Hommaforum Testi

QuoteSuurin osa Suomen kunnista kärsii muuttotappioista.

Suomalaiset vaihtavat asuinpaikkaansa nyt yhtä rivakasti kuin suuren muuton aikaan 1970-luvulla. Muuttovirrat kulkevat idästä ja pohjoisesta etelän ja lounaan isoihin korkeakoulukaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin. Kovin muuttomagneetti on edelleen Helsinki.

Muuttoliikkeen eturintamassa ovat nuoret, jotka lähtevät suurimpiin kaupunkeihin opiskelemaan. Valmistuttuaan he eivät palaa kotiseuduilleen, vaan jäävät töihin kasvukeskuksiin.

- Korkeakoulupainotteiset seudut ovat erittäin vahvoja. Niihin tiivistyvät uudet työpaikat ja niiden tulevaisuuden kehityskuva on positiivinen, sanoo muuttoliiketutkija Timo Aro.

Kun väestö pakkautuu kasvukeskuksiin, muu Suomi autioituu. Kunnista jopa kaksi kolmasosaa oli muuttotappiollisia vuosina 2009-2013. Kuntaliiton työllisyyspoliittisen kokeilun pääsihteeri Erja Lindberg pitää tätä isona ongelmana.

- Pohjoinen ja itä alkavat olla ongelmallisia työllisyyden kannalta. Valtion, yritysten ja kolmannen sektorin pitäisi pohtia yhdessä, miten kuntiin voitaisiin luoda työpaikkoja, Lindberg sanoo.

Aron mukaan väestön kasautuminen tietyille alueille aiheuttaa elinkustannusten nousua. Tyhjenevillä alueilla asuvilla ongelmana on työnsaanti, jonka kerrannaisvaikutukset voivat ajan mittaan kasvaa suuriksi.

- Kun työttömyys kasvaa, niin samaan aikaan huono-osaisuus ja terveyspalvelujen tarve kasvaa, varoittaa Lindberg.

Pori kääntyi kasvu-uralle

Suomessa on Aron mukaan vain harvoja kuntia, joissa laskeva väestökehitys on saatu kasvu-uralle. Yksi myönteinen esimerkki on Pori, joka oli vielä 1980-luvulla muuttotappiotilastojen kärkipaikoilla.

- Nyt Pori on 20:n eniten muuttovoittoa saaneen kaupungin joukossa. Se johtuu siitä, että kaupungin opiskelutarjonta on laajentunut ja alueen toimiala- ja osaamisrakenne ovat monipuolistuneet.

Aron mukaan työ ja koulutus ovat edelleen merkittäviä muuton syitä, mutta 2000-luvulle tultaessa "pehmeät tekijät" vaikuttavat yhä enemmän asuinpaikan valintaan.

- Tärkeiksi syiksi ovat nousseet asuinpaikan maine ja harrastusmahdollisuudet sekä yleinen ilmapiiri ja tapahtumat. Jatkossa pehmeät arvot ovatkin kunnille keskeinen erottautumistekijä asukkaiden houkuttelussa, Aro uskoo.

Faktat

Kajaanista muutti pois yli 1500

- Tutkija Timo Aron muuttoliikeanalyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013.

- Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013.

- Ajanjaksolla Suomen 320 kunnasta 104 sai muuttovoittoa ja 216 muuttotappiota.

- Määrällisesti eniten muuttovoittoa sai Helsinki, johon muutti 11 681 asukasta.

-Helsingin jälkeen suurimmat muuttovoittajat olivat Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki.

- Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo. Kajaani menetti 1 501 asukasta.

- Suurten kaupunkiseutujen alueella asuu tilastojen mukaan jo 4,8 miljoonaa ihmistä eli 90 prosenttia väestöstä.

(http://static.iltalehti.fi/uutiset/muuttoetuhl21082014_503_uu.jpg)
Mummonmökki ei enää houkuttele. Maaseudut tyhjenevät ihmisten siirtyessä kaupunkeihin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082018590002_uu.shtml

Miksi asiasta pitäisi olla huolestunut, noh koska:

QuotePERUSSUOMALAISET julkaisi torstaina Taloustutkimus Oy:n tekemän kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä maahanmuuttopolitiikasta.
KAIKISTA vastaajista 51 prosenttia pitää nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löysänä.
Sopivana sitä pitää 32 prosenttia vastaajista.
Yhteensä 16 prosenttia pitää sitä hieman tai aivan liian tiukkana.
Miehet ovat kriittisempiä kuin naiset ja työikäiset kriittisempiä kuin eläkeläiset ja opiskelijat.
Ammatti ja asema heijastuvat asenteissa voimakkaammin.
KAIKKEIN kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät.
Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html

Isoissa kaupungeissahan tuo vihervasemmistolainen kulttuuri kukoistaa...

Moni varmasti haluaisi asua omilla asuinseuduillaan, mutta jos kaikki muut ihmiset muuttavat pois palveluiden kera, niin eipä sitä voi jäädä vaikka kuinka haluaisikin.

Kuntasektorin päälle on kasattu hirveä määrä nakkeja, jotka on pakko hoitaa jollain tavoin, ja niiden hoitamiseksi kuntien on täytynyt perustaa valtavasti virkoja, myös aivan pienimpiinkin kuntiin. Virat tulevat kalliiksi. Rahoituspuoli on annettu kuntien itsensä hoideltavaksi. Ei siis ole yllättävää, että pienet kunnat kärsivät kurjistumiskierteessä.

QuoteValtion, yritysten ja kolmannen sektorin pitäisi pohtia yhdessä, miten kuntiin voitaisiin luoda työpaikkoja, Lindberg sanoo.

Siihen pohdintaan ei mene kuin puolikas työpäivä. Siis menisi jos tahtoa olisi.

Kuntaliitosten myötä kohta syrjäisinkin maaseudun kolkka kuuluu johonkin kaupunkiin, oli matkaa sinne varsinaiseen kaupunkiin sitten kuinka paljon tahansa.

Syrjäkylien tyhjeneminen on selviö puuttuvien työpaikkojen vuoksi, alkutuotanto kun ei monia työllistä. Kohtalaisen kokoisten kaupunkien näivettyminen taas on politiikkaa: verokiilat ja euro vievät kilpailukyvyn. Jää siis Helsinki valtavine verorahoittisine suojatyökeskuksineen ja rypäs pieniä huippuyrityksiä.

Miksi Helsinkiin? No tietysti siksi että siellä on halal-lihaa ja neekereitä!

Tekisi kyllä mieli tehdä päinvastainen pakoliike. Tai ainakin siirtää kirjat toiseen pienempään kaupunkiin, jotta tämä ääliömäisesti johdettu pääkaupunki ei saisi verorahojani ainakaan suoraan käyttöönsä.

Helsinki vetää vääränlaista väkeä, ne veroja maksavat lapsiperheet kaikkoavat lähikuntiin. Huoltosuhde alkaa olla ilmeisesti jo nyt surkea.

Opiskelemaan tulleet häipyvät kyllä kun perustavat perheen ja ovat aikuistuneet ja tarpeeksi katselleet tätä menoa.

Politiikkaahan tuo on ihan puhtaasti. Peruspalvelujen jne taloudellisten velvoitteiden jatkuva siirtäminen kunnille kun kuitenkin päätösvalta pidetään jossain muualla. Ei se kylän yksi lääkäri tai poliisi niin paljoa maksaisi ettei sitä voitaisi koko kylän veronmaksajien tuloista hoitaa. Kuitenkin tulon siirroilla maksetaan mielummin vaikka vähemmistövaltuutettuja tai soskukeenereitä kuin kotimaisten peruspalveluita maaseudulla.

Puhumattakaan polttoaine- tai ajoneuvoverohelvetistä.

QuoteMoni varmasti haluaisi asua omilla asuinseuduillaan, mutta jos kaikki muut ihmiset muuttavat pois palveluiden kera, niin eipä sitä voi jäädä vaikka kuinka haluaisikin.

Aika vähän taitaa nuorella ihmisellä olla hinkua jäädä asumaan pieniin maalaiskyliin kun vaihtoehtona on muuttaa isompiin kaupunkeihin ihmisten pariin. Ehkä iän karttuessa alkaa kaivata takaisin lapsuuden maisemiin, mutta nuorelle aikuiselle ei pikkukylällä ole oikein mitään tarjottavaa.

Tämä on kyllä ilmiö, joka ei ole automaattisesti hyvä tai paha, vaan se vain tapahtuu ja sitä taitaa olla aika hankala miksikään muuttaa. Suomi on pirun harvaan asuttu maa, jossa on pieniä kaupunkeja pitkien matkojen päässä toisistaan. Tämänkaltainen yhteiskuntarakenne toimi hyvin silloin kun elinkeinorakenne oli maanviljelystä, kaupan pitoa, maalaria ja puuseppää, mutta suurten tehtaiden ja korkean teknologien yritysten tarpeisiin tuo on aika huono systeemi.

Itselleni kävi juuri kuten artikkelissa sanotaan, eli lähdin kotiseudultani opiskelemaan ja jäin sille tielleni. Kadehdin kaukana suurista kaupungeista asuvien mahdollisuutta nauttia luonnosta ja rauhasta ja matalia asuinkustannuksia, mutta kun myös suurin osa vanhoista kavereista on muuttanut pois, nykyinen sosiaalinen elämä on täällä ja työmahdollisuudet ovat kovin huonot maaseudulla, niin enpä taida olla palaamassa.

Sen verran kuitenkin sain tehtyä maailmalle kiusaa, että asun ja maksan veroni pikkukaupunkiin ison kaupungin kyljessä. On muutenkin huomattavasti tervehenkisempi poliittinen ilmapiiri kuin isossa kaupungissa.

Olen kyllä artikkelissa haastateltujen kanssa hiukan eri mieltä siitä, pitääkö asialle tehdä jotain. Minusta autioituvaa maaseutua ei pidä väkisin yrittää tekohengittää tukirahoilla. Esimerkiksi peräkylän ammattikorkeakoulut, jotka saavat rahoituksen valmistuneiden määrän mukaan, mutta opiskelijoita ei ole, joten haalivat niitä Afrikasta ja lyövät paperia kouraan vailla vastuuta valmistuneiden todellisesta ammattitaidosta, eivät ole kovin terve tapa ylläpitää maaseutua.

Quote from: nollatoleranssi on 21.08.2014, 01:44:42
Moni varmasti haluaisi asua omilla asuinseuduillaan, mutta jos kaikki muut ihmiset muuttavat pois palveluiden kera, niin eipä sitä voi jäädä vaikka kuinka haluaisikin.

Aina voi jäädä.

Aina.

