TTL: Maahanmuuttajien työssä onnistuminen ei ole heistä itsestään kiinni
Maahanmuuttajan työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Kun työntekijät tulevat eri kulttuureista, esimiehen keskeinen tehtävä on varmistaa, että yhteistyö työntekijöiden välillä on saumatonta ja että kaikki tietävät työpaikan käytännöistä ja omasta roolistaan työpaikalla.
"Hyvän esimiestyön lisäksi maahanmuuttajan työssä pärjäämistä edistävät avoin työyhteisö, työtovereiden tuki ja hyvä perehdytys – tekijät, jotka auttavat mitä tahansa työpaikkaa menestymään", toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Kielitaidon ei tarvitse olla ongelma
Panostamalla erityisesti perehdytykseen ja työhön opastukseen päästään pitkälle. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneessa Sol Palvelut Oy:ssä suomen kieltä taitamattomien työntekijöiden perehdytykseen osallistuvat tuutorit, perehdytettävän kanssa samaa kieltä puhuvat vanhemmat työntekijät.
Kun puhutaan monikulttuurisuuden tuomista haasteista työpaikalle, nousee monille mieleen kielitaito. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.
"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kun perusvuorovaikutus toimii, kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.
http://www.talouselama.fi/uutiset/ttl+maahanmuuttajien+tyossa+onnistuminen+ei+ole+heista+itsestaan+kiinni/a2212873
http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/Sivut/default.aspx
Joopa joo. Miltä kuulostaisi: kantasuomalaisen menestyminen työpaikassa ei ole hänestä itsestä kiinni.
Taas on joku suojatyöpaikkalainen tehnyt keksinnön. Eihän mikään voi olla mamun vika. Ei kielitaidottomuus, ei työkulttuuriin sopeutumattomuus. Tuutorit, työkaverit... koko työyhteisön täytyy tuhlata aikaa pätemättömän työntekijän hyyssäämiseen! Onhan firmoilla ja veronmaksajilla rahaa suvakkien yhteiskuntakokeiluihin! >:(
QuoteKun puhutaan monikulttuurisuuden tuomista haasteista työpaikalle, nousee monille mieleen kielitaito. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.
Juu, olen tuolta siivousalalta kuullut jopa ns. suvaitsevaiselta ihmiseltä tarinoita, joiden perusteella työt ja yhteistyö saadaan sujumaan sillä tavoin, että monikulttuurinen työntekijä jättää sekä työt että yhteistyön muiden harteille. Toki kyseessä useampi yksittäistapaus, joita ei saa yleistää.
Quote from: AuggieWren on 31.10.2013, 10:42:17
QuoteKun puhutaan monikulttuurisuuden tuomista haasteista työpaikalle, nousee monille mieleen kielitaito. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.
Juu, olen tuolta siivousalalta kuullut jopa ns. suvaitsevaiselta ihmiseltä tarinoita, joiden perusteella työt ja yhteistyö saadaan sujumaan sillä tavoin, että monikulttuurinen työntekijä jättää sekä työt että yhteistyön muiden harteille. Toki kyseessä useampi yksittäistapaus, joita ei saa yleistää.
Ja kun pyramidi kaatuu, vastuu ei ole mamun, vaan suomalaisen duunit tehneen kollegan..
Toki, eihän maahanmuuttajalle voida langettaa vastuuta hänen omista tekemisistään. Hän on pieni paapottava lapsi. Eikös tämä kuulu ihan monikultturismin perussäänöihin?
QuotePanostamalla erityisesti perehdytykseen ja työhön opastukseen päästään pitkälle. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneessa Sol Palvelut Oy:ssä suomen kieltä taitamattomien työntekijöiden perehdytykseen osallistuvat tuutorit, perehdytettävän kanssa samaa kieltä puhuvat vanhemmat työntekijät.
Onko se joku ihme, jos ulkomaalaisia ei haluta palkata? Entä riippuuko se ihme rasismista? Ehkä siinä tapauksessa, että "perehdytettät" muodostavat rodun.
Siis esim. kielimuurista aiheutuvat ongelmat eivät ole maahanmuuttajasta itsestään kiinni, koska työpaikan on mahdollista sopeutua tähän ongelmaan?
Kai sen noinkin voi katsoa olevan, mutta ajatus tuntuu olevan sama kuin seuraavassa esimerkissä:
Pyörätuolipotilaan onnistuminen bussikuskin työssä ei ole hänestä itsestään kiinni, koska olisihan mahdollista valmistaa busseja, joita pyörätuolipotilaatkin voisivat ajaa.
Vahva hoivavietti ei ole hyväksi tutkijalle.
Itsestäänselvyyksiä, puppugeneroitua jargonia, valkoisen miehen taakkaa ja kalliiksi tulevaa paapomista. Mitähän hyödynnettäviä vahvuuksia kielitaidoton somali tuo työyhteisöön? Esimerkki ei ole hommavakio, vaan Yli-Kaitala on tutkinut mm. somalien ja kurdien työllistymistä.
Yli-Kaitala on myös kirjoittanut uimaoppaan nimeltä Monikulttuurinen työpaikka. Kirjan nimi itsessään haiskahtaa oksymoronilta, tai sitten sen jälkimmäisestä sanasta puuttuu etuliite tuki, suoja, tai höpöhöpö.
Tämä oli tietyllä tavalla odotettavissa. Kommunistisissa järjestelmissä kolhoosin toimivuus/toimimattomuus on kaikkien syytä. Kolhoosiin osoitettiin ihmisiä ja sitten oli kolhoosin velvollisuus saada asiat toimimaan. Vasemmistolaiset näkevät nykyiset työyhteisöt samanlaisia "tehdään yhdessä ja pidetään kivaa" paikkoina, joissa pärjää niin luku- ja kirjoitustaidoton Afrikkalainen, kuin Suomalainen Diplomi-insinööri. Afrikkalainen voi tulla istumaan pöydän ääreen ja siirtää tehtävät Suomalaiselle DI:lle. Sama palkka, samasta työajasta!
Kenenkään työssä onnistuminen ei ole vain itsestään kiinni. Miksi maahanmuuttajalla tilanne olisi toinen?
Mikä tahansa tutkimus on ilmeisesti OK, kunhan tutkimuskohde varustetaan mamu-etuliitteellä. Ennen sama päti naisiin, mikä tahansa tutkimus oli OK, kunhan siinä oli nais-etuliite. Lyömätön yhdistelmä ja tutkimusaihe tänäkin päivänä on tietysti "naismaahanmuuttaja". Tämä sanapari tutkimussuunnitelmassa varmistaa tutkimusrahoituksen, mutta se ei todellakaan varmista mitään järkeviä tutkimustuloksia.
Ja mitä tällä humpuukitutkimuksella ja sen uutisotsikolla yritetään todistaa? Pedataanko tällä jo etukäteen maahanmuuttajien työssä epäonnistumista ja asianomaisten vastuuvapautta asiassa?
Mistä näitä humpuukitutkimuksia oikein sikiää?
Quote from: Juffe on 31.10.2013, 11:04:41
Siis esim. kielimuurista aiheutuvat ongelmat eivät ole maahanmuuttajasta itsestään kiinni, koska työpaikan on mahdollista sopeutua tähän ongelmaan?
Taisi unohtua tutkimuksessa yhteiskunnan merkitys? Ei ole tarjonnut tarpeeksi koulutusta ja hoivaa, suojatyöpaikkoja ja rahaa?
