Hommaforum Testi

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194866329819/artikkeli/kunnallispoliitikko+ryopytti+lehdessa+ylojarven+kirjastolla+rakkaus-tempaus.html

PS otti taas imagovoiton jonku idiootin kunnallisvaltuutetun voimalla. Sataa laariin.

Kunnallispoliitikko Ylöjärven Uutisissa: "Kirjasto on mielestäni yliarvostettu paikka" (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194866033220/artikkeli/kunnallispoliitikko+ylojarven+uutisissa+kirjasto+on+mielestani+yliarvostettu+paikka+.html)

Ylöjärvi on keskiluokkaisten ok-taloihmisten oma onnela, vaikka siellä Akun tehdaskin sijaitsee. Kyllähän kirjat maksavat pienituloiselle, joten kirjastoilla on oma merkityksensä. Kioskikirjoihin ei kuitenkaan tulisi satsata.

Ylöjärvi ja muut kunnat joutavat ylläpitämään liikuntapaikkoja, mutta urheiluseurojen rahallinen tukeminen on minusta menneen talven lumia. Jos siitä oli puhe.

Minulla ei ole edes kirjastokorttia, mutta en menisi sanomaan kirjastoa yliarvostetuksi paikaksi. Kaltaisilleni köyhille työttömille se tarjoaa kuitenkin ilmaiset sanomalehdet luettavaksi, kirjoista ja musiikista puhumattakaan. Lähikirjastoni on lakkauttamisuhan alla, mikä ei ole lainkaan hyvä asia. Kaupunginosan asukkaat käyttävät ko. paikan palveluita ahkerasti, eikä olisi oikein, jos verorahoin kustannettu yleishyödyllinen palvelu lakkautettaisiin.

Voidaan verrata siihen mitä Ylöjärvi maksaa omaishoitajalle, jonka hoidettava joutuisi muuten laitokseen. 580 euroa kuukaudessa ja siitä maksetaan vielä verot pois.
Kaikki täytyy suhteuttaa.

Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Hesan keskustaan suunnitellaan jotain hiton keskuskirjastoa, mieluummin Kukkenhaim.

Nythän näyttää olevan sellainen linja, että kirjastoista on tehty mamujen ja muiden häiriköiden kokoontumispaikkoja.

Kysypä huviksesi erään J. Halla-ahon kirjan saatavuutta. Varaudu kuitenkin siihen, että vartiointiliikkeen kaveri saattaa heittää sinut ulos.

Harvinaisen ääliömäinen mielipide kunnanvaltuutetulta. Kirjastot ovat monellakin tapaa yhteiskunnan sivistyksen tae, sekä tietyssä mielessä vähävaraisimmille todellinen henkireikä ja siten ehdottoman tärkeitä ja pidettävä myös ilmaisina.

Quote from: FlyinHighAgain on 10.01.2014, 21:40:50
Harvinaisen ääliömäinen mielipide kunnanvaltuutetulta. Kirjastot ovat monellakin tapaa yhteiskunnan sivistyksen tae, sekä tietyssä mielessä vähävaraisimmille todellinen henkireikä ja siten ehdottoman tärkeitä ja pidettävä myös ilmaisina.

No varmaan nykyään näin, mutta tarviiko siellä olla sitten niin paljon kirjoja.

Populismi kukoistaa: kirjastoissa käymättömiä on varmaankin enemmän kuin siellä kävijöitä ja persujen kannatus kirjastonkävijöiden joukossa lienee pienempi kuin koko populaatiossa.  Kyynistä meininkiä tuollainen; sanon yli 50 vuoden kirjastoasiakkuuteni antamalla vakaumuksella.

Eiköhän kirjastojenkäyttäjien suhteen päde sama kuin teatterikävijöiden suhteen. Ne joilla on aikaa kuluttavat sitä veronmaksajien kustantamissa laitoksissa. Kunnon duunari ei ehdi kirjastoonkaan saati teatteriin.

Lasten kirjat häipyvät kuvista ensimmäisinä. Tableteista löytyy kaikki tarvittava jo nyt.

huonosti on Suomen asiat jos perussuomalaiset ovat Suomen "pelastus". Voisiko pahimmat möläyttäjät karsia pikku hiljaa poijjes

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Aika vähäistä tuntuu olevan suomalaisten kiinnostus kirjallisuuden lukemiseen digitaalisilta laitteilta:

Quote from: Uusi SuomiKauppalehden mukaan sähköisen kirjan suosio on jämähtänyt yhteen prosenttiin kaikesta kirjojen myynnistä.

[...] Jäätä on myyty perinteisenä kirjana hieman yli 100 000 kappaletta ja sähkökirjana vain 100 kappaletta, kerrotaan Kustannusyhtiö Teoksesta.

Sähkökirjan osuus kaikista myydyistä kirjoista on siis tässä tapauksessa vain 0,1 prosenttia.

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/56522-tama-luku-kertoo-kaiken-sahkokirja-floppasi-taysin-suomessa

"Aika vähäistä tuntuu olevan suomalaisten kiinnostus kirjallisuuden lukemiseen digitaalisilta laitteilta"

Siltähän se nyt näyttää, mutta kun käänne aikanaan tapahtuu, niin koko painoteollisuuden ala häviää alta aikayksikön.

Kukaan täysjärkinen ei enää lue paperilehteä.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Hesan keskustaan suunnitellaan jotain hiton keskuskirjastoa, mieluummin Kukkenhaim.

Nythän näyttää olevan sellainen linja, että kirjastoista on tehty mamujen ja muiden häiriköiden kokoontumispaikkoja.

Kysypä huviksesi erään J. Halla-ahon kirjan saatavuutta. Varaudu kuitenkin siihen, että vartiointiliikkeen kaveri saattaa heittää sinut ulos.

Nuoret sukupolvet ei kirjastoja käytä paljoa enää koska he katsoo leffoja mieluummin kuin lukee kirjoja ja kaikki leffat on saatavilla netistäkin laillisesti tai laittomasti, toisekseen tietokirjojakaan ei tarvi kirjastosta paljoa lainata kun on wikipedia ja kaikki saatavilla. Kaiken kaikkiaan siis jahka vanhat sukupolvet kuolee pois niin kirjastot tulee autioitumaan, poislukien mamut hengailemassa siellä ym. mutta eipä niitäkään ole kuin muutamilla "mamu-alueilla"

Mutta ei pidä sanoa että kirjastot olisi yliarvostettuja, pitää mieluummin lähtä kehittämään niitä. Itse näkisin että kirjastoja pitäisi kehittää yleisempään suuntaan lainausmateriaalin suhteen, ei pelkkiä kirjoja vaan sen lisäksi esim. kuntoiluvälineitä, työkaluja ja sen sellaista pitäisi olla 10x enemmän lainattavissa niin ei aina tarvisi olla ostamassa vaikka uutta työkalua jos tarvii sitä vaan 5min jossain hommassa jne..

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:59:37
Eiköhän kirjastojenkäyttäjien suhteen päde sama kuin teatterikävijöiden suhteen. Ne joilla on aikaa kuluttavat sitä veronmaksajien kustantamissa laitoksissa. Kunnon duunari ei ehdi kirjastoonkaan saati teatteriin.

Nyt kun olet vauhdissa niin määritteleppä kunnon duunari. Kuulostaa siltä että sivistymättömyys on yksi vaatimuksista.

Määrittele sinä ensin "sivistynyt"

Elä sitten.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:59:37
Eiköhän kirjastojenkäyttäjien suhteen päde sama kuin teatterikävijöiden suhteen. Ne joilla on aikaa kuluttavat sitä veronmaksajien kustantamissa laitoksissa. Kunnon duunari ei ehdi kirjastoonkaan saati teatteriin.

Lasten kirjat häipyvät kuvista ensimmäisinä. Tableteista löytyy kaikki tarvittava jo nyt.

ei päde. duunarit käyvät kirjastossa, meidän kylässä kirjastossa asioi myös osa paikallisista persupoliitikoista. kutsuisin heitä jopa kirjaston ystäviksi.

e-kirjoista on puhuttu ennenkin täällä. niiden merkitys varmasti lisääntyy ajan myötä, mutta vielä siitä ei ole merkkiä. lastenkirjoissa lainamäärät kasvoivat meillä myös vuonna 2013. myös kokonaislainaus kasvoi neljättä vuotta putkeen. mammaporno liikkuu hyvin, mutta myös tietokirjat kiinostavat, nuoriakin.

Quote from: JmR on 10.01.2014, 22:00:19
huonosti on Suomen asiat jos perussuomalaiset ovat Suomen "pelastus". Voisiko pahimmat möläyttäjät karsia pikku hiljaa poijjes

Taputapu. Juuri se asenne jota AL tavoittelikin, koukku upposi peruketta myöten.

Kirjastot on hienoja paikkoja.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 22:18:55
"Aika vähäistä tuntuu olevan suomalaisten kiinnostus kirjallisuuden lukemiseen digitaalisilta laitteilta"

Siltähän se nyt näyttää, mutta kun käänne aikanaan tapahtuu, niin koko painoteollisuuden ala häviää alta aikayksikön.

Kukaan täysjärkinen ei enää lue paperilehteä.

Jos tällä tarkoitat HS:ää niin yläfemmat ;D

Suomessa e-kirjat ja yleisemminkin sähköinen media on tullut ja tulossa tolkuttoman hitaasti kuten tuossa Jaakko Sivonen ja nimierkki esittivätkin. Syynä lienee selvästi se että kielemme on niin pirun harvinainen, USA:ssa sähköinen media jyllää toisella tapaa. Painoteollisuus tulee kutistumaan aika hitaasti eikä paperisen sanomalehden häviämistä tästä nimenomaisesta syystä tulla meidän elinaikanamme näkemään ennustan mie.

Montakohan kirjaa saa 57000:lla eurolla?
http://hommaforum.org/index.php?topic=2516.0

Suomessa digikirjojen esteenä on älyttömät tekijänoikeuspykälät, jotka tekevät hommasta kannattamattoman. Kirjoja löytyy erittäin hyvin ainakin englanniksi. Tässä tekijänoikeuksien hallinnoijat sahaavat omaa oksaa.

Teknisesti mikään ei ele helpompaakuin ottaa uudesta kirjasta "digipainos". Eikä se vanhan paperikirjan digitointikaan montaa päivää vie.

Nykyisten tuotanto/jakeluteiden haltijat koettavat kaikin tavoin estää kansaa näkemästä todellista tilannetta.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 22:18:55
Kukaan täysjärkinen ei enää lue paperilehteä.

Haista itse.

Nykyään ihmiset katsovat maailmaa näyttöpäätteen kautta. Näköislehti on pyllymäisin keksintö maan päällä. Ihan niin kuin tuijottaisi lehteä ikkunan takaa ja joutuisi liikuttelemaan lehteä siellä seinän toisella puolella, että näkee toisenkin sivun. Ihan puhdas nettiuutissivusto on jokseenkin toimiva.

Silti minulle tulee aika ajoin kuvaputkiähky. Sanomalehteä voi lukea keittiön pirttikaluston penkillä risti-istunnassa samalla kahvia ja voileipää nauttien. Rasvaiset sormenjäljet, leivänmurut ja kahvitipat eivät sanomalehden sivulla harmita yhtä paljon kuin tietokoneen näppäimistöllä. Sudokujakin on mukavampi täyttää kuulakärkikynällä paperille kuin tietsikan näytölle.

Siinä vaiheessa kun koko maailman ainoa interface on joku fukkin' älykännykän 7 tuuman värinä-yttö, tämä poika muuttaa luolaan kirveen ja keihään kanssa. Kohta partiolaisetkin tekevät nuotioita netissä ja nukkuvat virtuaaliteltassa. Raha alkaa jo olla bitteinä ja matrix kohta tosiasia.

Kirjastot ovat hienoja paikkoja, mutta jos ymmärsin Johanssonin kommentin oikein, niin ei sinne kannata harlekiinejä ostaa. Tosin ostetaan sinne sarjakuviakin.

-i-

Quote from: Nuivanlinna on 10.01.2014, 22:58:11
Montakohan kirjaa saa 57000:lla eurolla?
http://hommaforum.org/index.php?topic=2516.0

Hmm, eepos kuinka partalasta kaitsetaan taisi pyöriä samoissa hinnoissa, saatanpa muistaa väärinkin :)
Aika kallista

Kirjastot ovat kansakunnan muisti. Aineistoa voidaan ja pitää jossain määrin digitalisoida kirjastoihinkin, mutta mielestäni juuri kirjastoissa sen aineiston kuuluisi olla fyysisesti saatavilla, ihan ihmiskunnan loppuhämäriin asti. Senkin jälkeen, kun aineisto on muualla mahdollisesti täysin sähköistynyt. Siihen on lukuisia eri syitä. Yksi tärkeimmistä on löydettävyys, joka tulee konkreettisen esillepanon myötä. Ja se löydettävyys estää tai vähintäänkin hidastaa sitä unohtamista ja unohdukseen vaipumista

Kärjistäen, niin ihmiselle ennestään täysin tuntemattoman tekijän tuntematon teos ja samalla oman elämänpiirinsä ulkopuolelta, on helpompi ohimennen löytää miltei koko maailman kattavan kirjaston hyllyistä kuin tietokoneella digitaalisessa muodossa, järjettömän ison tallennustilan uumenista. Siis sellaisen teoksen, joka jää lopulta käteen ja tulee luettuakin.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kysypä huviksesi erään J. Halla-ahon kirjan saatavuutta. Varaudu kuitenkin siihen, että vartiointiliikkeen kaveri saattaa heittää sinut ulos.

