IL: Suomalaiset pakenevat nopeasti maaseudulta - isot kaupungit täyttyvät

[Turhapuro]

Kuka tästäkin ottaa hyödyn kun kaikki pitää saada asumaan kaupunkeihin? Ei tarvitse olla mikään kovin viisas ymmärtääkseen että koko Suomen pitäminen asuttuna olisi kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin tämä. Mutta tähän tilaan haluaa ajaa Suomen tietyt porukat. Keitä he ovat?

Maaseudulla ja luonnon lähellä ei kukaan täysipäinen äänestä Vihreitä koska he tajuavat ettei se porukka ymmärrä luonnosta ja sen lähellä elämisestä yhtään mitään ja sattuneesta syystä juuri niillä seuduilla on heidän kannatuksensakkin kaikkein pienintä. Korkeintaan löytyy näitä Susi Pulliaisia jotka tykkäävät katsoa jäniksiä kopista kuusen latvasta. Ja luonnollisesti sitten jos näkyy jotain epämiellyttävää joka sotii omaa kasvissyöntiruokavaliota vastaan, kuten kettu joka tulee syömään sen jäniksen voi mennä siksi aikaa syömään itse puolukoita kuusen juurelta kunnes voi taas katsoa luontoa sen kaikessa kauneudessaan ilman noita ikäviä juttuja joita ei ole edes olemassa. Sitten päästään puolueen tärkeisiin asioihin, kuten siihen että kukaan ei saa omistaa omaa autoa. Sen käytöstä ja ylläpidosta on tehty tuon sakin toimesta niin kallista ja epämiellyttävää kuin vaan on mahdollista. Mutta mikäpä tehdessä, siellä missä heitä kannatetaan ja äänestetään pääsee kulkemaan raitiovaunulla tai bussilla helposti eikä omaan autoon ole mitään tarvetta. Ongelma vaan siinä on se, että he eivät tiedä että Suomea on muuallakin kuin Helsingissä, Turussa tai Tampereella ja siellä tuo ei enää toimikkaan ihan samalla tavalla. Hyvä lisäys heidän saavutuksiin oli tämä uusi laki joka kieltää tukemasta noita syrjäseutujen bussivuoroja. Mitä tästä sitten on seurannut, no niitä ei enää ajeta. On siis pakko omistaa oma auto. No sen omistus on tehty aivan yli kalliiksi ja mitä siitä seuraa? Ihmisten pitää muuttaa suuriin kaupunkeihin. Samalla he ovat tehneet kaikkensa tuhotakseen Suomen teollisuuden joten sen kaltaisia työpaikkoja ei enää ole siellä missä niitä ennen oli. Nyt löytyy näitä Hesburgerin myyjä tyylisiä töitä enää ja ne ovat luonnollisesti siellä missä asuu suurin osa ihmisistäkin eli suurissa kaupungeissa. Samalla puolue saa heidän jälkeläisistään potentiaalisia uusia äänestäjiä 20-30 vuoden päästä jos heidät on onnistuttu tarpeeksi hyvin vieroittamaan kaikesta siteestä Kehä-III ulkopuolelle. Silloin on hyvä näyttää kuvaa merimetsosta ja kerto että se on niin kovin uhanalainen ja kannan pitää olla vähintään 200 000 yksilöä jotta sitä voi yhtään verottaa. Tämä menee tietysti oikein hyvin läpi sille cityvihreälle tytölle jonka kosketus luontoon tapahtuu katselemalla torilla lokkeja jotka syö läheisen grillin asiakkaiden tiputtamia käärepapereita.

Siellä suuressa kaupungissa asuessaan pääsee myös auttamaan toista tärkeää kansanryhmää, nimittäin jo valmiiksi rikkaita jotka ovat hädässä ja tarvitsevat vielä lisää. Suomessa ei tällä hetkellä ole montaa asiaa mikä olisi tuottoisampaa kuin rakentaa halvan ulkomaisen työvoiman avulla PK-seudulle ylihintaisia asuntoja joihin saadaan sitten asutettua nämä ulkomailta tulevat kulttuurin rikastuttajat sekä maalta työnperässä pakkomuutetut ihmiset. Tämä takaa sen, että asuntojen hinnat jatkavat vaan nousuaan ja lisää rahaa on kiva kääriä. Kuplasta ei tietenkään tarvitse kuulla puhuttavankaan. Mikä kupla se sellainen on jossa saat muualta eteläisestä Suomesta omakotitalon samaan rahaan kuin PK-seudulta yksiön? Itä- ja pohjois-Suomesta saisikin sitten jo toisenkin samaan rahaan.

[Tabula Rasa]

Ei taida hevosharrastus kuitenkaan olla sieltä halvimmasta päästä?. Varsinkin jos ns. tyhjästä aloittaa ja tallit ym. pitää erikseen rakentaa. "Syö kuin hevonen"..

+- kymmenkunta kiloa heinää päivässä ja rehut päälle. Progressit taitaa kustantaa 13-14e/25kg, suolakiviä, vitamiineja jne. Olisko satanen kuussa mitä menee ruokiin. Lääkintä, kengitys jne sitten kalliimpaa. Ja kaikenlaista tilpehööriä löytyy niin paljon kuin lompakko kestää. Sanotaan nyt nopeasti että parilla tonnilla vuodessa voi tulla toimeen. Huonompi tuuri niin kolme ei riitä. Tämä siis per hepo. Yleensä niitä on useampia.

[VeePee]

Ei tarvitse olla mikään kovin viisas ymmärtääkseen että koko Suomen pitäminen asuttuna olisi kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin tämä.

Miksi maaseutu tulisi pitää keinotekoisesti asuttuna? Missä on parhaat elinmahdollisuudet, niin sinne ihmiset keskittyvät asumaan. Keskittymien välillä joutaa hyvin olla laajojakin asumattomia alueita. Ei kukaan estä maaseudun idyllissä asumista, mutta silloin on oltava valmis tinkimään esimerkiksi palveluista.

[-PPT-]

Itse asiassa, keskikokoisissakin kaupungeissa julkinen liikenne on usein, jos ei olematonta, niin ainakin hyvin kehnoa ja harvaa. Tämä ainakin on sanottavissa omista kokemuksistani Kouvolassa ja Vaasassa. Samaten esim Lohjalla Helsinkiin menevät bussit hoitavat samalla paikallisliikenteen tehtäviä.

