2012-04-29 Ylioppilaslehti: Ulkomaalaiset opiskelijat edellä

[Kuvitteellinen hahmo]

Miten tehdään maisteri biologian kandidaatista, jolla ei pysy maisteriohjelman alkaessa pipetti kädessä?

Opetushenkilökunnan uhrautumisen avulla. Huippua tällaisesta opiskelijasta on vaikea tehdä. Turun yliopiston biologian professori Mikko Nikinmaa lyttää yliopistojen virallisen kansainvälistymisstrategian.

"Tämä on käytännössä kehitysapua."

Nikinmaa on opettanut kymmenen vuotta englanninkielisen ympäristötieteen maisteriohjelman opiskelijoita. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kirjava taso aiheuttaa hänen mukaansa opetushenkilökunnalle harmaita hiuksia. Kaikki kandidaatit eivät ole saaneet kotiyliopistoistaan yhtä hyviä eväitä kuin länsimaiset opiskelijat.

"Ongelmia aiheuttaa, kun kandidaattivaiheessa ei ole tehty yhtään käytännön labratyötä, nähtykään pipettiä. Yritämme saada kaikki opinnoista läpi, mutta työmäärä on vähintään viisinkertainen verrattuna suomalaisiin opiskelijoihin."



Tällä hetkellä suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee noin 16 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Kolmen vuoden päästä kansainvälisiä opiskelijoita pitäisi opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälistymisstrategian mukaan olla 20 000. Viisi vuotta sitten ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli Suomessa vain 11 000.

Strategian mukaan Suomi tarvitsee huippuyliopistoja, jotta kilpailukykymme säilyisi. Koska huippuyliopistot ovat kansainvälisiä, pitää suomalaisyliopistojen kansainvälistyä. Suomalaisyliopistot ja OKM katsovat, että huipuksi tullaan houkuttelemalla mahdollisimman paljon ulkomaalaisia opiskelijoita.

Nikinmaa pelkää, että kansainvälistymistavoitteiden huumassa suomalaisnuoret unohdetaan.

"Ihminen, joka ei osaa mitään, on yliopistolle arvokkaampi pelkästään siksi, että hän on ulkomaalainen."



Viime vuosina englanninkielisiä maisteriohjelmia on noussut kuin sieniä sateella kansainvälistymistavoitteiden täyttämiseksi.

Helsingin yliopisto toivoo tuoreessa strategiassaan, että maisterivaiheen opiskelijoista 15 prosenttia olisi viiden vuoden kuluttua ulkomaalaisia. Tohtoriopiskelijoiden kohdalla määrän pitäisi olla peräti neljännes. Ensi vuonna käyttöön tuleva yliopistojen rahoitusmalli antaa rahaa valmistuvista ulkomaalaisista maistereista ja tohtoreista.

Tutkijoiden etujärjestönä toimiva Tieteentekijöiden liitto pelkää, että tämä voi johtaa ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden suosimiseen.

"Kun verrataan, otetaanko suomalainen vai ulkomaalainen, otetaan ulkomaalainen, koska se vaikuttaa rahoitukseen", tuumii toiminnanjohtaja Eeva Rantala.

Pahimmillaan rahoituskriteerit voivat johtaa riman laskuun ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla. Tällöin koko kansainvälistymisen perusajatus, yliopistojen tason parantaminen, asettuu kyseenalaiseen valoon. Mikko Nikinmaan mielestä näin on jo käymässä.

"Asiasta käydään käytäväkeskusteluja, mutta johtavat tahot ovat kansainvälisyyden lumoissa kansainvälisyyden vuoksi."



Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan suomalaisopiskelijoiden ei pitäisi kärsiä yliopistojen kansainvälistymisestä. Opetusneuvos Birgitta Vuorinen sanoo, että opiskelijavalinnoissa pitää painottaa akateemisia ansioita, vaikka ulkomailla tutkinnon suorittaneet voidaan valita omasta ryhmästään.

"Uskon, että korkeakoulujen tavoitteena on ottaa mahdollisimman hyviä opiskelijoita", Vuorinen sanoo.

Ainakin Helsingin yliopistossa tämä näyttää onnistuneen. Tilastojen mukaan ulkomaalaiset opiskelijat eivät viime vuoden aikana keskeyttäneet opintojaan merkittävästi suomalaisia useammin.

OKM:n kunnianhimoinen kansainvälistymisstrategia ei kuitenkaan näytä saavuttavan vuoteen 2015 asetettuja tavoitteita. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa liian hitaasti.

Ehkä tästä johtuen painetaan jarrua. Vuorisen mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrälle ei siis aseteta uusia kasvutavoitteita. Kyse on myös rahasta. Kun yliopistoissa ollaan säästölinjalla, se koskee myös ulkomaalaisia opiskelijoita.