Näyttäishän tuota löytyvän sieltä ja täältä, kun tuolta sitä hakee: http://monihaku.kirjastot.fi/fi/

" mutta mielestäni juuri kirjastoissa sen aineiston kuuluisi olla fyysisesti saatavilla, ihan ihmiskunnan loppuhämäriin asti."

Sanattomaksi vetää. Miten voi ihminen jämähtää uskomaan täysin kestämättömän nykytilanteen jatkuvan ikuisesti.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Tuskin tuolla aikavälillä vielä sentään. Kun katson vaikka wikipediaa, niin aika harvoin mistään ei aivan päivänkohtaisesta on vielä lähteenä jotakin diginä löydettävää.

QuoteHesan keskustaan suunnitellaan jotain hiton keskuskirjastoa, mieluummin Kukkenhaim.

Jos siihen Guggis-pakettiin eivät sisältyisi vielä pitkäaikaiset lisenssimaksut säätiölle, voisin mahdollisesti olla tästä samaakin mieltä. Ainakaan jutusta ei kyllä käy ilmi, että Ylöjärvellä oltaisiin uusiin seiniin sitä rahaa sijoittamassa.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 23:16:34
" mutta mielestäni juuri kirjastoissa sen aineiston kuuluisi olla fyysisesti saatavilla, ihan ihmiskunnan loppuhämäriin asti."

Sanattomaksi vetää. Miten voi ihminen jämähtää uskomaan täysin kestämättömän nykytilanteen jatkuvan ikuisesti.

en tiedä loppuhämärästä, mutta kyllä perinteinen kirja ja kirjasto vielä muutamat kymmenet vuodet sinnittelevät. paremmassa maailmassa toki kirjastoilla olisi jo nyt tarjolla laajat ja toimivat e-kirjastot.

Ikiturso:
"Silti minulle tulee aika ajoin kuvaputkiähky. Sanomalehteä voi lukea keittiön pirttikaluston penkillä risti-istunnassa samalla kahvia ja voileipää nauttien. Rasvaiset sormenjäljet, leivänmurut ja kahvitipat eivät sanomalehden sivulla harmita yhtä paljon kuin tietokoneen näppäimistöllä. "

Ehdottaisin sinulle nyt ns. tablettilaitteen hankintaa. Eiköhän parin vuoden päästä tule saataville lukulaitteita, joiden kanssa voi mennä vaikka saunaan. On se tietenkin henkisesti raastavaa, kun joutuu luopumaan paperista, mutta niin siinä vaan käy.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 23:16:34
" mutta mielestäni juuri kirjastoissa sen aineiston kuuluisi olla fyysisesti saatavilla, ihan ihmiskunnan loppuhämäriin asti."

Sanattomaksi vetää. Miten voi ihminen jämähtää uskomaan täysin kestämättömän nykytilanteen jatkuvan ikuisesti.

Miten nykytilanne on kestämätön tulevaisuudessa, jota emme tunne? Mitä ongelmia tulee fyysisesti saatavilla olevasta aineistosta? Siitähän oli tuossa kyse. Ei siitä, että missä määrin kirjastojen pitää tarjota esim. rakkausromaaneja. Kyllä pitkässä juoksussa kirjastojen olemus väistämättä muuttuu jossain määrin, jos kirjastot säilyvät. Ei se samanlaisena jatku "ikuisuuksia".

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Vaikka olenkin teknologiauskovainen, niin luen silti kirjaa mielummin paperilta kuin ruudulta. Kaiken digitointi pelkän digitoinnin vuoksi on hullun hommaa. Yksi hakkeri tai virus, ja koko paska katoaa bittiavaruuteen. Olen myös sähköisen äänestyksen ehdoton vastustaja.

Kaiken infon digitointi tarjoaa myös rajattomat väärinkäyttömahdollisuudet. Tarvitaan vain yksi "tiedostaja", jolla on pääsy koneelle, ja hupsista - historia on kirjoitettu uusiksi, eikä koulukirjoista löydy mitään poikkipuolista islamista, kommareista ja monikulttuurisuudesta. Aiemmin piti sentään fyysisesti kerätä pois epäkorrekti kirjallisuus ja repiä irti tietyt sivut, tai mielummin yksin tein polttaa koko hoito. Painovoiman keksi Ibrahim al-Newton, Lenin ja Stalin olivat tunnettuja suurina humanisteina, kaikki muut paitsi edellä mainittujen kritiikittömät ihailijat ovat katalia natseja, ja mitään suomalaisuutta ei ole koskaan ollutkaan.

Tekniikka kehittyy ja ihmiset vanhenevat. Kirjoja pääasiassa lukevat sukupolvet siirtyvät jossain vaiheessa hautuumaalle ja silloin ei enää kirjastoja tarvita. Kirjastoille pitää keksiä uutta käyttöä ennemmin tai myöhemmin. Kirjastojen käyttöaste on vähentynyt vuosien saatossa ja stoppia käyttöasteen pienenemiselle ei näy. Saa nähdä kuinka pitkään siinä menee, että käyttöaste pienenee sille tasolle ettei suurin osa kansasta näe enää kirjastoille käyttöä. Siihen voi mennä useitakin kymmeniä vuosia.

Ks. http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-06-30_001.html

"Kirjojen lainaus lähti selvään laskuun jo vuoden 2004 jälkeen (Kuvio 1). Internetin käytön kasvu on varmaankin tärkein yksittäinen selittäjä asialle. Kulttuurinen käytös on muutenkin muuttunut joidenkin ryhmien keskuudessa. Ainakin nuoret miehet ovat ylipäätään entistä vähemmän kiinnostuneita fyysisestä kirjasta."

Kuvio 1. Kirjojen lainaus asukasta kohden 1999–2010
(http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-06-30_001_001.gif)

Itsekin olen aivan huomaamattani siirtynyt yhä enemmän lukemaan sähköisiltä päätteiltä. Olen huomannut tämän mukavammaksi ja helpommaksi tavaksi lukea. Paperiset lehdet jätin jo kauan sitten kokonaan taakseni. Pari kertaa otin aamulehden ja hesarin tilauksen kotiin, kun ilmaiseksi sai. Nykyään en ota paperilehtiä, vaikka saisin ilmaiseksi. Täysin turhia, kun kaiken voi lukea koneelta, menisivät vain suoraan paperinkeräykseen.

Kirjastot ovat oikeastaan niiden veronmaksajien tapa kuluttaa kunnallisia verovaroja, jotka eivät sairastele, pummeile tai ole muutenkaan tukien suurkuluttajia.

Jos joku HIV-homo kuluttaa 20 000 euroa verovaroja vuodessa pelkästään lääkkeisiin, niin myös lihaasyövällä, urheilevalla heterolla on oma oikeutensa tuhlata maksamiaan veroeuroja. Kirjasto on siihen oiva paikka, koska lukeminen on hyvää ajanvietettä ja jopa sivistävääkin (nyt on menossa mm. Vihavaisen Kansakunta rähmällään, joka tavallaan selittää nykyistä mokutusta, suosittelen).

Se on tietenkin ongelma, että kirjastoista on monin paikoin tullut monikulttuurisia peliluolia, joihin ei tavallinen ihminen enää uskaltaudu ja meteli on kovempi kuin kantabaarissa karaoke-iltoina. Enkä nyt edes mainitse väsynyttä läppää Leppävaaran kirjastosta, joka kieltämättä on helvetin esikartano.

Maakuntien kaupungeissa ja kunnissa on kuitenkin yhä suuria kirjastoja, joissa vallitsee rauha ja lukemista löytyy hyllykilometritolkulla ja haluttu kirja tilataan lähes poikkeuksetta. Lisäksi varastoista löytyy tuhansia kirjoja, joita ei oikeastaan edes löydy mistään muualta, esim. klassikkoteos Venäläiset amerikkalaisen silmin, joka löytynee lähes jokaisen kirjaston varastosta, jota sitäkin suosittelen.

Eli Pertti on väärässä: kirjasto on tiedon, rauhan, sivistyksen ja arkiston tyyssija, joka on ehkä parasta, mitä veroeuroilla on saatu aikaan. Jos Ritva lainaa "Tohtori tapaa Angelen" tai jonkun muun kirjan, jossa tohtori rakastuu, niin se on pieni kustannus kirjastolaitoksen suuressa kokonaisuudessa.

 Pyöristyin ainakin viiskytkiloa ensin, mutta eihän tuo Janssoni mitään tosi tökeröä heittänyt,
uutisointi vain oli normi  PERSU SANOI!!!-standartia Aamulehdessä.
Kirjastossa on liian vähän kirjoja ja liian paljon jotain muuta.
  Ja se muu maksaa. Maksettakoon se  muu jostain muusta kuin kirjaston rahoista. Ja rummutusta kirjastossa..Liikuntahalliin prkleen sateentekijät!! http://www.youtube.com/watch?v=yGBOyrJbXFY
Kirjat ja niiden lukijat eivät tarvitse mitään palatseja, sopiva kosteusprosentti ja hiukan lämpöä
riittää. Reeveereetä ja tietsikkaakin voi hiukan olla, vaikka ne on ensin täysin hyödyttömiä silloin, kun
kirjoissa olevaa tietoa oikeasti tarvitaan.
Paskalehdet voi lukaista netistä, mutta Sähköopin perusteet, Hyötykasvit, Maamiehen kalenteri
ja Sinuhe egyptiläinen on hyvä olla kotona ja ainakin  kirjastossa.
Voi kirjaton  sitten lainata, kun muuntaja on kärvähtäny. Syanidipillereillä   vois  olla  kanssa menekkiä, mutta ei kai oikein kirjaston hommia..

Ei ämmien rakkausromaanit kirjastoa pilaa, vaan sekopäiset ämmät. Siksi niitä ei päästetty
keisarien yms. kirjastoihin.
http://www.youtube.com/watch?v=zc-n_DWIlSU
http://www.youtube.com/watch?v=qsQp_MMTUvY

Sanomalehtiä tulee kyllä tavallaan ikävä; ruokaliina, sytyke..jalkarätti, kompostipussi. Ei taivu tabletti ihan heti noihin hommiin.

Missään nimessä en lopettaisi kirjastoja, mutta totta kai kirjastojenkin pitäisi muuttua tekniikan mukana.

Kirjat ja lehdet siirtyvät vähitellen tablettimuotoon ja nettipainoksiksi. Tämä pitäisi huomioida kirjastoissa ja ne voisivat tarjota kirjojen ja päivälehtien näytelehtiä vuokrattaviksi näyttöpäätteille.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Joo, fyysiset kirjat kulkevat CD-levyjen tietä kohti unholaa. Varmasti jossain vaiheessa kirjastotkin lainaavat lähinnä digitaalista aineistoa. Ehkä kirjastojen tulevaisuus on jonkinlaisina kulttuurikeskuksina, joiden toiminta painottuu tapahtumiin. Toivon kuitenkin, että se kulttuuri ei tarkoita ns. monikulttuurista kohtaamistilaa, joka käytännössä tarkoittaa usein sitä, että äänekkäät teinit pelaavat siellä pleikkaria.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 22:18:55
"Aika vähäistä tuntuu olevan suomalaisten kiinnostus kirjallisuuden lukemiseen digitaalisilta laitteilta"

Siltähän se nyt näyttää, mutta kun käänne aikanaan tapahtuu, niin koko painoteollisuuden ala häviää alta aikayksikön.

Kukaan täysjärkinen ei enää lue paperilehteä.

Minä en taida sitten olla täysjärkinen, luen paperilehteä tai -lehtiä, useampiakin. Tuota kirjojen digitointia on uhottu jo aika kauan. Silloin kun ensimmäiset lukulaitteet ilmestyivät, kerrottiin että parissa vuodessa kaikilla on sellainen eikä paperikirjoja enää kukaan lue eikä niitä sitten enää paineta. Siitä on jo aika monta vuotta, yhä vain paperikirjoja painetaan ja niitä luetaan.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:59:37
Eiköhän kirjastojenkäyttäjien suhteen päde sama kuin teatterikävijöiden suhteen. Ne joilla on aikaa kuluttavat sitä veronmaksajien kustantamissa laitoksissa. Kunnon duunari ei ehdi kirjastoonkaan saati teatteriin.

