Tutkijat: Rikkaiden ja köyhien asuttaminen samalle alueelle turhaa ja kallista
Naapurustolla on uusien tutkimusten mukaan luultua vähemmän vaikutusta ihmisten menestymiseen elämässä. Osa kaupunkitutkijoista onkin sitä mieltä, että kaupunkien ei kannata käyttää rahaa köyhien ja rikkaiden asuttamiseen samalle alueelle. Varat pitäisi mielummin kohdistaa suoraan vähävaraisten koulutukseen ja työllistymiseen.
Kaupunkisuunnittelu on vuosikymmeniä perustunut tutkimuksille, joiden mukaan asuinalue vaikuttaa siihen, miten ihminen menestyy koulussa ja pärjää elämässä. Jos asuu kouluttamattomien ja työttömien keskellä, päätyy todennäköisemmin myös itse huono-osaiseksi. Jos taas ympärillä on menestystä, se tarttuu. Asuinalueiden eriytymistä, erityisesti slummiutumista, on pyrittykin välttämään viimeiseen saakka. Uusille asuinalueille rakennetaan aina monenlaisia asuntoja, myös vuokrataloja.
Brittiläisen London School of Economicsin tutkijat kyseenalaistavat uusissa tutkimuksissaan koko tämän politiikan. He selvittivät, paraneeko ihmisen elämä todella, jos hän muuttaa köyhältä asuinalueelta hyvinvoivaan naapurustoon. Tulos oli, että ei. Naapurustolla ei näytä olevan juuri merkitystä lapsen menestymiseen koulussa eikä tulotasoon tai työllisyyteen aikuisena.
Asuinalueiden eriytyminen ei tutkijoiden mukaan olekaan epätasa-arvon syy vaan seuraus. Siksi rikkaita ja köyhiä ei tutkijoiden mukaan pitäisikään väkisin asuttaa keskenään samalle alueelle.
– Jos halutaan parantaa ihmisten koulutustasoa ja lasten koulumenestystä, meidän ei tarvitse välttämättä siirtää köyhiä asumaan rikkaille asuinalueille. Paljon keskeisempää on se, kuinka paljon köyhän alueen koulu saa rahaa toimintaansa ja millaisia opettajat ovat, sanoo LSE:n apulaisprofessori Olmo Silva.
Brittitutkijoiden mukaan vuokratalojen rakentaminen kalliille alueille onkin rahanhukkaa. Kaupunkien kannattaisi myydä kaikki kalliit tontit markkinahintaan rakennuttajille ja käyttää siitä saadut varat mielummin suoraan huono-osaisten alueiden ja ihmisten tukemiseen.
(naps)
YLE (http://yle.fi/uutiset/tutkijat_rikkaiden_ja_koyhien_asuttaminen_samalle_alueelle_turhaa_ja_kallista/7432961)
Kuulostaa poliittisesti hyvin epäkorrektilta. Eikö tuollaisten uutisten julkaiseminen ole yleisradiolain vastaista?
QuoteJos asuu kouluttamattomien ja työttömien keskellä, päätyy todennäköisemmin myös itse huono-osaiseksi. Jos taas ympärillä on menestystä, se tarttuu.
Mihin tämä logiikka ylipäätään perustuu? Säteileekö rikkaiden menestys jotenkin lähiympäristöön niin että köyhäkin vaurastuu ihan itsestään?
Rikastua voi lottoamalla, perimällä, varastamalla tai osaamisella. Mikään näistä ei tietääkseni säteile ympärilleen yhtään mitään vaan jokainen joutuu tekemään jotain näiden toimien puitteissa, jotta vaurastuisi.
Tämä "köyhät rikastuvat rikkaiden kyljessä" lienee jälleen eräs kulttuurimarksilainen pseudotieteellinen viritelmä ilman minkäänlaista kytköstä todellisuuteen. Samaa höttöä kun monikulttuurisuuden "rikastava" voima.
