Hommaforum Testi

Avaanpa tänne ketjun, kun Ukrainan rimpsu alkoi mennä pahasti ot:ksi.

Jos EU:n ja Venäjän sukset menee niin ristiin ettei tänne enää tule öljyä, kaasua, ydinsähköä idästä, niin mikä avuksi?

Tässä pari pohjustusta tuon liikenteen näkökulmasta:
http://hannutanskanen22600.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169358-sahkoauto-surullinen-teknologinen-harharetki
http://ilmastohuijaus.blogspot.fi/2014/01/vetyauto-ei-ole-vahemman-saastuttava.html

Täytyy sanoa, että sähköllä liikkuminen ei ole minulle tuttua, mutta omistan dieselillä, bensalla, etanolilla, maakaasulla, nestekaasulla toimivia ajoneuvoja ja itsekin rakennellut jotain.

Edit. Ei perkele, onhan mulla sähköperämoottori! ;D

Turvetuotannossa on nyt 0,6 % Suomen suoalueista ja sillä katetaan 7 % koko maan energian tarpeesta. Turvetuotantoa reilusti lisäämällä voisimme olla riippumattomia Venäjältä ja muualtakin tulevasta energiasta ja siis omavaraisia.
Työllisyys kohenisi, kauppatase korjaantuisi ja valtiokin selviytyisi veloistaan. Suomella on turpeessa enemmän varallisuutta kuin Norjalla öljyssä ja turve on öljyyn verrattuna uusiutuvaa energiaa.

Ehkäpä saamme joskus toimivan sähköakun
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/nanotekniikka/hiilinanoputket+voivat+parantaa+roimasti+litiumakun+tehoa/a463770
Innovaatioita ainakin asian ympärillä piisaa. Tätä ennen sähköautoilla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Paljon helpompi keino olisi tehdä esimerkiksi jätemuovista pahvista ja paperista bioetanolia FT synteesillä taikka kehitellä häkäpönttö tekniikkaa.

Akku on vain yksi osa sähköauton ongelmaa. Tarvittava sähkökin pitäisi tuottaa jossain. On laskettu, että jos korvattaisiin polttomoottoriajoneuvot sähköllä tarvitaan seitsemän Loviisan kokoista ydinvoimalaa lisää.

Kotimainen energiantuotanto pitäisi saada toimimaan. Jyväskylän seudullahan on jo toimiva yksityinen biokaasutehdas jakelupisteineen, joka tekee jätteistä ja paskasta ajoneuvoihin soveltuvaa kaasua.
Myös öljykasveista(rypsi ym.) puristettava dieselpolttoaine olisi saatava liikennekäyttöön lailliseksi, eli sopiva verotus ja laatuvaatimukset.
Lisäksi jos ajatellaan asioita Venäjän uhan alla, olisi nopeasti saatava toimiva nestekaasun(saksaksi autogas) jakeluverkosto Suomeen, aivan kuten muuallakin maailmassa on. Nestekaasu kuitenkin tuodaan laivoilla ympäri maailman, toisin kuin maakaasu.

Itse en oikein jaksa noihin sähköautoihin innostua, saattaa toimia kaupungissa jos pitää silloin tällöin lyhyttä keikkaa heittää mutta kun otetaan kehiin pakkanen ja pitkä matka niin siihen hyytynee sähköauto etuineen.
Toinen juttu on, vielä tällä tekniikalla, on se että raskaiden akkujen roudaaminen vie kapasiteettia sekin ja tuskinpa akkujen valmistaminen ynnä hävittäminen mitään luonnonsuojeluduunia on.

Hannu Tanskanen, Ilmastohuijaus, "turve on uusiutuvaa"... No onpa erittäin kyseenalainen startti energiaomavaraisuudesta tai venäjäriippuvuudesta keskustelemiseen!

Biokaasutalous voi olla merkittävä tekijä liikenteen energiaomavaraisuuden tavoittelussa, jos niin halutaan. Gasumin verkosta sitä jo saa. Lähes kaikensorttiset polttomoottorit voi muuntaa biokaasulla toimiviksi. Kaiken eloperäisen jätteen voi kaasuttaa metaaniksi ja jäännösliete on hyvää lannoitetta.

Tuulivoima ja aurinkoenergia ovat jo nyt merkittäviä tuotantomuotoja eurooppalaisessa energiajärjestelmässä, sanovat jäärät sitten mitä tahansa. Tulevaisuutta voi olla sähköntuotanto Eurooppaa varten jossain aavikolla pohjoisessa Afrikassa sijaitsevilla aurinkopaneelikentillä, edes kovin valtavaa pinta-alaa ei tarvittaisi. Lisäksi paneelit tulevat olemaan yhä enemmän integroituja rakennusmateriaaleihin.

Voi olla, että Suomen on turha tavoitella täyttä omavaraisuutta energian suhteen, pohjoismainen yhteistyö on hyvä linja. Norjassa riittää vettä ja Tanskassa tuulta.

Omavaraisuuden tavoittelu fiksusti on vuosikymmenien projekti. Se pitää muistaa, kun tekee mieli heittää jotain nykyisestä biokaasuverkosta, Sipilän Teslasta tms.

Turpeella energiatulevaisuudessa ei kyllä tule olemaan mitään osaa. Sen ympäristövaikutukset ilmakehässä ja eritoten Suomessa ovat paljon pahemmat kuin hiilellä.

Energia pitää tuottaa lähellä moottoria. Mikä olisikaan ihanampaa kuin oma keltainen rypsihalme, minkä sadosta puristaa dieseliä 124 koppaiseen farmarimersuun, ilmastointilaitteella ja veivattavilla ikkunoilla! :-* Se on sitä luomua lähienergiaa. ;D

Mutta vakavasti, eihän esimerkiksi vihreät ole yhtään innostuneita kotimaisesta energiantuotannosta tai edes luonnonsuojelusta, poislukien porauslautoilla riekkumiset. Rankka nykyisten polttoaineiden verotus takaa kaikelle muulle suojatyöpaikkahömpälle rahoituksen, joten jatketaan entiseen malliin.  >:(

Quote from: Alma-ata on 01.08.2014, 12:09:48
Hannu Tanskanen, Ilmastohuijaus, "turve on uusiutuvaa"... No onpa erittäin kyseenalainen startti energiaomavaraisuudesta tai venäjäriippuvuudesta keskustelemiseen!

Biokaasutalous voi olla merkittävä tekijä liikenteen energiaomavaraisuuden tavoittelussa, jos niin halutaan. Gasumin verkosta sitä jo saa. Lähes kaikensorttiset polttomoottorit voi muuntaa biokaasulla toimiviksi. Kaiken eloperäisen jätteen voi kaasuttaa metaaniksi ja jäännösliete on hyvää lannoitetta.

Tuulivoima ja aurinkoenergia ovat jo nyt merkittäviä tuotantomuotoja eurooppalaisessa energiajärjestelmässä, sanovat jäärät sitten mitä tahansa. Tulevaisuutta voi olla sähköntuotanto Eurooppaa varten jossain aavikolla pohjoisessa Afrikassa sijaitsevilla aurinkopaneelikentillä, edes kovin valtavaa pinta-alaa ei tarvittaisi. Lisäksi paneelit tulevat olemaan yhä enemmän integroituja rakennusmateriaaleihin.

Voi olla, että Suomen on turha tavoitella täyttä omavaraisuutta energian suhteen, pohjoismainen yhteistyö on hyvä linja. Norjassa riittää vettä ja Tanskassa tuulta.

Omavaraisuuden tavoittelu fiksusti on vuosikymmenien projekti. Se pitää muistaa, kun tekee mieli heittää jotain nykyisestä biokaasuverkosta, Sipilän Teslasta tms.

Turpeella energiatulevaisuudessa ei kyllä tule olemaan mitään osaa. Sen ympäristövaikutukset ilmakehässä ja eritoten Suomessa ovat paljon pahemmat kuin hiilellä.

Tanskasen tekstit on minusta loogisia ja hyviä, ole sinä eri mieltä.

Samaa mieltä biokaasusta, ajan jo sillä. Hinta n. 5€/100km. Ja puhdasta! :)

Jos Suomen energiantuotanto korvattaisiin kokonaan tuulivoimalla, meillä olisi koko maassa yksi propelli neljän kilometrin säteellä toisesta, tai vaihtoehtoisesti rannikolla rivissä 80 metrin välein toisistaan.
Kuka muuten ensin valloittaisi Afrikasta sen alueen joka aurinkoenergiaan tarvittaisiin? Afrikkalaisten haltuun ei Euroopan energiatuotantoa voi jättää, mielummin vaikka sitten venäläisten...

Tanskassa ei tuulta riitä edes omiin tarpeisiin...

Onko turve muuten ruskohiiltä saastuttavampaa mielestäsi? Saksassa on päätös luopua ydinvoimasta ja jo 24 ruskohiilivoimalaa on avattu. Suomi on niin pieni maa, että Saksan päätökset energiantuotannosta vaikuttaa tänne ja etenkin tuulen suunta, joka tuo keskieuroopan paskat meille, kun omamme häipyy yleensä pohjoisnavan suuntaan.

Katsokaapas tuolta: www.mobile.de
Erdgas on maa- ja biokaasuauto(4294kpl) ja Autogas on nestekaasuauto(13942kpl) joka on Suomessa jakelupisteiden puutteen ja 20xdieselveron myötä hyödytön! >:(
Hinnat molemmissa 200€ lähtien!
Jälkiasennuksena biokaasu/maakaasu on kallis ja vaikea(vaatii luvat), n.2500€ ylöspäin.
Nestekaasu puolestaan on helppo jokamiehen asentaa, osat n. 200€ ylöspäin.

http://www.youtube.com/watch?v=VD6zQqlrWEQ

Quote from: Faidros. on 01.08.2014, 09:23:51
Avaanpa tänne ketjun, kun Ukrainan rimpsu alkoi mennä pahasti ot:ksi.

Jos EU:n ja Venäjän sukset menee niin ristiin ettei tänne enää tule öljyä, kaasua, ydinsähköä idästä, niin mikä avuksi?

...

Edit. Ei perkele, ...! ;D

Erotaan EU:sta.

Ei mulla ainakaan (vielä) ole sukset ristissä Itään päin. Ihan sama Venäjä se on kuin ennenkin.

USA ja EU:han tässä metkuilevat. He aiheuttavat meille vahinkoa omilla riidoillaan. Ei itsessään Venäjä.

Laitetaan sukset ristiin EU:n ja USA:n kanssa!

Edit. Jösselös senttä!  :o

Quote from: Marija on 01.08.2014, 17:42:01

Quote from: Faidros. on 01.08.2014, 09:23:51
Avaanpa tänne ketjun, kun Ukrainan rimpsu alkoi mennä pahasti ot:ksi.

Jos EU:n ja Venäjän sukset menee niin ristiin ettei tänne enää tule öljyä, kaasua, ydinsähköä idästä, niin mikä avuksi?

...

Edit. Ei perkele, ...! ;D

Erotaan EU:sta.

Ei mulla ainakaan (vielä) ole sukset ristissä Itään päin. Ihan sama Venäjä se on kuin ennenkin.

USA ja EU:han tässä metkuilevat. He aiheuttavat meille vahinkoa omilla riidoillaan. Ei itsessään Venäjä.

Laitetaan sukset ristiin EU:n ja USA:n kanssa!

Edit. Jösselös senttä!  :o

Ihan sama diktatuuri kuin ennenkin.
Jos rutosta ja syövästä pitää valita, niin osaan valita.

Tämän piti olla siitä politiikasta erotettu polttoaine- & tekniikkaketju. Tosin myönnän otsikoinnin olevan myös huono.

Vanha ketju aiheesta löytyy tuolta,
2013-01-24 EU-komissio tuo sähköautot ja niiden latauspisteet eu-rahvaalle (http://hommaforum.org/index.php?topic=78955.0)

Siellä todetaan Viron rakentaneen jo lähes kokomaan kattavan sähköautojen latausverkon, joten Viro osoittaa taas esimerkkiä ennakolta toimimisesta suomalaisten yrittäessä reakoida tilanteeseen kauan senjälkeen kun kakka on jo pöksyissä. Eikä tämäkään keskustelu muuta ole kuin tyhjää puhetta. Suomessa valtaa pitää virkamieslauma. Se ei tee mitään, mikä vaarantaisi eläke-edut ja virka-asemat eli yhtään mitään. Suomi ei ole demokratia; Suomi on byrokratia -- siksi menetetty maa. Se tulee romahtamaan. Vasta sen jälkeen voi sanoista tulla tekoja. Tosin romahdukset ovat perinteisesti muokanneet koko yhteiskuntarakennetta, joten on kyseenalaista, onko senkään jälkeen olemassa valtiota nimeltä Suomi, joka mitään tekisi. Tämän yhteiskunnan romahduksen rinnalla autojen käyttövoimasta puhuminen on täysin turhaa. Asioiden tärkeysjärjestetys on ymmärrettävä. Romuttamolle menevään autoon ei kannata vaihtaa öljyjä. Se on haaskausta, ja sellaisen ehdottaminen antaa esittäjästään "yksinkertaisen ihmisen" mielikuvan. En usko Ukrainassakaan bensan hinnan ja saatavuuden olevan ihmisten huulilla.

Quote from: Velmu on 01.08.2014, 10:06:05

Turvetuotannossa on nyt 0,6 % Suomen suoalueista ja sillä katetaan 7 % koko maan energian tarpeesta. Turvetuotantoa reilusti lisäämällä voisimme olla riippumattomia Venäjältä ja muualtakin tulevasta energiasta ja siis omavaraisia.
Työllisyys kohenisi, kauppatase korjaantuisi ja valtiokin selviytyisi veloistaan. Suomella on turpeessa enemmän varallisuutta kuin Norjalla öljyssä ja turve on öljyyn verrattuna uusiutuvaa energiaa.

Ja siksipä se ei kelpaakaan vihreille saatika vasemmistolle. Se kun estäisi Suomen kurjistamisen.

Quote from: Faidros. on 01.08.2014, 11:18:04
Akku on vain yksi osa sähköauton ongelmaa. Tarvittava sähkökin pitäisi tuottaa jossain. On laskettu, että jos korvattaisiin polttomoottoriajoneuvot sähköllä tarvitaan seitsemän Loviisan kokoista ydinvoimalaa lisää.

Luonteensa takia sähköauto sopii ladattavaksi juuri uusiutuvilla energiamuodoilla kuten aurinko ja tuuli. Suurimman osan ajastahan (ainakin) henkilöautot seisovat paikallaan.

QuoteKotimainen energiantuotanto pitäisi saada toimimaan. Jyväskylän seudullahan on jo toimiva yksityinen biokaasutehdas jakelupisteineen, joka tekee jätteistä ja paskasta ajoneuvoihin soveltuvaa kaasua.

Uusi kattava kaasupolttoaineen jakeluverkosto maksaa liikaa. Suomen autokannan keski-ikä on 12 vuotta. Koko autokannan uusiutuminen kestää siis paljon tätä pitempään, jolloin uuden jakeluverkoston asiakasmäärä on kovin alhainen ainakin toistakymmentä vuotta.

Uusi jakeluverkosto tuottaa siis valtavia tappioita hyvin pitkään koska se on rakennettava kattavaksi heti alussa, jotta kaasuautoja edes kannattaisi hankkia. Jos jakeluverkko ei ole kattava autokanta ei siirry kaasuun lainkaan.

Tästä syystä kaasuautoilu ei ole realistinen vaihtoehto ellei kulu sysätä lähes kokonaan veronmaksajille mitä en ainakaan itse kannata.

QuoteMyös öljykasveista(rypsi ym.) puristettava dieselpolttoaine olisi saatava liikennekäyttöön lailliseksi, eli sopiva verotus ja laatuvaatimukset.

Tämä on realistisempi vaihtoehto koska nykyiset dieselautot pystyvät käyttämään (ainakin pienin modifikaatioin) myös kasvispohjaista dieseliä.

Krittiikki kohdistuu lähinnä maan käyttöön. Biodieseliä ei pitäisi tuoda ulkomailta lainkaan koska se perustu usein esim. sademetsien hakkaamiseen kehitysmaissa. Biodiesel pitäisi siis tuottaa kokonaan Suomessa

Näkisin että lähitulevaisuudessa henkilöautot tulevat siirtymään sähköön ja raskas liikenne ajaa joko kaasulla tai biodieselillä koska iso kalusto voidaan tankkaa harvoissa pisteissä.

Joka tapauksessa Suomen tulisi pyrkiä vähentämään öljyriippuvuuttaan ja panostamaan kotimaisiin puhtaisiin energialähteisiin vaikka se olisi tuotantokustannukseltaan hieman kalliimpaa. Suurin osa polttoaineen hinnastahan on veroja. Hinta loppukäyttäjälle ei siis välttämättä nouse lainkaan uusiutuvalla energialla jos veroista pikkasen tingitään.

Quote from: Jani Rantala on 01.08.2014, 10:25:28
Ehkäpä saamme joskus toimivan sähköakun
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/nanotekniikka/hiilinanoputket+voivat+parantaa+roimasti+litiumakun+tehoa/a463770
Innovaatioita ainakin asian ympärillä piisaa. Tätä ennen sähköautoilla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Paljon helpompi keino olisi tehdä esimerkiksi jätemuovista pahvista ja paperista bioetanolia FT synteesillä taikka kehitellä häkäpönttö tekniikkaa.

Toinen mielenkintoinen teknologia on alumiiniakku: http://www.breitbart.com/Breitbart-California/2014/06/09/Israeli-Canadian-Electric-Car-Company-Leapfrogs-Tesla-with-Long-Range-Battery

Sadan kilon akulla voi ajaa n 1500 km. Akku on kertakäyttöinen mutta kierrätettävä. Akku voidaan käyttää vara-akkuna litiumakun rinnalla ettei jää tielle ennen seuraava latauspistettä. Voi olla, että se saadaan ladattavaksi jollain menetelmällä tulevaisuudessa.

Quote from: Velmu on 01.08.2014, 10:06:05
Suomella on turpeessa enemmän varallisuutta kuin Norjalla öljyssä ja turve on öljyyn verrattuna uusiutuvaa energiaa.

Lisäisin tuohon että se on öljyyn verrattuna uusiutuvaa, käytännön tarpeiden kannalta uusiutumatonta.

Quote from: Totti on 01.08.2014, 22:48:36
Biodieseliä ei pitäisi tuoda ulkomailta lainkaan koska se perustu usein esim. sademetsien hakkaamiseen kehitysmaissa. Biodiesel pitäisi siis tuottaa kokonaan Suomessa

Neste Oilin NEXBTL-uusiutuva diesel (ei siis sama kuin biodiesel) voidaan kenties tulevaisuudessa tuottaa mikrobiöljystä, jota saadaan kun  tietyille mikrobeille syötetään selluloosasta valmistettua teollisuussokeria. Tarkoitus olisi lisäksi saada tarvittava selluloosa viljakasvien oljesta, eli jätemateriaalista. Nyt on meneillään yhteistyö tanskalaisten kanssa jotta löytyisi halpa menetelmä sellun muuttamiseksi C5 ja C6 sokereiksi.

Jos tuo projekti onnistuu, niin olisi saumat hankkia kaikki raaka-aineet kotimaasta. Toki sitten vielä tarvitaan maanviljelijöille sopiva oljen keruu järjestelmä.

Edit. Lisätietoa ko. teknologiasta: http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35;52;88;100;101;22864;23095 (http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35;52;88;100;101;22864;23095)

Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 01.08.2014, 23:02:20


Jos tuo projekti onnistuu, niin olisi saumat hankkia kaikki raaka-aineet kotimaasta. Toki sitten vielä tarvitaan maanviljelijöille sopiva oljen keruu järjestelmä.

https://www.youtube.com/watch?v=vw-WYqa414c

Quote from: Nuivanlinna on 01.08.2014, 23:34:46

https://www.youtube.com/watch?v=vw-WYqa414c

Joo, mutta paalain ei ole puimuri (Kyse on siis viljan korsiosan hyödyntämisestä). Pitäisi olla molemmat yhdessä ja tuollaisen kaluston hankkiminen voi olla turhan suolaista jos vanha puimuri vielä pelittää. Lisäksi oljet pitää välivarastoida ja kuljettaa tehtaalle.

Ei sinänsä, että olisin maanviljelyn tuntija. Jos joku tietää paremmin, niin saa valistaa. Toki heinäpaaleja olen nakellut talikolla selkä vääränä.

Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 01.08.2014, 23:43:00

Quote from: Nuivanlinna on 01.08.2014, 23:34:46

https://www.youtube.com/watch?v=vw-WYqa414c

Joo, mutta paalain ei ole puimuri (Kyse on siis viljan korsiosan hyödyntämisestä). Pitäisi olla molemmat yhdessä ja tuollaisen kaluston hankkiminen voi olla turhan suolaista jos vanha puimuri vielä pelittää. Lisäksi oljet pitää välivarastoida ja kuljettaa tehtaalle.

Ei sinänsä, että olisin maanviljelyn tuntija. Jos joku tietää paremmin, niin saa valistaa. Toki heinäpaaleja olen nakellut talikolla selkä vääränä.

Eikös tuollaisen saisi liitettyä leikkuupuimurin perään? Tai sen mikä tekee niitä isoja paaleja.

Quote from: Nuivanlinna on 01.08.2014, 23:50:34

Eikös tuollaisen saisi liitettyä leikkuupuimurin perään? Tai sen mikä tekee niitä isoja paaleja.

Se olisi varmaankin tällä hetkellä helpoin/toimivin/kustannustehokkain keino.

Quote from: Nuivanlinna on 01.08.2014, 23:50:34

Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 01.08.2014, 23:43:00

Quote from: Nuivanlinna on 01.08.2014, 23:34:46

https://www.youtube.com/watch?v=vw-WYqa414c

Joo, mutta paalain ei ole puimuri (Kyse on siis viljan korsiosan hyödyntämisestä). Pitäisi olla molemmat yhdessä ja tuollaisen kaluston hankkiminen voi olla turhan suolaista jos vanha puimuri vielä pelittää. Lisäksi oljet pitää välivarastoida ja kuljettaa tehtaalle.

Ei sinänsä, että olisin maanviljelyn tuntija. Jos joku tietää paremmin, niin saa valistaa. Toki heinäpaaleja olen nakellut talikolla selkä vääränä.

Eikös tuollaisen saisi liitettyä leikkuupuimurin perään? Tai sen mikä tekee niitä isoja paaleja.

Kyllähän oljet saa talteen suoraan puimuristakin. Tekninen ratkaisu on triviaali.

Quote from: Totti on 01.08.2014, 23:58:26

Kyllähän oljet saa talteen suoraan puimuristakin. Tekninen ratkaisu on triviaali.

Niin. Kenties pelkkä laidallinen peräkärry riittää.

Ei auta vaikka koko maa on täynnä tuulimyllyjä, kun tuulettomana päivänä energiaa ei tule. Ja tuulisena päivänä tulee liikaa. Pitäisi myös olla massiivinen energia varasto. Säätövoima ei kannata sillä kun myllyn tehollinen hyöty on 0,3 niin se säätövoima tuottaisi sen puuttuvan 0,7.

Quote from: Velmu on 01.08.2014, 10:06:05

Turvetuotannossa on nyt 0,6 % Suomen suoalueista ja sillä katetaan 7 % koko maan energian tarpeesta. Turvetuotantoa reilusti lisäämällä voisimme olla riippumattomia Venäjältä ja muualtakin tulevasta energiasta ja siis omavaraisia.
Työllisyys kohenisi, kauppatase korjaantuisi ja valtiokin selviytyisi veloistaan. Suomella on turpeessa enemmän varallisuutta kuin Norjalla öljyssä ja turve on öljyyn verrattuna uusiutuvaa energiaa.

Näin varmaan, mutta kannattaako meidän polttaa turvetta? Tulevien sukupolvien kohtalolla puolustellaan milloin mitäkin, joten tehdään nytkin niin. Ollaan kansallisesti itsekkäitä ja jätetään turpeen hyödyntäminen omille jälkeläisimmellemme. Turpeen arvo kohoaa koko ajan niin energialähteenä kuin erilaisten tuotteiden raaka-aineena. Turpeesta ja puusta saadaan jo nyt tuotettua mitä kummallisimpia aineita. Peruskuorma kannattaisi tuottaa ydinvoimalla ja säätövoima vedellä.

Pelkästään turvepohjainen kosmetiikkateollisuus saattaisi olla Suomelle uusi Nokia. Naisten keski-ikä nousee, rypyt syvenevät, turhamaisuus ja varallisuus kasvavat. Suoturpeella on todettu olevan terveysvaikutuksia. Turvenaamioiden ja tyhjennettyjen soiden rutalammikkokylvyille on rajattomat markkinat.