Vaikka suomalaisyliopistojen maine ja kiinnostavuus vähän nousisikin, Nikinmaa on huippujen houkuttelun suhteen pessimistinen. Hän uskoo, että parhaat opiskelijat karkaavat kuitenkin ranking-listan kärkikouluihin, Yhdysvaltoihin tai Britanniaan.

"Suomella ei ole oikein mitään tehtävissä. Tämä on syrjäinen maa, jossa puhutaan omituista kieltä. Suomi ei ole ihmisten ensimmäinen vaihtoehto."

Lahjakkaita ihmisiä voidaan saada Suomeen vain tunnetuilla, huipputason opinto-ohjelmilla. Jos ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää kasvatetaan itsetarkoituksellisesti, laatua on Nikinmaan mukaan vaikeaa pitää yllä.

http://ylioppilaslehti.fi/2012/04/ulkomaalaiset-opiskelijat-edella/

Jo pari kuukautta vanha uutinen, mutta oli mielenkiintoista luettavaa. Tästä tulee mieleen Tampereen yliopiston entinen lääketieteen opiskelija, jonka opinnot vanhentuivat 22 vuodessa koska tentit eivät menneet läpi. Hän syytti yliopistoa rasismista: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194710032323/artikkeli/opiskelija+syyttaa+tampereen+yliopistoa+rasismista.html

Eli ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on tuplattu, koska siitä valtio antaa rahoitusta – vaikka opiskelijoiden taso on hyvin vaihtelevaa ja tarvitaan paljon enemmän opetusresursseja. 25 % tohtorikoulutettavista halutaan valita ulkomaalaisia, kun muutenkin rahoitus on tiukalla niin siinä jo aika moni Suomessa koulutettu maisteri jää "positiivisesti syrjityksi".

[Finka]

Parempi tapa tehdä kansainvälisyyttä on käyttää määrärahat parhaiden menestyvien suomalaisopiskelijoiden lähettämiseksi ulkomaisiin huippuyliopistoihin lukuvuodeksi kerrallaan. Repussaan nämä sitten tuovat parhaita ajatuksia takaisin omaan yliopistoonsa maailmalta. Myöskin vierailut noista huippuyliopistoista varmasti kasvavat kun täällä on tuttuja kasvoja vastassa.

[Storm501]

Eikö aikoinaan ilmaisen koulutuksen perusajatus ollut juuri sen oman väestön sivistäminen ja tehokkuuden nostaminen? Mikäli ulkomaalaiset haluavat tulle opiskelemaan, voisivat maksaa opiskelumaksut, kuten heidän kotimaissaan on yleensä tapana. Ilmainen korkeakouluopiskelu on kansalaisten kustantama, siten se kuuluu kansalaisille.

Nyt oman väestön kustannuksella Suomi yrittää 'sivistää' koko maailmaa. Enkä jaksa alkaakaan puhumaan niistä kiinalaisista, jotka tulevat tänne opiskelemaan ilmaiseksi, ja sitten muuttavat ansaitsemaan muualle...

[törö]

Parempi tapa tehdä kansainvälisyyttä on käyttää määrärahat parhaiden menestyvien suomalaisopiskelijoiden lähettämiseksi ulkomaisiin huippuyliopistoihin lukuvuodeksi kerrallaan. Repussaan nämä sitten tuovat parhaita ajatuksia takaisin omaan yliopistoonsa maailmalta. Myöskin vierailut noista huippuyliopistoista varmasti kasvavat kun täällä on tuttuja kasvoja vastassa.

Mut kun kehitysmaihin verrattuna Suomen ummehtunut yliopistolaitos on jotain suurta ja ihmeellistä. Jos luotaisiin tiiviimpiä suhteita parempiin yliopistoihin, sen pitäisi kehittyä niiden tasolle eikä se olisi kivaa.

[Finka]

Parempi tapa tehdä kansainvälisyyttä on käyttää määrärahat parhaiden menestyvien suomalaisopiskelijoiden lähettämiseksi ulkomaisiin huippuyliopistoihin lukuvuodeksi kerrallaan. Repussaan nämä sitten tuovat parhaita ajatuksia takaisin omaan yliopistoonsa maailmalta. Myöskin vierailut noista huippuyliopistoista varmasti kasvavat kun täällä on tuttuja kasvoja vastassa.

Mut kun kehitysmaihin verrattuna Suomen ummehtunut yliopistolaitos on jotain suurta ja ihmeellistä. Jos luotaisiin tiiviimpiä suhteita parempiin yliopistoihin, sen pitäisi kehittyä niiden tasolle eikä se olisi kivaa.