[Janix]

Vaikka vakituisten asukkaiden määrä maalla väheneekin, niin rakennettuja tontteja ja huviloita on enemmän. Kuvitelkaa maaseutua, jossa mökkiläiset eivät juuri toisiaan tunne, eikä vakituisia asukkaita ole. Siellä on rosvon aika helppo tyhjentää mökit tavarasta. Nyt ne jäljellä olevat maatilan omistajat ovat tärkeämpiä kuin koskaan. He auraavat mökkitiet talvella ja auttavat auton pyörähdettyä ojaan. Maaseutu ei ole "autioitumassa", vaikka vakituiset asukkaat vähenevätkin. Enneminkin maaseutu on "urbanisoitumassa", kaikenlaista aurinkopaneelia ja valovälkytintä tulee joka niemeen, lahteen ja kukkapenkkiinkin. Jotta asiat sujuisivat hyvin kaupunkilaisten mökeillä, maaseudun asukkaat ovat tarpeen.

[Nikolas]

Lukion jälkeen nuoret hakeutuvat opiskelupaikkoihin, jotka sattumoisin sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Heidän tulevat työnantajansa sijoittautuvat suuriin kaupunkeihin työvoiman saatavuuden, liikenneyhteyksien ja suhteellisen matalan kunnallisveron houkuttelemina.

Tätä kuviota on vaikea muuttaa.

[Porilainen munalla]

Ei tarvitse olla mikään kovin viisas ymmärtääkseen että koko Suomen pitäminen asuttuna olisi kaikin puolin parempi vaihtoehto kuin tämä.

Miksi maaseutu tulisi pitää keinotekoisesti asuttuna? Missä on parhaat elinmahdollisuudet, niin sinne ihmiset keskittyvät asumaan. Keskittymien välillä joutaa hyvin olla laajojakin asumattomia alueita. Ei kukaan estä maaseudun idyllissä asumista, mutta silloin on oltava valmis tinkimään esimerkiksi palveluista.

Nythän maaseutua autioitetaan aivan samoin "keinotekoisesti".

[Pyöräilijä]

Maalaisromatiikka on eri asia kuin toimeentulo maaseudulla.

Täällä ollaan hanakasti Hesburgerin myyjien tai kaupunkilaisten kimpussa, mutta todellisuudessa juuri nämä Hesburgerin myyjät maksavat maalaisten ja erityisesti maanviljleijöiden palkat. Tarkkaan ottaen nämä Hesburgerin ja McDonaldsin myyjät ovat hankkineet viljelijöille myös heidän nykyisen omaisuutensa - ei ne farmareiden maatilat ja pellot heidän oman työnsä tulosta ole.

Kaupunkien ja taajamien palkansaajat maksavat yli 4.000 miljoonaa euroa pelkkiä maataloustúkia vuodessa. Se tarkoittaa 2.000 euron lisäveroa jokaiselle palkansaajalle. Tämän päälle maaseutuun haaskataan muita tukiaisia ainakin 5.000 miljoonan euron arvosta vuodessa. Ei ole vaikea löytää maaseutukuntia, joiden palveluista puolet on kaupunkilaisten tukiaisia.

Nämä tukiaiset ovat suuri syy siihen, että kaupungeissa joudutaan tinkimään palveluista ja asumistasosta. Tässä eriarvoisuudessa on mitä suurimmassa määrin kysymys oikeudenmukaisuudesta. Miksi kaikkien kuntien, maalaisten ja viljelijöiden ei tarvitse tulla toimeen omalla työllään vaan kaupunkilaisten pitää maksaa heidän menonsa - omien ja omien perheidensä menojen lisäksi?

Suomen tulevaisuus on kiinni siinä, miten nämä epäoikeudenmukaisuudet korjataan. Rahaa ei ole viskeltäväksi kaikille halukkaille vaan kaikkien on tultava huomisen Suomessa toimeen omillaan, jos on terve ja työkykyinen.

Koko maa-ja metsätalous sekä niiden jättimäinen tukiaissirkus kaipaa perusteellista remonttia.

Täällä kehuttiin viljelijöiden penseyttä maahanmuuttoa kohtaan. Todellisuudessa viljelijät tulevat neljä kertaa kalliimmiksi palkansaajille kuin maahanmuuttajat, jotka hekin maksavat liikaa. Jos rahaa pitää säästää niin on syytä aloittaa maaseudulta.

[Ville Hämäläinen]

Maalaisromatiikka on eri asia kuin toimeentulo maaseudulla.

Täällä ollaan hanakasti Hesburgerin myyjien tai kaupunkilaisten kimpussa, mutta todellisuudessa juuri nämä Hesburgerin myyjät maksavat maalaisten ja erityisesti maanviljleijöiden palkat. Tarkkaan ottaen nämä Hesburgerin ja McDonaldsin myyjät ovat hankkineet viljelijöille myös heidän nykyisen omaisuutensa - ei ne farmareiden maatilat ja pellot heidän oman työnsä tulosta ole.

Kaupunkien ja taajamien palkansaajat maksavat yli 4.000 miljoonaa euroa pelkkiä maataloustúkia vuodessa. Se tarkoittaa 2.000 euron lisäveroa jokaiselle palkansaajalle. Tämän päälle maaseutuun haaskataan muita tukiaisia ainakin 5.000 miljoonan euron arvosta vuodessa. Ei ole vaikea löytää maaseutukuntia, joiden palveluista puolet on kaupunkilaisten tukiaisia.

Nämä tukiaiset ovat suuri syy siihen, että kaupungeissa joudutaan tinkimään palveluista ja asumistasosta. Tässä eriarvoisuudessa on mitä suurimmassa määrin kysymys oikeudenmukaisuudesta. Miksi kaikkien kuntien, maalaisten ja viljelijöiden ei tarvitse tulla toimeen omalla työllään vaan kaupunkilaisten pitää maksaa heidän menonsa - omien ja omien perheidensä menojen lisäksi?

Suomen tulevaisuus on kiinni siinä, miten nämä epäoikeudenmukaisuudet korjataan. Rahaa ei ole viskeltäväksi kaikille halukkaille vaan kaikkien on tultava huomisen Suomessa toimeen omillaan, jos on terve ja työkykyinen.