Quote from: Ink Visitor on 31.10.2013, 10:30:48
"Hyvän esimiestyön lisäksi maahanmuuttajan työssä pärjäämistä edistävät avoin työyhteisö, työtovereiden tuki ja hyvä perehdytys – tekijät, jotka auttavat mitä tahansa työpaikkaa menestymään", toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Nuo tekijät ovat tuhonneet monta työpaikkaa. Ennen työt sujuivat ja kaikki olivat tyytyväisiä mutta nyt pitää väkisin kaveerata tekohymy naamalla kaikkien kanssa ja juosta kuuntelemassa jotain Himasta tai Saarista avoin työyhteisö-valmennuksissa ja joka asian tekemiseen vaaditaan konsultoinnit ja sertifikoinnit että pääsee hommiin.
Joka tapauksessa maahanmuuttajan työntekijänä onnistumiseen tietysti vaikuttaa myös erilainen kulttuuritausta ja vieras äidinkieli jotka ovat asioita, joille hän ei varsinaisesti voi mitään. Nämä asiat voivat aiheuttaa kitkaa työyhteisössä. Kuitenkin tuon epäonnistumisen syynä on juuri erilainen kulttuuritausta ja vieras äidinkieli, ei se, ettei muu työyhteisö ota näitä ominaisuuksia jatkuvasti omalla toiminnallaan huomioon kuten TTL peräänkuuluttaa. Jos se ottaisi, syntyisi uusia ongelmia. Jos työpaikalla joudutaan vaikkapa vaihtamaan työkieli englanniksi, se tietenkin vaikeuttaa kommunikaatiota ja asioiden hoitamista vaikka kaikki englantia hyvin osaisivatkin. Hyvin ei riitä, tehokkaasti työskennelläkseen sitä pitää puhua melkein kuin natiivi. Toisekseen työntekijöiden väliset suhteet pysyvät helpommin formaaleina ja etäisinä, jos yhteistä kieltä tai kulttuuria ei ole. Ongelmanratkaisu on vaikeampaa, koska ihmiset ajattelevat eri tavoin.
Tämä on tietysti työpaikkariippuvaista. Ollessani varastohommissa siellä olevat mamut pärjäsivät oikein hyvin, koska niissä töissä ei tarvinnut olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa.
Quote from: MrFinland on 31.10.2013, 11:40:39
Yli-Kaitala on myös kirjoittanut uimaoppaan nimeltä Monikulttuurinen työpaikka. Kirjan nimi itsessään haiskahtaa oksymoronilta, tai sitten sen jälkimmäisestä sanasta puuttuu etuliite tuki, suoja, tai höpöhöpö.
Yhdessäkin projektissa oli peräti 26 eri kansallisuutta ja maailman kaikki valtauskonnot edustettuina, ja jos joka jamppa/tytti ei omalta osaltaan edesauttanut sitä työyhteisöä, niin monoa tuli.
Se oli Monikulttuurinen Työpaikka jokaiselle, ja jokainen teki työaikana sitä projektia, eikä kukaan piitannut siitä mitä kukin vapaa-aikanaan teki, ellei sitten pelannut pokeria meidän porukassa.
Projektihommissa ei ole merkitystä sillä, mistä tulet ja millainen olet, vaan sillä, mitä saat aikaan, eli kaikki voivat olla kotoisin vaikka Huitsin Nevadasta, tai sitten ympäri palloa.
Monikulttuurinen työpaikka voi olla olemassa vain jonkun "tutkijan" unelmissa, tai sitten yhteiskunnan rahoittamana jossain puhdepajassa, mutta silloin niitä tuloksia ei pidä liikoja odotella.
SOL ei käy esimerkistä, niille kelpaa kuka tahansa jolla voidaan tahkota hynää, ja ne lemppaa ulos kenet tahansa jolla ei voi.
Tässä taas hyvä esimerkki siitä, kuinka mamun työllistyminen ei ole hänestä itsestään kiinni:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013103117666555_uu.shtml
Quote
Nuori nainen ei saanut töitä huivin vuoksi - Kesko kiistää
- On harmillista, kun sanotaan, että ulkomaalaisille pitäisi antaa enemmän töitä, mutta työpaikka voikin riippua näin pienestä asiasta, nainen toteaa.
Niin, se on todellakin harmillista, jos oma työllistyminen johtuu jostain noin naurettavasta asiasta kuin huivinkäytöstä. Jos se on niin pieni asia, niin mikset jätä sitä vitun huivia kotiin? Tämä on samaa sarjaa kuin se, että päättäisin pistää spagettikulhon päähäni aina työhaastatteluun mennessäni ja valitella sitä, kuinka pienistä asioista työpaikan saaminen on kiinni. Mutta niin, minun työllistyminen on toki itsestäni kiinni, mutta maahanmuuttajalta ei voida odottaa pienintäkään myönnytystä tai joustoa kyldyyrin suhteen. Jos joku afrikkalainen olisi ymmärtänyt keksiä pastafarismin, niin meillä olisi pastakulhopäisiä myyjiä, ja suvaitsevaiset hymistelisivät mielissään.
Tätä viestiä on rummutettu nyt sen verran, että varmaan jokainen suomen kielen taitoinen mamu on sisäistänyt, että työssä onnistuminen ei ole hänestä kiinni. Nyt voisi vaihtaa levyä, ja alkaa muistuttamaan, että Suomen menestys on lähtenyt mm. siitä, että työntekijät ottavat vastuun oman ruutunsa hoitamisesta kunnolla, ja pitävät mielessä koko projektinkin viemisen maaliin onnistuneesti.
Niinpä niin. Kun mamu jossakin asiassa, missä asiassa tahansa, epäonnistuu, asiaa on heti selittelemässä lauma alan "asiantuntijoita". Kun suomalainen epäonnistuu, selittäminen jää suomalaiselle itselleen.
Quote from: Ink Visitor on 31.10.2013, 10:30:48
TTL: Maahanmuuttajien työssä onnistuminen ei ole heistä itsestään kiinni
Maahanmuuttajan työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Jassåå taas yksi variaatio kuolemattomasta:
"Maahanmuuttajat sinänsä eivät ole tuoneet mitään huonoa. Toki on joitain heihin liittyviä negatiivisia ilmiöitä, mutta ne eivät olen maahanmuuttajien vaan yhteiskunnan tuottamia."
Maahanmuuttajan X ei ole maahanmuuttajasta kiinni -sketsisarjassa on päästy työssä pärjäämiseen asti. Aikaisemmissa osissa käsitelty kotoutuminen, koulutus, työn saanti. Mikään ei ole kiinni maahanmuuttajasta. Mikään.
QuoteMaahanmuuttajien työssä onnistuminen ei ole heistä itsestään kiinni
Voi perk***e :facepalm: :facepalm: Eipä tietenkään, eihän heillä ole vastuuta yhtään mistään.
Jos tarkoitus on, että tuo raportti ja uutinen on maahanmuutto- ja mamu-myönteinen, niin lopputulos on päinvastainen.
> Osoittaa yksiselitteisesti, että mamut ovat riski ja aiheuttavat valtavasti vaivaa työpaikoilla ja rasittavat firman työntekijöitä, erityisesti esimiehiä. Aikaa, rahaa ja vaivaa palaa heikosti sopeutuviin. ;) M.O.T.
QuoteMaahanmuuttajien työssä onnistuminen ei ole heistä itsestään kiinni
Suomalaisten rasismi ei ole heistä itsestään kiinni.
Heteroiden homoviha ei ole heistä itsestään kiinni.
Miesten naisviha ei ole heistä itsestään kiinni.
