2012-06-17 HS: Äkkiväärä (kok) nuorten liitto kuumentaa tunteita

[skrabb]

Tausta
Äkkiväärä nuorten liitto kuumentaa tunteita
Nuoret vaativat yritysveron ja pakkoruotsin poistamista.

MARJO OLLIKAINEN HS TEIJA SUTINEN HS

Ko­koo­muk­sen nuor­ten liit­to kuu­men­taa jäl­leen tun­tei­ta puo­lue­ko­kouk­sel­le te­ke­mil­lään aloit­teil­la.

Puo­lue­hal­li­tus sor­vaa en­nen ko­kous­ta vas­tauk­set aloit­tei­siin. HS:n tie­to­jen mu­kaan nuor­ten aloit­teis­ta käy­tiin kii­vas­ta­kin sa­nan­vaih­toa. Nuo­ret vaa­ti­vat yri­tys­ve­ron pois­ta­mis­ta kam­pan­jal­la, jon­ka is­ku­lau­se kuu­luu: "­Siir­rä yri­tyk­se­si Vi­roon!"

Tä­mä on he­rät­tä­nyt puo­lue­ko­kous­pai­kal­la pa­hen­nus­ta. Huo­mion ke­rää­mi­nen oli nuor­ten tar­koi­tus­kin.

Jo edel­li­sen pu­heen­joh­ta­jan Wil­le Ryd­ma­nin ai­ka­na Ko­koo­muk­sen nuor­ten lii­tos­ta tu­li emo­puo­luet­ta kon­ser­va­tii­vi­sem­pi. Sa­ma me­no on jat­ku­nut uu­den pu­heen­joh­ta­jan Ant­ti Häk­kä­sen val­ta­kau­del­la.

Se huo­les­tut­taa kes­ki-ikäi­siä ko­koo­mus­vai­kut­ta­jia, joi­den mie­les­tä tär­keä rek­ry­toin­ti­ka­na­va esi­mer­kik­si avus­ta­ja­teh­tä­viin on tär­vel­ty­nyt lii­ton äk­ki­vää­ryy­den ta­kia.

Täs­sä ko­kouk­ses­sa nuo­ret ha­lua­vat jäl­leen toi­sen ko­ti­mai­sen kie­len pa­kol­li­suu­den pois­ta­mis­ta kou­luai­nee­na.

Vii­me puo­lue­ko­kouk­ses­sa 2010 ko­koo­mus hy­väk­syi sa­man­si­säl­töi­sen aloit­teen puo­li­va­hin­gos­sa, kun ää­ni­val­tai­sia osan­ot­ta­jia oli sa­lis­sa ää­nes­tyk­sen ai­kaan ta­val­lis­ta vä­hem­män. Puo­lue­joh­to sai se­li­tel­lä asiaa, ja sit­tem­min aloi­te hau­dat­tiin vä­hin ää­nin.

Nyt pu­heen­joh­ta­ja Jyr­ki Ka­tai­nen on jy­räh­tä­nyt puo­lue­hal­li­tuk­ses­sa, et­tei ha­lua ol­la sel­lai­sen puo­lueen joh­dos­sa, jo­ka kan­nat­taa toi­sen ko­ti­mai­sen pa­kol­li­suu­den pois­ta­mis­ta. Puo­lue­hal­li­tus esit­tää­kin aloit­teen hyl­kää­mis­tä. Aloit­teis­ta ää­nes­te­tään tä­nään.

http://www.hs.fi/digilehti/#17062012/kotimaa/%C3%84kkiv%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+nuorten+liitto+kuumentaa+tunteita/a1339811806233

[Vesisade]

Näillä aloitteilla ja presidentin puheilla vain houkutellaan nuoria ja vanhoja puolueen pariin.

Kaikki tietävät ettei Suomella ole varaa muutamaankaan asiaan mutta puolueen ollessa korruptoitunut se mieluummin tuhoaa maan kuin tekee niille jotain.

[Jussi Halla-aho]

Jo edel­li­sen pu­heen­joh­ta­jan Wil­le Ryd­ma­nin ai­ka­na Ko­koo­muk­sen nuor­ten lii­tos­ta tu­li emo­puo­luet­ta kon­ser­va­tii­vi­sem­pi. Sa­ma me­no on jat­ku­nut uu­den pu­heen­joh­ta­jan Ant­ti Häk­kä­sen val­ta­kau­del­la.

Se huo­les­tut­taa kes­ki-ikäi­siä ko­koo­mus­vai­kut­ta­jia, joi­den mie­les­tä tär­keä rek­ry­toin­ti­ka­na­va esi­mer­kik­si avus­ta­ja­teh­tä­viin on tär­vel­ty­nyt lii­ton äk­ki­vää­ryy­den ta­kia.

Täs­sä ko­kouk­ses­sa nuo­ret ha­lua­vat jäl­leen toi­sen ko­ti­mai­sen kie­len pa­kol­li­suu­den pois­ta­mis­ta kou­luai­nee­na.

Siis pakkoruotsin vastustaminen: konservatismia.

Jos jotakuta kuvailtiin vuonna 1984 tai 1994 tai vaikka 2004 konservatiiviksi, tarkoitettiinko sillä pakkoruotsin vastustajaa? Jotenkin minulla on sellainen kutina, että ei.

Konservatiivisuus tarkoittaa pahuutta. Pahojen asioiden kannattaminen on konservatismia.

[John]

Jo edel­li­sen pu­heen­joh­ta­jan Wil­le Ryd­ma­nin ai­ka­na Ko­koo­muk­sen nuor­ten lii­tos­ta tu­li emo­puo­luet­ta kon­ser­va­tii­vi­sem­pi. Sa­ma me­no on jat­ku­nut uu­den pu­heen­joh­ta­jan Ant­ti Häk­kä­sen val­ta­kau­del­la.

Se huo­les­tut­taa kes­ki-ikäi­siä ko­koo­mus­vai­kut­ta­jia, joi­den mie­les­tä tär­keä rek­ry­toin­ti­ka­na­va esi­mer­kik­si avus­ta­ja­teh­tä­viin on tär­vel­ty­nyt lii­ton äk­ki­vää­ryy­den ta­kia.

Täs­sä ko­kouk­ses­sa nuo­ret ha­lua­vat jäl­leen toi­sen ko­ti­mai­sen kie­len pa­kol­li­suu­den pois­ta­mis­ta kou­luai­nee­na.

Siis pakkoruotsin vastustaminen: konservatismia.

Jos jotakuta kuvailtiin vuonna 1984 tai 1994 tai vaikka 2004 konservatiiviksi, tarkoitettiinko sillä pakkoruotsin vastustajaa? Jotenkin minulla on sellainen kutina, että ei.

