2009-10-20 US: Sinnemäki: Kielitaito ei saisi olla este työhön

[Oho]

Montako somalia teillä on töissä?

Ei kait tätä keskustelua oltu somaleihin rajattu?

[Jouko]

En löytänyt että käsiteltiinkö tässä ketjussa se ruotsinkielen vaatimus tiettyihin julkisiin töihin. Plus usein vientiteollisuudessa ja -kaupassa vaaditaan usein (hyvä)englanninkielen taito.

Ai niin, nythän ei puhutakaan han-suomalaisista!

[kyylä]

Täytyypä oikeen osallistua keskusteluun, muutaman kommentin olen aikojen saatossa ilmoille päästänyt mutta pääasiassa seuraillut homman keskusteluja vuosien saatossa. Yrittäjänä alkaa hiljalleen käyrä nousta näiden kaikkien idioottien virkamiesten ja poliitikoiden avautumisten jälkeen. Nyt pitäisi siis kielitaidostakin joustaa? Voin sanoa että mikäli itse tarvisin työvoimaa lisää, voisi työt unohtaa siinä vaiheessa kun työntekijältä ei sujuva suomi taitu. Pääasiassa syrjäseuduilla tapahtuva työ, jossa kuitenkin ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, ei vaan onnistu mikäli yhteistä kieltä ei ole ja kilpailua on kuitenkin sen verran että olisi sama asia nostaa kädet pystyyn siinä vaiheessa.  Edellisissä hommissa työt kariutuivat siihen kun Puolasta saapui "ammattilaisia" työntekijöitä tekemään samat työt puolta halvemmalla. Koita siinä sitten kilpailla suomalaisen verotuksen ja eläkemaksujen kanssa muutenkin halvaksi hinnoitellulla alalla.
Niin ja tosiaan kun ei itsellä ole varaa käydä yksityisellä puolella lääkärillä olisi aivan mahtavaa että julkisen puolen lääkärit edes puhuisivat samaa kieltä potilaan kanssa. Englanti, suomi ja jopa ruotsikin taipuu hätätapauksessa. Osittain ohi aiheen, mutta sitä se vitutus teettää.

[Roope]

Maahanmuuttajien työllisyystilanne sitkeästi kantaväestöä heikompi

Maahanmuuttajien työttömyys Suomessa on säilynyt jopa kolminkertaisena kantaväestön työttömyyteen nähden. Työvoimaa tarvitaan useilla eri aloilla, mutta työnhakijoiden palkkaamista hankaloittaa usein kielitaidon puute. "Kielen vaatimustasoista voitaisiin joissain tehtävissä joustaa", pohtii erikoistutkija Mika Raunio. Esimerkiksi teollisuuden alalta löytyy runsaasti tehtäviä, jotka eivät vaadi vahvaa kielitaitoa.

[...]

– Työnantajien halukkuus rekrytoida maahanmuuttajia ei ole kovin suurta ja osittain on ehkä kyse asenteista. Ongelmat ovat myös alakohtaisia. Esimerkiksi terveydenhuolto- ja palvelualoilla kieli tulisi joko osata erittäin hyvin tai vaihtoehtoisesti tehtävänkuvia tulisi muuttaa siten, ettei kieltä tarvita niin paljon, Mika Raunio toteaa.

Ruotsissa ongelma on ratkaistu siten, että hoitoalalla toimivat kielitaidottomat maahanmuuttajat eivät esimerkiksi suorita lääkkeiden jakoa, ja näin ehkäistään vaaratilanteiden syntyminen. Teollisuuden alalta löytyy runsaasti tehtäviä, jotka eivät vaadi vahvaa kielitaitoa.

– Joillain aloilla kielitaitoa ei välttämättä juurikaan tarvita. Myös terveydenhuollon puolella voisi mahdollisesti harkita lievempiä edellytyksiä Ruotsin mallin mukaan, Raunio ehdottaa.

Tanskassa ja USA:ssa maahantulijoille tarjotaan työllistymisen helpottamiseksi alhaisempaa aloituspalkkaa, joka nousee kielitaidon ja osaamisen kehittyessä riittävälle tasolle.

– Suomessa vallitsee suomen kielen myytti eli meillä ei ole totuttu siihen, että suomea puhutaan huonosti. Suomalaisten vaatimus suomen kielen osalta on hyvin korkea, luonnehtii Simo Mannila.

[...]

Maahanmuuttajien rekrytointi on tällä hetkellä kuntien ja yksityisten yritysten vastuulla. Valtio voisi kuitenkin Mannilan mukaan edistää tarvittavan työvoiman saantia maahan.

Monitori

Tehtävänkuvia on töissä muutettava, koska ne ovat liian vaativia maahanmuuttajille. Totisesti, jos Muhammed ei mene vuoren luo, on vuori tuotava Muhammedin luo.

[Possumi]

YLE: Virkamiesruotsi on ongelma ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia.

...

Esimerkiksi vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan ammatillisen tutkinnon suorittaneista opiskelijoista vain kaksi prosenttia läpäisi ruotsin lähtötasotestin puhtailla papereilla. Ylioppilaistakin vain joka viides selvisi varsinaiselle kurssille ilman valmentavaa opetusta.

...

Nykyisellään pakkoruotsi vie liikaa huomiota ammattiopinnoilta, joten vaihtoehtoja pohditaan. Yksi niistä on pakollisen ruotsin pudottaminen kokonaan pois tutkintovaatimuksista.

- Hyvin kriittisesti pitää miettiä, onko se järkevää pitää pakollisena, kun lähtötaso on näin alhainen. Jotakin pitää tehdä ennen ammattikorkeakouluun tuloa tai miettiä uudestaan tätä pakollisuutta, rehtori Seppo Pynnä sanoo.