Meikäläisen työpaikalla on noin puolet työntekijöistä ulkomailta tulleita eikä heillä tunnu olevan kummoisempia vaikeuksia työssä onnistumisen suhteen. Japanilaiset ja korealaiset pärjää hyvin, samoin kiinalaiset, jokunen keniasta, pari nigerialaista, jenkkejä ja brittejä sekä tietysti venäläisiä. Ketään ei ole tarvinnut erityisesti tukea. Kielitaitovaatimus tietysti on, eli englannin kieltä on osattava kohtuullisesti. Eli onkohan uutisessa tarkoitettu jotain tiettyä mamuryhmää jota ei kuitenkaan ole haluttu tarkemmin määritellä? Sellainen yhdistävä tekijä taitaa kaikilla oman työpaikan ulkkiksilla olla, että ovat enempi kristinuskoisista kulttuureista. Muhamettilaisia ei ole näkynyt.
Quote from: Ink Visitor on 31.10.2013, 10:30:48
TTL: Maahanmuuttajien työssä onnistuminen ei ole heistä itsestään kiinni
Maahanmuuttajan työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Kun työntekijät tulevat eri kulttuureista, esimiehen keskeinen tehtävä on varmistaa, että yhteistyö työntekijöiden välillä on saumatonta ja että kaikki tietävät työpaikan käytännöistä ja omasta roolistaan työpaikalla.
"Hyvän esimiestyön lisäksi maahanmuuttajan työssä pärjäämistä edistävät avoin työyhteisö, työtovereiden tuki ja hyvä perehdytys – tekijät, jotka auttavat mitä tahansa työpaikkaa menestymään", toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Kielitaidon ei tarvitse olla ongelma
Panostamalla erityisesti perehdytykseen ja työhön opastukseen päästään pitkälle. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneessa Sol Palvelut Oy:ssä suomen kieltä taitamattomien työntekijöiden perehdytykseen osallistuvat tuutorit, perehdytettävän kanssa samaa kieltä puhuvat vanhemmat työntekijät.
Kun puhutaan monikulttuurisuuden tuomista haasteista työpaikalle, nousee monille mieleen kielitaito. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.
"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kun perusvuorovaikutus toimii, kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.
http://www.talouselama.fi/uutiset/ttl+maahanmuuttajien+tyossa+onnistuminen+ei+ole+heista+itsestaan+kiinni/a2212873
http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/Sivut/default.aspx
Jos teillä on yrityksessänne siivousliikkeenä SOL tai käytte SOL:in siivoamissa kaupoissa tai kauppakeskuksissa jne. niin tuette sitä että suomeen haalitaan afrikasta minimipalkkaisia siivoojia SOL:n pomputettaviksi joiden avulla suomalaiset nuoret SYRJÄYTETÄÄN sossupummeiksi.Eli afrikkalaiset siivoavat ja SOL:n omistajat kuittaavat suuremmat voitot.
Miten SOL voi kuitata suuremmat voitot kun afrikkalaisten opettaminen tekemään töitä on niin hankalaa niinkuin edellisestä uutisesta käy ilmi?
Koska SOL kuittaa kaikki mahdolliset EU-tuet mitä maahanmuuttajien työllistymisen ja monikulttuurisuuden edistämisestä voi kuitata eli EU maksaa SOL:ille rahaa että SOL palkkaa afrikkalaisia ja kouluttaa ja kurssittaa näistä työntekijöitä.
On hieno!
Oikeastaan mikään ei ole maahanmuuttajista kiinni. He vain ajelehtivat ajopuun lailla maailman myrskyissä. Ja huonosti heille kävisi ellemme heitä suojele, varjele ja pelasta myrskyn vaaroista.
Ymmärsinkös nyt siis oikein.
Maahanmuuttaja tarvitsee työpaikalla
1. Ylimääräistä panostusta esimiehiltä
2. Ylimääräistä panostusta työtovereilta
3. Ylimääräistä tukea, panostusta ja perehdytystä
Ja silloin kun maahanmuuttaja ei kuitenkaan tästä kaikesta huolimatta onnistu työtehtävissään, niin vikaa on kaikissa muissa paitsi maahanmuuttajassa.
Miksi kukaan haluaisi tämän perusteella palkata maahanmuuttajia?
Quote
Maahanmuuttajan työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Korjaus.
Maahanmuuttajia
haastateltaessa he nimeävät syntipukiksi työyhteisön eivätkä näe omassa toiminnassaan vikaa, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen
mielipidekyselystä.
Quote from: Veli Karimies on 01.11.2013, 07:24:57
Ymmärsinkös nyt siis oikein.
Maahanmuuttaja tarvitsee työpaikalla
1. Ylimääräistä panostusta esimiehiltä
2. Ylimääräistä panostusta työtovereilta
3. Ylimääräistä tukea, panostusta ja perehdytystä
Ja silloin kun maahanmuuttaja ei kuitenkaan tästä kaikesta huolimatta onnistu työtehtävissään, niin vikaa on kaikissa muissa paitsi maahanmuuttajassa.
Miksi kukaan haluaisi tämän perusteella palkata maahanmuuttajia?
Ennen kohtia 1, 2 ja 3 tarvitaan positiivista syrjintää, jotta Ibrahim saa suojatyöpaikan yhteiskunnalta. Jos työnantaja ei anna työpaikkaa mamulle, silloin kaivamme esiin rasismikortin ja kilautamme Eva Bideelle..
Vika on aina meissä jauhonaamoissa, ei koskaan mokuttajien toimesta pikkulapsen tasolle alennetulla kulttuurin rikastajalla.
Mitä tummempi iho, sen vähemmän mamulla itsellään on vastuuta omasta pärjäämisestään länsimaisessa yhteiskunnassa. Syyt ulkoistetaan kukkahattujen toimesta aina muitten niskoille. Tämä varmaan taotaan moniosaajien kaaliin jo VOK:n "tervetuloa Suomeen" kurssin alkuvaiheilla.
Quote from: Veli Karimies on 01.11.2013, 07:24:57
Ymmärsinkös nyt siis oikein.
Maahanmuuttaja tarvitsee työpaikalla
1. Ylimääräistä panostusta esimiehiltä
2. Ylimääräistä panostusta työtovereilta
3. Ylimääräistä tukea, panostusta ja perehdytystä
Senkin rasisti, luuletko että tuo riittää?
Totta kai maahanmuuttaja tarvitsee työpaikalla myös ylimääräistä panostusta asiakkailta. Asiakkaiden on siedettävä huonompaa työn laatua ja/tai tehtävä suosiolla osa työstä itse.
SOL on 20 vuotta ollut alan perseilevin firma. Ainakin isoista sellaisista. En niele suoraan sen ihania menestystarinoita koneteknikoiden onnistumisista duuneissaan. Kuten balttilaisten ja venäläisten rakennusen ja remontoinnin ammattitaito, myös siivoojilla se nousee sitä mukaa kuin alihankkijoiden työntekijöiden palkka pienenee.
Tämä asia ei kiinnosta isopalkkaisia tutkijoita, mokutuskoneistoa, TTL:ää, eikä ketään muutakaan maan paremmassa väessä. Jokainen isopalkkainen virkahenkilö haluaa säilyttää työpaikkansa.
Edit: Ketjun pohjustusjuttu kuuluu kohdallani osastoon "mille Hommassa nauroit viimeksi".