Quote from: Roope on 04.12.2013, 01:29:40
Quote
Indikaattori-segregaatioseminaarin esitykset
Asuinalueiden kehittämisohjelman järjestämässä 29.10.2013 Indikaattori-segregaatioseminaarissa kuultiin Delftin yliopiston professori Maarten van Hamia Hollannista, erikoistutkija FT Katja Vilkamaa Helsingin kaupungin tietokeskuksesta ja tutkija VTM Jarkko Rasinkangasta Turun yliopistosta.
Heidän esityksensä ovat saatavilla alla.
Tilaisuuden esitykset
Segregation neighbourhood effects and area based policies (Maarten Van Ham) (http://www.ara.fi/download/noname/%7B1E515D1D-88AB-4C89-8D28-1D7CEC380479%7D/93755) (pdf, 2171 kt)
Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta (Katja Vilkama) (http://www.ara.fi/download/noname/%7BBFD0E33A-1A7C-4CC5-9878-2C7F516C57A8%7D/93756) (pdf, 669 kt)
Havaintoja Turun kaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja seurauksista (Jarkko Rasinkangas) (http://www.ara.fi/download/noname/%7BB356DAE5-41BE-4A9E-B480-446B5129E5BC%7D/93757) (pdf, 1256 kt)
Asuntopolitiikkatyöpajan tulokset (http://www.ara.fi/download/noname/%7B86CCCEA3-F324-40EA-A829-2D8378D7EB83%7D/94286) (pdf, 60 kt)
Indikaattorityöpajan tulokset (http://www.ara.fi/download/noname/%7BF4F495E1-ACBD-481C-95FE-63DF0E03FD2F%7D/94679) (pdf, 103 kt)
Kehityspolitiikkatyöpajan tulokset (http://www.ara.fi/download/noname/%7BBF619771-ABC1-45EA-BE0D-6B5DA7673535%7D/94680) (pdf, 58 kt)
Segregaatio ilmiönä -työpajan tulokset (http://www.ara.fi/download/noname/%7B50E47496-D8F8-4DB1-B959-A924A57136A7%7D/94681) (pdf, 74 kt)
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) (http://www.ara.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tapahtumien_esitykset/Indikaattorisegregaatioseminaarin_esityk%2827282%29) 2.12.2013
Quote from: Roope on 04.12.2013, 13:34:29
Maarten Van Hamin esityksestä:
Quote from: Van HamWhat is the research problem?
• It is likely that most studies which claim to have found
neighbourhood effects on social mobility, only found that
poor people live in poor neighbourhoods.
• There is NO convincing scientific evidence that living in poor
neighbourhoods adds to the poverty of people.
• As a consequence there is NO convincing scientific evidence
that creating mixed neighbourhoods helps.
Van Hamin mukaan ei ole olemassa tieteellisiä todisteita siitä, että köyhien asuminen köyhillä alueilla vaikuttaisi heidän köyhyyteensä. Tästä seuraa, että myöskään ns. sosiaalinen sekoittaminen ei toimi siten kuin poliitikot ja virkamiehet haluavat uskotella.
Quote from: Totti on 27.08.2014, 17:07:01
QuoteJos asuu kouluttamattomien ja työttömien keskellä, päätyy todennäköisemmin myös itse huono-osaiseksi. Jos taas ympärillä on menestystä, se tarttuu.
Mihin tämä logiikka ylipäätään perustuu? Säteileekö rikkaiden menestys jotenkin lähiympäristöön niin että köyhäkin vaurastuu ihan itsestään?
Rikastua voi lottoamalla, perimällä, varastamalla tai osaamisella. Mikään näistä ei tietääkseni säteile ympärilleen yhtään mitään vaan jokainen joutuu tekemään jotain näiden toimien puitteissa, jotta vaurastuisi.
Tämä "köyhät rikastuvat rikkaiden kyljessä" lienee jälleen eräs kulttuurimarksilainen pseudotieteellinen viritelmä ilman minkäänlaista kytköstä todellisuuteen. Samaa höttöä kun monikulttuurisuuden "rikastava" voima.
Tarkoitus varmaan onkin vain 'rikastaa' myös itse elämisensä maksavien ympäristö tietyin ihanuuksin.
