Mikä on se raja? (vuokra vs omistusasunnot)

[tyhmyri]

(http://3.bp.blogspot.com/-z_m2i62S-Vc/T5GNd1eqWzI/AAAAAAAAEd8/rtXH1IIqhQQ/s1600/2012_4_nlhp.gif)
Euroetana

Tuollainen kehitys kertoo yksinkertaisesti siitä, että rahapolitiikka on liian kireää. Asuntovelallisia rangaistaan ja velkojia palkitaan. Paljoa muuta ei tarvita kertomaan miten "hyvää" rahapolitiikkaa EKP on harrastanut. Japanin malliin, eli tietoisesti pienennetään taloutta.

Politiikkaa, josta on järki kaukana.

[Sour-One]

Jatketaan keskustelua vähän realistisemmista skenaarioista kuin Westendistä ja kerrostaloista. En tunne sinun esimerkkiäsi joten en voi siitä mitään sanoa. Sensijaan esim. Espoon Suurpeltoon rakennetaan parasta aikaa Suomen suurimmalla asuntotyömalla varsin tiivistä ja monipuolista asuntotuontoa ja muitakin palveluja. Vieressä on Henttaan, yksi Espoon pahiten NIMBYilevä pienasuntoalue. Jopa henttaalaiset tajusivat lopulta, että heidänkin asuntojensa arvo ja lähialueen palvelut nousevat siitä huolimatta tai nimenomaan siitä syystä, että viereen rakennetaan kerrostaloja. Tottakai kaavoista oli hirveä vääntö, mutta kaikki sujui silti kohtuullisen sivistyneesti ja käsittääkseni tällä hetkellä kaikki ovat jotakuinkin tyytyväisiä.

Hmm – on hyvä veto vedota Espoon Suurpeltoon Suomen asuntorakentamisen näyteikkunana.

Alue todellakin toimii Viherkokoomukselaisen asuntorakentamisen käyntikorttina:
- Savipellolle (alue on entistä merenpohjaa ja savikko on ns. pohjaton)  upotetaan pelkästään infraan puolisin miljardia veronmaksajien rahoja.
- Alueen kaavoittamisesta vastannut Espoon johtaja on oikeudessa epäiltynä lahjuksista: http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2012231152-9.PDF
- Alueelle ei kukaan halua muuttaa, koska paikasta on tulossa afrikkalaissiirtola. Alueen ainoat rakentajat toistaiseksi ovat Asuntosäätiö ja VVO.
- Alueelle on muutama omakotirakentaja onnistuttu huijaamaan. He katuvat valintaansa joka sekunti aina siihen saakka kunnes pääsevät pakoon.
- Asuntojen hinta on järjetön. Neukkukuutio Espoon savipellolla somaleiden keskellä viisi donaa neliö: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/6949241
- Kaiken huipuksi alueelle rakennetaan huippukallis imujätejärjestelmä, joka on satavarmasti suurimman osan aikaa remontissa, koska Suomen ilmasto nyt sattuu olemaan erilainen kuin lämpimissä maissa: http://www.iltasanomat.fi/asuminen/suurpellossa-supermoderni-jatejarjestelma/art-1288368563672.html

Kaiken kaikkiaan Suurpelto on täydellinen näyteikkuna suomalaisen asuntopolitiikan hulluuteen ja kaikkeen siihen, mikä siinä on vikana.

Täytyy sanoa, että kehottaisin hakeutumaan mielenterveystoimiston asukkaaksi, jos vaikkapa tästä homeisesta neukkuparakista hankkii 50 neliön kopperon ja asettaa samalla itsensä 30 vuoden velkakiikkuun:

http://www.transsilta.com/peab/kisalli/kisalli.html

Espoolla on vauraana kuntana toki varaa tähän pienimuotoiseen hulluuteen. Miettikääpä, kun Helsinki perseaukisena velkakuiluun suistuvana kaupunkina alkaa rakentaa uutta afrikkalaissiirtokuntaa Sipoolta varastetuille maille. Sapluunahan on sama kuin tässä Suurpellon katastrofissa.

Tuo puolisen miljardia kaipaa kyllä lisäselvennystä. Sinulla lienee tarkempaa tietoa kustannuksista? Stabilointia kyllä tuli alueelle hemmetisti ja pohjaolosuhteet muutenkin haastavat, mutta "puolisen miljardia..."

[msm]

(http://3.bp.blogspot.com/-z_m2i62S-Vc/T5GNd1eqWzI/AAAAAAAAEd8/rtXH1IIqhQQ/s1600/2012_4_nlhp.gif)
Euroetana

Tuollainen kehitys kertoo yksinkertaisesti siitä, että rahapolitiikka on liian kireää. Asuntovelallisia rangaistaan ja velkojia palkitaan. Paljoa muuta ei tarvita kertomaan miten "hyvää" rahapolitiikkaa EKP on harrastanut. Japanin malliin, eli tietoisesti pienennetään taloutta.
Politiikkaa, josta on järki kaukana.

Sekö on järkevää politiikkaa, että rahaa leväperäisesti lainailemalla "kasvatetaan" taloutta, samalla sitoen kansalaiset yhä pidempiin velkoihin asumisen takia?

[Sour-One]

(http://3.bp.blogspot.com/-z_m2i62S-Vc/T5GNd1eqWzI/AAAAAAAAEd8/rtXH1IIqhQQ/s1600/2012_4_nlhp.gif)
Euroetana

Tuollainen kehitys kertoo yksinkertaisesti siitä, että rahapolitiikka on liian kireää. Asuntovelallisia rangaistaan ja velkojia palkitaan. Paljoa muuta ei tarvita kertomaan miten "hyvää" rahapolitiikkaa EKP on harrastanut. Japanin malliin, eli tietoisesti pienennetään taloutta.

Politiikkaa, josta on järki kaukana.

Siis tarkoitatko, että tuo asuntojen hintojen kehitys kuvaa sitä, että rahapolitiikka on liian kireää? Jos niin 

Saako joku googletettua asuntolainan korkotason Hollannissa? Euroopassahan on lainakorot ollut alhaalla vuosia.

[Bill Milton Hicks Friedman]

(http://3.bp.blogspot.com/-z_m2i62S-Vc/T5GNd1eqWzI/AAAAAAAAEd8/rtXH1IIqhQQ/s1600/2012_4_nlhp.gif)
Euroetana

Tuollainen kehitys kertoo yksinkertaisesti siitä, että rahapolitiikka on liian kireää. Asuntovelallisia rangaistaan ja velkojia palkitaan. Paljoa muuta ei tarvita kertomaan miten "hyvää" rahapolitiikkaa EKP on harrastanut. Japanin malliin, eli tietoisesti pienennetään taloutta.

Politiikkaa, josta on järki kaukana.

Siis tarkoitatko, että tuo asuntojen hintojen kehitys kuvaa sitä, että rahapolitiikka on liian kireää? Jos niin 

Saako joku googletettua asuntolainan korkotason Hollannissa? Euroopassahan on lainakorot ollut alhaalla vuosia.

Tässä täytyy kyllä kompata tyhmyriä.

Kun lainaaminen loppuu, niin mistä korot maksetaan?

[Octavius]

Tuo puolisen miljardia kaipaa kyllä lisäselvennystä. Sinulla lienee tarkempaa tietoa kustannuksista? Stabilointia kyllä tuli alueelle hemmetisti ja pohjaolosuhteet muutenkin haastavat, mutta "puolisen miljardia..."

No arvio on kyllä alakantissa - myönnetään. Alueelle on suunniteltu noin miljoonan kerrosneliön rakentamista. Käypä hinta on > 5 donaa neliö esim. ns. ryhmärakentamiskohteissa. Tuossa viidessä donassa on normaaleihin rakentamiskustannuksiin noin kolmen donan ero. Eli ns. normaaliin rakentamiseen kustannusero on noin kolmisen miljardia.

Selkeää kustannusarviota koko hankkeesta ei todennäköisesti ole tehty, eli on pakko arvioida kaupungin osuutta. Se koostuu siis infrasta, suon paaluttamisesta, ihme jäteputkista, bussiliikenteestä, maapohjan hinnasta, päiväkodeista, kouluista, jne. Pelkästään liittymän rakentamisen maksaa yli 20 miljoonaa. Sitähän rakennetaan parhaillaan.