Quote from: Faidros. on 01.08.2014, 09:23:51

Jos EU:n ja Venäjän sukset menee niin ristiin ettei tänne enää tule öljyä, kaasua, ydinsähköä idästä, niin mikä avuksi?

Puuhakkeesta ja turpeesta voi valmistaa jo tunnetuilla menetelmillä metanolia kohtuullisella hyötysuhteella. Suomen olosuhteissa kokonaishyötysuhde saataisiin vielä paremmaksi, jos prosessin hukkalämpöä hyödynnettäisiin kasvihuoneissa tai kaukolämmössä.

Metanoli on kelpo polttoaine ajoneuvokäyttöön. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli#Metanoli_polttoaineena)

Quote from: Totti on 01.08.2014, 22:48:36

Uusi kattava kaasupolttoaineen jakeluverkosto maksaa liikaa. Suomen autokannan keski-ikä on 12 vuotta. Koko autokannan uusiutuminen kestää siis paljon tätä pitempään, jolloin uuden jakeluverkoston asiakasmäärä on kovin alhainen ainakin toistakymmentä vuotta.

Uusi jakeluverkosto tuottaa siis valtavia tappioita hyvin pitkään koska se on rakennettava kattavaksi heti alussa, jotta kaasuautoja edes kannattaisi hankkia. Jos jakeluverkko ei ole kattava autokanta ei siirry kaasuun lainkaan.

On huomioitava myös se, että kaasuautot toimivat aivan normaalisti bensalla kun kaasu loppuu.
Etelä-Suomessa melko kattava maakaasu-/biokaasujverkosto jo on.

Nestekaasuasemia on vain isoilla firmoilla omaan käyttöön.
Nestekaasun käyttö lopetettiin aikanaan 20 x dieselverolla, kun jengi alkoi itse asentamaan vanhoihin ladoihin ja saappeihin halvalla nestekaasutrukin tekniikan ja ajelivat pullot takakontissa halvalla ja puhtaasti! Eihän se valtiovallalle käy, että ihmiset itse rakentaa halvalla ajoneuvonsa joita ei voi verottaa.
Jonkun sopivan kansanedustajan pitäisi avata suunsa siellä Byrsselissä, Suomen valtion vapaata kilpailua estävästä toiminnasta, tämän tappoveron myötä.
Itse rakensin nestekaasuprätkän, kun kaksipyöräiset on vapautettu käyttövoimaverosta. Toimii kuin junan vessa.

Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan. :-\
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 10:52:17

Quote from: Totti on 01.08.2014, 22:48:36

Uusi kattava kaasupolttoaineen jakeluverkosto maksaa liikaa. Suomen autokannan keski-ikä on 12 vuotta. Koko autokannan uusiutuminen kestää siis paljon tätä pitempään, jolloin uuden jakeluverkoston asiakasmäärä on kovin alhainen ainakin toistakymmentä vuotta.

Uusi jakeluverkosto tuottaa siis valtavia tappioita hyvin pitkään koska se on rakennettava kattavaksi heti alussa, jotta kaasuautoja edes kannattaisi hankkia. Jos jakeluverkko ei ole kattava autokanta ei siirry kaasuun lainkaan.

On huomioitava myös se, että kaasuautot toimivat aivan normaalisti bensalla kun kaasu loppuu.

Bensa-auto ei toimi sellaisenaan kaasulla samaan tapaan kun dieselauto toimii biodieselillä.
Bena-kaasu hybridin voi toki tehdä mutta se on kalliimpi ratkaisu kahdella rinnakkaisella polttoainejärjestelmällä ja siten väistämättä välivaiheen ratkaisu bensa-sähköhybridin tavoin.

Kuluttajan näkökulmasta kyse on auton käyttöarvosta suhteessa sen hintaan. Kaasuautoa ei kannata ostaa jos ei ole kattavasti tankkauspisteitä. Ei riitä, että niitä on muutamia jossain, vaan niitä pitää olla maanlaajuisesti, jotta auton käyttöarvo olisi maksimaalinen.
Sama koskee bensa-kaasuautoa missä joutuu sijoittaa rahaa kaasupolttoainejärjestelmään, jota ei voi käyttää ilman kattavaa jakeluverkostoa. Jos jakeluverkosto taas on kattava, bensajärjestelmä on turha.
Bensa-kaasuhybridi on siis aina käyttöarvoltaan epäoptimaalinen ja siten suhteettoman kallis, jolloin se ei tule olemaan varteenotettava vaihtoehto massamarkkinoille.

QuoteEtelä-Suomessa melko kattava maakaasu-/biokaasujverkosto jo on.

Ei läheskään tarpeeksi kattava talouskulutukseen. Jos taas tyytyy ajamiseen vain lyhyitä matkoja Etelä-Suomessa, sähköautokin riittäisi. Raskas liikenne on sitten eri asia koska sen ajotyyli on sellainen, että matkat voi päättä tankkauspisteisiin.

QuoteEihän se valtiovallalle käy, että ihmiset itse rakentaa halvalla ajoneuvonsa joita ei voi verottaa.

Oli tekniikka mikä tahansa niin se on hyvin usein vesitetty suomalaisella byrokratialla. Olen vakuuttunut, että meillä olisi teillä paljon kirjavampia autokanta jos ei kaikki verotettaisi pilalle heti alkumetreillä.

Jos haluaa nopeasti tehdä jotain öljyriippuvuuden vähentämiseksi pitäisi suosia dieselautoilua. Eli käytännössä dieselautoilun verotuksen voimakas pienentäminen. Dieselauto nimittäin kuluttaa raakaöljyä kilometriä kohden huomattavasti vähemmän kun bensiiniauto, jolloin öljyn tuonti ja kulutus laskee. Samalla tulonsiirrot ulkomaille pienentyvät ja rahaa jää kotimaiseen kulutukseen.

Bensiiniautolla ei oikeastaan ole mitään funktiota nykyään arkiliikenteessä. Se menestyi alunperin sen takia, että dieselkone oli hankala rakentaa monimutkaisine ruiskujärjestelmineen päivineen. Se mitä tekniikassa puuttui korvattiin siis polttoaineen palamisherkkyyden kasvattamisella, jolloin voitiin käyttää yksinkertaista ja halpaa kaasutinjärjestelmää. Nykyään näillä seikoilla ei ole mitään merkitystä koska bensiiniautotkin ovat siirtyneet ruiskuun, jonka hinta on alentunut elektroniikan myötä.

Quote from: Totti on 02.08.2014, 13:48:00
Bensa-auto ei toimi sellaisenaan kaasulla samaan tapaan kun dieselauto toimii biodieselillä.

Jos nestekaasun(autogas) jakeluasemia olisi Suomessa, kaasu-trukkitekniikka maksaisi n.200€ käytettynä + säiliö ja ajoneuvolla voisi myös ajaa bensiinillä, toisin kuin dieselillä.

Ja hei! Miksi Suomessa ei ole ainoatakaan nestekaasun(autogas) jakeluasemaa, kun kaikkialla naapurimaissa(ja koko vapaassa maailmassa on?) Miksi täällä on 20 X dieselvero nestekaasulle(autogas)? Suomi on pieni valkoinen piste kartalla mistä et voi nestekaasua(autogas) tankata.

Olisiko taas vihtaamme kustu?

Autoilun kustannusten vähentäminen ei sovi Suomen CO2 -tavoitteisiin. Verot tappiin ja kansa Helsinkiin, niin maailma pelastuu. Missään ei ole ollut keskustelua siitä, että miten CO2 -hulluus tulee vaikuttamaan käytännössä.

Laitoin muuten skootterin toimimaan E85llä. Vääntö parani alakierroksilla ja nyt on varauduttu pakotteisiin.

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 11:12:00
Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan. :-\
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Mielenkiintoinen hanke, mutta mitenkäs se kustannuspuoli? Mihinkä hintaan rypsistä saisi litran polttoainetta? Sähkö saa siirtoineen noin 10 sentillä Kwh eli polttoaine saisi maksaa noin 30-40 senttiä litralta. Silloin voitoksi jäisi liittymämaksu miinus agregaatin kulut ja oma työ. Jos öljystä saisi myydessä enemmän niin silloin kannattaisi jäädä kiinni sähköihin. Jos rypsiöljyn markkinahinta olisi selkeästi alle omakustannusten niin silloin se kannattaisi ostaa valmiina.

Mikkojuha, huomaa että tuolla aggregaatilla saadaan myös talo lämpimäksi, ei pelkkiä sähköjä.

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 14:29:13

Quote from: Totti on 02.08.2014, 13:48:00
Bensa-auto ei toimi sellaisenaan kaasulla samaan tapaan kun dieselauto toimii biodieselillä.

Jos nestekaasun(autogas) jakeluasemia olisi Suomessa, kaasu-trukkitekniikka maksaisi n.200€ käytettynä + säiliö ja ajoneuvolla voisi myös ajaa bensiinillä, toisin kuin dieselillä.

Tässä on kyse autojen massavalmistuksesta, ei jälkikäteisvirityksistä käytetyillä osilla.

Jotta vaihtoehtoisella polttoaineella olisi merkitystä kansantaloudelle, ei voi tukeutua harrastelijoiden viritelmiin vaan autokantaan pitää laajalti saada kyseistä polttoainetta tukevaa tekniikkaa. Käytännössä se tarkoitta, että uudet autot pitää sisältää kyseisen teknologian jo tehtaalta tullessaan.

Auton valmistuksessa pätee että tehtaan nettohinta jollekin osalle on moninkertainen kun auto on kaupassa. Jos siis kaasujärjestelmä maksaa tehtaalle 1000 euroa sen hinta asiakkaalle on tuhansia euroja. Tämä johtuu runsaasta väliportaiden määrästä sekä kirjavasta ja raskaasta autojen verotuksesta eri maissa.
Jottei auton hinta olisi kohtuuttoman korkea, uusi teknologia pitäisi siis olla erittäin edullinen valmistushetkellä.

QuoteMiksi täällä on 20 X dieselvero nestekaasulle(autogas)?

Suomessa autoilua verotetaan koska asiakkaat ei voi protestoida. Pitkässä maassa auto on välttämätön ja välttämättömyydet ovat aina paras verotuskohde.

Quote from: mikkojuha on 02.08.2014, 15:12:12

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 11:12:00
Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan. :-\
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Mielenkiintoinen hanke, mutta mitenkäs se kustannuspuoli? Mihinkä hintaan rypsistä saisi litran polttoainetta? Sähkö saa siirtoineen noin 10 sentillä Kwh eli polttoaine saisi maksaa noin 30-40 senttiä litralta. Silloin voitoksi jäisi liittymämaksu miinus agregaatin kulut ja oma työ. Jos öljystä saisi myydessä enemmän niin silloin kannattaisi jäädä kiinni sähköihin. Jos rypsiöljyn markkinahinta olisi selkeästi alle omakustannusten niin silloin se kannattaisi ostaa valmiina.

Kasviöljyjen energiatiheys on 33-35 MJ/l. Poltettuna ja muunneltuna muuksi energiaksi (sähkö+lämpö) ainakin puolet energiasta menee harakoille jolloin efektiivinen energiatiheys on 15 MJ/l luokkaa eli 4,1 kWh/l. Kesäisin hyötysuhde laskee koska polttamisesta syntyvää lämpöä ei voi hyödyntää helposti. Keskihyötysuhde vuoden aikana lienee silloin alhaisempi.

30-40 snt litrahinnalla biodieselenergia maksaisi siis 10-13 snt/kWh jos laskin oikein (kesäisin enemmän). Sähkö maksaa tällä hetkellä noin 5 snt/kWh ja siirto esim. Helsingissä vajaa 4 snt/kWh sis. ALV.

Faidroksen biodieselvoimala on siis kalliimpi pyörittää kun sähkön käyttö jos vertaa joulesta jouleen. Eli vastaus on, että biodieselvoimala ei näyttäisi olevan taloudellinen vaihtoehto tällä hetkellä.

Suuressa skaalassa biodieselvoimala kuitenkin voisi toimia koska silloin olisi mahdollista käyttää tehokkaampia suuria matalierroksisia dieselkoneita joiden hyötysuhde ylittää 50%. Biodieselin etu on myös kotimaisuus, jolloin myös työllisysvaikutus tulisi laskea mukaan. Kansantaloudellisesti biodieselvoimala voi hyvinkin olla järkevä investointi.

Puukaasutuksesta: kätevä ja raaka-ainetta riittää. Alkuperäistä häkäpönttöä on jalostettu hieman, mutta kehitysmahdollisuuksia on vielä.

Gasek teki aiemmin konttiin CHP-yksiköitä, joista saatiin sekä lämpöä että virtaa autonmoottori-generaattori -yhdistelmällä. Nykyisin tekevät lähinnä lämmöntuottoon.

TODELLINEN ongelma kaikissa eri uusiutuvan energian laitteistoissa on posketon takaisinmaksuaika. Esimerkkinä tämä Fixteri, joka on energiapuun korjuujärjestelmä. Pöyryn tekemän selvituksen mukaan se on miltei yhtä kustannustehokas (tietyillä vertailuarvoilla) kuin vaikkapa moto. Mutta siinä missä motolla metsää menee nurin nopeasti ja tuotantoa tulee, niin Fixterillä joutuu hiippailemaan metsässä noukkien harvennuspuut. Metsäpalstalta X tulee Y määrä tukkipuuta, mutta vain Y/10 energiapuuta(hatusta vedetty). Sama aika tai enemmänkin menee kuitenkin työssä.

Jos pistää rinnakkain energiapuun hinnan / korjuuseen käytetyn ajan / 500000€ laitehankintaan, niin  kuka ryhtyy hankkeeseen? Tässä raporttia, korjatkaa jos olen ymmärtänyt jotain väärin.

http://www.fixteri.fi/sites/default/files/CrossCluster%20Fixteri%20Loppuraportti%2013012014%20%283%29.pdf

e:viilattu

Quote from: Totti on 02.08.2014, 16:05:53

Quote from: mikkojuha on 02.08.2014, 15:12:12

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 11:12:00
Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan. :-\
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Mielenkiintoinen hanke, mutta mitenkäs se kustannuspuoli? Mihinkä hintaan rypsistä saisi litran polttoainetta? Sähkö saa siirtoineen noin 10 sentillä Kwh eli polttoaine saisi maksaa noin 30-40 senttiä litralta. Silloin voitoksi jäisi liittymämaksu miinus agregaatin kulut ja oma työ. Jos öljystä saisi myydessä enemmän niin silloin kannattaisi jäädä kiinni sähköihin. Jos rypsiöljyn markkinahinta olisi selkeästi alle omakustannusten niin silloin se kannattaisi ostaa valmiina.

Kasviöljyjen energiatiheys on 33-35 MJ/l. Poltettuna ja muunneltuna muuksi energiaksi (sähkö+lämpö) ainakin puolet energiasta menee harakoille jolloin efektiivinen energiatiheys on 15 MJ/l luokkaa eli 4,1 kWh/l. Kesäisin hyötysuhde laskee koska polttamisesta syntyvää lämpöä ei voi hyödyntää helposti. Keskihyötysuhde vuoden aikana lienee silloin alhaisempi.

30-40 snt litrahinnalla biodieselenergia maksaisi siis 10-13 snt/kWh jos laskin oikein (kesäisin enemmän). Sähkö maksaa tällä hetkellä noin 5 snt/kWh ja siirto esim. Helsingissä vajaa 4 snt/kWh sis. ALV.

Faidroksen biodieselvoimala on siis kalliimpi pyörittää kun sähkön käyttö jos vertaa joulesta jouleen. Eli vastaus on, että biodieselvoimala ei näyttäisi olevan taloudellinen vaihtoehto tällä hetkellä.

Suuressa skaalassa biodieselvoimala kuitenkin voisi toimia koska silloin olisi mahdollista käyttää tehokkaampia suuria matalierroksisia dieselkoneita joiden hyötysuhde ylittää 50%. Biodieselin etu on myös kotimaisuus, jolloin myös työllisysvaikutus tulisi laskea mukaan. Kansantaloudellisesti biodieselvoimala voi hyvinkin olla järkevä investointi.

Jotain tällaista päässäni laskeskelin. En vaan tiedä mikä on rypsiöljyn käypä hinta, siinä asiassa Fairdos voisi valistaa. Suomalaisilla on kovan tason osaamista isompien dieselvoimalaitosten rakentamisessa ja asentamisessa. Niitä pyörii ainakin Afrikassa ja Lähi-idässä. Kokoluokka on muutamasta mWatista ylöspäin. Kun muuta jatkuvaa energiaa ei ole ja öljy on halpaa, niin mikä ettei. Hukkalämmöllä siellä voisi kai puhdistaa vettä, en tiedä. Konstit on monet, sanoi vaimo kun kissalla pöytää pyyhki.

Ei nää asiat yleensä selviä teoreetikoiden laskutikuissa. En myöskään väitä, että olisin oikeassa itsetehdyn biodieselin halpuudessa. Kokeilla pitää, ennen kuin voidaan sanoa mitään hinnasta.
Itse olen kokeillut etanolia ja maa- bio- ja nestekaasua, kaikki toimii bensiiniä edullisemmin.
Maa-/biokaasuautoni polttoainekulut on noin 5€/100km, pienimmillään on ollut 4,08€/100km. Kokemusta on jo kymmeniätuhansia kilometrejä.

Jos vaihtoehtoiset polttoaineet alkaa kovasti kiinnostamaan, esittelen mielelläni etanoli/bensiini prätkän ja maa-/biokaasu/bensiini auton. Jos joku maksaa polttoaineet, käydään heittämässä vaikka testilenkkiä! 8)
Nestekaasuprätkän laitteet olivat vain lainassa, joten sitä ei pääse kaasulla kokeilemaan, bensiinillä kyllä.

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 11:12:00
Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan. :-\
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Miten olisi Stirling-moottori kattilan kylkeen jauhamaan sähköä?

Quote from: Nuivanlinna on 02.08.2014, 20:00:02

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 11:12:00
Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan. :-\
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Miten olisi Stirling-moottori kattilan kylkeen jauhamaan sähköä?

Hyvä idea! Eikä tavitse edes happea. 8)
http://www.youtube.com/watch?v=RzW0--FMbVg
http://www.youtube.com/watch?v=Jo73UtaDY6Y

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 20:25:42

Quote from: Nuivanlinna on 02.08.2014, 20:00:02

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 11:12:00
Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan. :-\
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Miten olisi Stirling-moottori kattilan kylkeen jauhamaan sähköä?

Hyvä idea! Eikä tavitse edes happea. 8)
http://www.youtube.com/watch?v=RzW0--FMbVg
http://www.youtube.com/watch?v=Jo73UtaDY6Y

Ei kaiketikaan riittäisi sähkön tuotantoon ainoana lähteenä, mutta jonkinlainen aurinkokenno ja tuuligeneraattori avuksi, ainakin pakkaskuukausina virtaa tulisi.

p.s. en löytänyt kolmatta osaa noista videoista, jäi hieman kesken jummartaa tuo projekti.

Mäntyöljyllä on oma osuutensa nestemäisten biopolttoaineitten joukossa.

Wikipedia/Mäntyöljy

"UPM on 2012 investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannassa sijaitsevaan biojalostamoon, jonka pääraaka-aine on mäntyöljy. Uusi biojalostamo valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita liikennekäyttöön."

Havupuista saadaan Suomessa raakamäntyöljyä keskimäärin 35 kg/t sellua eli 3.5 %.

Wikipedia/Selluloosa
Puuaines sisältää 33 - 50 % selluloosaa.

Wikipedia/Suomen metsät
Puuston lisäkasvuksi on 2000-luvulla arvioitu 86,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Jos oletetaan, että
- Suomessa kasvaisi vain havupuita
- Puuaines sisältäisi keskimäärin 40 % selluloosaa
- Kaikki puuaines saataisiin korjattua talteen
- Valmistusprosessissa ei olisi hävikkiä
- Yksi kuutiometri puuta painaisi yhden tonnin
niin Suomen metsien kasvusta voitaisiin vuosittain valmistaa mäntyöljypohjaisia nestemäisiä likennepolttoaineita:
3.5 % x 40 % x 86,7 x 10e6 x 10e3 kg
= 1,2138 x 10e9 kg
= 1,2138 miljardia kiloa

5 miljoonaa asukasta kohti:
1,2138 x 200 kg
= 242,76 kg

Olisiko käytännössä mahdollisuus saada edes puolta tuosta ylioptimisesti lasketusta määrästä?

Quote from: talous ja muutos on 02.08.2014, 23:59:48

Olisiko käytännössä mahdollisuus saada edes puolta tuosta ylioptimisesti lasketusta määrästä?

Taitaa jäädä määrät hieman pienemmäksi. Tuo UPM:n mäntyöljylaitos on juuri joitakin päiviä sitten aloittanut tuotannon. Tekniikka on sama kuin Neste Oilin NEXBTL-tuoteperheessä. Siksi Neste ja UPM ovat patenttikiistoissa.

UPM:n Lappeenrannanlaitos tuottaa noin 100 milj. litraa uusiutuvaa dieseliä vuosittain. Kuitenkin UPM joutuu ostaa mäntyöljyä ulkopuolisilta, vaikka heillä on parin miljoonan sellutonnin kapasiteetti.

Yksi pikku mutta asiassa on se, että mäntyöljystä voidaaan valmistaa myös muita arvokkaita kemikaaleja, eli polttoaine tuotanto on pääosin pois muusta tuotannosta. Tämä ei ole kansantalouden kannalta hyvä asia.

Mitä vanhoja muistelen niin mäntyöljyä kyllä voitaisiin käyttää dieselin tavoin, mutta hartsipuoli pitää huolen siitä että normaalikoneilla rupeaa kulumaan polttoaineensuodattimia useampi tuhannelle kilometrille tai sitten tarvitsee rakentaa koneet sietämään huomattavasti suurempia epäuhtauksia eli nokeutmista tms vastaavaa tukosta.

Itse näkisin että henkilöautoliikenteeseen voitaisiin tuottaa toimivia ratkaisuja kaasulla sekä kierrätysöljyillä. Eli käytännössä mätänevistä alkoholia ja kaikki hiilivetypohjaiset roskat eli muovit palautetaan nestemuotoon. Vinyyli vaatii erikoisteräksiset käsittelylaitteet ja tämä muovi johon lisätään valmistuksessa happea ei käy anaerobiseen prosessiin, mutta silti sitä voisi käyttää polttoaineena.

Eli nuorille työmaata jätteiden lajittelussa ja joka kaupunkiin oma keskus jossa käsitellään em aineet polttoaineiksi ja hukkalämpö joko kaukolämmöksi tai sähköksi(se mitä ei prosessissa tarvita). Toki tuollainen sähköntuotanto on huomattavan tehotonta, mutta se onkin lähinnä sivutuote.

Voisi laskea minkä kokoluokan laitos olisi kannattavin. Ei välttämättä olisi poissuljettua rakentaa laitoksia joilla pienikin kylä voisi jauhaa osan lämmityksestä, osan sähköstä ja osan tarvittavista polttoaineista pelkistä jätteistä. Tai vaikka lähiö. Hinta laskee myös osaltaan kun kuljetusmatkat lyhenevät.

Quote from: Totti on 02.08.2014, 16:05:53

Quote from: mikkojuha on 02.08.2014, 15:12:12

Quote from: Faidros. on 02.08.2014, 11:12:00
Meillä oli jyväjemmaribroidin kanssa suunnitelma tehdä itse rypsistä dieselpolttoaine, irroittaa molemmat talomme valtakunnanverkosta ja hoitaa kaikki sähkö omilla dieselgeneraattoreilla. Sähkön siirtokulut on nykyään sitä luokkaa, että homma olisi voinut olla erittäin edullista. Kuuma käyttövesi olisi tullut dieselmoottorin jäähdytyksestä...
Homma meni jäihin, kun broidi heitti yllättäen lusikan nurkkaan. :-\
Serkulla on valmiina "ruuvi", millä öljy puristetaan rypsistä veks ja veljenpojalla maata "dieseltuotantoon". Tää projekti pitäis vielä kokeilla, vaivaa niin mieltä...

Mielenkiintoinen hanke, mutta mitenkäs se kustannuspuoli? Mihinkä hintaan rypsistä saisi litran polttoainetta? Sähkö saa siirtoineen noin 10 sentillä Kwh eli polttoaine saisi maksaa noin 30-40 senttiä litralta. Silloin voitoksi jäisi liittymämaksu miinus agregaatin kulut ja oma työ. Jos öljystä saisi myydessä enemmän niin silloin kannattaisi jäädä kiinni sähköihin. Jos rypsiöljyn markkinahinta olisi selkeästi alle omakustannusten niin silloin se kannattaisi ostaa valmiina.