Tuskin tässä pelkästään pakkoruotsia tarkoitettiin. Kokoomusnuoret on ollut paljon oikeistolaisempi ja konservatiisempi ihan yleisesti monissa asioissa. Esimerkiksi kokoomusnuorten periaateohjelmissa suomalaisuus ja suomalaisen kulttuurin tärkeys on paljon enemmän esillä kuin emopuolueessa. Lisäksi myös suhtautuminen vaikkapa maahanmuuttoon ja maanpuolustukseen on erilaista.

EDIT: Ja tosiaan onhan tuolla muitakin kokoomusnuorten aloitteita kuin tuo pakkoruotsin poistaminen. Esimerkiksi Petsamon palauttaminen ja Lauri Törnin sotilasarvon palauttaminen.

[Vesisade]

Esimerkiksi kokoomusnuorten periaateohjelmissa suomalaisuus ja suomalaisen kulttuurin tärkeys on paljon enemmän esillä kuin emopuolueessa. Lisäksi myös suhtautuminen vaikkapa maahanmuuttoon ja maanpuolustukseen on erilaista.

Näille vanhoille on selkeästi jo pienestä pitäen opetettu miten suomalaisuus on syvä häpeä ja siitä tulee päästä eroon kaikilla keinoilla, mistä sitten onkaan semmoisia löytynyt poliitikoiksi mutta en ole henkilökohtaisesti onneksi joutunut yhtään semmoista tapaamaan. Puolueittain ehkä sitten vähän vaihtelee mikä on se hieno esimerkkimaa jota tulee kumartaa ja palvella. Demokratiaa ja kansaa halveksuvat, selkeäksi tämä on varmastikin tullut kaikille. Nämä ovat henkilöitä joille kansan alistaminen, vaikka se itseäkin haittaisi, on tärkeämpää ja heitä ilastuttavampaa kuin kansan hyvinvointi.
Aloitusviestin lainauksesta:

Se huo­les­tut­taa kes­ki-ikäi­siä ko­koo­mus­vai­kut­ta­jia, joi­den mie­les­tä tär­keä rek­ry­toin­ti­ka­na­va esi­mer­kik­si avus­ta­ja­teh­tä­viin on tär­vel­ty­nyt lii­ton äk­ki­vää­ryy­den ta­kia.

Eikö se tämä ole juurikin päinvastoin, nämä "äkkiväärät" jotka ei tahdo alistaa suomalaisia on helppoa karsia ajoissa pois kun mielipiteensä tuovat julki? Ilman puolueen tukea ei nimityksiä yms. tule.

[Sunt Lacrimae]

Jo edel­li­sen pu­heen­joh­ta­jan Wil­le Ryd­ma­nin ai­ka­na Ko­koo­muk­sen nuor­ten lii­tos­ta tu­li emo­puo­luet­ta kon­ser­va­tii­vi­sem­pi. Sa­ma me­no on jat­ku­nut uu­den pu­heen­joh­ta­jan Ant­ti Häk­kä­sen val­ta­kau­del­la.

Se huo­les­tut­taa kes­ki-ikäi­siä ko­koo­mus­vai­kut­ta­jia, joi­den mie­les­tä tär­keä rek­ry­toin­ti­ka­na­va esi­mer­kik­si avus­ta­ja­teh­tä­viin on tär­vel­ty­nyt lii­ton äk­ki­vää­ryy­den ta­kia.

Täs­sä ko­kouk­ses­sa nuo­ret ha­lua­vat jäl­leen toi­sen ko­ti­mai­sen kie­len pa­kol­li­suu­den pois­ta­mis­ta kou­luai­nee­na.

Siis pakkoruotsin vastustaminen: konservatismia.

Jos jotakuta kuvailtiin vuonna 1984 tai 1994 tai vaikka 2004 konservatiiviksi, tarkoitettiinko sillä pakkoruotsin vastustajaa? Jotenkin minulla on sellainen kutina, että ei.

Tuskin tässä pelkästään pakkoruotsia tarkoitettiin. Kokoomusnuoret on ollut paljon oikeistolaisempi ja konservatiisempi ihan yleisesti monissa asioissa. Esimerkiksi kokoomusnuorten periaateohjelmissa suomalaisuus ja suomalaisen kulttuurin tärkeys on paljon enemmän esillä kuin emopuolueessa. Lisäksi myös suhtautuminen vaikkapa maahanmuuttoon ja maanpuolustukseen on erilaista.

EDIT: Ja tosiaan onhan tuolla muitakin kokoomusnuorten aloitteita kuin tuo pakkoruotsin poistaminen. Esimerkiksi Petsamon palauttaminen ja Lauri Törnin sotilasarvon palauttaminen.

On oikeastaan aika absurdia, että nämä Rydmanit ja Häkkäset joiden agendana tuntuu olevan lähinnä puolueen palauttaminen isänmaallis-oikeistolaisille juurilleen, ovat eurofederalistiemopuolueen silmissä nyt "äkkivääriä". Kertonee yhtä sun toista kyseisen puolueen nykymenosta.

[ElinaElina]

EU-sanakirja:
äkkiväärä, äkkijyrkkä = extremely radical

http://www.eudict.com/?lang=fineng&word=%C3%A4kkijyrkk%C3%A4,%20%C3%A4kkiv%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

tämä sanavalita on silkkaa kielellä pelaamista.

[tietotyöläinen]

Hienoa!

Pistää kuitenkin miettimään, että kauanko nämä äkkiväärät nuoret jaksavat roikkua puolueessa, joka kokee heidät lähinnä ongelmaksi ja ikäväksi imagohaitaksi?

Toivottavasti äkkivääryys ei hioudu tasaiseksi kataismassaksi puoluekoneiston rattaissa.

Mitäs muuten Rydman puuhailee nykyään?

[thorbjörn]

Kokoomusnuorten ohjelmissa on joitakin asiallisia kohtia.  Itse emopuolueessa ei ole kehumista, entinen kykypuolue.
---

Tavoiteohjelma 2012

• Ulkomaalaislakia muutetaan siten,
että turvapaikanhakija,joka hakee turvapaikkaa alaikäisenä, mutta
kieltäytyy ikätestistä, karkotetaan automaattisesti

• ETA-alueen ulkopuolelta tuleva rikollinen karkotetaan
välittömästi ja ilman valitusoikeutta,
mikäli hänet on oikeudessa todettu
syylliseksi rikokseen, joka Suomessa johtaa vankeusrangaistukseen

• Turvapaikanhakijoille maksettavasta toimeentulotuesta luovutaan kokonaan
ja turvapaikanhakijoille kustannetaan
ainoastaan asuminen, ruoka, vaatetus ja hygieniatarpeet
======================

Tulevaisuusohjelma 2011-2015

""Ilmeisen aiheettomien turvapaikanhakijoiden (esim. ns. Dublin-tapaukset) kohdalla tulee olla mahdollisuus
pikakäännytykseen yhden vuorokauden sisällä
-
Maahanmuuttajia ei vastaanoteta enempää, kuin mitä heitä on mahdollista sopeuttaa vastaanottavaan
yhteiskuntaan
-
Monikulttuurisuusprojekteista ja muista julkisin varoin tuetuista maahanmuuttajien alkuperäistä kulttuuria
ylläpitävistä hankkeista luovutaan
-
Julkisin varoin kustannettu maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus lopetetaan""

*************

[jopelius]

EDIT: Ja...... Esimerkiksi Petsamon palauttaminen ja Lauri Törnin sotilasarvon palauttaminen.

