Monet muistavat tutkija Inari Sakin ja hänen pyrkimyksensä osoittaa, että näyttämällä oman maan historia häpeällisessä valossa ihmiset saadaan myötämielisemmiksi maahanmuutolle.
Mtv3:n sivuilla (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1746191/tutkija-suomalaisten-sotajulmuudet-tutkimatta)
naistutkimuksen emerita professori Kaija Heikkinen väittää seuraavaa:
QuoteSuomalaisten tekemät vankien ampumiset, ruumiiden häpäisyt, raiskaukset, marginalisoidut miehet ja poliittisten vankien kohtalo rintamalla ovat asioita, joita ei ole vielä tutkittu toisin kuin esimerkiksi Saksassa.
Sattumalta lauantaina 27.4. vietettiin kansallista veteraanipäivää.
Tässä kuva (http://www.yrttimaa.fi/?p=4375) emerita professorista.
Ei kuitenkaan löytänyt yhtä esimerkkitapausta?
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 29.04.2013, 07:27:53
Ei kuitenkaan löytänyt yhtä esimerkkitapausta?
Kysehän on naistutkimuksen professorista. Niillä kyvyilla tehtävä on jotakuinkin mahdoton. Tällaiset (http://partisaanit.blogs.fi/) tapahtumat eivät
tutkiskelijaa ilmeisestikkään kiinnosta.
Kun moniäänisyys onkin hyvä juttu, kysyisin itse aiheesta myös esim. sotahistorian tai ylipäänsä historian alan professorilta. Niillä saattaisi olla jotain asiaan liittyvää tietoa.
Quote from: Snuiva on 29.04.2013, 07:37:06
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 29.04.2013, 07:27:53
Ei kuitenkaan löytänyt yhtä esimerkkitapausta?
Kysehän on naistutkimuksen professorista. Niillä kyvyilla tehtävä on jotakuinkin mahdoton. Tällaiset (http://partisaanit.blogs.fi/) tapahtumat eivät tutkiskelijaa ilmeisestikkään kiinnosta.
Ach, Erkkilän kirja. Erittäin asiallinen tutkimus. Suosittelen. Eli siis, Veikko Erkkilä, Viimeinen aamu: neuvostopartisaanien vaietut jäljet, Otava, 2011 ISBN 978-951-1-25025-8
Tämäkin hutkija taitaa olla Suur-Suomi-uskovaisien jälkeläisiä kun onnistuu olemaan löytämättä sitä ilmeisintä sontakasaa ja keskittyy kauhistelemaan sellaista, mikä oli tuolloin normaalia toimintaa sodissa.
Tiedostavien piirien toiminnan tutkiminen ylipäätään on harvinaista tässä maassa, koska historian tutkiminen on jätetty niille.
On aivan selvä että kun elää ja imee tietonsa häpeäyliopistossa vaikuttavien desanttidosenttien tai kommariyliopistossa vaikuttavien historianvääristelijprofessorien vaikutuksen alaisena, koko käsitys oikeasta ja väärästä, Suomesta ja muusta maailmasta, vääristyy. Meillä on valitettavasti kokonaisia tiedekuntia jotka ovat sitoutuneet poliittiseen oppiin ilman vankkaa näyttöä muusta kuin tekijöiden poliittisista tahtotiloista. Nämä sinänsä harmittomat ihmiset aina välillä astuvat esiin esittäen akateemiset tuotoksensa samalla ilolla ja riemulla kuin millä pieni lapsi onnistuun kovan yrityksen jälkeen tekemään kakkansa pottaan. Ja jos yleisö ei varauksettomasti osoita suosiotaan, tämä akateeminen, anteeksi vaan kielikuva, sontaväki, pettyy suunnattomasti. Pettyy, suuttuu ja valittaa yleisön vihapuheesta ja negatiivisesta ilmapiiristä joka ei tue heidän poliitisoitunutta tutkimustaan.
Historia on erittäin helppo kohde vääristelylle ja valehtelemiselle. Esim neuvostopropaganda on reilumpaa ja mielenkiintoisempaa koska siinä ei ole vihervasemmistolaiselle suomalaistutkijalle ominaista itsepetoksellista elementtiä.
Mm Berliinin massaraiskaaminen 1945 ja ryöstö ovat sellaisia tekoja jotka mittasuhteiltaan ja kokoluokaltaan menevät vasemmistolaisilta historianvääristelijöiltä täysin ohi. Meidän voi olla vaikea ymmärtää millaiset massaraiskaamiset tapahtuvat kaupungissa jonka naispuolisesta väestöstä raiskataan n 80 %. Siis ihan oikeasti raiskataan jopa vanhat mummot näiden yllätykseksi. Koska tällainen tapaus on ihan oikea ja ihan oikeasti dokumentoitu ja yksi syy miksi ihmisten kannatti vastustaa neuvostomiehitystä loppuun saakka, kommunistihistorian tulkitsijalle tulee luonnollisesti vastareaktio ja tarve petkuttaa. Erityisesti itseään. Koska uskotaan vahvasti vasemmistolaiseen ideologiaan niin on pakko löytää maailmansodan raaistaman puna-armeijan toimille Suomalainen selitys. Siinä ei tosiasioita tai tapauksia kaivata kun suomalaisen poliittisen tutkimuksen tekijä haluaa löytää puna-armeijan toimille selityksen ja ymmärrettävän kontekstin.
Historia on siitä mielenkiintoinen aihe että kun ihminen riittävästi kaivaa mitä tahansa propagandamateriaalia totuudesta piitaamatta, niin aina lopulta löytyy se minkä etsijä on halunnut "löytää". Totta tai ei, kommari- tai häpeäyliopistollisessa maailmassa se ei ole edes tärkeää. Tärkeää että se tukee laitosten poliittista totuutta. Desanttidosenttien ja poliittisten propagandaprofessorien maailmankuva ohittaa tarpeen historialliseen tarkkuuteen ja asianmukaisuuteen.
Olen käsityksessä, että on tutkittu. Ehkä jäsen Jussi Jalonen osaa kertoa.
Eikä tuota vihamummoa kiinnosta *askan vertaa itse asia, kunhan haluaa päästä syyllistämään sopivaa syyllistä. Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen. En koe syyllisyyttä suomalaisten sotilaiden julmuuksista, koska sota on julmaa ja ratsuväki raakaa joka tapauksessa. Millekään taholle emme ole eurosentin killinkiä, anteeksipyyntöä tai mitään muutakaan tämän perusteella velkaa. Aivan vastaavasti esim. kolonialismi.
Yhden arvion mukaan 90 000 ensimmäisenä voitonpäivänä berliinissä ja tätä jatkui kaksi viikkoa putkeen.
Itse näkisin mielelläni tutkittavan myös sotien jälkeen neuvostorähmällään olleiden törkeydet. Niissä kun piisaisi pengottavaa.
Berliinin massaraiskaaminen ja ryöstö ovat hyvin mielenkiintoisia ilmiöitä vasemmistolaisen yhteiskuntajärjestyksen historiassa. Ne osoittivat että voittonsa hetkellä kommunisti päästää irti todellisen ihmisvihamielisen luonteensa kun voi tehdä sen pidäkkeettömästi.
Kaikissa armeijoissa ja kaikissa sodissa on tapahtunut raiskauksia, murhia ja ryöstöjä. Nämä ovat väistämättömiä ilmiöitä kun moraali ja käsitys oikeasta ja väärästä vääristyy. Mutta kaikissa muissa paitsi sosialistiarmeijoissa, kyseessä ovat poikkeusilmiöt, äärimmäiset tai seonneet yksilöt tai yksiköt jotka ovat hetkellisesti menettäneet kokonaan hierarkian ja tolkun. Suomen pienen armeijan kohdalla ei yksinkertaisesti ollut varaa hierarkian ja tolkun menetyksiin koska marginaali jolla armeija toimi oli niin pieni että mihinkään ohjattuun ryöstelyyn tai tolkuttomuuteen ei olisi ollut varaa koska neuvostoarmeija rankaisi heti ja kovasti hötkyilystä. Pahimpia tolkuttomuuksia oli itäkarjalan valtauksen yhteydessä valloitetut viinasäiliöt jotka hajottivat kokonaiset osastot hetkessä juopottelevaksi laumaksi ilman mitään hallintaa. Mikäli neuvostoliitto olisi ollut hereillä, se olisi vastahyökkäyksellä lakaissut humalaiset kuleksimasta.
Berliinin massaraiskaaminen osoitti että kommunistien johtamassa puna-armeijassa kyse olikin järjestäytyneestä ja järjestelmällisestä sotarikoksesta jollaisia ei oltu nähty muutamaan sataan vuoteen. Sillä onhan ollut satoja vuosia sitten käsite kaupungin hävitys. Tästä oli vain luovuttu lännessä sen väkivaltaisuuden ja raakuuden vuoksi. On mielenkiintoista havaita kuinka näppärästi poliittinen historiantutkija ohittaa koko järjestelmällisen sotarikoksen joka oli itseasiassa niin hirvittävä että eräät VENÄLÄISET sotilaatkin alkoivat tuntea kuvotusta NEUVOSTOARMEIJAN tekemisiä kohtaan. Voidaan sanoa Neuvostoliitto ja sosialistit hävisivät kylmän sodan euroopassa Berliinin voitonjuhlissaan 1945 ja varmistivat tappionsa saartamalla kertaalleen raiskaamansa 1948. Molemmat ilmiöitä jotka ylittävät suomalaisen poliittisesti sitoutuneen yliopistohistoriantutkimuksen käsitys- ja tulkintakyvyn.
Mitä muuta voi odottaa vasuritantalta?
Quote22.10.2012
Ehdokkuus- marko
Marko Niemi on erinomainen lisä Vasemmistoliiton taitavien ja elämää ymmärtävien kunnasvaaliehdokkaiden joukkoon. Marko on Hankoa ja hankolaisia hyvin tunteva; hän on perillä Hangon menneisyydestä, nykyhetkestä ja hänellä on visioita Hangon tulevaisuudesta. Hangon rantakallioiden räjäyttäminen, puiden nirhaaminen parkkipaikkojen tieltä ja kauniiden rantojen tuhoaminen hotellibisneksen voitoiksi ei siihen kuulu. Suvaitsevaisuuden aktiivisena kannattajana hänellä on myös luonteva suhtautuminen kaksikielisyyteen. Markon suvussa ja lähipiirissä on sekä ruotsin- että suomenkielisiä, siis kaksikielisiä, eikä kieli ole Markolle koskaan ollut ongelma. Periaatteittensa mukaisesti hän on organisoimassa ja osallistuu mielellään tilaisuuksiin, joissa käytetään molempia kieliä, kuten tapahtui Hanko-päivien runotapahtumassa.
Marko Niemi on todella sitä, mitä Hanko tarvitsee.
Entinen joensuulainen, nykyinen hankolainen
Kaija Heikkinen, prof. emerita.
http://hanko.vas.fi/ajankohtaistaaktuellt/
lihavoinnit omia
Ihmettelen miten moni on ottanut nokkiinsa koko teemasta, ei pitäisi olla mitään syytä.