Ennen media suitsutti kielen oppimisen olevan mamujen työllistymisessä kaiken a ja o, joten tarvittaisiin lisää resursseja (rahaa), jolla antaa kielitaito mamuille. Nyt kun toimittajillekin on ruvennut valkenemaan, että kielitaito on mahdollista saada ainoastaan lujalla työllä, ollaan ruvettu puhumaan ettei kielitaito nyt niin kovin tärkeää olekaan työelämässä. Joillakin harvoilla aloilla näin ehkä onkin, mutta suurin osa töistä hankaloituu, jos kielitaitoa ei ole. Jopa tuolla siivousalalla esimiehen ja työkavereiden kanssa kommunikointi helpottuu huomattavasti, jos on yhteinen kieli. Jos olisin siivousfirman rekrytoija palkkaisin tottakai mieluummin suomen kieltä osaavan kuin sitä osaamattoman.
QuoteTTL: Maahanmuuttajien työssä onnistuminen ei ole heistä itsestään kiinni
Maahanmuuttajan työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
En yhtään ihmettele, miksi maahanmuuttajia ei haluta palkata. Jos itse olisin ottamassa henkilöitä töihin, en ottaisi mamua kuin aivan poikkeustapauksessa (yksittäistapauksessa). Turvapaikkaturistia en palkkaisi koskaan (eivätpä ne töitä kyllä pruukaa hakeakaan).
On liian suuri riski kun töihin otettava henkilö on jo lähtökohtaisesti kunnon työntekijä VAIN, jos työnantaja ja muu työyhteisö jaksaa hänen onnistumisensa puolesta uurastaa. Työhönottohaastattelukin siis pitäisi mamujen tapauksessa tehdä ennenkaikkea muulle työporukalle, ei niinkään sille työnhakijalle itselleen.
Ja senhän tietää miten rasisteja suomalaiset ovat ja kuinka rasisti etenkin itse olen, eli en edes haastattelisi mamua.
Tämä on täyttä paskaa .Ainakin itselläni , jolla kokemusta 10v. mamujen kanssa työskentelystä , johtopäätökset ovat täysin päinvastaiset .Kyllä se kielitaito on hyvin tärkeä elementti . Ilman sitä käy usein niin , että pottunokka joutuu hoitamaan sen " ma een hjyymmärra " mamun duunit omiensa ohessa.....kele.
Edit. Tämä on siis keskimääräinen otanta !
Myös sinä tarvitset perehdytystä, ei vain maahanmuuttaja
Työpaikalla maahanmuuttaja ei ole ainoa osapuoli, joka kaipaa perehdytystä. Samalla kun maahanmuuttaja perehdytetään työhönsä, on myös työyhteisön valmiutta sopeutua monikulttuurisuuteen syytä vahvistaa.
Voidaankin puhua kaksisuuntaisesta perehdyttämisestä, kertoo Monikulttuurinen työpaikka -kirja. Erilaisuus ei muodostu kompastuskiveksi, jos kulttuurien välisistä eroista ja samankaltaisuuksista puhutaan avoimesti ja työyhteisössä kunnioitetaan muita.
Mitä enemmän on erilaisuutta, sitä selkeämpiä työpaikan pelisääntöjen tulee olla.
Erityisen tärkeää on sopia käytännöistä esimerkiksi suhteessa aikaan, auktoriteetteihin, sukupuolirooleihin tai uskonnonharjoitukseen. Näitä ei välttämättä ole aiemmin tarvinnut työyhteisössä pohtia.
Esimiehen keskeinen tehtävä on varmistaa, että yhteistyö työntekijöiden välillä toimii ja että kaikki tietävät työpaikan käytännöistä ja omasta roolistaan työpaikalla. Esimerkiksi työterveyshuolto saattaa olla maahanmuuttajalle täysin vieras järjestelmänä.
Työyhteisö takaa maahanmuuttajan onnistumisen
Maahanmuuttajien tullessa suomalaisille työpaikoille erilaiset kulttuurit ja kielet sekoittuvat työyhteisöissä toisiinsa. Eroja voi olla niin aikakäsityksissä kuin kielitaidossakin.
Toisaalta taas maahanmuuttajat voivat tuoda mukanaan työpaikalle vastavuoroista oppimista: kun kulttuurit kohtaavat, monet itsestään selvät asiat voivat kyseenalaistua ja näkökulmat avartua.
Maahanmuuttajien työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
"Hyvän esimiestyön lisäksi maahanmuuttajan työssä pärjäämistä edistävät avoin työyhteisö, työtovereiden tuki ja hyvä perehdytys. Nämä ovat tekijöitä, jotka auttavat mitä tahansa työpaikkaa menestymään", toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Usein kielimuuria pidetään keskeisenä haasteena monikulttuurisilla työpaikoilla. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.
"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.
TTL:n uudella sivustolla on ohjeita ja tukea monikulttuuristen työpaikkojen koko henkilöstölle. Resurssimittarilla voit testata, missä määrin työpaikallasi otetaan huomioon monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset,
http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Myos_sina_tarvitset_perehdytysta_ei_vain_maahanmuuttaja.aspx
http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/Sivut/default.aspx
Quote from: Ink Visitor on 01.11.2013, 10:14:01
Myös sinä tarvitset perehdytystä, ei vain maahanmuuttaja
Työpaikalla maahanmuuttaja ei ole ainoa osapuoli, joka kaipaa perehdytystä. Samalla kun maahanmuuttaja perehdytetään työhönsä, on myös työyhteisön valmiutta sopeutua monikulttuurisuuteen syytä vahvistaa.
Voidaankin puhua kaksisuuntaisesta perehdyttämisestä, kertoo Monikulttuurinen työpaikka -kirja. Erilaisuus ei muodostu kompastuskiveksi, jos kulttuurien välisistä eroista ja samankaltaisuuksista puhutaan avoimesti ja työyhteisössä kunnioitetaan muita.
Mitä enemmän on erilaisuutta, sitä selkeämpiä työpaikan pelisääntöjen tulee olla.
Erityisen tärkeää on sopia käytännöistä esimerkiksi suhteessa aikaan, auktoriteetteihin, sukupuolirooleihin tai uskonnonharjoitukseen. Näitä ei välttämättä ole aiemmin tarvinnut työyhteisössä pohtia.
Esimiehen keskeinen tehtävä on varmistaa, että yhteistyö työntekijöiden välillä toimii ja että kaikki tietävät työpaikan käytännöistä ja omasta roolistaan työpaikalla. Esimerkiksi työterveyshuolto saattaa olla maahanmuuttajalle täysin vieras järjestelmänä.
Työyhteisö takaa maahanmuuttajan onnistumisen
Maahanmuuttajien tullessa suomalaisille työpaikoille erilaiset kulttuurit ja kielet sekoittuvat työyhteisöissä toisiinsa. Eroja voi olla niin aikakäsityksissä kuin kielitaidossakin.
Toisaalta taas maahanmuuttajat voivat tuoda mukanaan työpaikalle vastavuoroista oppimista: kun kulttuurit kohtaavat, monet itsestään selvät asiat voivat kyseenalaistua ja näkökulmat avartua.
Maahanmuuttajien työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
"Hyvän esimiestyön lisäksi maahanmuuttajan työssä pärjäämistä edistävät avoin työyhteisö, työtovereiden tuki ja hyvä perehdytys. Nämä ovat tekijöitä, jotka auttavat mitä tahansa työpaikkaa menestymään", toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Usein kielimuuria pidetään keskeisenä haasteena monikulttuurisilla työpaikoilla. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.
"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.
TTL:n uudella sivustolla on ohjeita ja tukea monikulttuuristen työpaikkojen koko henkilöstölle. Resurssimittarilla voit testata, missä määrin työpaikallasi otetaan huomioon monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset,
http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Myos_sina_tarvitset_perehdytysta_ei_vain_maahanmuuttaja.aspx
http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/Sivut/default.aspx
Mitenkäs se uskonnonharjoitus kuuluu työpaikalle...? Olisi nyt edes puhuttu asioista niiden oikeilla nimillä ja mainittu syyksi islam...