Kun tuon kolme miljardia jakaa hölmöiltä (omistusasujilta) perittävään, rakennusliikkeen katteisiin ja kaupungin maksuosuuteen ei tuo puoli miljardia riitä kyllä kaupungin osuudeksi. Veikkaisin totuuden olevan lähempänä 700-800 miljoonaa - hankehan kestää 15 vuotta. Epäilisin kyllä tuosta projektista tulevan suuri epäonnistuminen. Kuka hullu muuttaa suolle rakennettavaan afrikkalaislähiöön noilla kustannuksilla, jos ne joutuu itse maksamaan?

Vai oletko jostain luvuista eri mieltä ja millähän perusteilla?

[Sour-One]

Tuo puolisen miljardia kaipaa kyllä lisäselvennystä. Sinulla lienee tarkempaa tietoa kustannuksista? Stabilointia kyllä tuli alueelle hemmetisti ja pohjaolosuhteet muutenkin haastavat, mutta "puolisen miljardia..."

No arvio on kyllä alakantissa - myönnetään. Alueelle on suunniteltu noin miljoonan kerrosneliön rakentamista. Käypä hinta on > 5 donaa neliö esim. ns. ryhmärakentamiskohteissa. Tuossa viidessä donassa on normaaleihin rakentamiskustannuksiin noin kolmen donan ero. Eli ns. normaaliin rakentamiseen kustannusero on noin kolmisen miljardia.

Selkeää kustannusarviota koko hankkeesta ei todennäköisesti ole tehty, eli on pakko arvioida kaupungin osuutta. Se koostuu siis infrasta, suon paaluttamisesta, ihme jäteputkista, bussiliikenteestä, maapohjan hinnasta, päiväkodeista, kouluista, jne. Pelkästään liittymän rakentamisen maksaa yli 20 miljoonaa. Sitähän rakennetaan parhaillaan.

Kun tuon kolme miljardia jakaa hölmöiltä (omistusasujilta) perittävään, rakennusliikkeen katteisiin ja kaupungin maksuosuuteen ei tuo puoli miljardia riitä kyllä kaupungin osuudeksi. Veikkaisin totuuden olevan lähempänä 700-800 miljoonaa - hankehan kestää 15 vuotta. Epäilisin kyllä tuosta projektista tulevan suuri epäonnistuminen. Kuka hullu muuttaa suolle rakennettavaan afrikkalaislähiöön noilla kustannuksilla, jos ne joutuu itse maksamaan?

Vai oletko jostain luvuista eri mieltä ja millähän perusteilla?

Oletan siis, että sinulla ei ole tietoa aiheesta vaan vain heittelet lukuja. No kieltämättä ei minullakaan hirvittävästi, mutta sen tiedän, että pilaristabilointia tehtiin noin 2000 km eli 2 000 000 m. Sideainemäärästä riippuen, pilaristabiloinnin hinta pyörii kympin molemmin puolin metri. Eli pilaristabilointi on tullut maksamaan noin 20 - 30 miljoonaa.

Kuten sanottua sinun heittosi 500 miljoonaa tai jopa 700 - 800 miljoonaa kaipaisi hieman lisäselvitystä. Mieluummin niin, että olisi jotain tietoakin asiasta.

[jka]

Selkeää kustannusarviota koko hankkeesta ei todennäköisesti ole tehty, eli on pakko arvioida kaupungin osuutta. Se koostuu siis infrasta, suon paaluttamisesta, ihme jäteputkista, bussiliikenteestä, maapohjan hinnasta, päiväkodeista, kouluista, jne. Pelkästään liittymän rakentamisen maksaa yli 20 miljoonaa. Sitähän rakennetaan parhaillaan.

Kuvitteleeko porukka täällä tosiaan, että Suurpellon kokoluokan hankkeita vedetään ilman, että on tehty edes kustannusarviota???

Espoon talousarvio 2012


Suurpellon taseyksikkö s.185.

Kokonaisinvestoinnit Suurpeltoon 190 miljoonaa.

Suurpelto on kaupungin sisäinen erillinen taseyksikkö, mikä mahdollistaa alueen rakentamiskustannusten ja alueelta saatavien tulojen pitkän aikavälin seurannan.

Alueelta saatavat maankäyttömaksut tuloutetaan taseyksikölle. Kaupungin omistamien tonttien myynnistä myyntivoiton osuus kirjataan taseyksikön tuloksi. Mikäli tontit vuokrataan, vuokratuotot kertyvät taseyksikölle. Taseyksikkö tilaa alueen kunnallistekniikan rakentamisen pääsääntöisesti tekniseltä keskukselta ja kattaa keräämillään maankäyttömaksuilla ja muilla tuloilla rakentamiskustannukset.

Koko Suurpelto-hanke on Espoon kaupungin kirjanpidossa omana taseyksikkönään, joten numerot on hyvin helppo tarkistaa. Taitaa tulla täälläkin kaikille yllätyksenä, että Suurpellon taseyksikkö tekee itseasiassa lopulta voittoa jos kaikki maankäyttömaksut ja tonttien myynnit lopulta toteutuu.

Tuosta nähdään vielä, että Suurpelto-hanke on itseasiassa melkoisen pientä piperrystä verrattuna kaikkeen muuhun mitä Espoo puuhastelee oikeasti veronmaksajien rahoilla. Suurpelto sentään maksaa itse itsensä.

Kunnallistekniikan tilinpäätösraportti 2011

[Sour-One]

Selkeää kustannusarviota koko hankkeesta ei todennäköisesti ole tehty, eli on pakko arvioida kaupungin osuutta. Se koostuu siis infrasta, suon paaluttamisesta, ihme jäteputkista, bussiliikenteestä, maapohjan hinnasta, päiväkodeista, kouluista, jne. Pelkästään liittymän rakentamisen maksaa yli 20 miljoonaa. Sitähän rakennetaan parhaillaan.

Kuvitteleeko porukka täällä tosiaan, että Suurpellon kokoluokan hankkeita vedetään ilman, että on tehty edes kustannusarviota???

Espoon talousarvio 2012


Suurpellon taseyksikkö s.185.

Kokonaisinvestoinnit Suurpeltoon 190 miljoonaa.

Suurpelto on kaupungin sisäinen erillinen taseyksikkö, mikä mahdollistaa alueen rakentamiskustannusten ja alueelta saatavien tulojen pitkän aikavälin seurannan.

Alueelta saatavat maankäyttömaksut tuloutetaan taseyksikölle. Kaupungin omistamien tonttien myynnistä myyntivoiton osuus kirjataan taseyksikön tuloksi. Mikäli tontit vuokrataan, vuokratuotot kertyvät taseyksikölle. Taseyksikkö tilaa alueen kunnallistekniikan rakentamisen pääsääntöisesti tekniseltä keskukselta ja kattaa keräämillään maankäyttömaksuilla ja muilla tuloilla rakentamiskustannukset.

Koko Suurpelto-hanke on Espoon kaupungin kirjanpidossa omana taseyksikkönään, joten numerot on hyvin helppo tarkistaa. Taitaa tulla täälläkin kaikille yllätyksenä, että Suurpellon taseyksikkö tekee itseasiassa lopulta voittoa jos kaikki maankäyttömaksut ja tonttien myynnit lopulta toteutuu.

Tuosta nähdään vielä, että Suurpelto-hanke on itseasiassa melkoisen pientä piperrystä verrattuna kaikkeen muuhun mitä Espoo puuhastelee oikeasti veronmaksajien rahoilla. Suurpelto sentään maksaa itse itsensä.

Kunnallistekniikan tilinpäätösraportti 2011

Niinpä niin... Octaviuksen 600 - 700 miljoonaa 

[Sour-One]

Olet täysin oikeassa, että yhteiskunnan pitäisi ehdottomasti ulosmitata itselleen tonttien hinnannousun mukana syntynyt ansioton arvonnousu, joka nykyisin menee tonttien omistajien taskuun.

Mikä on tämä ansioton arvonnousu josta puhut?

No esimerkiksi arvonnousu, kun yhteiskunta sattuu rakentamaan metroaseman sun kämpän viereen.