Aihetta toisaalta on tutkittu eikä siitä ole vaiettu, joten professori on spede ja professorille on syytä nauraa. Noin ylipäänsä siitä sodasta ei juuri ole jätetty kiveä kääntämättä vaan sitä on tutkittu ihan täsmälleen joka kulmaltaan.
kun aletaan tutkia sotien salaisuuksia, niin tutkitaan sitten kunnoilla. On selviä viitteitä, että natsirikollisia karkasi erään paikakunnan kautta suomen kautta maailmalle. Tässä ei ole takana valtiojohto, mutta kun tutkii tarkemmin, niin sieltä saataa löytyä viitteitä eräistä vaikutusvaltaisten suåmenruåtsalaisten sukujen tekemisistä, kun he auttoivat entisiä Saksalaisia ja Itävaltalaisia bisnestuttaviaan välttämään liittoutuneiden sotaoikeudenkäynnit. viimeisin varmistettu retki tapahtui 1945 touko- ja kesäkuussa: Tällöin kaksi sukellusvenettä olisi kuljettanut saksalaisia Närpiön Blaxnäsiin. Viivyttyään Närpiössä muutamia päiviä piilopaikoissa, heidät olisi kuljetettu kalastusveneillä Ruotsiin, josta heidän pakonsa jatkui tuntemattomaan päämäärään, mm. Etelä-Amerikkaan.Itse en uskalla, eikä myöskään linkkinä olevan nettisivujen tekijä ole uskaltanut edes vihjata keitä Saksasta pakenijat olivat, mutta eihän tutkivaa journalismia pitäisi mikään pysäyttää.....
Eli puskiii, vallan vahtikoirat, vai alatteko pelätä työpaikkojenne ja apurahojenne puolesta?
http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
PS. Artikkeli on hieman "sekava", eli kirjoitaja lienee sensuroinut alkuperäistä tekstiä oikein urakalla, mutta kyllä asiasta selvän saa. Jutusta on olemassa kirjallistakin aineistoa, mutta olen hukannut "viitteet". kirjoitan ne tänne, jahka löydän ne.
En minä ainakaan ole havainnut että kukaan muu kuin "vihapostista nokkaantunut yliopistotutkija yleisradiossa" joka on saanut tutkimuksensa seurauksena viestejä jotka eivät olleet sitä mitä tutkija on odottanut. Ja nyt ovat saaneet "tutkijan vetäytymään julkisuudesta" ja kieltäytyvän "esiintymästä omalla nimellään". Nämä ns "tutkijat" ovat juuri niitä ihmisiä jotka esittävät väittämän joka on poliittinen ja ryhtyvät etsimään tukea historiasta tälle poliittiselle väittämälle. Ja jos eivät löydä niin se ei ole heille mikään syy arvioida tekemisiään.
Jos meillä on suomalainen tutkija häpeä- tai kommariyliopistosta joka antaa ymmärtää että suomalainen sotaveteraani on raiskaaja-ryöstäjä-murhaaja, ja saa siitä vastineen jossa tutkija ei saa ylistystä ja kiitosta tutkimuksestaan, niin empä voi sanoa muita nokkaantuneita havainneeni kuin nämä vihapuheesta tikun tehneet tutkija-syyttäjät. Heille sota on politiikkansa jatkumo. He eivät kykene arvioimaan ja tutkimaan sotaa ilmiönä ja asiana. On mahdollista että tämän kyvyttömyyden takana on joku henkilö- tai sukuhistoriaan liittyvä kokemus mikä saa heidät näkemään tutkimuksensa kohteen osana poliittista ja henkilökohtaista puhdistuskokemusta jolloin tosiasiat ja yksityiskohdat saavat väistyä mielipiteiden ja näkemysten tieltä.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 29.04.2013, 07:55:48
Yhden arvion mukaan 90 000 ensimmäisenä voitonpäivänä berliinissä ja tätä jatkui kaksi viikkoa putkeen.
Itse näkisin mielelläni tutkittavan myös sotien jälkeen neuvostorähmällään olleiden törkeydet. Niissä kun piisaisi pengottavaa.
Eikös neuvostojoukot saaneet ns "vapaat kädet" 3pv:ksi kun valloittivat berliinin eli ryöstelyä,murhaamista,raiskaamista yms?.
Yllättäen tota ei ole suomennettu.
http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_war_crimes
Quote from: gloaming on 29.04.2013, 07:55:10
Olen käsityksessä, että on tutkittu. Ehkä jäsen Jussi Jalonen osaa kertoa.
Emeriitta voisi kehottaa Jalosta ja muita, joille maksetaan jo nyt tonneja kuussa veronmaksajien rahoja.
Suomen rintamalla puna-armeijalaiset söivät tovereitaan. Olosuhteet olivat ankarat puolin ja toisin. Suomalaisten sotavankien olot eivät myöskään olleet ihanteelliset neuvostomaassa Siperiassa. Mua ei lämmitä, että vain yksi osapuoli hutkii asioita ja kenties odottaa, että jengi vetäisi itsensä hirteen. Jo 60-luvulla oikeassa olijat vaativat veteraaneja vetämään itsensä kiikkuun, koska olivat huvikseen uhmanneet Stalinin rauhanarmeijaa.
Se, mitä pitäisi tutkia, on Suomen sisällissodan vaikutukset ja mikä tarpeellisinta, jättää sen jälkeen maasta isäntä-alistettu -mentaliteetti unholaan. Maamme mätänee sisältä nyt jo kovaa vauhtia siksi, että on loputtomasti olemassa ihmisiä, joille tärkeintä on maanmiehen nujertaminen. Tutkijat sortuvat myös juuri tähän. Ihan kuin työpaikoilla, kaduilla, kirkoissa, virastoissa, jne. sitä ei jo muka tehtäisi.
QuoteMua ei lämmitä, että vain yksi osapuoli hutkii asioita ja kenties odottaa, että jengi vetäisi itsensä hirteen.
Jäsenkirjalla professuurinsa tai dosenttuurinsa saaneita se taas lämmittäisi kovasti. Valitettavasti yliopistomme eivät ole riippumattomia vaan poliittisia laitoksia joissa opetusvirat sekä tutkimusvirat eivät ole kaikissa tiedekunnissa tieteellisten vaan poliittistieteellisten perustein jaettuja. Erityisesti yhteiskuntatieteellisten laitosten virkojen jakautuminen on jäsenkirjatutkimusta jossa tärkein kirjallinen tuotos on jäsenkirja ja sitä tutkimalla tietää mihin voi tulla valituksi.
Pidän yhteiskunnallisesti merkittävimpänä asiana että lahjakkaat nuoret ymmärtäisivät tämän ikävän poliittisen totuuden ja hakeutuisivat pois yhteiskuntatieteellisten laitosten mädättävästä vaikutuksesta koska mikäli ajautuva moiselle alalle, heistä tulee ihan yhtä tyhmiä ja lahjattomia kuin laitostensa ns professoreista ja desanttidosenteista. Sotasankareiden haudoille pissaavia nollia riittää vappuna joten älykkäiden nuorten ihmisten ei kannata tuhlata elämäänsä moiseen. Jos haluaa opiskella historiaa ja yhteiskuntaoppia, sitä kannattaa tehdä vasta sitten kun on ansainnut rahaa ja hyvinvointia että on varaa ja näkemystä. Ts kun on rahaa sen verran että voi todeta paskaa verovaroilla jauhavan kommariprofessorin jauhavan pelkkää paskaa ilman että tarvii totuuden ääneenlausumisesta kärsiä kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä
Quote from: siviilitarkkailija on 29.04.2013, 08:18:16
Berliinin massaraiskaaminen ja ryöstö ovat hyvin mielenkiintoisia ilmiöitä vasemmistolaisen yhteiskuntajärjestyksen historiassa. Ne osoittivat että voittonsa hetkellä kommunisti päästää irti todellisen ihmisvihamielisen luonteensa kun voi tehdä sen pidäkkeettömästi.
Ei tuollainen ole mitenkään rajoittunut kommunisteihin. Japanilaiset tekivät vastaavaa ja pahempaa Nankingissa. Natsienkin hirmutyöt olivat pahempia, vaikka heillä kai raiskaaminen oli rotuteorioiden takia vähäisempää. Historiassa tuollainen oli normi vuosisatoja enne kuin kommunismia oli keksitty.
Jos mietimme historiaa ja sotaryöstelyä niin kyseessä on armeijoiden palkanmaksupäivä. Ennen kansallisvaltioita sodat käytiin palkka-armeijoilla joiden normaaliin tulonhankintaan kuului oikeus ryöstää. Ryöstely oli jaettu kolmeen eri kategoriaan. Kontribuutioon, ryöstelyyn ja hävitykseen. Ja sodan tai taistelun laatu vaikutti ryöstelyn laajuuteen sekä veritöiden määrään.
Käytännössä valloituksen jälkeen, jos taistelu oli kova ja menetykset suuria, komentajilla ei ollut edes mahdollisuuksia puuttua valloitusta seuraavaan ryöstelyyn. Ryöstelyn pituuskin oli määritelty päivien tai viikkojen mittaiseksi ja on osa sotatoimien suunnitelmaa. On tärkeää ymmärtää että Rooman armeija on vaikuttanut paljon ryöstelyn ja raiskaamisen toteutukseen. Mielikuvamme voi houkutella kuvittelemaan että kyse on ollut pelkästä barbaarisesta orgiasta mikä Berliinin kohdalla ei pidä paikkaansa. Ryöstely on järjestelmällistä ja järjestäytynyttä. Kyse ei siis ole mistään satunnaista vaan suunnitelmallisesta sotatoimesta jossa joukot jakautuvat ryöstösaalista vartioiviin osastoihin ja ryöstösaalista etsiviin ryhmiin.
Mikäli Berliinin ryöstely olisi ollut satunnaista ja organisoimatonta, ryöstelyn, murhaamisen ja raiskaamisen kokonaismäärät olisivat olleet pienempiä. Rikosten ja varsinkin sotarikosten kohdalla olennaista on se toteutuuko toiminnassa suunnitelmallisuus. Berliinin raiskaus ja ryöstö olivat puhtaan suunnitelmallisia niin toteutuksen kuin aikomuksen ja kuljetuksen osalta. Se ei jättänyt muille kuin vasemmistolaisille idiooteille uskonsa järjestelmän erinomaisuudesta. Muu eurooppa veti hyvin nopeasti johtopäätökset sen perusteella miten puna-armeija toimi.
Kun liikkeellä on miljoonia ihmisiä jotka osallistuvat sotatoimiin, on varkaudet, rikollisuus ja raiskaukset väistämättömiä kun keskimäärin tietyn ikäiset miehet liikkuvat kansakunnan älykkäin ja suurin asevoima käsissään. Tätä harvemmin ymmärretään sodasta puhuttaessa. Yhdysvaltalaiset olivat sekä ruokahuoltonsa että muun järjestelmän avulla ylivoimaisessa asemassa mutta silti yksittäisistä tapauksista huolimatta pitivät tarkkaan huolta siitä että kun liittovaltion armeija miehittää aluetta, siellä vallitsee liittovaltion sotilaslaki. Vastaava ilmiö on anglosaksisilla mailla muutenkin osa sotatoimia. Kuri ei lopu voittoon vaan sotatoimet loppuvat jonka jälkeen siviilihallinto pyritään nostamaan jaloilleen niin pian kuin mahdollista.