Minä en ole sitten kunnon duunari, säännöllisessä kokopäivätyössä kyllä siis käyn. Ehdin käymään kirjastossa kerran tai kaksi viikossa, lainaan sieltä aina ison läjän kirjoja, osan ehdin lukeakin, osa jää lukematta. Ei minulla ole varaa ostaa kaikkia itselleni kaikkia niitä kirjoja, joita haluaisin lukea, eikä siinä minusta olisi järkeäkään.

Mitenkä sitten nämä kunnon duunarit, ehtiikö kunnon duunari kirjoja lukemaankaan ollenkaan?

Quote from: nollatoleranssi on 11.01.2014, 14:31:26
Missään nimessä en lopettaisi kirjastoja, mutta totta kai kirjastojenkin pitäisi muuttua tekniikan mukana.

Kirjat ja lehdet siirtyvät vähitellen tablettimuotoon ja nettipainoksiksi. Tämä pitäisi huomioida kirjastoissa ja ne voisivat tarjota kirjojen ja päivälehtien näytelehtiä vuokrattaviksi näyttöpäätteille.

kirjastot tulevat väistämättä muuttumaan tekniikan myötä. en vain usko kulttuurin muutoksen olevan niin nopeaa kuin moni täälläkin uskoo. kirjastot toki haluaisivat lainata enemmän e-kirjoja, mutta sen estää tekijänoikeusongelmat. lehdissä muutos on ehkä helpompaa, esim. helmetin kortilla pääsee lukemaan kivasti lehtiä. lisäksi varmaan kaikissa kirjastoissa on asiakaskoneilla epress-lisenssit.

edelleen lukusali täyttyy silti niistä hesarin ja aamulehden lukijoista. luetaan ja lainataan seuraa, juoksijaa, burdaa, avotakkaa ja montaa muuta aviisia. en silti epäile, lukijoiden ikäjakaumaa kun katselee, etteikö tablettien merkitys kasvaisi tulevaisuudessa.

Monisatasivuisesta fyysisestä kirjasta voi saada muutamassa sekunnissa jonkinlaisen käsityksen. E-kirjoilla ei vielä pysty samaan, ainakaan täysin. Itse ostettuna sen säilymisestäkään ei suuremmin tarvitse huolehtia omana elinaikanaan. Kunhan lukemisen jälkeen vain pistää hyllyyn talteen tai pahvilaatikkoon ja kaappiin. Ja siihen voi sitten palata vielä vuosikymmenienkin päästä. Toimii aina vain. Digitalisoidussa aineistossa se ei ole niin itsestäänselvää.

Kyllä luulen, että fyysinen kirja jossain määrin tulee suosionsa säilyttämään todella pitkään, vaikka e-kirja tuleekin rinnalle, joissain kirjatyypeissä ehkä korvaten kokonaan, esim. oppikirjat.

CD-levyjä tai muutakaan fyysistä tallennusmediaa ei kirjastoissa suuremmin nähtäne aineiston digitalisoitumisen myötäkään. Aineisto siirtyy ennemmin suoraan verkkoon: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto

Quote from: JmR on 10.01.2014, 22:00:19
huonosti on Suomen asiat jos perussuomalaiset ovat Suomen "pelastus". Voisiko pahimmat möläyttäjät karsia pikku hiljaa poijjes

Nyt täällä on niin huono tilanne, että on liikaa sanojia, jotka sanovat sitä, mitä halutaan kuulla. Sovinnaisuus on asia, jota vähiten kaipaan. Sitä on liikaa.

Quote from: Kemolitor on 11.01.2014, 15:15:38
Tuota kirjojen digitointia on uhottu jo aika kauan. Silloin kun ensimmäiset lukulaitteet ilmestyivät, kerrottiin että parissa vuodessa kaikilla on sellainen eikä paperikirjoja enää kukaan lue eikä niitä sitten enää paineta. Siitä on jo aika monta vuotta, yhä vain paperikirjoja painetaan ja niitä luetaan.

Tilannetta ei muuta se, että joku uhosi joskus jotain. Tilanne on kuitenkin se, että jo melkein kolme vuotta sitten Amazon.comissa e-kirjojen myynti ylitti painettujen myynnin. Suomessa ilmiö ei samalla tavoin näy, koska täällä lukijalaitteita on ollut heikosti saatavilla ja koska Suomessa digikirjojen myynti on hajaantunut eri kustantajien omien vähän sinne päin olevien kauppojen kesken ja koska kirjojen hinnat ovat olleet naurettavan korkeita. Tietysti myös tekijänoikeudet ovat aina näissä läsnä suurimpana jarruna.

Ja kun nyt on esitelty jo näitä taipuvia paperin kaltaisia näyttöjä, niin tämä on vain ajan kysymys. 7-20 vuotta, niin paperikirjat ovat hifistelijöiden tuotteita.

Quote from: nollatoleranssi on 11.01.2014, 14:31:26
Missään nimessä en lopettaisi kirjastoja, mutta totta kai kirjastojenkin pitäisi muuttua tekniikan mukana.

Kirjat ja lehdet siirtyvät vähitellen tablettimuotoon ja nettipainoksiksi. Tämä pitäisi huomioida kirjastoissa ja ne voisivat tarjota kirjojen ja päivälehtien näytelehtiä vuokrattaviksi näyttöpäätteille.

Tuo muutos on erityisesti valtiovallan valvonnassa. Pahimmassa skenaariossa laatu käyttäjälle heikkenee ja rahaa virtaa sellaisille tekijöille, joiden teoksia ei lueta. Hyvin hallittuna muutos johtaa huomattavasti parempaan valikoimaan käyttäjälle siten, että samalla kansantalouden rahaa säästyy. Näiden välillä on portaattomasti vaihtoehtoja mutta avain on lainsäädännössä, ei kirjastoissa. Mikäli kirjastot jätetään itse kehittymään, tulos on huono mutta parempi sekin kuin nykyhallinnon mitkään ns. "uudistukset" jos heidän tekemisen taso ei nyt ihmeen kaupalla muutu.

Ottaen huomioon nykyisen hallituksen kansantalouden täydellisen osaamattomuuden ja tavan kääntää jokainen tilaisuus tappioksi, toivon nykyisen kirjaston jäädyttämistä nykyisen kaltaiseksi kunnes puikkoihin osuu joku joka osaa muutakin kuin raapia samalla kädellä päätä sekä persettä.

Yleisestiottaen ajatus kirjastopalvelun modernisoinnista voisi olla kyllä kätevä. Se voitaisiin teoriassa tulloin ottaa esimerkiksi kokonaan pois kunnilta. Tätä kautta hallinto yksinkertaistuisi valtavasti. Tavanomaisten kirjojen olemassaoloa ei tarvitsi muuttaa, mutta käytännössä harveneva yleisö niitä tarvitsisi. Tulisi lopulta ehkä jopa edullisemmaksi postittaa heille teokset. Kirjaston nettiosuus puolestaan voisi laajeta jopa moninkertaiseksi. Siinä on taloudellinen haaste sekä mahdollisuus, jota valitettavasti nykypäättäjillämme ei ole mahdollisuutta käsittää, joten mokaamisen vaara on erittäin suuri.

Yksi ryhmä varmasti tarvitsee kirjat hyvin pitkään konkreettisesti muun päälle. Lapset. Lasten on saatava kosketella tavaroita jo aivojen kehittymisen takia. Mikään pad ei voi korvata sitä. Mutta olen varma, että tähän löytyy jopa kirjastolaitosta parempia ratkaisuita.

Harmi vain koko hoidon toteutus nykyhallinnon aikana pelottaa jo etukäteen. Niin altista se porukka on luvuttamaan rahaamme ulospäin. Täytyy vain pitää peukkuja että seuraavan virheen tekemiseen kuluisi heiltä enemmän aikaa.

Quote from: nollatoleranssi on 11.01.2014, 14:31:26
Missään nimessä en lopettaisi kirjastoja, mutta totta kai kirjastojenkin pitäisi muuttua tekniikan mukana.

Kirjat ja lehdet siirtyvät vähitellen tablettimuotoon ja nettipainoksiksi. Tämä pitäisi huomioida kirjastoissa ja ne voisivat tarjota kirjojen ja päivälehtien näytelehtiä vuokrattaviksi näyttöpäätteille.

En minäkään halua kirjastoista eroon, mutta pitkien kirjahyllyjen rivit ovat kohta historiaa. Kirjastojen täytyy muuttua säilyäkseen. Toisaalta minua kammottaa ajatus kirjastoista tapahtumakeskuksina. Minä nautin kirjastojen hiljaisuudesta ja perinteisestä kirjastojen tunnelmasta. Tuntuu tosi pahalta katsella ja kokea, kun moni kirjasto on muuttunut "eläväisemmäksi", eli niissä kailotetaan ja tehdään kaikkea muuta kuin luetaan. En halua kirjastoista mokuhelvettien ajanviettotiloja.

Maksuttomia päivä- tai muitakaan lehtiä ei vielä ole näköpiirissä. Digiaikana kirjastoissa voisi olla pysyviä digilehtien tilauksia, joita käydä lukemassa.

Suomessa on paljon kirjoja, joita ei tulla koskaan digitoimaan. Niiden on saatava olla kirjastoissa saatavilla niin kauan kuin mahdollista, jottei kaikkea mielenkiintoista joudu ostamaan netistä tai divarista. Puhun asiatekstistä, en rompsusta.

Quote from: Parsifal on 10.01.2014, 23:48:02

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Vaikka olenkin teknologiauskovainen, niin luen silti kirjaa mielummin paperilta kuin ruudulta. Kaiken digitointi pelkän digitoinnin vuoksi on hullun hommaa. Yksi hakkeri tai virus, ja koko paska katoaa bittiavaruuteen. Olen myös sähköisen äänestyksen ehdoton vastustaja.

Kerro ihmeessä lisää siitä, miten hakkeri pääsee käsiksi kovalevyllesi ja lukulaitteellesi, jotka eivät ole yhdistettynä internetiin, ja kadottaa sen "koko paskan" kaikkine varmuuskopioineen.
Voit hankkia lisäkopion vaikka SD-muistikortille, pikkusormen kokoiseen palaan, johon mahtuu 5000 kirjaa. Ehkä kirjastoissa voisi olla paperikirjojen rinnalla sähköisiä. Se tuskin olisi keneltäkään pois.
Kuka tahansa selväjärkinen vastustaa sähköistä äänestystä, muistakin syistä.

En oikein ymmärrä Pertti Johanssonin pointtia. Sinänsä samaa mieltä, ettei uusimpia rakkausromaaneja ym. tarvitse välttämättä hankkia suurella rahalla, vaan tulee keskittyä vanhoihin ja arvokkaisiin kirjoihin enemmän. Itse ostan melkein kaikki kirjat joista pidän, mutta kyllä kirjasto on yhteiskunnalle mainio rahojen sijoituskohde.

Quote from: Arvoton on 11.01.2014, 15:54:28
a. Puhun asiatekstistä, en rompsusta.

Juuri näin lienee syntynyt Ps-valtuutetunkin ajatelma. Mutta se mikä on tärkeää, ei ole määriteltävissä, ehkä ei lainkaan.

Otetaan nyt vaikka joku rompsu, sanotaanko "Avaruuden kauppamiehet" ja sitten mikä tahansa Dan Koivulaakson teos. Ajatelmaasi johtaen Pohl+Kornbluthin teos olisi vaarassa huuhtoutua pesuvedessä mutta "puhdasta asiatekstiä" sisältävä paketti Danin loistavinta olkiukkoilua jäisi kaikkia meitä sivistyksen tarpeessa olevia ilahduttamaan hamaan tulevaisuuteen.

Ratkaisuksi pitää löytää järjestelmä, joka huomioi sen, että mikä tahansa Harlekiini voi sittenkin olla merkityksellinen, vaikka kuinkakin epätodennäköisesti. Olen varma, että jos mahdollisuuksia mietitään avoimemmin, löytyy jotain joka mahdollistaa kaiken teoreettisestikaan olennaisen tiedon säilymisen vieläpä ihmisten ulottuvilla ja kaiken huipuksi nykyistä halvemmalla. Ja vielä sitenkin, että esimerkiksi niissä teoksissa joissa fysikaalinen muoto on osa teosta, ei tätäkään tarvitse piilottaa tai poistaa.

Kun hommalaisilta ilmeisesti löytyy asiantuntemusta tästä aihepiiristä, niin kertoisitteko, minkä kirjan luitte viimeksi sähköisenä ja millä laitteella. Ja vielä lisäksi, montako sähkö- ja montako paperikirjaa noin suurinpiirtein olet lukenut vaikka viimeisen puolen vuoden aikana, eri muotojen suhdetta siis tavoittelen, en mitään kilpailua, kuinka monta kirjaa kukin on lukenut.