Miksi palata kotiseudulleen asumaan jonnekin syrjään kaikesta. Ensiksi joudut hankkimaan sen tarpeettoman ja helvetin kalliin paskankäsittelysysteemin jos aiot elää jotenkin nykyaikaisesti. Jos jostain tunnin ajomatkan sisältä sitten saat duunia, tarvitset luotettavan auton liikkumiseen. Ja niin edelleen..
Joku tosimies voi maalle muuttaa, mutta sitten onkin taas yksi peräkammarinpoika ja ikänsä ilman naista.

Maahanmuutto on myös iso kehityssuunta

Maahanmuutto on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana. Se lisää entisestään suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestönkasvua. Enemmän kuin joka toinen vieraskielisistä asuu neljässä suurimmassa kaupungissa.

Muuttoliiketutkija Timo Aro on käyttänyt analyysinsä aineistona Tilastokeskuksen väestötilastoja.
http://yle.fi/uutiset/kolmasosa_suomen_kunnista_imee_kaikki_muuttajat/7423244
SAMAA UUTISTA VOI KAYSOA NÄIN KARSASTAMALLAKIN...

Quote- Pohjoinen ja itä alkavat olla ongelmallisia työllisyyden kannalta. Valtion, yritysten ja kolmannen sektorin pitäisi pohtia yhdessä, miten kuntiin voitaisiin luoda työpaikkoja, Lindberg sanoo.

Valtiota ja kolmatta sektoria on turha huutaa apuun, koska ne ovat osa ongelmaa. "Kolmas sektori" voitaisiin hyvin laskea pöhöttyneeseen julkiseen sektoriin, koska se rahoitetaan 90 % verovaroin. "Kolmatta sektoria" hokevat poliitikot ovat huomanneet virkapaikkojensa paisuttavan kuntien ja valtion työntekijöiden lukumäärää, joten julkisia palveluita tuottavia työntekijöitä siirretään kolmannelle sektorille. Kuntien ja valtion budjeteissa tämä näkyy siten, että "Henkilöstömenot"-segmentistä siirretään rahaa "Avustukset"-segmentille.

Toki Keskustapuoluekin on pöhöttänyt virkakoneistoa maaseudulla terveiden elinkeinojen kustannuksella, mutta kyllä pääkaupungissa on se varsinainen virastopöhö joka lakkauttaa mielummin maaseudun varuskuntineen, posteineen ja asemineen ennemmin kuin itsensä.

Quote- Tutkija Timo Aron muuttoliikeanalyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013.

Tuolla aikavälillä maaseudun ihmisiä sekä maahanmuuttajia on pakattu kasvukeskuksiin, mutta kasvukeskuksien saati Suomen taloudet eivät vaan ole lähteneet nousuun. Päinvastoin.

Quote from: HDRisto on 21.08.2014, 09:47:10
Miksi palata kotiseudulleen asumaan jonnekin syrjään kaikesta. Ensiksi joudut hankkimaan sen tarpeettoman ja helvetin kalliin paskankäsittelysysteemin jos aiot elää jotenkin nykyaikaisesti.

Aivan kuin ihmiset haluttaisiin ajaa pois maaseudulta, päätellen siitä että vielä kymmenenkään vuoden jälkeen ei ole vielä päästy eroon haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta eli epäonnistuneesta "paskalaista". Lain aikoinaan esitellyt ex-ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp) on mökkiään rakentaessaan huomannut (http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288336333191.html) lain kelvottomuuden. Hän katsoo tulleensa virkamiesten höynäyttämäksi.

Quote
Joku tosimies voi maalle muuttaa, mutta sitten onkin taas yksi peräkammarinpoika ja ikänsä ilman naista.

Peräkammarin poikia ja tyttöjä on kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla.

Quote from: Heikki Luoto on 21.08.2014, 10:40:07
Aivan kuin ihmiset haluttaisiin ajaa pois maaseudulta, päätellen siitä että vielä kymmenenkään vuoden jälkeen ei ole vielä päästy eroon haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta eli epäonnistuneesta "paskalaista". Lain aikoinaan esitellyt ex-ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp) on mökkiään rakentaessaan huomannut (http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288336333191.html) lain kelvottomuuden. Hän katsoo tulleensa virkamiesten höynäyttämäksi.

Eiköhän tuo ole tyypillistä poliittisen vastuun väistämistä.  Enestam ei ymmärtänyt, minkä allekirjoitti, eikä viitsinyt/ehtinyt ottaa selvää, kun tärkeämmät asiat, kuten svensk-finlandin edunvalvonta, painoivat päälle.

Jos Enestam olisi tosissaan virkamiehen tietoisesta harhautuksesta, hän olisi nostanut virkavirhesyytteen.  Nyt hän vain narisee anonyymin virkamiehen tekemisestä, jolloin kunnianloukkaussyytettäkään ei ole odotettavissa.  Ja suomenruotsalaiset(kin) maajussit taputtaa.

Kaikki vaan monikulttuuriseen Helsinkiin asumaan mahdollisimman ahtaasti, siellähän ne kaverit, palvelut ja naiset on. Loppu Suomi voidaan myydä sitten Venäjälle, eihän meille sille mitään käyttöä ole anyways.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 21.08.2014, 01:29:10

Quote
KAIKKEIN kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät.
Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html

Vastaa omia havaintojani. Mistähän tämä maalaisjärki on peräisin?

Maajusseilla on ainakin ainutlaatuinen näppituntuma herediteettiin: esim. heillä voi olla selvä muisto siitä, että tilan kaikkien aikojen parhaan lypsäjän Mansikin tytär Piparjuuri oli myös muita parempi. Friisiläiset ovat lypsykarjarotu, herefordit lihakarjaa. Jne. Maanviljelijöillä on mahdollisuus puhua perinnöllisyydestä ilman että kukaan loukkaantuu, hehän siis jopa harjoittavat rodunjalostusta karjan ja kasvien suhteen. Ja saavat vielä tästä hyvästä Valio-diplomeja seinille! Maajussia saattaa ihmistenkin suhteen alkaa askarruttaa, mille maailma näyttäisi, jos ihmisillä olisi yhtä lailla eroja kuin lehmilläkin. Maitokartonki- ja jauhelihapakkausihmisten taas on huomattavasti helpompi pitää mielensä puhtaana ja aurinkoisena.

Maanviljelijöillä on myös jonkinlainen tuntuma monipäisen talouden tehokkaaseen hoitoon. Heillä on selvä näkemys siitä, etteivät he ole karhun tai sudenruokintabisneksessä, vaan tarkoitus on harjoittaa karjanhoitoa. Hirvet ja oravat sun muut rotat eivät ole karjaa. Karjan veemäisemmille yksilöille annetaan kaksi yritystä parantaa tapansa, jonka jälkeen ne laitetaan autoon.

Ja kaukana kaikesta oppii tietenkin tuntemaan yhteistyön ja luottamuksen arvon.

Maakuntakeskukset ylipäätään pärjäävät. Esim jopa väestökatoa potevissa Etelä-Savossa ja Kainuussa silti Mikkelin ja Kajaanin väkiluku on noussut muutenkin kuin kuntaliitosten kautta. Toisin sanoen, ei ole olemassa mitään Helsinki vs muu Suomi vastakkainasettelua vaan pikemminkin kasvukeskukset vs syrjäseudut.

Esim Oulun väkiluku kasvoi takavuosina suhteellisesti jopa pk-seutua nopeammin. Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms

Quote from: huhha on 21.08.2014, 15:57:01

Quote from: kriittinen_ajattelija on 21.08.2014, 01:29:10

Quote
KAIKKEIN kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät.
Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html

Vastaa omia havaintojani. Mistähän tämä maalaisjärki on peräisin?

Maajusseilla on ainakin ainutlaatuinen näppituntuma herediteettiin: esim. heillä voi olla selvä muisto siitä, että tilan kaikkien aikojen parhaan lypsäjän Mansikin tytär Piparjuuri oli myös muita parempi. Friisiläiset ovat lypsykarjarotu, herefordit lihakarjaa. Jne. Maanviljelijöillä on mahdollisuus puhua perinnöllisyydestä ilman että kukaan loukkaantuu, hehän siis jopa harjoittavat rodunjalostusta karjan ja kasvien suhteen. Ja saavat vielä tästä hyvästä Valio-diplomeja seinille! Maajussia saattaa ihmistenkin suhteen alkaa askarruttaa, mille maailma näyttäisi, jos ihmisillä olisi yhtä lailla eroja kuin lehmilläkin. Maitokartonki- ja jauhelihapakkausihmisten taas on huomattavasti helpompi pitää mielensä puhtaana ja aurinkoisena.

Maanviljelijöillä on myös jonkinlainen tuntuma monipäisen talouden tehokkaaseen hoitoon. Heillä on selvä näkemys siitä, etteivät he ole karhun tai sudenruokintabisneksessä, vaan tarkoitus on harjoittaa karjanhoitoa. Hirvet ja oravat sun muut rotat eivät ole karjaa. Karjan veemäisemmille yksilöille annetaan kaksi yritystä parantaa tapansa, jonka jälkeen ne laitetaan autoon.

Ja kaukana kaikesta oppii tietenkin tuntemaan yhteistyön ja luottamuksen arvon.

Maajussit sun muut syrjäseutulaiset on myös vahvasti yhteisöllisiä ja ns. juurellisia, usein heidän sukulaiset on saattanut viljellä lähiseuduilla satoja vuosia. Heillä on vahva identiteetti keitä he on ja mistä he tulevat, ja he tietävät että somalit ei kuulu siihen tarinaan. Heillä oma omaa maata ja reviiriä ja he on tottuneet puolustamaan sitä vaikka asein, esim. jotain susia vastaan.

Kaupungeissa taas ihmisistä tulee yksinkertaisia juurettomia individualisteja jolle joku viikko sitten Afrikasta tullut saattaa olla läheisempi kuin suurin osa serkuista.

Quote from: -PPT- on 21.08.2014, 16:19:07
.... Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms.

Tuo pistää miettimään että onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista että työttömät pakkautuvat kaupunkeihin? Epäilen että ei.
Kaupungissa työtön kun on totaalisen tuottamaton, kerrostaloluukussa sossun ruokittavana, turhautuneena ja lopulta mielenterveyspotilaana.
Maalla sentään on jotain tekemistä; puusavottaa, marja-, ja sienimetsää, metsästystä ja kalastusta, satunnaista naapuriapuakin ehkä tarvitaan jne. Kaikki tuo auttaa yhteiskuntaa, ja ihminen pysyy terveempänäkin maalla.

Siis eikö Helsingin muuttovoitto ollut mamupohjainen?