Koko maa-ja metsätalous sekä niiden jättimäinen tukiaissirkus kaipaa perusteellista remonttia.

Täällä kehuttiin viljelijöiden penseyttä maahanmuuttoa kohtaan. Todellisuudessa viljelijät tulevat neljä kertaa kalliimmiksi palkansaajille kuin maahanmuuttajat, jotka hekin maksavat liikaa. Jos rahaa pitää säästää niin on syytä aloittaa maaseudulta.

Täälä on näköjään perjantaipulloja jo korkkailtu.

[Turhapuro]

Maalaisromatiikka on eri asia kuin toimeentulo maaseudulla.

Täällä ollaan hanakasti Hesburgerin myyjien tai kaupunkilaisten kimpussa, mutta todellisuudessa juuri nämä Hesburgerin myyjät maksavat maalaisten ja erityisesti maanviljleijöiden palkat. Tarkkaan ottaen nämä Hesburgerin ja McDonaldsin myyjät ovat hankkineet viljelijöille myös heidän nykyisen omaisuutensa - ei ne farmareiden maatilat ja pellot heidän oman työnsä tulosta ole.

Kaupunkien ja taajamien palkansaajat maksavat yli 4.000 miljoonaa euroa pelkkiä maataloustúkia vuodessa. Se tarkoittaa 2.000 euron lisäveroa jokaiselle palkansaajalle. Tämän päälle maaseutuun haaskataan muita tukiaisia ainakin 5.000 miljoonan euron arvosta vuodessa. Ei ole vaikea löytää maaseutukuntia, joiden palveluista puolet on kaupunkilaisten tukiaisia.

Nämä tukiaiset ovat suuri syy siihen, että kaupungeissa joudutaan tinkimään palveluista ja asumistasosta. Tässä eriarvoisuudessa on mitä suurimmassa määrin kysymys oikeudenmukaisuudesta. Miksi kaikkien kuntien, maalaisten ja viljelijöiden ei tarvitse tulla toimeen omalla työllään vaan kaupunkilaisten pitää maksaa heidän menonsa - omien ja omien perheidensä menojen lisäksi?

Suomen tulevaisuus on kiinni siinä, miten nämä epäoikeudenmukaisuudet korjataan. Rahaa ei ole viskeltäväksi kaikille halukkaille vaan kaikkien on tultava huomisen Suomessa toimeen omillaan, jos on terve ja työkykyinen.

Koko maa-ja metsätalous sekä niiden jättimäinen tukiaissirkus kaipaa perusteellista remonttia.

Täällä kehuttiin viljelijöiden penseyttä maahanmuuttoa kohtaan. Todellisuudessa viljelijät tulevat neljä kertaa kalliimmiksi palkansaajille kuin maahanmuuttajat, jotka hekin maksavat liikaa. Jos rahaa pitää säästää niin on syytä aloittaa maaseudulta.

Jos Suomen maatalous ajetaan alas kuten nyt tuntuu kovasti olevan yrityksenä, miten mahdamme pärjätä jos jonkinlainen suuri kriisi iskee? Jos olemme liikaa tuontiruoan varassa ja sen tulo syystä tai toisesta loppuu on edessä todella ankeat ajat. Muistaakseni tällä hetkellä Suomi ei tuota edes puolen vuoden elintarviketuotantoaan itse. Kohtuu ankea talvi tiedossa jos ei ole kesää lukuunottamatta vuodessa silloin mitään syötävää... Mielestäni emme voi luottaa että tästä hetkestä ikuisuuteen ei koskaan tule enää minkään sortin kriisiä ja ruokapulaa ei koskaan enää tule. Tuotannon aloittaminen kiireellisellä aikataululla tuskin myöskään on kovin helppo ja varma vaihtoehto enkä todellakaan laskisi sen toimimisen varaan yhtään mitään.

Maaseutu on myös paljon muutakin kuin maajussi heinä suussa pellonlaidassa tai poronhoitaja jossain jänkhällä mättään päällä naukkailemassa viinapulloaan. Maaseuduksi voinee laskea myös pääsääntöisesti 10-km päässä tai jopa allekkin kaupungista olevan asutuksen. Täällä asuu esimerkiksi lapsiperheitä ketkä haluavat lapsilleen toisenlaisen kasvuympäristön kuin mitä lähellä oleva kaupunki voi tarjota. Tai sinne voidaan myös muuttaa pelkästään rauhallisemman ja/tai tilavamman asuinympäristön takia. Veikkaisin että suurin osa maaseudulla asuvista on muita kuin maajusseja, eiköhän perus palkansaaja vie voiten selkeästi. Tapoja on paljon lisää myös näiden jo mainittujen lisäksi.

Tottakai maaseudulla asuminen on kaikin puolin kalliimpaa kuin kaupungissa, jos ei lasketa asunnon ostohintaa. Joudut maksamaan tienhoitomaksuja, kalliimmat vesi ja viemärimaksut kun ne asennetaan taloon, sähkölinjan vedot sekä internet kaapelit, eikä sovi unotaa tätä uutta "järkevää" jätevesilakia, joissain tapauksissa joutuu myös ostamaan esim lumilingon tai mönkiän suuremman alueen lumenluontia varten jne... Näistä kaikista maksaa kaupunkilainen vähemmän ja se on kohtuullista tottakai. Mutta tekemällä turhan päiten maaseudulla asumisen mahdottomaksi tai ainakin turhan vaikeaksi ei ole mitään järkeä. Ei tarvitse mennä montaakaan vuotta taaksepäin kun syrjäisemmillä seuilla oli vielä teollisuuttakin, esim sahoja, maatalouden jalostuspaikkoja (kuten sokeritehtaita, teurastamoja, leipomoita yms) jopa paperitehtaitakin. Nykyään ne lähinnä kasvavat sammalta.... Syitä tähän kirjoitin jo ensimmäisessä viestissäni.