Kasviöljyjen energiatiheys on 33-35 MJ/l. Poltettuna ja muunneltuna muuksi energiaksi (sähkö+lämpö) ainakin puolet energiasta menee harakoille jolloin efektiivinen energiatiheys on 15 MJ/l luokkaa eli 4,1 kWh/l. Kesäisin hyötysuhde laskee koska polttamisesta syntyvää lämpöä ei voi hyödyntää helposti. Keskihyötysuhde vuoden aikana lienee silloin alhaisempi.

30-40 snt litrahinnalla biodieselenergia maksaisi siis 10-13 snt/kWh jos laskin oikein (kesäisin enemmän). Sähkö maksaa tällä hetkellä noin 5 snt/kWh ja siirto esim. Helsingissä vajaa 4 snt/kWh sis. ALV.

Faidroksen biodieselvoimala on siis kalliimpi pyörittää kun sähkön käyttö jos vertaa joulesta jouleen. Eli vastaus on, että biodieselvoimala ei näyttäisi olevan taloudellinen vaihtoehto tällä hetkellä.

Suuressa skaalassa biodieselvoimala kuitenkin voisi toimia koska silloin olisi mahdollista käyttää tehokkaampia suuria matalierroksisia dieselkoneita joiden hyötysuhde ylittää 50%. Biodieselin etu on myös kotimaisuus, jolloin myös työllisysvaikutus tulisi laskea mukaan. Kansantaloudellisesti biodieselvoimala voi hyvinkin olla järkevä investointi.

Kiitokset. Ne olisin voinut antaa vaikka kommenttisi olisi ollut jotain muutakin. Ongelma energiakeskustelussa on se, että jutut liikkuvat usein mielikuva- ja toivetasoilla. Opettelin aikoinaan käyttämään helmitaulua ja laskutikku oli melkoinen edistysaskel. Sen käytössä joutui miettimään pilkun paikan eli suuruusluokan. Se on hyödyllinen taito edelleenkin.
Tulee jopa mieleen, että perustuslakiin pitäisi laittaa ehto, jota edes valkoiset nököhampaat eivät saisi sivuuttaa: eduskuntavaaliehdokkaan pitää osata peruslaskutaitojen lisäksi myös fysiikan perusteet.

Quote from: mikkojuha on 03.08.2014, 03:00:06
***
Tulee jopa mieleen, että perustuslakiin pitäisi laittaa ehto, jota edes valkoiset nököhampaat eivät saisi sivuuttaa: eduskuntavaaliehdokkaan pitää osata peruslaskutaitojen lisäksi myös fysiikan perusteet.

*like* En nyt lukenut koko ketjua, mutta kuinka totta, tuo lainaamani osa ainakin.

http://www.rypsienergia.fi/omavaraisuuteen.php

Mielenkiintoista, että rypsiöljyä pystyy esilämmittämällä käyttämään suoraan polttoaineena. Esteröinti myrkyllisillä aineilla ei oikein tunnu mukavalta.
Tämähän on tietysti laitteita myyvän firman sivusto, mutta sanovat litrahinnan olevan minimissään 0,2€ ja esteröitynä 0,5€.

PS: Täytyy huomioida, että rypsin puristamisesta saatava jäte voidaan suoraan käyttää/myydä rehuna.

Tässä on hyvä artikkeli autokäytöstä
http://www.rypsienergia.fi/artikkelit/artikkeli3.pdf

Quote from: Totti on 02.08.2014, 15:46:27
Jotta vaihtoehtoisella polttoaineella olisi merkitystä kansantaloudelle, ei voi tukeutua harrastelijoiden viritelmiin vaan autokantaan pitää laajalti saada kyseistä polttoainetta tukevaa tekniikkaa. Käytännössä se tarkoitta, että uudet autot pitää sisältää kyseisen teknologian jo tehtaalta tullessaan.

Kaikki lpg tekniikka on jo olemassa, sitä ei vain kannata tuoda Suomeen koska tappoverotus. Vihreätkään ei paskaa nakkaa puhtaimman polttoaineen puolesta silloin, kun kyse on yksityisautoilusta.
Onkohan sillä sitten mitään kansantaloudellista merkitystä jos tappoverolla estetään muutaman harrastelijan kehittely asian tiimoilta. Saattaa jäädä vaikka uudet innovaatiot keksimättä, kun jostain polttoaineesta tehdään veroilla kymmeniä kertoja muita kalliimpaa.

Quote from: Punaniska on 02.08.2014, 16:57:58
Puukaasutuksesta: kätevä ja raaka-ainetta riittää. Alkuperäistä häkäpönttöä on jalostettu hieman, mutta kehitysmahdollisuuksia on vielä.

Puukaasun käyttö vaatii myös kaasarillisen bensakoneen, tehokkaammat suoraruiskut ovat jo valta-asemassa. Puukaasutin on kyllä erittäin "huoltovarma", puuta löytyy joka puolelta. (Huom., ei varma eikä huoltovapaa, ei vehkeistä sodan jälkeen tyhjän takia luovuttu.) Valtion pitäisi tukea näitä verotuksessa ihan vain sen takia, että ne saattaisivat kulkea vaikka joka ikinen satama ja jalostamo olisi pommitettu ja polttoaineet loppu.

Muuten tuntuisi kyllä tehokkaammalta, että puusta yms. valmistetaan nestemäisiä polttoaineita keskitetysti, sen sijaan että asennetaan temperamenttinen ja pitkää käynnistystä vaativa rosteripytty joka auton perään.

Quote from: Nikolas Ojala on 02.08.2014, 03:38:58
Puuhakkeesta ja turpeesta voi valmistaa jo tunnetuilla menetelmillä metanolia kohtuullisella hyötysuhteella. Suomen olosuhteissa kokonaishyötysuhde saataisiin vielä paremmaksi, jos prosessin hukkalämpöä hyödynnettäisiin kasvihuoneissa tai kaukolämmössä.

Metanoli on kelpo polttoaine ajoneuvokäyttöön. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli#Metanoli_polttoaineena)

Metanoli on hyötysuhteeltaan paras hiilestä, kaasusta, puusta yms. valmistettava nestemäinen polttoaine, mutta prosessi vaatii korkean paineen ja lämpötilan (= paksuseinäisen astian) ja katalyytteja kaasun puhdistuksineen, joten se ei skaalaudu yhtä hyvin kuin esim. biologinen prosessi. Laitosten rakentaminen Suomen koko liikenteen käyttöön maksaisi varmasti miljardeja, ehkä kymmeniä. (Onhan miljardeja kyllä laitettu turhempaankin.) Toisaalta bakteeritkaan eivät ole vielä oppineet tekemään selluloosasta alkoholeja ja hyötysuhde on puolet huonompi. Lisäksi bakteerit voivat sairastua tai vieras kanta voi tulla prosessiin loisimaan.

Kun otetaan huomioon, että liikenteessä kuluu aivan tolkuttomia määriä energiaa, kun taas puuta ja turvetta on suhteessa melko vähän, korkeamman hyötysuhteen ratkaisu eli metanolin syntesoiminen voisi olla parempi (prosessissa voidaan käyttää myös ydinvoimaa lämmön ja vedyn ja hapen tuottamiseen). Jos puhutaan vain Suomesta ja ollaan valmiit tinkimään liikenteen määrästä, niin hypoteettiset bakteerit voisivat olla halvempi ratkaisu jos sellaiset joskus kehitetään.

Sitten pitäisi olla vielä auto joka käy alkoholilla tai niiden johdannaisilla. Ei ole tämän hädän ratkaisuja nämä. Ehkä sitten häkäpönttö.

Kuunnelkaa edes tämä.
http://www.radiorock.fi/#!/ohjelma/Korporaatio
Jos joku tajuaa, mistä saa koko haastattelun linkattua, niin pliis... autoradiosta pystyin kuuntelemaan vain pätkiä.

Quote
Metanoli on hyötysuhteeltaan paras hiilestä, kaasusta, puusta yms. valmistettava nestemäinen polttoaine...

Aurinkotuuli on ehkä hyötysuhteeltaan paras vetämään autoa, mutta ohjailussa ja vetonarujen selvittämisessä ollaan vielä lapsenkengissä.

Metanoli on ihan helevetin myrkyllistä! Ei jatkoon. :facepalm:

Häkäpöntöissä ei ole järkeä kansantaloudellisesti monestakin syystä alkaen vaikka siitä että stökiömetrisestikin siinä menee heti kättelyssä puolet energiasta hukkaan.

Ei mulla ole sitä mitään vastaan että joku puuhastelee näiden parissa ja jos ilmaista puuta ja viiteseliäisyyttä on niin turhempaankin voi aikaansa kuluttaa.

Puusta kannattaisi tehdä suoraan nestemmäisiä polttoaineita.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2014, 16:13:09
Puusta kannattaisi tehdä suoraan nestemmäisiä polttoaineita.

Onko jo sellainen puristin jossain joka tuottaa runkopuusta suoraan käypää polttoainetta? Rypsista on ja halvimmillaan uusi maksaa vain pari tonnia.
Ongelmana on vain ja taas Suomen valmistevero. Verolla tapetaan Suomessa itsevalmistetut puhtaat ja halvat polttoaineet, jotka naapurimaissa, Euroopassa, Amerikassa... on luonnollisesti verovapaita.

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 16:24:51

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2014, 16:13:09
Puusta kannattaisi tehdä suoraan nestemmäisiä polttoaineita.

Onko jo sellainen puristin jossain joka tuottaa runkopuusta suoraan käypää polttoainetta? Rypsista on ja halvimmillaan uusi maksaa vain pari tonnia.
Ongelmana on vain ja taas Suomen valmistevero. Verolla tapetaan Suomessa itsevalmistetut puhtaat ja halvat polttoaineet, jotka naapurimaissa, Euroopassa, Amerikassa... on luonnollisesti verovapaita.

On. Vaikka tässä:

http://www.gasek.fi/technology/wood-gasification/ (http://www.gasek.fi/technology/wood-gasification/)

Pyrolyysit sun muut FT synteesit ovat koeteltua tekniikkaa.
Homma toimii millä tahansa biomassalla joka olisi mieluusti melko kuivaa.

Paljonko rypsin viljelyyn ja käsittelyyn kuluu energiaa, esim. raktoriin dieseliä, että mikä on kokonaishyöty?

Quote from: huhha on 06.08.2014, 17:06:03

Quote from: Punaniska on 02.08.2014, 16:57:58
Puukaasutuksesta: kätevä ja raaka-ainetta riittää. Alkuperäistä häkäpönttöä on jalostettu hieman, mutta kehitysmahdollisuuksia on vielä.

Puukaasun käyttö vaatii myös kaasarillisen bensakoneen, tehokkaammat suoraruiskut ovat jo valta-asemassa. Puukaasutin on kyllä erittäin "huoltovarma", puuta löytyy joka puolelta. (Huom., ei varma eikä huoltovapaa, ei vehkeistä sodan jälkeen tyhjän takia luovuttu.) Valtion pitäisi tukea näitä verotuksessa ihan vain sen takia, että ne saattaisivat kulkea vaikka joka ikinen satama ja jalostamo olisi pommitettu ja polttoaineet loppu.

Miksi? Ilma+häkä menee kaasarin kurkkujen läpi siinä kuin ruiskukoneestakin. Kaasarikoneen saa kyllä käymään bensalla ja jouhevasti muutettua käynnin bensasta häkälle, mutta sellaiset softat pystyy kyllä ruuvaamaan halutessaan.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2014, 16:13:09
Häkäpöntöissä ei ole järkeä kansantaloudellisesti monestakin syystä alkaen vaikka siitä että stökiömetrisestikin siinä menee heti kättelyssä puolet energiasta hukkaan.

Meinaatko, että osa tavarasta palaa eikä kaasuunnu? Muuten, toi Gasekin pönttö on ihan häkäpönttö siinä kuin muutkin.



E: kaasutuksen tapahtumat. Melko yllättävät reaktiot:

(http://hlerectors.com/heatlightpower/images/fourprocess.jpg)

http://hlerectors.com/heatlightpower/works.html

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 16:07:38

Quote
Metanoli on hyötysuhteeltaan paras hiilestä, kaasusta, puusta yms. valmistettava nestemäinen polttoaine...

Aurinkotuuli on ehkä hyötysuhteeltaan paras vetämään autoa, mutta ohjailussa ja vetonarujen selvittämisessä ollaan vielä lapsenkengissä.

Samaa mieltä. Tosin metanolin valmistus kyllä tunnetaan aika hyvin, mutta ei se ainakaan kovin kannattavaa tai helppoa voi olla suuren mittakaavan polttoainetuotannossa  kun mieluummin käytätetään maissia, palmuöljyä ja sokeriruokoa. Maataloustuet ym. toki vaikuttavat.

Quote
Metanoli on ihan helevetin myrkyllistä! Ei jatkoon. :facepalm:

Tuotanoin, älä juo sitä, ja huuhtele silmät runsaalla vedellä roiskeiden sattuessa. Ei mitään harmia. Hajoaa myös ympäristössä eikä keräänny (laimenee veteen).

Tavan bensiinissä on bentseeniä (nykyään taitaa olla vähemmän), joka vahingoittaa perimää. Eli aiheuttaa syöpää ja sukusoluihin osuessaan perinnöllisiä sairauksia. Geenivirhe on seuranamme jotakuinkin niin kauan kunnes se poistuu keskuudestamme kantajien rumuuden tai sairauden takia. Ennen vanhaan maalaritkin joutuivat nuuskimaan paljon bentseeniä, josta on jäänyt folkloreen käsitys nuorena dementoituvista miehistä ja vesipäisistä lapsista.

Myös muista bensan ainesosista saa hengitettäessä hyvät tuiterit. Metanolia taas saa hengittää aika reilusti ennen kuin näkö lähtee. (Yritäpä saada kännit hengittämällä pirtuhöyryjä.) Alkoholeja on hedelmissä ym. luontaisestikin pieniä määriä.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2014, 16:38:16

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 16:24:51

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2014, 16:13:09
Puusta kannattaisi tehdä suoraan nestemmäisiä polttoaineita.

Onko jo sellainen puristin jossain joka tuottaa runkopuusta suoraan käypää polttoainetta? Rypsista on ja halvimmillaan uusi maksaa vain pari tonnia.
Ongelmana on vain ja taas Suomen valmistevero. Verolla tapetaan Suomessa itsevalmistetut puhtaat ja halvat polttoaineet, jotka naapurimaissa, Euroopassa, Amerikassa... on luonnollisesti verovapaita.

On. Vaikka tässä:

http://www.gasek.fi/technology/wood-gasification/ (http://www.gasek.fi/technology/wood-gasification/)

Pyrolyysit sun muut FT synteesit ovat koeteltua tekniikkaa.
Homma toimii millä tahansa biomassalla joka olisi mieluusti melko kuivaa.

Jep. Ensin kuivatus... sitten tarvii vain lämmittää 800-1200 asteiseksi, eli ihan halpaa se ei ole, verrattuna rypsin kylmäpuristamiseen. Suomeksi sanottuna ihan helevetin kallista!

Quote from: ekto on 08.08.2014, 16:40:08
Paljonko rypsin viljelyyn ja käsittelyyn kuluu energiaa, esim. raktoriin dieseliä, että mikä on kokonaishyöty?

niin paljon, että maanviljelijän kannattaisi rakentaa mailleen tuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta,  jota traktori sitten käyttää polttoaineena:

http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129

Älkää kysykö minulta, miksi näin ei tehdä mm. tukiaisjärjestelmää muuttamalla, kun kerran teknologiakin on jo olemassa, virheellisellä politiikalla ei ole mitään logiikkaa kuin myös kaikki tietämys teknologiasta on vihreässä pilvimaailmassa elävillä toisijainen asia. Ja EU, tämä eurooppalaisen innovaatioiden ja kehityksen jarru, kuitenkin kieltää.....

Quote from: Punaniska on 08.08.2014, 16:42:15
Miksi? Ilma+häkä menee kaasarin kurkkujen läpi siinä kuin ruiskukoneestakin. Kaasarikoneen saa kyllä käymään bensalla ja jouhevasti muutettua käynnin bensasta häkälle, mutta sellaiset softat pystyy kyllä ruuvaamaan halutessaan.

Nojoo, ei pönttö tosiaan kaasaria tarvitse, mutta se on varmasti helpompi saada toimimaan sellaisen moottorin kanssa, joka on suunniteltu haukkaamaan polttoaine ilman seassa. Jokaiselle ruiskukoneelle pitäisi olla omat softat ja mahdollisesti osia. Ruiskukone on korkeampaa ja pienitoleranssisempaa teknologiaa, joten ei ole ihan varma miten se soveltuu aivan toisenlaisen polttoaineen käyttöön.

Quote from: huhha on 08.08.2014, 16:52:15
Metanolia taas saa hengittää aika reilusti ennen kuin näkö lähtee.

Mutta ihan helvetin vähästä niellystä metanolista lähtee jo näkö. Metanolia käytetään esim. autojen pissapojan nesteen myrkyttämiseen, ettei verottamatonta etanolia käytettäisi viihdetarkoituksessa.

Wanhat spurgut tislasivat kuulemma metanolin pois Sinolista valuttamalla sitä jäätynytta rautakankea pitkin läpi ranskanleivän. En tiedä onko totta vai tarinaa?

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 16:56:43
Jep. Ensin kuivatus... sitten tarvii vain lämmittää 800-1200 asteiseksi, eli ihan halpaa se ei ole, verrattuna rypsin kylmäpuristamiseen. Suomeksi sanottuna ihan helevetin kallista!

No Vapo laski aikoinaan että n. 55 c/l maksaisi turvediesel. 100% veroa ja silti olisi halpaa kuin saippua :) tai ainakin vielä halvempaa kuin rypsiöljy.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2014, 17:16:53

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 16:56:43
Jep. Ensin kuivatus... sitten tarvii vain lämmittää 800-1200 asteiseksi, eli ihan halpaa se ei ole, verrattuna rypsin kylmäpuristamiseen. Suomeksi sanottuna ihan helevetin kallista!

No Vapo laski aikoinaan että n. 55 c/l maksaisi turvediesel. 100% veroa ja silti olisi halpaa kuin saippua :) tai ainakin vielä halvempaa kuin rypsiöljy.

Rypsiöljy maksaa halvimmillaan 20c/l, esteröitynäkin 50c/l.

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:22:33

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2014, 17:16:53

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 16:56:43
Jep. Ensin kuivatus... sitten tarvii vain lämmittää 800-1200 asteiseksi, eli ihan halpaa se ei ole, verrattuna rypsin kylmäpuristamiseen. Suomeksi sanottuna ihan helevetin kallista!

No Vapo laski aikoinaan että n. 55 c/l maksaisi turvediesel. 100% veroa ja silti olisi halpaa kuin saippua :) tai ainakin vielä halvempaa kuin rypsiöljy.

Rypsiöljy maksaa halvimmillaan 20c/l, esteröitynäkin 50c/l.

PS: Turvedieseliä ei voi valmistaa kotona, mutta rypsistä voi.

Quote from: EL SID on 08.08.2014, 17:03:51

Quote from: ekto on 08.08.2014, 16:40:08
Paljonko rypsin viljelyyn ja käsittelyyn kuluu energiaa, esim. raktoriin dieseliä, että mikä on kokonaishyöty?

niin paljon, että maanviljelijän kannattaisi rakentaa mailleen tuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta,  jota traktori sitten käyttää polttoaineena:

http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129

Älkää kysykö minulta, miksi näin ei tehdä mm. tukiaisjärjestelmää muuttamalla, kun kerran teknologiakin on jo olemassa, virheellisellä politiikalla ei ole mitään logiikkaa kuin myös kaikki tietämys teknologiasta on vihreässä pilvimaailmassa elävillä toisijainen asia. Ja EU, tämä eurooppalaisen innovaatioiden ja kehityksen jarru, kuitenkin kieltää.....

minulta voi kysyä.

Ja jos joku sattuisi kysymään niin siksi että se maajussi saisi rakentaa helvetinmoisen tuulimyllyn ja siltikään se traktori ei liikkuisi montaa metriä vuodessa. Siksi.

edit: mutta mielenkiintoinen toi vetytraktori kuitenkin on.

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:15:42
Wanhat spurgut tislasivat kuulemma metanolin pois Sinolista valuttamalla sitä jäätynytta rautakankea pitkin läpi ranskanleivän. En tiedä onko totta vai tarinaa?

Ei tepsi metanoliin (matalampi jäätymispiste), mutta kaipa tuollakin niksillä on Sinolin makua parannettu.

Pitkään aikaan ei  "korviketuotteisiin" kansanterveydellisistä syistä ole lisättykään metanolia. Hoitona myrkytykseen kun on vielä etanolitippa.

"Haloo, onko ykshykshkaks? Taisin ottaa epähuomiosha myrkkyviinaa..."

Quote from: räsänen on 08.08.2014, 17:37:12

Quote from: EL SID on 08.08.2014, 17:03:51

Quote from: ekto on 08.08.2014, 16:40:08
Paljonko rypsin viljelyyn ja käsittelyyn kuluu energiaa, esim. raktoriin dieseliä, että mikä on kokonaishyöty?

niin paljon, että maanviljelijän kannattaisi rakentaa mailleen tuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta,  jota traktori sitten käyttää polttoaineena:

http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129

Älkää kysykö minulta, miksi näin ei tehdä mm. tukiaisjärjestelmää muuttamalla, kun kerran teknologiakin on jo olemassa, virheellisellä politiikalla ei ole mitään logiikkaa kuin myös kaikki tietämys teknologiasta on vihreässä pilvimaailmassa elävillä toisijainen asia. Ja EU, tämä eurooppalaisen innovaatioiden ja kehityksen jarru, kuitenkin kieltää.....

minulta voi kysyä.

Ja jos joku sattuisi kysymään niin siksi että se maajussi saisi rakentaa helvetinmoisen tuulimyllyn ja siltikään se traktori ei liikkuisi montaa metriä vuodessa. Siksi.

edit: mutta mielenkiintoinen toi sähkötraktori kuitenkin on.

Tuulimyllyillä ladattuja sähkötraktoreita!  ;D ;D ;D
Ehkä tuulimyllyn propellin voisi laittaa traktorin keulalle, niin ajoviima lataisi sen akut jo ajon aikana! ;)

Jos kerran ihmisen työntövoimaa käytetään kottikärryissä, ruohonleikkureissa, potkukelkkailussa ym., niin miksei autoilussakin. Kimppakyydit saisivat ihan uuden ulottuvuuden.

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:46:23

Quote from: räsänen on 08.08.2014, 17:37:12

Quote from: EL SID on 08.08.2014, 17:03:51

Quote from: ekto on 08.08.2014, 16:40:08
Paljonko rypsin viljelyyn ja käsittelyyn kuluu energiaa, esim. raktoriin dieseliä, että mikä on kokonaishyöty?

niin paljon, että maanviljelijän kannattaisi rakentaa mailleen tuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta,  jota traktori sitten käyttää polttoaineena:

http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129

Älkää kysykö minulta, miksi näin ei tehdä mm. tukiaisjärjestelmää muuttamalla, kun kerran teknologiakin on jo olemassa, virheellisellä politiikalla ei ole mitään logiikkaa kuin myös kaikki tietämys teknologiasta on vihreässä pilvimaailmassa elävillä toisijainen asia. Ja EU, tämä eurooppalaisen innovaatioiden ja kehityksen jarru, kuitenkin kieltää.....

minulta voi kysyä.

Ja jos joku sattuisi kysymään niin siksi että se maajussi saisi rakentaa helvetinmoisen tuulimyllyn ja siltikään se traktori ei liikkuisi montaa metriä vuodessa. Siksi.

edit: mutta mielenkiintoinen toi sähkötraktori kuitenkin on.

Tuulimyllyillä ladattuja sähkötraktoreita!  ;D ;D ;D
Ehkä tuulimyllyn propellin voisi laittaa traktorin keulalle, niin ajoviima lataisi sen akut jo ajon aikana! ;)

siis vetytraktoreita, joita oli oikeasti olemassa. Tiedot löytyy linkistä.

Tuohan oli oikeasti visio yhteen aikaan: traktori sopii hyvin vedyn käyttäjäksi, koska se ei liiku kauaksi latauspisteestään, eikä vetysäiliön paino tuota ongelmia, mutta käsitin räsäsen tekstistä, että ongelmana on  vedyn tuottaminen tuulivoiman avulla. Viitsitkö valaista enemmän asiaa?