Quote from: Goman on 21.08.2014, 17:51:22

Quote from: -PPT- on 21.08.2014, 16:19:07
.... Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms.

Tuo pistää miettimään että onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista että työttömät pakkautuvat kaupunkeihin? Epäilen että ei.
Kaupungissa työtön kun on totaalisen tuottamaton, kerrostaloluukussa sossun ruokittavana, turhautuneena ja lopulta mielenterveyspotilaana.
Maalla sentään on jotain tekemistä; puusavottaa, marja-, ja sienimetsää, metsästystä ja kalastusta, satunnaista naapuriapuakin ehkä tarvitaan jne. Kaikki tuo auttaa yhteiskuntaa, ja ihminen pysyy terveempänäkin maalla.

Niin, onhan maalla metsiä ja marjoja, mutta siellä ei ole pillua. Kukaan ei viihdy pitkään semmoisessa paikassa missä ei ole pillua.

Toisekseen, ihminen joka asuu vaikkapa Kuhmon, Lieksan, Keuruun tms paikkakunnan keskustassa niin hän ei todellakaan asu missään maalla vaan taajamassa ja suurin osa väestöstä tuonkaltaisilla paikkakunnilla asuu noissa kirkonkylissä tai keskustataajamissa. Se, että ympärillä saattaa olla 100km erämaata ei silti muuta sitä asiaa että noiden paikkakuntien keskustat ovat taajamia eikä niissä usein ole muuta tekemistä kuin nimenomaan se kaljanlitkittäminen.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 21.08.2014, 16:32:23
Maajussit sun muut syrjäseutulaiset on myös vahvasti yhteisöllisiä ja ns. juurellisia, usein heidän sukulaiset on saattanut viljellä lähiseuduilla satoja vuosia.

Nojoo, tämä on varmaan se tärkein tekijä. Maalaisilla on parempi käsitys siitä, mitä on omistaa maata ja tehdä työtä sitä parantaakseen. Ajan saatossa näkee kättensä työn jäljet, ja yhteen jos toiseen paikkaan liittyy lukuisia tarinoita. Harvemmin on kirjoitettu rakkaudenylistyksiä omaa taloa kohtaan, mutta jotain voi päätellä siitäkin, millä vauhdilla epäkelvoiksi havaitut isäntäkokelaat ottavat lähtöä talon pihasta folkloristisissa tarinoissa.

Quote from: hiljainen tukija on 21.08.2014, 19:23:48

Quote from: Goman on 21.08.2014, 17:51:22

Quote from: -PPT- on 21.08.2014, 16:19:07
.... Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms.

Tuo pistää miettimään että onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista että työttömät pakkautuvat kaupunkeihin? Epäilen että ei.
Kaupungissa työtön kun on totaalisen tuottamaton, kerrostaloluukussa sossun ruokittavana, turhautuneena ja lopulta mielenterveyspotilaana.
Maalla sentään on jotain tekemistä; puusavottaa, marja-, ja sienimetsää, metsästystä ja kalastusta, satunnaista naapuriapuakin ehkä tarvitaan jne. Kaikki tuo auttaa yhteiskuntaa, ja ihminen pysyy terveempänäkin maalla.

Niin, onhan maalla metsiä ja marjoja, mutta siellä ei ole pillua. Kukaan ei viihdy pitkään semmoisessa paikassa missä ei ole pillua.

Miten saada naiset pysymään maalla/syrjäseuduilla, siinäpä pähkinä purtavaksi. Monet naiset kun on varsin "hienohelmoja" jotka tv:n avaraa luontoa lähemmäksi luontoa halua mennä.

Miehille sinällään syrjäseuduilla/maalla asuminen ei kovin suuri ongelma ole.

Quote from: -PPT- on 21.08.2014, 19:27:04
Toisekseen, ihminen joka asuu vaikkapa Kuhmon, Lieksan, Keuruun tms paikkakunnan keskustassa niin hän ei todellakaan asu missään maalla vaan taajamassa ja suurin osa väestöstä tuonkaltaisilla paikkakunnilla asuu noissa kirkonkylissä tai keskustataajamissa. Se, että ympärillä saattaa olla 100km erämaata ei silti muuta sitä asiaa että noiden paikkakuntien keskustat ovat taajamia eikä niissä usein ole muuta tekemistä kuin nimenomaan se kaljanlitkittäminen.

Keuruu on ihan omassa sarjassaan tervehenkisten vapaa-ajanviettotapojen suhteen, jos ei vierasta hihhulointia. Siellä mannetkin on enimmäkseen raittiita ja työssäkäyviä.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 21.08.2014, 20:32:39
Miten saada naiset pysymään maalla/syrjäseuduilla, siinäpä pähkinä purtavaksi. Monet naiset kun on varsin "hienohelmoja" jotka tv:n avaraa luontoa lähemmäksi luontoa halua mennä.

Semmoiset sanat kuin "luomuviljely" ja "permakulttuuri" villitsee tietyn naissegmentin. Mikään ei ole naisten välisessä statuskilpailussa coolimpaa kuin blogata täydellisestä elämästä maalaisidyllistä. Oman maan luomuruualla kasvavia pilttejä, kaakattavia kanoja, kellarit täynnä hilloja ja mehuja. Kovimmilla mimmeillä on vielä pari kuttua.

Maalla pysyminen ei ole kaikille se vaihtoehto, ja stadin pahimmat cityvihreät kaupunkikulttuuri-intoilijat ovatkin junantuomia. Kaupunkilainen sopeutuu helpommin ihannoimaansa maalaiselämään kuin paluumuuttaja, joka on koko nuoruutensa hinkunut maalta pois. Perinteinen väylä emännän löytämiseen on ottaa joku eko- tai bio- alkuista opiskeleva harjoittelijatyttö.

Hevostilojen isännillä on emäntäehdokkaita jonoksi asti, mutta se tuotantosuunta vaatii jo melkoista varakkuutta.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 21.08.2014, 20:32:39

Quote from: hiljainen tukija on 21.08.2014, 19:23:48

Quote from: Goman on 21.08.2014, 17:51:22

Quote from: -PPT- on 21.08.2014, 16:19:07
.... Monet nuoret muuttivat syrjäisistä pohjoisen kylistä Ouluun asumaan vaikka työ- tai opiskelupaikasta ei olisi ollut tietoakaan. Oulussa vaan on paljon mukavempi asua, vaikka työttömänäkin, kuin jossain Posiolla yms.

Tuo pistää miettimään että onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista että työttömät pakkautuvat kaupunkeihin? Epäilen että ei.
Kaupungissa työtön kun on totaalisen tuottamaton, kerrostaloluukussa sossun ruokittavana, turhautuneena ja lopulta mielenterveyspotilaana.
Maalla sentään on jotain tekemistä; puusavottaa, marja-, ja sienimetsää, metsästystä ja kalastusta, satunnaista naapuriapuakin ehkä tarvitaan jne. Kaikki tuo auttaa yhteiskuntaa, ja ihminen pysyy terveempänäkin maalla.

Niin, onhan maalla metsiä ja marjoja, mutta siellä ei ole pillua. Kukaan ei viihdy pitkään semmoisessa paikassa missä ei ole pillua.

Miten saada naiset pysymään maalla/syrjäseuduilla, siinäpä pähkinä purtavaksi. Monet naiset kun on varsin "hienohelmoja" jotka tv:n avaraa luontoa lähemmäksi luontoa halua mennä.

Miehille sinällään syrjäseuduilla/maalla asuminen ei kovin suuri ongelma ole.

Hevoset!
Aika moni nainen on valmis asumaan maalla jos vain voi pitää hevosia. Ainakin meillä päin joka kylällä on useita taloja, joissa nuorehkolla naisihmisellä on hevosia. Pientiloista/ taloista hevosenpitomahdollisuudella on hurja kysyntä.

Quote from: kriittinen_ajattelija on 21.08.2014, 16:32:23
Maajussit sun muut syrjäseutulaiset on myös vahvasti yhteisöllisiä ja ns. juurellisia, usein heidän sukulaiset on saattanut viljellä lähiseuduilla satoja vuosia. Heillä on vahva identiteetti keitä he on ja mistä he tulevat, ja he tietävät että somalit ei kuulu siihen tarinaan. Heillä oma omaa maata ja reviiriä ja he on tottuneet puolustamaan sitä vaikka asein, esim. jotain susia vastaan.

Totta puhut. Minun sukuni on todistettavasti asunut tällä samalla paikalla vuodesta 1797, enkä aio perinnettä katkaista. Täällä vielä autetaan naapuria pikku töissä ilman että täytyisi aina olla rahapussi leveällä, vaan luotetaan siihen että myöskin itse saa tarvitessaan apua. Toivottavasti lapseni jatkaa viitoittamallani tiellä

Ei taida hevosharrastus kuitenkaan olla sieltä halvimmasta päästä?. Varsinkin jos ns. tyhjästä aloittaa ja tallit ym. pitää erikseen rakentaa. "Syö kuin hevonen"..

Quote from: ekto on 21.08.2014, 18:53:29
Siis eikö Helsingin muuttovoitto ollut mamupohjainen?

On se osittain.Tossahan puhutaan "suomalaisista" ja lehdistö laskee mamutkin "suomalaisiksi".

Kuka tästäkin ottaa hyödyn kun kaikki pitää saada asumaan kaupunkeihin? Ei tarvitse olla mikään kovin viisas ymmärtääkseen että koko Suomen pitäminen asuttuna olisi kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin tämä. Mutta tähän tilaan haluaa ajaa Suomen tietyt porukat. Keitä he ovat?