Eihän rikkaiden ja köyhien asuttaminen samalle alueelle suinkaan ole turhaa, vaan sillä päästään siihen, mihin on pyrittykin: yhteiskunnan murentamiseen, turvattomuuden lisääntymiseen, poliisivaltion rakentamiseen vähittäin, kontrollin ja valvonnan lisäämiseen, kansalaisoikeuksien viemiseen ja kaaoksen luomiseen.
Kakka alkaa olla kunnolla tuulettimessa kun äkkiä käännytään 180 astetta ja löydetään perustelut pelkästään rikkaiden alueiden rakentamiselle. Kun ensin on mesottu päinvastaista ja tuotu hottentotit tundralle.
Quote from: Totti on 27.08.2014, 17:07:01
Mihin tämä logiikka ylipäätään perustuu? Säteileekö rikkaiden menestys jotenkin lähiympäristöön niin että köyhäkin vaurastuu ihan itsestään?
Tämä "köyhät rikastuvat rikkaiden kyljessä" lienee jälleen eräs kulttuurimarksilainen pseudotieteellinen viritelmä ilman minkäänlaista kytköstä todellisuuteen. Samaa höttöä kun monikulttuurisuuden "rikastava" voima.
Logiikka perustuu juuri esittämiisi olettamuksiin. Kysymys on länsimaisessa kaupunkisuunnittelussa laajalti sovelletusta ns. sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikasta, jonka mukaisesti asuntojen hallintamuotojen suhteet ovat poliittisten päätösten tulos. Tavoitteena on asuttaa eri sosioekonomisen taustan omaavat ihmiset samalle asuinalueelle. Esim. Helsingissä uuden asuinalueen asuntotuotannosta ainoastaan 40% saa olla vapaahoitteista. Vastaavasti vähintään 20% asuntotuontannosta on kaupungin vuokra-asuntoja. Muu asuntotuontanto on jollain tavoin säädeltyä, esim. Hitas, opiskelijaasunnot ym.
Käytännössä kysymys on äärimmäisestä itse asumisensa maksavien ihmisten halveksunnasta. Satojen tuhansien eurojen arvoisten asuntojen ostajat saavat naapurikseen sossun asuttaman kehitysmaalaisperheen tai häiriökäyttäytymiseen taipuvaisen kantasuomalaisen alkoholistin. Asuinalueen rappio alkaa jo ennen sen valmistumista. Takeena siitä ovat uudet asukkaat, jotka päinvastoin olettamuksia, eivät paranna tapojaan, vaan levittävät antisosiaalisen käyttäytymismallinsa uudelle asuinalueelle.
Onkohan tutkimuksessa tutkittu brittiläistä vai suomalaista järjestelmää? Kuinka paljon Suomessakin on vastustettu ns. ghettoutumista ja ghettoja?
Briteissä suurin ongelma taitaakin olla siinä, että se hyöty mikä alueellisella keskittämisellä saataisiin, niin hajoitetaan heikolla koulupolitiikalla. Suomessa taas satsataan tasaisesti molempiin.
Quote from: Totti on 27.08.2014, 17:07:01
QuoteJos asuu kouluttamattomien ja työttömien keskellä, päätyy todennäköisemmin myös itse huono-osaiseksi. Jos taas ympärillä on menestystä, se tarttuu.
Mihin tämä logiikka ylipäätään perustuu? Säteileekö rikkaiden menestys jotenkin lähiympäristöön niin että köyhäkin vaurastuu ihan itsestään?
Tuo perustuu pariinkin asiaan:
Ensinnäkin jos kaikki rikkaat asuvat yhdellä alueella, niin poliitikkojen ja rikkaiden ensisijainen tahtotila on auttaa heitä. Käytännössä tuo vaikuttaa siihen, että helposti kaikki liikkeet yms. laitetaan pelkästään näille alueille, joten rahakin pysyy samoilla alueilla. Raha kiertää pienen piirin ympärillä luoden niin työpaikkoja kuin vaurautta sille alueelle.
Lapset ottavat esimerkkejä aikuisilta eli jos ei ole mitään muuta esimerkkiä kuin esim. päihteiden käyttö, niin vaikeaa siitä on "rikastua omalla työllään".