Hyvänä esimerkkinä siitä miten taas muualla maksetaan kaupunkien elintaso on Helsinki johon voinee laskea nämä ympäryskunnatkin. Alueella ei tuoteta vientiin tuotteita paljoakaan suhteessa asukaslukuun jolla kuitenkin maksetaan käytännössä maan elintaso. Myymällä palveluita ristiin keskenään ei tuoteta järjestelmään yhtään lisää rahaa, se tulee käytännössä vienti teollisuudessa ja siitä suuri osa on muualla kuin PK-seudulla. Muu Suomi tulisi helposti taloudellisesti toimeen ilman Helsinkiä, mutta Helsinki ei ilman muuta Suomea. Toki tämä Helsinki on poikkeus mutta joka tapauksessa ei kaupunki itsessään ole mitenkään selvä asia nettomaksajana. Mielestäni tämä asia on paljon mutkikkaampi kuin pelkästään että kaupunki maksaa maaseudun harrastukset.

[Onnikka]

Maalaisromatiikka on eri asia kuin toimeentulo maaseudulla.

Niinhän se menee, ovat yksi suurista kuppaajista. Sen lisäksi pakkoruotsin kustannukset sekä uusina mamutus sekä työttömien orjuuttaminen niin eipä valtion rahat enää riitäkään. Niinpä ottavat velkaa joka vuosi älyttömät määrät.
Nämä kun yhdistetään, korruptio on sitä luokkaa kun kaikki tahtovat omansa, ettei enää kansan enemmistölle niin riitäkään.

Jos Suomen maatalous ajetaan alas kuten nyt tuntuu kovasti olevan yrityksenä, miten mahdamme pärjätä jos jonkinlainen suuri kriisi iskee? Jos olemme liikaa tuontiruoan varassa ja sen tulo syystä tai toisesta loppuu on edessä todella ankeat ajat. Muistaakseni tällä hetkellä Suomi ei tuota edes puolen vuoden elintarviketuotantoaan itse. Kohtuu ankea talvi tiedossa jos ei ole kesää lukuunottamatta vuodessa silloin mitään syötävää...

Nopeampi ja varmempi keino päästä eroon suomalaisista on jatkaa nykymalliin. Valtio velkaantuu, elintaso laskee, suomalaisilla ei enää varaa lisääntyäkään, korvataan paremmilla roduilla.

Lukion jälkeen nuoret hakeutuvat opiskelupaikkoihin, jotka sattumoisin sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Heidän tulevat työnantajansa sijoittautuvat suuriin kaupunkeihin työvoiman saatavuuden, liikenneyhteyksien ja suhteellisen matalan kunnallisveron houkuttelemina.

Tätä kuviota on vaikea muuttaa.

Jos tahdottaisiin säästöjä niin toimistotöistä suuri osa voitaisiin muuttaa etätöiksi. Tällöin kaikki valtion virastot yms. turhuudet muuttuisi hajasijoitetuiksi. Mutta eivät tahdo säästöjä.
Kenestäpä se ei olisi kiva asustella luonnon rauhassa, mitään syytäkään ei ole etteikö voisi osan kansaa antaa asua missä huvittaa. Vaan tiukka kontrolli tahdotaan pitää, alistaa kansaa jne.

[-PPT-]

Kuinkas paljon se olikaan nykypäivänä maataloudesta elantonsa saavien osuus? Mahtaako olla pari prosenttia? Varsinaisella maaseuduksi luettavalla alueella asuu hyvin pieni vähemmistö ihmisistä. Suurin osa kasvukeskusten ulkopuolella elävistä ihmisistä asuu jossain Kiteen tai Kuhmon yms kaltaisten pikkupaikkakuntien keskustaajamissa. Siis taajamissa ja niissäkin taajamissa suuri osa asuu kerrostaloissa ja niissäkin taajamissa on samat s- ja K-kaupat kuin muuallakin. Hyvässä lykyssä jopa lidli. Juottoloita on ne 2-3 joissa tapetaan aikaa ja joskus myös toisiansa.

[Pyöräilijä]

[guote]Jos Suomen maatalous ajetaan alas kuten nyt tuntuu kovasti olevan yrityksenä, miten mahdamme pärjätä jos jonkinlainen suuri kriisi iskee? Jos olemme liikaa tuontiruoan varassa ja sen tulo syystä tai toisesta loppuu on edessä todella ankeat ajat.

Kaikella kunnioituksella, mutta tämä on hölynpölyä.

Farmarit eivät tuota mitään ilman öljyä ja sähköä. Traktorit, puimurit, lypsykoneet ja kaikki muut maatalouden koneet ja laiteet nielevät valtavasti öljyä, joka tuodaan Suomeen ulkomailta jokaista millilitraa myöten. Sähköstäkin 20 prosenttia on ostettava ulkomailta, kiitos Matti Vanhasen urakoinnin ydinvoimaa vastaan 1993.

Myös elintarviketeollisuus tarvitsee öljyä, samoin kaikki liikenne ja kuljetus, varastointi ja kaupankäynti. Ruoka loppuu kun öljy loppuu.

Toiseksi ruokaa on helpppo varastoida. Aivan tavallisessa hernekeittopurkissa voi helposti olla 2 vuoden käyttöaika. Kuivatavarana saa talteen niin maitoa, kalaa kuin lihaa vuosikausiksi.

On  myös muistettava, että maatalous on Suomessa erittäin tehoton, haaskaava ja tuhlaileva, koska sitä on aina rakennettu talonpoikien eikä asiakkaiden ehdoilla. Maatalous on poliitikkojen luoma Valco-talous, jossa tehokkuus, tuottavuus ja kannattavuus ovat sivuseikka.  Sama määrä ruokaa saataisiin Suomessa puolella rahalla, jos vapaan kaupan ja kilpailun annettaisiin tehdä maataloudessa tehtävänsä.

Maaseutu on myös paljon muutakin kuin maajussi heinä suussa pellonlaidassa tai poronhoitaja jossain jänkhällä mättään päällä naukkailemassa viinapulloaan. Maaseuduksi voinee laskea myös pääsääntöisesti 10-km päässä tai jopa allekkin kaupungista olevan asutuksen. Täällä asuu esimerkiksi lapsiperheitä ketkä haluavat lapsilleen toisenlaisen kasvuympäristön kuin mitä lähellä oleva kaupunki voi tarjota.

Näin varmasti on, eikä siihen ole kenelläkään nokan koputtamista. Jokainen asukoon, missä haluaa.

