Meritokratia

[nuivanniemi]

Meritokratia tarkoittaa (esimerkiksi yrityksen tai valtion) hallintoa, jossa yleneminen tapahtuu ansioiden (meriittien) perusteella kuten suoritusten, pätevyyden ja kykyjen, ei esimerkiksi syntyperän, sukupuolen, etnisyyden, yhteiskuntaluokan, perhesuhteiden, suosion, iän tai yhteisöllisen aseman perusteella.

Meritokraattiset yhteiskunnat, valtiot ja organisaatiot painottavat todistettua osaamista, koulutusta ja pätevyyttä yhteiskuntaluokan, kansallisuuden tai sukupuolen sijaan.

Termiä on alun perin käytetty kielteisessä merkityksessä kuvaamaan yhteiskuntaa, jossa yksilön asema määräytyy kilpailun kautta (katso sosiaalidarvinismi), mutta monet pitävät käsitettä myös myönteisenä.

Meritokratiaa voidaan pitää myös vastakohtana demokratialle, jos sillä tarkoitetaan yhteiskuntajärjestelmää, jossa johtajia ei valita kansansuosionsa vaan oletettujen kykyjensä perusteella. Näin ymmärretyn meritokratian aattelliset juuret ovat Platonin Valtiossa, jossa ihanneyhteiskunnassa ihmisten kyvyt määräävät heidän asemansa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Meritokratia

Meritocracy: The Progeny of Democracy
http://www.youtube.com/watch?v=Ao7xLqLrl3Q&feature=player_embedded

An esoterically structured meritocracy utilizes spiritual values and wisdom as the measure of merit, rather than intellect and personality ambition. While it still supports the idea that social influence must be earned, wisdom, and one's commitment to the Good, are the cornerstones that define an individual's place and authority within society. At the same time, a spiritually defined meritocracy acknowledges that at the deepest level, all people are equal. Given this, such a society must demonstrate a profound respect for the unique qualities of every citizen. Yet it also recognizes that there are vast differences in people when it comes to spiritual maturity and the development of consciousness. When looked at in this way, it can be seen that human consciousness is hierarchical, as is everything else in nature. In other words, within any society will be found people at varying stages in the development of their consciousness (understood within a multiple incarnational perspective). As such, a meritocracy offers greater influence to those who have demonstrated the broadest and wisest consciousness in support of humanity's betterment.

A major tenet of this form of meritocracy is that a society is a living system, and that all people within it need to find their rightful place within its strata. Importantly, the correct place also defines the functional contribution that a person can offer to society as a whole. In some sense, place and function are identical. In such a society, the greatest likelihood of happiness occurs when a person has found his/her rightful place within the larger living system, and this, based upon his/her demonstrated wisdom. Taken to its logical conclusion, when all people within a meritocratic system find their place, such a society would be nearly flawless. Crime would greatly diminish (if not completely cease), for crime is most often due to a misalignment of person with place, as well inequalities related to education and social opportunity. These inequalities and misplacements would be largely remedied within a wisdom-defined meritocracy. Undoubtedly, it is this that will eventually push humanity to meritocracy's doorstep.

[stefani]

Meritokratiassa tulee ongelmaksi se, että ihmisten meriiteistä voi olla erimielisyyksiä. Valta arvioida ihmisten meriitit on väistämättä aina jossain, ja jos se valta on keskittynyt, vallanpitäjät voivat korruptoitua.

Demokratia voidaan tulkita meritokratian siksi versioksi, jossa meriitit arvioi kansan enemmistö.

[tietotyöläinen]

Demokratia voidaan tulkita meritokratian siksi versioksi, jossa meriitit arvioi kansan enemmistö.

Äänestin kyllä selkäytimestä, mutta tässäpä tuli minun perusteluni kuin tilauksesta. Siis tätä mallia kannatan. Vaikka siinäkin on omat heikkoutensa, koska meriiteistä voidaan ollaan montaa mieltä ja enemmistöä on usein jopa helppo kusettaa. Parempaakaan mallia en kuitenkaan usko ihan äkkiä kehitettävän.