Minä tunnustaudun suosiolla ns. ajasta jälkeenjääneeksi, en ole lukenut yhtään sähköistä kirjaa, graduja ym. pdf-julkaisuja en laske, en ole niitä lukenut sanasta sanaan vaan selaillut ja silmäillyt.

The Reading Brain in the Digital Age: The Science of Paper versus Screens (http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=reading-paper-screens)

As digital texts and technologies become more prevalent, we gain new and more mobile ways of reading—but are we still reading as attentively and thoroughly? How do our brains respond differently to onscreen text than to words on paper? Should we be worried about dividing our attention between pixels and ink or is the validity of such concerns paper-thin?

Since at least the 1980s researchers in many different fields—including psychology, computer engineering, and library and information science—have investigated such questions in more than one hundred published studies. The matter is by no means settled. Before 1992 most studies concluded that people read slower, less accurately and less comprehensively on screens than on paper. Studies published since the early 1990s, however, have produced more inconsistent results: a slight majority has confirmed earlier conclusions, but almost as many have found few significant differences in reading speed or comprehension between paper and screens.

...

Even so, evidence from laboratory experiments, polls and consumer reports indicates that modern screens and e-readers fail to adequately recreate certain tactile experiences of reading on paper that many people miss and, more importantly, prevent people from navigating long texts in an intuitive and satisfying way. In turn, such navigational difficulties may subtly inhibit reading comprehension. Compared with paper, screens may also drain more of our mental resources while we are reading and make it a little harder to remember what we read when we are done. A parallel line of research focuses on people's attitudes toward different kinds of media. Whether they realize it or not, many people approach computers and tablets with a state of mind less conducive to learning than the one they bring to paper.

...

Lyhyesti: Paperilla on toistaiseksi tiettyjä etuja. Näin ollen, vaikka kirjat voikin digitoida, perinteinen kirjasto ei ole toivottoman vanhentunut konsepti.

Quote from: Kemolitor on 11.01.2014, 16:44:21
Kun hommalaisilta ilmeisesti löytyy asiantuntemusta tästä aihepiiristä, niin kertoisitteko, minkä kirjan luitte viimeksi sähköisenä ja millä laitteella.

En ole ihan varma kirjasta, mutta viimeiset puolisen tusinaa ostamaani olen lukenut puhelimen ruudulta. En ole pariin vuoteen ostanut paperisia kirjoja, enkä aiokaan, jos vain voin välttää.

Quote from: Jaakko Sivonen on 10.01.2014, 22:03:56

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Aika vähäistä tuntuu olevan suomalaisten kiinnostus kirjallisuuden lukemiseen digitaalisilta laitteilta:

Quote from: Uusi SuomiKauppalehden mukaan sähköisen kirjan suosio on jämähtänyt yhteen prosenttiin kaikesta kirjojen myynnistä.

[...] Jäätä on myyty perinteisenä kirjana hieman yli 100 000 kappaletta ja sähkökirjana vain 100 kappaletta, kerrotaan Kustannusyhtiö Teoksesta.

Sähkökirjan osuus kaikista myydyistä kirjoista on siis tässä tapauksessa vain 0,1 prosenttia.

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/56522-tama-luku-kertoo-kaiken-sahkokirja-floppasi-taysin-suomessa

Uskoisin, että edustan melko tyypillistä suomalaista mielipidettä tässä asiassa sanoessani, että en saa samanlaista tunnetta lukiessani sähkökirjaa kuin vaikkapa ostaessani jonkun vanhan klassikon divarista ym. Itse tosin olen myös keräilijä ja kirjahyllyni on ehkä asuntoni ainoa sisustuselementti, josta todella olen ylpeä. Toisaalta en myöskään pidä sähkökirjojen lukemisesta. Olen muutaman kerran sitä kokeillut ja tullut tulokseen, että olen tässä asiassa vanhan liiton mies. Mielestäni Johanssonin heitto oli harvinaisen typerä. Yksi ainoista julkisten menojen perusprinsiipeistä, jonka allekirjoitan, on se että vähävaraisillekin on taattu tie sivistykseen. Se on sellainen prinsiippi, josta kannattaa pitää kiinni.

Quote from: Kemolitor on 11.01.2014, 16:44:21
Kun hommalaisilta ilmeisesti löytyy asiantuntemusta tästä aihepiiristä, niin kertoisitteko, minkä kirjan luitte viimeksi sähköisenä ja millä laitteella. Ja vielä lisäksi, montako sähkö- ja montako paperikirjaa noin suurinpiirtein olet lukenut vaikka viimeisen puolen vuoden aikana, eri muotojen suhdetta siis tavoittelen, en mitään kilpailua, kuinka monta kirjaa kukin on lukenut.

Minä tunnustaudun suosiolla ns. ajasta jälkeenjääneeksi, en ole lukenut yhtään sähköistä kirjaa, graduja ym. pdf-julkaisuja en laske, en ole niitä lukenut sanasta sanaan vaan selaillut ja silmäillyt.

The Troop. Julkaistaan muistaakseni ensi kuussa.

Olen kirja bloggaaja (in English) joten luen paljon e-kirjoja (in English) joita kustantajat (ulkomaiset) antavat luettavaksi ennen julkaisua. Viime vuonna luin noin 50 e-kirjaa ja noin 15 "oikeaa" kirjaa. Mulla on lukulaite, mistä löytyy Kindle, Kobo ja muutama muu yleisempi appi.

Suosin paperia, on mukavampi ja kieltämättä luo erilaisen tunnelman. Sarjakuvien luku on yhtä tuskaa laitteella. Laite kuitenkin mahdollistaa sen että voin:

a) lukea ilmaiseksi (arvostelun kirjoittaminen ei vie juurikaan aikaa mun päivästä)
b) saan lukea himoittuja kirjoja ennen julkaisua
c) ei mahdollisia jonoja e-lainaamisen kanssa

Tällä hetkellä odottaa lukemista noin 1000 e-kirjaa laitteessa (in English) ja noin 400 paperista hyllyssä. Sanomattakin on selvää että hukkuisin tuon röykkiön alle.

Kirjasto on hyvä olemassa, mutta missä mittakaavassa, ja minkälaisilla tekniikoilla, se on eri asia. Tuotahan se valtuutettukin mun mielestä pääasiassa sanoi: "..Eikä sinne tarvitsisi sijoittaa hirveitä summia.", mutta asian olisi voinut ilmaista osuvamminkin. Toisaalta, onhan esim. Ylöjärven naapurikunta Tampereella pyöreästi 15 kirjaston toimipistettä. En tiedä onko ne kaikki ihan pakollisia kaikissa taloustilanteissa.

Itse kirjastolaisena uskoisin, että kirjastot olisivat ihan mielellään siirtyneet digitaaliseen jakeluun jo 90-luvulla. Ongelmana on tekijänoikeudet ja kirjaston ja kustantajien intressien ristiriita. Painetun aineiston osalta kirjastokorvausjärjestelmä on mahdollistanut sen, että kirjastot ostavat kirjoja ja lainaavat niitä ilmaiseksi käyttäjilleen. Digitaalisen aineiston osalta on jouduttu uuteen neuvottelutilanteeseen. Kustantajat ovat pitäneet huolen siitä, että vanha malli ei enää käy. Digitaalisen aineiston verkkojakelussa on pidetty huoli siitä, että kirjasto ei pysty ostamaan teoskappaletta, jonka saa omaan omistukseen ja jota voi lainata omin ehdoin. DRM:llä ja muilla vastaavilla tekniikoilla on luotu kopiosuojaus- ja lisensointitekniikka, joka toisaalta turvaa kustantajan aseman, mutta toisaalta muodostaa uudenlaisen kaupankäynnin mallin. Enää ei tehdä kauppaa teoskappaleesta, vaan lisenssistä, eli lukuoikeudesta teoskappaleeseen. Kun kirjasto ostaa kirjan, se voi säilyttää ja pitää sitä saatavilla vaikka seuraavat tuhat vuotta, mutta kun ostetaan e-kirja niin se on olemassa kirjastolla vain niin kauan kuin lisenssiä maksetaan tai kauppaajan DRM-varmenne toimii. Nykyisen digitaalisen immateriaalisen sisällön kaupan logiikka menee niin, että kun ostat tuotteen, et saa sitä itsellesi, vaan pelkän käyttöoikeuden.

Tiedekirjastojen puolella on siirrytty jo aika pitkälti digitaaliseen sisältöön, varsinkin kausijulkaisuissa. Monet näkevät tämän mahdollisuutena, kun ei tarvii enää niitä lehtiä tilata ja hyllyttää. Tiedekustantajat tarjoavat hienot käyttöliittymät arkistoon ja uuteen aineistoon. Tässäkin on tosin se uhka, että kun aineistoa ei saa omaan käteen ja hyllyyn niin diili kustantajan kanssa on käytännössä vuosittain sovittava lisenssi. Tästä seuraa se, että tiedekustantajien valta kasvaa neuvotteluissa ja takuulla hinnat aineistoon pääsyyn tulevat kasvamaan.

Tästä voi seurata se, että meillä on kattavat arkistot tiedejulkaisusta jonnekin 2000-luvun vaihteeseen asti eri kirjastoissa ja varastokirjastossa, mutta ei sen jälkeen kun kirjastojen määrärahoja on leikattu eikä kustantajien kiristyshintoihin ole enää varaa.

Digitalisoinnissa on mahdollisuutensa, mutta ennenkaikkea uhkansa. Painetut lätyskät vie tilaa ja on ihan antiikkisia, mutta ne on edelleen paras käyttöliittymä informaatioon ja varmin arkistointimalli.

Ja mitä tulee kirjastorakennuksiin, niin niillä on monumentaalinen arvo. Suomessa maailman korkein lukutaidon aste (ainakin kantisten piirissä). Kirjastot ovat suomalaisen tiedon, taidon ja osaamisen monumentteja. Helsingin tulevasta keskustakirjastosta tulee samanlainen monumentti kuin Kansallismuseosta. Siinä missä Kamu edustaa mennyttä, keskustakirjasto edustaa nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Monumentaalinen kirjasto Helsingin ytimessä on näyteikkuna turisteille suomalaisesta kulttuurista, jossa tieto on arvossa. Guggenheim olisi vain Lidlimäinen ei-suomalainen taidehalli.

Quote from: elven archer on 11.01.2014, 15:46:47

Quote from: nollatoleranssi on 11.01.2014, 14:31:26
Missään nimessä en lopettaisi kirjastoja, mutta totta kai kirjastojenkin pitäisi muuttua tekniikan mukana.

Kirjat ja lehdet siirtyvät vähitellen tablettimuotoon ja nettipainoksiksi. Tämä pitäisi huomioida kirjastoissa ja ne voisivat tarjota kirjojen ja päivälehtien näytelehtiä vuokrattaviksi näyttöpäätteille.

En minäkään halua kirjastoista eroon, mutta pitkien kirjahyllyjen rivit ovat kohta historiaa. Kirjastojen täytyy muuttua säilyäkseen. Toisaalta minua kammottaa ajatus kirjastoista tapahtumakeskuksina. Minä nautin kirjastojen hiljaisuudesta ja perinteisestä kirjastojen tunnelmasta. Tuntuu tosi pahalta katsella ja kokea, kun moni kirjasto on muuttunut "eläväisemmäksi", eli niissä kailotetaan ja tehdään kaikkea muuta kuin luetaan. En halua kirjastoista mokuhelvettien ajanviettotiloja.

Boldaus minun. Itse kyllä toivon, että ne pitkät rivit säilyvät pitkään, koska mieluummin näen ne lattianeliöt käytettynä kirjahyllyille, kuin mokuhelvetin kailotukseen ja liveperformansseille varatuille erityistiloille.

Edit: Lisätään selvyyden vuoksi, että juurikin tuo boldaamani osuus on se, joka minut saa kirjastoon.

Quote from: Kokoliha on 11.01.2014, 19:21:12

Quote from: elven archer on 11.01.2014, 15:46:47

Quote from: nollatoleranssi on 11.01.2014, 14:31:26
Missään nimessä en lopettaisi kirjastoja, mutta totta kai kirjastojenkin pitäisi muuttua tekniikan mukana.

Kirjat ja lehdet siirtyvät vähitellen tablettimuotoon ja nettipainoksiksi. Tämä pitäisi huomioida kirjastoissa ja ne voisivat tarjota kirjojen ja päivälehtien näytelehtiä vuokrattaviksi näyttöpäätteille.

En minäkään halua kirjastoista eroon, mutta pitkien kirjahyllyjen rivit ovat kohta historiaa. Kirjastojen täytyy muuttua säilyäkseen. Toisaalta minua kammottaa ajatus kirjastoista tapahtumakeskuksina. Minä nautin kirjastojen hiljaisuudesta ja perinteisestä kirjastojen tunnelmasta. Tuntuu tosi pahalta katsella ja kokea, kun moni kirjasto on muuttunut "eläväisemmäksi", eli niissä kailotetaan ja tehdään kaikkea muuta kuin luetaan. En halua kirjastoista mokuhelvettien ajanviettotiloja.