Minä puhuin rahasta ja tukiaisista, enkä lainkaan ymmärrä, että kaupunkilaisten tulee maksaa terveiden ja työkykyisten viljelijöiden tai maalaisten eläminen ja asuminen. Kuten sanoin Suomesta ei ole vaikea löytää kuntia, joiden palveluista esimerkiksi pääkaupunkiseutulaiset maksavat jo puolet kunnallisina tulonsiirtoina. Pääkaupunkiseudun kolme suurinta kuntaa maksavat näitä kuntien tulontasauksia yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos kuntalaisten verotulot eivät riitä menoihin, pitää jostain karsia eikä kurkottaa kättä toisten suomalaisten taskuun.

Suomi on syvästi rappion tiellä, jos täältä löytyy väkeä, jonka mielestä yksien työssäkäyvien suomalaisten pitää maksaa toisten terveiden ja työkykyisten laskut. Ja en puhu nyt mustalaisista. Jokainen ansaitkoot omat tulonsa aivan itse ja asukoot ja eläkööt onnellisena, missä lystää.

[Onnikka]

Suomi on syvästi rappion tiellä, jos täältä löytyy väkeä, jonka mielestä yksien

Maalaisten lisäksi maksellaan hupia ruotsalaisille, joita koulutetaan yli kykyjen sekä aina kasvavalle virkakyöstiarmeijalle.

En tiedä mistä sana virkakyösti on tullut (tietäneekö kukaan?, tämä siis ei ole retorinen kysymys vaan oikea ihmetyksen aihe) , mutta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti
wikipedia kertoo kyöstin olevan suomalainen muoto nimestä gustav.
Gustav kyllä kertoo osaamattomuudesta kun jonkin kenraalin juttuja uutisista lukee 
Kenraali joka vihollismaan, suomalaissukupolvia tuhonneen sellaisen, kanssa tahtoo yhteistä puolustusta  Ei sillä etteikö näitä vihollisen kannattajia, suomalaisia vihaavia olisi koko eduskuntakin täynnä.

Ikävä kyllä kyösti on sellainen sukupuolittunut nimi, mikä ei kerro siitä miten virkaviktuuriat syö työntekijöitten pöydästä lihat ja jättää pelkät herneet jäljelle.

[Tunkki]

Täällä Oulun nurkilla oli kymmenkunta vuotta sitten muodissa puhua kyöstistä merkityksellä tuntematon mieshenkilö. Vastakohta "jäsenelle" joka on tuttu. "Kolme jäsentä tuli eilen puoliltaöin lähibaariin, niillä oli joku kyösti kuskina."

[Maatiaisjuntitar]

Ei taida hevosharrastus kuitenkaan olla sieltä halvimmasta päästä?. Varsinkin jos ns. tyhjästä aloittaa ja tallit ym. pitää erikseen rakentaa. "Syö kuin hevonen"..

Meidänkin kylällä aika köyhä perhe (asuu vuokralla okt:ssa) pitää hevosta (makkaratehdaskunnossa oleva kaakki) vanhassa navetassa.

[HDRisto]

Ei taida hevosharrastus kuitenkaan olla sieltä halvimmasta päästä?. Varsinkin jos ns. tyhjästä aloittaa ja tallit ym. pitää erikseen rakentaa. "Syö kuin hevonen"..

Meidänkin kylällä aika köyhä perhe (asuu vuokralla okt:ssa) pitää hevosta (makkaratehdaskunnossa oleva kaakki) vanhassa navetassa.

On sentään se navetta ollut valmiina. Uuden rakentaminen yhdelle meetwurstille olisikin kallista ja hankalaa. Paskakaivot ja rakennusluvat jne. Saisi eläinsuojelu- ja rakennustarkastajajista samanlaisen ikiriesan kuin HIVistä ja reumasta.

[kriittinen_ajattelija]

-

[Pyöräilijä]

-Tyypillinen itsekäs ja hieman anarkistinen mielipide nimimerkki pyöräilijältä. Ymmärrän että sinua ei kiinnosta mikään muu kuin oma toimeentulosi, joten suosittelen Suomesta muuttamista johonkin matalamman verotuksen maahan.

Kiinnostavaa, että pidät itsekkäinä ja anarkisteina sitä työkansaa, joka maksaa kaikki tämän maan laskut.

Sinusta jokaisen rehellisen palkansaajan pitäisi siis asua ahtaasti, syödä vaatimattomasti  ja tinkiä elintasostaan, jotta voisi maksaa muiden laiska elämäntapa - ja tämä ei olisi sitten anarkismia. Miksi ei samantien oteta tänne kahta miljoonaa uutta afrikkalaista, joiden laskut työkansa voisi maksaa ollakseen epäitsekäs ja ei-anarkisti.

-Kaupungeissa asuminen johtaa matalaan syntyvyyteen ja yleisesti lisääntyviin sosiaalisiin ongelmiin, maalla ja syrjäseuduilla taas elämä on terveempää kaikinpuolin, ja myös nuivempaa. Suomessa on tilaa vaikka muille jakaa joten mitään syytä ei ole pakottaa ihmisiä kaupunkeihin asumaan.

Kaupungit ovat kaiken uuden ajattelun, yritteliäisyyden ja menestyksen kivijalka.

Uudet ideat, hankkeet ja tuotteet syntyvät kaupungeissa, joihin hakeutuvat oppivaiset, ahkerat ja yritteliäät kansalaiset. Internet antaa tämän yhteistyön ja luovan mahdollisuuden myös maaseudulle, eikä sitä kukaan käsittääkseni vastusta. Kovin heikosti tuottavaa työtä on maaseuduilla silti syntynyt.

Kaupungit vetävät puoleensa myös joutoväkeä kuten vetelehtijöitä  ja mustalaisia, rikollisia ja varkaita - nykyisin myös maahanmuuttajia kaikkialta Suomesta kun kolmen vuoden tukiaisrahat on maaseudun tukikeskuksissa kulutettu.

Ei tämä uutta ole ja ongelmia hoidetaan kaupungeissa rahalla kuten muuallakin. Esimerkiksi niillä 500 miljoonan euron tulontasausrahoilla, joita pääkaupunkiseutu maksaa maaseuduille, saataisiin kummasti lisää turvaa, viihtyvyyttä ja parempia palveluita.