[Vesisade]

Demokratia voidaan tulkita meritokratian siksi versioksi, jossa meriitit arvioi kansan enemmistö.

Äänestin kyllä selkäytimestä, mutta tässäpä tuli minun perusteluni kuin tilauksesta. Siis tätä mallia kannatan. Vaikka siinäkin on omat heikkoutensa, koska meriiteistä voidaan ollaan montaa mieltä ja enemmistöä on usein jopa helppo kusettaa. Parempaakaan mallia en kuitenkaan usko ihan äkkiä kehitettävän.

Valtiolla töissä? 
Meriitithän pitää löytyä ja sopivat ajatukset, muttei väliksi osaamisella, taidoilla tms. tyhjänpäivyyksillä.

[Mansikka]

Meritokratia on yksi kannattamistani yhteiskunnan perusasioista. Siksi se on kirjattu tuonne keskustelukuvakkeeseeni.

Saako noista sanoista muuten selvän?

[nuivanniemi]

Meritokratia on yksi kannattamistani yhteiskunnan perusasioista. Siksi se on kirjattu tuonne keskustelukuvakkeeseeni.

Saako noista sanoista muuten selvän?

Vähän pientä tekstiä se on, mutta kyllä siitä saa selvän, jos katsoo tarkasti.

Hyviä tavoitteita muuten!

[tietotyöläinen]

Valtiolla töissä? 
Meriitithän pitää löytyä ja sopivat ajatukset, muttei väliksi osaamisella, taidoilla tms. tyhjänpäivyyksillä.

Ei kai tuo aloitusviestin ensimmäinen kappale näin nopeasti unohtunut:

Meritokratia tarkoittaa (esimerkiksi yrityksen tai valtion) hallintoa, jossa yleneminen tapahtuu ansioiden (meriittien) perusteella kuten suoritusten, pätevyyden ja kykyjen, ei esimerkiksi syntyperän, sukupuolen, etnisyyden, yhteiskuntaluokan, perhesuhteiden, suosion, iän tai yhteisöllisen aseman perusteella.

Eli ajattelen tässä ihan oikeasti ihan oikeita pätevyyttä osoittavia merittejä jne, vaikka samalla tiedostan hyvin kusettamisen mahdollisuuden.

Ja olen tukevasti yksityisellä sektorilla kustantamassa tätä kaikkea ihanuutta.

[Rubiikinkuutio]

Demokratia voidaan tulkita meritokratian siksi versioksi, jossa meriitit arvioi kansan enemmistö.

Ei voida. Demokratiassa kukin saa käyttää mitä mittareita arvioimisen tahtoo. Ei pelkkää pätevyyttä, vaan myös esim. mitä poliittista mieltä nämä henkilöt ovat.

[Punaniska]

Suomi on nilkokratia. Eteneminen tapahtuu nilkkimäisesti

- juonittelemalla
- haukkumalla selän takana
- perseennuolennalla
- pyrkimällä
- hakeutumalla oikeisiin harrastuksiin
- työposeeraamiseen; esitetään ahkeraa

Taitava nilkki kehittää käytösestään seoksen, jolla peittää oma keskinkertaisuus ja jolla puukottaa etevämmät tieltä pois.

Ei se mikään ihme ole, että suomalaiset voivat huonosti. Se on nilkokratian ominaispiirre.

[Kari Virtanen]

Demokratia voidaan tulkita meritokratian siksi versioksi, jossa meriitit arvioi kansan enemmistö.

Ei voida. Demokratiassa kukin saa käyttää mitä mittareita arvioimisen tahtoo. Ei pelkkää pätevyyttä, vaan myös esim. mitä poliittista mieltä nämä henkilöt ovat.

Tottakai voidaan.   " Demokratiassa kukin saa käyttää mitä mittareita arvioimisen tahtoo". 

Itse en usko demokratiaan, koska: " Demokratiassa kukin saa käyttää mitä mittareita arvioimisen tahtoo".

[Rubiikinkuutio]

Tottakai voidaan.