Unelmointi on mustan sieluni kuolematon osa.

[kekkeruusi]

On ns. perse edellä puuhun kiipeämistä jos otetaan huonompia opiskelijoita ulkomailta ja sitten joudutaan tekemään ylimääräistä heidän auttamisekseen edes normaaliopiskelijan tasolle. Pitäisi luonnollisestikin toimia samoin kuin muidenkin opiskelijoiden kanssa, ne jotka pärjää pärjää ja jotka eivät menkööt muualle. Eivät ne varmasti mitään apupyöriä anna maailman huippuyliopistoissakaan. Sehän ei meidän yliopistojen tasoa nosta jos alamme tekemään tohtoreiksi väkisin selvästi kykenemättömiä ulkomaalaisia.

Huippuyliopistoksi tullaan oman tason nostolla, ei ulkomaalaisten määrällä. Jos taso on korkea, ne huippuopiskelijatkin tulevat ulkomailta ihan väkisin vääntämättäkin.

[akez]

Tällä hetkellä suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee noin 16 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Kolmen vuoden päästä kansainvälisiä opiskelijoita pitäisi opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälistymisstrategian mukaan olla 20 000. Viisi vuotta sitten ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli Suomessa vain 11 000.

Kyse on selvästi ideologisen monikulturismin soveltamisesta, koska hankkeen perustelut ovat myötähäpeää aiheuttavaa bullshittiä, mikä taas on tunnusmerkki näille hankkeille. Paljos muuten maksaa veronmaksajille tämä ilmaisopiskelun tarjoaminen kehitysmaaporukalle ja meneekö ne rahat kehitysapubudjetista?

[Malla]

"Ongelmia aiheuttaa, kun kandidaattivaiheessa ei ole tehty yhtään käytännön labratyötä, nähtykään pipettiä. Yritämme saada kaikki opinnoista läpi, mutta työmäärä on vähintään viisinkertainen verrattuna suomalaisiin opiskelijoihin."

Ohhoh. Huhhuh.
Ainkin HY:n bilsalla "pipetointikurssi" (eli peruslabrajuttujen opettelu) suoritetaan ihan opintojen alussa, ennen varsinaisen pääaineen valintaa ja kandia. Ja hyvästä syystä: labrassa on pipettejäkin kalliimpia härveleitä, joiden käyttö pitää osata.  Kaikkien. Assarit toki opastavat tulokkaita laitteiden käyttössä, mutta heitäkään ei ole pilvin pimein.

[Lahti-Saloranta]

Miten tehdään maisteri biologian kandidaatista, jolla ei pysy maisteriohjelman alkaessa pipetti kädessä?

Opetushenkilökunnan uhrautumisen avulla. Huippua tällaisesta opiskelijasta on vaikea tehdä. Turun yliopiston biologian professori Mikko Nikinmaa lyttää yliopistojen virallisen kansainvälistymisstrategian.
"Tämä on käytännössä kehitysapua."
"Ongelmia aiheuttaa, kun kandidaattivaiheessa ei ole tehty yhtään käytännön labratyötä, nähtykään pipettiä. Yritämme saada kaikki opinnoista läpi, mutta työmäärä on vähintään viisinkertainen verrattuna suomalaisiin opiskelijoihin."
Nikinmaa pelkää, että kansainvälistymistavoitteiden huumassa suomalaisnuoret unohdetaan.
"Ihminen, joka ei osaa mitään, on yliopistolle arvokkaampi pelkästään siksi, että hän on ulkomaalainen."
"Kun verrataan, otetaanko suomalainen vai ulkomaalainen, otetaan ulkomaalainen, koska se vaikuttaa rahoitukseen", tuumii toiminnanjohtaja Eeva Rantala.
Pahimmillaan rahoituskriteerit voivat johtaa riman laskuun ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla. Tällöin koko kansainvälistymisen perusajatus, yliopistojen tason parantaminen, asettuu kyseenalaiseen valoon. Mikko Nikinmaan mielestä näin on jo käymässä.
"Asiasta käydään käytäväkeskusteluja, mutta johtavat tahot ovat kansainvälisyyden lumoissa kansainvälisyyden vuoksi."
Lahjakkaita ihmisiä voidaan saada Suomeen vain tunnetuilla, huipputason opinto-ohjelmilla. Jos ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää kasvatetaan itsetarkoituksellisesti, laatua on Nikinmaan mukaan vaikeaa pitää yllä.

Siinäpä sitä. Valitettavasti tuo sama on havaittavissa jo peruskoulun ala-asteella. Ainut mitä lapsukaiset koulussa oppivat on se että monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara.