Boldaus minun. Itse kyllä toivon, että ne pitkät rivit säilyvät pitkään, koska mieluummin näen ne lattianeliöt käytettynä kirjahyllyille, kuin mokuhelvetin kailotukseen ja liveperformansseille varatuille erityistiloille.

Komppaan. Suomalainen kirjasto on arvokas instituutio josta on hyötyä eritoten sellaisille, joilla ei varaa kirjojen ostamiseen ole, mutta viimeiseen pariin vuoteen ei ole tullut käytettyä kirjastopalveluja kuin varmaan pari kertaa juurikin siksi, että henkilökunnan taso on muuttunut positiivisen syrjinnän tuotoksiin ja itse kirjastoihin tullut kaikkea oheista häiritsevää kuten tuo epämääräinen trendi tehdä kirjastoista jotain nuorison hengailupaikkoja. Minä kun luulin, että nuorisotalot on jo keksitty.

Quote from: Sunt Lacrimae on 11.01.2014, 19:25:00
kirjastoihin tullut kaikkea oheista häiritsevää kuten tuo epämääräinen trendi tehdä kirjastoista jotain nuorison hengailupaikkoja. Minä kun luulin, että nuorisotalot on jo keksitty.

Onkohan tämä enempi teidän isommissa keskuksissa asuvien ongelma, minulle ei ole tuollaista ilmiötä tullut vastaan. Mutta toisaalta minä asunkin pikkukylässä, ei ole paljoa vaaraa, että kirjastosta tehtäisiin jonkinlainen monikulttuurisuuskeskus, kun ei ole sitä monikulttuurisuuttakaan. Ei täällä kyllä nuoriso kirjastossa hengaile, kyllä ne kirjastossa käyvät nuoret lukevat lehtiä ja lainaavat kirjoja.

Kamala ajatus kyllä, että kirjastosta tulisi joku hengailu- ja kohtaamispaikka, kirjastossa pitää olla rauhallista, ei siellä melskata eikä kohtailla.

Quote from: Kemolitor on 11.01.2014, 19:50:40

Quote from: Sunt Lacrimae on 11.01.2014, 19:25:00
kirjastoihin tullut kaikkea oheista häiritsevää kuten tuo epämääräinen trendi tehdä kirjastoista jotain nuorison hengailupaikkoja. Minä kun luulin, että nuorisotalot on jo keksitty.

Onkohan tämä enempi teidän isommissa keskuksissa asuvien ongelma, minulle ei ole tuollaista ilmiötä tullut vastaan. Mutta toisaalta minä asunkin pikkukylässä, ei ole paljoa vaaraa, että kirjastosta tehtäisiin jonkinlainen monikulttuurisuuskeskus, kun ei ole sitä monikulttuurisuuttakaan. Ei täällä kyllä nuoriso kirjastossa hengaile, kyllä ne kirjastossa käyvät nuoret lukevat lehtiä ja lainaavat kirjoja.

Kamala ajatus kyllä, että kirjastosta tulisi joku hengailu- ja kohtaamispaikka, kirjastossa pitää olla rauhallista, ei siellä melskata eikä kohtailla.

Joo, terveisiä pääkaupunkiseudulta. Omassa lähikirjastossa ongelma rajautuu ainoastaan nuortenosastolle ja nettikoneisiin, mutta kun se on niin pieni että ES-jonnejen mekastus kaikuu koko rakennuksessa. Isommissa kirjastoissa, tyyliin Malmi, Kannelmäki, Itäkeskus jne. meno on sitten jo jotain ihan muuta. Espoon puolella taas kirjastojohtohan on mainostanut äänekkäästi tuota monikulttuurinen nuorisotila- shaibaa.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 23:32:28
Ikiturso:
"Silti minulle tulee aika ajoin kuvaputkiähky. Sanomalehteä voi lukea keittiön pirttikaluston penkillä risti-istunnassa samalla kahvia ja voileipää nauttien. Rasvaiset sormenjäljet, leivänmurut ja kahvitipat eivät sanomalehden sivulla harmita yhtä paljon kuin tietokoneen näppäimistöllä. "

Ehdottaisin sinulle nyt ns. tablettilaitteen hankintaa. Eiköhän parin vuoden päästä tule saataville lukulaitteita, joiden kanssa voi mennä vaikka saunaan. On se tietenkin henkisesti raastavaa, kun joutuu luopumaan paperista, mutta niin siinä vaan käy.

Herra harakiri voisi oppia tavaamaan, se on ikuturso.

Vai että tietokone saunaan? Kerronko mihin saat sen tablettisi työntää. Tässä sinulle tablettia. Anonyymit kotikiusatut, kohdasta 1:50 eteenpäin.
http://yle.fi/radiosuomi/template/export/areena.jsp?clip=2091249 (http://yle.fi/radiosuomi/template/export/areena.jsp?clip=2091249)

Mihin tarvitsisisn tablettia. Puhelimeksikin ostin Samsungin Xcover 271:n. Siinä on näppäimet, joista numero 5:ssä on sormenpäälle tunniste. Tekstiviestejäkin voi kirjoittaa puhelimeen katsomatta.

Olin Nokian matkapuhelimilla yli kymmenen vuotta duunissa, ja olen kuullut käytännössä kaikki Ollilan vuotuiset visiot, kuinka ihmisten elämä muuttaa kännykän sisään. Digitaaliraha, passi, kartat, muistiot, ELÄMÄ, kaikki on kännykän sisällä tai verkossa. Vaikka itse osallistuin tuotekehitykseen, en koskaan ymmärtänyt, miksi ihmisELÄMÄ täytyisi siirtää kännykän sisään.

Tabletti voi olla edistystä, mutta maailman digitalisoituminen ei ole tervettä. Kirjat voi palaa, mutta niin se magneettimediakin muuttuu ajan mittaan kohinaksi ja mitenhän optisten medioiden muovit kestävät DVD-tiheydellä vuosia ja taas vuosia. Kirja on formaatti, joka ei tarvitse erillistä lukulaitetta. Kaikki digitaaliset formaatit tarvitsevat yhteensopivan lukulaitteen. Kun tiedontallennusmenetelmät ja -formaatit kehittyvät, on kaksi vaihtoehtoa: Joko säilyttää vanhoja lukulaitteita (jotka nekään eivät ole ikuisia) tai konvertoida vanhaa dataa jatkuvasti formaatista toiseen.

Datan määrä maailmassa kasvaa eksponentiaalisesti. Jos tämä data vaikka 30 vuoden sykleissä pitää konvertoida uuteen formaattiin, se on ihan järkyttävä työsarka, ja jossain vaiheessa se karkaa totaalisesti käsistä.

Japanissa asuessani ostin kotistereot ja "ghettoblasterin", jossa oli MD-soitin. Ostin myös kannettavan korvalappuMD:n. Ostin myös muutaman laatikollisen MD-levyjä. Ajattelin niille kopioida lainattuja CD-levyjä. MD-formaatti kesti vain muutaman vuoden, kun tuli MP3-playerit. Kotistereot laukesivat, mutta ghettoblaster ja korvalappusoitin on vielä, sekä kolmisenkymmentä MD-levyä.

C-kasettisoitin ja vinyylisoitinkin löytyy talosta vielä. Minulla on myös Super audio CD-soitin (Sonyn SACD-formaatti) ja peräti varmaan alle puolen tusinaa monikanavaisia SACD-levyjä.

Mutta nykyäänhän kaikki tungetaan pilveen ja luotetaan, että ne säilyy siellä ikuisesti. Se kuuluisa JOKU^TM kyllä pitää niistä huolen, eikä käyttäjän tarvitse tietää kenen kovalevyllä perheen valokuvat sijaitsevat, kun tietää vain virtuaaliosoitteen. Vähän kuin heittäisi kolme riisinjyvää 2000 kuution vehnäsiiloon, ja luottaisi niiden kyllä löytyvän sieltä vielä sadan vuoden päästäkin.

Minua pidettiin ihan muumiona, kun pari vuotta sitten hankin tietokoneen ja halusin siihen korppuaseman. Sopiva asema löytyi verkkokaupasta, mutta siihen sopiva välikaapeli olikin sitten haettava huollon varaosalaatikosta. Tabletit ja tallennus- ja esitysformaatit tulevat ja menevät. Painettu sana pysyy.

Jonain päivänä hommaan vielä sen piilopirtin, jossa ei ole sähköä. Sinne kun tulet käymään tablettisi kanssa ja siitä loppuu akku, niin minä otan kirjan esiin ja sytytän kynttilän.

-i-

Quote from: Noora Montonen on 10.01.2014, 22:39:32
Kirjastot on hienoja paikkoja.

Paitsi lukutaidottomalle persulle  ;D

Ajattelinpa pitää pienen puolustuspuheen naisten viihdekirjallisuudelle. Tämän romantiikkagenren yksi suosituimpia nimiä on tällä hetkellä Anneli Kivelä (oikea nimi Anne Seppälä) ja hänen Katajamäki -sarjansa. Yksittäinen sarjan kirja maksaa kirjastolle ehkä noin 20 euroa. Se lainataan mahdollisesti jopa satakunta kertaa elinkaarensa aikana. Kirjaa lukevat toki myös työttömät ja eläkeläiset, joiden jotkut katsovat olevan ainoita jotka kirjastoon ehtivät. Mutta kyllä sen saa käsiinsä myös se töissä käyvä kolmen lapsen äiti, joka töiden jälkeen piipahtaa kirjastossa. Hän vie kirjan kotiin ja tehtyään perheelleen ruokaa ehtii hän illalle ennen nukahtamistaan tavaamaan kirjaa tovin.

Kirjalla ei ole mitään suurta korkeakirjallista arvoa. Mutta silti sen lukijat kokevat sen merkitykselliseksi, se auttaa duunariäitiäkin jaksamaan töissä ja muussa arjessa paremmin. Se toimii aivan samalla tavalla kuin kunnan valaistu ulkoilureitti, jossa sielläkin kulkevat samalla polulla työttömät, eläkeläiset ja duunarit. On vaikea nähdä, mksi valaistu kuntopolku on hyvä sijoitus kunnalta, mutta romantiikkakirja huono.

Toinen, huomattavasti brutaalimpi puolustusmalli romantiikkakirjalle, on lainatilastot. Kunnallinen päättäjä on veikeä otus, se usein tykkää tuijottaa tilastoja. Jos tilastot osoittavat, että kirjastossa ei ole juuri kävijöitä tai lainauksia, niin päättäjä helposti alkaa miettimään, että onko tätä toimintaa järkevää missä määrin pitää yllä. Kirjastonhoitaja, jos on yhtään kartalla, tajuaa tämän aspektin. Hän tajuaa, että kirjastoon kannattaa ostaa myös sitä kevyempää kirjallisuutta, jotka luovat suhteessa kirjan hintaan paljon lainoja. Kun tilastot näyttävät hyvältä, on hankintamäärärahoja helpompi puolustaa. Mitä paremmin niitä pystyy puolustamaan, sen enemmän on rahaa käyttää marginaalisempaan sivistävään tietokirjallisuuteen. On rahaa ostaa Summa Theologia ja Pilot-kustantamon monet hyvät sota-aiheiset tietokirjat. Voi tykittää Beevoria ja Vihavaista hyllyt täyteen. Anneli Kivelä ja Antony Beevor ovat siis symbioosissa, kumpikin tukee toistaan. Hyvässä kirjastossa on monenlaista aineistoa sopivassa suhteessa.

Väitän nyt, että Ylöjärven kirjastossa ei romanttinen hömppä ole mitenkään yliedustettuna. Johanssonin väite ei perustu tosiasioihin, se on kirjastoa dissaavan sivistymättömän jurpon töräytys. Se olisi helpommin nieltävissä, jos johansson olisi erityisesti profiloitunut laajojen kansanpiirien liikuntamahdollisuuksien edistäjänä. Googlettelun perusteella äijä näyttäisi kuitenkin olevan puhdas lätkä-äijä, joka dumppaa verorahat jääkiekon tukemiseen.

Raivostuttavinta tässä minusta on se, että tämmöiset möläytykset vaikeuttavat asiallista kirjaston arvostelua. Täälläkin on monessa keskustelussa ruodittu sitä, miten tympeää on kun jotkut kirjastot ovat lähteneet ns. modernisoimaan toimintaansa. Tietoisesti lisätään hälyä, kokoelman sijaan keskiöön nousee nuorison hengailu ja muu säksätys.

Uutisten kommentteja selaamalla on kuitenkin tullut sellainen mielikuva, että mitenkään erityisen suurta kannatusta Johanssonin maailmankuva ei persujen parissa edusta, hyvin vähän on innokkaita puolustelevia kommentteja. Aikaisemmin jo totesin, että siinä kunnassa jossa itse olen töissä, ovat monet persut pikemminkin kirjaston ystäviä. Sääli on, että toisissa paikoissa pomomiehiksi puolueessa pääsevät tälläiset äijät.