Maaseudulla ja luonnon lähellä ei kukaan täysipäinen äänestä Vihreitä koska he tajuavat ettei se porukka ymmärrä luonnosta ja sen lähellä elämisestä yhtään mitään ja sattuneesta syystä juuri niillä seuduilla on heidän kannatuksensakkin kaikkein pienintä. Korkeintaan löytyy näitä Susi Pulliaisia jotka tykkäävät katsoa jäniksiä kopista kuusen latvasta. Ja luonnollisesti sitten jos näkyy jotain epämiellyttävää joka sotii omaa kasvissyöntiruokavaliota vastaan, kuten kettu joka tulee syömään sen jäniksen voi mennä siksi aikaa syömään itse puolukoita kuusen juurelta kunnes voi taas katsoa luontoa sen kaikessa kauneudessaan ilman noita ikäviä juttuja joita ei ole edes olemassa. Sitten päästään puolueen tärkeisiin asioihin, kuten siihen että kukaan ei saa omistaa omaa autoa. Sen käytöstä ja ylläpidosta on tehty tuon sakin toimesta niin kallista ja epämiellyttävää kuin vaan on mahdollista. Mutta mikäpä tehdessä, siellä missä heitä kannatetaan ja äänestetään pääsee kulkemaan raitiovaunulla tai bussilla helposti eikä omaan autoon ole mitään tarvetta. Ongelma vaan siinä on se, että he eivät tiedä että Suomea on muuallakin kuin Helsingissä, Turussa tai Tampereella ja siellä tuo ei enää toimikkaan ihan samalla tavalla. Hyvä lisäys heidän saavutuksiin oli tämä uusi laki joka kieltää tukemasta noita syrjäseutujen bussivuoroja. Mitä tästä sitten on seurannut, no niitä ei enää ajeta. On siis pakko omistaa oma auto. No sen omistus on tehty aivan yli kalliiksi ja mitä siitä seuraa? Ihmisten pitää muuttaa suuriin kaupunkeihin. Samalla he ovat tehneet kaikkensa tuhotakseen Suomen teollisuuden joten sen kaltaisia työpaikkoja ei enää ole siellä missä niitä ennen oli. Nyt löytyy näitä Hesburgerin myyjä tyylisiä töitä enää ja ne ovat luonnollisesti siellä missä asuu suurin osa ihmisistäkin eli suurissa kaupungeissa. Samalla puolue saa heidän jälkeläisistään potentiaalisia uusia äänestäjiä 20-30 vuoden päästä jos heidät on onnistuttu tarpeeksi hyvin vieroittamaan kaikesta siteestä Kehä-III ulkopuolelle. Silloin on hyvä näyttää kuvaa merimetsosta ja kerto että se on niin kovin uhanalainen ja kannan pitää olla vähintään 200 000 yksilöä jotta sitä voi yhtään verottaa. Tämä menee tietysti oikein hyvin läpi sille cityvihreälle tytölle jonka kosketus luontoon tapahtuu katselemalla torilla lokkeja jotka syö läheisen grillin asiakkaiden tiputtamia käärepapereita.

Siellä suuressa kaupungissa asuessaan pääsee myös auttamaan toista tärkeää kansanryhmää, nimittäin jo valmiiksi rikkaita jotka ovat hädässä ja tarvitsevat vielä lisää. Suomessa ei tällä hetkellä ole montaa asiaa mikä olisi tuottoisampaa kuin rakentaa halvan ulkomaisen työvoiman avulla PK-seudulle ylihintaisia asuntoja joihin saadaan sitten asutettua nämä ulkomailta tulevat kulttuurin rikastuttajat sekä maalta työnperässä pakkomuutetut ihmiset. Tämä takaa sen, että asuntojen hinnat jatkavat vaan nousuaan ja lisää rahaa on kiva kääriä. Kuplasta ei tietenkään tarvitse kuulla puhuttavankaan. Mikä kupla se sellainen on jossa saat muualta eteläisestä Suomesta omakotitalon samaan rahaan kuin PK-seudulta yksiön? Itä- ja pohjois-Suomesta saisikin sitten jo toisenkin samaan rahaan.

Quote from: HDRisto on 22.08.2014, 09:26:53
Ei taida hevosharrastus kuitenkaan olla sieltä halvimmasta päästä?. Varsinkin jos ns. tyhjästä aloittaa ja tallit ym. pitää erikseen rakentaa. "Syö kuin hevonen"..

+- kymmenkunta kiloa heinää päivässä ja rehut päälle. Progressit taitaa kustantaa 13-14e/25kg, suolakiviä, vitamiineja jne. Olisko satanen kuussa mitä menee ruokiin. Lääkintä, kengitys jne sitten kalliimpaa. Ja kaikenlaista tilpehööriä löytyy niin paljon kuin lompakko kestää. Sanotaan nyt nopeasti että parilla tonnilla vuodessa voi tulla toimeen. Huonompi tuuri niin kolme ei riitä. Tämä siis per hepo. Yleensä niitä on useampia.

QuoteEi tarvitse olla mikään kovin viisas ymmärtääkseen että koko Suomen pitäminen asuttuna olisi kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin tämä.

Miksi maaseutu tulisi pitää keinotekoisesti asuttuna? Missä on parhaat elinmahdollisuudet, niin sinne ihmiset keskittyvät asumaan. Keskittymien välillä joutaa hyvin olla laajojakin asumattomia alueita. Ei kukaan estä maaseudun idyllissä asumista, mutta silloin on oltava valmis tinkimään esimerkiksi palveluista.

Itse asiassa, keskikokoisissakin kaupungeissa julkinen liikenne on usein, jos ei olematonta, niin ainakin hyvin kehnoa ja harvaa. Tämä ainakin on sanottavissa omista kokemuksistani Kouvolassa ja Vaasassa. Samaten esim Lohjalla Helsinkiin menevät bussit hoitavat samalla paikallisliikenteen tehtäviä.

Vaikka vakituisten asukkaiden määrä maalla väheneekin, niin rakennettuja tontteja ja huviloita on enemmän. Kuvitelkaa maaseutua, jossa mökkiläiset eivät juuri toisiaan tunne, eikä vakituisia asukkaita ole. Siellä on rosvon aika helppo tyhjentää mökit tavarasta. Nyt ne jäljellä olevat maatilan omistajat ovat tärkeämpiä kuin koskaan. He auraavat mökkitiet talvella ja auttavat auton pyörähdettyä ojaan. Maaseutu ei ole "autioitumassa", vaikka vakituiset asukkaat vähenevätkin. Enneminkin maaseutu on "urbanisoitumassa", kaikenlaista aurinkopaneelia ja valovälkytintä tulee joka niemeen, lahteen ja kukkapenkkiinkin. Jotta asiat sujuisivat hyvin kaupunkilaisten mökeillä, maaseudun asukkaat ovat tarpeen.

Lukion jälkeen nuoret hakeutuvat opiskelupaikkoihin, jotka sattumoisin sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Heidän tulevat työnantajansa sijoittautuvat suuriin kaupunkeihin työvoiman saatavuuden, liikenneyhteyksien ja suhteellisen matalan kunnallisveron houkuttelemina.

Tätä kuviota on vaikea muuttaa.

Quote from: VeePee on 22.08.2014, 11:32:44

QuoteEi tarvitse olla mikään kovin viisas ymmärtääkseen että koko Suomen pitäminen asuttuna olisi kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin tämä.

Miksi maaseutu tulisi pitää keinotekoisesti asuttuna? Missä on parhaat elinmahdollisuudet, niin sinne ihmiset keskittyvät asumaan. Keskittymien välillä joutaa hyvin olla laajojakin asumattomia alueita. Ei kukaan estä maaseudun idyllissä asumista, mutta silloin on oltava valmis tinkimään esimerkiksi palveluista.

Nythän maaseutua autioitetaan aivan samoin "keinotekoisesti".

Maalaisromatiikka on eri asia kuin toimeentulo maaseudulla.

Täällä ollaan hanakasti Hesburgerin myyjien tai kaupunkilaisten kimpussa, mutta todellisuudessa juuri nämä Hesburgerin myyjät maksavat maalaisten ja erityisesti maanviljleijöiden palkat. Tarkkaan ottaen nämä Hesburgerin ja McDonaldsin myyjät ovat hankkineet viljelijöille myös heidän nykyisen omaisuutensa - ei ne farmareiden maatilat ja pellot heidän oman työnsä tulosta ole.

Kaupunkien ja taajamien palkansaajat maksavat yli 4.000 miljoonaa euroa pelkkiä maataloustúkia vuodessa. Se tarkoittaa 2.000 euron lisäveroa jokaiselle palkansaajalle. Tämän päälle maaseutuun haaskataan muita tukiaisia ainakin 5.000 miljoonan euron arvosta vuodessa. Ei ole vaikea löytää maaseutukuntia, joiden palveluista puolet on kaupunkilaisten tukiaisia.

Nämä tukiaiset ovat suuri syy siihen, että kaupungeissa joudutaan tinkimään palveluista ja asumistasosta. Tässä eriarvoisuudessa on mitä suurimmassa määrin kysymys oikeudenmukaisuudesta. Miksi kaikkien kuntien, maalaisten ja viljelijöiden ei tarvitse tulla toimeen omalla työllään vaan kaupunkilaisten pitää maksaa heidän menonsa - omien ja omien perheidensä menojen lisäksi?

Suomen tulevaisuus on kiinni siinä, miten nämä epäoikeudenmukaisuudet korjataan. Rahaa ei ole viskeltäväksi kaikille halukkaille vaan kaikkien on tultava huomisen Suomessa toimeen omillaan, jos on terve ja työkykyinen.

Koko maa-ja metsätalous sekä niiden jättimäinen tukiaissirkus kaipaa perusteellista remonttia.

Täällä kehuttiin viljelijöiden penseyttä maahanmuuttoa kohtaan. Todellisuudessa viljelijät tulevat neljä kertaa kalliimmiksi palkansaajille kuin maahanmuuttajat, jotka hekin maksavat liikaa. Jos rahaa pitää säästää niin on syytä aloittaa maaseudulta.

Quote from: Pyöräilijä on 22.08.2014, 17:05:06
Maalaisromatiikka on eri asia kuin toimeentulo maaseudulla.

Täällä ollaan hanakasti Hesburgerin myyjien tai kaupunkilaisten kimpussa, mutta todellisuudessa juuri nämä Hesburgerin myyjät maksavat maalaisten ja erityisesti maanviljleijöiden palkat. Tarkkaan ottaen nämä Hesburgerin ja McDonaldsin myyjät ovat hankkineet viljelijöille myös heidän nykyisen omaisuutensa - ei ne farmareiden maatilat ja pellot heidän oman työnsä tulosta ole.

Kaupunkien ja taajamien palkansaajat maksavat yli 4.000 miljoonaa euroa pelkkiä maataloustúkia vuodessa. Se tarkoittaa 2.000 euron lisäveroa jokaiselle palkansaajalle. Tämän päälle maaseutuun haaskataan muita tukiaisia ainakin 5.000 miljoonan euron arvosta vuodessa. Ei ole vaikea löytää maaseutukuntia, joiden palveluista puolet on kaupunkilaisten tukiaisia.

Nämä tukiaiset ovat suuri syy siihen, että kaupungeissa joudutaan tinkimään palveluista ja asumistasosta. Tässä eriarvoisuudessa on mitä suurimmassa määrin kysymys oikeudenmukaisuudesta. Miksi kaikkien kuntien, maalaisten ja viljelijöiden ei tarvitse tulla toimeen omalla työllään vaan kaupunkilaisten pitää maksaa heidän menonsa - omien ja omien perheidensä menojen lisäksi?