[Juffe]

Oivoi. Lohduttomuus nousi pintaan tätä lukiessa. Tuntuu, että Suomen näkymät olisivat ihan riittävän synkät ilman tätäkin uutista. Yllätysisku palleaan, en tiennyt tällaisen asian olevan vireillä.

Suomessa  siis tehdään hartiavoimin töitä, että saataisiin maksaa yhä useamman ulkomaalaisen koulutus.  Rahanmenon lisäksi tämä vähentää opetushenkilökunnan tuottavuutta ja heikentää kotimaisten opiskelijoiden opiskeluedellytyksiä. Valmistuttuaan suuri osa ulkomaalaisista vie koulutuksensa mukanaan ulkomaille. Nekin, jotka jäävät, ovat todennäköisesti tasoltaan keskimääräistä opiskelijaa heikompia.  Toiminta perustetaan toiveajattelulle vailla mitään konkreettista perustetta sille, miksi tästä kaikesta olisi jotakin hyötyä Suomelle.

Kenties nyt tulkitsin hieman liian synkästi, mutta tämänhetkinen mielentila on nyt tällainen. Tippa nousee linssiin.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

"Tämä on käytännössä kehitysapua."

Tuo "kehitysapu" tosin kohdistuu vain yhteen ihmiseen ja tämän perheenjäseniin. Kehitysmaalaiset opiskelijat jäävät maahan ja perässä tulee mahdollisesti perhettäkin. Osa taas avioituu suomalaisen kanssa. Ehkä joku jopa oppii suomea ja valmistuukin ja voi periaatteessa hakea alansa töitä.

[Phantasticum]

Minulla ei olisi mitään tällaista "kehitysapua" vastaan, jos opintonsa tai edes jotain opintoja täällä suorittaneet oikeasti hyödyttäisivät tulevaisuudessa omia kotimaitaan osaamisensa kanssa. Nyt tilanne tuntuu lähinnä olevan pakonomaista ulkomaisten opiskelijoiden haalimista vähemmän kehittyneistä maista, koska kansainvälistyminen on joillekin pakkomielle eikä Suomeen saada muualta opiskelijoita "syrjäisen sijainnin ja omituisen kielen takia".

Kun tähän soppaan lisätään vielä monikulttuurin opinkappaleisiin kuuluva toiseuden ja vieraiden kulttuurien varaukseton ihailu, niin yhtäkkiä meillä onkin Emmanuel Enehin kaltaisia afrikkalaisia rummuttajia, jotka opettavat meille kaikkea kivaa ja eksoottista. Lopputulos on luonnollisesti fiasko.

[Iida]

Niin surullista luettavaa. Samaan aikaan puhutaan nuorten yhteiskuntatakuusta ja nuorten syrjäytymisestä. Suomessa on tuhansia ylioppilaita, jotka yrittävät vuosi toisensa perään päästä opiskelemaan korkeakouluun, siis yliopistoihin ja korkeakouluihin. Mutta kun paikkoja ei ole tarpeeksi. Ollaan työttöminä tai tehdään pätkätöitä (mikä tietysti on hyvä, että ylipäätään saa työkokemusta ja oppii työelämästä), korotetaan ehkä arvosanoja, luetaan pääsykokeisiin ja pyritään vuosi toisensa perään.

Olen seurannut sivusta muutaman asiallisen, mutta ei L:n papereita kirjoittaneiden nuorten taistelua ja epätoivoa.

Kyllä sitä monta kertaa miettii, että kuinka hulluja me suomalaiset ollaan tässä vimmassa syytää rahaa kaikkialle maailmassa. Ollaankohan me maailman sossu tai jotain? Ja sitäkin miettii, että tätäkö varten minä käyn töissä ja maksan verot. Ei yliopistojen rahoitus todellakaan mene kehitysapubudjetista, vaan ne ovat osa OKM:n pääluokkaa Suomen valtion budjetissa.

Haloo, miksi 25 % edelleen haluaa äänestää Kokoomusta? Minä olen kai liian yksinkertainen ymmärtämään tätä hulluuden määrää 

En tiedä yhtään mitään viime vuosista, mutta kauan sitten eräästä tietystä maasta tultiin väärillä konsteilla Suomeen korkeakouluihin opiskelemaan. Asiaa auttoi ko. maan Suomen suurlähetystön avainhenkilö, joka asian paljastuttua siirrettiin toiseen kohdemaahan. Prosessin sai liikkeelle ko. maasta Suomeen hakeva nuori, joka paljasti asian (otti yhteyttä ja ihmetteli, että miksi pitää maksaa siitä ja siitä...) Suomessa erittäin korkealle tasolle. Olen henkilökohtaisesti tavannut omassa kotimaassaan ko. nuoren, joka lopulta päätyi sitten ihan toiseen maahan opiskelemaan. En paljasta enempää yksityiskohtia. Mutta järkyttynyt olin totaalisesti. Ja korostan, että tästä tapauksesta on aikaa, ei ole tapahtunut lähivuosina.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

En tiedä yhtään mitään viime vuosista, mutta kauan sitten eräästä tietystä maasta tultiin väärillä konsteilla Suomeen korkeakouluihin opiskelemaan.