Tätä on pakko kommentoida... metro rakennetaan kämpän viereen. Työmatkaan hkin keskustaan kulutettu aika on pienentynyt rajusti, niin eikö todellakaan mielestäsi asunnon arvo nouse. Vai risooko sua se, että asunnon arvo nousee yhteiskunnan infraan tekemien investointien takia? Vai risooko sua se, että se metroasema ei tule sinun kämpän viereen.

[Philiwil]

Olet täysin oikeassa, että yhteiskunnan pitäisi ehdottomasti ulosmitata itselleen tonttien hinnannousun mukana syntynyt ansioton arvonnousu, joka nykyisin menee tonttien omistajien taskuun.

Mikä on tämä ansioton arvonnousu josta puhut?

No esimerkiksi arvonnousu, kun yhteiskunta sattuu rakentamaan metroaseman sun kämpän viereen.

Tätä on pakko kommentoida... metro rakennetaan kämpän viereen. Työmatkaan hkin keskustaan kulutettu aika on pienentynyt rajusti, niin eikö todellakaan mielestäsi asunnon arvo nouse. Vai risooko sua se, että asunnon arvo nousee yhteiskunnan infraan tekemien investointien takia? Vai risooko sua se, että se metroasema ei tule sinun kämpän viereen.

Has anyone really been far even as decided to use even go want to do look more like?

...eli pikkusen vaikeelukusta toi sun teksti. En nyt oikein ymmärtäny sun kyssäriä (mikälli oli mulle osoitettu).

[Sour-One]

Olet täysin oikeassa, että yhteiskunnan pitäisi ehdottomasti ulosmitata itselleen tonttien hinnannousun mukana syntynyt ansioton arvonnousu, joka nykyisin menee tonttien omistajien taskuun.

Mikä on tämä ansioton arvonnousu josta puhut?

No esimerkiksi arvonnousu, kun yhteiskunta sattuu rakentamaan metroaseman sun kämpän viereen.

Tätä on pakko kommentoida... metro rakennetaan kämpän viereen. Työmatkaan hkin keskustaan kulutettu aika on pienentynyt rajusti, niin eikö todellakaan mielestäsi asunnon arvo nouse. Vai risooko sua se, että asunnon arvo nousee yhteiskunnan infraan tekemien investointien takia? Vai risooko sua se, että se metroasema ei tule sinun kämpän viereen.

Has anyone really been far even as decided to use even go want to do look more like?

...eli pikkusen vaikeelukusta toi sun teksti. En nyt oikein ymmärtäny sun kyssäriä (mikälli oli mulle osoitettu).

Vai vaikeelukusta? No lue vielä kerran.

[Missra]

Miksi Saksan Berliinissä, joka on Saksan pääkaupunki ja 3.5 kertaa suurempi, kuin Suurhelsinki asunnot ovat paljon halvempia? Onko joku ihmeen maasäteily?

Berliiniä ei kyllä oikein voi verrata yhteenkään Suomen kaupunkiin, siellä on ylitarjontaa asunnoista. Moni on tyhjillään.

Vinkkinä kaikille asuntosijoittamisesta kiinnostuneille, Berliini on erittäin lupaava asuntosijoittamiskohde nykyään. Sanoisin jopa polkuhintainen suurkaupungiksi. Sinne on muuttanut/muuttamassa paljon yrityksiä ja nuoria ammattilaisia halpojen asuntojen ja Euroopan parhaan (henk koht mielipide) yöelämän perässä. Nuorisokaupunki, ja nuoriso luo tulevaisuuden. Sieltä vielä löytyy tyhjillään olevia asuntoja mutta tuskin enää kauaa.

[Missra]

Mikä on tämä ansioton arvonnousu josta puhut?

Se, mitä esim. asuntojen hinnoille on pääkaupunkiseudulla käynyt. Itse rakennukset eivät luonnollisesti ole tulleet kalliimmiksi (ennemminkin päinvastoin ne ovat vanhentuneet), mutta silti asuntojen arvo on noussut. Tämä arvonnousu voi siis johtua vain siitä, että maa on tullut arvokkaammaksi. Tämä ei luonnollisesti ole juuri koskaan maanomistajan ansiota, koska hän ei ole sille maalle tehnyt yhtään mitään. Sitä on vain vähemmän tarjolla, eikä markkinat voi siihen edes mitenkään vastata, koska maata ei voi tehdä lisää.

Maan ostaminen ja myyminen on sijoitustoimintaa, aivan samoin kuin osakkeiden ostaminen/myyminen. Jos Matti Mallikas on tarpeeksi fiksu että näkee jossain maatontissa tulevaisuuden arvoa, eikö se ole aivan vastaavaa kuin jos hän näkisi jossain alkavassa yrityksessä sijoitusarvoa? Vai pitäisikö sijoittaminenkin kieltää?
Tai asuntosijoittaminen, kun siitä nyt kerran oli alunperin puhe. Itse ostin talon, olen sitä remontoinut ja talon hinta on noussut paljon. Onko tämäkin kielletty? Vaiko ainoastaan se, että ostan asunnon/talon ja jos jotain ympäristössä tapahtuu, niin voiton saaminen siitä on kielletty?
Entäpäs antiikki? Pitäisikö historiallisen esineen voida ostaa samalla hinnalla kuin 500 vuotta sitten?

Mitenkäs tappiot? Jos alueella tapahtuu demografisia muutoksia ja naapurusto muuttuu huonoksi ja talon arvo laskee, onko arvon laskukin kielletty?

Vai tarkoitatko sitä, että joku ostaa tulosta tavoittelematta jotain ja sitten saakin siitä tuoton?

Mikä pitäisi kieltää? Vaiko kaikki? Pitäisikö kaiken arvo aina olla sama kuin alunperin?

[Octavius]

Selkeää kustannusarviota koko hankkeesta ei todennäköisesti ole tehty, eli on pakko arvioida kaupungin osuutta. Se koostuu siis infrasta, suon paaluttamisesta, ihme jäteputkista, bussiliikenteestä, maapohjan hinnasta, päiväkodeista, kouluista, jne. Pelkästään liittymän rakentamisen maksaa yli 20 miljoonaa. Sitähän rakennetaan parhaillaan.

Kuvitteleeko porukka täällä tosiaan, että Suurpellon kokoluokan hankkeita vedetään ilman, että on tehty edes kustannusarviota???

Espoon talousarvio 2012


Suurpellon taseyksikkö s.185.

Kokonaisinvestoinnit Suurpeltoon 190 miljoonaa.

Suurpelto on kaupungin sisäinen erillinen taseyksikkö, mikä mahdollistaa alueen rakentamiskustannusten ja alueelta saatavien tulojen pitkän aikavälin seurannan.

Alueelta saatavat maankäyttömaksut tuloutetaan taseyksikölle. Kaupungin omistamien tonttien myynnistä myyntivoiton osuus kirjataan taseyksikön tuloksi. Mikäli tontit vuokrataan, vuokratuotot kertyvät taseyksikölle. Taseyksikkö tilaa alueen kunnallistekniikan rakentamisen pääsääntöisesti tekniseltä keskukselta ja kattaa keräämillään maankäyttömaksuilla ja muilla tuloilla rakentamiskustannukset.

Koko Suurpelto-hanke on Espoon kaupungin kirjanpidossa omana taseyksikkönään, joten numerot on hyvin helppo tarkistaa. Taitaa tulla täälläkin kaikille yllätyksenä, että Suurpellon taseyksikkö tekee itseasiassa lopulta voittoa jos kaikki maankäyttömaksut ja tonttien myynnit lopulta toteutuu.

Tuosta nähdään vielä, että Suurpelto-hanke on itseasiassa melkoisen pientä piperrystä verrattuna kaikkeen muuhun mitä Espoo puuhastelee oikeasti veronmaksajien rahoilla. Suurpelto sentään maksaa itse itsensä.

Kunnallistekniikan tilinpäätösraportti 2011

Nyt taitavat mennä vellit ja puurot hieman sekaisin? Tuo Suurpellon taseyksikköhän näyttää olevan kustannuspaikka, jolla seurataan rakentajilta perittäviä maankäyttömaksuja. Vai rakentuuko uusi kaupunginosa ilman yhtään ihmistä?