Quotekun kulttuurit kohtaavat, monet itsestään selvät asiat voivat kyseenalaistua
Itsellekin on monikulttuurisuuden ihanuuden myötä kyseenalaistunut työpaikallani sellaiset itsestään selvät asiat kuten: aikuisen ihmisen luku-ja kirjoitustaito , annetun työtehtävän tekeminen loppuun, "joo ymmärrän" tarkoittaakin että ei puhu sanaakaan suomea, sovittujen kellon aikojen noudattaminen jne. Esimerkkejä "monikuulttuurin" tuomista "hyödyistä" on aivan liian monta...
Quote from: Suvaitsija on 31.10.2013, 10:51:00
Toki, eihän maahanmuuttajalle voida langettaa vastuuta hänen omista tekemisistään. Hän on pieni paapottava lapsi. Eikös tämä kuulu ihan monikultturismin perussäänöihin?
Juuri näin! Mamun tunnuslausehan on seuraava:
-Mitä se mulle kuuluu, mitä mä teen.
Quote from: Suvaitsija on 31.10.2013, 10:51:00
Toki, eihän maahanmuuttajalle voida langettaa vastuuta hänen omista tekemisistään. Hän on pieni paapottava lapsi. Eikös tämä kuulu ihan monikultturismin perussäänöihin?
Näinhän se on. Ensin opetetaan kohtelemaan tummaihoisia kuin kehitysvammaisia, ja sitten kun kohdellaan tummaihoisia kuin kehitysvammaisia ollaan rasisteja.
huoh...
EDIT: typo
Maahanmuuttajien työssä onnistuminen on heistä itsestään kiinni.
Olen tuossa lähjikapssa seuraillut muutaman vuoden eksoottisen näköistä miestä. Aluksi hänen kielitaitonsa oli kerrassaan kurja, mutta vähitellen sanavarasto kasvoi (kauhistuksen kanahäkki: onko hän käynyt salaa kielikurssilla ilman kulttuuritulkkia?). Eilen hän perehdytti nuorta suomalaista myyjää lottolipukkeiden saloihin ihan selkeällä suomen kielellä.
QuoteHyvä esimiestyö ja avoin työyhteisö auttavat maahanmuuttajaa onnistumaan työssään
Maahanmuuttajan työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Kun työntekijät tulevat eri kulttuureista, esimiehen keskeinen tehtävä on varmistaa, että yhteistyö työntekijöiden välillä on saumatonta ja että kaikki tietävät työpaikan käytännöistä ja omasta roolistaan työpaikalla.
– Hyvän esimiestyön lisäksi maahanmuuttajan työssä pärjäämistä edistävät avoin työyhteisö, työtovereiden tuki ja hyvä perehdytys – tekijät, jotka auttavat mitä tahansa työpaikkaa menestymään, toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Panostamalla erityisesti perehdytykseen ja työhön opastukseen päästään pitkälle. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneessa Sol Palvelut Oy:ssä suomen kieltä taitamattomien työntekijöiden perehdytykseen osallistuvat tuutorit, perehdytettävän kanssa samaa kieltä puhuvat vanhemmat työntekijät. Myös työstä annettava säännöllinen palaute on tärkeää.
Kun puhutaan monikulttuurisuuden tuomista haasteista työpaikalle, nousee monille mieleen kielitaito. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.
– Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kun perusvuorovaikutus toimii, kieltä voi oppia myös työssä, Yli-Kaitala tähdentää.
Väärinkäsityksiä ehkäistään selkeillä pelisäännöillä
Samalla kun maahanmuuttaja perehdytetään työhönsä, työyhteisön valmiutta sopeutua monikulttuurisuuteen on syytä vahvistaa. Erilaisuus ei muodostu kompastuskiveksi, jos kulttuurien välisistä eroista ja samankaltaisuuksista puhutaan avoimesti ja yhteistyö työpaikalla perustuu toisten kunnioitukseen.
Mitä enemmän työyhteisössä on erilaisuutta, sitä selkeämpiä työpaikan pelisääntöjen tulee olla. Erityisen tärkeää on sopia käytännöistä koskien sellaisia asioita, joita työpaikalla ei ole aikaisemmin kohdattu. Eteen voi tulla esimerkiksi tilanne, jossa työntekijä toivoo voivansa olla poissa työstä normaalia vuosilomaa pidemmän ajan vieraillakseen kotimaassaan.
– Työntekijöitä kannattaa rohkaista vuorovaikutukseen, sillä sosiaalisten suhteiden kautta leviää arvokasta työyhteisöön liittyvää tietoa. Se on erityisen tärkeää työuran alkuvaiheessa olevalle, korostaa tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
– Mitä tutummiksi työtoverit käyvät, sitä paremmin he ymmärtävät toisiaan ja sitä pienempi on väärinkäsitysten mahdollisuus, hän jatkaa.
Sol Palvelut Oy:n kohdepäällikkö Sari Crnobreg muistuttaa, että omia juuriaan ja identiteettiään ei saa kadottaa, vaikka onkin tärkeää, että maahanmuuttaja sopeutuu työpaikkansa sääntöihin ja suomalaiseen elämänmenoon.
– Meillä yhdenvertaisuutta ja omia juuria korostetaan pitämällä työpaikalla "koko maailman kulttuurikalenteria". Siihen on merkitty eri maiden kansallisia juhlia. Juhlapäivänä toivottelemme kyseisestä maasta tuleville onnellista päivää, kertoo Crnobreg.
Monikulttuurisen työyhteisön tueksi on tuotettu opas ja verkkosivusto
Työterveyslaitoksen kehittämä opas Monikulttuurinen työpaikka auttaa esimiehiä johtamaan kulttuurisesti kirjavaa työyhteisöä ja muokkaamaan työpaikan käytäntöjä sellaisiksi, että ne ottavat huomioon eritaustaiset työntekijät. Opas perustuu laajamittaiseen asiantuntijatiedon koontiin ja tutkimustuloksiin.
Monikulttuuristen työpaikkojen tueksi tuotettujen verkkosivujen ohjeista hyötyy koko työpaikan henkilöstö. Osoitteesta www.ttl.fi/monikulttuurinen_tyopaikka löytyy lisäksi resurssimittari, joka testaa, missä määrin työpaikalla otetaan huomioon monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset. Resurssimittari kertoo palautteen vastaajalle heti.
Sekä oppaan että verkkosivuston materiaali on tuotettu Työsuojelurahaston rahoittamassa Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -tutkimus- ja kehityshankkeessa (2010–2013).
Työterveyslaitoksen tiedote (http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/Sivut/tiedote61_2013.aspx) 31.10.2013
QuoteResurssimittari (http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/ohjeita_ja_ideoita/resurssimittari/sivut/default.aspx)
Monikulttuuristen työpaikkojen resurssimittari testaa, kuinka työpaikallasi otetaan huomioon eri kulttuuritaustaisten tarpeet ja onko työpaikkasi käytännöissä kehitettävää. Testi antaa välittömän palautteen ja se on tarkoitettu kaikille monikulttuurisilla työpaikoilla työskenteleville.
Testin lopussa kysytään joitakin taustatietoja kuten ikä ja toimiala, yksittäisiä vastaajia ei kuitenkaan pysty tunnistamaan. Taustatietoja on tarkoitus käyttää jatkossa antamaan kuvaa esimerkiksi siitä, kuinka maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien vastaukset eroavat, ja onko vastauksissa eroja eri alojen tai alueiden välillä.