Suomesta puuttuu todellinen, yksityisyrittäjyyttä kannustava sekä puolustava, oikeistolainen puolue. Idelogiasta pitää löytyy puhtaasti arvoja tyyliin;  Koti, Isänmaa ja Uskonto.

Maanpuolustuksen sekä yleisen turvallisuuden osalta kaikkein tärkein asia olisi koko maan pitäminen asuttuna. Reserviläistoiminta tulisi organisoida aivan samalla tavalla kuin ennen sotia. Siis aktivoimalla jälleen Suojeluskunta ja Lottajärjestöt. Ne ovat arvokkaita palasia koko Suomen historiassa. Emme olisi kestäneet talvisotaa ilman ko. järjestöjen tukea. Alueelliset Suojeluskunnat pystyisivät hoitamaan merkittävän osan yhteiskunnan turvallisuuspalveluista jos niiden toimitaa kehitettäisiin vastaamaan nykyaikaisia tarpeita. Lisäksi niiden pitäisi toimia puoluepolitiikan ulkopuolella. Ainoina tavoitteina yhteiskunnan sisäinen ja ulkoinen turvallisuustyö,  maanpuolustushengen sekä -valmiuksien ylläpito.

Petsamon palauttaminen ja Törnin sotilasarvot ovat kokonaisuuden kannalta jo pelkkinä tavoitteina, sivuseikkoja. Petsamo lienee lopullisesti menetetty, ikävä kyllä. 

En usko että Suomeen saataisiin uskottavalla tavalla toimiva oikeistolainen poliittinen liike kokoomuksen nuorten toimesta. Tarvetta ja tilausta sellaisella kyllä olisi. Toivottavasti joskus sellainen nousee konkreettiseksi poliittiseksi puolueeksi.

[Pergolaattori]

Hienoa!

Pistää kuitenkin miettimään, että kauanko nämä äkkiväärät nuoret jaksavat roikkua puolueessa, joka kokee heidät lähinnä ongelmaksi ja ikäväksi imagohaitaksi?

Toivottavasti äkkivääryys ei hioudu tasaiseksi kataismassaksi puoluekoneiston rattaissa.

Kunnes toisin todistetaan (Eli joku ehdotuksista oikeasti materialisoituu), kyseessä on mainostoimisto Bob Helsingin ponnistus pitää yllä tulevaisuudenuskoa niissä äänestäjissä jotka ovat kahden vaiheilla jatkaako vaaleissa Kokoomuksen tukemista.

'Kataisen touhu näyttää heikolta mutta kyllä ne nuoret vähän ajan päästä näyttävät mitä se Kokoomuslaisuus oikesti on!'

Apinaa koijataan. (Video ei itse asiassa poikkea kovin paljon elävästä elämästä: 'Sulle, mulle, sulle, mulle.. Kato mitä se Hakkarainen on taas tehnyt! .. Mulle, sulle, mulle.. Halla-aho möläytti taas! Mulle, sulle, mulle..'

Yleisesti ottaen, kannatettavia ajatuksia ja Rydman esiintyy silmissäni oikeinkin edukseen. En kuitenkaan pidättele hengitystäni odottaessani jotain muuttuvan.


-

[Fetissimies]

Suomessa konservatiivit nimenomaan kannattavat pakkoruotsia. 

Olisi perin liberaalia luopua pakkoruotista.

[Vesisade]

Hienoa!

Pistää kuitenkin miettimään, että kauanko nämä äkkiväärät nuoret jaksavat roikkua puolueessa, joka kokee heidät lähinnä ongelmaksi ja ikäväksi imagohaitaksi?

Toivottavasti äkkivääryys ei hioudu tasaiseksi kataismassaksi puoluekoneiston rattaissa.

Kunnes toisin todistetaan (Eli joku ehdotuksista oikeasti materialisoituu), kyseessä on mainostoimisto Bob Helsingin ponnistus pitää yllä tulevaisuudenuskoa niissä äänestäjissä jotka ovat kahden vaiheilla jatkaako vaaleissa Kokoomuksen tukemista.

'Kataisen touhu näyttää heikolta mutta kyllä ne nuoret vähän ajan päästä näyttävät mitä se Kokoomuslaisuus oikesti on!'

Nimenomaan näin. Kusetusta tyhmiä varten. Jos oikeasti olisivat sitä mieltä mitä sanovat olevansa, olisivat valinneet eri puolueen tai perustaneet vaikka uuden jos entiset ei kelpaa. Muutos ainakin tarvitsisi ehdokkaita, Perussuomalaiset taitaa olla vihattu kokkareitten keskuudessa joten sinne eivät hakisi.

[John]

http://yle.fi/uutiset/katainen_julisti_pakkoruotsin_puolesta/6185063

Katainen julisti pakkoruotsin puolesta
Kokoomuksen puoluekokous päätyi äänestyksen jälkeen kannattamaan ruotsin kielen opintojen pakollisuutta. Kokoomuksen nuorten liitto ajoi kieliin valinnanvapautta.

Pääministeri Jyrki Katainen kokoomuksen puoluekokouksessa. Pääministeri Jyrki Katainen kokoomuksen puoluekokouksessa Rovaniemellä sunnuntaina. Kuva: Yle

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen pani puoluekokouksessa arvovaltansa peliin, jotta puolue kannattaisi ruotsin opintojen pakollisuutta.

- Yksi kansa, kaksi kieltä, Katainen sanoi palopuheessaan.

Pakkoruotsi oli ainoa asia, joka sai Kataisen puhujanpönttöön aloitteita käsiteltäessä.

- Mikä on sellainen vahva kansakunta, jossa ihmiset eivät edes yritä ymmärtää toisiaan?

Kokoomuksen nuorten liitto esitti, että toisen kotimaisen kielen opiskelu ei olisi pakollista. Kataisen lisäksi ruotsin kielen opiskelua kävi pöntössä puolustamassa koko puolueen ykkösketju vaasalaista varapuheenjohtajaa Janne Sankeloa lukuunottamatta.

Viime puoluekokouksessa Jyväskylässä kokous äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta. Silloin Katainen selitti puoluekokouksen jälkeen, ettei kokoomus oikeasti halua pakkoa pois.

- Molempien kotimaisten kielten opiskelu on suomalaisuutta, Katainen todisti Rovaniemellä.