Bongattu kielletty sana: 'pakkoruotsi' sekä ruotsinkielen opetuksen kyseenalaistamista!

Missä on Svea-Echelon!?

Nyt on Jari Pelkonen Yle Satakuntannan toimituksesta rikkonut vakavasti protokollaa!

[Kalevi Aronen]

Työkyvyttömyys ei saisi olla este työnteolle.
Ammattitaidon puute ei saisi olla este työpaikan saannille.
Työhaluttomuus ei saisi olla este palkan saamiselle.
Suomen kielen osaamattomuus ei saa olla este suomen kielen puhumiselle.
Ai niin, ja kyky ajatella lapsen tavoin ei saisi olla esteenä työministeriksi pääsylle.

Sinnemäki ei kuitenkaan ole työministeri, kunhan vaan soittelee jotta muistettaisiin. Lauri nyt tuskin tämmöstä tuubaa viitsisi heittää.

[OTU]

Sinnemäki: Kielitaito ei saisi olla este työhön

Tarkoittaahan Sinnetänne ns. virkaruåtsia? Tarkoittaahan?

[Rapsakka Rapu]

Sinnemäki: Kielitaito ei saisi olla este työhön

Tarkoittaahan Sinnetänne ns. virkaruåtsia? Tarkoittaahan?

Jos minä lähtisin Ruotsiin töihin omalla Lubenter approbaturin ruotsinkielentaidollani niin olisiko niin että Pärin pitäisi joustaa ja keksiä minulle jotain tekemistä missä ei ruotsia tarvittaisi? Ja jotta ei menisi ruotsinkielen mollaamiseksi, niin mitenhän kauas mahtaisi nauru kuulua jos pyytäisin päästä töihin afganistanilaiseen puhelinmyyntifirmaan?

[Ruckafella]

Tämmöiset ehdotukset kielipuolisten suosimisesta loukkaavat minua henkilökohtaisesti. Minulla on kokemusta asumisesta kahdessa sellaisessa maassa, jonka kieltä en hallitse paremmin kuin kymmenen vuotta Suomessa asunut somali suomea. Kaikki on helvetin hankalaa, jos ei voi operoida esim. englanniksi, niinkuin usein ei voi. Työnhaku on todella hankalaa ihan ymmärrettävistä syistä - kuka ottaa sinut töihin, jos puolen minuutin juttelun seurauksena kaikki ymmärtävät, etteivät oikein ymmärrä. Mitä siinä korkeakoulututkinto ja työkokemus painaa, kun koskaan ei voi olla ihan varma onko kaveri ymmärtänyt oikein.

Jos sattuu paikalliseen Nokiaan pääsemään töihin, niin että voi turinoida englanniksi, niin mikäs siinä on työskennellessä. Jos ei, niin siivoushommat saattavat olla jo ihan varteenotettava vaihtoehto. Ei auta edes se, että on koko kaupungin arjalaisimman näköinen ihminen.


Ei minua kiukuta se, että kielipuolena on hankalampaa, ovatpahan valintani olleet omiani. Minua kiukuttaa tuollaiset Sinnemäet ja muut idiootit, joiden mielestä kaikki pitää olla toisille helpompaa, ihan vain koska ihonväri tai uskonto.

Suomessakin jokainen korkeakoulussa, ammattikoulussa tai lukiossa opiskellut on joutunut käymään jotain viestinnän kursseja. Niiden koko pointti on kehittää täsmällisen vietinnän kykyä ja kapasiteettia tunnistaa oikea sanoma ja tyylilaji, koska näillä taidoilla on oletettavasti suuri merkitys työelämässä. Jos tämmöistä vaaditaan suomea äidinkielenään puhuvalta, miksi sitten ulkomaalaisen olisi huikea voimavara osaamatta edes kieltä? (tähän kysymysmerkki, kysyn ihan oikeasti) Ilman kielen hallintaa, ei mitenkään voi osata viestiä täsmällisesti ja oikealla tyylillä ja muodolla.

[crissaegrim]

Tää on ihan epäreilua: kielitaidottomille annetaan töitä, joita ei riitä edes suomea osaaville. On kai juu totta, ettei jokin siivoojan työ vaadi välttämättä loistavaa kielitaitoa, mutta eikö olisi reilua että kyseiseen paikkaan valittaisiin henkilö, joka on vaikka ylioppilas ja osaa täydellistä suomea. Sen sijaan, että otetaan suomea osaamaton maahanmuuttaja, jollai ei ole mitään koulutusta saatika lukutaitoa.
Lukio ei ole ammattiin valmistava koulutus, mutta sen pitäisi silti painaa työnhaussa enemmän kuin tumma ihonväri.

[Teemu Lavikka]

Suomessa vallitsee suomen kielen myytti eli meillä ei ole totuttu siihen, että suomea puhutaan huonosti. Suomalaisten vaatimus suomen kielen osalta on hyvin korkea, luonnehtii Simo Mannila.

Minusta Suomessa kyllä hyväksytään se, että suomen kieltä puhutaan huonosti, sillä sehän jo osoittaa tulijan halun omaksua kieli, vaikka pieniä puutteita onkin. Sitä taas ei katsota kovinkaan hyvällä, jos esim. lääkärin kielitaito on niin vajavaista, että potilasturvallisuus vaarantuu tai hoito jää saamatta.
Samaan pöytään voi iskeä myös työturvallisuuskortin. Esim. rakennuksilla on välttämätöntä ymmärtää annetut työskentelyohjeet oman ja muiden turvallisuuden kannalta.