Erityisesti kai ammattikorkeakouluihin on haalimalla haalitu kehitysmaalaisia opiskelijoita. Osalla on väärennetyt paperit, osa ei muuten vain pärjää. Mutta ehkä joku oppii jotain omaa kotimaataan hyödyttävää ja palaa takaisin valmistuttuaan. Haastan Hommaa lukevat toimittajat etsimään sellaisen yksilön ja tekemään aiheesta oikein kunnon mokutusjutun. Helpompaa taitaa kuitenkin olla tehdä juttuja suomalaisista, jotka puurtavat kehitysmaissa, ja kehitysmaalaisista, jotka rikastuttavat Suomea oleilullaan ja harrastamisellaan.

Missään tapauksessa opiskelemisen ei pitäisi olla kehitysmaalaisille maksutonta. Kehitysmaiden lahjakkain väki ei edes halua tätä nykyä Suomeen, vaan kalliisiin eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin yliopistoihin.

[Maisterinna]

Himoittu kansainvälinen huippututkimusyhteistyö on:
- Solmitaan yhteistyösopimus ulkomaalaisen kovan luokan tutkimusryhmän kanssa ja työ tehdään osittain Suomessa, osittain yhteistyöryhmässä ulkomailla
- Suomeen palkataan alalla merkittävää tutkimustyötä tehnyt professori/tutkija
- Suomesta lähtee tutkija/opiskelija ulkomaalaiseen alansa huippututkimusryhmään ja hän palaa myöhemmin tiedot ja taidot mukanaan Suomeen tai aloittaa yhteistyön suomalaisen yliopiston kanssa

Kansainvälistä huippututkimusyhteistyötä ei ole:
- Otetaan monta pakistanilaista lukemaan maisterinpaperit Suomessa.

Hatunnosto professori Nikinmaalle siitä, että hän sanoi ääneen sen, mitä yliopiston käytävillä puhutaan. On yleisesti tiedettyä, että esimerkiksi Pakistanissa maisterikoulutuskin saattaa olla täysin teoreettista myös kokeellisilla aloilla. Olen kuullut niin uskomattomia juttuja ulkomaalaisten opiskelijoiden edesottamuksista akateemisessa maailmassa, että aijai kun Hommassa olisi kiva retostella niitä asioita, mutta silloin saattaisin pari henkilöä kovin tukalaan asemaan.

Todettakoon lopuksi, että tiedemaailmassa ihmisen kansalaisuudella, sukupuolella, pukeutumisella, komeudella/kauneudella, etnisyydellä ja niin sanotulla rodulla ei ole mitään väliä, jos pää leikkaa kuin partaveitsi. Ensiksimainituilla tekijöillä ei saisi olla mitään vaikutusta yliopistoon pääsemiseen, ainoastaan viimeksi mainitulla.

[Tykkimies Pönni]

...mutta silloin saattaisin pari henkilöä kovin tukalaan asemaan.

Kokonaisuuden kannalta tuo olisi positiivinen asia. Myös näille asianosaisille.

[Marjapussi]

Liian moni näistä EU-alueen ulkopuolelta tulevista maisteriohjelma opiskelijoista on saannut kandin paperinsa joko lahjomalla tai väärentämällä. Kehitysmaissa on liiankin helppoa ostaa tutkintoja.

[Kuvitteellinen hahmo]

On yleisesti tiedettyä, että esimerkiksi Pakistanissa maisterikoulutuskin saattaa olla täysin teoreettista myös kokeellisilla aloilla. Olen kuullut niin uskomattomia juttuja ulkomaalaisten opiskelijoiden edesottamuksista akateemisessa maailmassa, että aijai kun Hommassa olisi kiva retostella niitä asioita, mutta silloin saattaisin pari henkilöä kovin tukalaan asemaan.

No, ihan mielenkiintoinen tilanne on ainakin sitten jos esimerkiksi jostain muslimimaasta tulee kandi, jolle evoluutio on pelkkä ateistien roskateoria eikä yliopistotasollakaan ole opetettu.