Ilmiöt ja tavaran ja aseiden ryöstöt sekä yksittäiset tapaukset ovat aivan eri mittaluokassa ja aivan erilaisia kun niitä verrataan armeijaan joka koostuu sadoista tuhansista miehistä ja armeijaan joka koostuu miljoonista. Suomalainen sotilas tilaisuuden tullen varasti ja varasti laatikon, lampun tms. Puna-armeija varasti tehtaan. Mittakaavaedut...
90 vuotiaiden sotaveteraanien päivänä ryhtyi vihervasurifemakko syyllistämään heitä... törkeää, suorastaan rikollista. veteraanit voisivat oikeastaan nostaa herjaus- ja kunnianloukkaussyytteen.
Quote from: Mursu on 29.04.2013, 08:55:47
Quote from: siviilitarkkailija on 29.04.2013, 08:18:16
Berliinin massaraiskaaminen ja ryöstö ovat hyvin mielenkiintoisia ilmiöitä vasemmistolaisen yhteiskuntajärjestyksen historiassa. Ne osoittivat että voittonsa hetkellä kommunisti päästää irti todellisen ihmisvihamielisen luonteensa kun voi tehdä sen pidäkkeettömästi.
Ei tuollainen ole mitenkään rajoittunut kommunisteihin. Japanilaiset tekivät vastaavaa ja pahempaa Nankingissa. Natsienkin hirmutyöt olivat pahempia, vaikka heillä kai raiskaaminen oli rotuteorioiden takia vähäisempää. Historiassa tuollainen oli normi vuosisatoja enne kuin kommunismia oli keksitty.
On hyvä muistaa mihin kuntoon Saksan armeija oli raiskannut koko valtaamaansa alueen Neuvostoliitosta, aina Moskovan ja Lenngradin porteille. Ryöstäminen ja siviilien teurastaminen oli täysin salliittua, kuten myös raiskaaminen. Partisaanien tappamasta saksalaisesta sotilaasta saatettiin teloittaa ampumalla tai hirttämällä sata paikallista siviiliä, polttaa kyliä jne.
Kun puna-armeija Saksaa kohti edetessään kulki poltetun jahävitetyn maansa läpi, niin ei ihme, että "herrakansalle" ja sen naisille kostettiin mitä julmimmin. Johtokin katsoi kostoa ja ryöstelyä läpi sormien ja radiossa propangandaa syöttänyt Ilja Ehrenburg suorastaan lietsoi kostoa.
Quote from: Takinravistaja on 29.04.2013, 09:54:23niin ei ihme, että "herrakansalle" ja sen naisille kostettiin mitä julmimmin.
Rivien välissä lukee jonkinasteinen hyväksyntä.
Quote from: normi on 29.04.2013, 09:52:06
90 vuotiaiden sotaveteraanien päivänä ryhtyi vihervasurifemakko syyllistämään heitä... törkeää, suorastaan rikollista. veteraanit voisivat oikeastaan nostaa herjaus- ja kunnianloukkaussyytteen.
Miksei suomalaisten tekemiä julmuuksia saisi tutkia ja paljastaa siinä kuin muidenkin? Onhan viime vuosina julkaistu myös monia kirjoja neuvopartisaanien julmuuksista suomalaiskylissä, mm. Veikko Erkkilän hyviä tutkimuksia.
Quote from: normi on 29.04.2013, 09:57:47
Quote from: Takinravistaja on 29.04.2013, 09:54:23niin ei ihme, että "herrakansalle" ja sen naisille kostettiin mitä julmimmin.
Rivien välissä lukee jonkinasteinen hyväksyntä.
En ole hyväksynyt julmuuksia, vaan selittänyt motiiveja, miksi juuri itärintamalla niitä niin paljon esiintyi. Ei lännestä edenneillä briteillä ja amerikkalaisilla voinut olla samanlaisia henkilökohtaisia kostomotiiveja, vaikka nyt Englantia jonkin verran pommitettiinkin.
Quote from: Takinravistaja on 29.04.2013, 09:58:06
Miksei suomalaisten tekemiä julmuuksia saisi tutkia ja paljastaa siinä kuin muidenkin?
Tutkia saa, mutta propaganda ja yleinen varjon heittäminen muutoinkin huonosti kohdeltujen 90 vee sotaveteraanien ylle on väärin. Tapauksia lienee äärimmäisen vähän sodan kestoon ja laajuuteen nähden, joten veteraanien päälle heitettävä likasanko viimeisiksi elin vuosiksi leimaa myös ne 99.9 prosenttia eli syyttömät. Ja tarkkaa selvyyttähän ei ehditä saada ennenkuin veteraanit ovat dead. Ajoitus veeraanipäivään oli todella törkeä.
Kyseinen tutkija on selkeästi liikkeellä poliittisin ja ideologisin motiivein, joten hänen tietonsa ja johtopäätöksensä ja mahdolliset tutkimuksensa ovat nollan arvoisia, koska lopputulos on selkeästi ja tyypillisesti päätetty ennen tutkimusta.
Huomaan ilokseni pääseväni höpöttämään toisesta maailmansodasta, vaikka olenkin yllättynyt että suomalaiset miehet tarttuvat aiheeseen näin innolla.
Ison Kakkosen itärintamalla oli vastakkain kaksi luultavasti kautta aikain paskinta sikavaltiota ja ne tekivät vuorollaan sitä, mitä sellaiset tekevät. En yhtään mene vannomaan missä kunnossa olisin itsekään enää ollut, kun olisin ryynännyt ja tetsannut läpi Euroopan kohti Berliiniä ja koko ajan viereltä menee kaveria joko saksalaisten tuleen tai omien tshekistien mukana jonnekin, mistä ei enää palata.
Quote from: Takinravistaja on 29.04.2013, 09:58:06
Quote from: normi on 29.04.2013, 09:52:06
90 vuotiaiden sotaveteraanien päivänä ryhtyi vihervasurifemakko syyllistämään heitä... törkeää, suorastaan rikollista. veteraanit voisivat oikeastaan nostaa herjaus- ja kunnianloukkaussyytteen.
Miksei suomalaisten tekemiä julmuuksia saisi tutkia ja paljastaa siinä kuin muidenkin? Onhan viime vuosina julkaistu myös monia kirjoja neuvopartisaanien julmuuksista suomalaiskylissä, mm. Veikko Erkkilän hyviä tutkimuksia.
Tutkikoot. Mutta julkaiskoot vasta kun on faktoja. Nythän tuo on pelkkää mutusyyttelyä.
Quote from: junakohtaus on 29.04.2013, 10:06:38En yhtään mene vannomaan missä kunnossa olisin itsekään enää ollut, kun olisin ryynännyt ja tetsannut läpi Euroopan kohti Berliiniä ja koko ajan viereltä menee kaveria joko saksalaisten tuleen tai omien tshekistien mukana jonnekin, mistä ei enää palata.
Hyväksyntää tässäkin, way to go junis...
Taidankin toistaa itseäni tuolta ylempää. Ihmettelen nyt kahta asiaa:
1) Mistä tämä loukkaantuminen? Sodassa tehdään sota-asioita ja aina jokin määrä jengistä riehaantuu kun kerrankin pääsee. Eivät suomalaiset ole tässä mikään poikkeus.
2) Miten niin ei muka ole tutkittu? Tasan on tutkittu ja tasan on olemassa tietoa.
Naistutkimuksen pseudotieteellisyys on Suomessa vielä paljolti tutkimatta. Jospa professori Kaija Heikkinen panisi tarmonsa sen osoittamiseen, että naistutkimus on huuhaa-tiedettä. Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo ovat julkaisseet aiheesta teoksen Keisarinnan uudet (v)aatteet. Mutta aiheessa riittää vielä paljon tutkittavaa.
Jaajaa. Kuinkas sattuikaan että sotajulmuuksista propagoiminen osui juuri veteraanipäivän yhteyteen? Vappu ja venakoille niin mieluinen voiton päivä olisivat olleet joutoalustaa propan jatkamiselle, mutta näyttääkin että vinkumiselle valittiin tarkoituksellisesti juuri tuo päivä.
Vähän OT, mutta nykyvasemmistolla on röyhkeä taipumus valjastaa tapahtumia itselleen. Rassismusmarssit ym. lepakkoletkat on tuttu juttu, nyt näillä eväillä :)
Vasemmisto on nyt loukkaantunuttakin (http://www.ess.fi/?article=412525)
Tietty toinen porukka on myös väittämässä että ydinvoiman riskejä ei ole tutkittu riittävästi. Tosiasiassa mikään määrä tutkimista ei heillekään riitä.
Proffa ilmeisestikkin meinaa että olisi tasaisin väliajoin itseruoskinnan paikka kun sotaa ei käyty direktiivien ja ISO9001-standardien mukaan...Vetoaa Saksassa tehtyihin tutkimuksiin mutta missaa sen että se ei ollut Saksa joka tänne hyökkäsi vaan neukkula ja siellä ei ole tutkittu senkään vertaa mitä Suomessa, partisaanit ovat historian kirjoissa edelleen voittoisa eliittiporukka eikä siviilejä ja lapsia murhaava,raiskaava ja polttava rosvoporukka...ja neukkulan vangeista poliittisia oli leijonan osa.
Muitakin asioita löytyy, mm.neukkula käytti suomalaisia vastaan räjähtäviä luoteja jotka olivat/ovat kiellettyjä sopimuksissa jotka neukkulakin oli allekirjoittanut ja siviileihin kohdistuneet terroripommitukset.
Toki nämä eivät ole lainkaan kiinnostavia asioita määrättyjen vasemmistolaisten kannalta, suorastaan mitättömiä ja oikeutettujakin.
Sota on sotaa ja sitä tuskin monikaan pystyy kuvittelemaan miten raakuus ja tappotyöt ovat arkipäivää, inhimmillisyys katoaa monin osin kuin pieru Saharaan kun synkkää työtä tehdään malliin halki,poikki ja pinoon.
Ymmärtäisin proffan vaatimuksia asioiden tutkimisesta heti sillä kertaa jos se pitäsi sisällään edes yhden lauseen verran siitä että venäläisten pitäisi myös tutkia asiat xxxx, xxxx ja xxxx.
Ilman tätä on kuin että jos pikku Villen kimppuun hiekkalaatikolla hyökkäisi iso mies ja Ville puolustautuessaan potkaisisi hyökkääjä munille tämän pahoinpidellessä skidiä, niin Villen äiti myöhemmin menisi pyytämään hyökkääjältä anteeksi Villen huonoa käytöstä hyökkäyksen kohteeksi jouduttuaan :o
Quote from: junakohtaus on 29.04.2013, 10:12:38
Taidankin toistaa itseäni tuolta ylempää. Ihmettelen nyt kahta asiaa:
1) Mistä tämä loukkaantuminen? Sodassa tehdään sota-asioita ja aina jokin määrä jengistä riehaantuu kun kerrankin pääsee. Eivät suomalaiset ole tässä mikään poikkeus.
