2012-06-07 Lappeenrannan baarit kielsivät provosoivat logot

[Teslaisto]

Toimii myös muilla liikkeillä tosin syrjintäsäännösten rajoittamana, esim. jos sinne Louis Vuittonin myymälään ei haluta eritteiltä haisevaa spugea pyörimään ympäriinsä niin se voidaan poistaa paikalta, sitten mennään taas metsään jos liike esim. keksii haluavansa vain suomalaisia asiakkaita.

Väärin.

Hienoimpiikin myymälöihin voi mennä armeijahousuissa, karjalalippiksessä ja vaikkapa verkkapaidassa. Myymälöissä saa kuvata, koska ne on julkista aluetta ja julkiselle alueelle voi mennä vaikka minkälaisissa vaatteissa, kunhan ei aiheuta häiriötä.

Siksi jos Louis Vuittonin homppelimyyjä kehtaa itkeä, ettei joku pummilta näyttävä saisi käydä siellä, niin sanoo, että sori, tää on julkinen alue.

Ravintolat sen sijaan eri asia. Toki eri porsaanrei'in voisi yrittää päästä eroon epäedullisesta aineksesta: tyyliin sä haiset, joten et pääse sisälle - ja kansallispukuja emme edelleenkään hyväksy.

[Sunt Lacrimae]

Toimii myös muilla liikkeillä tosin syrjintäsäännösten rajoittamana, esim. jos sinne Louis Vuittonin myymälään ei haluta eritteiltä haisevaa spugea pyörimään ympäriinsä niin se voidaan poistaa paikalta, sitten mennään taas metsään jos liike esim. keksii haluavansa vain suomalaisia asiakkaita.

Väärin.

Hienoimpiikin myymälöihin voi mennä armeijahousuissa, karjalalippiksessä ja vaikkapa verkkapaidassa. Myymälöissä saa kuvata, koska ne on julkista aluetta ja julkiselle alueelle voi mennä vaikka minkälaisissa vaatteissa, kunhan ei aiheuta häiriötä.

Siksi jos Louis Vuittonin homppelimyyjä kehtaa itkeä, ettei joku pummilta näyttävä saisi käydä siellä, niin sanoo, että sori, tää on julkinen alue.

Lopetahan mutuilu ja kuuntele.

Periaatteessa liikekiinteistö on yleistä aluetta, mutta käytännössä ainoastaan syrjintäsäännökset rajoittavat kauppiaan oikeutta valita asiakkaansa. Järjestyslain yleinen paikka- määritelmä tässä suhteessa määrittää kyllä liikehuoneistot yleiseksi paikaksi, mutta käytännössä kyseisen pykälän merkitys on siinä, että se rajaa järjestyslain muissa pykälissä sopimattomaksi määritellyn toiminnan kieltoalueen. Näin esimerkkinä, et saa kävellä puhallusputken tai ilmakiväärin kanssa lähikauppaan ostoksille.

[Teslaisto]

Toimii myös muilla liikkeillä tosin syrjintäsäännösten rajoittamana, esim. jos sinne Louis Vuittonin myymälään ei haluta eritteiltä haisevaa spugea pyörimään ympäriinsä niin se voidaan poistaa paikalta, sitten mennään taas metsään jos liike esim. keksii haluavansa vain suomalaisia asiakkaita.

Väärin.

Hienoimpiikin myymälöihin voi mennä armeijahousuissa, karjalalippiksessä ja vaikkapa verkkapaidassa. Myymälöissä saa kuvata, koska ne on julkista aluetta ja julkiselle alueelle voi mennä vaikka minkälaisissa vaatteissa, kunhan ei aiheuta häiriötä.

Siksi jos Louis Vuittonin homppelimyyjä kehtaa itkeä, ettei joku pummilta näyttävä saisi käydä siellä, niin sanoo, että sori, tää on julkinen alue.

Lopetahan mutuilu ja kuuntele.

Periaatteessa liikekiinteistö on yleistä aluetta, mutta käytännössä ainoastaan syrjintäsäännökset rajoittavat kauppiaan oikeutta valita asiakkaansa. Järjestyslain yleinen paikka- määritelmä tässä suhteessa määrittää kyllä liikehuoneistot yleiseksi paikaksi, mutta käytännössä kyseisen pykälän merkitys on siinä, että se rajaa järjestyslain muissa pykälissä sopimattomaksi määritellyn toiminnan kieltoalueen. Näin esimerkkinä, et saa kävellä puhallusputken tai ilmakiväärin kanssa lähikauppaan ostoksille.

Kyllä muutkin kuin syrjintäsäädökset rajoittavat kauppiaan oikeutta valita asiakkaansa, mm. Suomen laki ei tunne porttikieltoa...

Ja ei julkisella paikallakaan voi leipäveitsen kanssa liikkua...

[P]

Mutta ahtaasti tulkiten, pitäisikö liiviläiset nylkeä?

Stalin sita kokeili ja Kolkassa ei enaa ole kovin montaa liivilaista.