Toki voidaan, mutta tulkinta on yksinkertaisesi väärä mainitsmastani syystä. Demokratia ei ole Meritokratian alamuoto, koska mitään velvollisuutta käyttää pätevyyttä mittarina ei ole.

[Kari Virtanen]

Tottakai voidaan.

Toki voidaan, mutta tulkinta on yksinkertaisesi väärä mainitsmastani syystä. Demokratia ei ole Meritokratian alamuoto, koska mitään velvollisuutta käyttää pätevyyttä mittarina ei ole.

Ei olekaan. Demokratia opillisesti ei tarkoita yhtään mitään. Se on vain rahvaan piristämiseksi tarkoitettu termi.

[Vörå]

Minua pidetään epäilemättä täällä ja yhdellä toisella kantafoorumillani "vasemmistolaisena", mutta olen mm. meritokratian lämmin kannattaja. Minusta yksilöiden välinen sosiaalinen kilpailu on ihan luonnollinen ja terve olotila. On oikeudenmukaista, että pystyy kilpailemaan omilla ansioillaan ja kyvyillään, eikä esimerkiksi perityllä onnella tai epäonnella. Tämä vaatii kaikille avointa, siis ilmaista, korkealuokkaista koulutusta (aivan yliopistotasolle asti) sekä tiettyjä keskeisiä suojaverkkoja turvaamaan tasavertaiset kilpailumahdollisuudet. En missään tapauksessa halua tasapäistä yhteiskuntaa vaan yhteiskunnan, jossa voi pärjätä omien ominaisuuksiensa ja kykyjensä avulla - haluan maksimoida kilpailun, ja että kilpailu olisi mahdollisimman tiivistä ja intensiivistä, pitää pelikentän olla tasainen. Tämä toteutuu parhaiten tällä hetkellä pohjoismaisessa mallissa, jossa lähes kaikki lapset pääsevät avoimen ja korkealuokkaisen koululaitoksen piiriin. Sosiaalinen liikkuvuutemme on selkeästi korkeampi kuin anglosaksisen mallin maissa, joissa suuri osa ikäluokkaa suljetaan kilpailun ulkopuolelle pelkästään siksi, ettei heillä ole pääsyä korkealuokkaisen koulutuksen piiriin.

[Nikolas]

Näen asian siten, että meritokratian ja demokratian yhdistäminen ei ole kummoinenkaan temppu. Kannatan molempia.

[Rubiikinkuutio]

Näen asian siten, että meritokratian ja demokratian yhdistäminen ei ole kummoinenkaan temppu.

Eikö? Kuinka se tehdään?

[stefani]

Sellainen voisi olla hyvä uudistus, että ehdokkaiden koulumenestys ja koulutus pitäisi olla erityisen helposti saatavilla äänestäjien tietoon. En heti keksi miten nämä tiedot pitäisi julkisiksi laittaa, mutta jotenkin kuitenkin. Kai siihen jotain voisi keksiä.

Ehkä työura olisi myös hyvä olla julkinen?

[Nikolas]

Näen asian siten, että meritokratian ja demokratian yhdistäminen ei ole kummoinenkaan temppu.

Eikö? Kuinka se tehdään?

Julkisen sektorin virat ja muutkin vakanssit tulisi täyttää samalla periaatteella kuin yksityisellä sektorillakin aivan normaalisti tehdään, tai niin kuin oppilaitoksiin otetaan opiskelijoita: Parhaat pääsevät ja muut jäävät ulkopuolelle hakeutuakseen muihin hommiin. Ei se sen mutkikkaampaa ole. Tuossa ei vielä tavoitettu minkäänlaista demokratian ja meritokratian välistä kosketusta, mutta katsotaanpa, mihin tuo sääntö myös johtaisi.

Sekin seikka, että kansanedustaja voi kuulua hallitukseen, sietäisi tarkistusta. Jo Ranskan suuren vallankumouksen aikainen kansalliskokous määräsi, että sen jäsenet eivät saaneet astua valtion virkaan, ja olen varma siitä, että sellainen säädös valtioneuvoston jäsenyydestä olisi paikallaan myös meidän valtiopäiväjärjestyksessämme ja että se tehokkaasti edistäisi hallitusten pysyväisyyttä. Ainakin olisi kohtuullista, että kansanedustaja joutuessaan hallitukseen automaattisesti vapautuisi eduskunnan jäsenyydestä.