Puoluejohto varmisteli lopputulosta keräämällä mahdollisimman paljon ruotsia kannattavia äänestäjiä saliin. Kokoomus äänesti selkeästi pakkoruotsin puolesta.

On siinä metka puoluejohto.

[skrabb]

Kokoomuskokous hylkäsi aloitteen pakkoruotsin poistamisesta
Politiikka 17.06.2012 13:45 Viimeksi päivitetty 17.06.2012 14:01 Kirjoittanut JUHA-PEKKA TIKKA

Kokoomuksen puoluekokous hylkäsi aloitteen toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuuden poistamisesta.

Kokoomuksen nuorten liiton aloitteessa "Vapautta ja valintaa kielten opiskeluun" esitettiin pääsyä valitsemaan kieliopinnot eri vaihtoehtojen joukosta.
Puoluehallitus ehdotti aloitetta hylättäväksi.

Aloite oli Rovaniemen puoluekokouksen eniten keskustelua herättänyt puheenaihe. Puolesta ja vastaan käytettiin parikymmentä puheenvuoroa.

Puolueen varapuheenjohtajana jatkava Henna Virkkunen vetosi keskustelussa siihen, että "tietty määrä kotimaisia kieliä kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen". Niinikään varapuheenjohtajaksi uudelleen valittu Anne-Mari Virolainen kävi toteamassa, että "Finland år tvåspråkig".

Lopulta myös kokoomusjohtaja Jyrki Katainen kävi puhujapöntössä. Hänen mukaansa kokoomuksen kannattamaa valinnanvapautta on jo saatu lisää, ja kukin äänestää aloitteesta omantuntonsa mukaan.
- Kiitokset kokoomusnuorille tästä aloitteesta, jotta voimme puhua koulutuksen valinnanvapauden puolesta. ...Mutta aloite tarkoittaa sitä, että ne meistä, joiden äidinkieli on ruotsi, ei tarvitsisi opetella suomea, Jyrki Katainen huomautti.
- Minulle tämä ruotsin kielen oppivelvollisuus on kansallisuuskysymys. Meillä on yksi kansa ja kaksi kieltä. Mikä on sellainen vahva kansakunta, jossa ihmiset eivät edes yritä ymmärtää toisiaan, hän kysyi.
- Vahva Suomi tulee siitä, että emme kiellä toisiamme, suomalaisia juuria ja tätä päivää, vaan pidämme kansakunnan yhtenäisenä. Tästä syystä itse haluan nähdä yhtenä kulmakivenä, että opiskelemme molempia kotimaisia kieliä.

Kataoisen puheen jälkeen tehdyssä koeäänestyksessä aloite kaatui selvästi.

Hieman aiemmin puoluekokous hyväksyi Vuosaaren kokoomuksen aloitteen "Lisää kielikylpyä: suomen- ja ruotsinkieliset koulut yhteen". Puoluehallitus oli esittänyt aloitteen hyväksymistä. Kokousosanottajien joukosta aloite haluttiin viedä äänestykseen, jossa se voitti selvästi.

Puoluekokous päätettiin kello 14. Kokous ehti käsitellä 104 sille tehdyistä 170 aloitteesta.
Toiseksi viimeisenä aloitteena äänestettiin opintotukijärjestelmän kehittämisestä, josta tehty aloite kaatui äänin 121-113.

Loppujen aloitteiden käsittelyä jatkaa kokoomuksen puoluevaltuusto.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/103639-kokoomuskokous-hylkasi-aloitteen-pakkoruotsin-poistamisesta

- Minulle tämä ruotsin kielen oppivelvollisuus on kansallisuuskysymys. Meillä on yksi kansa ja kaksi kieltä. Mikä on sellainen vahva kansakunta, jossa ihmiset eivät edes yritä ymmärtää toisiaan, hän kysyi.

Kuinka kummassa tämä yksi kansa, jolla on ollut kaksi kieltä  (ja välillä kolmekin, kun vennääkin lasketaan mukaan) vaikka kuinka kauan, on pärjännytkään ja ymmärtänyt toisiaan ilman pakkoruotsia?
Pakkoruotsi tuli kuvaan, kun ruotsalaismallisesta demarilaisesta peruskoulusta  v. 1968 tehtiin päätös. Peruskoulu pakkoruotsineen käynnistyi alueittain v. 1972 (Jykän olessa 1-vuotias).
Eipä ossoo Siilinjärven lapsinero itekkään pakko- tae muutakkaan ruottia, mutta rkp ja stuppi varmaanni on tyytyväesiä, kun jykä nuoloo...

[AstaTTT]

^ Maksaako RKP Kataiselle jotain vai mitä hänelle on luvattu? En ymmärrä. En yhtään.

[Iloveallpeople]

Niinikään varapuheenjohtajaksi uudelleen valittu Anne-Mari Virolainen kävi toteamassa, että "Finland år tvåspråkig".

[mietinen]

Katainen julisti pakkoruotsin puolesta, YLE, 17.6.2012
Kokoomuksen puoluekokous päätyi äänestyksen jälkeen kannattamaan ruotsin kielen opintojen pakollisuutta. Kokoomuksen nuorten liitto ajoi kieliin valinnanvapautta.


Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen pani puoluekokouksessa arvovaltansa peliin, jotta puolue kannattaisi ruotsin opintojen pakollisuutta.

- Yksi kansa, kaksi kieltä, Katainen sanoi palopuheessaan.

Pakkoruotsi oli ainoa asia, joka sai Kataisen puhujanpönttöön aloitteita käsiteltäessä.

- Mikä on sellainen vahva kansakunta, jossa ihmiset eivät edes yritä ymmärtää toisiaan?

Kokoomuksen nuorten liitto esitti, että toisen kotimaisen kielen opiskelu ei olisi pakollista. Kataisen lisäksi ruotsin kielen opiskelua kävi pöntössä puolustamassa koko puolueen ykkösketju vaasalaista varapuheenjohtajaa Janne Sankeloa lukuunottamatta.

Viime puoluekokouksessa Jyväskylässä kokous äänesti pakkoruotsin poistamisen puolesta. Silloin Katainen selitti puoluekokouksen jälkeen, ettei kokoomus oikeasti halua pakkoa pois.

- Molempien kotimaisten kielten opiskelu on suomalaisuutta, Katainen todisti Rovaniemellä.

Puoluejohto varmisteli lopputulosta keräämällä mahdollisimman paljon ruotsia kannattavia äänestäjiä saliin. Kokoomus äänesti selkeästi pakkoruotsin puolesta.