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:46:23

Quote from: räsänen on 08.08.2014, 17:37:12

Quote from: EL SID on 08.08.2014, 17:03:51

Quote from: ekto on 08.08.2014, 16:40:08
Paljonko rypsin viljelyyn ja käsittelyyn kuluu energiaa, esim. raktoriin dieseliä, että mikä on kokonaishyöty?

niin paljon, että maanviljelijän kannattaisi rakentaa mailleen tuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta,  jota traktori sitten käyttää polttoaineena:

http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129

Älkää kysykö minulta, miksi näin ei tehdä mm. tukiaisjärjestelmää muuttamalla, kun kerran teknologiakin on jo olemassa, virheellisellä politiikalla ei ole mitään logiikkaa kuin myös kaikki tietämys teknologiasta on vihreässä pilvimaailmassa elävillä toisijainen asia. Ja EU, tämä eurooppalaisen innovaatioiden ja kehityksen jarru, kuitenkin kieltää.....

minulta voi kysyä.

Ja jos joku sattuisi kysymään niin siksi että se maajussi saisi rakentaa helvetinmoisen tuulimyllyn ja siltikään se traktori ei liikkuisi montaa metriä vuodessa. Siksi.

edit: mutta mielenkiintoinen toi sähkötraktori kuitenkin on.

Tuulimyllyillä ladattuja sähkötraktoreita!  ;D ;D ;D
Ehkä tuulimyllyn propellin voisi laittaa traktorin keulalle, niin ajoviima lataisi sen akut jo ajon aikana! ;)

just, itse asiassa ne jotka ovat seuranneet sitä pientä tuulimyllybisnes hypetystä joka tässä hetki sitten oli, tietävät ettei toi idea ole edes huonoimmasta päästä  vaikka haiskahtaakin vahvasti spedelle.... :D

tuulimyllyille ja muille "ilmaisen" energian ratkaisuille on tilausta ja jossain kohteissa ne jopa ovat oivallisia ratkaisuja. Mutta valitettavasti öljyn korvaajaksi niistä ei ole vaikka käyttöohjekirjaan kirjoitettaisiin kuinka huimia nimellistehoja tahansa.

Tuulivoiman tulevaisuus kolmenkymmenen vuoden päästä tarkoittaa sitä, että meillä on valtavasti tarjontaa isoista siltarummuista ja pahinta on se että mökeillä pihakalusteet tehdään perinteisten tukkipöytien sijaan valkoisista siipipalasista.

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:22:33
Rypsiöljy maksaa halvimmillaan 20c/l, esteröitynäkin 50c/l.

OHHOH empä tiennytkään että noin halpaa  :o Hinta lienee maataloustuettu?

Quote from: räsänen on 08.08.2014, 17:57:14

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:46:23

Quote from: räsänen on 08.08.2014, 17:37:12

Quote from: EL SID on 08.08.2014, 17:03:51

Quote from: ekto on 08.08.2014, 16:40:08
Paljonko rypsin viljelyyn ja käsittelyyn kuluu energiaa, esim. raktoriin dieseliä, että mikä on kokonaishyöty?

niin paljon, että maanviljelijän kannattaisi rakentaa mailleen tuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta,  jota traktori sitten käyttää polttoaineena:

http://www.agritek.fi/newholland_uutinen?=&pid=12594129

Älkää kysykö minulta, miksi näin ei tehdä mm. tukiaisjärjestelmää muuttamalla, kun kerran teknologiakin on jo olemassa, virheellisellä politiikalla ei ole mitään logiikkaa kuin myös kaikki tietämys teknologiasta on vihreässä pilvimaailmassa elävillä toisijainen asia. Ja EU, tämä eurooppalaisen innovaatioiden ja kehityksen jarru, kuitenkin kieltää.....

minulta voi kysyä.

Ja jos joku sattuisi kysymään niin siksi että se maajussi saisi rakentaa helvetinmoisen tuulimyllyn ja siltikään se traktori ei liikkuisi montaa metriä vuodessa. Siksi.

edit: mutta mielenkiintoinen toi sähkötraktori kuitenkin on.

Tuulimyllyillä ladattuja sähkötraktoreita!  ;D ;D ;D
Ehkä tuulimyllyn propellin voisi laittaa traktorin keulalle, niin ajoviima lataisi sen akut jo ajon aikana! ;)

just, itse asiassa ne jotka ovat seuranneet sitä pientä tuulimyllybisnes hypetystä joka tässä hetki sitten oli, tietävät ettei toi idea ole edes huonoimmasta päästä  vaikka haiskahtaakin vahvasti spedelle.... :D

tuulimyllyille ja muille "ilmaisen" energian ratkaisuille on tilausta ja jossain kohteissa ne jopa ovat oivallisia ratkaisuja. Mutta valitettavasti öljyn korvaajaksi niistä ei ole vaikka käyttöohjekirjaan kirjoitettaisiin kuinka huimia nimellistehoja tahansa.

Mitensenytoli? Jos Suomen sähköntuotanto aiottaisiin korvata tuulivoimalla koko Suomen pinta-alasta olisi pelkkiä tuulimyllyjä aina yksi neljän kilometrin säteellä, tai vastaavasti rannikolle propellit lomittain 80 metrin välein.
No hyvä, tehdään näin. Mutta sitten olisi vielä rakennettava korvaava energiasysteemi tuulettomille päiville, lintujen kevät- ja syysmuutoille ja rikkoutuneille potkureille...

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.08.2014, 18:06:31

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:22:33
Rypsiöljy maksaa halvimmillaan 20c/l, esteröitynäkin 50c/l.

OHHOH empä tiennytkään että noin halpaa  :o Hinta lienee maataloustuettu?

http://www.rypsienergia.fi/omavaraisuuteen.php

Quote from: EL SID on 08.08.2014, 17:55:28
siis vetytraktoreita, joita oli oikeasti olemassa. Tiedot löytyy linkistä.

Tuohan oli oikeasti visio yhteen aikaan: traktori sopii hyvin vedyn käyttäjäksi, koska se ei liiku kauaksi latauspisteestään, eikä vetysäiliön paino tuota ongelmia, mutta käsitin räsäsen tekstistä, että ongelmana on  vedyn tuottaminen tuulivoiman avulla. Viitsitkö valaista enemmän asiaa?

Vedyn tuottaminen ei ole vaikeaa tai edes ongelmallista. Vedyn haittana on erittäin hankala säilytettävyys yhdistettynä räjähdysalttiuteen.

Vety nimittäin haihtuu suoraan metallin läpi ja metallit kuten teräs haurastuvat kun tulevat kosketukseen vedyn kanssa. Tämän takia kaikki putkistot ja säilytystankit pitää olla erikoisvalmisteisia.

Vetykulkuneuvoa pitää myös huoltaa erikoisolosuhteissa eikä sitä sovi vuotoriskin takia säilyttää esim. sisätiloissa jottei ne täyty vedystä ja räjähdä taivaan tuulin. Sanomattakin on selvää, että amatöörikorjaajan käsissä vetykulkuneuvo on hengenvaarallinen pommi.

Vety on yksinkertaisesti niin hankala aine ettei se tule olemaan varteenotettava vaihtoehto liikkuvana polttoaineena.

Onko vedyn kerääminen ilmasta pätevä menetelmä?

Quotetuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 18:14:18


Mitensenytoli? Jos Suomen sähköntuotanto aiottaisiin korvata tuulivoimalla koko Suomen pinta-alasta olisi pelkkiä tuulimyllyjä aina yksi neljän kilometrin säteellä, tai vastaavasti rannikolle propellit lomittain 80 metrin välein.
No hyvä, tehdään näin. Mutta sitten olisi vielä rakennettava korvaava energiasysteemi tuulettomille päiville, lintujen kevät- ja syysmuutoille ja rikkoutuneille potkureille...

Sehän on selvää, että tuulivoiman maine on mennyt vihreitten hörhöilyjen takia, mutta kyllä siitäkin aina jotain pystyy kehittelemään. Tuulivoiman paras hyöty on kun sitä saisi paikallisesti ja sen lisäksi olisi käytössä myös varsinainen, korvaava energianlähde. Nykyinen linja suurpuistoineen on väärä.
Sääli ettei tästäkään asiasta, johon vihreät on sormensa laittaneet, pysty keskustelemaan asiallisesti ja ilman kiihkoilua.

Quote from: Miniluv on 08.08.2014, 19:50:03
Onko vedyn kerääminen ilmasta pätevä menetelmä?

Quotetuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta

Ei ole. Vetyä on mikroskooppisen vähän ilmassa.

Quote from: Miniluv on 08.08.2014, 19:50:03
Onko vedyn kerääminen ilmasta pätevä menetelmä?

Quotetuulimylly, jonka tuottamalla sähköllä voidaan kerää vetyä ilmasta

Virhe on minun. Vety otetaan vedestä.   :-[

menin sekaisin käsitteissä, koska polttokennossa tarvitaan myös happea ja se otetaan ilmasta.

syyn miksi sekoilin juuri tietyillä kellolyömillä näette huomisessa lehdessä....


Edit, ei tarvinnut odottaa huomiseen, kun ensin ihmettelee ammuskelun ääntä ja sitten seuraa ikkunasta poliisi-operaatiota, niin tottahan vihreitä sattuu:

http://www.ilkka.fi/uutiset/poliisiuutiset/ilmoitus-aseesta-johti-poliisioperaatioon-hietalahdessa-1.1662756?localLinksEnabled=false

Quote from: EL SID on 08.08.2014, 19:51:31
Sehän on selvää, että tuulivoiman maine on mennyt vihreitten hörhöilyjen takia, mutta kyllä siitäkin aina jotain pystyy kehittelemään.

Tulivoima on ihan varteenotettava teknologia joka jo nyt on laajassa käytössä. Tuulivoiman käyttäminen on enemmän poliittinen kun teknologinen tai taloudellinen kysymys.

QuoteTuulivoiman paras hyöty on kun sitä saisi paikallisesti ja sen lisäksi olisi käytössä myös varsinainen, korvaava energianlähde. Nykyinen linja suurpuistoineen on väärä.

Asia on juuri päin vastoin. Suurpuisto on paljon järkevämpi hanke kun yksittäiset myllyt ripoteltu sinne tänne. Tämän sanelee jo rakentamiskustannukset, jotka yksikköä kohden alenevat laajemmassa puistossa.
Maisemointimielessä on parempi tuhlaa yksi keskitetty alue kun laittaa myllyjä joka kolkkaan. Paras vaihtoehto olisi tehdä meripuistoja ja eittämättä tuulivoima onkin siirtymässä merelle paremman hyötysuhteen takia.

Quote from: Totti on 08.08.2014, 19:43:27
Vetykulkuneuvoa pitää myös huoltaa erikoisolosuhteissa eikä sitä sovi vuotoriskin takia säilyttää esim. sisätiloissa jottei ne täyty vedystä ja räjähdä taivaan tuulin. Sanomattakin on selvää, että amatöörikorjaajan käsissä vetykulkuneuvo on hengenvaarallinen pommi.

Vety on yksinkertaisesti niin hankala aine ettei se tule olemaan varteenotettava vaihtoehto liikkuvana polttoaineena.

Onhan näitä. Kalliita vain valmistaa, mutta josko uusia materiaaleja joskus kehittävät niin voivat yleistyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokennoauto

Huoltaminen ei ole ongelma, harvempi muutenkaan nykyisin autoaan itse korjailee. Kestävätkin paremmin niin ei kovin usein näe konepelti ylhäällä autoja.

Quote from: Totti on 08.08.2014, 19:58:57


Asia on juuri päin vastoin. Suurpuisto on paljon järkevämpi hanke kun yksittäiset myllyt ripoteltu sinne tänne. Tämän sanelee jo rakentamiskustannukset, jotka yksikköä kohden alenevat laajemmassa puistossa.
Maisemointimielessä on parempi tuhlaa yksi keskitetty alue kun laittaa myllyjä joka kolkkaan. Paras vaihtoehto olisi tehdä meripuistoja ja eittämättä tuulivoima onkin siirtymässä merelle paremman hyötysuhteen eli talouden takia.

no, täällä vaasassa ehdotetaan enemmän "hajautetun energian" tuottamista osuuskuntaperiaatteella, vaikka jonnekin ottaa tässä enemmän kantaa aurinkovoiman kuin tuulivoiman puolesta.

http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/4026-Jonne-Blafield-Energiaosuuskunta-on-tulevaisuutta-vaasalaisia.info.html

Quote from: Onnikka on 08.08.2014, 20:03:03

Quote from: Totti on 08.08.2014, 19:43:27
Vetykulkuneuvoa pitää myös huoltaa erikoisolosuhteissa eikä sitä sovi vuotoriskin takia säilyttää esim. sisätiloissa jottei ne täyty vedystä ja räjähdä taivaan tuulin. Sanomattakin on selvää, että amatöörikorjaajan käsissä vetykulkuneuvo on hengenvaarallinen pommi.

Vety on yksinkertaisesti niin hankala aine ettei se tule olemaan varteenotettava vaihtoehto liikkuvana polttoaineena.

Onhan näitä. Kalliita vain valmistaa, mutta josko uusia materiaaleja joskus kehittävät niin voivat yleistyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttokennoauto

Kaikki on toki mahdollista rahalla, mutta jos puhutaan massa-autoilusta niin vety on aivan liian kallis teknologia. Tekniikka voi toki kehittyä mutta vedyllä on muutama fysikaalinen ominaisuus, joka aina tekee siitä hyvin hankalan aineen. Jo se tosiasia, että vedyn energiatiheys (litraa kohden) on alhainen aiheuttaa ongelmia kantomatkan kanssa.

Vedyn tekniset ongelmat tekee sen että halpakin vetyauto on julmetun kallis. Toyotan keskikoon Mirai vetyauto maksaa 69 000 USD eli Suomessa varmaan lähelle 200 000 euroa: http://www.newsday.com/classifieds/cars/toyota-prices-new-mirai-hydrogen-fuel-cell-car-at-69-000-1.8914524

Tämä on paljon enemmän kun millä esim. vastaavan sähköauton saisi ostettua.

QuoteHuoltaminen ei ole ongelma, harvempi muutenkaan nykyisin autoaan itse korjailee.

Se on totta, mutta huolto vaatii erityisjärjestelyjä joka myös nostaa auton käyttöhintaa.

Auto, joka Suomen kaupassa maksaa 20 000 euroa maksaa tehtaalle muutaman tonnin. Tämä on siis se valmistushinta mihin pitää päästä ennen kun vaihtoehtoisen polttoaineen auto voi lyödä läpi markkinoilla. Vetyauto ei ole edes lähellä tätä hintahaarukkaa.

Quote from: EL SID on 08.08.2014, 20:08:26

Quote from: Totti on 08.08.2014, 19:58:57


Asia on juuri päin vastoin. Suurpuisto on paljon järkevämpi hanke kun yksittäiset myllyt ripoteltu sinne tänne. Tämän sanelee jo rakentamiskustannukset, jotka yksikköä kohden alenevat laajemmassa puistossa.
Maisemointimielessä on parempi tuhlaa yksi keskitetty alue kun laittaa myllyjä joka kolkkaan. Paras vaihtoehto olisi tehdä meripuistoja ja eittämättä tuulivoima onkin siirtymässä merelle paremman hyötysuhteen eli talouden takia.

no, täällä vaasassa ehdotetaan enemmän "hajautettun energian" tuottamista osuuskuntaperiaatteella, vaikka jonnekin ottaa tässä enemmän kantaa aurinkovoiman kuin tuulivoiman puolesta.

http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/4026-Jonne-Blafield-Energiaosuuskunta-on-tulevaisuutta-vaasalaisia.info.html

Osuuskuntamalli on ehkä hyvä osuuskunnalle, mutta pienenä energiantuottajana se ei ole mikään ratkaisu valtakunnallisella tasolla. Toki jos myllyjen rakentaminen asumusten keskelle hyväksytään niin mikäs siinä.

Minusta tuulivoiman suurin haitta liittyy maisemaan. Pitää hyväksyä se että tuulivoima voi olla häiritsevä lähiympäristölle ja silloin olisi valtakunnallisesti järkevintä kaavoittaa muutama vesipuisto pitkin Suomen rannikkoa merelle sekä hyödyntää jotain kaukaisia tuntureita, joissa maisemahaitta on pieni. Eräs vaihtoehto on laittaa myllyjä moottoriteiden viereen koska niiden kupeessa ei yleensä ole paljon asutusta.

Tässä on kyse ainoastaan poliittisesta tahdosta. Moni nykyinen energiatoimija ei halua tuuli- tai aurinkovoimaa koska se nakertaa heidän nykyistä liiketoimintaa. Sen takia vastustus energiateollisuuden puolelta on suurta ja poliitikkoja lobataan jarruttamaan uusiutuvan energian hankkeita.

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:15:42

Mutta ihan helvetin vähästä niellystä metanolista lähtee jo näkö.

On aivan yleisesti tiedossa, että metanoli on myrkkyä. Mutta niin on moottoribensiinikin. En silti muista, että bensiinistä puhuttaessa ihmiset olisivat voivotelleet sen myrkyllisyyttä. Bensiinin hintaa olen kuullut kauhisteltavan. Käytäntö on sellainen, että polttoaine menee tankkausasemalla suoraan tankkiin ja tankista ajon aikana moottoriin. Missään välissä polttoainetta ei ole tarkoitus niellä eikä impata.

Miksi täällä vaahdotaan näistä myllyistä, kun ne tuottavat vain tuulella. Suomessa siis parhaimmillaan neljäsosan vuodesta. Ja vähiten tuottoa tulee talvella, jolloin energian tarve on suurin. Ja se puuttuva kolme neljäsosaa pitää tuottaa nopeasti säätyvillä generaattoreilla. Toinen vaihtoehto on rakentaa reilusti enemmän tuulivoimaloita ja varastoida energiaa. Tämä on erittäin arvokas ratkaisu.

Quote from: Nikolas Ojala on 08.08.2014, 23:22:40

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:15:42

Mutta ihan helvetin vähästä niellystä metanolista lähtee jo näkö.

On aivan yleisesti tiedossa, että metanoli on myrkkyä. Mutta niin on moottoribensiinikin. En silti muista, että bensiinistä puhuttaessa ihmiset olisivat voivotelleet sen myrkyllisyyttä. Bensiinin hintaa olen kuullut kauhisteltavan. Käytäntö on sellainen, että polttoaine menee tankkausasemalla suoraan tankkiin ja tankista ajon aikana moottoriin. Missään välissä polttoainetta ei ole tarkoitus niellä eikä impata.

Kyse on kuitenkin aivan eri tasoisesta myrkystä.
Tämän bensiinin myrkyllisyyden vuoksi tehdään pienmoottoribensiiniä, josta puuttuu myrkyllinen bentseeni. Päästöt, haihtuma ja käsittelyominaisuudet on parempia normaaliin verrattuna. Lisäksi se on tehokkaampaa ja korkeampioktaanista, jolla pystytään lähes kompensoimaan korkeampi hinta. Mittarista saa alle 2€/L.

Kannatta kuunnella Radio Rockilta Mika Anttosen haastattelu. ST-1:n hallituksen puheenjohtaja, jonka omaisuus on yli 400 miljoonaa.
Puhuu aika järkeviä energiapolitiikasta, mm. nykyisellä väestön kehityksellä emme pysty kehittämään mitään uusia energianlähteitä, ettei edes kaikki vanhat ja uudet yhteensä pystyisi täyttämään tarvetta, tjsp.
http://www.radiorock.fi/#!/muu/Mika%20Anttonen
Haastattelijat haukkuivat vihreäksi hihhuliksi! :facepalm:

Eikös nyt ainakin Suomessa kehitys ole niin hidasta ja teollisuus katoavaista, että energiasta ei tule pulaa. Omavaraisuus olisi saavutettavissa sähkön suhteen, mikäli energiayhtiöt näkisivät investointi mahdollisuuksia. Nyttenhän energian hinta kehittyy liian hitaasti, jotta kannattaisi mitään laittaa.

Quote from: ekto on 09.08.2014, 12:04:03
Eikös nyt ainakin Suomessa kehitys ole niin hidasta ja teollisuus katoavaista, että energiasta ei tule pulaa. Omavaraisuus olisi saavutettavissa sähkön suhteen, mikäli energiayhtiöt näkisivät investointi mahdollisuuksia. Nyttenhän energian hinta kehittyy liian hitaasti, jotta kannattaisi mitään laittaa.

Puppua. Energian hinta tulee nousemaan Suomessakin vaikka täällä ei tarvetta olisikaan. Energia on nykyisellään tuote, joka myydään sinne, mistä paras kate saadaan. Suomi kilpailee samasta energiasta, menestyvien maiden kanssa samalla ostohinnalla, vaikka tarve laskisi.
Ja arvatkaahan, avautuvatko täällä markkinat omavalmisteiselle verottomalle bioenergialle muiden sivistysmaiden lailla? EI KOSKAAN!

Quote from: Faidros. on 09.08.2014, 08:40:47
Kyse on kuitenkin aivan eri tasoisesta myrkystä.

No ei nyt sentään. Vai otetaanko koe? 1 ml päivässä suullisesti, saa laimentaa haluamillaan aineilla. Katsotaan kumpi kukkuu pitempään. En nimittäin ole ihan varma miten käy.

Ja metanoli ei tosiaan aiheuta ympäristöongelmia ja pilaa pohjaveden makua kuten bensiinin ainesosat.

Quote
Tämän bensiinin myrkyllisyyden vuoksi tehdään pienmoottoribensiiniä, josta puuttuu myrkyllinen bentseeni. Päästöt, haihtuma ja käsittelyominaisuudet on parempia normaaliin verrattuna. Lisäksi se on tehokkaampaa ja korkeampioktaanista, jolla pystytään lähes kompensoimaan korkeampi hinta. Mittarista saa alle 2€/L.

Suosittelen, pakokaasut haisevat huomattavasti terveellisemmille. Jos ei muuten käytä, niin kannattaa kuitenkin laittaa viimeinen tankki/ajo ennen kuivillepanoa tätä pienkonebensaa, säilyy paremmin ja ei hyytelöidy ja liimaa paikkoja kiinni. Näin olen kuullut.

Quote from: Faidros. on 09.08.2014, 08:40:47

Quote from: Nikolas Ojala on 08.08.2014, 23:22:40

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:15:42

Mutta ihan helvetin vähästä niellystä metanolista lähtee jo näkö.

On aivan yleisesti tiedossa, että metanoli on myrkkyä. Mutta niin on moottoribensiinikin. En silti muista, että bensiinistä puhuttaessa ihmiset olisivat voivotelleet sen myrkyllisyyttä. Bensiinin hintaa olen kuullut kauhisteltavan. Käytäntö on sellainen, että polttoaine menee tankkausasemalla suoraan tankkiin ja tankista ajon aikana moottoriin. Missään välissä polttoainetta ei ole tarkoitus niellä eikä impata.

pienmoottoribensiiniä,Mittarista saa alle 2€/L.

Oho. Missä tuohon hintaan? Itse en ole nähnyt missään mittarissa olevan pk-bensaa.

^^^
Eikös Suomi kilpaile energiasta vain siirtokapasiteetin alueella? Se ei kilpaile mm. Espanjan tai afrikkalaisten kanssa. Kyllä hinta toki kehittyy, mutta ei siinä määrin, että tänne kannattaisi rakentaa lisää laitoksia, varsinkin kun niiden hinnat ovat nousseet.

Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Suomi rakensi lisää siirtokapasiteettia Ruotsin suuntaan, jotta saisivat enemmän halpaa sähköä. Jos kysyntä laskee, tarjontaa on liikaa ja hinnat laskevat.

Quote from: Nuivanlinna on 09.08.2014, 21:05:57

Quote from: Faidros. on 09.08.2014, 08:40:47

Quote from: Nikolas Ojala on 08.08.2014, 23:22:40

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 17:15:42

Mutta ihan helvetin vähästä niellystä metanolista lähtee jo näkö.

On aivan yleisesti tiedossa, että metanoli on myrkkyä. Mutta niin on moottoribensiinikin. En silti muista, että bensiinistä puhuttaessa ihmiset olisivat voivotelleet sen myrkyllisyyttä. Bensiinin hintaa olen kuullut kauhisteltavan. Käytäntö on sellainen, että polttoaine menee tankkausasemalla suoraan tankkiin ja tankista ajon aikana moottoriin. Missään välissä polttoainetta ei ole tarkoitus niellä eikä impata.

pienmoottoribensiiniä,Mittarista saa alle 2€/L.

Oho. Missä tuohon hintaan? Itse en ole nähnyt missään mittarissa olevan pk-bensaa.

Hki: Eläntarhan Neste, Porvoo: Loviisantien(?) Neste, Askola: Monninkylän Seo. Muita en tiedä.