Rahaa ei pidä laittaa pelkästään tasaiseen rakentamiseen, ettei tule erikseen köyhien ja rikkaiden alueita, vaan myös koulutusjärjestelmään pitää satsata rahaa. Koulutuksen ensisijainen tehtävä ei olisi riippua rahan määrästä, joka on todellisuutta maailmalla.
Quote from: nollatoleranssi on 27.08.2014, 20:42:01
Briteissä suurin ongelma taitaakin olla siinä, että se hyöty mikä alueellisella keskittämisellä saataisiin, niin hajoitetaan heikolla koulupolitiikalla. Suomessa taas satsataan tasaisesti molempiin.
Quote from: Yle 27.8.2014Kouluihin erikoistunut Helsingin yliopiston kaupunkitutkija Venla Bernelius on varovaisempi. Vaikka huono-osaisten alueiden kouluihin panostaisi kuinka paljon, asuinalueiden eriytymisessä on hänen mielestään silti vaaransa.
– Koulut hyötyvät siitä, että erot eivät kasva kauhean suuriksi siinä, minkä tyyppinen oppilaspohja on. Esimerkiksi Ruotsista on näyttöä siitä, että koulujen voimakas eriytyminen voi aiheuttaa koko järjestelmän tulosten laskua. Suomessakin alkaa nyt näkyä, että huono-osaisuus on kasautumassa alueellisesti. Ja siihen voi liittyä tietynlaisia uhkakuvia jos eriytyminen etenee kauheesti vielä eteenpäin.
Ensinnäkin pitäisi joka tapauksessa myöntää, että asuntorakentamisen sosiaalinen sekoittaminen ei näytä vastaavan likimainkaan poliitikkojen sille asetettamiin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Toiseksi se on todella kallis keino pelkästään siihen, että eri ryhmien lapset yritetään saada käymään samoja kouluja.
Yksi olennainen syy Ruotsin koulujen viime aikojen nopeaan eriytymiskehitykseen on maahanmuutto, mutta asiasta on mahdoton keskustella julkisesti sikäläisen poliittisen korrektiuden kulttuurin vuoksi. Vapaakoulujen kannatukselle on syynsä, eivätkä edes demarit uskalla purkaa vapaakoulujärjestelmää.
On rikkaiden ja köyhien asuttamisesta samalle alueelle se ilo, että kaikki asuinalueet pysyvät kohtuullisen ongelmattomina. Valitettavasti kuitenkin vain niin kauan kuin köyhien määrä pysyy riittävän pienenä. Nyt kun länsimaihin tuodaan/saapuu/tunkeutuu massoittain luku- ja kielitaidottomia ihmisiä, joiden tulevaisuus on varmasti sosiaaliturvan varassa lisäntyy köyhien määrä ja sitä kautta yhä useammat asuinalueet muuttuvat ongelmallisiksi.
"Mihin tämä logiikka ylipäätään perustuu? Säteileekö rikkaiden menestys jotenkin lähiympäristöön niin että köyhäkin vaurastuu ihan itsestään?"
Kyllä se juuri tuohon perustuu. Sen saman teorian mukaan perunavarastoon kun syksyllä laittaa mädät perunat sinne terveiden joukkoon, niin keväällä kaikki perunat on terveitä.
Näissä tutkimuksissa "rikkailla" tarkoitetaan itse elämänsä maksamaan pystyviä keskiluokkalaisia. Todelliset rikkaat eivät ahmedeja ja muhammedeja kotinurkillaan hetkeäkään siedä vaikka muutoin tekopyhästi julkisuudessa vaativat samojen ahmedien maahanpäästämistä.
Onhan tässä jotain historian havinaa, kun jo YLEkin uutisoi siten että, tyhmempikin ymmärtää, että afrikkalaiset tulevat olevan Suomessa aivan samanlaisia "menestys tarinoita", kuin lähtömaissaan. Nuiville tämä on toki ollut aina päivän selvä juttu.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 27.08.2014, 21:41:04
Onhan tässä jotain historian havinaa, kun jo YLEkin uutisoi siten että, tyhmempikin ymmärtää, että afrikkalaiset tulevat olevan Suomessa aivan samanlaisia "menestys tarinoita", kuin lähtömaissaan. Nuiville tämä on toki ollut aina päivän selvä juttu.