Ei kaupunki silti kaikiille sovi eikä ole tarkoituskaan - mutta niinhän minä jo sanoin. Jokainen asukoot missä haluaa, kunhan maksaa sen itse.

Ja ennenkuin kukaan ehtii valittaa valtion ministeriöistä ja laitoksista niin voitte minun puolestani siirtää kaikki valtion ministeriöt, virastot ja laitokset muualle alkaen maa- ja metsätalousministeriöstä, Metsähallituksesta ja yliopiston biotieteiden laitoksista. Ei niitä kukaan täällä kaipaa.

Tulee mieleen vähän Venäjän tilanne tästä "genius" pyöräilijän näkökulmista. Sielläkin maaseutu ym. syrjäseudut autioutuu, ihmiset muuttaa Pietarin ym. kaltaisiin miljoonakaupunkeihin missä kellään ei ole varaa saati haluja tehdä lapsia.

Venäjän maaseutu on rappiolla lukemattomista eri syistä, joista alkoholi ei ole vähäisin.

Venäjän uusi keskiluokka on joka tapauksessa syntynyt juuri Pietarissa ja Moskovassa sekä laajan Venäjän muissa suurkaupungeissa. He ostavat suomalaista eikä venäläistä ruokaa, koska suomalaiset palkansaajat rahoittavat tukiaisillaan suomalaista maataloutta ja siten lihan sekä maitotuotteiden vientikauppaa.

Suomalaisten ja venäläisten edun mukaista olisi lopettaa ruoan vientikauppa Venäjälle kokonaan.

[Mangustin]

Farmarit eivät tuota mitään ilman öljyä ja sähköä. Traktorit, puimurit, lypsykoneet ja kaikki muut maatalouden koneet ja laiteet nielevät valtavasti öljyä, joka tuodaan Suomeen ulkomailta jokaista millilitraa myöten. Sähköstäkin 20 prosenttia on ostettava ulkomailta, kiitos Matti Vanhasen urakoinnin ydinvoimaa vastaan 1993.

Farmari voi myös tuottaa öljyä ja sähköä, mutta se on pyritty estämään valmisteveroilla. Lypsykoneet toimii sähköllä eikä millään polttomoottorilla.

Koneet toki syö löpöä silloin kun niitä käytetään, mutta eihän ne ole jatkuvassa käytössä. Vertaa esim. rakennusalan polttoaineenkulutukseen. Suurin osa maajussin bensakuluista muodostuu henkilöautoilusta.

Myös elintarviketeollisuus tarvitsee öljyä, samoin kaikki liikenne ja kuljetus, varastointi ja kaupankäynti. Ruoka loppuu kun öljy loppuu.
Toiseksi ruokaa on helpppo varastoida. Aivan tavallisessa hernekeittopurkissa voi helposti olla 2 vuoden käyttöaika. Kuivatavarana saa talteen niin maitoa, kalaa kuin lihaa vuosikausiksi.

Sitä öljyäkin voi varastoida, ja myös varastoidaan.

Minä puhuin rahasta ja tukiaisista, enkä lainkaan ymmärrä, että kaupunkilaisten tulee maksaa terveiden ja työkykyisten viljelijöiden tai maalaisten eläminen ja asuminen.

Kasvitilat, niin pelto- kuin kasvihuoneviljelykin, tulevat toimeen omillaan ilman tukiaisia. Ts. tukiaiset muodostavat alle 10% yrityksen tuloista, ja ne haetaan jos paperitöille jää aikaa. Peltoviljely on kausiluontoista hommaa ja kasvitilojen isäntäväellä on yleensä muitakin elinkeinoja viljelyn ohessa. Possu- ja broileritilat saavat tyypillisesti yli 50% tuloistaan tukiaisina ja ne ovatkin maataloustukien suurkuluttajia ja alueellinen ympäristö-ongelma.

Valtion jakamia tulonsiirtoja ylipäänsä pitäisi tarkastella kriittisesti, samoin kuin julkisen sektorin hallinnon nielemiä kuluja. Siinä olisi kirveelle töitä.

Kuten sanoin Suomesta ei ole vaikea löytää kuntia, joiden palveluista esimerkiksi pääkaupunkiseutulaiset maksavat jo puolet kunnallisina tulonsiirtoina. Pääkaupunkiseudun kolme suurinta kuntaa maksavat näitä kuntien tulontasauksia yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos kuntalaisten verotulot eivät riitä menoihin, pitää jostain karsia eikä kurkottaa kättä toisten suomalaisten taskuun.

Maalla ollaan myös sitä mieltä, että lainsäädännöllä kunnille nakitetut velvollisuudet ovat mahdottomia. Matalan verotuksen ja matalan palvelutason pitäisi olla vaihtoehto. Aivan sairaita kannustimia luodaan silloin, kun uskotellaan maalaiskunnalle että se "tienaa" ottamalla vastaanottokeskuksen alueelleen. VMP.

Suomi on syvästi rappion tiellä, jos täältä löytyy väkeä, jonka mielestä yksien työssäkäyvien suomalaisten pitää maksaa toisten terveiden ja työkykyisten laskut. Ja en puhu nyt mustalaisista. Jokainen ansaitkoot omat tulonsa aivan itse ja asukoot ja eläkööt onnellisena, missä lystää.

Näin. Ja tämä pätee maajusseihin, mustalaisiin, kaikkiin julkisen sektorin työntekijöihin, mamuihin, fattamutseihin, sekakäyttäjiin, elämäntapatyöttömiin ja tukityöllistetystä ilmaistyöstä nauttiviin yrittäjiin.

Meidänkin kylällä aika köyhä perhe (asuu vuokralla okt:ssa) pitää hevosta (makkaratehdaskunnossa oleva kaakki) vanhassa navetassa.

[-PPT-]

Näistä keskusteluista saa aina sen vaikutelman että suurten kaupunkien ulkopuolella kaikki olisivat jotain maanviljelijöitä. Todellisuudessahan taitaa olla n2% työvoimasta tänä päivänä jotka maataloudesta elantonsa saavat. Maatalous on myös nykyään melkoista tehotuotantoa ja stereotyyppisiä ja romantisoituja perheviljelmiä on entistä vähemmän.

Olen jo muutaman kerran sanonut että suurin osa ihmisistä suurimpien kaupunkien ulkopuolellakin elävät ja asuvat taajamissa. Mittakaava on vain pienempi.