Jos nyt lähdetään perkaamaan noita kustannuksia ja investointeja, niin tässä on listaa:
- Maakaupat 40 M€, josta Espoon kaavoitusjohto taitaa olla parhaillaan oikeusprosessissa?
- Liittymän rakentaminen >20 M€.
- Päiväkoti > 5 M€.
- Opinmäen koulukeskus > 35 M€.
- Kunnallistekniikka >100 M€.
- Vuosittaiset investoinnit (ilmeisesti maapohjan paaluttaminen yms) 15 M€ (+pienempi summa kertaa hankkeen kesto 10-15 vuotta).
- Lisäksi tulee Espoon omistamien kuntayhtymien (HSY, HSL) investoinnit alueelle (suuruusluokka tähän mennessä ehkä luokkaa 20 M€ ja ne jatkuvat luonnollisesti hankkeen keston ajan).
- Tähän päälle tulee laskea myös alueelle muuttavien ihmisten elättäminen. Suurpeltohan on yksi ns. segregaatio-asuinalueista, eli rakennettaviin vuokra-asuntoihin muuttaa kehitysmaalaisia. Parin tuhannen afrikkalaisen elättäminen maksanee tuollaiset 40-60 M€ vuositasolla.

Siitä ynnäilemään. Sinälläänhän ei ole väliä, miten kustannukset maksetaan, jos ne maksaa kuitenkin viime kädessä espoolainen veronmaksaja kuntaverossaan, asuntonsa hinnassa tai muun Suomen veronmaksaja valtionapujen kautta.

Case Suurpelto on mielenkiintoinen, koska se on kuitenkin ensimmäinen uusi asuinalue pk-seudulla, joka alusta saakka on suunniteltu ns. afrikkalaiskeskittymäksi. On mielenkiintoista seurata miten Suurpellon maksajiksi suunnitellut omistusasujat kiinnostuvat alueesta. Veikkaisin, että projektilla on nollaa suurempi mahdollisuus tulla ensimmäiseksi suuren mittaluokan epäonnistumiseksi tässä suhteessa Espanjan aavekaupunkien tapaan. Se näyttää suuntaa myös Helsingin Sipooseen ja Vantaan Marja-radan varteen rakennettaville vastaaville afrikkalaislähiöprojekteille.

Suurpelto epäilemättä tuottaa voittoa, jos Suomesta löytyy tarpeeksi työssäkäyviä ihmisiä, jotka maksavat suolle rakennettavan afrikkalaislähiön kämpästään se 5 donaa neliö. Tänä vuonna asukkaita pitäisi olla jo yli kaksi tuhatta. Toivotaan veronmaksajien kannalta parasta ja että hölmöjä riittää tarpeeksi.

Ainakin markkinointiin näytetään panostavan täysillä: http://www.suurpelto.fi/.

[Sour-One]

Selkeää kustannusarviota koko hankkeesta ei todennäköisesti ole tehty, eli on pakko arvioida kaupungin osuutta. Se koostuu siis infrasta, suon paaluttamisesta, ihme jäteputkista, bussiliikenteestä, maapohjan hinnasta, päiväkodeista, kouluista, jne. Pelkästään liittymän rakentamisen maksaa yli 20 miljoonaa. Sitähän rakennetaan parhaillaan.

Kuvitteleeko porukka täällä tosiaan, että Suurpellon kokoluokan hankkeita vedetään ilman, että on tehty edes kustannusarviota???

Espoon talousarvio 2012


Suurpellon taseyksikkö s.185.

Kokonaisinvestoinnit Suurpeltoon 190 miljoonaa.

Suurpelto on kaupungin sisäinen erillinen taseyksikkö, mikä mahdollistaa alueen rakentamiskustannusten ja alueelta saatavien tulojen pitkän aikavälin seurannan.

Alueelta saatavat maankäyttömaksut tuloutetaan taseyksikölle. Kaupungin omistamien tonttien myynnistä myyntivoiton osuus kirjataan taseyksikön tuloksi. Mikäli tontit vuokrataan, vuokratuotot kertyvät taseyksikölle. Taseyksikkö tilaa alueen kunnallistekniikan rakentamisen pääsääntöisesti tekniseltä keskukselta ja kattaa keräämillään maankäyttömaksuilla ja muilla tuloilla rakentamiskustannukset.

Koko Suurpelto-hanke on Espoon kaupungin kirjanpidossa omana taseyksikkönään, joten numerot on hyvin helppo tarkistaa. Taitaa tulla täälläkin kaikille yllätyksenä, että Suurpellon taseyksikkö tekee itseasiassa lopulta voittoa jos kaikki maankäyttömaksut ja tonttien myynnit lopulta toteutuu.

Tuosta nähdään vielä, että Suurpelto-hanke on itseasiassa melkoisen pientä piperrystä verrattuna kaikkeen muuhun mitä Espoo puuhastelee oikeasti veronmaksajien rahoilla. Suurpelto sentään maksaa itse itsensä.

Kunnallistekniikan tilinpäätösraportti 2011

Nyt taitavat mennä vellit ja puurot hieman sekaisin? Tuo Suurpellon taseyksikköhän näyttää olevan kustannuspaikka, jolla seurataan rakentajilta perittäviä maankäyttömaksuja. Vai rakentuuko uusi kaupunginosa ilman yhtään ihmistä?

Jos nyt lähdetään perkaamaan noita kustannuksia ja investointeja, niin tässä on listaa:
- Maakaupat 40 M€, josta Espoon kaavoitusjohto taitaa olla parhaillaan oikeusprosessissa?
- Liittymän rakentaminen >20 M€.
- Päiväkoti > 5 M€.
- Opinmäen koulukeskus > 35 M€.
- Kunnallistekniikka >100 M€.
- Vuosittaiset investoinnit (ilmeisesti maapohjan paaluttaminen yms) 15 M€ (+pienempi summa kertaa hankkeen kesto 10-15 vuotta).
- Lisäksi tulee Espoon omistamien kuntayhtymien (HSY, HSL) investoinnit alueelle (suuruusluokka tähän mennessä ehkä luokkaa 20 M€ ja ne jatkuvat luonnollisesti hankkeen keston ajan).
- Tähän päälle tulee laskea myös alueelle muuttavien ihmisten elättäminen. Suurpeltohan on yksi ns. segregaatio-asuinalueista, eli rakennettaviin vuokra-asuntoihin muuttaa kehitysmaalaisia. Parin tuhannen afrikkalaisen elättäminen maksanee tuollaiset 40-60 M€ vuositasolla.

Siitä ynnäilemään. Sinälläänhän ei ole väliä, miten kustannukset maksetaan, jos ne maksaa kuitenkin viime kädessä espoolainen veronmaksaja kuntaverossaan, asuntonsa hinnassa tai muun Suomen veronmaksaja valtionapujen kautta.

Case Suurpelto on mielenkiintoinen, koska se on kuitenkin ensimmäinen uusi asuinalue pk-seudulla, joka alusta saakka on suunniteltu ns. afrikkalaiskeskittymäksi. On mielenkiintoista seurata miten Suurpellon maksajiksi suunnitellut omistusasujat kiinnostuvat alueesta. Veikkaisin, että projektilla on nollaa suurempi mahdollisuus tulla ensimmäiseksi suuren mittaluokan epäonnistumiseksi tässä suhteessa Espanjan aavekaupunkien tapaan. Se näyttää suuntaa myös Helsingin Sipooseen ja Vantaan Marja-radan varteen rakennettaville vastaaville afrikkalaislähiöprojekteille.

Suurpelto epäilemättä tuottaa voittoa, jos Suomesta löytyy tarpeeksi työssäkäyviä ihmisiä, jotka maksavat suolle rakennettavan afrikkalaislähiön kämpästään se 5 donaa neliö. Tänä vuonna asukkaita pitäisi olla jo yli kaksi tuhatta. Toivotaan veronmaksajien kannalta parasta ja että hölmöjä riittää tarpeeksi.

Ainakin markkinointiin näytetään panostavan täysillä: http://www.suurpelto.fi/.