2) Miten niin ei muka ole tutkittu? Tasan on tutkittu ja tasan on olemassa tietoa.
Probleema tässä on, että täysin itsekritiikittömän kulttuurin (N-liitto / Venäjä) edessä on täysin turhaa ryhtyä ripottelemaan tuhkaa päälleen. Sodissa joissa on useampi osapuoli on syyllistettävänä useampi osapuoli, ja niin kauan kuin itänaapuri ei syytettyjen penkille suostu tämä syyllisyyden yksipuhelu on ajanhukkaa. Pelkästään Molotov - Ribbentrop -sopimus riittäisi venäläisille itsekritiikin alkutahdeiksi. Jos Venäjän / N-liiton historiaa ryhdyttäisiin käsittelemään länsimaisella itseruoskinnalla, venäläiset saisivat märistä seuraavat 100 vuotta.
Sitten on tietysti vielä tämä aikatekijä, 60-luvun jankuttaminen alkaa haalistua ja taistolainen maailmanselitys tarvitsisi uutta sukupolvea.
Quote from: junakohtaus on 29.04.2013, 10:12:38
1) Mistä tämä loukkaantuminen?
Ajoituksesta.
Tämä on nyt sitä mediakritiikkiä.
Junikselle ja muille on pakko täsmentää että sodan piru, josta tässä on kyse, on yksityiskohdissa. On hyvin oleellista ymmärtää että suurvaltojen armeijoissa on eri henkilöt sotimista ja siviilihenkilöiden rääkkäämistä varten. Tässä on kyse siitä mitä tapahtuu kun taistelu lakkaa.
Jos junis olisi tetsannut raskaan sodan ja menettänyt läheisiä, on mahdollista että hänestä olisi tullut väkivaltahullu "musta kostaja" joka surmaa pihassa ja puutarhassa. Mutta tämä on hyvin epätodennäköistä. Todennäköisempää on että hän olisi saturoitunut väkivaltaan. kyllästynyt ja totaalisen väsynyt. Ei haluaisi puhua kun ei ole mitään sanottavaa. Mitäpä sitä kuolemaa kummempaa.
Asia on aivan eri jos Junis kuuluisi NKVD-moderaattoreiden tai Einsatz Kommandoon Moderaator ss:ään. Näille poikkeaville ihmisille aseettoman ihmisen ampuminen ei tuota mitään moraalista ja sisäistä ongelmaa. Näitä ihmisiä ei kansallisvaltion armeija kykene sulattamaan koska sanalla sanoen, ovat vastenmielisiä tappajia sanan todellisessa merkityksessä. Liittovaltioiden tai sosialistiunionien armeijat, jotka ovat mittaluokaltaan aivan eri kategoriassa, alkavatkin sisältämään näitä sairaista tappajista koostuvia murhaajalaumoja jotka kykenevät murhatöihin ja kykenevät vielä yllyttämään ja varmistamaan että ympärillä olevat normaalit sotilaat vajoavat heidän tasolleen.
Erityisesti on huomattava Saksan armeijan pelätyimpien, himlerin henk. Koht. Komennossa. olleiden ss-murhaajajoukkojen taistelumenestys kun ne lopulta pantiin taistelemaan aseistettua vihollista vastaan. Siis joukkoja joilla oli aseita ja ammuksia puolustaa itseään toisin kuin aikaisemmilla ss-uhreilla. Lopputulos oli että aseettomien ampujat olivat sotilaina ihan yhtä paskoja kuin mitä olivat ihmisinä. Waffen ss on siis aivan eri asia kuin nämä ss-murhaajajoukot ja waffen ss saattoi olla helvetillinen sotilavoima mutta he eivät syyllistyneet jatkuviin aseettomien murhiin.
voittaja saneli tässäkin historian ja NKVD joukkojen rikoksista ei koskaan tehty eikä tehdä tutkimusta vaikka aihe ja aika olisivat otollisia.
Quote from: junakohtaus on 29.04.2013, 10:12:38
Taidankin toistaa itseäni tuolta ylempää. Ihmettelen nyt kahta asiaa:
1) Mistä tämä loukkaantuminen? Sodassa tehdään sota-asioita ja aina jokin määrä jengistä riehaantuu kun kerrankin pääsee. Eivät suomalaiset ole tässä mikään poikkeus.
2) Miten niin ei muka ole tutkittu? Tasan on tutkittu ja tasan on olemassa tietoa.
Sä et tainnut olla suomalainen?.Meidän isoisät ja muut sukulaiset on olleet tuolla tappelemassa ryssää vastaa ja niiden takia tämä maa on nyt sellainen kuin se on eikä mikään entinen itä-blockin maa.Itseäni vähän huvittaa toi että joku armeijaa käymätön naistutkija nostaa tollaisen asian esille ja kauhistelee että suomalaiset sotilaat on sodan aikana antaneet katteettomia avioliittolupauksia ja niille on syntynyt jopa 500 aviottomia lapsia venäläisten siviilien kanssa... ;D ;D ;D
Toki olen suomalainen ja sellaisenä äärettömän kyllästynyt koko ainaiseen jatkosotaan.
Sitä asiaa pitäisi tältä ajalliselta etäisyydeltä osata jo tarkastella hieman neutraalimmin. Silloin oli maailmansota ja se oli sitä aikaa se, ja tästä sitten seuraa kaikenlaista.
Neutraalia tuo tutkimus ei ole nähnytkään ja siksi sitä kritisoidaan.
Saahan sitä historiaa tutkia (ja pitääkin) mistä vinkkelistä huvittaa kunhan muilla tutkijoilla on mahdollisuus tutustua lähteisiin ja varmistaa että ne pitävät paikkansa. Ei minun suomalaisuuten vaikuta tuon taivaallista se mitä tutkijat tuosta sodasta löytävät vaan suhtaudun kaikkeen, enemmän tai vähemmän sankarillisiin löytöihin suurella kiinnostuksella.
Suomalaisten sotilaiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä tutkittaessa ei ole tuon taivaallista merkitystä sillä mitä joku muu armeija teki Suomessa, saatika jossain Berliinissä. Mikäli uusia faktoja nousee esiin niin minua ei tutkijan asenteellisuus kiinnosta vähän pätkää. Se asenteellisuus kun lähinnä näkyy johtopäätöksissä tai näiden uusien faktojen sommittelussa siihen ajankohtaan. Mutta ei se asenteellisuus niitä faktoja "pilaa" vaan antaa sitten muille vähemmän asenteellisille tutkojoille mahdollisuuden täydentää kokonaiskuvaa.
QuoteSitä asiaa pitäisi tältä ajalliselta etäisyydeltä osata jo tarkastella hieman neutraalimmin. Silloin oli maailmansota ja se oli sitä aikaa se, ja tästä sitten seuraa kaikenlaista.
Esimerkiksi liittovaltiokehitystä ajavalle hallinnolle on epämiellyttävää tunnustaa että liittovaltion armeijassa oleva kyky surmata aseettomia kansalaisiaan ei ole vika eikä virhe vaan liittovaltion armeijaan kuuluva ominaisuus. Kansalaiset tai surmattavat luulevat usein että kyse on erehdyksestä tai väärinkäytöksestä mutta kyse on historiassa tavanomaisesta liittovaltiohallinnollisesta poliisitoimenpiteestä.
Poliittisia tutkimuksia tehdään kansallisvaltiokäsitettä vastaan nostamalla yksittäisten ihmisten tekoja esille samalla rakentaen kansallisvaltion armeijaa vastaan mielipiteitä perustuen aiheettomiin yleistyksiin ja väitteisiin esittäen pätemättömiä ja valheellisia väitteitä liittovaltion armeijan oikeellisuudesta tai paremmuudesta. Ainoa ero suomalaisen psykopaatti-sotarikollisen (ja varmasti meillä on jatkosodassa ollut kapasiteettiä moiseen) ja puna-armeijan välillä oli se että puna-armeijassa tai kgb:ssä psykopaatit muodostivat kokonaisia osastoja joiden tuhovaikutus yksittäisiin psykopaatteihin verrattuna on sata- tai tuhatkertainen.
Esim nykytutkijoiden kauhistelemat vainajien ruumiiden kekseliäät käyttötarkoitukset voivat nykyoloissa tuntua järkyttäviltä mutta aika harva pystyi viettämään päivän vieraalle hautaa kaivaen ja peläten tarkka-ampujan luotia tai tykistön tulenjohtajan huomiota. Rauhanoloissa itsestäänselvyys, vainajien siirto ja hautaus, onkin sotatilanteessa jotain ihan muuta.
Quote from: junakohtaus on 29.04.2013, 11:29:58
Sitä asiaa pitäisi tältä ajalliselta etäisyydeltä osata jo tarkastella hieman neutraalimmin. Silloin oli maailmansota ja se oli sitä aikaa se, ja tästä sitten seuraa kaikenlaista.
Kaiken näköistä tapahtuu ja sattuu sodassa. Olennaista on myös punnita se konteksti ja laajuus missä ylilyöntejä tapahtuu ja kuka ne tekee.
Professorin avauksessa on vahva vihajus siitä, että Suomen armeijalla olisi ollut joku systemaattinen ohjelma, raiskausten ja teloitusten suhteen ja tämä varmaan saa monet lukijat takajaloilleen.
Suomessa vasemmistotutkijoilla on tapana liioitella yksittäisiä tilanteita. Tarkoitushakuisesti leimataan joku taho/ryhmä mätämunaksi vedoten yksittäisiin tapahtumiin. Näin kävi Suomen juutalaisdeportaatioiden kanssa missä kourallsiesta jutalaisia tuli massadeportaatio kun oikeamieliset tutkijat laitettiin asialle. Mannerheimista tehtiin antisemiitti vain sen takia, että hän esiintyy Hitlerin kanssa samoissa valokuvissa jne.
Tällaisia esimerkkejä on lukuisia enkä epäile, etteikö tutkimus yksittäisten sotilaiden ylilyönneista saada yleistettyä koskemaan koko Suomen armeijaa. Eiköhän se olekin juuri naistutkijan motiivi tässä asiassa: osoittaa, mikä kurja eläin suomalainen mies on, myös maataan, vaimojaan ja tyttäriään puolustaessa.
En yhtään ihmettelisi jos ilmoille nousisi valitus tutkijan sähköpostiin kantautuneesta "vihakirjoittelusta" joka haittaa tutkijan mahdollisuuksia ilmaista itseään vapaasti ja vailla painostusta. Suomalaisessa poliittisessa tutkimuksessa kun on tapana ilmaista itseään ilman todellisuuden tai faktojen painolastia jos tutkijan oma vakaumus ja asia koetaan näitä haitallisia pikku yksityiskohtia tärkeämpänä.
