asema paranee järjestäytymisen kautta hyvien kustannuksella. Jos hyvät eivät järjestätyisi ja neuvottelisivat omat diilit erikseen ja jättäytyisivät pois työn tarjonnan rajoittamisuhkauksista, he voisivat saada paremmat työehdot. Mutta huonot kärsisivät.

[Ksenofobi]

Miksi joku ei halua, että liitto neuvottelisi esim. minimitason palkat hänen puolestaan,vaan hän haluaa ehdottomasti neuvotella itse omat palkkansa siitä huolimatta, että liittoon kuuluessaankin hän voisi itse neuvotella oman palkkansa sellaiseksi kuin haluaa. Ainoastaan sopiminen pienemmästä palkasta kuin mikä työehtosopimuksessa lukee, ei ole mahdollista.

Kuka haluaa ehdottomasti neuvotella omat palkkansa? Olkinukke. Moni haluaa neuvotella omat palkkansa ihan omaksi edukseen sillä ehdolla, että hyötyy siitä itse enempi. Eipä tartte lakkoilla ja voida tehdä töitä niin kuin itselle sopii. Minimipalkka ei ole positiivinen asia. Se ei tarkoita, että palkka nousee. Palkka voi myös pudota nollaan sen takia. Keskimärin se tekee vain järjestelmästä kömpelömmän.

Ketjun aloittaja kertoi positiiviseen sävyyn neuvottelevansa itse palkkansa. Kuten sanoin, jokainen voi ay-liikkeeseen kuuluessaan neuvotella itselleen paremman palkan.

Jos et kuulu liittoon ei tarvitse lakkoilla, kyllä. Mutta entäpä sitten kun et kuulu liittoon, ja yrität saada palkkaa lisää, etkä saa? Otat lopputilin, ja yrität etsiä uuden duuniin? Kummasssakin tapauksessa olet ainakin vähän aikaa ilman palkkaa.

Missä työpaikassa voi tehdä työtä silloin kun itselle sopii?

Minimipalkka on ihan kohtuujärjestelmä. Kyllä työpalkalla täytyy saada parempi elintaso kuin sossun luukulta, vai kuinka?

[Ksenofobi]

Vaikka sinä et koe saavasi etua ay-liikkeeltä, monet kokevat. Esim. nuo manitsemani palkkaneuvottelut.

Kokevat, mutta saavatko oikeasti? Onko mahdollista että globaaleilla markkinoilla tiukka ay-henkinen neuvotteluasenne kansallisella tasolla onkin työntekijän kannalta haitallista? Kykeneekö ay-liike sopimaan palkkojen alentamisesta, jos riskinä on työn loppuminen kokonaan? Onko sellaista Suomessa tapahtunut?

Tätä jo vähän odotinkin. Ay liikkeessä ei kannata olla että voitaisiin alentaa palkkoja. Ja tämä tehdään tietenkin työntekijän parhaaksi. Siinäs sen kuulitte. Nyt kaikki eroamaan liitosta.

[Kimmo Pirkkala]

Jos et kuulu liittoon ei tarvitse lakkoilla, kyllä. Mutta entäpä sitten kun et kuulu liittoon, ja yrität saada palkkaa lisää, etkä saa? Otat lopputilin, ja yrität etsiä uuden duuniin? Kummasssakin tapauksessa olet ainakin vähän aikaa ilman palkkaa.

Ei kai uuden työn etsimiseksi ole pakko ottaa lopputiliä. Toimitaan niin kuin muutenkin markkinataloudessa: Jos palkka ei tunnu riittävältä, kysytään kilpailevalta työnantajalta mitä se tarjoaa ja tehdään töitä sille, joka tarjoaa parhaan palkan (tai kokonaisedut käytännössä). Työnantaja kilpailuttaa joka tapauksessa työnsä ja teettää sen sillä jolta saa parhaan työsuoritteen per raha. Työntekijän tulee markkinataloudessa tehdä samoin, tai hän on hölmö työntekijä.

Ay-liike on työmarkkinoiden sääntelyä.

Vaikka sinä et koe saavasi etua ay-liikkeeltä, monet kokevat. Esim. nuo manitsemani palkkaneuvottelut.

Kokevat, mutta saavatko oikeasti? Onko mahdollista että globaaleilla markkinoilla tiukka ay-henkinen neuvotteluasenne kansallisella tasolla onkin työntekijän kannalta haitallista? Kykeneekö ay-liike sopimaan palkkojen alentamisesta, jos riskinä on työn loppuminen kokonaan? Onko sellaista Suomessa tapahtunut?

Tätä jo vähän odotinkin. Ay liikkeessä ei kannata olla että voitaisiin alentaa palkkoja. Ja tämä tehdään tietenkin työntekijän parhaaksi. Siinäs sen kuulitte. Nyt kaikki eroamaan liitosta.

Juuri niin. Palkkojen alentaminen on parempi vaihtoehto kuin työn loppuminen. Ay-liike on kyvytön alentamaan palkkoja, siksi työt loppuvat.

Kumpi on yhteiskunnalle tärkeämpi: ay-liike vai työ?

[Kalevi Aronen]

Vaikka sinä et koe saavasi etua ay-liikkeeltä, monet kokevat. Esim. nuo manitsemani palkkaneuvottelut.

Kokevat, mutta saavatko oikeasti? Onko mahdollista että globaaleilla markkinoilla tiukka ay-henkinen neuvotteluasenne kansallisella tasolla onkin työntekijän kannalta haitallista? Kykeneekö ay-liike sopimaan palkkojen alentamisesta, jos riskinä on työn loppuminen kokonaan? Onko sellaista Suomessa tapahtunut?

Ekaan kysymysmerkkiisi, kyllä saavat, sillä lattiatasolla useimmat esimiehet eivät tunne työntekijän oikeuksia, tai vastapainoksi eivät välitä niistä. Minusta on jopa naurettavaa selvitellä jotain pikkuasiaa, joka useimmiten päättyy työntekjän hyväksi. Voisin luetella vaikka kuinka monta esimerkkiä, jos halutaan säästöä turhasta loiskiehunnasta, niin koulutetaan esimiehet toimimaan astusten mukaisesti, siitä sitä säästöä tulee.
Työantajat toimivat jo globaalilla tasolla ja AY-liike laajenee ainakin eurooppaan, mutta on menossa myös koko maailmaan. Tinki on vain käsittämättömän suuri, joten askel kerrallaan.
Kyllä aikojen saatossa on palkkoja alennettu, kyllä se sinunkin pitäisi tietää jos muutenkin olet asiantuntija, etkä pelkästään "asiantuntija". miten esimerkiksi devalvaatiot vaikuttivat pakkoihin, alentavasti vai? Nuorten työntekijöiden palkka-ale ei lisännyt yhtään uutta työpaikkaa vaikka EK niin lupasi. Siitä sitten luovuttiin.
Jukolauta, työt ovat loppuneet maaiman sivu jostain ammatista aina kerrallaan. Miten esimerkiksi Kehruujennyt, tai höyrykoneet tai maailmansotien rauhat tai teollinen vallankumous tai tietotekniikka tai koneellistuminen esimerkiksi maanviljelyksessä, nämä kaikki ovat aiheuttaneet työpaikkojen menetyksiä. Ennen paperitehtaassa oli tuhansia työpaikkoja ja samoilla tuotoksilla nykyään satoja tai vain kymmeniä.
Kaikessa muutoksessa tarvitaan työntekijöiden joukkovoimaa, mutta muutoksia on tapahtunut maailman sivu.