Suomen tulevaisuus on kiinni siinä, miten nämä epäoikeudenmukaisuudet korjataan. Rahaa ei ole viskeltäväksi kaikille halukkaille vaan kaikkien on tultava huomisen Suomessa toimeen omillaan, jos on terve ja työkykyinen.

Koko maa-ja metsätalous sekä niiden jättimäinen tukiaissirkus kaipaa perusteellista remonttia.

Täällä kehuttiin viljelijöiden penseyttä maahanmuuttoa kohtaan. Todellisuudessa viljelijät tulevat neljä kertaa kalliimmiksi palkansaajille kuin maahanmuuttajat, jotka hekin maksavat liikaa. Jos rahaa pitää säästää niin on syytä aloittaa maaseudulta.

Täälä on näköjään perjantaipulloja jo korkkailtu.

Quote from: Pyöräilijä on 22.08.2014, 17:05:06
Maalaisromatiikka on eri asia kuin toimeentulo maaseudulla.

Täällä ollaan hanakasti Hesburgerin myyjien tai kaupunkilaisten kimpussa, mutta todellisuudessa juuri nämä Hesburgerin myyjät maksavat maalaisten ja erityisesti maanviljleijöiden palkat. Tarkkaan ottaen nämä Hesburgerin ja McDonaldsin myyjät ovat hankkineet viljelijöille myös heidän nykyisen omaisuutensa - ei ne farmareiden maatilat ja pellot heidän oman työnsä tulosta ole.

Kaupunkien ja taajamien palkansaajat maksavat yli 4.000 miljoonaa euroa pelkkiä maataloustúkia vuodessa. Se tarkoittaa 2.000 euron lisäveroa jokaiselle palkansaajalle. Tämän päälle maaseutuun haaskataan muita tukiaisia ainakin 5.000 miljoonan euron arvosta vuodessa. Ei ole vaikea löytää maaseutukuntia, joiden palveluista puolet on kaupunkilaisten tukiaisia.

Nämä tukiaiset ovat suuri syy siihen, että kaupungeissa joudutaan tinkimään palveluista ja asumistasosta. Tässä eriarvoisuudessa on mitä suurimmassa määrin kysymys oikeudenmukaisuudesta. Miksi kaikkien kuntien, maalaisten ja viljelijöiden ei tarvitse tulla toimeen omalla työllään vaan kaupunkilaisten pitää maksaa heidän menonsa - omien ja omien perheidensä menojen lisäksi?

Suomen tulevaisuus on kiinni siinä, miten nämä epäoikeudenmukaisuudet korjataan. Rahaa ei ole viskeltäväksi kaikille halukkaille vaan kaikkien on tultava huomisen Suomessa toimeen omillaan, jos on terve ja työkykyinen.

Koko maa-ja metsätalous sekä niiden jättimäinen tukiaissirkus kaipaa perusteellista remonttia.

Täällä kehuttiin viljelijöiden penseyttä maahanmuuttoa kohtaan. Todellisuudessa viljelijät tulevat neljä kertaa kalliimmiksi palkansaajille kuin maahanmuuttajat, jotka hekin maksavat liikaa. Jos rahaa pitää säästää niin on syytä aloittaa maaseudulta.

Jos Suomen maatalous ajetaan alas kuten nyt tuntuu kovasti olevan yrityksenä, miten mahdamme pärjätä jos jonkinlainen suuri kriisi iskee? Jos olemme liikaa tuontiruoan varassa ja sen tulo syystä tai toisesta loppuu on edessä todella ankeat ajat. Muistaakseni tällä hetkellä Suomi ei tuota edes puolen vuoden elintarviketuotantoaan itse. Kohtuu ankea talvi tiedossa jos ei ole kesää lukuunottamatta vuodessa silloin mitään syötävää... Mielestäni emme voi luottaa että tästä hetkestä ikuisuuteen ei koskaan tule enää minkään sortin kriisiä ja ruokapulaa ei koskaan enää tule. Tuotannon aloittaminen kiireellisellä aikataululla tuskin myöskään on kovin helppo ja varma vaihtoehto enkä todellakaan laskisi sen toimimisen varaan yhtään mitään.

Maaseutu on myös paljon muutakin kuin maajussi heinä suussa pellonlaidassa tai poronhoitaja jossain jänkhällä mättään päällä naukkailemassa viinapulloaan. Maaseuduksi voinee laskea myös pääsääntöisesti 10-km päässä tai jopa allekkin kaupungista olevan asutuksen. Täällä asuu esimerkiksi lapsiperheitä ketkä haluavat lapsilleen toisenlaisen kasvuympäristön kuin mitä lähellä oleva kaupunki voi tarjota. Tai sinne voidaan myös muuttaa pelkästään rauhallisemman ja/tai tilavamman asuinympäristön takia. Veikkaisin että suurin osa maaseudulla asuvista on muita kuin maajusseja, eiköhän perus palkansaaja vie voiten selkeästi. Tapoja on paljon lisää myös näiden jo mainittujen lisäksi.

Tottakai maaseudulla asuminen on kaikin puolin kalliimpaa kuin kaupungissa, jos ei lasketa asunnon ostohintaa. Joudut maksamaan tienhoitomaksuja, kalliimmat vesi ja viemärimaksut kun ne asennetaan taloon, sähkölinjan vedot sekä internet kaapelit, eikä sovi unotaa tätä uutta "järkevää" jätevesilakia, joissain tapauksissa joutuu myös ostamaan esim lumilingon tai mönkiän suuremman alueen lumenluontia varten jne... Näistä kaikista maksaa kaupunkilainen vähemmän ja se on kohtuullista tottakai. Mutta tekemällä turhan päiten maaseudulla asumisen mahdottomaksi tai ainakin turhan vaikeaksi ei ole mitään järkeä. Ei tarvitse mennä montaakaan vuotta taaksepäin kun syrjäisemmillä seuilla oli vielä teollisuuttakin, esim sahoja, maatalouden jalostuspaikkoja (kuten sokeritehtaita, teurastamoja, leipomoita yms) jopa paperitehtaitakin. Nykyään ne lähinnä kasvavat sammalta.... Syitä tähän kirjoitin jo ensimmäisessä viestissäni.

Hyvänä esimerkkinä siitä miten taas muualla maksetaan kaupunkien elintaso on Helsinki johon voinee laskea nämä ympäryskunnatkin. Alueella ei tuoteta vientiin tuotteita paljoakaan suhteessa asukaslukuun jolla kuitenkin maksetaan käytännössä maan elintaso. Myymällä palveluita ristiin keskenään ei tuoteta järjestelmään yhtään lisää rahaa, se tulee käytännössä vienti teollisuudessa ja siitä suuri osa on muualla kuin PK-seudulla. Muu Suomi tulisi helposti taloudellisesti toimeen ilman Helsinkiä, mutta Helsinki ei ilman muuta Suomea. Toki tämä Helsinki on poikkeus mutta joka tapauksessa ei kaupunki itsessään ole mitenkään selvä asia nettomaksajana. Mielestäni tämä asia on paljon mutkikkaampi kuin pelkästään että kaupunki maksaa maaseudun harrastukset.

Quote from: Pyöräilijä on 22.08.2014, 17:05:06
Maalaisromatiikka on eri asia kuin toimeentulo maaseudulla.

Niinhän se menee, ovat yksi suurista kuppaajista. Sen lisäksi pakkoruotsin kustannukset sekä uusina mamutus sekä työttömien orjuuttaminen niin eipä valtion rahat enää riitäkään. Niinpä ottavat velkaa joka vuosi älyttömät määrät.
Nämä kun yhdistetään, korruptio on sitä luokkaa kun kaikki tahtovat omansa, ettei enää kansan enemmistölle niin riitäkään.

Quote from: Turhapuro on 22.08.2014, 18:25:03
Jos Suomen maatalous ajetaan alas kuten nyt tuntuu kovasti olevan yrityksenä, miten mahdamme pärjätä jos jonkinlainen suuri kriisi iskee? Jos olemme liikaa tuontiruoan varassa ja sen tulo syystä tai toisesta loppuu on edessä todella ankeat ajat. Muistaakseni tällä hetkellä Suomi ei tuota edes puolen vuoden elintarviketuotantoaan itse. Kohtuu ankea talvi tiedossa jos ei ole kesää lukuunottamatta vuodessa silloin mitään syötävää...

Nopeampi ja varmempi keino päästä eroon suomalaisista on jatkaa nykymalliin. Valtio velkaantuu, elintaso laskee, suomalaisilla ei enää varaa lisääntyäkään, korvataan paremmilla roduilla.

Quote from: Nikolas Ojala on 22.08.2014, 12:03:13
Lukion jälkeen nuoret hakeutuvat opiskelupaikkoihin, jotka sattumoisin sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Heidän tulevat työnantajansa sijoittautuvat suuriin kaupunkeihin työvoiman saatavuuden, liikenneyhteyksien ja suhteellisen matalan kunnallisveron houkuttelemina.

Tätä kuviota on vaikea muuttaa.

Jos tahdottaisiin säästöjä niin toimistotöistä suuri osa voitaisiin muuttaa etätöiksi. Tällöin kaikki valtion virastot yms. turhuudet muuttuisi hajasijoitetuiksi. Mutta eivät tahdo säästöjä.
Kenestäpä se ei olisi kiva asustella luonnon rauhassa, mitään syytäkään ei ole etteikö voisi osan kansaa antaa asua missä huvittaa. Vaan tiukka kontrolli tahdotaan pitää, alistaa kansaa jne.

Kuinkas paljon se olikaan nykypäivänä maataloudesta elantonsa saavien osuus? Mahtaako olla pari prosenttia? Varsinaisella maaseuduksi luettavalla alueella asuu hyvin pieni vähemmistö ihmisistä. Suurin osa kasvukeskusten ulkopuolella elävistä ihmisistä asuu jossain Kiteen tai Kuhmon yms kaltaisten pikkupaikkakuntien keskustaajamissa. Siis taajamissa ja niissäkin taajamissa suuri osa asuu kerrostaloissa ja niissäkin taajamissa on samat s- ja K-kaupat kuin muuallakin. Hyvässä lykyssä jopa lidli. Juottoloita on ne 2-3 joissa tapetaan aikaa ja joskus myös toisiansa.

Quote
[guote]Jos Suomen maatalous ajetaan alas kuten nyt tuntuu kovasti olevan yrityksenä, miten mahdamme pärjätä jos jonkinlainen suuri kriisi iskee? Jos olemme liikaa tuontiruoan varassa ja sen tulo syystä tai toisesta loppuu on edessä todella ankeat ajat.

Kaikella kunnioituksella, mutta tämä on hölynpölyä.