Oisko kuitenkin niin, että Stubb, Räty, Männistöt ym. kaltaisensa hakevat pelastusrengasta sille ajatukselleen, että he tarvitsevat omat tarkasti vartioidut asumisalueensa.
Quote from: Roope on 27.08.2014, 21:20:56
Ensinnäkin pitäisi joka tapauksessa myöntää, että asuntorakentamisen sosiaalinen sekoittaminen ei näytä vastaavan likimainkaan poliitikkojen sille asetettamiin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Toiseksi se on todella kallis keino pelkästään siihen, että eri ryhmien lapset yritetään saada käymään samoja kouluja.
Sosiaalinen sekoittaminen on suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa de facto. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kaverinsa Matti Kortteisen kanssa suoltavat aiheesta nollatutkimusta liukuhihnalta ilman kritiikkiä.
Sosiaalista sekoittamista kohtaan on toki esitetty kritiikkiä mutta ei tietenkään Suomessa. Punavihervassareiden ja liberaalien porvareiden kaupunkipolitiikassa kouluttamattomat, sossun asuttamat kehitysmaalaiset nähdään yhä asuinalueiden voimavaroina.
Quote from: Professori on 27.08.2014, 21:28:59
On rikkaiden ja köyhien asuttamisesta samalle alueelle se ilo, että kaikki asuinalueet pysyvät kohtuullisen ongelmattomina.
Sosiaalinen sekoittaminen ei tee kaikista alueista samanlaisia, eikä se estä kaikkien asuinalueiden muuttumista ongelmallisiksi. Se korkeintaan hidastaa ongelmakehitystä joillain alueilla, mutta toisaalta nopeuttaa sitä toisilla. Ei ole ilmaisia lounaita.
Minua arveluttaa, että tämä velaksi ostettu ongelmien kärjistymisen viivyttäminen tulee itse asiassa pitemmällä tähtäimellä kaikin tavoin kalliimmaksi, jos ja kun se estää puuttumasta aikaisemmin esimerkiksi nykyisen maahanmuuttopolitiikan virheisiin. Juuri siltähän helsinkiläisten "rajat auki, lisää resursseja"-kunnallispoliitikkojen puheet vaikuttavat.
Quote from: Roope on 27.08.2014, 21:48:07
Minua arveluttaa, että tämä velaksi ostettu ongelmien kärjistymisen viivyttäminen tulee itse asiassa pitemmällä tähtäimellä kaikin tavoin kalliimmaksi, jos ja kun se estää puuttumasta aikaisemmin esimerkiksi nykyisen maahanmuuttopolitiikan virheisiin. Juuri siltähän helsinkiläisten "rajat auki, lisää resursseja"-kunnallispoliitikkojen puheet vaikuttavat.
Suomalainen yhteiskuntarauha on ostettu kalliilla rahalla ja armottomalla propagandalla. Muualla persaukiset mamut asutetaan kuten persaukiset mamut kuuluukin asuttaa; pois kantaväestön silmistä. Häiriökäyttäytymiseen tarjotaan ensisijaisesti pamppua ymmärtämisen sijaan.
Onkohan laillista ajatella tätä Ylen "uutista" globaalisti?
Rikkaiden ja köyhien asuttaminen samalle alueelle turhaa ja kallista
Ei tuo ainakaan mitään ihmisoikeuskieltä ole!
Kulttuurisesti&taloudellisesti rikkaita alueita muodostaessa päädytään USA:n malliin. Omat kaupunginosat italiamafia (Jersey Shore) latinot, mustat(porttien&vartijoiden taakse), chinatownit, valkoiset(porttien&vartijoiden taakse).
Pienoinen harmi voi olla omistusasujille, kun asuntojen hinnat putoaa. Tosin Suomessa Kela maksaa.
QuoteSäteileekö rikkaiden menestys jotenkin lähiympäristöön niin että köyhäkin vaurastuu ihan itsestään?
Eikö se toimi kuten kulttuurinen rikkaus. Fazer, voimavara, rikkaus, moniosaajat, ...