Kokoomuksen puoluekokousaloitteet

Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
VAPAUTTA JA VALINTAA KIELTEN OPISKELUUN
Aloite nro 96

Vuoden 1968 kansakoulu-uudistuksessa peruskoulun opinto-ohjelmassa määrättiin kummankin kotimaisen
kielen opiskelu pakolliseksi. Tämän seurauksena nykyään peruskoulussa ja lukiossa on pakko opiskella sekä
suomea että ruotsia. Moneen julkiseen virkaan vaaditaan lisäksi niin sanotun virkamiesruotsin
suorittamista, mikä useimmiten tapahtuu osana yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoa.
Korkeakoulututkintoihin kuuluvat nykyään pakollisina toisen kotimaisen kielen erilliset suullisen ja
kirjallisen kielitaidon kurssit.

Suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälistymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja
arvostuksessa. Myös ruotsinkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja
suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvä kielitaito ja sen aktiivinen käyttäminen edistävät kansainvälistymistä.
Mutta 60-lukulainen opetuspolitiikka ei enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Tarvitsemme enemmän ja
monipuolisempaa kieliosaamista. Tutkimusten mukaan suomalaisten kielipääoma on huolestuttavalla
tavalla kaventumassa, kun kolmansien kielten valitseminen on parinkymmenen vuoden aikana romahtanut.
Suomea tulee kehittää monien kielien osaajien yhteiskuntana. Monien kielien osaaminen on yksi
tärkeimmistä kansallisista pääomistamme. Eri kielten osaamista tulee arvostaa, koska yksipuolinen -
esimerkiksi vain englannin ja toisen kotimaisen - osaaminen ei enää riitä. Kansainvälisyys ja nopeasti
muuttuva tieto haastavat osaamisen päivittämiseen ja kartuttamiseen.

Kansalliskielistä ja oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin säädetään perustuslain 17 §:ssä. Jokaisella on
oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan omaa kieltään. Omakielinen viranomaisasiointi onkin
keskeinen kansalaisoikeus. Toisaalta kannattaa huomata, että sen turvaamiseen on olemassa monin verroin
kustannustehokkaampia tapoja kuin pakollinen opetus koko ikäluokalle. Perustuslaki ei luonnollisesti
myöskään määrää mitään koulujen oppiainevalinnoista. Toisen kotimaisen pakollisuus ei millään tavalla liity
perustuslakiin, vaikka tällaista virheellistä käsitystä laajasti esiintyykin.

Oikeus saada palveluita omalla äidinkielellään on tänä päivänä varmistettu monilla tavoilla. Esimerkiksi
yliopistolaissa säädetty, että kaikkiaan seitsemällä eri yliopistolla on vastuullaan kouluttaa maan tarpeisiin
riittävä määrä ruotsin kieltä taitavia henkilöitä. Lainsäädännöllä on siis turvattu kattava valikoima
ruotsinkielistä osaamista kaikille perusoikeuksien ja –palveluiden toteutumisen kannalta välttämättömille
aloille. Kehittynyt tieto- ja viestintäteknologia lisäksi mahdollistavat tänä päivänä kaiken tarvittavan
neuvonnan ja kielitaitoa vaativan osaamisen saatavuuden kaikkialle maahan ilmankin, että jokaisen viraston
jokaisen toimipisteen jokaisella virkamiehellä on oltava säädetty kielitaito.

Voimassa oleva asetus yliopistojen tutkinnoista määrää, että alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon
suorittaakseen henkilön täytyy osana tutkintoa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa kielitaidon, joka
julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan valtion
henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa. Koska vain pieni vähemmistö yliopistoista valmistuvista tulee
ikinä uransa aikana työskentelemään kaksikielisessä viranomaisessa, vaatimusta voidaan varmasti pitää
liioiteltuna. Erillisenä vapaaehtoisena opintokokonaisuutena tarjottava julkishallinnon toisen kotimaisen
paketti olisi huomattavasti nykyistä mallia parempi tapa varmistaa, että korkeakoulussa suoritetuista
kieliopinnoista olisi myös todellista ammatillista hyötyä viranomaistöihin suuntautuville. Monipuolinen
kielitaito on tärkeää, eikä toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuus heikentäisi Suomen kaksikielisyyttä
millään tavalla. Kaksikielisyys ja peruskoulun sekä toisen asteen opetussuunnitelmat ovat kaksi täysin eri
asiaa. Kansainvälistyvässä maailmassa kaikkien on tärkeää opiskella useita vieraita kieliä. Kielet täytyy
kuitenkin resurssien puitteissa voida itse valita. Täysi valinnaisuus muiden kuin äidinkielen osalta on
nykyaikaan sopiva ja kokonaisedun mukainen ratkaisu. Kokoomuksen täytyy periaateohjelmansa mukaisella
tavalla toimia yhteiskunnassa ihmiseen luottavana uudistajana, eikä kielipolitiikka saa olla tästä poikkeus.
Kokoomuksen politiikan ydin on yksilön vapaus ja oikeus tehdä omia valintojaan. Tässä hengessä
Kokoomuksen puoluekokous hyväksykin jo vuonna 2010 aloitteen, jonka mukaan peruskoulun ja toisen
asteen kaksi pakollista kieltä voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta, ja toisen kotimaisen pakollisuus
poistetaan. Mikäli tällainen muutos toteutettaisiin, todennäköisesti hyvin suuri osa opiskelijoista opiskelisi
edelleen molempia kotimaisia, mutta kansainvälisen kanssakäymisen ja kilpailukyvyn kannalta elintärkeä
suurten maailmankielien osaaminen vähitellen elpyisi. Kielipolitiikkaa täytyy tehdä ajassa, ja mieluiten
vahvasti tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Nuorten Liitto ry esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous, muiden mahdollisesti samaa aihetta koskevien aloitteiden sitä estä-
mättä, velvoittaa kokoomuksen puoluehallituksen ja puoluejohdon sekä kehottaa mi-
nisteriryhmää ja eduskuntaryhmää toimimaan siten, että peruskoulun, toisen asteen ja
korkeakoulujen kieliopinnot äidinkielen lisäksi voisi itse valita eri vaihtoehtojen joukosta, ja
toisen kotimaisen pakollisuus poistetaan.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Nuorten Liitto on jättänyt puoluekokoukselle aloitteen peruskoulun, toisen asteen ja
korkeakoulujen kieliohjelmien monipuolistamiseksi. Käytännössä aloitteessa esitetään luopumista toisen
kansalliskielen pakollisesta opiskelusta.

Puoluehallituksen mielestä kansainvälistymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja
arvotuksessa. Myös ruotsinkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja
suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvä kielitaito ja sen aktiivinen käyttäminen edistävät kansainvälistymistä.
Kansalliskielistä ja oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslain 17 §:ssä. Sen
mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa
viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä
turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä
ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perustuslain perussäännöstä valtion ja viranomaisten velvollisuudesta toteuttaa kielellisiä oikeuksia
täydentää perustuslain 22 §, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
toteutuminen. Kielellisistä oikeuksista huolehtimista korostaa myös perustuslain 6 §:n yleinen syrjintäkielto,
jossa kieli on erikseen mainittuna. Perustuslaissa määritetään kielilainsäädännön yleiset puitteet, joita lait
ja asetukset täsmentävät. Kieleen tavalla tai toisella liittyviä säännöksiä on lukuisissa säädöksissä. Suomen
ja ruotsin kielen osalta keskeisimmät näistä ovat kielilaki (423/2003) ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä
vaadittavasta kielitaidosta (424/2003).