Quote from: rapa-nuiv on 29.04.2013, 11:19:13
Quote from: junakohtaus on 29.04.2013, 10:12:38
1) Mistä tämä loukkaantuminen?
Ajoituksesta.
Tämä on nyt sitä mediakritiikkiä.
Tuon asian tuonti esiin istui ajankohdaltaan hyvin juuri veteraanipäivään. Veteraanithan noita väkivallantekoja tekivät eikä siviilit. Eihän siinä kaikkia vetaraaneja syyllistetä, jos tutkitaan sodan vähemmän kunniakkaita puolia. Onhan saksalaisten ja venäläisten julmuuksia tuotu esiin jo vuosikymmenet.
Myös länsiliittoutuneiden terroripommitukset Saksan kaupunkeihin on syytä muistaa. Niissä tapettiin satojatuhansia siviilejä ja tuhottiin valtava määrä vanhaa kulttuuria.
QuoteSuomalaisten tekemät vankien ampumiset, ruumiiden häpäisyt, raiskaukset, marginalisoidut miehet ja poliittisten vankien kohtalo rintamalla ovat asioita, joita ei ole vielä tutkittu toisin kuin esimerkiksi Saksassa.
Vastaavasti: "Hommanetsi Kukko:n veroparatiiseihin siiirretyt miljoonasijoitukset ovat asioita, joita ei ole vielä tutkittu."
Eli tällä saivartelullani ajan takaa sitä että käyttämällä tuollaista mielenkiintoista muotoilua voi väittää ja antaa ymmärtää oikeastaan mitä tahansa, ja samaan aikaan olla ottamatta kantaa asian todelliseen laitaan.
Sotatutkija Markku Jokisipilän vastine:
Quote
Tutkija: Suomalaisten sotajulmuudet jäänevät salaisuuksiksi
Sotatutkija Markku Jokisipilän mielestä suomalaisten sodanaikaisten julmuuksien tutkiminen on lähes mahdotonta, koska luotettavat lähteet puuttuvat.
– Ymmärrettävästi ne, jotka ovat olleet mukana tai todistamassa tapahtumia, eivät ole halukkaita puhumaan tai ovat jo kuolleet, sanoo poliittisen historian tutkija Markku Jokisipilä.
– Lisäksi ruohonjuuritason ylilyöntien selvittämisestä on harvemmin jäänyt kirjoitettuja dokumentteja, joita voisi käydä esimerkiksi kansallisarkistosta poimimassa.
Naistutkimuksen emerita professorin Kaija Heikkisen mukaan tutkimatta ovat vielä suomalaisten tekemät vankien ampumiset, ruumiiden häpäisyt ja raiskaukset.
Tutkija Markku Jokisipilä sanoo tutkimuksen Suomessa keskittyneen sodankäynnin suuriin linjoihin, eli ulkopoliittisen toiminnan ja rintamatapahtumien selvittämiseen.
– Tuskin salailusta on ollut kyse vaan siitä, että on ollut tilausta isomman tarinan selvittämiseen, sanoo Jokisipilä.
– Sodankäynnin karun raadollisen arjen selvittäminen on ollut melko pieni osa tutkimusta verrattuna kahteen isompaan tutkimussuuntaukseen, hän sanoo.
Kaija Heikkisen mukaan esimerkiksi Saksassa sodan julmuuksia on selvitetty perusteellisemmin. Tutkija Markku Jokisipilä sanoo, ettei lähtisi vertaamaan Suomea ja Saksaa, tai olisi ainakin vertauksissa varovainen.
– Saksassa väkivalta ja rodullisesti epäsopiviksi katsottuihin väestöryhmiin kohdistuneet sortotoimenpiteet ja fyysinen tuhoaminen olivat keskeinen osa kansallissosialistista ideologiaa. Siihen verrattuna Suomen ja Neuvostoliiton välinen konflikti oli sotilaallinen, eli siinä ei käyty ideologista tuhoamissotaa. Eli en lähtisi vertaamaan Suomea ja Saksaa, tai ainakin olisin varovainen.
- http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1746678/tutkija-suomalaisten-sotajulmuudet-jaanevat-salaisuuksiksi
Mtv3:n sivuilla (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1746191/tutkija-suomalaisten-sotajulmuudet-tutkimatta)
naistutkimuksen emerita professori Kaija Heikkinen väittää seuraavaa:
QuoteSuomalaisten tekemät vankien ampumiset, ruumiiden häpäisyt, raiskaukset, marginalisoidut miehet ja poliittisten vankien kohtalo rintamalla ovat asioita, joita ei ole vielä tutkittu toisin kuin esimerkiksi Saksassa.
Eikö nyt jo olisi korkea aika tutkia sitä, kuinka suuren määrän suomalaiset olisivat ampuneet venäläisiä sotavankeja, häpäisseet ruumiita, raiskanneet ja kaltoin kohdelleet poliittisia vankeja, jos venäläiset eivät olisikaan hyökänneet Suomeen 1939?
Quote from: Nanfung on 29.04.2013, 14:33:36
Mtv3:n sivuilla (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1746191/tutkija-suomalaisten-sotajulmuudet-tutkimatta) naistutkimuksen emerita professori Kaija Heikkinen väittää seuraavaa:
QuoteSuomalaisten tekemät vankien ampumiset, ruumiiden häpäisyt, raiskaukset, marginalisoidut miehet ja poliittisten vankien kohtalo rintamalla ovat asioita, joita ei ole vielä tutkittu toisin kuin esimerkiksi Saksassa.
Eikö nyt jo olisi korkea aika tutkia sitä, kuinka suuren määrän suomalaiset olisivat ampuneet venäläisiä sotavankeja, häpäisseet ruumiita, raiskanneet ja kaltoin kohdelleet poliittisia vankeja, jos venäläiset eivät olisikaan hyökänneet Suomeen 1939?
Eipä se siellä poterossa pelännyt onneton puna-armeijan sotilaspoika ollut siellä yhtään sen enempää vapaasta tahdostaan kuin minun isoisänikään eikä näin ollen sen punasoltun tappaminen ole mikään kosto sille joka koko hommasta on vastuussa. Ymmärrän jollain tasolla sen että sodassa pää sekoaa tai asiat on pakko järjestellä sellaiseen malliin pysyäkseen jotenkin järjissään, että se vihollinen on paha ja likainen ja kurja ja ansaitsee pahinta mitä voi kuvitella, mutta eivät ne yksittäiset sotilaat siellä ole päättäneet lähteä Suomea vastaan sotimaan.
Jos Stalin tms hyökkäyssodan aloittaja saataisiin vangiksi, en juurikaan tuntisi myötätuntoa vaikka kyseinen hahmo joutuisi kokemaan minkälaisia kauheuksia, koska on kuitenkin itse ollut valmiit lähettämään massoittain muita kidutettavaksi, vammautumaan, kuolemaan, raiskattavaksi, silvottaviksi ja häpäistäviksi.
Quote from: siviilitarkkailija on 29.04.2013, 07:47:33
Koko viesti
Amen. Tunnen henkilöitä, joiden opinahjon pääsisäänkäynnin yläpuolella on aikanaan roikkunut banderolli "Me rakennamme kapitalismin raunioille". Olen kuullut heidän kieltävän etulinjassa olleiden miesten silminnäkijähavainnot NKVD:n tulesta omien sotilaidensa selkään etenemisen pysähtyessä. Tämä siis pari vuotta sitten.
Jopa venäläisten oma historiankirjoitus taitaa nykyään myöntää em. asian. Se ei kuitenkaan käännä vanhan stalinistin päätä Suomessa.
En pysty käsittämään. En vaan pysty. Samoin tämä Afrikan kurjuus on vaan vuodesta toiseen valkoisen miehen ja orjakaupan aikaansaannosta...
Mitä Jokisipilän lausuntoon tulee, kyllä mä olen tyttölyseolla lusinut kursseja, joilla noita on käsitelty. Oletan hänen ammattimiehenä tarkoittavan, että niitä ei ole mahdollista saada systemaattisesti dokumentoitua.
Kaiken käytettävissä olevan tiedon mukaan Suomen armeija soti sen sodan mittapuulla erittäin siististi, mutta näkemättä on vielä se sota ja se sotavoima, joka oikeasti noudattaisi kansainvälistä sotalakia johdonmukaisesti.
Itselläni on suuria vaikeuksia ymmärtää tämän asian kosmista merkittävyyttä suuntaan tai toiseen. Sota-aikana soditaan ja kun saadaan rauha maahan, yritetään rakentaa elämä uusiksi ja tässä jälkimmäisessä taskissa Suomi on lopulta kaiken jälkeen onnistunut aika kivasti. Tällä hetkellä Helsingissä on menossa aseveliakselin viimeinen rynnistys paikallispolitiikassa, mutta muuten se sota on suunnilleen saatu loppumaan jo.
Kolmas vastausyritys tuokoon tuloksen tai ikuisesti jääköön vastaamatta hyvään kysymykseen että mitä merkitystä on sotatutkimuksella tai ylipäänsä sodilla. Pääsääntöisesti sodilla on vähemmän merkitystä kuin mitä voimakkaan politisoitunut tai traumatisoitunut historiankirjoitus antaisi ymmärtää. Jotta ymmärtäisimme sotaa ilmiönä, meidän pitää muistaa että ihmisen luonteessa ja toiminnassa on samankaltaisuuksia. Näistä seuraa mahdollisuus oppia edellisten sukupolvien virheistä mutta kuten sotahistoriasta ja konflikteista voidaan päätellä, voidaan myös olla oppimatta.
Miksi Suomi taisteli kuten taisteli ja miksi Neuvostoliitto toimi kuten se toimi? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Suuria yleistyksiä on kuitenkin olemassa. Suomi taisteli olemassaolonsa puolesta. Neuvostoliitto oli niin suuri että sen olemassaolo ei ollut taistelusta riippuvainen. Mutta toisin kuin Suomi, Neuvostoliitto taisteli totaalisessa sodassa jonka käsitteet ovat helposti häviäviä yleistykseen.
On pakko kysyä, mitä tarkoittaa totaalinen sota joka on itseasiassa yli 2000 v vanha ilmiö ja osa imperiumien sodankäyntitapaa? Totaalinen sota on kokonaisen yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden, niin kaupan, diplomatian, tiedustelun ja tieteen sekä historiankirjoituksen alistamista sodankäynnin osaksi. Tämä ilmiö on toistuva aina kun rakennetaan massiivinen kansallisvaltiot ylittävä kokonaisuus jota voidaan kutsua liittovaltioksi, unioniksi tai imperiumiksi. Kansallisvaltioon luonnollisesti kuuluvat pidäkkeet ja rajoitukset poistuvat.