[P]

En tiedä yhtään mitään viime vuosista, mutta kauan sitten eräästä tietystä maasta tultiin väärillä konsteilla Suomeen korkeakouluihin opiskelemaan. Asiaa auttoi ko. maan Suomen suurlähetystön avainhenkilö, joka asian paljastuttua siirrettiin toiseen kohdemaahan. Prosessin sai liikkeelle ko. maasta Suomeen hakeva nuori, joka paljasti asian (otti yhteyttä ja ihmetteli, että miksi pitää maksaa siitä ja siitä...) Suomessa erittäin korkealle tasolle. Olen henkilökohtaisesti tavannut omassa kotimaassaan ko. nuoren, joka lopulta päätyi sitten ihan toiseen maahan opiskelemaan. En paljasta enempää yksityiskohtia. Mutta järkyttynyt olin totaalisesti. Ja korostan, että tästä tapauksesta on aikaa, ei ole tapahtunut lähivuosina.

Nepal?

[juge]

"Ne vie meidän opiskelupaikat" 

Ihme että punavihreiden monikulttuuriaviisi Ylkkärissä kirjoitetaan tällaista. On tainnut kalahtaa omaan nilkkaan...

[desperaato]

Tuossa Ylioppilaslehden jutussa professori Mikko Nikinmaa arvioi useiden ulkomaalaisten tarvitsevan viisinkertaisesti opettajan aikaa. Se aika on pois muilta opiskelijoilta. Koko "huippuyliopisto" hankkeet on niin päättömiä kaikessa typeryydessään.

Itse en ole opiskellut ulkomaisissa sen pahemmin kuin kotomaisissakaan huippuyliopistoissa mutta pariinkin kertaan olen ollut tutkinto-opiskeliana työvoimapoliittisessa duunarikoulutuksessa. Noissa koulutuksissa pyörii Venäjä-Vähäaasia-Africa akselilta tänne päätynyttä porukkaa jotka on insinöörejä tai opiskelleet yliopistossa kotimaassaan useita vuosia. Tätä porukkaa pyöritetään noissa koulutuksissa suomenkieltä oppimassa, että ne voitaisiin sitten ottaa yliopistoihin. Jotkut tyypit on kiukuttelevat kun heidät pistetään työväenluokan joukkoon vaikka ovatkin selkeästi parempaa väkeä mutta asiaan:

Lähes tulkoon yksikään, ja olen tavannut useita, ei osaa käyttää edes alkeellisempia työkaluja, jotka suomalaiselle ovat itsestään selvyyksiä.
Mitä ilmeisimmin tuolla jossain peruskoulujen opetusohjelmaan ei kuulu minkäänlainen tekninentyö.
Monet näistä osaavat matematiikassa jotakin osa-aluetta huomattavaan paljon, esim. logiikkaa mutta taas ihan suomalaisen pesruskoulutason prosentit tai geometria on aivan tupladutsia.
Monien yleisten tietokoneohjelmien esim. autocad, käyttäminen onnistuu sujuvasti mutta mistää standardeista tai toleransseista ei olla kuultukaan.
Jokainen näistä huippuosaajista kuitenkin vie sen paikan suomalaiselta jolla asuntolaina painaa ja asiosidonnaiset päivät hupenee.

Nyt en muista tarkkaan koska mutta 70-luvun lopulla TTKK:ssa oli ryhmä Tansanialaisia? tekniikan opiskelijoita ihan kehitysavun turvin opiskelemassa. Näitä "infraosaamista afrikkaan" opiskelijoita tuli muutamia kymmeniä Tampereelle opiskelemaan. Osa ilmeisesti menestyi opinnoissaan suhteellisen hyvin. Yksikään ei palannut takaisin Tansaniaan? sitä infraa rakentamaan.

[Marko M]

Nähtävästi näille rikastajille annetaan ilmaisen koulutuksen lisäksi ilmainen asunto ja myös toimeentulotuki.


http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/palvelut/elinkustannukset

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/konsultointi/kysymykset_ja_vastaukset/kysymysarkisto/kysymyksia-ja-vastauksia-konsultointipalvelu/ulkomaalaisten-opiskelijoiden-sosiaaliturva

[desperaato]

En tiedä yhtään mitään viime vuosista, mutta kauan sitten eräästä tietystä maasta tultiin väärillä konsteilla Suomeen korkeakouluihin opiskelemaan. Asiaa auttoi ko. maan Suomen suurlähetystön avainhenkilö, joka asian paljastuttua siirrettiin toiseen kohdemaahan. Prosessin sai liikkeelle ko. maasta Suomeen hakeva nuori, joka paljasti asian (otti yhteyttä ja ihmetteli, että miksi pitää maksaa siitä ja siitä...) Suomessa erittäin korkealle tasolle. Olen henkilökohtaisesti tavannut omassa kotimaassaan ko. nuoren, joka lopulta päätyi sitten ihan toiseen maahan opiskelemaan. En paljasta enempää yksityiskohtia. Mutta järkyttynyt olin totaalisesti. Ja korostan, että tästä tapauksesta on aikaa, ei ole tapahtunut lähivuosina.