Quote from: huhha on 09.08.2014, 20:56:05

Quote from: Faidros. on 09.08.2014, 08:40:47
Kyse on kuitenkin aivan eri tasoisesta myrkystä.

No ei nyt sentään. Vai otetaanko koe? 1 ml päivässä suullisesti, saa laimentaa haluamillaan aineilla. Katsotaan kumpi kukkuu pitempään. En nimittäin ole ihan varma miten käy.

Ja metanoli ei tosiaan aiheuta ympäristöongelmia ja pilaa pohjaveden makua kuten bensiinin ainesosat.

Quote
Tämän bensiinin myrkyllisyyden vuoksi tehdään pienmoottoribensiiniä, josta puuttuu myrkyllinen bentseeni. Päästöt, haihtuma ja käsittelyominaisuudet on parempia normaaliin verrattuna. Lisäksi se on tehokkaampaa ja korkeampioktaanista, jolla pystytään lähes kompensoimaan korkeampi hinta. Mittarista saa alle 2€/L.

Suosittelen, pakokaasut haisevat huomattavasti terveellisemmille. Jos ei muuten käytä, niin kannattaa kuitenkin laittaa viimeinen tankki/ajo ennen kuivillepanoa tätä pienkonebensaa, säilyy paremmin ja ei hyytelöidy ja liimaa paikkoja kiinni. Näin olen kuullut.

On metanolissa puolensa. Veikkaan kuitenkin, että päihdekäyttö aiheuttaisi useita kuolemia enemmän vuosittain.
Miksi muuten metanolia pitäisi saada polttoaineeksi, koska teollisuuteen se valmistetaan maakaasusta, joka sellaisenaan on erinomainen, kokemukseni perusteella jopa paras polttoaine, koska nestekaasu(autogas) tappoverotetaan Suomessa?
Puhdasta metanolia saa muuten Kärkkäiseltä, eikä ole kallista, 22,50€/10L. Metanolia kuluu ajoneuvokäytössä käytännössä tuplaten bensaa enemmän.
RE85 maksaa veroineen 1,1€/L ja sisältää jo tarvittavat lisäaineet moottorikäyttöön.

Itse käytän vanhoissa prätkissä vain pienmoottoribensiiniä juuri em. syistä. Myös haihtuminen on minimaalista, joten uimurikammiot pysyy kosteina.

Quote from: Faidros. on 10.08.2014, 07:40:26

On metanolissa puolensa. Veikkaan kuitenkin, että päihdekäyttö aiheuttaisi useita kuolemia enemmän vuosittain.
...
Puhdasta metanolia saa muuten Kärkkäiseltä, eikä ole kallista, 22,50€/10L.

Kun sitä metanolia saa nykyäänkin kaupasta, miksi sen päihdekäyttö aiheuttaisi useita kuolemia enemmän vuosittain, jos metanolia käytettäisiin autojen polttoaineena? En nyt oikein osaa yhdistää.

Quote from: Faidros. on 10.08.2014, 07:40:26

Miksi muuten metanolia pitäisi saada polttoaineeksi, koska teollisuuteen se valmistetaan maakaasusta, joka sellaisenaan on erinomainen, kokemukseni perusteella jopa paras polttoaine, koska nestekaasu(autogas) tappoverotetaan Suomessa?

Tappoverotus on seurausta hölmöstä suomalaisesta edustuksellisesta järjestelmästä, joka tuottaa monia muitakin hölmöjä päätöksiä. Maakaasullahan on erinomaisia ominaisuuksia, kuten erittäin korkea oktaaniluku ja mainiot pakkasominaisuudet. Huonoksi puoleksi voitaneen mainita säilytys ja kuljetus paineastiassa. Ns. biokaasulla on nämä samat ominaisuudet.

Metanolin hyviä puolia ovat korkea oktaaniluku, säilytys ja kuljetus nestesäiliöissä ja paloturvallisuus (ainakin bensiiniin verrattuna). Metanolia voidaan myös valmistaa kotimaisesta jätepuusta ja turpeesta. Siinä on se pihvi, jonka vuoksi mainitsin metanolin tässä ketjussa. Hyötysuhteista tulikin jo sanottua aiemmin. Tietysti älyttömällä verotuksella saadaan poljettua maahan mitä vaan.

Quote from: Faidros. on 10.08.2014, 07:40:26

Metanolia kuluu ajoneuvokäytössä käytännössä tuplaten bensaa enemmän.

Robert Zubrinilla on hyviä kokemuksia puhtaan metanolin käytöstä auton polttoaineena:

Quote

First, I ran the car on 100 percent methanol. This required replacing the fuel-pump seal made of Viton, which is not methanol compatible, with one made of Buna-N, which is. The new part cost 41 cents, retail. In order to take proper advantage of methanol's very high octane rating (about 109), I advanced the timing appropriately. This dramatically improved the motor efficiency and allowed the ordinarily sedate sedan to perform with a significantly more sporty spirit. As measured on the dyno, horsepower increased 10 percent. With these modifications complete, I took my Cobalt out for a road test. The result: 24.6 miles per gallon.

Lähde: http://www.nationalreview.com/articles/284560/methanol-wins-robert-zubrin

Ilmeisesti Zubrin ei tehnyt mitään moottorin puristussuhteelle, vaikka sitäkin olisi varaa kasvattaa.

QuoteTällainen on energialehmä: putki pötsiin ja pierut pussiin
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tallainen+on+energialehma+putki+potsiin+ja+pierut+pussiin/a982130
Lehmät tuottavat piereskelemällä jopa 25 prosenttia maailman metaanipäästöistä. Metaani on erityisen vaarallinen kasvihuonekaasu.
Tutkijat laittoivat lehmän selkään repun ja yhdistivät sen pötsiin. Yksi lehmä tuottaa metaania 300 litraa vuorokaudessa. Sillä määrällä joko ajaa autoa tai pitää jääkaapin kylmänä 24 tuntia.

INTA:n tiedotusvastaava Pablo Sorondo kertoo, että projektia ei viedä eteenpäin. Sen tarkoitus olikin vain osoittaa, että on mahdollista kerätä lehmästä kaasua ja käyttää sitä energianlähteenä.

Vaikka pierunkeräintä ei alettaisikaan käyttää yleisesti, niin siinä voisi olla järkeä syrjäseutujen maatiloilla.

- Uskomme, että tätä teknologiaa voisi käyttää metaanin laajamittaiseen keräämiseen. Jollakin farmilla voisi olla pari kolme pierunkeräinlehmää, jotka pitäisivät huolen tilan muusta energiantarpeesta. Tai ehkä useampi tila voisi muodostaa osuuskunnan, Sorondo sanoo.

Quote from: ekto on 09.08.2014, 22:37:23
Eikös Suomi kilpaile energiasta vain siirtokapasiteetin alueella? Se ei kilpaile mm. Espanjan tai afrikkalaisten kanssa. Kyllä hinta toki kehittyy, mutta ei siinä määrin, että tänne kannattaisi rakentaa lisää laitoksia, varsinkin kun niiden hinnat ovat nousseet.

Suomi ei kilpaile.

Suomi rahoittaa muitten maitten energiayhtiöitä ja talouksia, ne pitävät korkeita hintoja koska ne ovat kansallisia.
Niinpä täällä ennen oli halvempaa. Siitä oli puhetta ennen liittymistä sähköpörssiin ettei kannata mutta tietenkin poliitikot tahtoi liittyä jotta rahaa saisivat siirrettyä muualle.

Täällä siis ennen valitsi markkinatalous, nytten ostetaan valtiollisilta ulkomaisilta.
http://www.kaapeli.fi/seppanen/lehti/sahko.htm

Quote
Sähkömarkkinoiden vapauttaminen aloitettiin Suomessa vuonna 1995 voimaan tulleella sähkömarkkinalailla. Suomalainen sähköpörssi aloitti toimintansa vuonna 1996 ja vuonna 1998 Suomi liittyi pohjoismaiseen sähköpörssiin, jonka omistavat Ruotsin ja Norjan valtakunnalliset sähkönsiirtoyhtiöt.

(Tässä artikkelissa asia ymmärretty hiukkasen väärin, vaikka olennainen on tekstiin löytynytkin.)

http://www.talouselama.fi/uutiset/pohjoismaiden+sahkoporssille+sakot+kartellista/a2236257

QuoteSähköpörssit olivat sopineet keskenään, että ne eivät toimi toistensa alueilla eivätkä kilpaile toisiaan vastaan Euroopan talousalueella.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/s%C3%A4hk%C3%B6p%C3%B6rssin-suomen-aluehinta-kallis-1.14706

Quote from: Nikolas Ojala on 10.08.2014, 20:52:06

Quote from: Faidros. on 10.08.2014, 07:40:26

On metanolissa puolensa. Veikkaan kuitenkin, että päihdekäyttö aiheuttaisi useita kuolemia enemmän vuosittain.
...
Puhdasta metanolia saa muuten Kärkkäiseltä, eikä ole kallista, 22,50€/10L.

Kun sitä metanolia saa nykyäänkin kaupasta, miksi sen päihdekäyttö aiheuttaisi useita kuolemia enemmän vuosittain, jos metanolia käytettäisiin autojen polttoaineena? En nyt oikein osaa yhdistää.

Quote from: Faidros. on 10.08.2014, 07:40:26

Sekoitin "liemet" keskenään ja taisin sekoittaa muitakin keskustelijoita, sorry!
Ei metanolia voi käyttää ollenkaan päihdekäytössä, vaan sillä nimenomaan myrkytetään verottamaton alkoholi, etanoli...
Talousspriin myrkyttämistä metanolilla pienennettiin yhteen prosenttiin v. 1961, jotta siihen ei kuolisi niin helvetisti jengiä.
Ihmettelen, että näin vahvaa myrkkyä saa myydä vapaasti kaupassa. Kossuun sekoitettuna melkoinen murha-ase!

Edit. Onnistun sekoittamaan metanolit, etanolit... ja myös lainaukset, mutta asia kaiketi selvisi? :-[

^^
Haluaisitko avata vielä mikä siinä sähköpörssissä on vikana?

 Pitää muistaa, että kaikki "vaihtoehtoiset" energialähteen autoiluun ym. on paaaljon kalliimpaa kuin perinteiset polttoaineet. Autoihin pitää lisäksi tehdä muutoksia jotka maksaa nekin. Sitten valtio siirtää bensaverot söhköön ja vaikka turpeeseen niin autoilu loppuu taatusti monelta. Kansa ei pääse enää joustavasti työpaikoilleen jne. monet luovuttavat ja lopettavat autoilun kokonaan ja maailma pelastuu ja loputkin työt häviää. Lisää vaan pakotteita ja aivot narikkaan niin olet mallikansalainen.

St1 rakentaa Kajaaniin 10milj. litran selluloosapohjaisenetanolin tuotantolaitoksen saatuaan valtiontukea:

Quote14.8.2014 13.15
St1 Biofuels Oy:n Kajaanin biojalostamoinvestointiin energiatukea 12 milj. euroa

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 14.8.2014 St1 Biofuels Oy:lle 12 miljoonaa euroa energiatukea Kajaanin biojalostamoinvestointiin. Renforsin Ranta -yritysalueelle rakennettava biojalostamo tuottaa sahanpurusta vuosittain noin 10 miljoonaa litraa kehittynyttä liikenteen biopolttoainetta, bioetanolia, sekä lisäksi ligniiniä, furfuraalia ja tärpättiä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriöön on jätetty viisi muutakin biojalostamotuelle asetetut kriteerit täyttävää hakemusta. Muiden biojalostamohankkeiden osalta yrityksiä on pyydetty toimittamaan viimeiset lisätiedot syyskuun loppuun mennessä. Päätökset on määrä tehdä kokonaisuudessaan vuoden 2014 aikana.

-Olen erittäin iloinen siitä, että Suomessa biotalouden ympärille on syntymässä positiivista nostetta ja kaikki biotalouteen liittyvät hankkeet ovat selvässä kasvussa. Suomella on merkittäviä mahdollisuuksia biotalouden saralla, josta Kajaanin hanke on hyvä esimerkki. Meillä on kaikki mahdollisuudet edelläkävijyyteen globaalissa biotaloudessa luonnonvarojemme, niiden kestävän käytön perinteen ja korkean osaamisemme ansiosta. Hallitus ponnistelee omalta osaltaan tukeakseen tätä positiivista kehitystä, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

EU-velvoitteen mukaan liikenteen polttoaineista vähintään 10 % tulee pohjautua uusiutuviin energialähteisiin vuonna 2020. Suomi on itsenäisesti nostanut tavoitteensa 20 prosenttiin. Liikennepolttoaineiden jakelijoille säädetty jakeluvelvoite on tänä vuonna kuusi prosenttia, ja se kasvaa tasaisesti 20 prosenttiin vuoteen 2020. Kajaanin biojalostamolla käytettävä sahanpuru luokitellaan tähteeksi, joten siitä tuotetun bioetanolin energiasisältö voidaan laskea liikennepolttoaineen jakeluvelvoitteeseen kaksinkertaisena.

St1 Biofuels Oy:n hankkeessa käytettävä raaka-aine on ainutlaatuinen verrattuna muihin maailmalla bioetanolia tuottaviin laitoksiin. Vastaavat laitokset Euroopassa käyttävät raaka-aineena lähinnä olkea ja ruohokasveja. Nyt demonstroitava biojalostamokonsepti olisi onnistuessaan monistettavissa vastaavanlaisille paikoille erityisesti sahojen yhteyteen.

Bioetanolin tuotannosta ja käytöstä aiheutuisi merkittävästi vähemmän ilmastopäästöjä verrattuna fossiiliseen vaihtoehtoon. Yrityksen arvion mukaan tämä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä noin 16 000 tonnia vuodessa.

Hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 50 henkilötyövuotta ja sen avulla syntyisi suoraan 15–20 uutta ja välillisesti vielä vähintään 10 muuta työpaikkaa.

St1 Biofuels Oy tuottaa tällä hetkellä bioetanolia liikenteen biopolttoaineiksi muun muassa biojätteistä ja elintarviketeollisuuden tähteistä. Sillä on Suomessa useita pienemmän mittakaavan bioetanolilaitoksia, ja sen nykyinen tuotantokapasiteetti on noin 15 miljoonaa litraa vuodessa.

Hallitus edistää energia- ja ilmastostrategian mukaisesti kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa myöntämällä investointitukea. Kehittyneitä biopolttoaineita valmistaville biojalostamoille on varattu valtion talousarvioon erillinen 82,5 miljoonan euron sitoumusvaltuus.

-Hallitus haluaa tätäkin kautta olla voimakkaasti mukana ponnisteluissa kotimaisen biopolttoainetuotannon sekä kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoon liityvän uuden teknologian kaupallistamisessa, ministeri Vapaavuori päättää.

http://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=115732 (http://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=115732)

Tänä aamuna puhuivat radiossa siitä varmuusvarasto asiasta. Muistelinkin lukeneeni/kuulleeni, että kyseisiä varastoja aiotaan pienentää, sillä ei suomen nykyaikana tarvitse pitää suuria varastoja. Luultavasti nämä varastojen pienennysaikeet laitetaan nyt odottamaan muutamaksi vuodeksi sitä ikuisen rauhan aikaa.

Quote from: Markkanen on 11.08.2014, 19:53:13
Pitää muistaa, että kaikki "vaihtoehtoiset" energialähteen autoiluun ym. on paaaljon kalliimpaa kuin perinteiset polttoaineet. Autoihin pitää lisäksi tehdä muutoksia jotka maksaa nekin. Sitten valtio siirtää bensaverot söhköön ja vaikka turpeeseen niin autoilu loppuu taatusti monelta. Kansa ei pääse enää joustavasti työpaikoilleen jne. monet luovuttavat ja lopettavat autoilun kokonaan ja maailma pelastuu ja loputkin työt häviää. Lisää vaan pakotteita ja aivot narikkaan niin olet mallikansalainen.

Kuinkas paaaljon kalliimpaa on 0,2€/L biodiesel? Ei vaadi muuta muutosta moottoriin kuin polttoaineen esilämmityksen. Verotuksella polttoaineet hinnoitellaan, ei tuotantokustannuksilla.

Perussuomalainen: Sähköauto odottaa läpimurtoa.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/sahkoautot-kesken-ala-julkaise/   ;D 
Taisi tulla kivihiiliautosta liian pikainen ulosanti?

Jätteestä ei saa tuottaa sähköä. Pitäisi kierrättää.

Suomalaiset yrittäjät vastustavat jätteenpolttolaitosta, koska direktiivi. Eikö pitäisi vastustaa direktiiviä, koska tehty laitosinvestointi? Vai onko jollain taas ketunhäntä kainaloisessa?

EU:n esitys jätedirektiiviksi jätteenpolttoa vastaan (http://www.rakennuslehti.fi/2014/09/turun-sanomat-eun-esitys-jatedirektiiviksi-jatteenpolttoa-vastaan/)

(http://s3.frantic.com.s3.amazonaws.com/rakennuslehti-fi-production/Vantaan-polttolaitos-Juha-Salminen-e1409565277848-1200x600.jpg)
Vantaan uusi jätteenpolttolaitos Kuva: Juha Salminen

QuoteDirektiivi esittää jätteenpoltolle jopa sanktioita

Heinäkuussa valmistuneessa jätedirektiiviehdotuksessa esitetään kotitalousjätteille 50 prosentin kierrätystavoitetta vuoteen 2020 mennessä ja 70 prosentin kierrätystavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Samalla perinteistä jätteenpolttoa ajetaan marginaaliin ehdottamalla jätteenpolttoveron käyttöönottoa ja jopa jätteenpolton täyskieltoa. Asiasta kertoi Turun Sanomat 30.8.

Turun Seudun Jätehuolto suunnittelee parhaillaan uutta jätteenpolttolaitosta. Kyseessä on 100–110 miljoonan euron investointi.

Alan cleantec-yrittäjät vastustavat Turun Sanomien mukaan jätteenpolttolaitosta. Jäte- ja energia-alan konsepteja kehittävän Greensoundin toimitusjohtaja Mikko Kantero sanoo Turun Sanomissa, että jätteenpolttolaitos olisi ollut kannattava investointi vielä kymmenen vuotta sitten, mutta sittemmin toimintaympäristö on muuttunut. Hän viittaa tällä jätedirektiiviehdotukseen.

Direktiivi voi tehdä jätteenpolttolaitoksesta kannattamattoman.

Quote from: ekto on 15.08.2014, 10:36:12
Tänä aamuna puhuivat radiossa siitä varmuusvarasto asiasta. Muistelinkin lukeneeni/kuulleeni, että kyseisiä varastoja aiotaan pienentää, sillä ei suomen nykyaikana tarvitse pitää suuria varastoja. Luultavasti nämä varastojen pienennysaikeet laitetaan nyt odottamaan muutamaksi vuodeksi sitä ikuisen rauhan aikaa.

Varmuusvarastotkin on asia jossa hyvin pienellä säästöllä voidaan saada aikaan hyvin suuret tuhot. Monessa paikkaa jo ovat niin onnistuneetkin tekemään. Kaikenlaista yksityistämistähän on ollut, moninkertaistaen hinnat, esimerkiksi. Palvelut kadonneet osin samalla.

Parasta olisi hajauttaa varastot niin että jokaisella olisi omansa. Kerrostaloissa voisi olla yhteinenkin, omakotitaloissa sitten omansa tai naapurustolla yhteinen. Polttoainetta diisseleihin olisi kätevästi öljylämmitteisissä taloissa kunhan niitten säiliöitä vähäsen suurennettaisiin.

Tarkastus voisi olla aina välillä, vaikka samalla kun vesimittareita lukevat tai muutoin jonkin muun yhteydessä, kerran muutamaan vuoteen.

Nykyiselläänhän varastot paitsi ruoan, myös polttoaineitten ja aseitten varalta on niin sijoitettu että helppoa on vihulaisen ne tuhota.

Asetta ei mielestäni ketään tulisi pakottaa itse säilyttämään, kuka ei tahdo säilyttää niin voisi säilyttää omaansa yhteisessä varastossa. Mutta sekin niin että ei pidetä missään ylhäällä valtion toimesta, minnekä on varastoitu vaan varastonhoitaja sen tietäisi sekä hän joka on säilytykseen jättänyt. Varastonhoitajiksi voisi valtion viranomaisia käskeä, palomiehet ja sotilaat varmaankin vastuullisia olisivat, jollei muuten vapaaehtoisia ole, mutta niin että heillä ei olisi lupa kertoa kenen on ja missä varastossa.

Sitä mukaa kun ruoka alkaa vanheta, sitä voisi köyhille lahjoitella. Leipäjonojen pituudesta päätellen tarvitsijoita olisi. Jos tarvitsevat loppuu kesken, sitten vaikka afrikkaan, samapa se.

QuoteTurkulaistutkijat tekivät läpimurron - tässäkö tulevaisuuden energialähde?
Turkulaistutkijoiden tuore läpimurto on herättänyt toiveita propaanista tulevaisuuden uusiutuvana energialähteenä.
Turun yliopiston tutkijat onnistuivat ensimmäisinä maailmassa tuottamaan propaania biosynteesin avulla...
...Kun aikaisemmin propaania on saatu uusiutumattomista lähteistä öljynjalostuksen sivutuotteena, nyt keksityssä menetelmässä sitä tuottavat bakteerit. Propaania on näin mahdollista valmistaa ilman, että käyttö tai valmistus vapauttaa ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja.

Jatkotutkimuksia kuitenkin vaaditaan, jotta propaania voitaisiin tuottaa merkityksellisiä määriä. Tutkijatohtori Pauli Kallio Turun yliopiston molekylaarisen kasvibiologian laitokselta kertoo, että varmuutta menetelmän taloudellisesta kannattavuudesta ei vielä ole.....

Hyvä Turku!

QuoteSS: Polttokelpoisen jätteen kaatopaikkakielto lisää Suomen jätevientiä
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100618723084_uu.shtml
Suomen jätevienti ulkomaille kasvaa reilun vuoden päästä, kun polttokelpoisen jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan, uutisoi Savon Sanomat.
Jätelaitosyhdistyksen kehitysinsinöörin Timo Hämäläisen mukaan vientiä lisännee se, että suomalaiset voimalat ovat täyteen ahdattuja.
Suomen jätevoimaloiden polttokapasiteettia on kasvatettu voimakkaasti viime vuosina. Kapasiteetti on kuitenkin mitoitettu pääasiassa kuntien jätelaitosten keräämän kotitalouksien sekajätteen eli yhdyskuntajätteet polttamiseen.

Kuinka tätä kapasiteettia ei ole kasvatettu aikaisemmin?

Quote from: Nuivanlinna on 06.10.2014, 12:30:25

QuoteSS: Polttokelpoisen jätteen kaatopaikkakielto lisää Suomen jätevientiä
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100618723084_uu.shtml
Suomen jätevienti ulkomaille kasvaa reilun vuoden päästä, kun polttokelpoisen jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan, uutisoi Savon Sanomat.
Jätelaitosyhdistyksen kehitysinsinöörin Timo Hämäläisen mukaan vientiä lisännee se, että suomalaiset voimalat ovat täyteen ahdattuja.
Suomen jätevoimaloiden polttokapasiteettia on kasvatettu voimakkaasti viime vuosina. Kapasiteetti on kuitenkin mitoitettu pääasiassa kuntien jätelaitosten keräämän kotitalouksien sekajätteen eli yhdyskuntajätteet polttamiseen.

Kuinka tätä kapasiteettia ei ole kasvatettu aikaisemmin?

Vihreiden vastustuksesta. Sekä kivihiilen poltto Suomessa, että kokonaan Venäjällä tuotetun ydinsähkön käyttö on lisääntynyt huomattavasti vihreiden hallituskausien aikana. Samaan aikaan kotimaisen uusiutuvan energian(turve, hake...) käyttö on alamaissa.
Että sellainen "ympäristöpuolue".
Onneksi sieltä lähtee viimeisetkin "luonnonpuolustajat" nyt veks ja tilalle astuu anarkistisukupolvi, niin kannatus painuu alle 3%.

Perskeles. Paikallinen ST1 asema on siirtynyt maakaasusta biokaasuun. Biokaasuhan on siitä hyvä, että sitä tehdään nykyisistä jätteistä Suomessa, mutta on hieman kalliimpaa ja tehottomampaa.
Noh, ehkä pieraisen Venäjän suuntaan pienestä lisämaksusta? :roll:
Kustannus biokaasulla on jo lähes 6€/100km. Eiku laskuvirhe,  vähän yli 5€/100km.