Nyt tulemme mielestäni olennaiseen osaan joka erottaa super- tai suurvaltojen sodankäynnin pienen kansallisvaltion sodankäynnistä. Kansallisvaltion sodankäynti on riippuvaista ihmisistä ja heidän mielipiteistään sekä hyväksynnästä. Supervallan sodankäynti ei ole poliittisesta vastuusta riippuvaista. Se voi olla yksinkertaistetusti tavanomaisen sodankäyntiä koskevan politiikan ulkopuolella pelkkä poliisi- tai virkatoimi, executive order. Vastaava ilmiö tapahtuu kun sodankäynnin väline, armeija, kasvaa riittävän suureksi. Siitä tulee sotaa ylläpitävä voima ja yksinkertaisesti taistelu muuttuu sille pelkäksi toimenpiteeksi toimenpiteiden sarjassa. Rauhantila on ilmiö johon supervallan sotakone ei voi olemassaolonsa johdosta uskoa eikä se myöskään lopeta sotaan valmistautumista ja sodan tematiikkaansa vaikka sen poliittinen johto ilmoittaisi minkälaista rauhantahtoa hyvänsä. Se on yksinkertaisesti liian suuri ja institutionaalinen talous- ja voimapotentiaali hyväksyäkseen pysyviä rauhanomaisia ratkaisuja ellei se itse sanele ehtoja miten ja mitä rauhantila edellyttää ja valvo näiden ehtojen toteutumista.
Aiheeseen palatakseni on havaittavissa että ns komm.yl.op.pol.pot. tutkijat eivät joko ymmärrä tai halua ymmärtää tutkimustensa poliittisista suuntauksista johtuen mittakaavojen eroja ja niiden vaikutuksia tutkittaviin ilmiöihin mistä seuraa mm se että sotaa ja taistelua ryhdytään arvioimaan yksinkertaisesti vain toista osapuolta tutkimalla kuvitellen että tämän perusteella voidaan sanoa tai väittää jotain jota ei edes kyetä osoittamaan suuntaan tai toiseen. Mutta tulipahan sanottua. Tämä sinsänsä jopa koominen asenne osoittaa sen kuinka vaikea ilmiö sota on käsitellä ja kuinka helposti totaalisen sodan käsitteistö ja teoreemat voidaan imea osaksi elämää vaikka asioista on puoli vuosisataa. Erityisesti kritiikittömän ja poliittisakateemisen sotatutkimuksen piirissä. Asian vakavampi puoli on ymmärtää tämän perusteella kuinka helppoa on usuttaa pitkällekoulutetut mutta sisältä tyhmät ihmiset propagandan avulla vaikka millaisiin väkivaltaratkaisuihin jotka usein ovat taitavien propagandistien tarkoituksena. Tämä kosminen totuus ei ole muuttuntu viimeisen parin vuosituhannen aikana. Eikä sekään että joskus ihmisten on vain taisteltava oikeudenmukaisuuden ja olemassaolonsa puolesta vääryyttä vastaan vaikka elämänsä menettäen koska poliittisen opportunistin elämä valheessa ja vääryydessä voi olla mukavaa mutta ei kuitenkaan mitään elämää.
QuoteKarjalasta heilin minä löysin
Kolumni | Turun Sanomat 06:00
Toimittaja Pauliina Salminen kertoo tuoreessa kirjassaan Miehittäjän morsiamet suomalaisten sotilaiden siittäneen miehitetyssä Itä-Karjalassa yli 500 lasta. Suhteisiin pääsyä vauhdittivat avioliittolupauksilla monet sellaisetkin korpisoturit, joilla jo oli kotona siippa vartoomassa. Jos kansallisromanttinen polte ei muuten leimahtanut erotiikan liekiksi, löivät Suur-Suomen luojat pöytään markkoja ja vanikkaa. Jotkut käyttivät myös miehittäjien ikiaikaista luontaisetua ja ottivat haluamansa lupia kyselemättä.
Naistutkimusprofessori Kaija Heikkinen kommentoi asiaa toteamalla, ettei suomalaisten julmuuksia kuten vankien ampumisia, ruumiiden häpäisyä, raiskauksia ja poliittisten vankien kohtelua ylipäätään ole tutkittu. Malliksi hän tarjosi menneisyydenhallinnan herrakansaa saksalaisia, joiden natsiajan julmuuksista tekemillä tutkimuksilla täyttäisi muutamankin kunnankirjaston hyllyt.
HISTORIALLINEN ITSEKRITIIKKI ja kansallisen menneisyyden alhojen koluaminen on totta kai aina paikallaan. Laulumaiden mäntyjen katveessa ehti miehitysvuosina taatusti tapahtua paljon sellaistakin, jota ei tuolloin iljetty paperille pistää ja josta ei myöhemmin kylillä huudeltu. Silti on todettava, että professori Heikkinen on nyt väärässä.
Tutkimusta aiheesta on runsaasti. Jo 1980-luvulla Antti Laine ja Helge Seppälä kirjoittivat kaunistelematta Itä-Karjalan siviilien kohtaloista. Kansallisarkistolla on viime vuosina ollut aihepiiristä kaksi laajaa, tuhansia sivuja tuottanutta hanketta. Vuonna 2008 Sari Näre ja Jenni Kirves toimittivat teoksen Ruma sota, jossa kerrottiin mm. sotilaiden julmuudesta, seksuaalisesta väkivallasta ja poliittisten vankien rääkkäämisestä.
Tässä kohtaa on myös syytä olla varovainen puhuessaan Suomesta ja Saksasta samassa lauseessa. Saksalainen tutkimus on kyllä edistynyttä, mutta niin olivat teotkin omaa luokkaansa. Kun kansakunta on vastuussa yli 10 miljoonan siviilin tappamisesta, kriittinen itsetutkiskelu on moraalinen velvollisuus, varsinkin kun tekoihin kannustanut, "ei-arjalaisten" rodullista ala-arvoisuutta saarnannut aate nautti väestön laajaa kannatusta.
ITÄ-KARJALA OLI sotatoimialue, jotka harvoin ovat mitään ihmisoikeusparatiiseja. Sodassa tapetaan ihmisiä ja ns. oheisvahinkona kuolo korjaa univormupukuisten ohella myös siviilejä. Toisin kuin saksalaiset, suomalaiset eivät kuitenkaan pyrkineet siviilien systemaattiseen ja tarkoitukselliseen surmaamiseen. Ero on merkittävä, vaikkei se suomalaisilla keskitysleireillä nälkään, tauteihin ja uupumukseen kuolleiden tuhansien venäläisten omaisia lohdutakaan.
Välillä saksalainen historiajumppa tuottaa tekopyhää neuroottisuutta, suhteellisuudentajun pettämistä ja tahatonta komiikkaa. 2007 berliiniläinen oikeus tuomitsi natsisymbolien käytöstä viiden kuukauden vankeuteen miehen, joka oli opettanut Adolf-koiralleen Hitler-tervehdyksen. Hiljattain tv-kanava ZDF hyllytti suositun Derrick-dekkarin uusinnat, kun paljastui, että vuonna 2008 kuollut päätähti Horst Tappert oli sodan aikana palvellut Waffen-SS-joukoissa.
Waffen-SS:ssä palveli miljoona miestä, myös 1200 suomalaista. Pitäisikö koko porukan myöhempi elämä poliittisen korrektiuden nimissä kumittaa pois aikakirjoista? Ovatko Derrick-Tappertin paheksujat varmoja, että he itse kutsuntamääräyksen saatuaan olisivat ryhtyneet aseistakieltäytyjiksi? 70 vuotta myöhemmin on helppoa olla ylevä ja tehdä pelkkiä oikeita valintoja.
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja poliittisen historian tutkija
Markku Jokisipilä
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/482072/Karjalasta+heilin+mina+loysin
Quote from: skrabb on 08.05.2013, 06:20:00
QuoteKarjalasta heilin minä löysin
Kolumni | Turun Sanomat 06:00
Toimittaja Pauliina Salminen kertoo tuoreessa kirjassaan Miehittäjän morsiamet suomalaisten sotilaiden siittäneen miehitetyssä Itä-Karjalassa yli 500 lasta. Suhteisiin pääsyä vauhdittivat avioliittolupauksilla monet sellaisetkin korpisoturit, joilla jo oli kotona siippa vartoomassa. Jos kansallisromanttinen polte ei muuten leimahtanut erotiikan liekiksi, löivät Suur-Suomen luojat pöytään markkoja ja vanikkaa. Jotkut käyttivät myös miehittäjien ikiaikaista luontaisetua ja ottivat haluamansa lupia kyselemättä.
Naistutkimusprofessori Kaija Heikkinen kommentoi asiaa toteamalla, ettei suomalaisten julmuuksia kuten vankien ampumisia, ruumiiden häpäisyä, raiskauksia ja poliittisten vankien kohtelua ylipäätään ole tutkittu. Malliksi hän tarjosi menneisyydenhallinnan herrakansaa saksalaisia, joiden natsiajan julmuuksista tekemillä tutkimuksilla täyttäisi muutamankin kunnankirjaston hyllyt.
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja poliittisen historian tutkija
Markku Jokisipilä
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/482072/Karjalasta+heilin+mina+loysin
Tässä taas kerran miehiä syyllistetään. Entäs sotavankien kanssa heilastelleet naiset? Jotka julmasti raiskasivat sotavankeja lapsia saadakseen?
Esim. sivu 105 alkaen
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Ulkomaalaisten_sotilaiden_lapset_nide2.pdf
Quote from: nevahood on 29.04.2013, 13:32:43
Sotatutkija Markku Jokisipilän vastine:
Quote
Tutkija: Suomalaisten sotajulmuudet jäänevät salaisuuksiksi
Sotatutkija Markku Jokisipilän mielestä suomalaisten sodanaikaisten julmuuksien tutkiminen on lähes mahdotonta, koska luotettavat lähteet puuttuvat.
Ehkäpä lähteiden puute johtuu siitä, että tapauksia ei oikeasti olekaan muuta kuin sen naistutkijan mielipidepäässä
Quote from: normi on 08.05.2013, 07:57:42
Ehkäpä lähteiden puute johtuu siitä, että tapauksia ei oikeasti olekaan muuta kuin sen naistutkijan mielipidepäässä
Nykyisin olisi kyllä helppoa toi historian tutkimus. Jokin media-alan koulu kun ottaisi tehtäväkseen joko yksin tai jonkin historian laitoksen kanssa haastatella jokaista halukasta sotaa kokemaan joutunutta ja laittaisi leikkaamatta kaiken nettiin.
Siis ihan laajemmin mutta tulisihan tuokin asia siinä esille jos joku kertoisi.
Ei olisi vaikeaa eikä nykyisin edes kallista kun ei muuta tarvisi kuin kameran ja palvelimen sekä sen haastattelijajoukon, oppilaille siitä antaisivat jonkin määrän vielä opintopisteitä niin olisi heillekin ihan oikeaa työkokemusta ja mielekkäämpää kuin pohtia salattuja elämiä tms. Kovin välkylle väelle ei mediaväki vaikuta ainakaan mitä sanomalehtiä lukiessa huomaa, mutta luulisi heidänkin osaavan katsoa osoitteet netistä joihin haastatteluehdotusta lähettäisivät, ehkä kannattaisi kumminkin sen historian laitoksen väkeä käyttää apuna.
Niistä haastatteluista sitten voisivat opinnäytetöitä tehdä paljonkin.