Möläytyksistä sen verran viittaamatta kenenkään viestiin, että minä hyväksyn persulaisten suoran puheen, jota rahvaskin heittää. Poislukien varavaltuutettujen selkeät mauttomuudet, tms. Ja ne lienevät yleensä karsitut puolueesta jo lähdössä.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Tuskin on edes pieni murto-osa. Vaikka olisikin niitä ei haluta lukea ruudulta.

Jos tuntuu, että olen väärässä, kannattaa välillä käydä happihyppelyllä ja ihmisten parissa.

Quote from: ikuturso on 11.01.2014, 20:52:49
Tabletit ja tallennus- ja esitysformaatit tulevat ja menevät. Painettu sana pysyy.

Ei, vaan painettu sana on yhtä lailla pelkkä sisällön esitysformaatti, eikä lähellekään pysyvää. Kirja voi hävitä tai tuhoutua. Kaveri lainaa kirjan, eikä palauta. Kahvikuppi kaatuu kirjan päälle ja liimaa sivuja yhteen. Tulipalo tuhoaa kirjahyllyn. Digitaalisen kirjan hienous on sen helpossa monistettavuudessa: pilvessä, kiintolevyllä, avaimenperässä, mökin patjan alla. Ja se voi saada uusia esitysmuotoja, koska se ei ole sidottuna paperiseen tiiliskiveen: äänilukijat, erilaiset lukulaitteet ja aputyökalut. Esim. minä pidän suuresti lukuohjelmaan integroidusta sanakirjasta. Kun en tunnista sanaa tai löydä oikeaa merkitystä, niin täppään sormella, jolloin sanakirja aukeaa ruudulle ja tarvittaessa vaikka ääntää sanan minulle.

Quote from: Impivaaran tiikeri on 12.01.2014, 17:56:57
Tuskin on edes pieni murto-osa. Vaikka olisikin niitä ei haluta lukea ruudulta.

Jos tuntuu, että olen väärässä, kannattaa välillä käydä happihyppelyllä ja ihmisten parissa.

PappaWalk?

Quote from: ikuturso on 11.01.2014, 20:52:49
Datan määrä maailmassa kasvaa eksponentiaalisesti. Jos tämä data vaikka 30 vuoden sykleissä pitää konvertoida uuteen formaattiin, se on ihan järkyttävä työsarka, ja jossain vaiheessa se karkaa totaalisesti käsistä.

Älä nyt sälytä digitaalisen kirjan harteille kaiken datan säilyttämistä, koska eipä se perinteinen kirjakaan sitä ongelmaa ratkaise. Ei formaatista toiseen käännöstä tarvitse tehdä käsin, vaan voi ajaa vaikka kymmeniä tuhansia kirjoja eräajona. Aivan varmasti siihen löytyy tarvittaessa ohjelmat tai sellaisen voi vaikka tehdä itsekin hätätapauksessa. Tekstisisältöhän on tässä suhteessa harvinaisen ongelmatonta. Esim. EPUB käyttää XHTML:ää. Tekstimuotoisten tiedostojen konvertointi ei varmasti tule olemaan ongelma jatkossakaan.

Quote from: nimierkki on 12.01.2014, 17:37:49
Toinen, huomattavasti brutaalimpi puolustusmalli romantiikkakirjalle, on lainatilastot. Kunnallinen päättäjä on veikeä otus, se usein tykkää tuijottaa tilastoja. Jos tilastot osoittavat, että kirjastossa ei ole juuri kävijöitä tai lainauksia, niin päättäjä helposti alkaa miettimään, että onko tätä toimintaa järkevää missä määrin pitää yllä.

Olen aivan samaa mieltä kirjoituksesi kanssa muuten, mutta tämä kohta ei valittavasti taida olla enää ajan tasalla. Yleensä kun kunnalla alkaa olla rahan kanssa vähänkään tiukempaa, niin kaksi ensimmäistä säästökohdetta melkeinpä aina ovat sivukirjastot ja pienemmät koulut.

Löytyisiköhän jostakin tietoa siitä, että kuinka monta kyläkoulua ja sivukirjastoa Suomessa on lopetettu viimeisen 25 vuoden aikana. Veikkaisin että luku on molemmissa aika korkea.

Kirjastot eivät päättäjien silmissä tuota mitään eikä kunnilla ole mitään velvoitteita kirjastojensa suhteen, joten juuri kirjastojen määrärahat ovat niitä, joita aika helposti leikataan.

Quote from: elven archer on 12.01.2014, 18:12:10

Quote from: ikuturso on 11.01.2014, 20:52:49
Tabletit ja tallennus- ja esitysformaatit tulevat ja menevät. Painettu sana pysyy.

Ei, vaan painettu sana on yhtä lailla pelkkä sisällön esitysformaatti, eikä lähellekään pysyvää. Kirja voi hävitä tai tuhoutua. Kaveri lainaa kirjan, eikä palauta. Kahvikuppi kaatuu kirjan päälle ja liimaa sivuja yhteen. Tulipalo tuhoaa kirjahyllyn. Digitaalisen kirjan hienous on sen helpossa monistettavuudessa: pilvessä, kiintolevyllä, avaimenperässä, mökin patjan alla. Ja se voi saada uusia esitysmuotoja, koska se ei ole sidottuna paperiseen tiiliskiveen: äänilukijat, erilaiset lukulaitteet ja aputyökalut.

Ehkä juuri helppo monistettavuus tekee digitaalisesta tiedosta katoavaa ja ihmisistä välinpitämättömiä sen säilyttämisen suhteen. Datasta on myös helppo hankkiutua eroon, tiedostot jäävät makailemaan vanhan koneen kiintolevylle eikä kukaan näe vaivaa niiden kopioimiseksi uudelle koneelle. Kirja on sen sijaan fyysinen objekti jonka tuhoaminen on paljon vaikeampaa ja jota ei voi jättää uuteen kotiin muutettaessa jälkeensä. Tallennusformaattirumba myös tulee jatkumaan hamaan ikuisuuteen saakka, pilvipalvelutkin suljetaan joskus ja, kuten sanoin, ihmiset eivät jaksa siirtää vanhoilta kovalevyiltä, USB-tikuilta ja muilta tietoa uusiin formaatteihin. Itselläni ainakin on läjäpäin vielä jotain diskettejä ja CD-R-levyjä joista en ole ottanut dataa talteen enkä tule ottamaankaan.

Parhaiten ehkä ilmiön voi huomata, jos käyttää Pirate Bayn kaltaisia palveluita ja maku elokuvien, musiikin ja tietokonepelien suhteen ei ole tasoa "mitä pyörii Finnkinossa", "mitä tulee radiosta" ja "mitä tulee uuden pleikkarin kylkiäisinä". Kun ensimmäisiä kertoja etsin torrentteja joskus 2004, luonnollisesti vaativaan makuuni sopivia viihdetuotteita oli hyvin heikosti saatavilla. Tämä kuitenkin johtui siitä, että torrentit olivat tuore ilmiö, käyttäjiä oli vähän eikä sisältöä vielä oltu ehditty asettaa saataville. Hiljalleen kuitenkin yhä obskuurimpia elokuvia, musiikkiartisteja ja tietokonepelejä alkoi löytyä ja valikoimat alkoivat kattaa myös menneiden vuosikymmenten harvinaisuudet. Samalla huomasin ilokseni, että myös kerran ajankohtaista aineistoa, siis niitä 2004 julkaistuja pelejä, elokuvia ja musiikkia sai edelleen vuonna 2008 tai 2009. Syntyi tunne, että jos nyt poistaakin tietokoneen kovalevyltä jonkun harvinaisemman vanhan leffan tai pelin, sen saa aina uudestaan netistä.

Hiljalleen tilanne on kuitenkin muuttunut. 5 tai 10 vuotta vanhaa kamaa ei enää löydy eikä kukaan ole laittanut sitä uudestaan jakoon torrenttien kuoltua. Jotain harvinaisia taideleffoja tai kansanmusiikkiäänitteitä kyllä löytyy, mutta nekin ovat usein jonkun himoharrastajan kuukausi sitten palveluun laittamia, kolmen kuukauden päästä nekin ovat kadonneet ja tilalla on ehkä jotain muuta. Olen huomannut, että olen kadottanut kulttuuria johon olen joskus tutustunut, ilman mahdollisuutta päästä siihen enää käsiksi mitenkään. Tai siis, tietysti jos minulla olisi valtavasti resursseja ja aikaa käytettävissäni, ehkä löytäisin tuotteet ennen pitkää jostain ulkomaalaisesta divarista.

Ehkä siis juuri siksi, että kirja tai filmikela tai savikiekko on fyysinen asia joka voi tuhoutua, sitä varjellaan tuhoutumasta ja katoamasta kahta kauheammin ja se löytyy aina jostain arkistosta.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Hesan keskustaan suunnitellaan jotain hiton keskuskirjastoa, mieluummin Kukkenhaim.

Nythän näyttää olevan sellainen linja, että kirjastoista on tehty mamujen ja muiden häiriköiden kokoontumispaikkoja.

Kysypä huviksesi erään J. Halla-ahon kirjan saatavuutta. Varaudu kuitenkin siihen, että vartiointiliikkeen kaveri saattaa heittää sinut ulos.

Ainakin Järvenpään ja Tuusulan kirjastoista löytyy ihan hyllystä suoraan "Kirjoituksia uppoavasta Lännestä".

Itseasiassa se löytyy näistä kirjastoista myös.