Farmarit eivät tuota mitään ilman öljyä ja sähköä. Traktorit, puimurit, lypsykoneet ja kaikki muut maatalouden koneet ja laiteet nielevät valtavasti öljyä, joka tuodaan Suomeen ulkomailta jokaista millilitraa myöten. Sähköstäkin 20 prosenttia on ostettava ulkomailta, kiitos Matti Vanhasen urakoinnin ydinvoimaa vastaan 1993.

Myös elintarviketeollisuus tarvitsee öljyä, samoin kaikki liikenne ja kuljetus, varastointi ja kaupankäynti. Ruoka loppuu kun öljy loppuu.

Toiseksi ruokaa on helpppo varastoida. Aivan tavallisessa hernekeittopurkissa voi helposti olla 2 vuoden käyttöaika. Kuivatavarana saa talteen niin maitoa, kalaa kuin lihaa vuosikausiksi.

On  myös muistettava, että maatalous on Suomessa erittäin tehoton, haaskaava ja tuhlaileva, koska sitä on aina rakennettu talonpoikien eikä asiakkaiden ehdoilla. Maatalous on poliitikkojen luoma Valco-talous, jossa tehokkuus, tuottavuus ja kannattavuus ovat sivuseikka.  Sama määrä ruokaa saataisiin Suomessa puolella rahalla, jos vapaan kaupan ja kilpailun annettaisiin tehdä maataloudessa tehtävänsä.

Quote
Maaseutu on myös paljon muutakin kuin maajussi heinä suussa pellonlaidassa tai poronhoitaja jossain jänkhällä mättään päällä naukkailemassa viinapulloaan. Maaseuduksi voinee laskea myös pääsääntöisesti 10-km päässä tai jopa allekkin kaupungista olevan asutuksen. Täällä asuu esimerkiksi lapsiperheitä ketkä haluavat lapsilleen toisenlaisen kasvuympäristön kuin mitä lähellä oleva kaupunki voi tarjota.

Näin varmasti on, eikä siihen ole kenelläkään nokan koputtamista. Jokainen asukoon, missä haluaa.

Minä puhuin rahasta ja tukiaisista, enkä lainkaan ymmärrä, että kaupunkilaisten tulee maksaa terveiden ja työkykyisten viljelijöiden tai maalaisten eläminen ja asuminen. Kuten sanoin Suomesta ei ole vaikea löytää kuntia, joiden palveluista esimerkiksi pääkaupunkiseutulaiset maksavat jo puolet kunnallisina tulonsiirtoina. Pääkaupunkiseudun kolme suurinta kuntaa maksavat näitä kuntien tulontasauksia yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos kuntalaisten verotulot eivät riitä menoihin, pitää jostain karsia eikä kurkottaa kättä toisten suomalaisten taskuun.

Suomi on syvästi rappion tiellä, jos täältä löytyy väkeä, jonka mielestä yksien työssäkäyvien suomalaisten pitää maksaa toisten terveiden ja työkykyisten laskut. Ja en puhu nyt mustalaisista. Jokainen ansaitkoot omat tulonsa aivan itse ja asukoot ja eläkööt onnellisena, missä lystää.

Quote from: Pyöräilijä on 23.08.2014, 11:16:50
Suomi on syvästi rappion tiellä, jos täältä löytyy väkeä, jonka mielestä yksien

Maalaisten lisäksi maksellaan hupia ruotsalaisille, joita koulutetaan yli kykyjen sekä aina kasvavalle virkakyöstiarmeijalle.

En tiedä mistä sana virkakyösti on tullut (tietäneekö kukaan?, tämä siis ei ole retorinen kysymys vaan oikea ihmetyksen aihe) , mutta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti
wikipedia kertoo kyöstin olevan suomalainen muoto nimestä gustav.
Gustav kyllä kertoo osaamattomuudesta kun jonkin kenraalin juttuja uutisista lukee  ;D
Kenraali joka vihollismaan, suomalaissukupolvia tuhonneen sellaisen, kanssa tahtoo yhteistä puolustusta  ;D Ei sillä etteikö näitä vihollisen kannattajia, suomalaisia vihaavia olisi koko eduskuntakin täynnä.

Ikävä kyllä kyösti on sellainen sukupuolittunut nimi, mikä ei kerro siitä miten virkaviktuuriat syö työntekijöitten pöydästä lihat ja jättää pelkät herneet jäljelle.

Täällä Oulun nurkilla oli kymmenkunta vuotta sitten muodissa puhua kyöstistä merkityksellä tuntematon mieshenkilö. Vastakohta "jäsenelle" joka on tuttu. "Kolme jäsentä tuli eilen puoliltaöin lähibaariin, niillä oli joku kyösti kuskina."

Quote from: HDRisto on 22.08.2014, 09:26:53
Ei taida hevosharrastus kuitenkaan olla sieltä halvimmasta päästä?. Varsinkin jos ns. tyhjästä aloittaa ja tallit ym. pitää erikseen rakentaa. "Syö kuin hevonen"..

Meidänkin kylällä aika köyhä perhe (asuu vuokralla okt:ssa) pitää hevosta (makkaratehdaskunnossa oleva kaakki) vanhassa navetassa.

Quote from: Maatiaisjuntitar on 23.08.2014, 13:11:07

Quote from: HDRisto on 22.08.2014, 09:26:53
Ei taida hevosharrastus kuitenkaan olla sieltä halvimmasta päästä?. Varsinkin jos ns. tyhjästä aloittaa ja tallit ym. pitää erikseen rakentaa. "Syö kuin hevonen"..

Meidänkin kylällä aika köyhä perhe (asuu vuokralla okt:ssa) pitää hevosta (makkaratehdaskunnossa oleva kaakki) vanhassa navetassa.

On sentään se navetta ollut valmiina. Uuden rakentaminen yhdelle meetwurstille olisikin kallista ja hankalaa. Paskakaivot ja rakennusluvat jne. Saisi eläinsuojelu- ja rakennustarkastajajista samanlaisen ikiriesan kuin HIVistä ja reumasta.

-

Quote
-Tyypillinen itsekäs ja hieman anarkistinen mielipide nimimerkki pyöräilijältä. Ymmärrän että sinua ei kiinnosta mikään muu kuin oma toimeentulosi, joten suosittelen Suomesta muuttamista johonkin matalamman verotuksen maahan.

Kiinnostavaa, että pidät itsekkäinä ja anarkisteina sitä työkansaa, joka maksaa kaikki tämän maan laskut.

Sinusta jokaisen rehellisen palkansaajan pitäisi siis asua ahtaasti, syödä vaatimattomasti  ja tinkiä elintasostaan, jotta voisi maksaa muiden laiska elämäntapa - ja tämä ei olisi sitten anarkismia. Miksi ei samantien oteta tänne kahta miljoonaa uutta afrikkalaista, joiden laskut työkansa voisi maksaa ollakseen epäitsekäs ja ei-anarkisti.

Quote
-Kaupungeissa asuminen johtaa matalaan syntyvyyteen ja yleisesti lisääntyviin sosiaalisiin ongelmiin, maalla ja syrjäseuduilla taas elämä on terveempää kaikinpuolin, ja myös nuivempaa. Suomessa on tilaa vaikka muille jakaa joten mitään syytä ei ole pakottaa ihmisiä kaupunkeihin asumaan.

Kaupungit ovat kaiken uuden ajattelun, yritteliäisyyden ja menestyksen kivijalka.

Uudet ideat, hankkeet ja tuotteet syntyvät kaupungeissa, joihin hakeutuvat oppivaiset, ahkerat ja yritteliäät kansalaiset. Internet antaa tämän yhteistyön ja luovan mahdollisuuden myös maaseudulle, eikä sitä kukaan käsittääkseni vastusta. Kovin heikosti tuottavaa työtä on maaseuduilla silti syntynyt.

Kaupungit vetävät puoleensa myös joutoväkeä kuten vetelehtijöitä  ja mustalaisia, rikollisia ja varkaita - nykyisin myös maahanmuuttajia kaikkialta Suomesta kun kolmen vuoden tukiaisrahat on maaseudun tukikeskuksissa kulutettu.

Ei tämä uutta ole ja ongelmia hoidetaan kaupungeissa rahalla kuten muuallakin. Esimerkiksi niillä 500 miljoonan euron tulontasausrahoilla, joita pääkaupunkiseutu maksaa maaseuduille, saataisiin kummasti lisää turvaa, viihtyvyyttä ja parempia palveluita.

Ei kaupunki silti kaikiille sovi eikä ole tarkoituskaan - mutta niinhän minä jo sanoin. Jokainen asukoot missä haluaa, kunhan maksaa sen itse.

Ja ennenkuin kukaan ehtii valittaa valtion ministeriöistä ja laitoksista niin voitte minun puolestani siirtää kaikki valtion ministeriöt, virastot ja laitokset muualle alkaen maa- ja metsätalousministeriöstä, Metsähallituksesta ja yliopiston biotieteiden laitoksista. Ei niitä kukaan täällä kaipaa.

QuoteTulee mieleen vähän Venäjän tilanne tästä "genius" pyöräilijän näkökulmista. Sielläkin maaseutu ym. syrjäseudut autioutuu, ihmiset muuttaa Pietarin ym. kaltaisiin miljoonakaupunkeihin missä kellään ei ole varaa saati haluja tehdä lapsia.

Venäjän maaseutu on rappiolla lukemattomista eri syistä, joista alkoholi ei ole vähäisin.

Venäjän uusi keskiluokka on joka tapauksessa syntynyt juuri Pietarissa ja Moskovassa sekä laajan Venäjän muissa suurkaupungeissa. He ostavat suomalaista eikä venäläistä ruokaa, koska suomalaiset palkansaajat rahoittavat tukiaisillaan suomalaista maataloutta ja siten lihan sekä maitotuotteiden vientikauppaa.

Suomalaisten ja venäläisten edun mukaista olisi lopettaa ruoan vientikauppa Venäjälle kokonaan.

Quote from: Pyöräilijä on 23.08.2014, 11:16:50
Farmarit eivät tuota mitään ilman öljyä ja sähköä. Traktorit, puimurit, lypsykoneet ja kaikki muut maatalouden koneet ja laiteet nielevät valtavasti öljyä, joka tuodaan Suomeen ulkomailta jokaista millilitraa myöten. Sähköstäkin 20 prosenttia on ostettava ulkomailta, kiitos Matti Vanhasen urakoinnin ydinvoimaa vastaan 1993.

Farmari voi myös tuottaa öljyä ja sähköä, mutta se on pyritty estämään valmisteveroilla. Lypsykoneet toimii sähköllä eikä millään polttomoottorilla.