– Carl Gustav Emil Mannerheim (Muistelmat, s. 304)

Tämä oli valtionhoitajan alkuperäinen toivomus, mutta vastapuolella oli SDP, joka halusi toisin. Neuvottelut päätyivät kompromissiin, ja senpä vuoksi meillä nykyään on pääministerinä kutonen ja valtionvarainministerinä luokanopettaja. Meritokratiaa seuraten meillä olisi ollut kaiken aikaa valtioneuvostossa ainoastaan kansakunnan terävintä kärkeä – todennäköisesti eri alojen tohtoreita tai muuten selvästi omalla alallaan ansioituneita kunniallisia kansalaisia. Ei siis mitään asiakirjaväärentäjiä tai salattujen sopimusten takuutusspesialisteja.

Demokratia, olipa se edustuksellista tai suoraa demokratiaa, suhtautuu tuollaiseen meritokratiaan pohjautuvaan virkojen täyttämiseen täysin neutraalisti. Esimerkiksi Mannerheimin selittämä järjestely ei olisi koskettanut millään tavoin kansanedustajien valintaa.

[nuivanniemi]

Tämä oli valtionhoitajan alkuperäinen toivomus, mutta vastapuolella oli SDP, joka halusi toisin. Neuvottelut päätyivät kompromissiin, ja senpä vuoksi meillä nykyään on pääministerinä kutonen ja valtionvarainministerinä luokanopettaja. Meritokratiaa seuraten meillä olisi ollut kaiken aikaa valtioneuvostossa ainoastaan kansakunnan terävintä kärkeä. Demokratia, olipa se edustuksellista tai suoraa demokratiaa, suhtautuu tuollaiseen järjestelyyn täysin neutraalisti. Esimerkiksi Mannerheimin selittämä järjestely ei olisi koskettanut millään tavoin kansanedustajien valintaa.

Kiinassa kommunistinen puolue valitsee maan korkeimpaan johtoon asiantuntijoita, insinöörismiehiä. Kiinan malli näyttää toimivan.

[Rubiikinkuutio]

Julkisen sektorin virat ja muutkin vakanssit tulisi täyttää samalla periaatteella kuin yksityisellä sektorillakin aivan normaalisti tehdään, tai niin kuin oppilaitoksiin otetaan opiskelijoita: Parhaat pääsevät ja muut jäävät ulkopuolelle hakeutuakseen muihin hommiin. Ei se sen mutkikkaampaa ole. Tuossa ei vielä tavoitettu minkäänlaista demokratian ja meritokratian välistä kosketusta, mutta katsotaanpa, mihin tuo sääntö myös johtaisi.

Tämä vain jos demokraattisesti niin halutaan. Se ei ole meritokratiaa, kun kansa eikä pätevimmät saavat päättää.

Pohjana on joko demokratia tai meritokratia. Demokraattisessa systeemissä voi toki demokraattisesta tahdosta olla hieman meritokraattisia piirteitä, mutta se on silti vain demokratiaa pienelä meritokraattisella mausteella ja hyvin hyvin kaukana mistään oikesta meritokratiasta siten kuin se sana sen tarkoittaa.

[Nikolas]

Eduskuntavaaleihinkin olisi mahdollista lisätä meritokratian piirteitä siten, että ehdokkaat joutuisivat pistämään kaikki ansioluettelonsa ja todistuksensa äänestäjien nähtäville, jotta äänestäjät voisivat niiden perusteella tehdä hyviä valintoja. Tätä voisi vielä tehostaa rajoittamalla muuta vaalimainontaa, jotta äänestäjät voisivat paremmin keskittyä merkittävään tietoon mielikuvien sijasta. Ratkaisematta jää, miten sittenkään saataisiin äänestäjät kiinnostumaan.