Pelkään, että käsite "totaalinen sota" tulee saamaan ihan uuden merkityssisällön muutaman vuosikymmenen kuluttua. Tähän mennessä sodissa on pyritty jättämään siviiliväestö sodan ulkopuolelle. Hiroshima on tietysti poikkeus, enkä puutu sen syihin ja seurauksiin tässä.
Merkkejä määrätietoisesti ja nimenomaan siviiliväestöön kohdistetuista "iskuista" alkaa olla vähintäänkin riittävästi. Eräs tähän toimintaan mieltynyt ideologia on kuitenkin länsimaiden intellektuellien (papiston, porvariston ja aateliston) erityinen suojelukohde.
Quote from: Maastamuuttaja on 08.05.2013, 13:56:08
Pelkään, että käsite "totaalinen sota" tulee saamaan ihan uuden merkityssisällön muutaman vuosikymmenen kuluttua. Tähän mennessä sodissa on pyritty jättämään siviiliväestö sodan ulkopuolelle. Hiroshima on tietysti poikkeus, enkä puutu sen syihin ja seurauksiin tässä.
Merkkejä määrätietoisesti ja nimenomaan siviiliväestöön kohdistetuista "iskuista" alkaa olla vähintäänkin riittävästi. Eräs tähän toimintaan mieltynyt ideologia on kuitenkin länsimaiden intellektuellien (papiston, porvariston ja aateliston) erityinen suojelukohde.
Ns. totaalinen sota on kyllä laajalti ollut se normi läpi ihmiskunnan historian. Sodat, jossa siviiliväestö jätetään rauhaan ovat melko poikkeuksellisia. Hiroshima ei ole poikkeus vain yksi monista modernin totaalisen sodan esimerkeistä. Saksalaisia siviilejäkin kuoli huomattavasti enemmän tahallisissa siviilikohteiden pommituksissa kuin japanilaisia siviilejä kahden atomipommin jäljiltä, johon oli sitä paitsi paljon pätevämmät strategiset syyt. Tässä mielessä islamistiterroristit eivät todellakaan ole keksineet pyörää uudelleen, vaan kierättävät ikivanhaa sodankäynnin menetelmää. Kyllä, sota on perseestä.
Quote from: siviilitarkkailija on 29.04.2013, 11:56:07
Esimerkiksi liittovaltiokehitystä ajavalle hallinnolle on epämiellyttävää tunnustaa että liittovaltion armeijassa oleva kyky surmata aseettomia kansalaisiaan ei ole vika eikä virhe vaan liittovaltion armeijaan kuuluva ominaisuus. Kansalaiset tai surmattavat luulevat usein että kyse on erehdyksestä tai väärinkäytöksestä mutta kyse on historiassa tavanomaisesta liittovaltiohallinnollisesta poliisitoimenpiteestä.
Mielenkiintoinen ajatus. Eli siis kun 1933-1945 aikana Saksa ei ollut liittovaltio, vaan hyvin vahvasti kansallisvaltio, jota vielä johti kansallissosialistinen puolue, niin sillä oli sinun mielestäsi jotenkin vähäisempi kyky surmata aseettomia kansalaisiaan kuin mitä Saksan liittotasavallan liittoarmeijalla (Bundeswehr) on?
Jokisipilä kiinnitti huomioni loistavilla sananvapautta puolustavilla kommenteillaan reilu vuosi sitten. Jos hänenlaisiaan olisi enemmän, Suomella ei olisi mitään hätää.
Quote from: Vasarahammer on 29.04.2013, 07:25:46
Monet muistavat tutkija Inari Sakin ja hänen pyrkimyksensä osoittaa, että näyttämällä oman maan historia häpeällisessä valossa ihmiset saadaan myötämielisemmiksi maahanmuutolle.
Mtv3:n sivuilla (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/04/1746191/tutkija-suomalaisten-sotajulmuudet-tutkimatta) naistutkimuksen emerita professori Kaija Heikkinen väittää seuraavaa:
QuoteSuomalaisten tekemät vankien ampumiset, ruumiiden häpäisyt, raiskaukset, marginalisoidut miehet ja poliittisten vankien kohtalo rintamalla ovat asioita, joita ei ole vielä tutkittu toisin kuin esimerkiksi Saksassa.
Sattumalta lauantaina 27.4. vietettiin kansallista veteraanipäivää.
Tässä kuva (http://www.yrttimaa.fi/?p=4375) emerita professorista.
Sodan aikana kaikki syyllistyvät rikoksiin. Enemmän ja vähemmän. Yleensä voittajat tekevät suurimmat rikokset. Mutta, hävinneet laitetaan tilille teoistaan. Suomalaiset osasivat aika hyvin ennustaa sotien lopputulokset ja välttelevät kaikkein pahimpia tekoja. Se oli ns. kaukaa viisasta.
Sodan aikana oli puutetta kaikesta, ruuastakin. Se ei voinut olla näkymättä vankileirillä tai miehitetyillä alueilla. Tämä johti aliravitsemukseen, sairastumisiin ja jopa huomattavan suureen kuolleisuuteenkin. Varmasti myös muita väärinkäytöksiä tapahtui, jopa kuolemaan johtaneita. Sota on julmaa vaikka kuinka koetettaisiin toimia inhimillisesti. Silläkään ei voida puolustella että naapuri syyllistyi monta kertaa enemmän ja parempiin rikoksiin.
Nyt on kulunut jo niin kauan että kaikki tapahtumiin suoranaisesti osallistuneet ovat jo poistuneet keskuudestamme. Enää ei ole tarvetta syyllisten etsimiseen. Mutta sillehän ei mitään voi jos jotkut haluavat poliittisista syistä etsiä kollektiivista syyllisyyttä. Mitään hyötyä tai järkeä siitä tuskin löytyy.
Tämmöiset sotajulmuudet on siitä kaksipiippuisia juttuja, että niistä on erilaisia hevosmiesten uutistoimiston välittämiä juttuja mutta ei sitten oikein mitään muuta. Ja jos sitten sensaationälkäiset tutkijat ja varsinkin sellaiset jotka ovat vähän vasemmalle slaagsiidassa näitä lähtevät tutkimaan, niin usein käy niin että aina vaan laiva kallistuu vasemmalle kun "tutkimus" etenee. Usein ei mitään faktaa vättämättä löydy, jolloin puolustellaan että "syylliset ovat kaikki hävittäneet" vaikka todellisudessa asian laita voi olla niin kuin muutaman vuoden takaisessa Lappeenrannan jutussq, jossa "tietojen" mukaan piti olla pari komppaniaa suomalaisia kannaksen karkureita sotaoikeuden ampumina: Ja silloinkiin "todisteet" oli hävitetty.
No kuten joku ehkä muistaa että juttu meni sen verran pitkälle ett Lappeenraknnassa ruvettiin kaivamaan Salpausselkää ja ainoat mitä löytyi oli jotain tsaarin aikaisia iivanan vainajia. Ongelma on siinä, että näitä tämmösiä juttuja vähän pyritään hyödyntämään suomalaisten sotilaiden ja puolusvoimen härskittäseksi eikä varsinaisesti minkään historiaallisen totuuden esiin saamiseksi.
Quote from: Takinravistaja on 29.04.2013, 09:54:23
Quote from: Mursu on 29.04.2013, 08:55:47
Quote from: siviilitarkkailija on 29.04.2013, 08:18:16
Berliinin massaraiskaaminen ja ryöstö ovat hyvin mielenkiintoisia ilmiöitä vasemmistolaisen yhteiskuntajärjestyksen historiassa. Ne osoittivat että voittonsa hetkellä kommunisti päästää irti todellisen ihmisvihamielisen luonteensa kun voi tehdä sen pidäkkeettömästi.
Ei tuollainen ole mitenkään rajoittunut kommunisteihin. Japanilaiset tekivät vastaavaa ja pahempaa Nankingissa. Natsienkin hirmutyöt olivat pahempia, vaikka heillä kai raiskaaminen oli rotuteorioiden takia vähäisempää. Historiassa tuollainen oli normi vuosisatoja enne kuin kommunismia oli keksitty.
On hyvä muistaa mihin kuntoon Saksan armeija oli raiskannut koko valtaamaansa alueen Neuvostoliitosta, aina Moskovan ja Lenngradin porteille. Ryöstäminen ja siviilien teurastaminen oli täysin salliittua, kuten myös raiskaaminen. Partisaanien tappamasta saksalaisesta sotilaasta saatettiin teloittaa ampumalla tai hirttämällä sata paikallista siviiliä, polttaa kyliä jne.
Kun puna-armeija Saksaa kohti edetessään kulki poltetun jahävitetyn maansa läpi, niin ei ihme, että "herrakansalle" ja sen naisille kostettiin mitä julmimmin. Johtokin katsoi kostoa ja ryöstelyä läpi sormien ja radiossa propangandaa syöttänyt Ilja Ehrenburg suorastaan lietsoi kostoa.
Käypä kysymässä latvialaisilta, ketkä siellä terrorisoi ekana. Tuu sitten uudestaan valkopesemään puna-armeijaa.
Suomalaisten sotajulmuuksia on tutkittu ja se, että joku historiantutkija väittää muuta on väittäjältään mitä surkeinta ammattitaidottomuutta tai vielä surkeampaa todellisuuden vääristelyhalua. Ensinnä tutkimuksista tulee mieleen Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55 -tutkimusprojekti, jonka perusteella Antti Kujala julkaisi kirjan Vankisurmat – neuvostovankien laittomat ampumiset jatkosodassa (WSOY 2008). Muutakin tutkimusta näistä aiheista on tehty.
Se, että onko suomalaisten tekemiä sotajulmuuksia tutkittu riittävän perinpohjaisesti voi tietenkin olla toinen juttu. Jos ei ole, niin se on riittävä syy tähän liittyvien asioiden pikaiseen tutkimiseen - pikaiseen, koska todistusaineiston saanti vaikeutuu kaiken aikaa. Ja tämä tutkimus on kokonaan riippumaton siitä, mitä sotajulmuuksia muut maat ovat tehneet - meidän osuutemme tutkiminen on meidän kunnia-asiamme ja historiallinen velvollisuutemme sivistyneenä kansana. Ja, itsekkäästi ajatellen, parempi on se, että tutkimme ja julkaisemme nuo asiat itse, kuin se, että jätämme ne naapuriemme kaiveltaviksi ja julkaistaviksi.
Sota on karmeaa ja siinä tapahtuu karmeita asioita ja monesti hallitsemattomasti, koska sota on raaka poikkeustila, joka laukaisee esiin ihmismielen vastenmielisimmät piirteet. Historia voi olla mielenkiintoista ja tärkeää, mutta jossain mielessä olisi 70 vuotta sitten tapahtuneiden asioiden vatvomisen sijaan keskityttävä siihen, ettei sotaa karmeuksineen enää tulisi. Sen sijaan nämä vihervasemmistolaiset ihmisyyden vihaajat rakentavat vaivalla uutta sotaa monikulttuurin avulla. Tulevaisuudessa tutkijoilla on paljon ihmettelemistä näissä ajoissa - olettaen tietysti, että sellainen sivilisaatio, missä tutkijoita voi olla, jää eloon.