Voisiko vihdoinkin saada näihin kotimaassa valmistettuihin polttoaineisiin(biokaasu, biodiesel) veroalennuksia?
Biodieselillä en nyt tarkoita Nesteen palmuöljystä valmistettua skeidaa, vaan kotimaisista öljykasveista valmistettua. Maatilalla itsevalmistetun biodieselin veroton hinta on minimissään 30snt/L.

^ Tietänet jotain biokaasusta, kun kaasuautolla ajelet, mutta eikö se ole ihan samaa 100% metaania niin kuin maakaasukin? Sehän pudistetaan hiilidioksiidista ennen säiliöimistä.

Raakaöljyn Brent-laatu muuten maksaa päivän kursseilla 85 $ barreli (159 l), eli 42 eurosenttiä per litra.
http://www.oil-price.net/ (http://www.oil-price.net/)

Quote from: Faidros. on 17.10.2014, 12:19:46

Voisiko vihdoinkin saada näihin kotimaassa valmistettuihin polttoaineisiin(biokaasu, biodiesel) veroalennuksia?
Biodieselillä en nyt tarkoita Nesteen palmuöljystä valmistettua skeidaa, vaan kotimaisista öljykasveista valmistettua.

Dimetyylieetteriä (https://en.wikipedia.org/wiki/Dimethyl_ether#Fuel) voitaisiin valmistaa Suomessakin puusta ja turpeesta. Prosessi olisi seuraavanlainen: Biomassan keruu → haketus → kuivaus → kaasutus → synteesikaasun puhdistus → katalyyttinen muunnos metanoliksi → muunnos dimetyylieetteriksi dehydraatiolla (https://en.wikipedia.org/wiki/Dehydration_reaction) → säilöminen kaasutankkeihin.

Dimetyylieetteri olisi äärimmäisen puhdas dieselpolttoaine, mahdollisesti täysin kotimainen ja erinomaisen sopiva talvikäyttöön.

Quote from: svobo on 17.10.2014, 12:45:32
^ Tietänet jotain biokaasusta, kun kaasuautolla ajelet, mutta eikö se ole ihan samaa 100% metaania niin kuin maakaasukin? Sehän pudistetaan hiilidioksiidista ennen säiliöimistä.

Raakaöljyn Brent-laatu muuten maksaa päivän kursseilla 85 $ barreli (159 l), eli 42 eurosenttiä per litra.
http://www.oil-price.net/ (http://www.oil-price.net/)

On, mutta tuotettu erilailla. Maakaasu on öljynporauksen sivutuote, kun taas biokaasu tehdään nykyisistä jätteistä Suomessa.
Oma kokemukseni molempien kaasujen käytöstä on antanut tulokseksi biokaasun käytön olevan hieman kalliimpaa maakaasuun verraten.

Raakaöljyä et voi käyttää suoraan dieselmoottärissa, toisin kuin rypsistä puristettua biodieseliä.
Lisäksi 42 eurosenttiä on n.50% enemmän kuin 30 snt.

PS: Kaasuauton lisäksi on myös nestekaasu- ja etanoliprätkät. Olen polttoeinetekniikan harrastelija.

Quote from: Faidros. on 17.10.2014, 14:08:53
Raakaöljyä et voi käyttää suoraan dieselmoottärissa, toisin kuin rypsistä puristettua biodieseliä.
Lisäksi 42 eurosenttiä on n.50% enemmän kuin 30 snt.

Tuossa on hintatietoja
http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,107,6683,14052

Niistä yhteenvetäen, raaka-öljy tonneiksi muutettuna on toki hyvin karkeasti ottaen tasolla 630 USD/ tonni.

Rypsiöljy ja palmuöljy tasolla 840 Usd/ tonni.

Nyt sitten tarvitsee enää tietää, että paljonko kustakin raaka-öljyn muusta jakeesta saa rahaa ja miten jakeita yleensä tuotetaan tai mitä saadaan ulos ja sama rypsille, jotta voi vetää yhteen mikä on kallista mikä halpaa.

Quote from: Jepulis on 17.10.2014, 15:13:22
Nyt sitten tarvitsee enää tietää, että paljonko kustakin raaka-öljyn muusta jakeesta saa rahaa ja miten jakeita yleensä tuotetaan tai mitä saadaan ulos ja sama rypsille, jotta voi vetää yhteen mikä on kallista mikä halpaa.

Jepulis, olet oikeassa. Tosin rypsin raakapuristuksesta syntyvä rehu on suoraan haluttua tuotantoeläimille ja siten ympyrä sulkeutuu.
Ja montako raakaöljylähdettä meillä on Suomessa toistaiseksi?

Ja miten se kiinnostaa halpaa polttoainetta haluavalle yksityiselle, paljonko ylikansallinen öljy-yhtiö tekee voittoa poraamalla öljyn maankuoresta?
'
Tappoverotuksella meidät pakotetaan ostamaan tuotteita mitä itsekin voisimme Suomessa helposti tuottaa.

Jos kotimaista polttoainetuotantoa kohdeltaisiin verotuksessa edes lähes oikeudenmukaisesti, vihreiden maastureihin voitaisiin myydä luomu bio-dieseliä korkeammalla hinnalla ja pienemmällä teholla, kuten porkkanoita! ;D

Quote from: Faidros. on 15.08.2014, 10:45:44
Kuinkas paaaljon kalliimpaa on 0,2€/L biodiesel? Ei vaadi muuta muutosta moottoriin kuin polttoaineen esilämmityksen. Verotuksella polttoaineet hinnoitellaan, ei tuotantokustannuksilla.

Tuolla rypsienergia.fi -sivustolla hintaesimerkki oli ymmärtääkseni omakustannushinta maanviljelijälle, jos olisi ylimääräiset 25 hehtaaria laittaa rypsille. En tiedä onko valkuaisrehun ostotarpeen pienentyminen jo sisäänleivottu litrahintaan.

Quote from: Nikolas Ojala on 17.10.2014, 13:42:01
Dimetyylieetteri olisi äärimmäisen puhdas dieselpolttoaine, mahdollisesti täysin kotimainen ja erinomaisen sopiva talvikäyttöön.

Ja raaka-aineissa löytyy volyymia ja hyötysuhde on parhaimmasta päästä. Raskaammat hiilivedyt ovat kuitenkin turvallisempi sijoitus (eivät vaadi muokkauksia), joten metsäyhtiöt valmistavat niitä.

Ja jos joku ei tajua mitä merkitystä on edes pienellä liikennepolttoaineomavaraisuudella, niin :facepalm:.

Jos haluaa oikein urakalla lisätietoa puupohjaisten polttoaineiden tuottamisen taloudellisuudesta, niin tässä on VTT:n tutkimus aiheesta: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T91.pdf (http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T91.pdf)

Suomessa pitäisi mielestäni suosia kaasua. Kaasu on yksi osa venäjäriippuvuutta mutta öljyäkin tulee idästä ja molempia saa muualtakin. Logistisesti tosin ei ole mitään järkeä olla ostamatta fossiiliosuus Venäjältä. Kaasuun voidaan lisätä biokomponentti ja se puolestaan on kotimainen tai ainakin voi olla ja valmistustapa on ns. rutiinia. Kotimaisuusastetta voitaisiin nostaa tilanteen mukaan ja valmius voidaan rakentaa melkoisen suureksi. Jopa ne mainitut rypsiöljyn rehujakeiden lehmästä eteenpäin putoavat jakeet voi käyttää raaka-aineena, myös lehmän teurastusjäte. Mikä parasta, kaasun raaka-aine ei ole tyypillisesti pois mistään muusta tuotannosta, ainakaan aluksi. Kaasun käyttöön on valmista jakelutekniikkaa ja sitä sekä kulutukseen liittyviä tekijöitä on helppo lisätä. Esimerkiksi jo lähes kaikki henkilöautotkin, nykyisetkin, voi tarpeen vaatiessa ilman moottorin vaihtoa saada toimimaan kaasulla.

Kaasua on lisäksi saatavissa hyvin ja vaikka käytettäisiin fossiilista kaasua, sekin on hieman ympäristöystävällisempää kuin muut fossiiliset, ainakin noin absoluuttisen täydellisessä maailmassa. Joskin tähän liittyy kaksi erittäin mielenkiintoista vastakkaista mekanismia.

A. Yksi on hukkaan karkaavan kaasun osuus, joka on ilmeisesti vielä pahempaa kuin jos poltetaan mitä tahansa kivihiiltä ilmaston kannalta. Optimaalisessa maailmassa tämä olisi kiistattomasti pahempi ongelma ja onkin mahdollista, että jo kivihiililouhos pärjää ympäristöteknisesti kaasukaivokselle.
B. Mutta toinen mekanismi on kaupallinen ja lainalaisuus on jo paljon erikoisempi. Nimittäin öljynporauksen yhteydessä kaasua joka tapauksessa tulee halusi tai ei. On kolme mahdollisuutta käsitellä tätä kaasua. 1. Antaa sen hukkua ilmakehään. 2. Polttaa se. 3. Ottaa talteen ja korvata tällä määrällä muuta, kuten öljyä. Tällä hetkellä ihme kyllä, aika monessa tapauksessa käytetään tapoja 1-2.

Vihreät ja ties mitkä on saanut apurahansa silleen sovitettua, että ne painottaa mekanismia A, ainakin viitaten nopeasti kuukkeloituihin lähteisiin (http://www.atmosmare.fi/atmosmare/ajankohtaista/maakaasu_on_ilmaston_kannalta_huono_vaihtoehto.432.news). Itse uskon aihetodisteiden ja puhtaan maalaisjären pohjalta mekanismin B. vahvuuteen. Jos tekijään A. perustuen vähennetään kaasun käyttöä, se ei voi onnistua ellei samalla vähennetä öljyä. Mutta nythän on niin, että juuri ne laitteet jotka kaasulla käy, niiden todennäköisin korvaava vaihtoehto on öljy. Mikäli öljyä taas pitää kiireellä saada lisää, mennään kaukaisille kentille, joista kaasua ei kerätä mikäli kaasulle ei ole tarpeeksi kysyntää, koska kaasua saa lähempääkin pidempään kuin öljyä.

Ja kun vilkaistaan pintavilaus netistä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/22/oljyn-ja-kaivannaisten-kirous

Quote"Ilmakehään pumpataan vuosittain yli 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Kaasunpolton häpeällisessä maailmantilastossa Nigeria on tällä hetkellä toisella sijalla, heti Venäjän jälkeen."Näin kirjoittaa nigerialainen ympäristönsuojelija Nnimmo Bassey

http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2013/01/28/ft-usa-polttaa-halpaa-kaasua-roihu-nakyy-avaruudessa/20131534/12

QuoteFinancial Timesin mukaan muutamilla Yhdysvaltain öljykentillä, kuten Pohjois-Dakotan Bakkenissa palavat niin suuret roihut, että ne näkyvät yöaikaan satelliittikuvissa.

Vaikka olisi mitä mieltä ilmastonmuutosasioista tai kaasun saastuttavuudesta ylipäänsä, on varmasti arveluttavaa polttaa hukkaan. Markkinataloudellisesti ajatellen kaasuputki saadaan sitä lähemmäs, mitä kysytympää tavara on. Ja hukatut määrät ihan laskematta vaikuttaa sellaisilta, ettei jonkun Suomen koko energiakulutukset näytä sen rinnalta oikein miltään. Kaasuautoilu taas olisi nopein tapa ottaa Suomen hiilipäästösopparit hansikkaaseen melkein ilmankin bio-komponenttia.

Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 17.10.2014, 23:51:02
Jos haluaa oikein urakalla lisätietoa puupohjaisten polttoaineiden tuottamisen taloudellisuudesta, niin tässä on VTT:n tutkimus aiheesta: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T91.pdf (http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T91.pdf)

Erittäin mielenkiintoinen tutkimus ja vieläpä melko uusikin. Kiitos tästä!

Figure 31 sivulla 96 ja vielä paremmin figure 37 sivulla 102 tiivistävät oleelliset asiat aika hyvin. Raakaöljy on toistaiseksi niin halpaa, että metanolin tai dimetyylieetterin valmistus biomassasta ei ole kannattavaa. Jos raakaöljyn hinta ylittää 110 USD / tynnyri, metanolin ja dimetyylieetterin valmistus biomassasta alkaa kannattaa. Tämähän on huono uutinen biopolttoaineiden kannalta, sillä raakaöljyn markkinahinta juuri äskettäin putosi alle 90 dollarin. Toisaalta tiedetään, että öljyn hinta voi liikkua nopeasti myös ylöspäin ja pitkällä aikavälillä ehtyvän raaka-aineen hinta kumminkin nousee.

Quote from: Alma-ata on 01.08.2014, 12:09:48
Tulevaisuutta voi olla sähköntuotanto Eurooppaa varten jossain aavikolla pohjoisessa Afrikassa sijaitsevilla aurinkopaneelikentillä, edes kovin valtavaa pinta-alaa ei tarvittaisi.

Kun puhutaan kestävistä ratkaisuista, niiden pitäisi olla myös geopoliittisesti kestäviä. Energiantuotannon ulkoistaminen Afrikkaan, Venäjälle tai Aasiaan olisi yhtä järkevää kuin sapelin ja pistoolin ojentaminen äärimuslimille. Energia- ja turvallisuuspolitiikka kulkevat nykymaailmassa käsi kädessä.

Energiantuotannossa olisi pyrittävä aivan ensisijaisesti omavaraisuuteen. Jos se ei kuitenkaan ole mahdollista, on energia tuotettava jossakin länsimaassa ja pyrittävä siihen, että ainakin länsimaat olisivat kokonaisuutena ajatellen omavaraisia.

Ja on pidettävä huoli myös siitä, että Suomi nähdään vastaisuudessakin osana Länttä eikä Venäjän etupiiriä.

Uutta fuusiopuolelta: Lockheed Martin väittää keksineensä uudentyyppisen fuusioreaktorin.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014101618751666_ul.shtml (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014101618751666_ul.shtml)

QuoteTurva- ja avaruusalan yhtiö Lockheed Martin kertoo tehneensä teknisen läpimurron fuusioenergian kehittämisessä.

Yhtiön mukaan se on onnistunut kehittämään niin pienen fuusioenergian lähteen, että se mahtuisi rekan perävaunuun. Yhtiö sanoo pystyvänsä laatimaan, rakentamaan ja testaamaan uutta, pientä reaktoria vuoden sisällä.

Reaktorin prototyyppi on tarkoitus saada valmiiksi viidessä vuodessa, ja yhtiö uskoo saavansa ensimmäisen fuusioreaktorin kaupalliseen käyttöön kymmenessä vuodessa.

Fuusioenergia perustuu kahden kevyen atomiytimen yhdistymisreaktioon, jossa vapautuu paljon energiaa. Se olisi lähes päästötöntä, ja polttoaineena käytettävää deuteriumia on käytännössä loputtomasti esimerkiksi valtamerissä.

Fuusioenergian tekninen toteutus on ollut mahdotonta, koska se vaatii erittäin korkeita lämpötiloja ja paineita.

STT, AFP

Vaikka toki toivonkin fuusioenergian läpimurtoa, olen tottunut suhtautumaan sitä koskeviin uutisointeihin skeptisesti.

Lockheed Martin ei kuitenkaan ole mikään huuhaayhtiö, joten tässä saattaa olla potentiaalia.

Quote from: Parsifal on 18.10.2014, 10:20:28


Yhtiön mukaan se on onnistunut kehittämään niin pienen fuusioenergian lähteen, että se mahtuisi rekan perävaunuun. Yhtiö sanoo pystyvänsä laatimaan, rakentamaan ja testaamaan uutta, pientä reaktoria vuoden sisällä.

Näissä tupataan unohtamaan, että fuusio-atomivoimalakin on ydinvoimaa. Se tarkoittaa, että ympäröivät kuoret esimerkiksi tulevat radioaktiiviseksi. Vaikka voimala olisi muulla tavalla turvallisempi kuin perinteiset voimalat, jokatapauksessa edessä olisi vähintään luparumba. Kun siviilikäytön sovellukset on Lockheedin omankin ilmoituksen mukaan "mahdollisia" noin 20 vuoden kuluttua ja siihen yhdistetään rakentamisajat, luvat sekä yleinen kansainvälinen varmuus siitä että tuotanto ylipääänsä on teknistaloudellisesti järkevä sekä turvallinen, niin on hyvin vaikea uskoa tuota nähtävän Suomessa lähimpään 30:n vuoteen. Ihan lähimpänä verrokkina puhtaasti kokeellisen ratkaisun riskeistä tulee mieleen Olkiluoto 3. Eli Suomi ainakaan ei voi toimia kaniinina, joskin se näyttää olevan moiselle jatkuvasti altis. Toisinsanoen, aikavälissä jolloin Suomella on jo oltava reilusti uutta päästötöntä/vähäpäästöistä geopoliittisestikin ja muuten turvallista energiaa, fuusio vaikuttaa epävarmalta.

Itse kannatan pieniä paikallisia energialähteitä, jotka ovat rakennettuja tyyliin: Ei kaikkia munia yhteen koriin. Suuret yksiköt on aina turvallisuusriski, varsinkin pienelle maalle. Hajautettu energiantuotanto on turvallisuusetu.
Nyt kun kepu nousee valtaan, toivon heitä rajuja ratkaisuja suomalaisen energiantuotannon hyväksi, toisin sanoen verotuksen alentamista. TÄTÄ voisi heiltä jopa odottaa!

Quote from: Jepulis on 18.10.2014, 11:48:38
Näissä tupataan unohtamaan, että fuusio-atomivoimalakin on ydinvoimaa.

En minä ainakaan ole unohtanut. Fuusio on kuitenkin moninkertaisesti fissiota tehokkaampi ja käytännössä voimakkain mahdollinen energianlähde, ellei antimateriaa oteta lukuun; sitä taas ei luonnossa esiinny, eikä sitä edes kannata käyttää energiantuotannossa, vaikka sitä pystyttäisiinkin valmistamaan merkittäviä määriä; sen sijaan se olisi ideaalinen avaruusalusten polttoaineeksi.

Aurinkopaneelit ja tuulivoima ovat edelleen ja tulevat aina olemaan hyttysen piereskelyä jo ihan fysiikan lakienkin vuoksi. Vaikka niistä saisi jollakin keinolla irti 100%:n hyötysuhteen, ne eivät edelleenkään pärjäisi ydinvoimalle.

Quote from: Faidros. on 18.10.2014, 12:27:12
Itse kannatan pieniä paikallisia energialähteitä, jotka ovat rakennettuja tyyliin: Ei kaikkia munia yhteen koriin. Suuret yksiköt on aina turvallisuusriski, varsinkin pienelle maalle. Hajautettu energiantuotanto on turvallisuusetu.

Oma reaktori jokaisella talolla on kuitenkin sulaa hulluutta. Niiden kuntoa ja turvallisuutta pitäisi pystyä myös valvomaan jotenkin maaperän ja pohjavesien saastumisen ehkäisemiseksi. Siinä syntyisi taas kokonainen turhanpäiväisten virkamiesten ja byrokraattien ammattikunta. Liiallinen hajauttaminen olisi myös taloudellisesti ja ekologisesti tehoton ratkaisu - eli jotakin, jota Kepulta voisi todellakin odottaa.

Quote from: Parsifal on 18.10.2014, 20:44:05

Quote from: Jepulis on 18.10.2014, 11:48:38
Näissä tupataan unohtamaan, että fuusio-atomivoimalakin on ydinvoimaa.

En minä ainakaan ole unohtanut. Fuusio on kuitenkin moninkertaisesti fissiota tehokkaampi ja käytännössä voimakkain mahdollinen energianlähde, ellei antimateriaa oteta lukuun; sitä taas ei luonnossa esiinny, eikä sitä edes kannata käyttää energiantuotannossa, vaikka sitä pystyttäisiinkin valmistamaan merkittäviä määriä; sen sijaan se olisi ideaalinen avaruusalusten polttoaineeksi.

Aurinkopaneelit ja tuulivoima ovat edelleen ja tulevat aina olemaan hyttysen piereskelyä jo ihan fysiikan lakienkin vuoksi. Vaikka niistä saisi jollakin keinolla irti 100%:n hyötysuhteen, ne eivät edelleenkään pärjäisi ydinvoimalle.

Eiku kirveenvartta. ???

Mitä lie mahdat selittääkään, siitä saa sen käsityksen kuin puhuisit fuusiovoimalasta kuin se olisi jo täällä tosiallisten vaihtoehtojen joukossa ja mikä kumma tuo vertaus aurinkopaneeleihin sitten lieneekään. Tosin, jopa aurinkopaneeli ja tuulivoima on jo olemassa edes.

Tulevista mahdollisista fuusiovoimaloista ensimmäiset lupaukset siviilikäyttöisesta tekniikasta, huomaa ei sovelluksesta vaan tekniikasta, on silti pelkkiä puheita ja niidenkin mukaan oltaisiin vielä 20 vuoden päästä kaupallisesti sovellettavasta teknologiasta ja toisaalta, teknologia ei ole kaupallinen sovellus Suomessa, vaan kestää todella kauan ennenkuin sitä rakennetaan tänne. Lupaus ei ole energiapolitiikan perusteeksi kovin kaukonäköinen ratkaisu siitäkään syystä, että kyseinen lupaus on valitettavasti toistunut jo kauan. Perinteinen ydinvoima on paljon realistisempi tulevinakin vuosikymmeninä, koska päätös pitää tehdä melko pian.


Kommenttisi keskustasta on jo outo, vähän naivi ja myös olkkiukko.

QuoteLiiallinen hajauttaminen olisi myös taloudellisesti ja ekologisesti tehoton ratkaisu - eli jotakin, jota Kepulta voisi todellakin odottaa.

Mutta miksei, käsitellään pois. Ensinnä sana liiallinen. Olisiko tämä lastentarhatason kommentti ok: "Liiallinen makkaran syönti on ihmiselle haitallista mutta mitä muuta voi persulta odottaa?" No haloo, ei tietenkään ole okei. Mutta se mikä kommentissa on mahdollisesti typerin osa, ei ole tuo lapsellinen "liiallinen" olkiukko vaan "hajautus". Suomessa on innolla oltu hajauttavinaan jo 50 vuotta. Mutta aina on kaikki keskittynyt entistä enemmän. Nyt kun Suomi on näinkin raskaasti keskittynyt, varsinkin vihreät ja kokoomus vaatii entistä enemmän keskittämistä. Mitä ihmiset sai siitä? Onko se sitten erityisesti auttanut Suomen taloutta ja ihmisten viihtyisyyttä kovinkin pitkälle? Tuliko keskittymisen jälkeen jostain vähemmän virkamiehiä syynäämään sinun sähköjäsi, sinun lamppujasi, sinun moottoreitasi ja sinun ylipäänsä elämääsi? Suomessa on yksi arvo mitä ei ole monessa maassa. Täällä on kivan näköistä vapaata tilaa asumiseen aika paljon ja valmiiksi tieverkkokin - oli. Olisi jo ihan kansan viihtyisyyden kannalta ihan mukava säilyttää muitakin alueita elinkelpoisena kuin pääkaupunkiseutu mutta se edellyttäisi, että ihmisten annettaisiin maassa liikkua vapaasti, tehtäisiin siis "tehotonta" tieverkkoa riittävästi ja varmistettaisiin veropolitiikalla, että kansalla on "tehottomasti" varaa ajella pitkin maata. Hoideltaisiin halvan kaasuautoilun kaltaisia etuja käyttöön. Kukaties myötäjäisinä tulisi turismia, liikenne on yhteiskunnan verisuonistoa. Hyvä liike suonissa tekee hyvää. Sellainen oman puutarhan pito hieman väljemmissä puitteissa niille jotka sitä haluaa voi toki olla yhteiskunnallisesti aika "tehotonta" mutta onhan sekin "tehotonta", että syödään tofua vaikka itse puutarhasta nostetulla ja ydinsähköllä keitetyllä perunallakin pärjää. Kyse on siitä, ettei elämä ole elämisen arvoista, jos ainoa mittari millä asioita mitataan on se, miten vähän rahaa ja materiaalia saadaan kulumaan. Varsinkin kun tiedämme, että jos muut asuvat kahden neliön luukussa odottamassa suihkuvuoroa, rakkaat hallitsijamme eivät suinkaan vaivaudu odottamaan vuoroa. Eduskunnan saunassa on 8 kiloeuron kiukaat odottamassa, niissä on sähkö päällä jopa nytkin, juuri nyt. Eliitti vain aivopesee kansaa luulemaan, että kansan tarvitsee jostain syystä uhrautua. Ei todellakaan tarvitse mistään syystä. Suomi oli muutama vuosi taaksepäin lähes velaton ja silti elämä oli aika paljon parempaa kuin nyt. Hyvään elämään on yhä mahdollisuus, jos vain sitä yleisesti halutaan esimerkiksi enemmän kuin kaiken maailman maailmanpelastushankkeita.

Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Oli tutkittu muutamia energiantuotantomuotoja ja niiden kannattavuutta.

• solar PV (Germany) – puolijohdeaurinkokennot (https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkokenno), Saksan olosuhteissa
• biomass (corn) – biomassa, erikoistapauksena biokaasun tuotanto maissista
• wind (E-66) – tuulivoima, erikoistapauksena Enercon E-66 (1.5 MW) tuulivoimala maalle sijoitettuna
• solar CSP (desert) – keskittävä aurinkovoimala (https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskitt%C3%A4v%C3%A4_aurinkovoima) aavikolla, kääntyvät peilit ja höyrystintorni
• CCGT – ns. kombivoimalaitos (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kombivoimalaitos)
• coal – kivihiili sähkön tuotannossa
• hydro (med.-size) – keskikokoinen vesivoimalaitos
• nuclear (PWR) – ydinvoimala, painevesireaktori

Jos näitä pitää kommentoida:

• Näistä esimerkeistä puolijohdeaurinkokennot, biomassa (maissi) ja tuulivoima olivat kannattavuusrajan alapuolella.
• Tuulivoima kutittelee kannattavuusrajaa ja keskitetty aurinkovoima on niukasti rajan paremmalla puolella.
• Fossiilisten polttoaineiden kannattavuus jatkossa asteittain heikkenee. Samoin ydinvoiman (fissio), joskin hitaammin.
• Vesivoiman kannattavuus tuskin muuttuu miksikään, tosin lisärakentaminen on nykyään jo kovin vaikeaa.
• Puolijohdeaurinkokennojen tutkimuksessa ja tuotekehityksessä on viime vuosina tapahtunut huomattavaa edistymistä, joten tämä aurinkovoiman muoto saattaa parannella asemiaan. Sitä on syytä pitää silmällä. Tosin Suomen tapauksessa maantiede on kaikenlaiselle aurinkovoimalle epäedullinen, paitsi kesämökeillä.
• Maissi on vain yksi biomassan erikoistapaus. Suomalaisia voisi kiinnostaa enemmän nestemäisten polttoaineiden valmistus jätepuusta tai turpeesta.
• Keskittävä aurinkovoima ja tavanomaiset vaaka-akseliset tuuliturbiinit ovat huomattavia lintujen ja lepakoiden tappajia. Tämä ei suoraan liity näiden energiantuotantomuotojen kannattavuuteen, mutta luontoarvoihin kyllä.

EDIT: Jälkikäteen löytyi tämä täsmälleen aiheeseen liittyvä:
(http://dardens.smugmug.com/photos/i-Fh632Tf/0/O/i-Fh632Tf.jpg)

Lähde: http://seekerblog.com/tag/eroi/

QuoteHaminasta tulee kaasusheikki
http://www.kymensanomat.fi/Online/2015/04/01/Haminasta%20tulee%20kaasusheikki/2015318846047/4
Haminan kaupunki saavuttaa syksyllä aseman, joka muualla aiheuttaisi kateutta.. Sillä on lokakuusta lähtien käytössä oma lähde, josta voisi tankata suoraan autoihin polttoainetta.

Haminan kokonaan omistama Hamina Energia ryhtyy tuottamaan Virolahdella biokaasua. Tuotanto riittäisi liikuttamaan lähes tuhatta henkilöautoa.

Ongelmana on se, että Haminan kaupungilla on vain yksi bio- tai maakaasulla käyvä auto, Haminan Energian toimitusjohtaja Timo Toikka tietää....naps...

QuoteHaminasta tulee kaasusheikki
http://www.kymensanomat.fi/Online/2015/04/01/Haminasta%20tulee%20kaasusheikki/2015318846047/4
Haminan kaupunki saavuttaa syksyllä aseman, joka muualla aiheuttaisi kateutta.. Sillä on lokakuusta lähtien käytössä oma lähde, josta voisi tankata suoraan autoihin polttoainetta.

Haminan kokonaan omistama Hamina Energia ryhtyy tuottamaan Virolahdella biokaasua. Tuotanto riittäisi liikuttamaan lähes tuhatta henkilöautoa.
Ongelmana on se, että Haminan kaupungilla on vain yksi bio- tai maakaasulla käyvä auto, Haminan Energian toimitusjohtaja Timo Toikka tietää....naps.

Johtuisikohan tuo "vain yksi kaasuauto" siitä, että Virolahti rajoittuu Venäjään ja siellä polttoaine on halpaa. Todella järkevä paikka perustaa biokaasulaitos! ;D
No, saahan kaasua myös kuljetettua muualle.

Quote from: Faidros. on 01.08.2014, 09:23:51

Jos EU:n ja Venäjän sukset menee niin ristiin ettei tänne enää tule öljyä, kaasua, ydinsähköä idästä, niin mikä avuksi?

Aurinkoenergian hinta tulee koko ajan alas. Tällä hetkellä saa jo esim. laadukkailla saksalaisilla komponenteilla rakennetun 6 kw:n aurinkovoimalan hintaan noin 7300 euroa. (en tiedä tekeillä olevan Olkiluodon viimeisintä hintaa, mutta Arevan oman ilmoituksen mukaan se maksoi jossain vaiheessa sen verran, että nopean laskutoimituksen tulokseksi tulee, että Olkiluodon hinnalla rakentaisi miljoona 400 000 tuollaista omakotitalovoimalaa)

Aurinkoenergian varastoimiseksi kehitetään parhaillaan uusia menetelmiä, esim. Lappeenrannan teknisessä yliopistossa.

Aurinkonenergia olisi hajautettua, siis terrorismiriskitöntä, turvallista energiaa, jonka rakentaminen toisi myös työtä suomalaisille. Olkiluotohan tuntuu työllistävän lähinnä puolalaisia halpatyöläisiä.

Quote from: Nikolas Ojala on 25.02.2015, 15:15:56
Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Tosin Suomen tapauksessa maantiede on kaikenlaiselle aurinkovoimalle epäedullinen, paitsi kesämökeillä.

Kokemukseni mukaan näin ei ole. Aurinkovoiman käyttäjänä sähkölaskusta on tullut todella pieni. Ja siis ilman minkäänlaista tukea rakennettu edullinen omakotitalovoimalamme on laskujeni mukaan erittäin hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä.

Suomessa on suurimman osan vuotta kylmää, mikä on erittäin hyvä aurinkopaneelien kannalta, ne kun tuottavat paremmin kylmässä. Kun niiden kaltevuus on riittävä, ei lumi kerry, ja ne tuottavat suurimman osan vuotta sähköä, myös pilvisellä säällä, toisin kuin monesti luullaan.

Aurinkoenergiassa paneelit eivät taida olla enää kovin suuri ongelma, mutta akkujen kehittymättömyys kyllä on.  Akut painavat edelleen aivan liikaa, ja niiden alhainen elinikä on myös kustannustekijänä merkittävä.

Quote from: Mika on 04.04.2015, 22:01:34
Aurinkoenergiassa paneelit eivät taida olla enää kovin suuri ongelma, mutta akkujen kehittymättömyys kyllä on.  Akut painavat edelleen aivan liikaa, ja niiden alhainen elinikä on myös kustannustekijänä merkittävä.

Kevyempien lipo-akkujen pullonkaulana on valmistusresurssit. Nykyään niitä ei tahdo riittää pieneen määrään sähköautoja edes, eikä uutta kapasiteettia tule kovinkaan vauhdikkaasti.

Miten ihmeessä energia sitten suuressa mittakaavassa varastoitaisiin? Lämpöenergianako?

Quote from: Nikolas Ojala on 25.02.2015, 15:15:56
Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Oli tutkittu muutamia energiantuotantomuotoja ja niiden kannattavuutta.

Ydinvoiman osalta tuo tutkimus tuskin on relevantti. Uuden ydinvoiman hintaepävarmuus tällä hetkellä on todella suuri. Syy on räjähdysmäisesti nousseet rakennuskustannukset sekä uraanin suhteellisen suuret hintavaihtelut viime vuosina. Etenkin jos Kiina ja Intia laajentavat ydinkapasiteettiaan, uraanin hinta voi nousta todella paljon.

QuoteNäistä esimerkeistä puolijohdeaurinkokennot, biomassa (maissi) ja tuulivoima olivat kannattavuusrajan alapuolella.

Kannattavuutta ei voi määritellä kun hetkellisesti koska kannattavuusraja riippuu markkinatilanteesta eli mitä perinteiset polttoaineet maksavat minäkin hetkellä. Raportissa asetettu kanattavuusraja on sen myötä hyvin epävarma.

QuoteTuulivoima kutittelee kannattavuusrajaa ja keskitetty aurinkovoima on niukasti rajan paremmalla puolella.

Tämän lähteen mukaan

http://nationalinterest.org/commentary/the-end-the-nuclear-renaissance-6325?page=1

aurinkovoima (PV) on jo alittanut ydinvoiman kustannukset. Tällä hetkellä aurinkovoima kilpailee hiilivoiman kanssa (sivu 2).

QuoteTosin Suomen tapauksessa maantiede on kaikenlaiselle aurinkovoimalle epäedullinen

Päiväntasaajalla auringon intensiteetti on päivisin suurempi mutta iltapäivästä aamuun lähes olematon. Suomessa, missä aamu alkaa varhaisin ja illat ovat pitkiä, valoisuus on tasaisempaa ympäri vuorokauden. Tämän seurauksena Suomessa saavutetaan vajaa 50% vuotuinen valoenergiamäärä verrattuna päiväntasaajan Afrikan maihin. Suomi ei siis ole epäedullinen maa aurinkoenergialle.

Epäilen vahvasti, että ydinvoima on tulevaisuudessa varsinainen musta-pekka -kortti, johon ei kannata sijoittaa. Ydinvoiman tajuttomat investointikustannukset ja riskit tekevät siitä liian epävarman energiamuodon.

Viittaamassasi tutkimuksessa puhutaan jopa 80 vuoden eliniästä uusille ydinvoimaloille. Tällaiset absurdit eliniät ovat välttämättömiä, jotta investointikulut saataisiin katettua ja ydinvoima näyttämään halvalta. On kuitenkin selvä, että mikään kaupallinen yritys ei voi pistä rahansa kiinni lähes sadaksi vuodeksi vaan takaisinmaksuaika on pakko olla paljon lyhyempi.

Quote from: Totti on 04.04.2015, 22:25:27
Päiväntasaajalla auringon intensiteetti on päivisin suurempi mutta iltapäivästä aamuun lähes olematon. Suomessa, missä aamu alkaa varhaisin ja illat ovat pitkiä, valoisuus on tasaisempaa ympäri vuorokauden. Tämän seurauksena Suomessa saavutetaan vajaa 50% vuotuinen valoenergiamäärä verrattuna päiväntasaajan Afrikan maihin. Suomi ei siis ole epäedullinen maa aurinkoenergialle.

Hmm... Itse en pariin kuukauteen juuri nähnyt aurinkoa, olisiko se voinut minulle sähköt tuottaa? Toki aurinko vilahtaa tuolla ja hämärää on eikä pimeää mutta aurinkovoimaa...
Kesällä toki kun aurinko ei laske ollenkaan mutta se ei paljoa lohduta talvella milloin sitä energiaa eniten tarvitaan.

Quote from: Totti on 04.04.2015, 22:25:27

Quote from: Nikolas Ojala on 25.02.2015, 15:15:56
Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Oli tutkittu muutamia energiantuotantomuotoja ja niiden kannattavuutta.

Ydinvoiman osalta tuo tutkimus tuskin on relevantti. Uuden ydinvoiman hintaepävarmuus tällä hetkellä on todella suuri. Syy on räjähdysmäisesti nousseet rakennuskustannukset sekä uraanin suhteellisen suuret hintavaihtelut viime vuosina. Etenkin jos Kiina ja Intia laajentavat ydinkapasiteettiaan, uraanin hinta voi nousta todella paljon.

Itse polttoaineen hinta on kärpäsen pieru saharassa kun puhutaa ydinvoimasta, se on prosentteja kokonaishinnasta. Maksoi uraani 1e tai 10e niin se ei loppuhintaa paljoa heilauta.

Quote from: xor_rox on 04.04.2015, 22:14:30

Quote from: Mika on 04.04.2015, 22:01:34
Aurinkoenergiassa paneelit eivät taida olla enää kovin suuri ongelma, mutta akkujen kehittymättömyys kyllä on.  Akut painavat edelleen aivan liikaa, ja niiden alhainen elinikä on myös kustannustekijänä merkittävä.

Kevyempien lipo-akkujen pullonkaulana on valmistusresurssit. Nykyään niitä ei tahdo riittää pieneen määrään sähköautoja edes, eikä uutta kapasiteettia tule kovinkaan vauhdikkaasti.

Miten ihmeessä energia sitten suuressa mittakaavassa varastoitaisiin? Lämpöenergianako?

Kuten aiemmin mainitsin, asiaa tutkitaan esim. Lappeenrannan yliopistossa. Ihmettelen itse, miksi ei satsata enemmän esimerkiksi vedyn erottamisen tutkimiseen, koska se olisi käsittääkseni mahdollinen keino varastoida mitä tahansa sähköä. (tuuli, aurinko, ym) Siihen tarvitaan vettä, mikä ei ainakaan vielä Suomessa ole vähissä oleva luonnonvara.

Kun rahaa käytetään sellaisenkin utopistisen energiamuodon tutkimiseen, kuin fuusion, miksei voitaisi satsata edes vähän enemmän tähän aurinkovoimaankin. Olen aika vakuuttunut, että varastointikysymykseen löytyisi hyvä vastaus aika nopeasti.

Toki jonkinlaisia varastointimenetelmiä on jo olemassa. Sillä voidaan kuumentaa vettä, varsin yksinkertaisesti. Akuista käsittääkseni on ollut markkinoille tulossa parempia versioita, mutta mikä lobbaririntama ne patentit on vienyt? Vai mistä johtuu, että aina kun keksitään parempi akku, keksintö katoaa kohta markkinoille tulematta.

Quote from: Totti on 04.04.2015, 22:25:27

Quote from: Nikolas Ojala on 25.02.2015, 15:15:56
Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Oli tutkittu muutamia energiantuotantomuotoja ja niiden kannattavuutta.

Ydinvoiman osalta tuo tutkimus tuskin on relevantti. Uuden ydinvoiman hintaepävarmuus tällä hetkellä on todella suuri.

Jos viittaat Suomen uusimpaan reaktoriin:

• Kotimainen teollisuus kaipasi uutta ydinvoimalaa.
• Hallitus sai aikaiseksi erikoisen ydinvoimapäätöksen: Lupa vain yhdelle reaktorille mutta ei ylärajaa sen teholle.
• Tarjouskilpailun perusteella tilattiin niin suuri reaktori kuin valmistaja kehtasi tarjota.
• Maailman suurimman painevesireaktorin pilottiprojekti oli väärin budjetoitu ja huonosti hallittu. Milloin mahtaa valmistua?
• Olkiluoto kolmonen ei todellakaan ole mikään edustava esimerkki. Esimerkiksi Suomen käytössä olevat ydinreaktorit ovat puolta pienempiä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima_Suomessa#K.C3.A4yt.C3.B6ss.C3.A4_ja_rakenteilla_olevat_voimalaitokset).

Quote from: Totti on 04.04.2015, 22:25:27

Tämän lähteen mukaan

http://nationalinterest.org/commentary/the-end-the-nuclear-renaissance-6325?page=1

aurinkovoima (PV) on jo alittanut ydinvoiman kustannukset. Tällä hetkellä aurinkovoima kilpailee hiilivoiman kanssa (sivu 2).

Periaatteessa aurinkokennojen valmistustekniikan kehitys voi saada tällaista aikaan. Mutta lieneekö kyseessä kuitenkin puskuroimaton tilanne, siten että aurinkoenergian tarvitsemaa varastointikapasiteetin kustannuksia ei olisi otettu huomioon laskelmissa? Sen merkitys nimittäin korostuu, jos aurinkokennojen hinta saadaan kunnolla alas.

Niin taikka näin, Weißbach ja kaverit ovat tehneet kovaa tiedettä, mikä näkyy heidän tutmikusraportissaan. He esittelivät käyttämänsä laskentamenetelmät. Jos sinulla on esimerkiksi aurinkokennojen osalta uudempaa tietoa, voit sijoittaa päivitetyt arvot kaavoihin ja katsoa, mitä seuraa.

Quote from: Totti on 04.04.2015, 22:25:27

Suomessa, missä aamu alkaa varhaisin ja illat ovat pitkiä, valoisuus on tasaisempaa ympäri vuorokauden. Tämän seurauksena Suomessa saavutetaan vajaa 50% vuotuinen valoenergiamäärä verrattuna päiväntasaajan Afrikan maihin. Suomi ei siis ole epäedullinen maa aurinkoenergialle.

Kuvailemasi tilanne sopii yhteen Suomen kesän kanssa. Energiantarve on huipussaan talvella, jolloin päivä on lyhyt. Silloin täytyy huoneistoja lämmittää ja valaista enemmän kuin kesällä.

Suomen leveysasteilla aurinkoenergian pulma on juuri siinä, että tarjonnan huippu ajoittuu kesään mutta kysynnän huippu ajoittuu talveen.

Ehkä aurinkoenergiaa voisi hyödyntää kesällä alkoholipolttoaineiden tuotantoon, jolloin biomassasta tuotettaisiin metanolia osittain aurinkoenergian avulla.

Quote from: Totti on 04.04.2015, 22:25:27

Epäilen vahvasti, että ydinvoima on tulevaisuudessa varsinainen musta-pekka -kortti, johon ei kannata sijoittaa. Ydinvoiman tajuttomat investointikustannukset ja riskit tekevät siitä liian epävarman energiamuodon.

Toistaiseksi painevesireaktori on ollut hyvin varma menetelmä. Tosin kyllähän Suomessa tämäkin saatiin sössittyä, mistä todisteena Olkiluoto kolmosen pitkitetty farssi.

Quote from: Totti on 04.04.2015, 22:25:27

Viittaamassasi tutkimuksessa puhutaan jopa 80 vuoden eliniästä uusille ydinvoimaloille. Tällaiset absurdit eliniät ovat välttämättömiä, jotta investointikulut saataisiin katettua ja ydinvoima näyttämään halvalta. On kuitenkin selvä, että mikään kaupallinen yritys ei voi pistä rahansa kiinni lähes sadaksi vuodeksi vaan takaisinmaksuaika on pakko olla paljon lyhyempi.

Katsotaanpa:

Quote

The full-load hours from [45] had to be corrected to 8,000, proven by the experience of the U.S. nuclear industry whose plants achieved a mean utilization rate of about 90% over the last decade [50], although they are several decades old. Furthermore, permissions are given to run nuclear power plants for 50 years in Russia, and even for 60 years in the USA [51]. A lifetime extension up to 80 years will be investigated, including pressure vessel modifications [52]. The containment and concrete construction tends to last even longer, so a mean of 60 years is a more realistic lifetime.

Eli siis mainittua 80 vuotta ei käytetty laskelmissa oletuksena. Se vain mainittiin.

Quote from: Omassamaassa on 05.04.2015, 10:46:54

Ihmettelen itse, miksi ei satsata enemmän esimerkiksi vedyn erottamisen tutkimiseen, koska se olisi käsittääkseni mahdollinen keino varastoida mitä tahansa sähköä. (tuuli, aurinko, ym) Siihen tarvitaan vettä, mikä ei ainakaan vielä Suomessa ole vähissä oleva luonnonvara.

Onhan se nimenomaan mahdollinen keino. Etteikö sitä olisi tutkittu? Takavuosina taisi olla oikein vetytalousintoilun buumi, joka vähitellen hiljeni. Vetytaloudessa veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi ei ole suinkaan ainoa askarruttava pulma. Vedyn varastointi ja siirto voivat olla vielä hankalampia.

Vedyllä on eräitä ominaisuuksia, joiden vuoksi se soveltuu avaruusalusten polttoaineeksi. Esimerkiksi avaruussukkulan käyttämä vety ja happi tankattiin suureen kryosäiliöön sukkulan mahapuolelle. Säiliön tilavuus ei paljon haitannut, sillä sen sisällön massa oli paljon tärkeämpi. Juuri siinä on vedyn tärkein valtti: Sen massan mukaan laskettu energiatiheys on ylivertainen mihin tahansa muuhun kemialliseen polttoaineeseen verrattuna, ja juuri sillä on merkitystä avaruusrakettien työntämisessä kiertoradalle.

Vedyn hyvät puolet haalistuvat maanpäällisessä käytössä.

• Vety pitää ensiksi tuottaa jollain menetelmällä. Nykyään taloudelliset menetelmät edellyttävät raaka-aineeksi maakaasua. Toisaalta maakaasu itsessään on kelpo polttoainetta. Muunnoksessa tuhlataan energiaa.
• Tuotettu vety täytyy säilöä joko paineastiaan tai kryosäiliöön. Vedyn puristaminen ja jäähdytys kuluttavat energiaa. Paineastiaan säilöminen kuluttaa vähemmän energiaa, mutta sitten säiliöstä tuleekin suuri.
• Jos vety on kryosäiliössä, sitä täytyy jatkuvasti pitää kylmänä tai muuten vety haihtuu.
• Jos vety on painesäiliössä, säiliö on suuri ja painava, ja vety siirtyy vähitellen säiliön seinämien läpi.

Quote from: Omassamaassa on 05.04.2015, 10:46:54

Kun rahaa käytetään sellaisenkin utopistisen energiamuodon tutkimiseen, kuin fuusion,

Ydinfuusio ei ole utopistinen.

Ydinfuusion rahoitus on ollut ailahtelevaa. Tässä on muuan opettavainen tositarina: The MFTF-B story – Fusion or conFusion? (https://lasttechage.wordpress.com/2013/03/26/the-mftfb-story-fusion-or-confusion/)

Kilpailun puute fuusiotutkimuksessa saattaa myös hidastaa kehitystä nyt, kun erilliset tutkimusprojektit on leivottu yhteen kansainväliseen hankkeeseen. Onneksi edes Lockheed Martin uskaltaa yrittää jotain erilaista.

Quote from: Omassamaassa on 05.04.2015, 10:46:54

miksei voitaisi satsata edes vähän enemmän tähän aurinkovoimaankin. Olen aika vakuuttunut, että varastointikysymykseen löytyisi hyvä vastaus aika nopeasti. Toki jonkinlaisia varastointimenetelmiä on jo olemassa. Sillä voidaan kuumentaa vettä, varsin yksinkertaisesti. Akuista käsittääkseni on ollut markkinoille tulossa parempia versioita, mutta mikä lobbaririntama ne patentit on vienyt? Vai mistä johtuu, että aina kun keksitään parempi akku, keksintö katoaa kohta markkinoille tulematta.

Luonnollinen selitys akkukeksintöjen haihtumiselle: Lehdistö paisuttelee uutisia. Jos yhdellä osa-alueella tapahtuu huomattavaa edistymistä, se ei vielä merkitse, että akun suorituskyky paranisi samassa suhteessa.

Quote from: Omassamaassa on 04.04.2015, 21:39:01

Quote from: Nikolas Ojala on 25.02.2015, 15:15:56
Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Tosin Suomen tapauksessa maantiede on kaikenlaiselle aurinkovoimalle epäedullinen, paitsi kesämökeillä.

Kokemukseni mukaan näin ei ole. Aurinkovoiman käyttäjänä sähkölaskusta on tullut todella pieni. Ja siis ilman minkäänlaista tukea rakennettu edullinen omakotitalovoimalamme on laskujeni mukaan erittäin hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä.

Mikä on mahdollista ja kannattavaa marginaalilla ei välttämättä ole sitä kokonaisuudessa. Aurinkovoiman kanssa tämä on ilmeistä, etenkin Suomessa. Kun sähköä eniten tarvitaan, on myös todella pimeää. Ilmastointia vaativilla alueilla aurinkovoiman tuotto on parempaa ja lisäksi seuraa kulutusta. Annetaan paneelien mennä sinne, missä ne ovat hyödyllisimmillään.

Quote from: xor_rox on 04.04.2015, 22:14:30

Quote from: Mika on 04.04.2015, 22:01:34
Aurinkoenergiassa paneelit eivät taida olla enää kovin suuri ongelma, mutta akkujen kehittymättömyys kyllä on.  Akut painavat edelleen aivan liikaa, ja niiden alhainen elinikä on myös kustannustekijänä merkittävä.