Quote
20. Laita rasti ruutuun, jos seuraavat väittämät pitävät mielestäsi paikkansa.
- Monikulttuurisuuden arvostaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen on nostettu esiin organisaation strategiassa, toimintasuunnitelmassa tai vastaavassa.
- Organisaation johto tukee monikulttuurisuutta.
21. Monikulttuurisen työyhteisön eduista on keskusteltu työpaikalla.
TLL: Hyvinvointia työstä (diaesitys) (http://www.slideshare.net/Johtamisverkosto/yli-kaitala-mothanke)
Quote"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.
Tähän asti olen elänyt siinä uskossa, että kommunikoiminen osoittelemalla kuvakortteja kuuluu vammaispalvelujen työvälineisiin.
Tosi kiva, jos tällaisia apuvälineitä tarvitseva voi tuetusti työllistyä ja saada elämäänsä lisää sisältöä.
Mutta miksi Suomessa on maahanmuuttajia, joiden töihin perehdyttämiseen tarvitaan kuvakortteja?
QuoteTyöterveyslaitoksen kehittämä opas Monikulttuurinen työpaikka auttaa esimiehiä johtamaan kulttuurisesti kirjavaa työyhteisöä ja muokkaamaan työpaikan käytäntöjä sellaisiksi, että ne ottavat huomioon eritaustaiset työntekijät
Uskaltaakohan tässä edes kysyä mitä tuolla "käytäntöjen muokkaamisella" tarkoitetaan monikulttuurisessa työpaikassa?
Quote from: starsailor on 31.10.2013, 11:44:51
Tämä oli tietyllä tavalla odotettavissa. Kommunistisissa järjestelmissä kolhoosin toimivuus/toimimattomuus on kaikkien syytä. Kolhoosiin osoitettiin ihmisiä ja sitten oli kolhoosin velvollisuus saada asiat toimimaan. Vasemmistolaiset näkevät nykyiset työyhteisöt samanlaisia "tehdään yhdessä ja pidetään kivaa" paikkoina, joissa pärjää niin luku- ja kirjoitustaidoton Afrikkalainen, kuin Suomalainen Diplomi-insinööri. Afrikkalainen voi tulla istumaan pöydän ääreen ja siirtää tehtävät Suomalaiselle DI:lle. Sama palkka, samasta työajasta!
Neuvostokansojen onnelassa Suuren isänmaallisen sodan aikaan armeijassa korkein mahti joka joukko-osastossa oli ns. poliittinen upseeri, jolla varsinainen sotilaskoulutus saattoi olla heppoinen. Sama asetelma oli myös kolhooseissa, joita johtivat puolueen miehet, joilta ei agronomin tutkintoja vaadittu (Baltic Guide 11/13). Se saattoi olla peräti rasite. Jotain samaa mätää, kun aattelee, alkaa olla suomalaisessa yhteiskunnassa ja vaikkapa työelämässä. Poliittisuus vie, muut vikisee.
QuoteVoimavarakeskeisyydellä parempia tuloksia nuoriin maahanmuuttajiin liittyvistä t&k -hankkeista
Maahanmuuttajiin liittyen on Suomessa tuotettu paljon tietoa ja maahanmuuttaja-hakusanalla löytyykin verkosta nopeasti monenlaisia tuloksia ja uutisia. Suuri osa tästä tiedosta tuntuu kuitenkin kiertävän negatiivista kehää. Tähän joukkoon kuuluvat uutiset muun muassa siitä, miten nuorten maahanmuuttajien työttömyys on ollut korkealla jo pitkään tai arvio, jonka mukaan maahanmuuttajanuorten riski syrjäytymiseen on yli viisinkertainen. Toiseen ääripäähän kuuluvaa tietoa, joka kiistäisi vallitsevat ongelmat, ei verkkohauilla helposti löydä.
Uutisten välittämät tiedot pitävät todennäköisesti paikkansa ja kertovat maahanmuuttajien hankalasta työtilanteesta. Uutisoinnin kohteena olevien nuorten kannalta ongelmaksi tulee kuitenkin tarjolla olevan tiedon ongelmakeskeisyys.
...
Negatiivisen uutisoinnin vaikutuksia työkyvylle tai terveydelle ei ole juurikaan tutkittu, mutta Työterveyslaitoksen Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) -hankkeessa pohdimme kielteistä julkisuutta nuorten työkyvyn ja tulevaisuuden uskon näkökulmista (tutustu hankkeen tavoitteisiin: www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/numat (http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/numat)). Pohdintamme tuloksena päätimme kaikessa hanketoiminnassamme kokeilla tietoista ongelmakeskeisten puhetapojen välttämistä.
...
Käytännössä voimavara- ja ratkaisukeskeinen työote tarkoitti sitä, että tutkimuksen kohderyhmä oli mukana kaikkien ratkaisujen, materiaalien ja aineistojen suunnittelussa, keruussa, tuottamisessa, editoinnissa sekä levittämisessä. Aineistoa kerättiin haastattelemalla jo työllistyneitä nuoria maahanmuuttajia, työnantajia sekä työyhteisöjä. Lisäksi järjestimme erilaisia työpajoja ja keskustelufoorumeita, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret, monikulttuuriset työpaikat sekä oppilaitosten ja terveydenhuollon edustajat tuottivat itse ratkaisuja ja sisältöjä heille suunnattuihin materiaaleihin.
Etenkin nuorten maahanmuuttajien kohdalla tämä työskentelytapa toimi.
...
Voimavarakeskeisyyteen kuului myös nuorten vahvuuksien tekeminen näkyväksi. Vahvuuksia olivat muun muassa nuorten erilaiset kielitaidot, erilaisten kulttuurien tuntemus, monien terveelliset elintavat ja vähäinen alkoholinkäyttö sekä yleinen perhekeskeisyys (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi 2012).
...
Materiaalia ja käytännön työkaluja tuotettiin runsain mitoin. Kaikki ratkaisut ja työkalut löytyvät verkosta: www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo (http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo).
...
Kokemuksemme perusteella tutkimus- ja kehittämishankkeissa kannattaa panostaa maahanmuuttajataustaisten nuorten ja asiantuntijoiden sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kun tieto nivoutuu ohjattavien kulttuuriseen ympäristöön ja kokemusmaailmaan, se kolahtaa.
Etmu (http://etmu.fi/voimavarakeskeisyydella-parempia-tuloksia-nuoriin-maahanmuuttajiin-liittyvista-t-k-hankkeista/)
.
Quote from: Iloveallpeople on 05.06.2014, 12:26:31
QuoteVoimavarakeskeisyydellä parempia tuloksia nuoriin maahanmuuttajiin liittyvistä t&k -hankkeista
...
Pohdintamme tuloksena päätimme kaikessa hanketoiminnassamme kokeilla tietoista ongelmakeskeisten puhetapojen välttämistä.
...
Etenkin nuorten maahanmuuttajien kohdalla tämä työskentelytapa toimi.
...
Voimavarakeskeisyyteen kuului myös nuorten vahvuuksien tekeminen näkyväksi. Vahvuuksia olivat muun muassa nuorten erilaiset kielitaidot, erilaisten kulttuurien tuntemus, monien terveelliset elintavat ja vähäinen alkoholinkäyttö sekä yleinen perhekeskeisyys (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi 2012).