Koneet toki syö löpöä silloin kun niitä käytetään, mutta eihän ne ole jatkuvassa käytössä. Vertaa esim. rakennusalan polttoaineenkulutukseen. Suurin osa maajussin bensakuluista muodostuu henkilöautoilusta.

Quote
Myös elintarviketeollisuus tarvitsee öljyä, samoin kaikki liikenne ja kuljetus, varastointi ja kaupankäynti. Ruoka loppuu kun öljy loppuu.
Toiseksi ruokaa on helpppo varastoida. Aivan tavallisessa hernekeittopurkissa voi helposti olla 2 vuoden käyttöaika. Kuivatavarana saa talteen niin maitoa, kalaa kuin lihaa vuosikausiksi.

Sitä öljyäkin voi varastoida, ja myös varastoidaan.

QuoteMinä puhuin rahasta ja tukiaisista, enkä lainkaan ymmärrä, että kaupunkilaisten tulee maksaa terveiden ja työkykyisten viljelijöiden tai maalaisten eläminen ja asuminen.

Kasvitilat, niin pelto- kuin kasvihuoneviljelykin, tulevat toimeen omillaan ilman tukiaisia. Ts. tukiaiset muodostavat alle 10% yrityksen tuloista, ja ne haetaan jos paperitöille jää aikaa. Peltoviljely on kausiluontoista hommaa ja kasvitilojen isäntäväellä on yleensä muitakin elinkeinoja viljelyn ohessa. Possu- ja broileritilat saavat tyypillisesti yli 50% tuloistaan tukiaisina ja ne ovatkin maataloustukien suurkuluttajia ja alueellinen ympäristö-ongelma.

Valtion jakamia tulonsiirtoja ylipäänsä pitäisi tarkastella kriittisesti, samoin kuin julkisen sektorin hallinnon nielemiä kuluja. Siinä olisi kirveelle töitä.

QuoteKuten sanoin Suomesta ei ole vaikea löytää kuntia, joiden palveluista esimerkiksi pääkaupunkiseutulaiset maksavat jo puolet kunnallisina tulonsiirtoina. Pääkaupunkiseudun kolme suurinta kuntaa maksavat näitä kuntien tulontasauksia yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos kuntalaisten verotulot eivät riitä menoihin, pitää jostain karsia eikä kurkottaa kättä toisten suomalaisten taskuun.

Maalla ollaan myös sitä mieltä, että lainsäädännöllä kunnille nakitetut velvollisuudet ovat mahdottomia. Matalan verotuksen ja matalan palvelutason pitäisi olla vaihtoehto. Aivan sairaita kannustimia luodaan silloin, kun uskotellaan maalaiskunnalle että se "tienaa" ottamalla vastaanottokeskuksen alueelleen. VMP.

QuoteSuomi on syvästi rappion tiellä, jos täältä löytyy väkeä, jonka mielestä yksien työssäkäyvien suomalaisten pitää maksaa toisten terveiden ja työkykyisten laskut. Ja en puhu nyt mustalaisista. Jokainen ansaitkoot omat tulonsa aivan itse ja asukoot ja eläkööt onnellisena, missä lystää.

Näin. Ja tämä pätee maajusseihin, mustalaisiin, kaikkiin julkisen sektorin työntekijöihin, mamuihin, fattamutseihin, sekakäyttäjiin, elämäntapatyöttömiin ja tukityöllistetystä ilmaistyöstä nauttiviin yrittäjiin.

Quote from: Maatiaisjuntitar on 23.08.2014, 13:11:07
Meidänkin kylällä aika köyhä perhe (asuu vuokralla okt:ssa) pitää hevosta (makkaratehdaskunnossa oleva kaakki) vanhassa navetassa.

>:(

Näistä keskusteluista saa aina sen vaikutelman että suurten kaupunkien ulkopuolella kaikki olisivat jotain maanviljelijöitä. Todellisuudessahan taitaa olla n2% työvoimasta tänä päivänä jotka maataloudesta elantonsa saavat. Maatalous on myös nykyään melkoista tehotuotantoa ja stereotyyppisiä ja romantisoituja perheviljelmiä on entistä vähemmän.

Olen jo muutaman kerran sanonut että suurin osa ihmisistä suurimpien kaupunkien ulkopuolellakin elävät ja asuvat taajamissa. Mittakaava on vain pienempi.

Mm. amerikoissa asutaan maaseuduilla jopa sadan kilometrin päässä cityistä. Talot ovat melko lähellä toisiaan. Välimaastoissa voi havaita ravintelejä, tanssipaikkoja ja marketteja ym viihdykkeitä kuten yleisiä "playfieldejä" kuten Eiran puisto. Juhlapäiviksi ja jopa viikonlopuiksi.

Yhteiskunta on tehnyt kadut ajettaviksi, autot ja polttoaineet edullisiksi jolloin kauempanakin asuminen on "luxoria".

Quote from: Pate on 23.08.2014, 19:09:03
Mm. amerikoissa asutaan maaseuduilla jopa sadan kilometrin päässä cityistä. Talot ovat melko lähellä toisiaan. Välimaastoissa voi havaita ravintelejä, tanssipaikkoja ja marketteja ym viihdykkeitä kuten yleisiä "playfieldejä" kuten Eiran puisto. Juhlapäiviksi ja jopa viikonlopuiksi.

Yhteiskunta on tehnyt kadut ajettaviksi, autot ja polttoaineet edullisiksi jolloin kauempanakin asuminen on "luxoria".

Suomessa, lyhyiden välimatkojen maana, auto on yhä vain sota-ajan traumojen vuoksi ylellisyystuote, jota saa ja pitää verottaa ankarasti. "Vapaa liikkuvuus", my ass.

Quote from: Pyöräilijä on 22.08.2014, 17:05:06
jokellusta

Sitä kun tarkastelee oman kotiseutunsa elinkeinoa ja tutustuu sitten vaikka Jyväskylään niin vaikeaa on uskoa kaupunkilaisten elättävän maaseudun loisia. Täällä pohjoisessa keskisuomessa, Karstulan, Pihtiputaan, Kyyjärven suunnalla on maanviljelystä, metsätaloutta, turvetuotantoa ja runsaasti pienteollisuutta. Sen sijaan Jyväskylästä näyttää viimeisetkin tehtaat hävinneen. Siellä ei mitään tuoteta, myydään vain muualla tuotettua tavaraa. Ne itsensä tärkeiksi tuntevat konsultit, yliopiston koppakuoriaisten sielunelämää tutkivat riemumaisterit ja -tohtorit tai valtion virkamiehet paskat mitään Suomea pidä pystyssä vaan loisivat (enimmäkseen) maaseudulla asuvien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä työn hedelmillä.

Quote from: Pate on 23.08.2014, 19:09:03
Mm. amerikoissa asutaan maaseuduilla jopa sadan kilometrin päässä cityistä. Talot ovat melko lähellä toisiaan. Välimaastoissa voi havaita ravintelejä, tanssipaikkoja ja marketteja ym viihdykkeitä kuten yleisiä "playfieldejä" kuten Eiran puisto. Juhlapäiviksi ja jopa viikonlopuiksi.

Yhteiskunta on tehnyt kadut ajettaviksi, autot ja polttoaineet edullisiksi jolloin kauempanakin asuminen on "luxoria".

Näistä joskus oli artikkeli että silloin oli Suomessa pitemmät matkat töihin yms. kuin vaikkapa siellä (useita muitakin lueteltiin) ja yllättäen pisimmät matkat oli pk-seudulla.
Siellä taisi kuitenkin mennä niinpäin että veroilla maksetaan katuja sun muita, kun taasen täällä veroja kerätään enempi autoista kuin mitä katuja saadaan. En minä väitä mikään asiantuntija olevani, mutta musta sellainen tasapaino olisi sopiva, bensaan veroa sen verta että sillä maksetaan kadut.

Quote from: lemminkäinen on 23.08.2014, 19:35:29

Quote from: Pyöräilijä on 22.08.2014, 17:05:06
jokellusta

Sitä kun tarkastelee oman kotiseutunsa elinkeinoa ja tutustuu sitten vaikka maaseutukylään

Yksi sana vaihdettu lainauksesta  :)

Tähän yhteyteen sopii ajatus "joutilaasta yläluokasta". Thorstein Veblenin taloustieteseen kuuluva teoria. On ihmisiä, jotka haluavat johtaa ja pitää yllä statusasemaansa, vaikka todellisia yhteiskunnan pyörittäjiä ovat työtä tekevät ja tuottavat ihmiset.

Nykyään -ja tässäkin ketjussa- tosin kiistellään siitä, ovatko maanviljelijät tuottavia ja yhteiskunnan toimintaa ylläpitäviä vai ovatko hekin jo joutilasta yläluokkaa. He vain puuhastelevat viljelystensä parissa ja ajelevat mersuilla statusasemansa osoittamiseksi, kun todellisuudessa saavat tulonsa yhteiskunnalta. Vai olisiko niin, että maanviljelys on kannattavaa vain suurtilallisille ja on hyvä pitää omavaraisuutta ruoan tuotannossa? Samalla voi miettiä, mikä merkitys muulla maaseudun puuhastelulla on. Onko parempi, että kaikenlainen pieni tekeminen lopetetaan ja ihmiset muuttavat kaupunkeihin työttömiksi ja huonoihin asumisoloihin kuin se, että elämä jatkuu isojen kaupunkien ulkopuolella.

"Veblenin mukaan taloudellinen elämä ei ole utiliteetin vaan esihistoriallisilta ajoilta periytyvien sosiaalisten taipumusten ajamaa toimintaa. Hän teorisoi oman aikana Yhdysvalloista ottamien esimerkkien avulla, että tämän päivän yhteiskunnasta suuri osa on mukaelmaa varhaisesta heimoelämästä. Veblenin mukaan ihmiset alkoivat heimoelämän alussa omaksua tietynlaiset työnjaot. Korkeammat statusryhmät saivat monopolin sotaan ja metsästykseen kun taas maanviljely ja ruoanlaitto nähtiin alempiarvoisina töinä. Hän väitti, että tämä liittyi heimojen välisiin valloitussotiin, joissa valloittajat antoivat palvelusmaisena koetut ja työintensiiviset tehtävät alistetuille kansoille, kun taas tekivät itse väkivaltaiset työt. Sillä ei ollut merkitystä, että alempiarvoiset tehtävät olivat paljon tärkeämpiä yhteiskunnan pyörittämisen kannalta.