    Taipalsaari - Heili-kirjastot
    Lemi - Heili-kirjastot
    Lappeenranta - Heili-kirjastot
    Lappeenranta (Etelä-Karjala) - Heili-kirjastot
    Parikkala - Heili-kirjastot
    Outi-kirjastot - Outi-kirjastot
    Ii - Outi-kirjastot
    Kempele - Outi-kirjastot
    Liminka - Outi-kirjastot
    Lumijoki - Outi-kirjastot
    Muhos - Outi-kirjastot
    Siikajoki - Outi-kirjastot
    Tyrnävä - Outi-kirjastot
    Vihanti - Outi-kirjastot
    Oulu - Outi-kirjastot
    Oulu (Pohjois-Pohjanmaa) - Outi-kirjastot
    Jyväskylä - Keski-kirjastot
    Laukaa - Keski-kirjastot
    Jyväskylä (Keski-Suomi) - Keski-kirjastot
    Hankasalmi - Keski-kirjastot
    Jämsä - Keski-kirjastot
    Kuhmoinen - Keski-kirjastot
    Luhanka - Keski-kirjastot
    Muurame - Keski-kirjastot
    Petäjävesi - Keski-kirjastot
    Toivakka - Keski-kirjastot
    Uurainen - Keski-kirjastot
    Äänekoski - Keski-kirjastot
    Kannonkoski - Keski-kirjastot
    Karstula - Keski-kirjastot
    Keuruu - Keski-kirjastot
    Kinnula - Keski-kirjastot
    Kivijärvi - Keski-kirjastot
    Kyyjärvi - Keski-kirjastot
    Multia - Keski-kirjastot
    Pihtipudas - Keski-kirjastot
    Saarijärvi - Keski-kirjastot
    HelMet-nätbibliotek
    HelMet-verkkokirjasto (pääkaupunkiseutu)
    Espoo
    Espoo (Uusimaa)
    Helsinki
    Vantaa
    Kauniainen
    Pääkaupunkiseutu
    Kemi
    Hamina - Kyyti-kirjastot
    Iitti - Kyyti-kirjastot
    Kotka - Kyyti-kirjastot
    Miehikkälä - Kyyti-kirjastot
    Pyhtää - Kyyti-kirjastot
    Virolahti - Kyyti-kirjastot
    Kerimäki
    Kirkes-kirjastot - Kirkes-kirjastot
    Järvenpää - Kirkes-kirjastot
    Kerava - Kirkes-kirjastot
    Tuusula - Kirkes-kirjastot
    Mäntsälä - Kirkes-kirjastot
    Jokunen-kirjastot - Jokunen-kirjastot
    Joensuu (Pohjois-Karjala) - Jokunen-kirjastot
    Joensuu - Jokunen-kirjastot
    Juuka - Jokunen-kirjastot
    Kontiolahti - Jokunen-kirjastot
    Outokumpu - Jokunen-kirjastot
    Polvijärvi - Jokunen-kirjastot
    Lukki-kirjastot - Lukki-kirjastot
    Karjalohja - Lukki-kirjastot
    Karkkila - Lukki-kirjastot
    Lohja - Lukki-kirjastot
    Nummi-Pusula - Lukki-kirjastot
    Vihti - Lukki-kirjastot
    Ratamo-kirjastot - Ratamo-kirjastot
    Hausjärvi - Ratamo-kirjastot
    Riihimäki - Ratamo-kirjastot
    Hyvinkää - Ratamo-kirjastot
    Nurmijärvi - Ratamo-kirjastot
    Kajaani - Kainet-kirjastot
    Kajaani (Kainuu) - Kainet-kirjastot
    Hyrynsalmi - Kainet-kirjastot
    Kuhmo - Kainet-kirjastot
    Paltamo - Kainet-kirjastot
    Puolanka - Kainet-kirjastot
    Ristijärvi - Kainet-kirjastot
    Suomussalmi - Kainet-kirjastot
    Rutakko-kirjastot - Rutakko-kirjastot
    Iisalmi - Rutakko-kirjastot
    Keitele - Rutakko-kirjastot
    Kiuruvesi - Rutakko-kirjastot
    Lapinlahti - Rutakko-kirjastot
    Pielavesi - Rutakko-kirjastot
    Sonkajärvi - Rutakko-kirjastot
    Varpaisjärvi - Rutakko-kirjastot
    Vieremä - Rutakko-kirjastot
    Pornainen - Porsse-kirjastot
    Pvoo - Porsse-kirjastot
    Askola - Porsse-kirjastot
    Porvoo (Uusimaa) - Porsse-kirjastot
    Sipoo - Porsse-kirjastot
    Borgå stadsbibliotek - Porsse-kirjastot
    YTY-kirjastot - YTY-kirjastot
    Alajärvi - YTY-kirjastot
    Lappajärvi - YTY-kirjastot
    Evijärvi - YTY-kirjastot
    Soini - YTY-kirjastot
    Vimpeli - YTY-kirjastot
    Perho - YTY-kirjastot
    Veteli - YTY-kirjastot
    Enonkoski
    Kouvola - Kyyti-kirjastot
    Kouvola (Kymenlaakso) - Kyyti-kirjastot
    Poliisi amk
    Vaasa
    Vaasa (Pohjanmaa)
    Vasa stadsbibliotek
    Eurajoki - Satakirjastot
    Pori - Satakirjastot
    Kiikoinen - Satakirjastot
    Köyliö - Satakirjastot
    Rauma - Satakirjastot
    Eura - Satakirjastot
    Lavia - Satakirjastot
    Kankaanpää - Satakirjastot
    Luvia - Satakirjastot
    Karvia - Satakirjastot
    Pori (Satakunta) - Satakirjastot
    Harjavalta - Satakirjastot
    Huittinen - Satakirjastot
    Kokemäki - Satakirjastot
    Nakkila - Satakirjastot
    Ulvila - Satakirjastot
    Säkylä - Satakirjastot
    Merikarvia - Satakirjastot
    Pomarkku - Satakirjastot
    Siikainen - Satakirjastot
    Satakirjastot - Satakirjastot
    Honkajoki - Satakirjastot
    Jämijärvi - Satakirjastot
    Luotsata-kirjastot
    Mikkeli - Savotta-kirjastot
    Mikkeli (Etelä-Savo) - Savotta-kirjastot
    Hirvensalmi - Savotta-kirjastot
    Heinävesi - Savotta-kirjastot
    Mäntyharju - Savotta-kirjastot
    Pertunmaa - Savotta-kirjastot
    Pieksämäki - Savotta-kirjastot
    Punkaharju - Savotta-kirjastot
    Puumala - Savotta-kirjastot
    Savonlinna - Savotta-kirjastot
    JJR-kirjastot - Savotta-kirjastot
    Joroinen, JJR-kirjasto - Savotta-kirjastot
    Juva, JJR-kirjasto - Savotta-kirjastot
    Rantasalmi, JJR-kirjasto - Savotta-kirjastot
    Sysmä
    Ruovesi - Piki-kirjastot
    Virrat - Piki-kirjastot
    Ikaalinen - Piki-kirjastot
    Tampere - Piki-kirjastot
    Akaa - Piki-kirjastot
    Tampere (Pirkanmaa) - Piki-kirjastot
    Hämeenkyrö - Piki-kirjastot
    Juupajoki - Piki-kirjastot
    Kangasala - Piki-kirjastot
    Kuhmalahti - Piki-kirjastot
    Kylmäkoski - Piki-kirjastot
    Lempäälä - Piki-kirjastot
    Mänttä-Vilppula - Piki-kirjastot
    Nokia - Piki-kirjastot
    Orivesi - Piki-kirjastot
    Pirkkala - Piki-kirjastot
    Punkalaidun - Piki-kirjastot
    Pälkäne - Piki-kirjastot
    Sastamala - Piki-kirjastot
    Urjala - Piki-kirjastot
    Valkeakoski - Piki-kirjastot
    Vesilahti - Piki-kirjastot
    Ylöjärvi - Piki-kirjastot
    Parkano - Piki-kirjastot
    Kihniö - Piki-kirjastot
    Oulun yliopiston kirjasto
    Salo - Salomo-verkkokirjasto
    Salomo-verkkokirjasto - Salomo-verkkokirjasto
    Karleby - Anders biblioteken - Anders-kirjastot
    Halsua - Anders-kirjastot
    Kokkola - Anders-kirjastot
    Kokkola (Keski-Pohjanmaa) - Anders-kirjastot
    Himanka - Anders-kirjastot
    Kannus - Anders-kirjastot
    Kaustinen - Anders-kirjastot
    Lestijärvi - Anders-kirjastot
    Toholampi - Anders-kirjastot
    Anders-kirjastot - Anders-kirjastot

    Humanistinen amk
    Helsingin yliopiston kirjastot + Erikoiskirjastot
    Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
    Museovirasto
    SKS:n kirjasto
    Metropolia amk
    Eduskunnan kirjasto
    Turun yliopiston kirjasto
    Turku kauppakorkeakoulun kirjasto
    Åbo Akademi
    Melinda - yhteistietokanta



Joten ei tässä taida hirveästi sensuuria olla... ;)

Quote from: jumppajoonas on 12.01.2014, 18:59:34
    Jyväskylä - Keski-kirjastot
    Laukaa - Keski-kirjastot
    Jyväskylä (Keski-Suomi) - Keski-kirjastot
    Hankasalmi - Keski-kirjastot
    Jämsä - Keski-kirjastot
    Kuhmoinen - Keski-kirjastot
    Luhanka - Keski-kirjastot
    Muurame - Keski-kirjastot
    Petäjävesi - Keski-kirjastot
    Toivakka - Keski-kirjastot
    Uurainen - Keski-kirjastot
    Äänekoski - Keski-kirjastot
    Kannonkoski - Keski-kirjastot
    Karstula - Keski-kirjastot
    Keuruu - Keski-kirjastot
    Kinnula - Keski-kirjastot
    Kivijärvi - Keski-kirjastot
    Kyyjärvi - Keski-kirjastot
    Multia - Keski-kirjastot
    Pihtipudas - Keski-kirjastot
    Saarijärvi - Keski-kirjastot

Mistä sinä tuon haun teit? Minusta tuntuu, että tuo hakutulos ei ole oikea. Nykyäänhän kun on näitä monen kirjaston yhteisiä tietokantoja, niin tulokset saattavat olla vähän harhaanjohtavia.

Keski-kirjastojen oman haun mukaan (https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifecycle=1&p_p_action=1&p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_mode=view&facet_queries=&search_item_no=0&search_type=solr&search_query=%28title_index%3Akirjoituksia+AND+title_index%3Auppoavasta+AND+title_index%3Al%C3%A4nnest%C3%A4%29) kyseistä teosta on näissä kirjastoissa yhteensä yksi kappale ja se on Saarijärvellä.

Quote from: JJohannes on 12.01.2014, 18:53:24
Ehkä juuri helppo monistettavuus tekee digitaalisesta tiedosta katoavaa ja ihmisistä välinpitämättömiä sen säilyttämisen suhteen.

Niin voi hyvinkin olla ja varmasti usein onkin, mutta se on sitten oma valinta.

QuoteItselläni ainakin on läjäpäin vielä jotain diskettejä ja CD-R-levyjä joista en ole ottanut dataa talteen enkä tule ottamaankaan.

Niillä ei varmaan ole sitten mitään tärkeää, mitään tarvittavaa. Jos otetaan vastaava paperinen kirja, niin sentään tilaa menee paljon vähemmän.

Quote
Olen huomannut, että olen kadottanut kulttuuria johon olen joskus tutustunut, ilman mahdollisuutta päästä siihen enää käsiksi mitenkään.

Toisaalta, jos olisit joutunut ostamaan itsellesi fyysisen kopion, niin olisitko tutustunut ollenkaan? Mutta se on tosiaan itsestä kiinni, että miten suhtautuu säilyttämiseen ja siihen, että mikä on säilyttämisen arvoista.

Quote from: Kemolitor on 12.01.2014, 19:09:06

Quote from: jumppajoonas on 12.01.2014, 18:59:34
    Jyväskylä - Keski-kirjastot
    Laukaa - Keski-kirjastot
    Jyväskylä (Keski-Suomi) - Keski-kirjastot
    Hankasalmi - Keski-kirjastot
    Jämsä - Keski-kirjastot
    Kuhmoinen - Keski-kirjastot
    Luhanka - Keski-kirjastot
    Muurame - Keski-kirjastot
    Petäjävesi - Keski-kirjastot
    Toivakka - Keski-kirjastot
    Uurainen - Keski-kirjastot
    Äänekoski - Keski-kirjastot
    Kannonkoski - Keski-kirjastot
    Karstula - Keski-kirjastot
    Keuruu - Keski-kirjastot
    Kinnula - Keski-kirjastot
    Kivijärvi - Keski-kirjastot
    Kyyjärvi - Keski-kirjastot
    Multia - Keski-kirjastot
    Pihtipudas - Keski-kirjastot
    Saarijärvi - Keski-kirjastot

Mistä sinä tuon haun teit? Minusta tuntuu, että tuo hakutulos ei ole oikea. Nykyäänhän kun on näitä monen kirjaston yhteisiä tietokantoja, niin tulokset saattavat olla vähän harhaanjohtavia.

Keski-kirjastojen oman haun mukaan (https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifecycle=1&p_p_action=1&p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_mode=view&facet_queries=&search_item_no=0&search_type=solr&search_query=%28title_index%3Akirjoituksia+AND+title_index%3Auppoavasta+AND+title_index%3Al%C3%A4nnest%C3%A4%29) kyseistä teosta on näissä kirjastoissa yhteensä yksi kappale ja se on Saarijärvellä.

Tein sen täältä       http://monihaku.kirjastot.fi/fi/      ,tekijän nimellä Jussi Halla-aho ja otin tuloksiin vain sen tuhman kirjan enkä noita kirkkoslaavin tutkimuksia..     voisiko olla että yksi kirja näkyisi usemmalla kirjastolla "yhteisenä"?

Quote from: nimierkki on 12.01.2014, 17:37:49
Ajattelinpa pitää pienen puolustuspuheen naisten viihdekirjallisuudelle. Tämän romantiikkagenren yksi suosituimpia nimiä on tällä hetkellä Anneli Kivelä (oikea nimi Anne Seppälä) ja hänen Katajamäki -sarjansa. Yksittäinen sarjan kirja maksaa kirjastolle ehkä noin 20 euroa. Se lainataan mahdollisesti jopa satakunta kertaa elinkaarensa aikana. Kirjaa lukevat toki myös työttömät ja eläkeläiset, joiden jotkut katsovat olevan ainoita jotka kirjastoon ehtivät. Mutta kyllä sen saa käsiinsä myös se töissä käyvä kolmen lapsen äiti, joka töiden jälkeen piipahtaa kirjastossa. Hän vie kirjan kotiin ja tehtyään perheelleen ruokaa ehtii hän illalle ennen nukahtamistaan tavaamaan kirjaa tovin.

Kolmen lapsen äiti pistää kirjaan varauksen niin saa sen samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin. Normaalilaatuinen kirja voi hyvin selvitä sadasta lukukerrasta.

Oma suu lähinnä. Jos ei käytä kirjaston palveluja, niitä helposti pitää turhina. Itse en katso urheilua televisiosta, ja minua ei haittaisi urheiluohjelmien siirtäminen kortin taakse maksukanaville. Urheilua telkkarista seuraavat ovat varmasti eri mieltä.

Kirjastoista puhuttaessa ei pidä unohtaa että sieltä muutakin kuin kirjoja. Netti, tulostuspalvelut, apua tiedonhakuun, musiikkia ja elokuvia, kaikkea en taida muistaakaan. Jos ei omasta kirjastosta haluttua kirjaa, lehtiä, levyä, DVDtä/blurayta tai muuta löydy, voi tehdä kaukolainan halvalla hinnalla. En ole elokuvia vuokrannut vuosiin Makuunista tms, kaikki löytyy kirjastosta.

Ainakin Oulun kirjastosta saa kahvia ja ruokaakin. Täyden palvelun talo.