Selventäisitkö nyt siis mistä koostuu se puolisen miljardia (tai jäljemmässä viestissäsi esittämä 700 - 800) miljardia. Mainitsemillasi kohteilla sitä ei vielä selitetä. Ja edelleenkin sen pilaristabiloinnin kustannus on luokkaa 20-30 miljoonaa ja pääosiin tehty.

Uskotko ihan oikeasti, ettei kustannusarviota olisi tehty?

Mikä muuten on tää "afrikkalaislähiöjuttu"? Kysyn kun en tiedä.

[jka]

Nyt taitavat mennä vellit ja puurot hieman sekaisin? Tuo Suurpellon taseyksikköhän näyttää olevan kustannuspaikka, jolla seurataan rakentajilta perittäviä maankäyttömaksuja. Vai rakentuuko uusi kaupunginosa ilman yhtään ihmistä?

Jos nyt lähdetään perkaamaan noita kustannuksia ja investointeja, niin tässä on listaa:
- Maakaupat 40 M€, josta Espoon kaavoitusjohto taitaa olla parhaillaan oikeusprosessissa?
- Liittymän rakentaminen >20 M€.
- Päiväkoti > 5 M€.
- Opinmäen koulukeskus > 35 M€.
- Kunnallistekniikka >100 M€.
- Vuosittaiset investoinnit (ilmeisesti maapohjan paaluttaminen yms) 15 M€ (+pienempi summa kertaa hankkeen kesto 10-15 vuotta).
- Lisäksi tulee Espoon omistamien kuntayhtymien (HSY, HSL) investoinnit alueelle (suuruusluokka tähän mennessä ehkä luokkaa 20 M€ ja ne jatkuvat luonnollisesti hankkeen keston ajan).
- Tähän päälle tulee laskea myös alueelle muuttavien ihmisten elättäminen. Suurpeltohan on yksi ns. segregaatio-asuinalueista, eli rakennettaviin vuokra-asuntoihin muuttaa kehitysmaalaisia. Parin tuhannen afrikkalaisen elättäminen maksanee tuollaiset 40-60 M€ vuositasolla.

Siitä ynnäilemään. Sinälläänhän ei ole väliä, miten kustannukset maksetaan, jos ne maksaa kuitenkin viime kädessä espoolainen veronmaksaja kuntaverossaan, asuntonsa hinnassa tai muun Suomen veronmaksaja valtionapujen kautta.

Case Suurpelto on mielenkiintoinen, koska se on kuitenkin ensimmäinen uusi asuinalue pk-seudulla, joka alusta saakka on suunniteltu ns. afrikkalaiskeskittymäksi. On mielenkiintoista seurata miten Suurpellon maksajiksi suunnitellut omistusasujat kiinnostuvat alueesta. Veikkaisin, että projektilla on nollaa suurempi mahdollisuus tulla ensimmäiseksi suuren mittaluokan epäonnistumiseksi tässä suhteessa Espanjan aavekaupunkien tapaan. Se näyttää suuntaa myös Helsingin Sipooseen ja Vantaan Marja-radan varteen rakennettaville vastaaville afrikkalaislähiöprojekteille.

Suurpelto epäilemättä tuottaa voittoa, jos Suomesta löytyy tarpeeksi työssäkäyviä ihmisiä, jotka maksavat suolle rakennettavan afrikkalaislähiön kämpästään se 5 donaa neliö. Tänä vuonna asukkaita pitäisi olla jo yli kaksi tuhatta. Toivotaan veronmaksajien kannalta parasta ja että hölmöjä riittää tarpeeksi.

Ainakin markkinointiin näytetään panostavan täysillä: http://www.suurpelto.fi/.

Heh, tutustupa vähän aiheeseen. Suurpellon kunnallistekniikka, tiet, liittymät, päiväkodit jne. maksetaan kaikki kokonaan maankäyttömaksuista ja niiden kustannusarvio on yhteensä 190 miljoonaa, jonka jo edellä sanoin. Suurpellon taseyksikkö ei seuraa vain maankäyttömaksujen tuloja vaan myös noita investointen menoja. Espoolainen veronmaksaja ei edelleenkään näitä maksa, vaan alueen nykyiset maanomistajat maankäyttömaksuistaan ja Espoo omistamiensa alueiden tonttien myyntinä.

Espoo ei todellakaan myy tai vuokraa yhtä ainoaa rakennettua asuntoa, eikä niiden tuloja ole edes budjetoitu tulopuoleen. Espoo myy ainoastaan tontteja. Jos rakennuttaja ei saa tontille rakentamaansa asuntoa kaupaksi se ei vaikuta Espoon tulopuoleen mitekään. Tontista on jo tullut maksu.

[Octavius]

Maksaa kuitenkin viime kädessä espoolainen veronmaksaja kuntaverossaan, asuntonsa hinnassa tai muun Suomen veronmaksaja valtionapujen kautta.

Miten paksusta rautalangasta tämäkin nyt pitää vääntää?

Kerrostalon rakentaminen maksaa Suomessa noin 1500 euroa neliö. Asian voi tarkistaa vaikkapa kohtuullisen hyvin maankäyttöpolitiikkansa hoitaneen Oulun uudesta asuntotuotannosta ja sen hinnoista. Uusi kämppä Oulussa vastaavalla suolla maksaa hiemen yli kaksi donaa neliötä kohti. Korkeimmillaan hinta on noin 2 ja puoli donaa - kolme donaa neliöltä, mutta sitten puhutaan jo aivan eri sijainnista suhteessa jonkin Suurpellon suon sijannista keskustaan. Ja kyllä - en usko rakennusmateriaalien tai työvoiman olevan Espoon lepikossa kaksi kertaa kallimpaa kuin Oulussa.

Kun tuon todellisuudessa olevan hintaeron kertoo rakennetuilla/rakennettavilla neliöillä, hintaeroksi tulee tuollaiset rapiat 2-3 miljardia. Yritä nyt selittää taseyksiköilläsi minne tuo hintaero oikein katoaa?

Itse olen yrittänyt asiaa selittää aika laajoin perusteluin ja väittäisin olevani ainakin enemmän oikeassa kuin Sinä taseyksikköiseni. Ota Oikotieltä tai miltä tahansa asuntojen myyntisivustolta Suurpeltoon rakennettavien neliöhinnat ja katso.

Taivaaseenko se kaksi-kolme miljardia katoaa? Savuna ilmaan? Haloo nyt. Herätys todellisuuteen.

Myönnän heti olevani väärässä, kun kerrot minne ihmeeseen ne 2-3 miljardia katoavat muualle kuin (tooosi hölmöjen) asunnonostajien tai veronmaksajien piikkiin? Olen omat laskelmani esittänyt, niin esitä Sinä omasi, kiitos.

Sour-One: afrikkalaislähiö on sama kuin monikulttuurinen lähiö tai asuinalue, jossa pyritään pois segregaatiosta (Viherkokoomus). Alueella on paljon asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja, eli kämppiä, joiden kustannuksen maksaa kunnan/kaupungin muut asukkaat. Kutsutaan myös nimellä paskalähiö. Itse kutsuisin sitä tietysti rikkaudeksi. Rikastuneessa lähiössä torjutaan päätoimisesti työvoimapulaa ja rikastetaan kulttuuria.

[Sour-One]

Maksaa kuitenkin viime kädessä espoolainen veronmaksaja kuntaverossaan, asuntonsa hinnassa tai muun Suomen veronmaksaja valtionapujen kautta.

Miten paksusta rautalangasta tämäkin nyt pitää vääntää?

Kerrostalon rakentaminen maksaa Suomessa noin 1500 euroa neliö. Asian voi tarkistaa vaikkapa kohtuullisen hyvin maankäyttöpolitiikkansa hoitaneen Oulun uudesta asuntotuotannosta ja sen hinnoista. Uusi kämppä Oulussa vastaavalla suolla maksaa hiemen yli kaksi donaa neliötä kohti. Korkeimmillaan hinta on noin 2 ja puoli donaa - kolme donaa neliöltä, mutta sitten puhutaan jo aivan eri sijainnista suhteessa jonkin Suurpellon suon sijannista keskustaan. Ja kyllä - en usko rakennusmateriaalien tai työvoiman olevan Espoon lepikossa kaksi kertaa kallimpaa kuin Oulussa.