Veblen kutsuu johtavaa luokkaa joutilasluokaksi. Hänen mukaansa tämä luokka teki jotain heimon hyvinvointia ylläpitävää työtä, mutta lähinnä symbolisessa mielessä. Esimerkiksi metsästys tuotti kyllä ruokaa, mutta oli tärkeydessä hyvin toissijaista verrattuna maanviljelyyn tai karjaeläinten hoitoon sekä näitä vähemmän vaivalloista.
---
Veblen esitteli kirjassaan nykyään yleiset käsitteet, kerskakulutus ja tietoinen vapaa-aika. Hän määritteli kerskakulutuksen rahan- ja/tai resurssien tuhlauksena, jossa ihmisillä oli tarkoitus osoittaa heidän statuksensa olevan korkeampi kuin muiden.
---
Tietoinen joutilaisuus taas viittaa siihen, kun ihmiset tuhlaavat aikaansa antaakseen itselleen korkeamman statuksen. Esimerkiksi ollakseen "gentleman", miehen täytyy opiskella filosofiaa ja korkeampaa taidetta, joilla ei ole sinänsä taloudellista arvoa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Thorstein_Veblen

QuoteSitä kun tarkastelee oman kotiseutunsa elinkeinoa ja tutustuu sitten vaikka Jyväskylään niin vaikeaa on uskoa kaupunkilaisten elättävän maaseudun loisia. Täällä pohjoisessa keskisuomessa, Karstulan, Pihtiputaan, Kyyjärven suunnalla on maanviljelystä, metsätaloutta, turvetuotantoa ja runsaasti pienteollisuutta. Sen sijaan Jyväskylästä näyttää viimeisetkin tehtaat hävinneen. Siellä ei mitään tuoteta, myydään vain muualla tuotettua tavaraa. Ne itsensä tärkeiksi tuntevat konsultit, yliopiston koppakuoriaisten sielunelämää tutkivat riemumaisterit ja -tohtorit tai valtion virkamiehet paskat mitään Suomea pidä pystyssä vaan loisivat (enimmäkseen) maaseudulla asuvien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä työn hedelmillä.

Karstula, Pihtipudas ja Kyyjärvi ovat kriisikuntia, joissa valtionosuudet ovat yli 40 prosenttia menoista.

Karstula, Pihtipudas ja Kyyjärvi kirjautuvat niihin kuntiin, jotka eivät ole malliesimerkkejä kenellekään. Ne kuuluvat juuri kartettaviin kuntatalouksiin, jotka saavat omin voimin kasaan vain runsaat puolet omista menoistaan - me kaupunkilaiset maksamme toisen puolen. Karstula, Pihtipudas ja Kyyjärvi kuuluvat myös siihen viidennekseen suomalaiskuntia, jotka menettävät eniten väestöä vuoteen 2030 mennessä. Suurin väestövirta lähtee ulos Kivijärveltä, jossa valtionosuudet kattavat jo 54 prosenttia menoista.

Pahinta lienee se tosiasia, että väestön huoltosuhde heikkenee synkimmin juuri maakunnan pohjoisosissa Karstulassa, Kivijärvellä, Kyyjärvellä, Viitasaarella, Kinnulassa ja Kannonkoskella - pohjoinen Keski-Suomi ei siis ole varsinainen menestystarina. Näillä ennusteilla ainakaan Karstulalle, Pihtiputaalle ja Kyyjärvelle ei voi povata pitkää ikää.

Jyväskylän talous on paremmassa kunnossa kuin useimmissa muissa Keski-Suomen kunnissa. Sen sijaan on totta, että Jyväskylä on opinahjojen ja julkishallinnon kaupunki, eikä yritysten, kaupan tai teollisuuden keskus. Vastaavia hallintokaupunkeja on Suomessa useita muitakin kuten Hämeenlinna, Rovaniemi tai Kuopio.

Tämä surkea asiaintila ei tietenkään lupaa Suomelle hyvää, mutta se on jo toinen keskustelunaihe.

Perjantain toisessa iltapäivälehdessä taisi olla etusivun uttu siitä miten maaseudun omakotitalot jäävät vanhojen asujiensa käsiin. Voi olla, mutta tuntuu oikealta kampanjalta maaseudn autioittamiseksi. Kun media alkaa ajaa jotain asiaa kampanjanomaisesti, on syytä olla epäluuloinen.

Suurin osa kaupunkien (varsinkin Helsingin) työtehtävistä on turhia. Joku Hesen kassa ei Suomea pystyssä pidä, eikä Suomen öljy- ja energia- ja muita tuontilaskuja maksele. Oman kasvimaan vilejly on maan omavaraisuuden kannalta hyödyllisempää.

Quote from: lemminkäinen on 23.08.2014, 19:35:29

Quote from: Pyöräilijä on 22.08.2014, 17:05:06
jokellusta

Sitä kun tarkastelee oman kotiseutunsa elinkeinoa ja tutustuu sitten vaikka Jyväskylään niin vaikeaa on uskoa kaupunkilaisten elättävän maaseudun loisia. Täällä pohjoisessa keskisuomessa, Karstulan, Pihtiputaan, Kyyjärven suunnalla on maanviljelystä, metsätaloutta, turvetuotantoa ja runsaasti pienteollisuutta. Sen sijaan Jyväskylästä näyttää viimeisetkin tehtaat hävinneen. Siellä ei mitään tuoteta, myydään vain muualla tuotettua tavaraa. Ne itsensä tärkeiksi tuntevat konsultit, yliopiston koppakuoriaisten sielunelämää tutkivat riemumaisterit ja -tohtorit tai valtion virkamiehet paskat mitään Suomea pidä pystyssä vaan loisivat (enimmäkseen) maaseudulla asuvien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä työn hedelmillä.

Toden totta, minkä takia kaikki vinkuu jostain Helsingistä kun jokainen maakuntakeskus on samanlainen virkamieselättien kotipesä?

QuoteTähän yhteyteen sopii ajatus "joutilaasta yläluokasta.

No ei kyllä sovi. Veblen esitti ajatuksensa noin sata vuotta sitten, kun joutilas yläluokka ihan oikeasti oli saamatonta porukkaa. Nykyään pääomat kiertävät siihen malliin, ettei 1890-luvun kartanon huvittelevia poikamiesperijäehdokkaita ole olemassakaan.

Sinänsä Veblen on mukava uusi tuttavuus, mutta aikaansa sidottu, ja kieltämättä nykyvalossa hieman naurettavakin.

Helsinki  on kyllä ikävä paikka.

Minulle Helsingistä tulee mieleen väkivalta, virtsan haju, ahtaus ja ihmisten tylyys.

Asun mieluummin 'böndellä' ja hyväksyn, ettei palveluita ole kovinkaan lähellä.

Sinänsä sekin, että aatteellisista syistä en käytä julkisia terveyspalveluita.

Quote from: Kari Kinnunen on 23.08.2014, 21:28:53
Helsinki  on kyllä ikävä paikka.

Minulle Helsingistä tulee mieleen väkivalta, virtsan haju, ahtaus ja ihmisten tylyys.

Asun mieluummin 'böndellä' ja hyväksyn, ettei palveluita ole kovinkaan lähellä.

Sinänsä sekin, että aatteellisista syistä en käytä julkisia terveyspalveluita.

Jyväskylästä, Tampereesta, Turusta tai mistä tahansa maakuntakeskuksestako ei nuo määreet tule mieleen?

No ei, ei kyllä samassa määrin.

Helsingistä minulla on huonoja kokemuksia.

QuoteVantaa menettää kantaväestöä – siirtolaisuus tuo kasvun

Ulkomailta tulleiden osuus Vantaan muuttovoitosta on ollut 95 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vantaa on Suomen yhdeksänneksi muuttotappiolisin kunta maan sisäisessä muuttoliikkeessä, kertoo muuttoliiketutkija Timo Aron tutkimus.

Tutkimuksen mukaan Vantaan muuttotappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä oli 843 asukasta vuosina 2009–2013. Eniten muuttotappiota Vantaa kärsi Nurmijärvelle.

Samaan aikaan, kun Vantaa kärsii maan sisäistä muuttotappiota, kaupungin väkiluku kuitenkin kasvaa. Esimerkiksi vuonna 2012 kasvua tuli yli 2 000 asukkaan verran.

– Vantaalla on erikoisessa tilanteessa siinä mielessä, että Vantaan väestö kasvaa erityisen paljon siirtolaisuuden sekä luonnollisen lisääntymisen ansiosta, kertoo Aro.

Vantaalla siirtolaisuuden osuus väestönlisäyksestä (2000–2013) oli maan toiseksi suurin, 30,3 prosenttia. Korkeammalle siirtolaisuuden osuudessa väestönlisäykseen ylsi Aron mukaan vain Helsinki, jossa 54,3 prosenttia väestönlisäyksestä tuli siirtolaisuudesta.
...

Aro toteaa tutkimuksessaan, että maahanmuutto on kuitenkin usealla alueella joko väestönkehityksen dynaamisin tekijä tai ylipäätään ainoa positiivinen tekijä. Yksi tällaisista Aron mainitsemista kunnista on Vantaa.

Vantaan kaupungin omassa Väestöennuste 2013 -raportissa todetaan, että keskimäärin ulkomailta tulleiden osuus muuttovoitosta on ollut peräti 95 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana .

Vantaalla vieraskielisten osuus väestöstä oli vuonna 2012 Vantaalla 11,9 prosenttia, mikä on toiseksi eniten koko Suomessa. Vain Helsingissä vieraskielisten suhteellinen määrä oli enemmän kuin Vantaalla.

Millaiset ihmiset Vantaalle sitten tulevat? Aron mukaan valtaosa on keski- ja pienituloisia, joilla vuosiansiot jäävät alle 32 000 euron.

Vantaan Sanomat (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/234135-vantaa-menettaa-kantavaestoa-siirtolaisuus-tuo-kasvun)

QuoteAro toteaa tutkimuksessaan, että maahanmuutto on kuitenkin usealla alueella joko väestönkehityksen dynaamisin tekijä tai ylipäätään ainoa positiivinen tekijä.

Tutkimukselle olisikin varmaan muuten vaikea löytää rahoittajaa.

Quote from: -PPT- on 23.08.2014, 21:32:51

Jyväskylästä, Tampereesta, Turusta tai mistä tahansa maakuntakeskuksestako ei nuo määreet tule mieleen?

Kyllä ne erot aikamoisia ovat. Tosin Vaasassa mokutusluku on samalla tasolla kuin Helsingissä, mutta kaupunki on puistomaisen laaja ja mamut pakkaavat keskittymään tietyille alueille.
Seinäjoki taitaa olla paras esimerkki maakuntakeskuksesta, jossa ei ole mokutusta ja kaupunki on muutenkin siisti porvarillisessä mielessä, mutta ei kuitenkaan Kurikan, Alajärven tai Lapuan kaltainen "maalaiskylä", joka on herran ja maanmittauskeskuksen armosta "kaupunki".