Quote from: elven archer on 12.01.2014, 19:15:16

Quote from: JJohannes on 12.01.2014, 18:53:24
Itselläni ainakin on läjäpäin vielä jotain diskettejä ja CD-R-levyjä joista en ole ottanut dataa talteen enkä tule ottamaankaan.

Niillä ei varmaan ole sitten mitään tärkeää, mitään tarvittavaa. Jos otetaan vastaava paperinen kirja, niin sentään tilaa menee paljon vähemmän.

Tuskin niissä juuri onkaan, mutta en muista ja tarkistamisessa olisi iso homma. Kyllä sitä vanhojen kovalevyjen mukana ainakin on mennyt dataa jonka kadottaminen on myöhemmin harmittanut. Joskus on ajatellut, ettei jotain enää tarvitse ja joskus taas sen jonkun olemassaolon on muistanut liian myöhään.

Quote from: elven archer on 12.01.2014, 19:15:16

Quote from: JJohannes on 12.01.2014, 18:53:24
Olen huomannut, että olen kadottanut kulttuuria johon olen joskus tutustunut, ilman mahdollisuutta päästä siihen enää käsiksi mitenkään.

Toisaalta, jos olisit joutunut ostamaan itsellesi fyysisen kopion, niin olisitko tutustunut ollenkaan? Mutta se on tosiaan itsestä kiinni, että miten suhtautuu säilyttämiseen ja siihen, että mikä on säilyttämisen arvoista.

Useinkaan varmasti en, mutta olen käänteisesti hankkinut aina silloin tällöin tälläistä "uhanalaista" kulttuuria fyysisenä kopiona kun siihen on tullut mahdollisuus.

Quote from: elven archer on 12.01.2014, 18:12:10

Quote from: ikuturso on 11.01.2014, 20:52:49
Tabletit ja tallennus- ja esitysformaatit tulevat ja menevät. Painettu sana pysyy.

Ei, vaan painettu sana on yhtä lailla pelkkä sisällön esitysformaatti, eikä lähellekään pysyvää. Kirja voi hävitä tai tuhoutua. Kaveri lainaa kirjan, eikä palauta. Kahvikuppi kaatuu kirjan päälle ja liimaa sivuja yhteen. Tulipalo tuhoaa kirjahyllyn. Digitaalisen kirjan hienous on sen helpossa monistettavuudessa: pilvessä, kiintolevyllä,

Tässä on paljon sun omia käsityksiäsi. Niin on tosin monilla muillakin vastapuolella. Vertaat tässä omenia ja sitruunoita ja niin moni muukin. Se mitä sinä itse pidät tärkeänä ja myös miten itse näet tietyt ominaisuudet, kopioituvuuden jne vaikuttaa siihen miten oletat muiden kokevan näiden formaattien erot. Mutta ei se edes välttämättä kuvaa todellisuutta oikein. Sinun käsitykseksesi mukaan painettu sana on "pelkkä formaatti" mutta ei se niin yksinkertaista ole.

Molemmat kirjan muodot voi kertoa toisistaan vain osittain. Sähköinen julkaisu voi sisältää saman ajatuksen, kuviakin, jopa täydellisesti sen saman kuin kirjaformaatissa. Mutta se voi myös olla niin kalpea aavistus, ettei sähköisellä versiolla tee oikein mitään. Sama pätee toisinpäin. Lisäksi vain kokija tietää kertoa oliko eroa vai ei. Kukaan ei voi sanoa meneekö raja taskuun mahtuvassa matkaoppaassa vai karttakirjassa, vai lastenkirjan siinä ominaisuudessa, että sivut voi olla leikattu ympyräksi ja niiden paksuus on puoli senttiä. Jopa sekin, että kirja on tiiliskivi, voi itsessään käsittää olevan viesti. Siksi voi sanoa, että on yhtä monta muotoa kuin kirjaa ja yksi ipad. Ei kaikkea vain voi mallintaa.

Suhtautuisin hyvin varauksellisesti ajatukseen, että kaiken voi korvata ruutuun tuotavalla aineistolla. Mutta toiselta puolelta, näen sähköisessä jakelussa erittäin paljon hyviä mahdollisuuksia, edellyttäen ettei päättäjämme mokaa tätä omalla yksisilmäisyydellään. Ylipäänsä kirjastoa voisi kehittää hieman miettimällä ja kyllä, yhdistämällä asiota siten, että kansakunta maksaisi minimin ja saisi maksimin.

Sähköistystä ei saa käyttää keppihevosena kenenkään tahojen rahastukselle vaan se on oikeutettu vain jos sekä laatu paranee ja hinta vähenee.

Quote from: Jepulis on 13.01.2014, 02:26:33
Tässä on paljon sun omia käsityksiäsi.

Ei, vaan yksinkertaisesti kumosin väitteen "painettu sana pysyy". Ei pysy niin hyvin.

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:39:02
Kyllä PS:n kuntapoliitikko on oikeilla jäljillä, mutta ei ehkä oikeista syistä. Jos on vähänkin tajua tietotekniikan kehityksestä, niin kirjastoihin ei pitäisi investoida enää pennin latia. Ehkä jo viiden vuoden, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään ääneen, miten päättäjät olivat niin pöljiä, että investoivat kirjastorakennuksiin. Kaikki olennainen kirjallisuus on silloin digitoitu jokaisen saataville.

Hesan keskustaan suunnitellaan jotain hiton keskuskirjastoa, mieluummin Kukkenhaim.

Nythän näyttää olevan sellainen linja, että kirjastoista on tehty mamujen ja muiden häiriköiden kokoontumispaikkoja.

Kysypä huviksesi erään J. Halla-ahon kirjan saatavuutta. Varaudu kuitenkin siihen, että vartiointiliikkeen kaveri saattaa heittää sinut ulos.

Ainakin Jyväskylän keskustan kirjastossa on nyt erään Halla-ahon teos lainattavana meikäläisen "kansalaisaktivismin" ansiosta  8)

Quote from: elven archer on 12.01.2014, 18:21:07

Quote from: ikuturso on 11.01.2014, 20:52:49
Datan määrä maailmassa kasvaa eksponentiaalisesti. Jos tämä data vaikka 30 vuoden sykleissä pitää konvertoida uuteen formaattiin, se on ihan järkyttävä työsarka, ja jossain vaiheessa se karkaa totaalisesti käsistä.

Älä nyt sälytä digitaalisen kirjan harteille kaiken datan säilyttämistä, koska eipä se perinteinen kirjakaan sitä ongelmaa ratkaise. Ei formaatista toiseen käännöstä tarvitse tehdä käsin, vaan voi ajaa vaikka kymmeniä tuhansia kirjoja eräajona. Aivan varmasti siihen löytyy tarvittaessa ohjelmat tai sellaisen voi vaikka tehdä itsekin hätätapauksessa. Tekstisisältöhän on tässä suhteessa harvinaisen ongelmatonta. Esim. EPUB käyttää XHTML:ää. Tekstimuotoisten tiedostojen konvertointi ei varmasti tule olemaan ongelma jatkossakaan.

Jos katsot tarkkaan, en puhunut pelkästä mediaformaatista, vaan myös tallennuslaitteista ja formaateista. Kauanko DVD elää? Kauanko eri muistikorttiformaatit, USB-tikut ja liittymät elävät? Kuka on vastuussa sen arkistokopion säilyttämisestä ja missä formaatissa?

Siihen viittasin sillä, että kuvitellaan liikaa, että se JOKU^TM vaan ylläpitää sitä dataa jossain pilvessä, ja että mikään kerran internettiin ladattu ei sieltä koskaan katoa. Tähän sanon, että EMP. Maailman rauha on kestänyt pitkään. Aleksandrian kirjastossa oli tulipalo ja paljon korvaamatonta materiaalia katosi. Tätä on mikrofilmeillä, bitteinä ja ties missä formaateissa ympäri maailman. Näistä fraktioista alkuperäisen datan koostaminen varmaan onnistuu ainakin osittain isolla työllä, mutta hommaa siinä on. Jos nyt otetaan kaikki maailman printtidata ja konvertoidaan se digitaaliseen muotoon ja levitetään ympäri nettiä ja pilveä, niin varmaan se on hajallaan paremmassa turvassa kuin Aleksandrian kirjaston kääröt, mutta kuka sen säilymisestä ja indeksoinnista on päävastuussa?

Kirja ja valokuva luettaessa eivät tarvitse sähköä, eikä erityisiä apparaatteja. Muistiinpanojen tekeminen paperille onnistuu ilman sähköisiä apuvälineitä.

Minulla oli printtivalokuvien aikaan tapana aina silloin tällöin koostaa nippu kuvia albumeihin ja laittaa hyllyyn. Koostamattomat valokuvat ovat läjinä kaapissa. Mutta niitä voi selata nippunakin. Nyt meillä on varmaan 5 eri generaation digikameraa, joissa erilaisia muistikorttiformaatteja ja hyvin erilaisia resoluutioita ja kuvakokoja. Niillä otettuja valokuvia on kolmen eri tietokoneen kovalevyllä, muutamalla DVD:llä ja CD:llä poltettuna, sekä lukuisilla muistikorteilla.

Kun oli vain vedostettu valokuva (en kuvannut diakuvia), ei ollut ongelmaa missä formaatissa kuvat olivat. Nykyään ne voi olla kokoelmana DVD:illä tai jollain varmennetulla serverillä tai flickr:illä tms. palvelulla jossain pilvessä. Jostain kumman syystä minua ei kiinnosta työntää perhekuvia jonnekin bittiavaruuteen sen kuuluisan JOKU^TM:n palveluun, jonka sijainnista minulla ei ole tietoa ja uskoa, että ne säilyvät siellä, mikäli muistan salasanani ja se sähköpostiosoite, jonka olen palveluun laittanut pysyy nimissäni ikuisesti. (joo, olen hakemassa iki.fi-osoitetta, mutta kuinkahan ikuinen sekin on...).

Lisäksi jos kuolla kupsahdan, niin lapseni löytävät vanhat valokuvat kaapistani. Kuinkahan paljon erilaisten salasanojen taakse työnnettyä tauhkaa jää tänä päivänä perikunnilta löytämättä, kun ei välttämättä edes tiedetä mitä palveluja vainajalla on ollut. Vielä 50 vuotta sitten oli paikallispankki ja ehkä siellä tallelokero. Nykyään rahatkin voivat olla rahastoissa ja cayman-saarilla ja kirjeet ja kertomukset servereillä ja kovalevyillä salasanojen takana.

Digitalisoituminen on prosessi, joka etenee itsestään kasvavaa vauhtia. Mutta tällä hetkellä prosessi ei ole millään tavalla "hallinnassa". Sanokaa vaan muumioksi, mutta näin on.

-i-

Quote from: hakare on 10.01.2014, 21:46:34

Quote from: FlyinHighAgain on 10.01.2014, 21:40:50
Harvinaisen ääliömäinen mielipide kunnanvaltuutetulta. Kirjastot ovat monellakin tapaa yhteiskunnan sivistyksen tae, sekä tietyssä mielessä vähävaraisimmille todellinen henkireikä ja siten ehdottoman tärkeitä ja pidettävä myös ilmaisina.

No varmaan nykyään näin, mutta tarviiko siellä olla sitten niin paljon kirjoja.

No kyllä kirjastoilla on käyttöä vielä nykyäänkin.Ei tarvitse kuin yrittää lukea jotain kirjaa jollain lukulaitteella niin alat toivoa että sulla olisi siitä kirjasta se paperinen versio.Suurin osa niistä kirjoista tosin taitaa pysyä siellä hyllyssä koska ketään ei niitä kiinnosta lukea ja kaikki mielenkiintoiset on koko ajan lainassa joten on toi siinä oikeassa että kirjastojen pitäisi priorisoida vähän sitä mitä ne ostaa.

Jääpää: "Kirjastossa on liian vähän kirjoja ja liian paljon jotain muuta.
  Ja se muu maksaa. Maksettakoon se  muu jostain muusta kuin kirjaston rahoista. Ja rummutusta kirjastossa..Liikuntahalliin prkleen sateentekijät!! "

Komppaan jääpäätä!

Kirjaston pitää olla kirjasto eikä mikään huvittelu/hengaus/rukoushuone.

Kirjastot.fi:ssä hyvää itseruoskintaa:

QuoteAsiakkaat voivat olla todella tyytyväisiä perinteiseen, hiljaiseen, rauhalliseen ja eleettömään kirjastoon, mutta tämän laitoksen pyörittäminen ei silti ole omiaan tuottamaan huomiotalouden gloriaa sen työntekijöille.

RATKAISU: Kirjastolaiset kuolkoot itselleen, ottakoot ristinsä ja sitoutukoot kuuliaisesti tekemään tärkeää peruskirjastotyötä välittämättä huomiotalouden ailahtelevista tuulahduksista.

http://www.kirjastot.fi/fi-fi/foorumit/Thread.aspx?threadId=71df4cbf-8207-47dd-bbc3-818d1bfb53f6&so=1