Kevyempien lipo-akkujen pullonkaulana on valmistusresurssit. Nykyään niitä ei tahdo riittää pieneen määrään sähköautoja edes, eikä uutta kapasiteettia tule kovinkaan vauhdikkaasti.

Miten ihmeessä energia sitten suuressa mittakaavassa varastoitaisiin? Lämpöenergianako?

Sähköntuotannon tasaamisessa laitoksen paino on yksi hailee, mitä nyt vaikeuttaa varastamista. Tärkeää on vain hinta, kestävyys ja ympäristöystävällisyys. Myös akun lämpötila saa olla isompi: se on koko ajan käytössä, ja kun tekee riittävän ison kasan niin lämpöhäviöt ovat suhteessa pienempiä.

Litiumioniakut ovat omiaan kannettaviin hilavitkuttimiin ja autoihin, koska niillä on hyvä kapasiteetti ja teho suhteessa painoon.

Vety voisi toimia raskaassa kalustossa joka on lähes koko ajan ajossa. Vedyn käytön mielekkyys riippuisi lähinnä siitä olisiko halpaa sähköä saatavissa esim. kesäaikaan sen tuottamiseen. muuten täällä kannattaisi tietenkin ajaa turvedieselillä.

Yleisesti: Olennaista keskustelussa eri energiamuodoista on se, että ymmärretään tuotantoluvut.

https://planeetta.wordpress.com/2015/03/23/suomen-suurin-aurinkovoimala-ja-ol3/

Erään oppilaitoksen rehtori taannoin esitteli meille katolla olevaa kolmea aurinkokeräintä (~4m2), ja kehui vierasjoukolle, kuinka "Saamme talon lämmitysenergian näistä". Rakennuksen koko ~5000m2. Että sillä tavalla.

Quote from: Nikolas Ojala on 07.04.2015, 01:24:47
Tuotettu vety täytyy säilöä joko paineastiaan tai kryosäiliöön.

Näiden lisäksi vetyä voidaan säilöä ainakin metallihilaan (esimerkiksi http://en.wikipedia.org/wiki/Metal-organic_framework ja http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage), joka olisi ajoneuvokäyttöön paljon käytännöllisempää. Näihin hilarakenteisiin saadaan talletettua hämmästyttäviä määriä kaasuja. Tutkimusala on vielä nuori, vasta parikymmentä vuotta.

Vedystä ja hiilidioksidista voidaan myös syntetisoida metanolia (esim. http://www.europarl.europa.eu/stoa/webdav/site/cms/shared/2_events/workshops/2013/20131017/Enrique%20Ipinazar..pdf). Juuri ehdin heittää pois viimeisimmän Tekniikka&Talous-lehden, mutta siinä oli jokin maininta siitä että Suomessakin aletaan selvittää mahdollisuuksia tähän.

Quote from: xor_rox on 04.04.2015, 22:14:30
Miten ihmeessä energia sitten suuressa mittakaavassa varastoitaisiin? Lämpöenergianako?

Teollisessa mittakaavassa kyllä.

Torresolin 20MW aurinkovoimala säilöö lämpöä 500-asteiseen sulaan suolaan, jolla voimala käy 15 tuntia ilman aurinkoa: http://www.torresolenergy.com/TORRESOL/gemasolar-plant/en

Halotechnics kehittää sulaan lasiin perustuvaa lämmön varastointia, jossa lämpötilat ovat yli 1000 astetta: http://www.halotechnics.com/news/

Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.04.2015, 06:26:07

Vety voisi toimia raskaassa kalustossa joka on lähes koko ajan ajossa.

Kyllähän vetyä tosiaan voi käyttää dieselmoottorin polttoaineena, kunhan on hehkutulpat tai kipinäsytytys apuna.

Sitä on kokeiltu: http://ipnpr.jpl.nasa.gov/progress_report2/42-27/27BB.PDF

Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.04.2015, 06:26:07

Vedyn käytön mielekkyys riippuisi lähinnä siitä olisiko halpaa sähköä saatavissa esim. kesäaikaan sen tuottamiseen.

Näinhän se juuri on. Kuka nyt kalliilla polttoaineella haluaisi ajella?

Sen kunniaksi, että ajoin juuri kaasu-röllillä 4.6€/100km, nostan tätä keskustelua ylös. Maakaasu maksaa nyt 1,250/kg ja biokaasu 1,450/kg Gasumilla. Maakaasulla ajaa hieman pidempään kuin biokaasulla.
ST1 vaihtoi maakaasun biokaasuun, mutta Gasumilta saa nyt molempia! :)

Raakaöljyn hinta on Venäjän iloksi nousussa, koskahan näkyy polttoaineiden kuluttajahinnoissa?

Nissan on kehittämässä mielenkiintoista polttokennoa. Etanoliasemia on jo nyt, eikä tarvitsisi erikseen järkyttävän kalliita vetyasemia.
www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/nissanin-polttokennoratkaisu-korvaa-vedyn-etanolilla/
Mulla on Suomen ensimmäisiä etanoliprätkiä ja tavallisena polttomoottorisovelluksena sillä on hivenen edullisempaa ajaa kuin bensalla, jota voi käyttää siinä myös.

QuoteLämmön ja vesihöyryn lisäksi prosessin sivutuotteena syntyy vetyautosta poiketen hiilidioksidia, mutta valmistajan mukaan hiilidioksidivaikutus kumoutuu, sillä bioetanolin valmistuksessa käytettävät kasvit sitovat hiilidioksidin itseensä kasvuvaiheessa.

:P

Aivan uskomatonta, että joku viitsii ajaa 24 senttiä kalliimmalla kaasulla, jota vielä kuluu vähän enemmän! :roll: Ihmiset ostaa ilmeisesti kaasuauton sen puhtauden, eikä edullisten kilometrien vuoksi?
www.ksml.fi/kotimaa/Kaasulla-ajaa-halvemmin-kuin-bensalla/821891

Ensimmäiset paineistetun nestekaasun tankkausasemat tulevat Vuosaaren lisäksi, Turkuun, Jyväskylään ja Vantaalle.
En kuitenkaan ymmärrä mitkä henkilöautot on vapautettu nestekaasun 20 x dieselverosta? Tietääkö joku?
http://yle.fi/uutiset/kaasun_jakelu_suomessa_laajenee_merkittavasti__tama_on_kaasun_valtti_polttoaineena_sahkoon_verrattuna/9123120?origin=rss

Quote from: Faidros. on 29.08.2016, 08:21:50
Ensimmäiset paineistetun nestekaasun tankkausasemat tulevat Vuosaaren lisäksi, Turkuun, Jyväskylään ja Vantaalle.
En kuitenkaan ymmärrä mitkä henkilöautot on vapautettu nestekaasun 20 x dieselverosta? Tietääkö joku?
http://yle.fi/uutiset/kaasun_jakelu_suomessa_laajenee_merkittavasti__tama_on_kaasun_valtti_polttoaineena_sahkoon_verrattuna/9123120?origin=rss

Maa ja biokaasua käyttävät autot on vapautettu tuosta nestekaasulle 80-luvun alussa säädetystä järjettömästä raippaverosta.

"että pilottihankkeeseen kuuluvilla asemilla on mahdollista tankata nesteytettyä maa-/biokaasua (LNG/LBG). Nesteytetty kaasu on suunnattu nimenomaan raskaampien ajoneuvojen, kuten kuorma-autojen polttoaineeksi.

Turun, Jyväskylän ja Vantaan asemilla on mahdollista tankata henkilöautojen polttoaineena käytettävää paineistettua kaasua (CNG). Vuosaaren satama-alueelle avattava asema on suunnattu ainoastaan raskaan liikenteen LNG:n tankkaamiseen."

Kiitos P, sekoitin kaasut taas keskenään. :-[ Kyse siis maa- ja biokaasusta, nesteytetystä sellaisesta. Se nestekaasusatama tulikin jonnekin länsirannikolle.

Maakaasulla ajelu on nyt puolet halvempaa kuin bensalla ja 40% halvempaa kuin dieselillä.
http://vihreakaista.fi/fi-fi/article/kaasu/gasum-laski-maakaasun-hintaa/522/
Kaksi viimeistä tankkausta omallani on mennyt 4€/100km.
Jälkiasennuksena lähes kaikkiin autoihin. www.terragas.fi/tuotteet.html
Aika nopeasti sijoitus maksaa itsensä takaisin ja laitteet voi siirtää myös seuraavaan autoon.

Liikennekalkkuna kävi kälkättämässä mm. vaihtoehtoisista polttoaineista aamu-tv:ssä. Ei taas sanaakaan muualla maailmassa kuin Suomessa ylivoimaisesti käytetyimmistä maa- ja nestekaasusta.
Kertokaa mistä tämä median ja poliitikkojen yhteinen hiljaisuus johtuu? Halpaa ja helppoa jo nykyisiin polttomoottoreisiin asennettavaa tekniikkaa ei haluta suosia? Kaikki kallis sähkö, vety, yms. on taas ihqua.
Muoskään polttoaineen omavalmistuksesta ei ole mitään keskustelua.

Nyt on aika kova veto Gasumilta paljon ajaville, 69€ kuukausimaksu maakaasulle, tai 89€ -biokaasulle. Rajaton tankkaus. Mitenköhän ne aikoo seurata ettei samalla kortilla tankata useampaa autoa?
Täytyy vielä tarkistaa päteekö tuo tarjous myös jälkiasennettuja kaasulaitteistoja.
www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005046882.html?ref=rss
69€:lla ajaa mun kärryllä n.1300km, loppu olisi ilmaista.                                                                                               

Mielenkiintoinen kampanja Gasumilta. Tuollaiset kampanjat on ainakin hyvä keino nostaa tunnettuutta ja varmasti se houkuttelee myös uusia asiakkaita.

Katsoin nuo kampanjaehdot ja kyllä siinä on yläraja tankkaukselle (4000kg/vuosi) eikä se koske jälkiasennettuja kaasulaitteistoja.

Pohjois-Suomessa ei ole näköjään vielä yhtään Gasumin asemaa..

Soitin Gasumin asiakaspalveluun kysyäkseni noista jälkiasennuslaitteistoista.
>:( Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin! >:( Uskokaa tai älkää, mutta ulkomailla asennetut jälkiasennuslaitteistot hyväksytään, mutta Suomessa asennetut ei! :facepalm:
Näin se suomalainen yritys tukee kotimaassa suoritettua työtä! Vittusaatana!

Miksi tässä haisee taustalla ministeri Bernerin liikennekaari ja liikkumisen rahastamisen yksityistäminen?

Quote from: Rauno Murju on 16.01.2017, 13:47:03
Miksi tässä haisee taustalla ministeri Bernerin liikennekaari ja liikkumisen rahastamisen yksityistäminen?

Tätä yhteyttä en asiassa näe, mutta kerro toki enemmän.
Muuten Berner ja pienyrittäjän ruoskiminen vituttaa!

Kansalaisten totuttaminen jo esitettyihin kuukausimaksupaketteihin yksityistetyn tienkäytön liikennepalvelusta?

Gasumilla taitaa olla tilaukset vähissä teollisuuden puolella ja toisaalta pm Sipilä kaappasi omistajaohjauksen itselleen.

Johonkin se kaasu pitää saada menemään, koska Venäjän kanssa on tehty kiinteät sopimukset toimituksista.

Katsotaan mitä katastrofihallitus keksii seuraavaksi.

Quote from: Faidros. on 19.06.2016, 09:20:25
Nissan on kehittämässä mielenkiintoista polttokennoa. Etanoliasemia on jo nyt, eikä tarvitsisi erikseen järkyttävän kalliita vetyasemia.
www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/nissanin-polttokennoratkaisu-korvaa-vedyn-etanolilla/
Mulla on Suomen ensimmäisiä etanoliprätkiä ja tavallisena polttomoottorisovelluksena sillä on hivenen edullisempaa ajaa kuin bensalla, jota voi käyttää siinä myös.

Sitten sen kuin ahdat sen. Etanolin energiasisältö on pienempi kuin bensalla, mutta puristuskestävyys aivan toista, sekä palaa pienemmällä lämpötilalla

Quote from: Faidros. on 08.08.2014, 16:07:38

Metanoli on ihan helevetin myrkyllistä! Ei jatkoon.

Eipä se moottoribensiinikään mitään salaattikastiketta ole. Myrkyllisiä nesteitä täytyy käsitellä asiallisilla menetelmillä ja sitä varten tankkausasemilla on asiaankuuluvat laitteet mittareineen ja tankkauspilleineen. Rinnastan metanolin ja bensiinin koska ne molemmat ovat nestemäisiä polttoaineita ja myrkyllisiä.

Quote from: Faidros. on 09.08.2014, 08:40:47

Quote from: Nikolas Ojala on 08.08.2014, 23:22:40

On aivan yleisesti tiedossa, että metanoli on myrkkyä. Mutta niin on moottoribensiinikin. En silti muista, että bensiinistä puhuttaessa ihmiset olisivat voivotelleet sen myrkyllisyyttä. Bensiinin hintaa olen kuullut kauhisteltavan. Käytäntö on sellainen, että polttoaine menee tankkausasemalla suoraan tankkiin ja tankista ajon aikana moottoriin. Missään välissä polttoainetta ei ole tarkoitus niellä eikä impata.

Kyse on kuitenkin aivan eri tasoisesta myrkystä.
Tämän bensiinin myrkyllisyyden vuoksi tehdään pienmoottoribensiiniä, josta puuttuu myrkyllinen bentseeni.

Tankkausasemilla kuitenkin tankataan tavallisiin autoihin tavallista moottoribensiiniä eikä pienmoottoribensiiniä. Moottoribensiini ja metanoli ovat erilaisia myrkkyjä mutta myrkkyjä kumminkin ja niiden käsittelyyn on käytössä kunnolliset menetelmät.

Quote from: Rauno Murju on 16.01.2017, 15:15:44
Kansalaisten totuttaminen jo esitettyihin kuukausimaksupaketteihin yksityistetyn tienkäytön liikennepalvelusta?

Gasumilla taitaa olla tilaukset vähissä teollisuuden puolella ja toisaalta pm Sipilä kaappasi omistajaohjauksen itselleen.

Johonkin se kaasu pitää saada menemään, koska Venäjän kanssa on tehty kiinteät sopimukset toimituksista.

Katsotaan mitä katastrofihallitus keksii seuraavaksi.

Laita vähän linkkiä Gasumin Sipilä kaappauksista.

Laita linkki myös Venäjän kiintiösopimuksista, maakaasua tulee nykyään muualtakin kuin Venäjältä.

Katsotaan.

Quote from: Nikolas Ojala on 16.01.2017, 19:13:31
Tankkausasemilla kuitenkin tankataan tavallisiin autoihin tavallista moottoribensiiniä eikä pienmoottoribensiiniä.

Höpsis. Pienmoottoribensiiniä on voinut tankata täällä Etelä-Suomessa ainakin viisi vuotta normaalista pistooleista. Hinta ollut alle 2€/litra.
Hyötysuhde parempi kuin etanolilla pilatuilla bensoilla, joten aikast' samoilla kustannuksilla mennään.

Tuleeko pienmoottoribensalla ajelu halvemmaksi?

Quote from: Punaniska on 16.01.2017, 16:00:33

Quote from: Faidros. on 19.06.2016, 09:20:25
Nissan on kehittämässä mielenkiintoista polttokennoa. Etanoliasemia on jo nyt, eikä tarvitsisi erikseen järkyttävän kalliita vetyasemia.
www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/nissanin-polttokennoratkaisu-korvaa-vedyn-etanolilla/
Mulla on Suomen ensimmäisiä etanoliprätkiä ja tavallisena polttomoottorisovelluksena sillä on hivenen edullisempaa ajaa kuin bensalla, jota voi käyttää siinä myös.

Sitten sen kuin ahdat sen. Etanolin energiasisältö on pienempi kuin bensalla, mutta puristuskestävyys aivan toista, sekä palaa pienemmällä lämpötilalla

Juuri näin. Minä ostin kalliimmalla Bifuel-laitteiston Suomesta ja kaveri Ukrainasta 80€:lla "samanlaisen" vaimonsa Saabiin.
Turbon paineita nostatessa tuli "Saappista" kuulemma aivan hirvittävä TYKKI! 8)

Kysymys onkin: milloin liike-x organisoi moniviisumilla bensan sekä dieselin kuskaamisen itämaalta lännemmäksi.  Ihan samaan tapaan kuin tänään tsekit, slovakit, romanialaiset, puolalaiset osittavat ettei se ole niin vaikeaa kuskata "sitä ja tätä" jos kerran porukkaa saa lappaa ees sun taakse ilman kontrolia.
Ja Puolaa / Tsekkiä / Unkaria kritisoidaan siitä että rajoittavat demokraattisen median oikeutta. Mites meillä, Sipilä, noin niinku sillai tavallaan?.

Quote from: possu on 16.01.2017, 19:50:53
Tuleeko pienmoottoribensalla ajelu halvemmaksi?

Ei tule, mutta jos sulla on harrastevehkeitä joilla ei ajeta jatkuvasti, niin varmasti siihen polttoainepuolen puhdistamiseen kuluu vähemmän hermoja ja rahaa.
Lisäksi voit ajatella parin ylimääräisen hepan mylvivän koneessa... ;)

Quote from: Faidros. on 16.01.2017, 13:36:53
Soitin Gasumin asiakaspalveluun kysyäkseni noista jälkiasennuslaitteistoista.
>:( Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin! >:( Uskokaa tai älkää, mutta ulkomailla asennetut jälkiasennuslaitteistot hyväksytään, mutta Suomessa asennetut ei! :facepalm:
Näin se suomalainen yritys tukee kotimaassa suoritettua työtä! Vittusaatana!

Gasumin kursseilla opittua:Teollisuus  "niiden" isot vettiilit vuotaa maakaasua niin paljon että me kyllä keritään tekeen vaikka mitä jos tarvis.. Liikenne?. rah rah Hyväksytyt pöntöt.. uaahha
ennen Jesse laskeutuu uusiksi kuin trafi saa järkeä. 

Pahintahan on että kaikki nämä uudistukset on jo sovittu. Berner vain on noita joka ottaa syyt ja häipyy lupauksensa mukaan. Ei sanaakaan "vastuusta" tai tai..

Quote from: HDRisto on 16.01.2017, 20:09:02

Quote from: Faidros. on 16.01.2017, 13:36:53
Soitin Gasumin asiakaspalveluun kysyäkseni noista jälkiasennuslaitteistoista.
>:( Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin! >:( Uskokaa tai älkää, mutta ulkomailla asennetut jälkiasennuslaitteistot hyväksytään, mutta Suomessa asennetut ei! :facepalm:
Näin se suomalainen yritys tukee kotimaassa suoritettua työtä! Vittusaatana!

Gasumin kursseilla opittua:Teollisuus  "niiden" isot vettiilit vuotaa maakaasua niin paljon että me kyllä keritään tekeen vaikka mitä jos tarvis.. Liikenne?. rah rah Hyväksytyt pöntöt.. uaahha
ennen Jesse laskeutuu uusiksi kuin trafi saa järkeä. 

Pahintahan on että kaikki nämä uudistukset on jo sovittu. Berner vain on noita joka ottaa syyt ja häipyy lupauksensa mukaan. Ei sanaakaan "vastuusta" tai tai..

En ymmärtänyt yhtään mitä vuotavat venttiilit, hyväksytyt pöntot, Berner ja Trafi liittyy toisiinsa.
Tyhmä tässä vaatii selkokieltä! :-[

Quote from: Faidros. on 16.01.2017, 19:28:02

Quote from: Rauno Murju on 16.01.2017, 15:15:44
Kansalaisten totuttaminen jo esitettyihin kuukausimaksupaketteihin yksityistetyn tienkäytön liikennepalvelusta?

Gasumilla taitaa olla tilaukset vähissä teollisuuden puolella ja toisaalta pm Sipilä kaappasi omistajaohjauksen itselleen.

Johonkin se kaasu pitää saada menemään, koska Venäjän kanssa on tehty kiinteät sopimukset toimituksista.

Katsotaan mitä katastrofihallitus keksii seuraavaksi.

Sipilä pitää omistajaohjauksen itsellään ja gasum on valtion omistama putiikki.

Vaihtoehtoisilla polttoaineilla leikkiminen ja kuukausimaksukonsepti sopii hienosti esitettyyn liikennekaareen.

Laita vähän linkkiä Gasumin Sipilä kaappauksista.

Laita linkki myös Venäjän kiintiösopimuksista, maakaasua tulee nykyään muualtakin kuin Venäjältä.

Katsotaan.

^Sulta meni vähän lainaukset sekaisin, mutta eiköhän asia tuosta selviä.

Menipä lainaus kummallisesti sekaisin.

Maakaasua ei minun tietääkseni Suomeen tule putkea pitkin muualta kuin Venäjältä ja asiasta on tehty pitkät sopimukset vuosikiintiöineen.

http://yle.fi/uutiset/3-5711044

Quote from: Faidros. on 16.01.2017, 19:40:08

Quote from: Nikolas Ojala on 16.01.2017, 19:13:31

Tankkausasemilla kuitenkin tankataan tavallisiin autoihin tavallista moottoribensiiniä eikä pienmoottoribensiiniä.

Höpsis. Pienmoottoribensiiniä on voinut tankata täällä Etelä-Suomessa ainakin viisi vuotta normaalista pistooleista.

Ei mitään höpsistä.

Tavalliset suomalaiset tankkaavat tavalliset autonsa tavallisella moottoribensiinillä eikä pienmoottoribensiinillä.

Ja miksikö? Siksi, koska:

Quote from: Faidros. on 16.01.2017, 20:04:16

Quote from: possu on 16.01.2017, 19:50:53

Tuleeko pienmoottoribensalla ajelu halvemmaksi?

Ei tule

Siispä: Jos tunnetusti karsinogeenisiä yhdisteitä sisältävä tavallinen moottoribensiini ei ole ongelma myrkyllisyytensä vuoksi, sitten ei ole metanolikaan.

Metanolin myrkyllisyyden kauhistelu johtuu Suomen alkoholipolitiikasta, joka ajaa köyhät alkoholin ongelmakäyttäjät etsimään halpoja korvikealkoholeja, joissa useissa tapauksissa on metanolia. Etanolia he kuitenkin tuotteesta hakevat.

Kanistereihin pakattua puhdasta metanolia on tälläkin hetkellä laillisesti saatavilla ilman erikoisia lupia. Kanisteriin pakatussa metanolissa sentään on suurempi riski kuin auton polttoainesäiliöön varastoidussa metanolissa.

Tätähän mä olen aina sanonut. Miksi ostaa kalliita sähkö ym. autoja, kun meilla on jo olemassa ajoneuvokalusto biopolttoaineille?
www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/tutkimus-todistaa-biopolttoaineet-edullisin-vaihtoehto-paastovahennyksiin-ei-vaadi-autokannan-massiivista-uudistamista-6627056

Joillekin  polttoaineille ei ole vaihtoehtoa, koska...

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005099695.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005099695.html)

^Itsekin syyllistyn venäläisen maakaasun ostoon  pelkästään taloudellisista syistä.
Antakaa piiskaa, tai äänestäkää verot sopiviksi kotimaisille biopolttoaineille! ;)

Tänään kävi vanha kaveri käymässä. Oli ostanut jenkki truckin, eli bensakoneisen helvetin ison kuorma-autoksi rekisteröidyn pick-upin, bensa V8:n, nelivedolla(+maasto) ja muutama sataa heppaa.
Viisi istuinta neljä ovea, helvetisti polvi- ja tavaratilaa. Vetää vaikka 3-siipistä auraa pellolla kevyesti.
Jälkiasennuksella bio-/maakaasu laitteistolla kilometrikustannukset on 10€/100km! 8)

Kysykää näitä sitten sähköversioina ja sanokaa ettei sähköä tuoteta kivihiilellä ja ydinvoimalla!  ;D ;D ;D

Luulin jo, että Fairokselle olisi tulossa uusi ohituskaista länsiväylälle, mutta ei koske jälkiasennettuja kaasuautoja, koska niistä mitataan arvot bensalla käydessään! >:(
www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/lansivaylan-bussikaistat-uuteen-kayttoon-tesla-kuskit-saavat-oman-ohituskaistan-6672019
Sipilälle oma kaista.

Kotimaisista polttoaineista olen paasannut jo helvetin monta vuotta. Puhtaampi kotimainen olisi hyvä vaihtoehto veronkorotuksille.
https://www.talouselama.fi/uutiset/miksi-puhutaan-vain-polttoaineverojen-korottamisesta-suomesta-loytyy-jo-nyt-polttoainetta-joka-laskisi-paastoja-ratkaisevasti
Vinkkiä puoluetoimistolle ilmastokeskusteluun. @Matias Turkkila