Ainakaan tuon yhteenvedon perusteella mitään todellista näyttöä (vaikutus työllisyyteen ja syrjäytymiseen) puhe- ja työskentelytapojen muuttamisen hyödyllisyydestä ei ollut esittää. Näytöksi ei kelpaa suurempi luottamus omiin taitoihin ja työkykyyn. Paremminkin epärealistisiksi pumpatut käsitykset itsestä johtavat pettymyksiin. Jos en kelpaa, vaikka olen näin hyvä, syynä ei voi olla muu kuin rasismi.
Quote from: Iloveallpeople on 05.06.2014, 12:26:31
QuoteVoimavarakeskeisyydellä parempia tuloksia nuoriin maahanmuuttajiin liittyvistä t&k -hankkeista
Maahanmuuttajiin liittyen on Suomessa tuotettu paljon tietoa ja maahanmuuttaja-hakusanalla löytyykin verkosta nopeasti monenlaisia tuloksia ja uutisia. Suuri osa tästä tiedosta tuntuu kuitenkin kiertävän negatiivista kehää. Tähän joukkoon kuuluvat uutiset muun muassa siitä, miten nuorten maahanmuuttajien työttömyys on ollut korkealla jo pitkään tai arvio, jonka mukaan maahanmuuttajanuorten riski syrjäytymiseen on yli viisinkertainen. Toiseen ääripäähän kuuluvaa tietoa, joka kiistäisi vallitsevat ongelmat, ei verkkohauilla helposti löydä.
Maahanmuuton paradoksi:
Maahanmuuttajasta tulee välittömästi moniosaajapotentiaali ja voimavara kun hän pääsee Suomeen. Valitettavasti hänen menestystään estää suomalainen kulttuuri, työnantajat, työntekijät ja sokerina pohjalla suomalaiset jotka väitetysti ovat kaikki rasisteja. Jos nyt menestyksen esteet: suomalainen kulttuuri, työnantajat, muut työntekijät ja rasistiset suomen kansalaiset poistetaan, poistuu myös Suomi joka kuulemma on edellytys voimavarojen hyödyntämiselle.
Mitenkäs nyt tämä valtava voimavara saadaan käyttöön jos sen edellytys on päästä suomeen mutta este on suomalaiset?
QuoteVoimavarakeskeisyydellä parempia tuloksia nuoriin maahanmuuttajiin liittyvistä t&k -hankkeista
Tämän täytyy olla jonkun hommalaisen hassuttelua, eikä tosissaan kirjoitettua juttua? Eikö niin?
"Voimavarakeskeisyys" - khihihihi!1! ;D Uusi ihku mokutus-puppusana?
",,,tuu sinä hakeen voimavarakeskeisyyttä leipäs päälle!"
Eiköhän se tarkoita sitä, että mamutoiminta keskittyy voimavarojen (käyttämisen / kohdistamisen) ympärille. Eli että jonkun muun (veronmaksajan) varat täytyy keskittää mamuiluun.
Mitä muuta tuollainen puppasana voi tarkoittaa? Se on peitesana jollekin muulle.
Suomen nousu sotien jälkeen korkean osaamisen hyvinvointivaltioksi ei ollut meistä itsestämme kiinni. Maan jälleenrakennus ja monet tekniset innovaatiot tapahtuivat kuin itsestään. Kuinka järkevältä tämä kuulostaa mamuhyysareiden korvaan?
Itse työelämässä huomaa sen, että valkoihoisen täytyy olla valmis ammattilainen ja ottaa hommat haltuun käytännössä ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Miksi värillinen olisi erilaisessa asemassa? Asetelman ollessa toisin päin työhönottaja olisi samantien poliisin pahnoilla. Värillinen kyllä saa olla kielitaidoton ja ammattitaidoton sekä vaarantaa työssään mahdollisesti muiden hengen (esim.kielitaidoton sairaanhoitaja).
Afrikkaa on tuettu kymmeniä vuosia ilman kunnon parannusta mihinkään asiaan. Mamuhyysareiden mukaan Afrikka on täynnä moniosaajia koneinsinööristä lääkäreihin, joten laittaisivat oman maansa asiat ennemmin kuntoon sen sijaan, että matkustaa tänne sosiaalituen piiriin.
Quote from: pavor nocturnus on 01.11.2013, 11:02:56
Quote from: Suvaitsija on 31.10.2013, 10:51:00
Toki, eihän maahanmuuttajalle voida langettaa vastuuta hänen omista tekemisistään. Hän on pieni paapottava lapsi. Eikös tämä kuulu ihan monikultturismin perussäänöihin?
Näinhän se on. Ensin opetetaan kohtelemaan tummaihoisia kuin kehitysvammaisia, ja sitten kun kohdellaan tummaihoisia kuin kehitysvammaisia ollaan rasisteja.
huoh...
EDIT: typo
Maahanmuuttajia tarvitaan tekemään paskaduunit lähes ilmaiseksi ja muutama mamu o
Quote from: Werner.M on 06.06.2014, 23:43:08
Suomen nousu sotien jälkeen korkean osaamisen hyvinvointivaltioksi ei ollut meistä itsestämme kiinni. Maan jälleenrakennus ja monet tekniset innovaatiot tapahtuivat kuin itsestään. Kuinka järkevältä tämä kuulostaa mamuhyysareiden korvaan?
Itse työelämässä huomaa sen, että valkoihoisen täytyy olla valmis ammattilainen ja ottaa hommat haltuun käytännössä ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Miksi värillinen olisi erilaisessa asemassa? Asetelman ollessa toisin päin työhönottaja olisi samantien poliisin pahnoilla. Värillinen kyllä saa olla kielitaidoton ja ammattitaidoton sekä vaarantaa työssään mahdollisesti muiden hengen (esim.kielitaidoton sairaanhoitaja).
Afrikkaa on tuettu kymmeniä vuosia ilman kunnon parannusta mihinkään asiaan. Mamuhyysareiden mukaan Afrikka on täynnä moniosaajia koneinsinööristä lääkäreihin, joten laittaisivat oman maansa asiat ennemmin kuntoon sen sijaan, että matkustaa tänne sosiaalituen piiriin.
Eiväthän mamut ole sosiaalituen piirissä, heitähän tarvitaan tänne työvoimapulaa paikkaamaan ja kaiken huipuksi he vielä tuovat Suomelle rahaa. Ilman maahanmuuttajia Suomi kaatuisi.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013061817164759_uu.shtml
HS: Maahanmuuttajista taloudellista hyötyä Suomelle
Tiistai 18.6.2013 klo 05.04
Suomi jää taloudellisesti maahanmuuttajista plussan puolelle.
..........Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenman pitää tulosta odotettuna. Stenman kertoo Helsingin Sanomille, että maahanmuuttajat ovat kantaväestöön verrattuina nuoria, joten sosiaali- ja terveysmenot ovat kantaväestöön verrattuina pienet.
Lähde: Helsingin Sanomat (Iltalehti)
Mitenkähän on yh-äitien kohdalla?
Voihan voimavarakeskeisyys! :D Hauskin sana pitkään aikaan.
Kuulin 20 vuotiaalta siivoja pottunokalta että hänen työnantaja oli ihmetellyt hitautta siivoamisessa verrattuna maahanmuuttajaan jota oli tuuraamassa. Tätä ihmetteli pottunokka itsekkin koska mielestään siivosi kokoaika sata lasissa. Kunnes toinen työkaveri kertoi maahanmuuttajan tulevan kaksi tuntia aikaisemmin työpaikalle palkatta. Niinkuin arvata saattaa, tämä maahanmuuttaja on aasiasta.
Pottunokka on muuten kortistossa nykyään.
Rikkauskeskeisyydestä ei vielä rohjettane maahanmuuttajien yhteydessä puhua, vaikka sitähän se on, rik... rakkautta rakkautta vaan...