[Sibis]

Mm. amerikoissa asutaan maaseuduilla jopa sadan kilometrin päässä cityistä. Talot ovat melko lähellä toisiaan. Välimaastoissa voi havaita ravintelejä, tanssipaikkoja ja marketteja ym viihdykkeitä kuten yleisiä "playfieldejä" kuten Eiran puisto. Juhlapäiviksi ja jopa viikonlopuiksi.

Yhteiskunta on tehnyt kadut ajettaviksi, autot ja polttoaineet edullisiksi jolloin kauempanakin asuminen on "luxoria".

[MW]

Mm. amerikoissa asutaan maaseuduilla jopa sadan kilometrin päässä cityistä. Talot ovat melko lähellä toisiaan. Välimaastoissa voi havaita ravintelejä, tanssipaikkoja ja marketteja ym viihdykkeitä kuten yleisiä "playfieldejä" kuten Eiran puisto. Juhlapäiviksi ja jopa viikonlopuiksi.

Yhteiskunta on tehnyt kadut ajettaviksi, autot ja polttoaineet edullisiksi jolloin kauempanakin asuminen on "luxoria".

Suomessa, lyhyiden välimatkojen maana, auto on yhä vain sota-ajan traumojen vuoksi ylellisyystuote, jota saa ja pitää verottaa ankarasti. "Vapaa liikkuvuus", my ass.

[lemminkäinen]

jokellusta

Sitä kun tarkastelee oman kotiseutunsa elinkeinoa ja tutustuu sitten vaikka Jyväskylään niin vaikeaa on uskoa kaupunkilaisten elättävän maaseudun loisia. Täällä pohjoisessa keskisuomessa, Karstulan, Pihtiputaan, Kyyjärven suunnalla on maanviljelystä, metsätaloutta, turvetuotantoa ja runsaasti pienteollisuutta. Sen sijaan Jyväskylästä näyttää viimeisetkin tehtaat hävinneen. Siellä ei mitään tuoteta, myydään vain muualla tuotettua tavaraa. Ne itsensä tärkeiksi tuntevat konsultit, yliopiston koppakuoriaisten sielunelämää tutkivat riemumaisterit ja -tohtorit tai valtion virkamiehet paskat mitään Suomea pidä pystyssä vaan loisivat (enimmäkseen) maaseudulla asuvien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä työn hedelmillä.

[Onnikka]

Mm. amerikoissa asutaan maaseuduilla jopa sadan kilometrin päässä cityistä. Talot ovat melko lähellä toisiaan. Välimaastoissa voi havaita ravintelejä, tanssipaikkoja ja marketteja ym viihdykkeitä kuten yleisiä "playfieldejä" kuten Eiran puisto. Juhlapäiviksi ja jopa viikonlopuiksi.

Yhteiskunta on tehnyt kadut ajettaviksi, autot ja polttoaineet edullisiksi jolloin kauempanakin asuminen on "luxoria".

Näistä joskus oli artikkeli että silloin oli Suomessa pitemmät matkat töihin yms. kuin vaikkapa siellä (useita muitakin lueteltiin) ja yllättäen pisimmät matkat oli pk-seudulla.
Siellä taisi kuitenkin mennä niinpäin että veroilla maksetaan katuja sun muita, kun taasen täällä veroja kerätään enempi autoista kuin mitä katuja saadaan. En minä väitä mikään asiantuntija olevani, mutta musta sellainen tasapaino olisi sopiva, bensaan veroa sen verta että sillä maksetaan kadut.

jokellusta

Sitä kun tarkastelee oman kotiseutunsa elinkeinoa ja tutustuu sitten vaikka maaseutukylään

Yksi sana vaihdettu lainauksesta 

[timouti]

Tähän yhteyteen sopii ajatus "joutilaasta yläluokasta". Thorstein Veblenin taloustieteseen kuuluva teoria. On ihmisiä, jotka haluavat johtaa ja pitää yllä statusasemaansa, vaikka todellisia yhteiskunnan pyörittäjiä ovat työtä tekevät ja tuottavat ihmiset.

Nykyään -ja tässäkin ketjussa- tosin kiistellään siitä, ovatko maanviljelijät tuottavia ja yhteiskunnan toimintaa ylläpitäviä vai ovatko hekin jo joutilasta yläluokkaa. He vain puuhastelevat viljelystensä parissa ja ajelevat mersuilla statusasemansa osoittamiseksi, kun todellisuudessa saavat tulonsa yhteiskunnalta. Vai olisiko niin, että maanviljelys on kannattavaa vain suurtilallisille ja on hyvä pitää omavaraisuutta ruoan tuotannossa? Samalla voi miettiä, mikä merkitys muulla maaseudun puuhastelulla on. Onko parempi, että kaikenlainen pieni tekeminen lopetetaan ja ihmiset muuttavat kaupunkeihin työttömiksi ja huonoihin asumisoloihin kuin se, että elämä jatkuu isojen kaupunkien ulkopuolella.

"Veblenin mukaan taloudellinen elämä ei ole utiliteetin vaan esihistoriallisilta ajoilta periytyvien sosiaalisten taipumusten ajamaa toimintaa. Hän teorisoi oman aikana Yhdysvalloista ottamien esimerkkien avulla, että tämän päivän yhteiskunnasta suuri osa on mukaelmaa varhaisesta heimoelämästä. Veblenin mukaan ihmiset alkoivat heimoelämän alussa omaksua tietynlaiset työnjaot. Korkeammat statusryhmät saivat monopolin sotaan ja metsästykseen kun taas maanviljely ja ruoanlaitto nähtiin alempiarvoisina töinä. Hän väitti, että tämä liittyi heimojen välisiin valloitussotiin, joissa valloittajat antoivat palvelusmaisena koetut ja työintensiiviset tehtävät alistetuille kansoille, kun taas tekivät itse väkivaltaiset työt. Sillä ei ollut merkitystä, että alempiarvoiset tehtävät olivat paljon tärkeämpiä yhteiskunnan pyörittämisen kannalta.