Puoluehallituksen mielestä ruotsin kielen opiskelu on olennainen osa suomalaista kulttuuria ja
yleissivistystä. Ennen kaikkea kyse on arvoista - perusoikeuksien kunnioittamisesta ja kansakunnan
yhtenäisyyden turvaamisesta. Kielellisten oikeuksien turvaaminen on lähtökohta eheälle Suomelle, jonka
jokainen kansalainen voi tuntea omakseen.

Ottaen huomioon perustuslain turvan koskien molempia kansalliskieliä, on perusteltua turvata molempien
kotimaisten kielten opiskelu ja osaaminen. Opetushallituksen Kaksikielisyysselvityksessä vuodelta 2011
todetaan, ettei pelkästään äidinkielenään ruotsia puhuvia ole riittävästi kaikkiin niihin tehtäviin, joissa
edellytetään molempien kansalliskielten osaamista.

Elinkeinoelämän Keskusliiton kyselyn mukaan palvelualoilla toimivista yrityksistä 55 % piti ruotsin kielen
osaamista tärkeänä rekrytointikriteerinä. Finanssialalla taitoa painotti jopa yli 80 % yrityksistä, ja
teollisuudessakin ruotsin osaaminen oli tärkeää 46 prosentille yrityksistä. Puoluehallituksen käsityksen
mukaan ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta luopuminen haittaisi myös suomalaisen elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiä.

Puoluehallituksen käsityksen mukaan ruotsin kielen opetusta on syytä uudistaa. Ruotsin opinnot ovat
vähentyneet ja yksipuolistuneet perusopetuksessa. Vuonna 2010 oppilaista 89,9 prosenttia opiskeli ruotsia
B1-kielenä ja 8,3 prosenttia A1- ja A2-kielenä. B1-oppimäärän laajuus on laskenut puoleen 1970-lukuun
verrattuna. Ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen jälkeen toisesta kotimaisesta tuli vapaaehtoinen aine
ylioppilaskokeissa vuonna 2004. Kirjoittajien määrä on tämän päätöksen jälkeen laskenut siten, että vuonna
2009 ruotsin valinneita oli enää 68 prosenttia. Erityisesti koulutuksen nivelvaiheet perusopetuksesta
toiselle asteelle ja korkeakouluihin ovat kriittisiä kielitaidon kehityksen kannalta.

Kansalliskielten asema on Suomessa poikkeuksellisen vahva. Eri maiden kielipoliittisten tilanteiden vertailu
on vaikeaa maiden erilaisten kielisuhteiden ja historioiden vuoksi, mutta käytännössä esimerkiksi
Kanadassa tai Belgiassa virallisten kielten opetuksesta päätetään paikallisesti eivätkä kaikki oppilaat
osallistu virallisten kielten opetukseen. Puoluehallituksen mielestä on syytä pohtia, mikä rooli
kansalliskielten asemalla ja osaamisella on Suomen vahvan kansallisen yhtenäisyyden muodostumisessa.

Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla
säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina mm. toista kotimaista kieltä. Kokoomus kannustaa
kuntia monipuolisten kielivalikoimien ylläpitoon. Vieraiden kielten valikoima kouluissa on jatkossakin
turvattava ja opetuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota. Myös kielikylpyopetus täydentää monissa
kunnissa tätä tarjontaa. Suomalaisten kielitaito on kaventunut vuosi vuodelta ja jo nyt harvinaisten kielten,
kuten ranskan, saksan, venäjän ja espanja osaajia on liian vähän työmarkkinoiden tarpeisiin. Esimerkiksi
vuonna 2010 vapaaehtoista pitkää A2-kieltä opiskeli vain 12,2 prosenttia alakoulun oppilaista.

Puoluehallitus ei kuitenkaan usko, että luopuminen kotimaisten kielten opiskelun pakollisuudesta
monipuolistaisi suomalaisten kielivarantoa tai olisi oppilaiden kannalta järkevää.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen.



Akateemisen Kansalliset Nuoret ry
KAKSIKIELISYYDEN KUSTANNUKSET SELVITETTÄVÄ PUOLUEETTOMALLA TAVALLA
Aloite nro 94

Suomen perustuslain 17 §:n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Suomi on ainoa
pohjoismaista, jolla on kaksi virallista kansalliskieltä. Ruotsissa kaksikielisyyteen ei ole nähty tarvetta, vaikka
suomen kieltä Ruotsissa puhuu suhteellisesti suurempi väestönosa kuin ruotsin kieltä Suomessa.
Kaksikielisyyden kustannuksiin ei vuoden 2004 kielilakia laadittaessa kiinnitetty lainkaan huomiota.

Kielilain taloudellisia vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu koskaan. Ainoa konkreettinen luku on vuoden
2004 kielilain valmistelussa esitetty laskelma kaksikielisten tienviittojen lisäämisestä valtateille, jonka
arvioitiin kustantavan 20 miljoonaa markkaa. Hieman erikoista on myös, että kielilain valmistelussa
valtiovarainministeriö oli nimenomaisesti vaatinut, että tarkat tiedot kustannuksista pitää lakiehdotuksesta
poistaa.

Kielilain kustannusten selvittämisen laiminlyöminen on yksi keskeisiä syitä, miksi kaksikielisyyden
kustannukset ovat täysin hämärän peitossa sekä valtiolle ja kansalaisille. Vastuulliseen taloudenhoitoon
kuuluu, ettei mikään julkisen talouden menoerä voi olla budjettivalvonnan yläpuolella siten, että
veronmaksajien piikki on avoinna hamaan tulevaisuuteen asti. Nykyisessä taloustilanteessa kaikkia julkisen
sektorin kustannuksia tulisi puntaroida erityisen tarkasti. Siksi istuvan hallituksen pitäisikin selvittää kielilain
ja koko kaksikielisyyden kustannukset. Kokoomuksen pitäisi tuntea asian suhteen erityistä vastuuta, koska
hallitus on vahvasti kokoomusjohtoinen.

Kokoomuslaisten ministerien ja kansanedustajien pitäisi toimia voimakkaasti sen puolesta, että
kaksikielisyyden kustannuksista olisi tarjolla totuudenmukaista tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Minkäänlaisia virallisia laskelmia ei edelleenkään ole. Tällä hetkellä on tyydyttävä epämääräisiin arvioihin,
joista jotkin – erityisesti internetissä esitetyt – ovat olleet hyvinkin hurjia. Luotettavat ja objektiiviset
laskelmat kaksikielisyyden hinnasta olisivatkin kaikkien osapuolten etu.