Mielestäni on jotain turhaa sanassa "asuttaminen".
Kuulostaa pakottamiselta.
Sosiaalisen sekoittamisen tarkoitus onkin pönkittää vihervasemmiston valtaa ajamalla väärin äänestävät ulos niiden hallitsemista kaupungeista. Helsinki on tästä hyvä esimerkki.
Sitähän tässä pohjustetaan, että eliitille ja suvaitsevaistolle (="hyville" ihmisille) pitää rakentaa aidatut ja vartoidut asuinalueet, kun me muut saadaan asua sitten erilaisissa rinkebyissä ja rosengardeissa..
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 27.08.2014, 20:14:13
Quote from: Totti on 27.08.2014, 17:07:01
Mihin tämä logiikka ylipäätään perustuu? Säteileekö rikkaiden menestys jotenkin lähiympäristöön niin että köyhäkin vaurastuu ihan itsestään?
Tämä "köyhät rikastuvat rikkaiden kyljessä" lienee jälleen eräs kulttuurimarksilainen pseudotieteellinen viritelmä ilman minkäänlaista kytköstä todellisuuteen. Samaa höttöä kun monikulttuurisuuden "rikastava" voima.
Logiikka perustuu juuri esittämiisi olettamuksiin. Kysymys on länsimaisessa kaupunkisuunnittelussa laajalti sovelletusta ns. sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikasta, jonka mukaisesti asuntojen hallintamuotojen suhteet ovat poliittisten päätösten tulos. Tavoitteena on asuttaa eri sosioekonomisen taustan omaavat ihmiset samalle asuinalueelle. Esim. Helsingissä uuden asuinalueen asuntotuotannosta ainoastaan 40% saa olla vapaahoitteista. Vastaavasti vähintään 20% asuntotuontannosta on kaupungin vuokra-asuntoja. Muu asuntotuontanto on jollain tavoin säädeltyä, esim. Hitas, opiskelijaasunnot ym.
Käytännössä kysymys on äärimmäisestä itse asumisensa maksavien ihmisten halveksunnasta. Satojen tuhansien eurojen arvoisten asuntojen ostajat saavat naapurikseen sossun asuttaman kehitysmaalaisperheen tai häiriökäyttäytymiseen taipuvaisen kantasuomalaisen alkoholistin. Asuinalueen rappio alkaa jo ennen sen valmistumista. Takeena siitä ovat uudet asukkaat, jotka päinvastoin olettamuksia, eivät paranna tapojaan, vaan levittävät antisosiaalisen käyttäytymismallinsa uudelle asuinalueelle.
Erilaiset korkotuetut vuokra-asunnot eivät automaattisesti ole synonyymi epäsosiaaliselle ainekselle. Eivät edes kaupungin vuokra-asunnot.
Quote from: Totti on 27.08.2014, 17:07:01
Mihin tämä logiikka ylipäätään perustuu?
esim luotuihin suhteisiin ja verkostoitumiseen. erittäin tärkeä osa nykyistä yhteiskuntapeliä
jossa yksin olet yksin lähestulkoon riippumatta mitä osaat ja olet.
Quote from: Patakakkonen on 27.08.2014, 19:45:20
Kakka alkaa olla kunnolla tuulettimessa kun äkkiä käännytään 180 astetta ja löydetään perustelut pelkästään rikkaiden alueiden rakentamiselle. Kun ensin on mesottu päinvastaista ja tuotu hottentotit tundralle.
Alkaa mamut vaikuttamaan omaan elämään, varmaankin. Lasten koulu kenties liian rikastettu? :)
Quote from: Siili on 27.08.2014, 16:52:23
Kuulostaa poliittisesti hyvin epäkorrektilta. Eikö tuollaisten uutisten julkaiseminen ole yleisradiolain vastaista?
Kyllähän se... mutta piti keksiä jotain kun kovasta yrittämisestä huolimatta rikkaat eivät millään suostu muuttamaan varissuolle.
Quote from: no future on 28.08.2014, 11:58:49
Erilaiset korkotuetut vuokra-asunnot eivät automaattisesti ole synonyymi epäsosiaaliselle ainekselle. Eivät edes kaupungin vuokra-asunnot.
Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu tietysti paljon ihmisiä, joista juuri kellään ei ole mitään valittamista. Mutta kääntäen ongelmamamu tai kantanisti hyvin harvoin kykenee elämään omilla varoillaan, joten alueilla, joilla ei ole sosiaalista asuntotuotantoa, heitä on vähän.
Quote from: Professori on 27.08.2014, 21:28:59
On rikkaiden ja köyhien asuttamisesta samalle alueelle se ilo, että kaikki asuinalueet pysyvät kohtuullisen ongelmattomina. Valitettavasti kuitenkin vain niin kauan kuin köyhien määrä pysyy riittävän pienenä. Nyt kun länsimaihin tuodaan/saapuu/tunkeutuu massoittain luku- ja kielitaidottomia ihmisiä, joiden tulevaisuus on varmasti sosiaaliturvan varassa lisäntyy köyhien määrä ja sitä kautta yhä useammat asuinalueet muuttuvat ongelmallisiksi.
Onko jossain näin tehty eli asutettu samoille alueille?
Kun en ole huomannut.
Hankala arvioida paremmin Lontoon tilannetta, josta kait kyse oli, tuntematta.
Ainoastaan perseaukisten alueella kun asunut, ei siellä rollseja näkynyt eikä edes huumediilereitten mersuja suomen kunniakkaaseen malliin. Mutta ehkä rikkautta on tullut heille lisää.
QuoteRaimo Kaarnakorpi (HS Mielipide 7. 10.) otti esille tärkeän asian vuokralähiökeskustelussa: vuokra-asuntoja on sijoitettava tasaisesti eikä keskitettävä. Kuitenkin vain uusiin asuntoihin kohdistuva toimintamalli on auttamatta liian hidas.
On vaikutettava jo olemassa oleviin aravakeskittymiin tarjoamalla niistä asuntoja vuokralaisille lunastettaviksi. Jos tämä tehdään kohtuullisella markkinahinnalla ja pitkillä laina-ajoilla, asukkaan kuukausierä voidaan pitää samana – vuokra vain vaihtuu lainaksi ja vastikkeeksi. Tämä on mahdollista nykylainsäädännön nojalla.
Samalla kun tuotetaan voimaantumista ja oman asunnon omistamiseen perustuvia mahdollisuuksia kaikille, tuotetaan laadukasta kotouttamista maahanmuuttajille. Se ei maksa mitään, vaan kaupungit päinvastoin saavat tuloja.
...
Johannes Hirvaskoski
kaupunginvaltuutettu (kesk)
Vantaa
Helsingin Sanomat, mielipide: Vuokra-asuntoja on sijoitettava tasaisesti (http://www.hs.fi/paivanlehti/09102014/mielipide/Vuokra-asuntoja+on+sijoitettava+tasaisesti/a1412739876351) 9.10.2014
^Hirvaskosken mielipidekirjoitus on malliesimerkki suvaitsevaiston harhaisesta ajattelutavasta, jolla on puolustettu sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaakin.
Toimiakseen sosiaalinen sekoittaminen vaatisi asukkailta vähintäänkin yhtenäisen kulttuuritaustan ja pääosiltaan yhtenäisen arvomaailman, jotta yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin. Alunperin sosiaalinen sekoittaminen onkin tarkoittanut ainoastaan eri yhteiskuntaluokkien asuttamista samoille asuinalueille. Kun sosiaalisen sekoittamisen käsitettä on laajennettu koskemaan myös eri etnisiä ryhmiä ja kulttuureita, tuhoutuu myös alueiden yhteisöllisyys. Samalla vieraat kulttuurit tuovat omat ongelmansa yhä uusille asuinalueille. Tämän vuoksi sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa sen nykyisessä muodossa tulisi vastustaa jyrkästi.
Vanhojen vuokra-asuntovaltaisten asuinalueiden osittainen muuttaminen omistusasunnoiksi on aika idealistinen ehdotus. Maahanmuuttajien kansoittamat lähiöt tuskin houkuttelevat kaupungin vuokrataloissa kärvisteleviä suomalaisia "ostamaan" 1970-luvun muovimatto- ja kukkatapettikuosissa olevia asuntojaan. Päinvastoin, he muuttaisivat pois näistä lähiöistä jos se vain suinkin olisi mahdollista.