Kun tuon todellisuudessa olevan hintaeron kertoo rakennetuilla/rakennettavilla neliöillä, hintaeroksi tulee tuollaiset rapiat 2-3 miljardia. Yritä nyt selittää taseyksiköilläsi minne tuo hintaero oikein katoaa?

Itse olen yrittänyt asiaa selittää aika laajoin perusteluin ja väittäisin olevani ainakin enemmän oikeassa kuin Sinä taseyksikköiseni. Ota Oikotieltä tai miltä tahansa asuntojen myyntisivustolta Suurpeltoon rakennettavien neliöhinnat ja katso.

Taivaaseenko se kaksi-kolme miljardia katoaa? Savuna ilmaan? Haloo nyt. Herätys todellisuuteen.

Myönnän heti olevani väärässä, kun kerrot minne ihmeeseen ne 2-3 miljardia katoavat muualle kuin (tooosi hölmöjen) asunnonostajien tai veronmaksajien piikkiin? Olen omat laskelmani esittänyt, niin esitä Sinä omasi, kiitos.

Sour-One: afrikkalaislähiö on sama kuin monikulttuurinen lähiö tai asuinalue, jossa pyritään pois segregaatiosta (Viherkokoomus). Alueella on paljon asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja, eli kämppiä, joiden kustannuksen maksaa kunnan/kaupungin muut asukkaat. Kutsutaan myös nimellä paskalähiö. Itse kutsuisin sitä tietysti rikkaudeksi. Rikastuneessa lähiössä torjutaan päätoimisesti työvoimapulaa ja rikastetaan kulttuuria.

Joko kohta puolin saisit selvitettyä sen puolen miljardin (tai jopa 700-800 miljoonan) infran kustannukset.

[Octavius]

Tuossahan se laskelma on esitetty ihan yksityiskohdittain. Eikö kelpaa? Kerro nyt mikä siinä on oikein pielessä?

Olen pahoillani, mutta rautakankia tai värikyniä on aika hankala käyttää keskustelufoorumilla.

P.s. Toivon, että juuri Sinä et ole ollut niin saatanan tyhmä, että olet hankkinut kuplahintaisen kämpän Suurpellosta? Alkaa vaikuttaa kyllä siltä.

[jka]

Maksaa kuitenkin viime kädessä espoolainen veronmaksaja kuntaverossaan, asuntonsa hinnassa tai muun Suomen veronmaksaja valtionapujen kautta.

Miten paksusta rautalangasta tämäkin nyt pitää vääntää?

Kerrostalon rakentaminen maksaa Suomessa noin 1500 euroa neliö. Asian voi tarkistaa vaikkapa kohtuullisen hyvin maankäyttöpolitiikkansa hoitaneen Oulun uudesta asuntotuotannosta ja sen hinnoista. Uusi kämppä Oulussa vastaavalla suolla maksaa hiemen yli kaksi donaa neliötä kohti. Korkeimmillaan hinta on noin 2 ja puoli donaa - kolme donaa neliöltä, mutta sitten puhutaan jo aivan eri sijainnista suhteessa jonkin Suurpellon suon sijannista keskustaan. Ja kyllä - en usko rakennusmateriaalien tai työvoiman olevan Espoon lepikossa kaksi kertaa kallimpaa kuin Oulussa.

Kun tuon todellisuudessa olevan hintaeron kertoo rakennetuilla/rakennettavilla neliöillä, hintaeroksi tulee tuollaiset rapiat 2-3 miljardia. Yritä nyt selittää taseyksiköilläsi minne tuo hintaero oikein katoaa?

Itse olen yrittänyt asiaa selittää aika laajoin perusteluin ja väittäisin olevani ainakin enemmän oikeassa kuin Sinä taseyksikköiseni. Ota Oikotieltä tai miltä tahansa asuntojen myyntisivustolta Suurpeltoon rakennettavien neliöhinnat ja katso.

Taivaaseenko se kaksi-kolme miljardia katoaa? Savuna ilmaan? Haloo nyt. Herätys todellisuuteen.

Myönnän heti olevani väärässä, kun kerrot minne ihmeeseen ne 2-3 miljardia katoavat muualle kuin (tooosi hölmöjen) asunnonostajien tai veronmaksajien piikkiin? Olen omat laskelmani esittänyt, niin esitä Sinä omasi, kiitos.

Sour-One: afrikkalaislähiö on sama kuin monikulttuurinen lähiö tai asuinalue, jossa pyritään pois segregaatiosta (Viherkokoomus). Alueella on paljon asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja, eli kämppiä, joiden kustannuksen maksaa kunnan/kaupungin muut asukkaat. Kutsutaan myös nimellä paskalähiö. Itse kutsuisin sitä tietysti rikkaudeksi. Rikastuneessa lähiössä torjutaan päätoimisesti työvoimapulaa ja rikastetaan kulttuuria.

Mitä oikein tässä yrität esittää? Alunperin väitit, että Espoon veronmaksajat maksaa Suurpellon, johon puutuin ja osoitin sen täysin vääräksi käsitykseksi. Nyt ilmeisesti itket sitten sitä, että yksityiset yritykset ja yksityiset ihmiset eivä saa vapailla markkinoilla tehdä liiketoimintaa ja ostaa asuntoja miten ja millä hinnalla parhaaksi katsovat.

Sinun laskelmasi ei kerro yhtään mitään. Montako kerrostaloa olet rakentanut Suurpeltoon? Ihan vinkkinä: Suurpeltoon rakentaa kaikki alan suurimmat toimijat joiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia. Jos epäilet niiden tekevän miljardivoittoja niin osta niiden osakkeita.

Jotta ei tarvitsisi taas esittää tuulesta temmattuja lukuja niin kaivoin nopeasti itse.

Suurin rakennusfirma Suurpellossa on ruotsalainen PEAB. Viime tilikaudella firman voittomarginaali näyttää olevan 3.4%.

Suurin yksittäinen rakennuttaja Suurpellossa on taas VVO, joka on Suurpellon toimijoista ainoa, joka tekee tilinpäätöstietojen mukaan todella hyvää tulosta. Mutta tuloksesta 90% tulee asunnnon vuokraustoiminnasta ja myös Suurpeltoon VVO rakennuttaa vain vuokra-asuntoja. VVO:n voittoakaan ei siis maksa asuntoja ylihintaan ostavat vaan VVO:n vuokraluukuista ylivuokraa maksavat.

Toinen suuri rakennuttaja on SRV, jonka liikevoittomarginaali oli viime vuonna 2.1%.

Kolmas suuri rakennuttaja Suurpellossa on Asuntosäätiö, joka tekee käytännössä pääkaupunkiseudun sosiaalista rakentamista. Epäiletkö, että nuo tekevät miljardivoittoja?

Lopuksi pieni osa Suurpellon asunnoista on puhtaasti yksityisiä asunto-osakeyhtiöitä, jotka on siis rahoitettu asunnon ostaneiden osakkaiden omalla rahalla tai velalla. Rakentajana näissä toimiii käsittääkseni jälleen PEAB. Meinaatko, että nämä yksityiset sitten maksavat oman talonsa rekennuttamisesta ylihintaa PEAB:lle, joka ei siis konsernina kuitenkaan tehnyt voittoa?

Jos Suurpellossa joku tekee sanojesi mukaan 3 miljardin voitot, niin kyllä rahat pitäisi jonkun näiden toimijan taseessa näkyä, mutta kun ei näy. Eli numerosi ovat edelleen yhtä tyhjän kanssa.

[Octavius]

Maksaa kuitenkin viime kädessä espoolainen veronmaksaja kuntaverossaan, asuntonsa hinnassa tai muun Suomen veronmaksaja valtionapujen kautta.

Miten paksusta rautalangasta tämäkin nyt pitää vääntää?

Kerrostalon rakentaminen maksaa Suomessa noin 1500 euroa neliö. Asian voi tarkistaa vaikkapa kohtuullisen hyvin maankäyttöpolitiikkansa hoitaneen Oulun uudesta asuntotuotannosta ja sen hinnoista. Uusi kämppä Oulussa vastaavalla suolla maksaa hiemen yli kaksi donaa neliötä kohti. Korkeimmillaan hinta on noin 2 ja puoli donaa - kolme donaa neliöltä, mutta sitten puhutaan jo aivan eri sijainnista suhteessa jonkin Suurpellon suon sijannista keskustaan. Ja kyllä - en usko rakennusmateriaalien tai työvoiman olevan Espoon lepikossa kaksi kertaa kallimpaa kuin Oulussa.