Veblen kutsuu johtavaa luokkaa joutilasluokaksi. Hänen mukaansa tämä luokka teki jotain heimon hyvinvointia ylläpitävää työtä, mutta lähinnä symbolisessa mielessä. Esimerkiksi metsästys tuotti kyllä ruokaa, mutta oli tärkeydessä hyvin toissijaista verrattuna maanviljelyyn tai karjaeläinten hoitoon sekä näitä vähemmän vaivalloista.
---
Veblen esitteli kirjassaan nykyään yleiset käsitteet, kerskakulutus ja tietoinen vapaa-aika. Hän määritteli kerskakulutuksen rahan- ja/tai resurssien tuhlauksena, jossa ihmisillä oli tarkoitus osoittaa heidän statuksensa olevan korkeampi kuin muiden.
---
Tietoinen joutilaisuus taas viittaa siihen, kun ihmiset tuhlaavat aikaansa antaakseen itselleen korkeamman statuksen. Esimerkiksi ollakseen "gentleman", miehen täytyy opiskella filosofiaa ja korkeampaa taidetta, joilla ei ole sinänsä taloudellista arvoa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Thorstein_Veblen

[Pyöräilijä]

Sitä kun tarkastelee oman kotiseutunsa elinkeinoa ja tutustuu sitten vaikka Jyväskylään niin vaikeaa on uskoa kaupunkilaisten elättävän maaseudun loisia. Täällä pohjoisessa keskisuomessa, Karstulan, Pihtiputaan, Kyyjärven suunnalla on maanviljelystä, metsätaloutta, turvetuotantoa ja runsaasti pienteollisuutta. Sen sijaan Jyväskylästä näyttää viimeisetkin tehtaat hävinneen. Siellä ei mitään tuoteta, myydään vain muualla tuotettua tavaraa. Ne itsensä tärkeiksi tuntevat konsultit, yliopiston koppakuoriaisten sielunelämää tutkivat riemumaisterit ja -tohtorit tai valtion virkamiehet paskat mitään Suomea pidä pystyssä vaan loisivat (enimmäkseen) maaseudulla asuvien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä työn hedelmillä.

Karstula, Pihtipudas ja Kyyjärvi ovat kriisikuntia, joissa valtionosuudet ovat yli 40 prosenttia menoista.

Karstula, Pihtipudas ja Kyyjärvi kirjautuvat niihin kuntiin, jotka eivät ole malliesimerkkejä kenellekään. Ne kuuluvat juuri kartettaviin kuntatalouksiin, jotka saavat omin voimin kasaan vain runsaat puolet omista menoistaan - me kaupunkilaiset maksamme toisen puolen. Karstula, Pihtipudas ja Kyyjärvi kuuluvat myös siihen viidennekseen suomalaiskuntia, jotka menettävät eniten väestöä vuoteen 2030 mennessä. Suurin väestövirta lähtee ulos Kivijärveltä, jossa valtionosuudet kattavat jo 54 prosenttia menoista.

Pahinta lienee se tosiasia, että väestön huoltosuhde heikkenee synkimmin juuri maakunnan pohjoisosissa Karstulassa, Kivijärvellä, Kyyjärvellä, Viitasaarella, Kinnulassa ja Kannonkoskella - pohjoinen Keski-Suomi ei siis ole varsinainen menestystarina. Näillä ennusteilla ainakaan Karstulalle, Pihtiputaalle ja Kyyjärvelle ei voi povata pitkää ikää.

Jyväskylän talous on paremmassa kunnossa kuin useimmissa muissa Keski-Suomen kunnissa. Sen sijaan on totta, että Jyväskylä on opinahjojen ja julkishallinnon kaupunki, eikä yritysten, kaupan tai teollisuuden keskus. Vastaavia hallintokaupunkeja on Suomessa useita muitakin kuten Hämeenlinna, Rovaniemi tai Kuopio.

Tämä surkea asiaintila ei tietenkään lupaa Suomelle hyvää, mutta se on jo toinen keskustelunaihe.

[l'uomo normale]

Perjantain toisessa iltapäivälehdessä taisi olla etusivun uttu siitä miten maaseudun omakotitalot jäävät vanhojen asujiensa käsiin. Voi olla, mutta tuntuu oikealta kampanjalta maaseudn autioittamiseksi. Kun media alkaa ajaa jotain asiaa kampanjanomaisesti, on syytä olla epäluuloinen.

Suurin osa kaupunkien (varsinkin Helsingin) työtehtävistä on turhia. Joku Hesen kassa ei Suomea pystyssä pidä, eikä Suomen öljy- ja energia- ja muita tuontilaskuja maksele. Oman kasvimaan vilejly on maan omavaraisuuden kannalta hyödyllisempää.

[-PPT-]

jokellusta

Sitä kun tarkastelee oman kotiseutunsa elinkeinoa ja tutustuu sitten vaikka Jyväskylään niin vaikeaa on uskoa kaupunkilaisten elättävän maaseudun loisia. Täällä pohjoisessa keskisuomessa, Karstulan, Pihtiputaan, Kyyjärven suunnalla on maanviljelystä, metsätaloutta, turvetuotantoa ja runsaasti pienteollisuutta. Sen sijaan Jyväskylästä näyttää viimeisetkin tehtaat hävinneen. Siellä ei mitään tuoteta, myydään vain muualla tuotettua tavaraa. Ne itsensä tärkeiksi tuntevat konsultit, yliopiston koppakuoriaisten sielunelämää tutkivat riemumaisterit ja -tohtorit tai valtion virkamiehet paskat mitään Suomea pidä pystyssä vaan loisivat (enimmäkseen) maaseudulla asuvien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä työn hedelmillä.

Toden totta, minkä takia kaikki vinkuu jostain Helsingistä kun jokainen maakuntakeskus on samanlainen virkamieselättien kotipesä?

[KJ]

Tähän yhteyteen sopii ajatus "joutilaasta yläluokasta.

No ei kyllä sovi. Veblen esitti ajatuksensa noin sata vuotta sitten, kun joutilas yläluokka ihan oikeasti oli saamatonta porukkaa. Nykyään pääomat kiertävät siihen malliin, ettei 1890-luvun kartanon huvittelevia poikamiesperijäehdokkaita ole olemassakaan.

Sinänsä Veblen on mukava uusi tuttavuus, mutta aikaansa sidottu, ja kieltämättä nykyvalossa hieman naurettavakin.