Jonkinlainen ig-nobel pitäsi myöntää näille uudispeitesanaistajille.
Quote from: Sepi on 07.06.2014, 02:05:47
palkatta. Niinkuin arvata saattaa, tämä maahanmuuttaja on aasiasta.
Onko Afganistanista, Irakista vai kenties Syyriasta?
Quote from: Uuno Nuivanen on 05.06.2014, 14:46:43
"Voimavarakeskeisyys" - khihihihi!1! ;D Uusi ihku mokutus-puppusana?
Tyypillistä mitään tarkoittamatonta mokujargonia. Kuulostaa kyllä äkkiseltään ainakin rahvaan korvissa hyvinkin vakuuttavalta, ja sehän tuon tarkoitus tietty on.
*ituttaa vaan että jotkut saavat tuon roskan suoltamisesta reilua palkkaa.
Quote from: Mangustin on 12.11.2013, 15:49:38
Quote"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.
Tähän asti olen elänyt siinä uskossa, että kommunikoiminen osoittelemalla kuvakortteja kuuluu vammaispalvelujen työvälineisiin.
Tosi kiva, jos tällaisia apuvälineitä tarvitseva voi tuetusti työllistyä ja saada elämäänsä lisää sisältöä.
Mutta miksi Suomessa on maahanmuuttajia, joiden töihin perehdyttämiseen tarvitaan kuvakortteja?
Alexander Stubbin vaimohan opiskeli ensin ruotsinkielen ja nyt on ilmeisesti opetellut suomeakin vaikka aikaisemmin sanoi että Suomessa pärjää hyvin ruotsilla. Voi olla että Suzanne Stubbin työpaikalla kansainvälisessä lakitoimistossa on tämän haastattelun jälkeen otettu kuvakortit käyttöön.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/01/29624
Quote from: hemppa11 on 27.06.2014, 21:11:51
Quote from: Mangustin on 12.11.2013, 15:49:38
Quote"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.
Tähän asti olen elänyt siinä uskossa, että kommunikoiminen osoittelemalla kuvakortteja kuuluu vammaispalvelujen työvälineisiin.
Tosi kiva, jos tällaisia apuvälineitä tarvitseva voi tuetusti työllistyä ja saada elämäänsä lisää sisältöä.
Mutta miksi Suomessa on maahanmuuttajia, joiden töihin perehdyttämiseen tarvitaan kuvakortteja?
Alexander Stubbin vaimohan opiskeli ensin ruotsinkielen ja nyt on ilmeisesti opetellut suomeakin vaikka aikaisemmin sanoi että Suomessa pärjää hyvin ruotsilla. Voi olla että Suzanne Stubbin työpaikalla kansainvälisessä lakitoimistossa on tämän haastattelun jälkeen otettu kuvakortit käyttöön.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/01/29624
Heh... Suomen Kuvalehti 3.4.2014: Suzanne Innes-Stubb Sanoma Groupin kilpailuasioista vastaavaksi lakimieheksi (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/suzanne-innes-stubb-sanoma-groupin-johtajaksi/) Oikein moniosaaja? ;D
Ei hlvtti kuvakortteja. Hitto että naurattaa!!!
Quote from: Ink Visitor on 31.10.2013, 10:30:48.. Kun puhutaan monikulttuurisuuden tuomista haasteista työpaikalle, nousee monille mieleen kielitaito. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan. ..
Mitä on ammattitaito? Halu tehdä töitä?
Noin varmasti – kielitaito ei ole mikään este - voi olla siinä tilanteessa, jossa työntekijä on raudankova ammattilainen, eikä mikään työssä oppija tai jos silloin on käytettävissä yhteisen kielen omaavaa kokeneempaa tuutoria. Aina niin ei ole.
Mitä tulee kieleen, niin eihän yhteinen kieli ole mikään tae siitä, että työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan – vaikka se sitä helpottava tekijä olisikin. Suomessa on varmaan tuhansia ja tuhansia yrityksiä, joissa homma ei vain toimi ihanteellisesti, siitä huolimatta.
Sellaiset lienee oikeasti hyvin harvassa, joissa homma oikeasti toimii.
Quote from: Haplotaxida on 28.06.2014, 14:14:24
Quote from: Ink Visitor on 31.10.2013, 10:30:48.. Kun puhutaan monikulttuurisuuden tuomista haasteista työpaikalle, nousee monille mieleen kielitaito. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan. ..
Mitä on ammattitaito? Halu tehdä töitä?
Ammattitaito on se tehtävää vastaava kokemus siellä työhistoriassa.
Quote from: Haplotaxida on 28.06.2014, 14:14:24
Mitä tulee kieleen, niin eihän yhteinen kieli ole mikään tae siitä, että työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan – vaikka se sitä helpottava tekijä olisikin. Suomessa on varmaan tuhansia ja tuhansia yrityksiä, joissa homma ei vain toimi ihanteellisesti, siitä huolimatta.
Työ, yhteistyö ja kieli ovat toissijaisia, jos työ ei ole tuottavaa.
oli niin tai näin on syy aina suomalaisen
Quote from: rölli2 on 28.06.2014, 17:01:11
oli niin tai näin on syy aina suomalaisen
Valkoisen miehen taakka. Respect.
Quote from: vade_w on 27.06.2014, 21:44:13
Ei hlvtti kuvakortteja. Hitto että naurattaa!!!
Turha sinänsä nauraa. Olin muutama vuosi sitten finskin cateringissa käymässä ja siellä oli töissä lattiatasolla suomalaisia vain parissa hommassa jossa piti osata lukea ja leipomossa jossa tarvitaan myös osaamista. Kaikki muut tehtävät hoitivat etupäässä täysin
varsinaiset ja juurikin tuollaisten kuvakorttien ohjeilla. Kolmioleivän tekeminen kirjallisella muutaman rivin ohjeella olisi rasismia koneinsinöörille.
Sitten on nämä perinteiset mäkkärit joissa toimitaan sanoin.
Joo en tuomitse kuvakorttien käyttöä ja ehdottomasti parempi että
varsinaiset tekevät töitä kun se etteivät he sitä tee. Tämmöinen vaan kertoo siitä millaista porukkaa tänne parhaimmillaan on Afrikasta tulossa. Heikoimmilla sitten seinäännojaajia, älläähfanaatikkoja ja rikollisia.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 28.06.2014, 18:11:49
Turha sinänsä nauraa. Olin muutama vuosi sitten finskin cateringissa käymässä ja siellä oli töissä lattiatasolla suomalaisia vain parissa hommassa jossa piti osata lukea ja leipomossa jossa tarvitaan myös osaamista. Kaikki muut tehtävät hoitivat etupäässä täysin varsinaiset ja juurikin tuollaisten kuvakorttien ohjeilla. Kolmioleivän tekeminen kirjallisella muutaman rivin ohjeella olisi rasismia koneinsinöörille.
[...]
Eikös finskin catering ollut saneerausuhan alla muutama vuosi takaperin? Ulkoistettiin osittain tms.?
EDIT:http://yle.fi/uutiset/finnair_myi_catering-yhtionsa_saksaan/7113372 (http://yle.fi/uutiset/finnair_myi_catering-yhtionsa_saksaan/7113372) Finnair myi koko toiminnot tämän vuoden helmikuussa. Eli palkkoja poljettiin palkkaamalla kielitaidottomia ja osaamattomia mutta se ei riittänyt, joten myytiin koko tunkki. Eikä muuten tälläkään hetkellä ole tilanne parantunut lyödäänkö vetoa? Millähän tessillä nykyään tekevät töitä firmassa?