Kun tuon todellisuudessa olevan hintaeron kertoo rakennetuilla/rakennettavilla neliöillä, hintaeroksi tulee tuollaiset rapiat 2-3 miljardia. Yritä nyt selittää taseyksiköilläsi minne tuo hintaero oikein katoaa?

Itse olen yrittänyt asiaa selittää aika laajoin perusteluin ja väittäisin olevani ainakin enemmän oikeassa kuin Sinä taseyksikköiseni. Ota Oikotieltä tai miltä tahansa asuntojen myyntisivustolta Suurpeltoon rakennettavien neliöhinnat ja katso.

Taivaaseenko se kaksi-kolme miljardia katoaa? Savuna ilmaan? Haloo nyt. Herätys todellisuuteen.

Myönnän heti olevani väärässä, kun kerrot minne ihmeeseen ne 2-3 miljardia katoavat muualle kuin (tooosi hölmöjen) asunnonostajien tai veronmaksajien piikkiin? Olen omat laskelmani esittänyt, niin esitä Sinä omasi, kiitos.

Sour-One: afrikkalaislähiö on sama kuin monikulttuurinen lähiö tai asuinalue, jossa pyritään pois segregaatiosta (Viherkokoomus). Alueella on paljon asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja, eli kämppiä, joiden kustannuksen maksaa kunnan/kaupungin muut asukkaat. Kutsutaan myös nimellä paskalähiö. Itse kutsuisin sitä tietysti rikkaudeksi. Rikastuneessa lähiössä torjutaan päätoimisesti työvoimapulaa ja rikastetaan kulttuuria.

Mitä oikein tässä yrität esittää? Alunperin väitit, että Espoon veronmaksajat maksaa Suurpellon, johon puutuin ja osoitin sen täysin vääräksi käsitykseksi. Nyt ilmeisesti itket sitten sitä, että yksityiset yritykset ja yksityiset ihmiset eivä saa vapailla markkinoilla tehdä liiketoimintaa ja ostaa asuntoja miten ja millä hinnalla parhaaksi katsovat.

Sinun laskelmasi ei kerro yhtään mitään. Montako kerrostaloa olet rakentanut Suurpeltoon? Ihan vinkkinä: Suurpeltoon rakentaa kaikki alan suurimmat toimijat joiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia. Jos epäilet niiden tekevän miljardivoittoja niin osta niiden osakkeita.

Jotta ei tarvitsisi taas esittää tuulesta temmattuja lukuja niin kaivoin nopeasti itse.

Suurin rakennusfirma Suurpellossa on ruotsalainen PEAB. Viime tilikaudella firman voittomarginaali näyttää olevan 3.4%.

Suurin yksittäinen rakennuttaja Suurpellossa on taas VVO, joka on Suurpellon toimijoista ainoa, joka tekee tilinpäätöstietojen mukaan todella hyvää tulosta. Mutta tuloksesta 90% tulee asunnnon vuokraustoiminnasta ja myös Suurpeltoon VVO rakennuttaa vain vuokra-asuntoja. VVO:n voittoakaan ei siis maksa asuntoja ylihintaan ostavat vaan VVO:n vuokraluukuista ylivuokraa maksavat.

Toinen suuri rakennuttaja on SRV, jonka liikevoittomarginaali oli viime vuonna 2.1%.

Kolmas suuri rakennuttaja Suurpellossa on Asuntosäätiö, joka tekee käytännössä pääkaupunkiseudun sosiaalista rakentamista. Epäiletkö, että nuo tekevät miljardivoittoja?

Lopuksi pieni osa Suurpellon asunnoista on puhtaasti yksityisiä asunto-osakeyhtiöitä, jotka on siis rahoitettu asunnon ostaneiden osakkaiden omalla rahalla tai velalla. Rakentajana näissä toimiii käsittääkseni jälleen PEAB. Meinaatko, että nämä yksityiset sitten maksavat oman talonsa rekennuttamisesta ylihintaa PEAB:lle, joka ei siis konsernina kuitenkaan tehnyt voittoa?

Jos Suurpellossa joku tekee sanojesi mukaan 3 miljardin voitot, niin kyllä rahat pitäisi jonkun näiden toimijan taseessa näkyä, mutta kun ei näy. Eli numerosi ovat edelleen yhtä tyhjän kanssa.

Ei - en todellakaan yritä esittää mitään. Jos olen jossain väärässä, niin myönnän se heti ja välittömästi. Kysymykseni kuuluu edellleen: minne se 2-3 miljardia oikein katoaa? Tämä on koko Suomen asuntokuplan olennainen kysymys ja on hienoa, jos tiedät siihen vastauksen.

Ilmeisesti olemme perusasioista samaa mieltä. Alueelle (Suurpelto, Espoo) rakennetaan noin miljoona kerrosneliötä. Ok? Miljoona kertaa rakennuskustannukset ovat maksimissaan noin pari miljardia. Ok? Rakennusyhtiöiden voitoissahan katetta ei juuri näy, aivan kuin ilmoitit. Ok?

Suurpellon asuntojen myyntihinta on noin 4500-5500 euroa neliö. Ok? Voit aivan itse laskea erotuksen värikynällä.

Kerro nyt minne se 2-3 miljardia oikein katoaa? Todistelit, ettei se voi Espoon taseyksikön mukaan voi edes espoolaisten veronmaksajien piikissä olla.

Mikä luvuissani on oikein vikana? Kerro nyt ja samalla saadaan selville se, miksi Suomessa jonkun pikkukaupungin rakennettavalle suolla sijaitsevan paskalähiön neliöhinta on suunnilleen sama kuin Manhattanilla.

Odotan mielenkiinnolla. Kerro.

Kuka sen erotuksen maksaa?

[Alkuasukas]

Liikevoitolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos PEAB laskuttaa työstään miljardin ja maksaa tuhannelle johtajalleen miljoonan palkkaa on tulos nolla.

Samasta syystä nauran paskaisesti SPR:n ja muiden kolmannen sektorin sekoilijoiden esittämille nollatuloksille. Tilinpäätöksistä voi sitten kaivaa miljoonapalkkioita kaverikonsulteille, 1+n suojatyöpaikkaa jne.

[jka]

Liikevoitolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos PEAB laskuttaa työstään miljardin ja maksaa tuhannelle johtajalleen miljoonan palkkaa on tulos nolla.

Samasta syystä nauran paskaisesti SPR:n ja muiden kolmannen sektorin sekoilijoiden esittämille nollatuloksille. Tilinpäätöksistä voi sitten kaivaa miljoonapalkkioita kaverikonsulteille, 1+n suojatyöpaikkaa jne.

Julkisesti noteeratun osakeyhtiön ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, ei johtajilleen. Jos omistajat ei saa tuottoa niin kyllä se silloin jotain kertoo myös firman tuloksentekokyvystä.

[Alkuasukas]

Trainershouse jakaa ylisuuria osinkoja ja joutuu kassakriisiin - muutama suuromistaja merkkauttaa hybridilainat 12% korolla. Omistajat (Jari ja kaverit) saivat toki voittoa, mutta osakkeenomistat kokonaisuudessaan eivät.

Mutta ei takerruta lillukanvarsiin taas, pointtina oli että rahaa voi olla tulla ja mennä ilman että se näkyy viivojen alla.

[Rubiikinkuutio]

Julkisesti noteeratun osakeyhtiön ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, ei johtajilleen.

Nyt sekoitat kaksi eri asiaa. a) Miten asiat ovat b) Miten asioiden pitäisi olla.

Esittämäsi väite kuuluu kategoriaan b, mutta ei suinkaan aina kategoriaan a.

[jka]

Kerro nyt minne se 2-3 miljardia oikein katoaa? Todistelit, ettei se voi Espoon taseyksikön mukaan voi edes espoolaisten veronmaksajien piikissä olla.