[Sunt Lacrimae]

Toimii myös muilla liikkeillä tosin syrjintäsäännösten rajoittamana, esim. jos sinne Louis Vuittonin myymälään ei haluta eritteiltä haisevaa spugea pyörimään ympäriinsä niin se voidaan poistaa paikalta, sitten mennään taas metsään jos liike esim. keksii haluavansa vain suomalaisia asiakkaita.

Väärin.

Hienoimpiikin myymälöihin voi mennä armeijahousuissa, karjalalippiksessä ja vaikkapa verkkapaidassa. Myymälöissä saa kuvata, koska ne on julkista aluetta ja julkiselle alueelle voi mennä vaikka minkälaisissa vaatteissa, kunhan ei aiheuta häiriötä.

Siksi jos Louis Vuittonin homppelimyyjä kehtaa itkeä, ettei joku pummilta näyttävä saisi käydä siellä, niin sanoo, että sori, tää on julkinen alue.

Lopetahan mutuilu ja kuuntele.

Periaatteessa liikekiinteistö on yleistä aluetta, mutta käytännössä ainoastaan syrjintäsäännökset rajoittavat kauppiaan oikeutta valita asiakkaansa. Järjestyslain yleinen paikka- määritelmä tässä suhteessa määrittää kyllä liikehuoneistot yleiseksi paikaksi, mutta käytännössä kyseisen pykälän merkitys on siinä, että se rajaa järjestyslain muissa pykälissä sopimattomaksi määritellyn toiminnan kieltoalueen. Näin esimerkkinä, et saa kävellä puhallusputken tai ilmakiväärin kanssa lähikauppaan ostoksille.

Kyllä muutkin kuin syrjintäsäädökset rajoittavat kauppiaan oikeutta valita asiakkaansa, mm. Suomen laki ei tunne porttikieltoa...

"Suomen laki ei tunne porttikieltoa" on käsitteistöä hämärtävä lausahdus, jonka käyttäminen kertoo lähinnä tietämättömyydestä. On totta, että porttikielto- käsitettä ei sinällään ole olemassa lainsäädännössä, tosin tämä johtuu siitä että esimerkiksi vartijoiden ja järjestyksenvalvojien oikeuksia sivuavassa lainsäädännössä (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ja laki järjestyksenvalvojista) puhutaan pääsyn estämisestä.

Siteeraan Timo Kerttulaa (oikeustieteen tohtori, ent. Securitaksen hallintopäällikkö ja nykyinen turvallisuusalan valvontayksikön ylitarkastaja) väitöskirjassaan Vartijat ja järjestyksenvalvojat julkisen vallan käyttäjinä:

LYTP:n perusteluissa mainitaan kaksi esimerkkiä tilanteista, joissa vartija
voi suorittaa poistamisen itse antamansa poistumiskehotuksen jälkeen. Toisessa
on kysymys tuotantolaitoksen aidatulta piha-alueelta löytyneestä henkilöstä,
joka ei ole pystynyt esittämään hyväksyttävää syytä oleskelulleen. Toisessa esimerkissä
on todettu, että vartijat voisivat estää porttikiellon saaneen pääsyn
julkisrauhan suojaamalle vartioimisalueelle.

Toisaalta toimeksiantajan poistumiskehotuksen
jälkeisistä poistamistoimista on mainittu esimerkkinä useisiin
näpistyksiin syyllistyneen pääsyn estäminen liikehuoneistoon. Liikkeen
omistajan tai haltijan katsotaan siten voivan antaa pätevin perustein pääsykiellon
henkilölle. Lisäksi esimerkeistä voidaan päätellä, että henkilön pääsyn julkisrauhan
suojaamaan liikehuoneistoon voi estää sillä perusteella, että tämä on
aiemmin syyllistynyt liikkeeseen kohdistuviin rikoksiin.

Perusteluissa esitettyä
kantaa voidaan pitää sikäli merkittävänä, että laissa ei kauppaliikkeiden – toisin
kuin ravintoloiden ja leirintäalueiden – osalta ole annettu säännöksiä asiakasvalintaoikeudesta.
Säännösten puuttumisesta ei näin voitane päätellä muuta kuin
että kaupan asiakasvalintaoikeus perustuu rikoslain julkisrauhasäännökseen.

Vaikka asiakasvalintaoikeutta ei suoranaisesti ole laissa säädetty kuin MaRa- sektorin toimijoille tukee yleinen tulkinta (jos kantasi pitäisi paikkansa, niin kauppiaita olisi oikeussalit vääränään oikeudessa yllyttämisestä pakottamiseen tai vapaudenriistoon ja myymälävartijoita viereisissä saleissa oikeudessa pakottamisesta tai vapaudenriistosta, näin ei tietääkseni ole joten kantani voi laskea vallitsevaan oikeuskäytäntöön perustuvaksi) julkisrauhan käsitteestä, sen suojaamista alueista ja julkisrauhan suojaamien alueiden haltijoiden nauttimista oikeuksista.