Edellä todetun perusteella Akateemiset Kansalliset Nuoret ry esittää, että tämän aloitteen
hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää
toimimaan siten, että kaksikielisyyden kustannukset selvitetään puolueettomalla tavalla.

Puoluehallitus:

Akateemiset Kansalliset Nuoret esittävät aloitteessaan kaksikielisyyden kustannusten selvittämistä.
Perustuslaki takaa kansalaisille perusoikeuksia, joista yksi on oikeus omaan kieleen. Perustuslain 17 §:n
mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava
suomenkielisen että ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista.

Kansalliskielten kohdalla kyse on varsin laajasta oikeudesta, mikä tekee puoluehallituksen mielestä
kustannusten selvittämisestä järkevällä tavalla lähes mahdotonta. Yhtä vaikeaa olisi luotettavalla tavalla
selvittää, kuinka paljon etua kaksikielisyydestä koituu.

Puoluehallituksen mielestä perusoikeuksien mittaaminen rahassa ei ole muutoinkaan mielekästä; kyse on
ennen kaikkea arvoista. Puoluehallituksen mielestä kaikessa julkisessa toiminnassa tulee kuitenkin pyrkiä
tehokkuuteen.

Kansalliskielten asema on Suomessa poikkeuksellisen vahva. Puoluehallituksen mielestä on syytä pohtia,
mikä rooli kansalliskielten vankalla asemalla on Suomen vahvan kansallisen yhtenäisyyden
muodostumisessa.

Suomi on kaksikielinen maa ja Kokoomus kaksikielinen puolue, jonka voimassa olevan periaateohjelman
(2006) mukaan tavoitteenamme on kansallisen perinnön, Suomen kielten ja kulttuurien vaaliminen ja
tukeminen, koko kansan osaamis- ja sivistystasosta huolehtiminen sekä työn ja yrittäjyyden edistäminen.

Puoluehallitus ei näe perusteita aloitteessa esitetylle kaksikielisyyden kustannusten selvittämiselle.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen.

Nuoret perussuomalaisuuden agentteina, Toiminnanjohtaja Markku Pyykkölä, Suomen Toivo -ajatuspaja, 8.6.2012

...
Oma huomioni kiinnittyi kokoomusnuorten innokkuuteen hyökätä ruotsinkielen perustuslaillista asemaa kohtaan. Valinnanvapauden kauniin kyltin alla ja kaksikielisyydestä aiheutuvien kustannusten kauhistelun kautta itse asiassa hyökätään kaksikielistä Suomea vastaan. Ikään kuin äidinkielen merkitys sitä käyttäville ja sen kulttuurisessa yhteydessä eläville olisi pelkistettävissä teknisiksi tuntijakokysymyksiksi tai katukylttien kunnostuskustannuksiksi.

Mietin mistä tällainen primitiivinen, vastakkainasettelusta ja vastustamisesta voimansa saava ajatusmalli on niin tuttu ja sitten hokasin – perussuomalaiset käyttävät samoja argumentteja lietsoessaan kannattajiaan ruotsalaista herrakansaa vastaan. Vuoden 2011 eduskuntavaaleista tehdyssä tutkimuksessa Perussuomalaisia äänestäneiden joukossa pakollisen ruotsin kielen opetuksen vastustaminen oli ratkaiseva perustelu äänestää Perussuomalaisia 12 prosentille vastaajista. Yli 60 prosentille se oli ainakin jonkin verran tai melko paljon merkitsevä syy. Kerta kaikkiaan hienossa joukossa seisovat puolueemme nuoret toivot.

Oikeistopopulistiset liikkeet ovat aina ja kaikkialla ammentaneet energiaa vastustamalla kaikkea erilaisuutta korostamalla eroa "meidän" ja "ulkopuolisten" kesken liittyi se ihonväriin, etniseen alkuperään, kieleen tai elämäntapoihin – tai siis mihin hyvänsä. Tai sitten kohkaamalla "kansan" ja "herrojen" sovittamattomasta vastakkainasettelusta. Suomenruotsalaiset ovat tässä mielessä olleet mitä otollisin hyökkäyksen kohde – erilainen kieli ja "bättre folk"-leima täyttää niin horisontaalisen kuin vertikaalisen vastakkainasettelun idean.
...

[Oami]

On siinä metka puoluejohto.

Jepjep. Kiitos taas kokoomukselle kun muistutitte parin vuoden takaisen eroni syistä.

[Vesisade]

^ Maksaako RKP Kataiselle jotain vai mitä hänelle on luvattu? En ymmärrä. En yhtään.

Enää ei tarvii lupailla.
Johan se on päässyt pääministeriksi.

Kokoomus on Suomen Nokia

Puoluehallitus esittää, että..

Siellä on käynyt pienoinen puhdistus varmaankin puolueen sisällä sitten edellisen kokoustamisen.

[Storm501]

Noh, tietävät ainakin turhautuneet kokoomusnuoret, missä puolueissa pakkoruotsin poistamista ajetaan.

Katainen ei halua olla pakkoruotsia poistavassa puolueessa. Varmasti moni tuleva ex-kokoomusnuori ei halua olla pakkoruotsia ajavassa puoleessa.

[Roope]

Puoluejohto varmisteli lopputulosta keräämällä mahdollisimman paljon ruotsia kannattavia äänestäjiä saliin. Kokoomus äänesti selkeästi pakkoruotsin puolesta.

Ville Rydman från Helsingfors var missnöjd med Katainens agerande.

- Statsministern satte hela sin auktoritet till den här frågan och det är något som partiordföranden inte borde göra.

Yle: Samlingspartiet stöder obligatorisk skolsvenska

[Vesisade]

Noh, tietävät ainakin turhautuneet kokoomusnuoret

Hukkaavat siellä aikaansa muutenkin, heidän sijaansa johtoon löytyy aina uusia Itälöitä ja Kataisia.

[Siili]

Tässä muuten allekirjottaneen ja veli Partasen debattia pakkoruotsista puolentoista vuoden takaa:

http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52477-miksi-kannattaa-aanestaa-kokoomuksen-ehdokkaita#comment-643052

Partanen väitti tuolloin optimistisesti, että Kokoomus on tosiasiallisesti pakkoruotsia vastaan, mutta poliittisten realiteettien vuoksi sen pitää edetä varovaisesti.  Olisi mukava kuulla Partaselta päivitystä pakkoruotsin vastaisuuden voittokulusta Kokoomuksen sisällä.

[mietinen]

Puoluehallitus:
...
Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava
suomenkielisen että ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista.

Kansalliskielten kohdalla kyse on varsin laajasta oikeudesta, mikä tekee puoluehallituksen mielestä
kustannusten selvittämisestä järkevällä tavalla lähes mahdotonta. Yhtä vaikeaa olisi luotettavalla tavalla
selvittää, kuinka paljon etua kaksikielisyydestä koituu.