Nepal?

Tuosta taisi olla Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä juttua jokunen vuosi sitten.

[Professori]

Tunnen Nikinmaan ja mies on läpeensä rehellinen tieteentekijä.

Mutta on noissa ulkomaalaisopiskelijoissa rehellisyyden nimimissä hyvääkin ainesta. Ongelmaksi tulee se tolkuton joukko, jotka tulevat aivan toisenlaisista olosuhteista, eivätkä sitten edes pysty omaksumaan länsimaisella tasolla kulkevaa opetusta ilman erityistukia, kuten Nikinmaa tuossa kuvaa.

Ison osan parhaista muodostaa se porukka, joka on taitavaa, motivoitunutta ja tehokasta  (niiden silmät ovat yleensä vinot) - ja suuntaa heti alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan kohtia anglosaksisia yliopistoja. Suomalainen mieskunto/naiskauneus saa sentään osan heistä jäämään Suomeen. Mutta loput siis kuittaavat tutkinnon suomalaisen veronmaksajan rahoilla, eikä anna vastineeksi minkäänlaista työpanosta.

Mutta tälllaista tämä on: jos oikeasti halutaan kansainväliseksi huippuyliopistoksi, on opetusohjelmat ja maine saatava niin kovaksi, että Suomi houkuttaa muutenkin kuin ilmaista opetusta tarjoavana maana. Se edellyttää taustaksi kovan tason tutkimusta; siis sellaista jota julkaistaan aivan maailman parhaissa tiedesarjoissa. Myös työmarkkinat olisi saatava sellaisiksi, että parhaat täällä koulutetut ulkomaalaiset saavat täältä myös töitä - toki reilussa kipailussa suomalaisten kanssa (siis ilman mamu-pisteitä). Vain siten suomalaisille ulkkareiden koulutukseen uhratuille verorahoille saadaan jotain vastinetta.

[juge]

Mutta on noissa ulkomaalaisopiskelijoissa rehellisyyden nimimissä hyvääkin ainesta.

Miten olisivat tiukat ja kaikille samanlaiset pääsykokeet (ja kielikokeet)?

[Emo]

Oivoi. Lohduttomuus nousi pintaan tätä lukiessa. Tuntuu, että Suomen näkymät olisivat ihan riittävän synkät ilman tätäkin uutista. Yllätysisku palleaan, en tiennyt tällaisen asian olevan vireillä.

Suomessa  siis tehdään hartiavoimin töitä, että saataisiin maksaa yhä useamman ulkomaalaisen koulutus.  Rahanmenon lisäksi tämä vähentää opetushenkilökunnan tuottavuutta ja heikentää kotimaisten opiskelijoiden opiskeluedellytyksiä. Valmistuttuaan suuri osa ulkomaalaisista vie koulutuksensa mukanaan ulkomaille. Nekin, jotka jäävät, ovat todennäköisesti tasoltaan keskimääräistä opiskelijaa heikompia.  Toiminta perustetaan toiveajattelulle vailla mitään konkreettista perustetta sille, miksi tästä kaikesta olisi jotakin hyötyä Suomelle.

Kenties nyt tulkitsin hieman liian synkästi, mutta tämänhetkinen mielentila on nyt tällainen. Tippa nousee linssiin.

En itsekään tiennyt tälläisestä pöljyydestä, mutta eipä yllätä: on linjassa kaiken muun kanssa.

Kolmisen viikkoa sitten olimme ystävättäreni pojan lakkiaisissa, ja tuore herra ylioppilas kertoi heti syksyllä lähtevänsä ulkomaille kalliiseen huippuyliopistoon opiskelemaan. Lukukausimaksut ovat huomattavat, mutta raha ei siinä perheessä ole ongelma. Tämä lisää kansainvälisyyttä, en tosin tiedä lisääkö Suomen kansainvälisyyttä mutta tämä nuori mies kansainvälistyy takuuvarmasti.

Toivottavasti suomalaisten yliopistojen kansainvälisyyskouhotus on jo haudattu siinä vaiheessa, kun oma lapseni ehkä 2020-luvun puolivälissä koputtelee yliopistojen portteja.
Milloin meillä opitaan, että kansainvälisyys ei ole yhtä kuin kuka tahansa ulkomaalainen maisemakuvassa? Nykyisin näkyy riittävän, kunhan joku kerjäläinen tai onnenonkija edes saadaan syötettäväksi Suomeen.