Mikä luvuissani on oikein vikana? Kerro nyt ja samalla saadaan selville se, miksi Suomessa jonkun pikkukaupungin rakennettavalle suolla sijaitsevan paskalähiön neliöhinta on suunnilleen sama kuin Manhattanilla.

Odotan mielenkiinnolla. Kerro.

Kuka sen erotuksen maksaa?

Katsotaanpa lukuja vähän tarkemmin. Seuraavat kohteet ovat Etuovesta listan ensimmäiset suurinpiirtein saman kokoluokan uudiskohteet Suurpellosta ja Oulusta. Nopeasti katsottuna Oulun kohteen sijainti vastaa varsin hyvin Suurpeltoa Oulussa.

Oulu, Linnanmaa, myyntihinta 2570 e/m2

Suurpelto, Klariksentie, myyntihinta 4060e/m2

Tontti Espoossa maksaa karkeasti 1000e/m2, eli Espoon rakennuskustannukset (+rakennuttajan kate) lienee n. 3000e/m2.

Kustannusarviolaskurilla saadaan Espoon rakennuskustannukseksi n. 24% enemmän jos laitetaan muuten sama talo Ouluun ja Espooseen, mutta Espooseen erotuksena pohjaolosuhteet erittäin vaativaksi.

Näin ollen Oulun vertailukelpoinen rakennuskustannusten(+ kate) neliöhinta Suurpeltoon on n. 2400e/m2. Jos Oulusta saa tontin 200 e/m2, niin myyntihinta voi olla Oulussa 2600e/m2 ja Espoosssa 4000e/m2 ja kummastakin kohteesta rakennuttaja saa suurinpiirtein yhtäpaljon katetta.

Tontin hintaa voi justeerata muutama sata euroa puoleen ja toiseen, mutta muuten luvuissa ei kauheasti ole ilmaa missään. En nyt hakemallakaan löydä kauhean suurta salaliittoa Oulun ja Espoon uudiskohteiden hinnassa.

[Sour-One]

ÄLKÄÄ TEHKÖ MEGASITAATTEJA

Onko ajatuksesi siis se, että tonttimaan arvon pitäisi olla sama Oulussa ja Espoossa; vai mitä tarkoitat?

Meneekö vielä kovin monta viestiä, kunnes saat vastattua kysymykseeni.

[Liskohallitus]

Voi elämä 

VATT:n Vartiainen HS:lle: Omistusasumista tuetaan liikaa

–Omistusasumisen verokohtelu on niin lievää, että aika pienillä tuloilla tai kotirouvastatuksella saa aika mukavan elintason. Kovempi kiinteistövero voisi lisätä työhaluja, Vartiainen sanoo HS:lle.

Nykyisessä järjestelmässä asuntolainan koroista saa verovähennystä, laskennallista asuntotuloa ei veroteta ja myös kiinteistövero on alhainen.

Eli ihmisen tarkoitus on olla orja, jonka on pakko puuhastella jotain tosiasiallisesti korviketoiminnaksi luokiteltavaa, mutta "tuottavaksi työksi" miellettyä huuhaa-paska koko elämänsä. Olisihan se aivan kammottavaa jos nykyinen kulutusyhteiskunta ei vaan kasvaisikaan loputtomasti ja vasemmistoliberaalien kusiaivojen, kuten VATT-johtaja Vartiaisen, loisimista ja sosiaali-insinöröintiä ei kustannettaisi orjien palkasta.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Koitinpa hahmotella kustannusten puolesta vastausta tuohon ketjun kysymykseen "Mikä on se raja - vuokra vs omistusasunnot?"

Mitä alla olevasta laskutoimituksesta puuttuu / mikä siinä on väärin?

Oletus:
Ostat asunnon tänään 0% käsirahalla ja otat 30-vuoden pankkilainan 4% keskikorolla sisältäen pankin marginaalin.
Maksat kaupanteon yhteydessä välityspalkkion ja verot yms notaarikulut about 10% kaupan arvosta. Asunnon arvo on siis 90% kauppahinnasta. Yksinkertaisuuden vuoksi sovitaan, että 30 vuoden / laina-ajan jälkeen voisit halutessasi myydä asunnon hankintahintaan diskontattuna nykyiseen hintatasoon.

Omistusasunnon kannattavuus keskimäärin lainan takaisinmaksun ajan:

Säästetty vuokra                   +X1 €/kk
Ansaittu pääoma                   +X2 €/kk
Verovähennys                       +X3 €/kk

Korkokulut                              -Y1 €/kk
Korjauskulut/ Vastike             -Y2 €/kk
Vakuutukset ja verot             -Y3 €/kk
Menetetty pääoman tuotto     -0 €/kk


Asumiseen liittyvät matkakulut -A1 €/kk tai +B1 €/kk
Muut lisäkulut/säästöt              -A2 €/kk tai +B2 €/kk


Omistusasunnon kannattavuus keskimäärin lainan takaisinmaksun jälkeen:

Säästetty vuokra                   +X1 €/kk
Ansaittu pääoma                       0 €/kk
Verovähennys                           0 €/kk


Korkokulut                                 0 €/kk
Korjauskulut/ Vastike             -Y2 €/kk
Vakuutukset ja verot              -Y3 €/kk
Menetetty pääoman tuotto     -Y4 €/kk

Asumiseen liittyvät matkakulut -A1 €/kk tai +B1 €/kk
Muut lisäkulut/säästöt              -A2 €/kk tai +B2 €/kk

Eli esim ostamalla 200 000 euron lainan 30 vuodeksi, jolla saa 180 000 arvoisen asunnnon (90% kaupan arvosta, koska 10% kulut), niin siitä maksaa korkoa keskimäärin 399,11 €/kk 4% keskikorolla tai yhteensä 143 682,42 euroa koko ajalta (onpa halpaa rahaa). Samaan aikaan kuitenkin tienaa asunnon arvoa 180 000€ / 360 kk = 500 eurolla / kk ja saa vielä verovähennyksiäkin kun maksaa korkoja pankille. Mieltä lämmittää tukea yksityisiä pankkeja omista ja verovaroista.

Omassa (pankkilainalla ostetussa) asunnossa säästää myös vuokrassa eli se on plussaa, mutta vuosittaiset korjauskulut, vastikkeet, vakuutukset ja kiinteistöön liittyvät verot pitää maksaa. Siihen sitten vielä päälle asumiseen liittyvien matkakulujen muutos eli jos muuttaa kauas ja tarvitsee auton, jolla mennä töihin, niin auto on kustannusta asumiselle, jollei kokonaan niin ainakin osittain. Autosta toki verovähennykset/km korvaukset. Toisaalta, jos muuttaa niin lähelle toimintasädettä, että voi kulkea julkisilla tai kävellen, niin tällöin autokustannuksia ei ole ainakaan asumisen puolesta.

Vedet, sähköt ja lämmitykset on asia erikseen ja ovat muita lisäkuluja/säästöjä. Sitten jos vielä osaisi laittaa hinnan sille, että paljonko esim auton kuljettaminen tai julkisissa istuminen maksaa menetettynä vapaa-aikana (10 minuutin työmatka vrt 40 minuutin työmatka x 220 työpäivää per vuosi), niin ollaanko lähellä sopivaa kaavaa vertailulle?


Omistusasumiseen liittyvien riskien ottaminen kannattaa siis sen verran / kk kun lasketaan paljonko tienaa asunnon pääomalla, säästettynä vuokrana ja verovähennyksellä. Edellä mainituista sitten vähennetään korkokulut, korjauskulut / vastikkeet sekä pakolliset vakuutukset ja verot. Tämän lisäksi mahdolliset liikkumiseen, lämmitykseen, sähkönkulutukseen jne liittyvät kulut on huomioitava joko + tai - merkkisinä.

Asunnon arvon vaihtelu siltä ajalta kun asuntoa ei myydä ei merkkaa mitään, vaan merkitystä sillä on ainoastaan silloin kun asunto myydään ja rahat siirtyvät myyjän tilille mahdollisten verojen jälkeen. Jos asuntoa ei kuitenkaan myydä lainan takaisinmaksun jälkeen, niin on laskettava menetetty pääoman tuotto, mutta vuokrassa edelleen säästää.