Kokonaan oma lukunsa ovat maahanmuuttajat. Pitäisikö yhteiskunnan ostaa näille sossun eläteille vielä asunnotkin? Hirvaskoski tuskin olettaa, että maahanmuuttajat hankkisivat rahat asuntoihinsa omalla tuottavalla työllään.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.10.2014, 11:22:59
Vanhojen vuokra-asuntovaltaisten asuinalueiden osittainen muuttaminen omistusasunnoiksi on aika idealistinen ehdotus. Maahanmuuttajien kansoittamat lähiöt tuskin houkuttelevat kaupungin vuokrataloissa kärvisteleviä suomalaisia "ostamaan" 1970-luvun muovimatto- ja kukkatapettikuosissa olevia asuntojaan. Päinvastoin, he muuttaisivat pois näistä lähiöistä jos se vain suinkin olisi mahdollista.
Tutkijat ovat esittäneet maahanmuuttaja-alueiden segregaatiokehityksen johtuvan siitä, että maahanmuuttajat eivät lähde niiltä pois, kun taas kantaväestö lähtee köyhiltä alueilta tulotason parantuessa. En näe, että Hirvaskosken ehdotus auttaisi tässä, mutta kiinnostaisi silti tietää tarkemmin, kuinka tuo olisi tarkoitus toteuttaa.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 09.10.2014, 11:22:59Kokonaan oma lukunsa ovat maahanmuuttajat. Pitäisikö yhteiskunnan ostaa näille sossun eläteille vielä asunnotkin? Hirvaskoski tuskin olettaa, että maahanmuuttajat hankkisivat rahat asuntoihinsa omalla tuottavalla työllään.
Maahanmuuttajien omistusasumisen subventointia ehdotettiin suunnitelmissa parempaan kotoutumiseen vedoten (aivan kuten Hirvaskoski) varovasti vielä muutama vuosi sitten, mutta sitten tuli toiset ajat.
Edit: Silloin muutama vuosi harkitussa maahanmuuttajien omistusasumisen subventoinnissa tähdättiin maahanmuuttajien asuttamiseen "paremmille" alueille, joilla ei ole tarjolla vuokra-asuntoja. Hirvaskoski taas haluaisi lisätä omistusasumista "huonoilla" alueilla.
Quote from: Roope on 09.10.2014, 10:21:02
Quote from: Hirvaskoski
On vaikutettava jo olemassa oleviin aravakeskittymiin tarjoamalla niistä asuntoja vuokralaisille lunastettaviksi. Jos tämä tehdään kohtuullisella markkinahinnalla ja pitkillä laina-ajoilla, asukkaan kuukausierä voidaan pitää samana – vuokra vain vaihtuu lainaksi ja vastikkeeksi. Tämä on mahdollista nykylainsäädännön nojalla.
Samalla kun tuotetaan voimaantumista ja oman asunnon omistamiseen perustuvia mahdollisuuksia kaikille, tuotetaan laadukasta kotouttamista maahanmuuttajille. Se ei maksa mitään, vaan kaupungit päinvastoin saavat tuloja.
Ymmärsinkö minä tämän oikein:
1) Mamu asuu aravavuokra-asunnossa (oletettavasti kaupungin sellaisessa).
2) Hän ei ole kykenevä hankkimaan normaalimarkkinoilta lainaa (koska eihän tässä tarvittaisi erityistoimenpiteitä muuten).
3) Kaupunki myy omistamansa asunnon mamulle sellaisella "kohtuullisella" hinnalla, että lainalyhennys korko ja vastike yhdessä ovat yhtä suuret kuin vuokra.
4) Ilmeisesti kapunki tavalla tai toisella tarjoaa tämän lainan mamulle. (kts. kohta 2)
5) Riittävän ajan kuluttua mamu on maksanut lainasa takaisin ja maksaa tästä lähtien vain vastiketta.
6) Kaupunki tekee tässä kuviossa voittoa.