[Embo]

Miten tehdään maisteri biologian kandidaatista, jolla ei pysy maisteriohjelman alkaessa pipetti kädessä?

Opetushenkilökunnan uhrautumisen avulla. Huippua tällaisesta opiskelijasta on vaikea tehdä. Turun yliopiston biologian professori Mikko Nikinmaa lyttää yliopistojen virallisen kansainvälistymisstrategian.

Hieno homma, nimittäin tämä johtaa yliopistojen nuivistumiseen. Ja kun yliopistot nuivistuvat, nuivistuu koko Suomi ja sen päättäjäkunta yhdessä humauksessa.

Nikinmaan ulostulon takana lienee monen monta mielenkiintoista ja surkuhupaisaa sattumusta. Olisi kiinnostavaa kuulla ja tietää niistä enemmän.

[Marjapussi]

Mutta on noissa ulkomaalaisopiskelijoissa rehellisyyden nimimissä hyvääkin ainesta.

Miten olisivat tiukat ja kaikille samanlaiset pääsykokeet (ja kielikokeet)?

Ei kai jatko-opintoihin (maisteriohjelma) ole yleensä pääsykokeita? Monessa muussa maassa (vaikkapa Australia) kyllä sitävastoin kielitaito testataan ja monet ulkomaalaiset opiskelijat joutuvat parantamaan sitä kursseilla ennen varsinaista opiskelun alkua.

[Mangustin]

[quote author=Professori link=topic=72403.msg1050256#msg1050256 date=1340649189
Mutta tälllaista tämä on: jos oikeasti halutaan kansainväliseksi huippuyliopistoksi, on opetusohjelmat ja maine saatava niin kovaksi, että Suomi houkuttaa muutenkin kuin ilmaista opetusta tarjoavana maana. Se edellyttää taustaksi kovan tason tutkimusta; siis sellaista jota julkaistaan aivan maailman parhaissa tiedesarjoissa. Myös työmarkkinat olisi saatava sellaisiksi, että parhaat täällä koulutetut ulkomaalaiset saavat täältä myös töitä - toki reilussa kipailussa suomalaisten kanssa (siis ilman mamu-pisteitä). Vain siten suomalaisille ulkkareiden koulutukseen uhratuille verorahoille saadaan jotain vastinetta.
[/quote]

Tämä. Ongelma on ainakin Helsingissä koko organisaatiossa, joka on asettanut kansainvälistymistavoitteet: N % ulkomaalaisia opiskelijoita ei paranna koulutuksen tasoa yhtään, ellei opiskelijoita seulota samoilla tai vielä tiukemmilla kriteereillä kuin suomalaisia. Lukukausimaksut EU:n ulkopuolisille voisivat myös nostaa rimaa.

Johdolla on jonkinlainen Shangain lista-fiksaatio. Joka toisessa lauseessa sen painoarvoa vähätellään, joka toisessa taas hiotaan strategiaa rankkauksessa kiipeämiseksi. Jos kerran ranking-listat ovat tulleet jäädäkseen, ja niiden kanssa pitää vain elää, niin olisi paras yrittää haalia mahdollisimman hyviä tutkijoita ja julkaisijoita -ja laatua, ei määrää. Ulkomaisten opiskelijoiden lähtömaiden opetuskäytännöt olisi myös syytä ottaa huomioon. Joissain maissa ihan opiskelijavolyymien vuoksi opetus on lukemista, luentoja ja standarditenttejä, ja ohjaajat Suomessa pääsisivät helpommalla laittamalla tulokkaat ekan vuoden labrakurssille kädentaitoja oppimaan.

Integroitumisen ja Suomeen jäämisen kannalta pitäisi myös saada enemmän kontakteja meihin kantiksiin. Meillä on opiskelu&ainejärjestötoiminta ehkä liian dokauspainotteista Aasialaisten nörttien pirtaan. Sata lasissa opiskelevat voivat kokea myös varainhankinnan ja urheiluseurat ajantuhlaukseksi    Jotain opiskeluun liittyvää voisi järkätä enempi.

[EL SID]

onko kukaan uskalatanut laksea, kuinka paljon kalliimmaksi ulkomaalainen opiskelija tulee kuin suomaalinen?

meinaan, jos lasku on vaikkapa 50% suurempi, niin sillähän rahalla, käyttämällä rahat erityisopetukseen,  tehdään tohtori vaikkapa  syrjäytyneestä siivaojan-alusta.

Ja jos näin saataisiin yksi syrjäytynyt vähemmän,  yhteiskunnan kannalta tulos jää plussalle.  Kysmys on tottakai arvovaliinasta, muualta tulleet ensin, sitten vasta omat.