Puoluehallituksen mielestä perusoikeuksien mittaaminen rahassa ei ole muutoinkaan mielekästä; kyse on
ennen kaikkea arvoista.


Terveydenhuollon priorisointi - käytännön ja tutkimuksen näkökulma, Johanna Lammintakanen, 2005
Priorisoinnilla tarkoitan eri vaihtoehtojen välillä tapahtuvaa oikeudenmukaista ja perusteltua päätöksentekoa, jonka tavoitteena on ohjata terveyspalvelujen järjestämistä eri tasoilla muuttuvassa toimintaympäristössä.
...
Terveydenhuollon priorisoinnin haasteet
Miksi terveydenhuollon priorisointi on niin ongelmallista? Väitöstutkimukseni perusteella syitä ovat muun muassa seuraavat: 1) terveydenhuollon priorisoinnin ilmiö on käytännössä monimuotoinen ja sitä on vaikea käsitteellistää yksiselitteisesti, 2) terveydenhuollon priorisointia tapahtuu eri tasoilla, 3) priorisointi on ajassa ja kulttuurissa muuttuva ilmiö ja myös suhtautumisemme terveydenhuollon priorisointiin muuttuu, 4) priorisoinnissa on myös olennaista se, kuka priorisoi, onko toiminta professiovetoista vai poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden vastuulla vai osallistuvatko em. ryhmät yhdessä priorisointiin. Entä mikä on asiakkaiden ja kansalaisten rooli palvelujen maksajina ja käyttäjinä?


Kaupunki säästää - vanhukset suihkuun joka toinen viikko, IL, 5.6.2009
Vanhusten oltavat tamperelaisessa Koukkuniemen vanhainkodissa eivät ole järin puhtoiset. Kaupungin säästöjen takia vanhainkodissa on sijaiskielto, minkä johdosta vanhukset pääsevät suihkuun vain kerran kahdessa viikossa, Aamulehti kertoo.

[Enrico]

Wille Rydman Facebookissa:

Kokoomusäänitorven eli Nykypäivä-lehden päätoimittaja Tapani Mäkinen kirjoittaa kolumnissaan, että "(t)ulokset heidän (kokoomusnuorten) näkyvistä kampanjoistaan jäivät kuitenkin laihoiksi". Eriskummallinen tulkinta. KNL:n ehdokas valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi, vaikka pääministeriä myöten yritettiin painostaa kokousväkeä siihen, ettei MITÄÄN henkilövaihdoksia saisi tehdä. KNL sai aloitteistaan kaksi läpi vastoin puoluejohdon tahtoa. Henna Virkkusenkaan auktoriteetti ei riittänyt, kun kokoomusväki nuorten johdolla äänesti mm. viiden vuoden irtisanomissuojasta luopumisen puolesta.

Kaikissa tavoitteissaan kokoomusnuoret eivät toki onnistuneet, mutta monella mittarilla onnistumisia oli enemmän kuin vaikkapa kahden vuoden takaisessa puoluekokouksessa. Mikä tärkeintä, kokoomusnuoret eivät ole enää yksin tyytymättömyydessään puolueen nykyistä politiikkaa ja sen kritiikkiä sietämätöntä johtamiskulttuuria kohtaan. Puoluekokouspuheenvuoroista näkyi, että tyytymättömyys lisääntyy jatkuvasti myös varttuneemman kokoomusväen keskuudessa.

Hyvä niin. Viime vuosina kokoomus on ajautunut yhä etäämmälle siitä, millainen puolue oli vaikkapa ex-puheenjohtaja Niinistön aikana. Vähitellen tämä on alkanut suivaannuttaa myös puoluekenttää. Kokoomusnuorilla on ollut tärkeä rooli kentän herättelemisessä.

Hatunnostoni kaikille, jotka päätoimittaja Mäkisen lannistusyrityksistä huolimatta tekevät pyytetöntä työtä kokoomuksen paremman tulevaisuuden puolesta. Jos samalla sinnikkyydellä jaksetaan vastaisuudessakin, niin koittaa vielä päivä, jolloin kokoomuksen politiikassa "hyvän meiningin" tavoittelu ei enää korvaa poliittista asiasisältöä.

[Emo]

Keski-ikäisenä entisenä kokoomuslaisena totean vain, että olisipa Kokoomuspuolue yhtä järkevä kuin mitä nuorten liittonsa on. Voisi maan asiatkin olla toisin.

Kokoomusnuorille sanon: kaapatkaa pian puheenjohtajapaikka itsellenne, tai vaihtakaa puoluetta.

[Arto Luukkainen]

Nuoret perussuomalaisuuden agentteina, Toiminnanjohtaja Markku Pyykkölä, Suomen Toivo -ajatuspaja, 8.6.2012

...
Oma huomioni kiinnittyi kokoomusnuorten innokkuuteen hyökätä ruotsinkielen perustuslaillista asemaa kohtaan. Valinnanvapauden kauniin kyltin alla ja kaksikielisyydestä aiheutuvien kustannusten kauhistelun kautta itse asiassa hyökätään kaksikielistä Suomea vastaan blaa blaa.....

Markku Pyykkölän kammottava ja järjetön kirjoitus antaa jälleen kerran kauhean kuvan Kokoomuksen nykytilasta vaikka kyseessä onkin vain Kokoomusta lähellä olevan "ajatuspajan" kommentti. Kirjoitus on tyylilajiltaan ja sisällöltään puhdasta vihervasemmistolaista valehtelua ja propagandaa. Olen jälleen kerran iloinen, että olen lopettanut Kokoomuksen äänestämisen.

[Simon Elo]

Ei yllätä, että Perussuomalaiset on edelleen Suomen ainoa puolue, joka ajaa kieliopintojen valinnanvapautta. Lisäksi Perussuomalaiset Nuoret on Suomen ainoa poliittinen taho, joka ajaa virallista yksikielisyyttä ja ruotsille virallisen vähemmistökielen asemaa.

Saa nähdä, että kuinka kauan Kokoomuksessa jaksetaan lyödä päätä Siilinjärven jääräpäähän.

[törö]

Toimittaja olisi tasapuolisuuden vuoksi voinut tuossakin pelata saman 1930-luku -kortin, joka pelataan poikkeuksetta persuille. Nimittäin jos jokin on 1930-lukua, niin äänestysten häiritseminen, rukkaaminen, fiksailu ja kikkaileminen aina väkivaltaisia keinoja myöten. Se on sitä "Yes, we Dan"-punavihreyttä, joka näyttää nielaisseen koko kokoomuksen nykyjohdon.

Nuorena oli liberaali, mutta nykyisin olen konservatiivi. Näkemykseni eivät ole paljoa muuttuneet vaan jossain välissä sana "liberaali" alkoi tarkoittaa yllytyshullua typerystä.