Ruotsin poliisi elää tänäpäivänä jatkuvan ampuma-asekulttuurin ja kuolettavan voimankäytön maailmassa. Heidän rikollisensa käyttävät sarjatuliaseota eivätkä noudata mitään kulttuurillisia ja inhimillisiä pidäkkeitä.
Syy miksi näin on. Johtuu siitä että ruotsalaiset päättivät sosialistipuolieen johdolla olla tutkimatta maahan jugoslaviasta, somaliasta tai irakista tulleiden sotarikollisten julmuudet. Tutkijoiden ja erityisesti vasemmistolaisten akatemiatutkijoiden on helpompi tutkia 2 maailmansotaa kuin myöhempiä sotia koska 2 maailmansota on jo valmiiksi tutkittu. Todellisten sotarikollisten julmuuksien tutkiminen kun edellyttäisi rehellistä työtä mille vasemmistovihreä on allerginen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 09.05.2013, 07:44:53
Sota on karmeaa ja siinä tapahtuu karmeita asioita ja monesti hallitsemattomasti, koska sota on raaka poikkeustila, joka laukaisee esiin ihmismielen vastenmielisimmät piirteet. Historia voi olla mielenkiintoista ja tärkeää, mutta jossain mielessä olisi 70 vuotta sitten tapahtuneiden asioiden vatvomisen sijaan keskityttävä siihen, ettei sotaa karmeuksineen enää tulisi. Sen sijaan nämä vihervasemmistolaiset ihmisyyden vihaajat rakentavat vaivalla uutta sotaa monikulttuurin avulla. Tulevaisuudessa tutkijoilla on paljon ihmettelemistä näissä ajoissa - olettaen tietysti, että sellainen sivilisaatio, missä tutkijoita voi olla, jää eloon.
Haluan erityisesti tuoda esiin - jos se nyt on edes tarpeen - että vatvominen ja tutkiminen ovat eri asioita. Aivan eri asioita. Arkojenkin aiheiden asiallinen tutkiminen juuri estää aiheen asiatonta vatvomista; ja asialliseen tutkimukseen kuuluu kaikkien merkittävien taustatekijöiden ottaminen huomioon - kuten sota inhimillisyyttä vääristävänä ja raaistavana taustavaikuttajana. Tutkimattomissa alueissa ne vääristyneet spekulaatiot ja tahalliset valheet juuri viihtyvät. Ja jos ei tunne historiaa, niin on tuomittu toistamaan historian erehdyksiä - vapaa lainaus Santayanalta - joten historian tutkiminen ja historian tunteminen on tulevaisuudenkin arvioinnin kannalta olennaisen tärkeää.
En tarkoita nyt sitä, ettet tätä tietäisi, vaan sitä, ettei joku muu haksahtaisi sekoittamaan tutkimista ja tarkoitushakuista vatvomista toisiinsa.
Quote from: siviilitarkkailija on 09.05.2013, 08:11:50
---2 maailmansota on jo valmiiksi tutkittu. ---
Toinen maailmansota ei ole tutkittu likikään valmiiksi. Eräiltä osin ei edes näennäisyyksiä pidemmälle.
Ja historian tutkimus ei estä nykyisyyden tutkimusta, nykyisten tapahtumien käsittelyä muutenkaan ja toimimista - kaiken tietämyksen valossa - nykyisen tilanteen ja asiallisen tulevaisuuden arvioinnin mukaisesti. Päinvastoin - historiasta saatu tieto auttaa juuri nykyisyyden ja tulevaisuuden tasapainoisessa arvioinnissa.
Quote from: Veikko on 09.05.2013, 08:26:04
Arkojenkin aiheiden asiallinen tutkiminen juuri estää aiheen asiatonta vatvomista;
Ei estä. Vuoden 1918 tapahtumista vatvotaan edelleen ihan järjettömyyksiä tyyliin tämä Lepolan hässäkkä http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1194762112537/artikkeli/verinen+tampere+1918+vai+ei+keskustelu+jatkuu+yha+kuumana.html , vaikka tutkimustietoa on todella kattavasti.
Ihmiset haluavat vatvoa ja se meille suotakoon. Olen silti ihan samaa mieltä siitä, että asioita pitää tutkia, pidän esim. tuota suhteita miehitettyjen alueiden naisiin käsittelevää tutkimusta hyvin mielenkiintoisena. Ei minua haittaa jos joku kokee saavansa tuollaisista tutkimuksista vahvistusta omille antinationalistisille tai whatever -näkemyksilleen. Se on hänen ongelmansa, ei minun. Minulla on omat selkeät näkemykset historiasta ja kansakuntamme moraalisista valinnoista. Mielenrauhani ei järky, jos joku kokee eri tavoin.
Sen sijaan suuresti ärryn jos ja kun tällaisia tutkimuksia esitellään jonain erinomaisen uniikkeina. On mielenköyhää väittää, että sotarikoksia ja vastaavia ei olisi tutkittu. Esimerkiksi mainitsesi Kujalan kirja on hyvin kirjoitettu selkeä teos, jonka kaikkien historiasta kiinnostuneiden tulisi lukea. Kuriositeettina voisi nostaa esiin vaikkapa Sotasavotta -kirjan. Kyseisessä 1970-luvulla julkaistussa teoksessa käsitellään korsuelämää muistelusten avulla. Jo tuolloin puhuttiin homoista ja muista osin yllättävistäkin ilmiöistä. Vaikea pitää siis homohommiakan täysin vaiettuna asiana.
Yhdysvaltojen sisällissodan julmuudet eivät ole likipitäen valmiiksi tutkittuja eikä tapauksestaan ole kuin vaivaiset 150 vuotta. Että on Veikolle myönnettävä että on sotia joita ei ole tutkittu valmiiksi eikä varmaan koskaan tulla tutkimaan valmiiksi.
Pointtini on se että ikuisuustutkimusten tekemisestä voi ja kannattaa siirtää resurssia nykyisten ja mm suomeen suuntautuneen humanitaarisen muuton aiheuttamaan sotarikolliseen toimintaan ja sen tekijöihin. Mutta tämä elävien sotarikollisten ja sotarikosten tutkiminen on vaikeaa ja haastavaa toisin kuin historiallisten taistelujen tai sotarikosten massuttelu. Minusta olisi aiheellisempaa että ns akateeminen tukija käyttäisi aikansa vaikkapa somalian, irakin tms alueen sotarikosten tekijöiden ja tekemisten selvittämiseen ja siihen onko näitä henkilöitä paennut aiheuttamiaan seurauksia mm Suomeen. Mutta on laiskan ihmisen merkki että sensijaan että tutkisi tätä aikamme ilmiötä hautautuu historian hämäryyksiin kaiken lisäksi typerillä ja todistelemattomilla väitteillä.
Quote from: siviilitarkkailija on 09.05.2013, 08:11:50
Ruotsin poliisi elää tänäpäivänä jatkuvan ampuma-asekulttuurin ja kuolettavan voimankäytön maailmassa. Heidän rikollisensa käyttävät sarjatuliaseota eivätkä noudata mitään kulttuurillisia ja inhimillisiä pidäkkeitä.
Syy miksi näin on. Johtuu siitä että ruotsalaiset päättivät sosialistipuolieen johdolla olla tutkimatta maahan jugoslaviasta, somaliasta tai irakista tulleiden sotarikollisten julmuudet. Tutkijoiden ja erityisesti vasemmistolaisten akatemiatutkijoiden on helpompi tutkia 2 maailmansotaa kuin .......................
Sattuvasti sanottu näin Voitonpäivänä.
Varmaankin näyttöä löytyy tutkimatta jättämisestä, mutta löytyykö päätöksestä näyttöä?
Tutkimatta jättämisestä käyköön esimerkkinä seuraava:
Ruotsissa v.-90 tai-91 jäi pankkiryöstöstä kiinni jugo herra, muistaakseni Ursin nimeltään, joka oli tuotettu Ruotsiin vastaanottokeskuksesta Itävallasta.
Oikeudenkäynnissä herra sai lievähkön tuomion ryöstöistä eikä valittanut, mutta pahaksi onnekseen poliisit tekivät yhteistyötä Euroopassa ja häntä epäiltiin palkkamurhasta Italiassa Itävallan vastaanoton aikana. Kun tuli se hetki, että piti lähteä Italiaan vastaamaan palkkamurha syytteisiin, alkoi hän tunnustamaan murhia Ruotsissakin. Malmösta löydettiin herran tunnustusten perusteella niin maahan kaivettuja kuin laiturien vieriin haudattuja. Ursin sai jäädä Ruotsiin.
Yritin kaivaa linkkiä Aftonbladet- ja Expressen-lehtiin, enpä löytänyt, liekö ko lehdet sensuroitu?
Myös Suomi majoittaa/majoittanut lähtömaissaan murhiin syyllistyneitä. Miksi näin uskon? Siksi!
Quote from: nimierkki on 09.05.2013, 08:47:21
Quote from: Veikko on 09.05.2013, 08:26:04
Arkojenkin aiheiden asiallinen tutkiminen juuri estää aiheen asiatonta vatvomista;
Ei estä. Vuoden 1918 tapahtumista vatvotaan edelleen ihan järjettömyyksiä tyyliin tämä Lepolan hässäkkä http://www.aamulehti.fi/Kulttuuri/1194762112537/artikkeli/verinen+tampere+1918+vai+ei+keskustelu+jatkuu+yha+kuumana.html , vaikka tutkimustietoa on todella kattavasti.
Vatvotaan edelleen? Linkkisi vie juttuun, joka on julkaistu Aamulehdessä elokuussa 2012 eli vajaa vuosi sitten. Sinä vatvot, ei muut ;D
Quote from: Veikko on 09.05.2013, 08:39:52
Quote from: siviilitarkkailija on 09.05.2013, 08:11:50
---2 maailmansota on jo valmiiksi tutkittu. ---
Toinen maailmansota ei ole tutkittu likikään valmiiksi. Eräiltä osin ei edes näennäisyyksiä pidemmälle.
Ja historian tutkimus ei estä nykyisyyden tutkimusta, nykyisten tapahtumien käsittelyä muutenkaan ja toimimista - kaiken tietämyksen valossa - nykyisen tilanteen ja asiallisen tulevaisuuden arvioinnin mukaisesti. Päinvastoin - historiasta saatu tieto auttaa juuri nykyisyyden ja tulevaisuuden tasapainoisessa arvioinnissa.
Jos halutaan lisää tutkia niin järkevintä olisi selvittää 2.maailmansodan voittajien tekemät sotarikokset. Ne ovat jääneet varsin vähäiselle huomiolle. Sieltä löytyy aivan vastaavia rikoksia joihin natsit syyllistyivät. Enkä tällä halua mitenkään vähätellä Hitlerin syyllisyyttä.
Quote from: MTV3 on 29.04.2013, 07:25:46
Suomalaisten tekemät vankien ampumiset, ruumiiden häpäisyt, raiskaukset, marginalisoidut miehet ja poliittisten vankien kohtalo rintamalla ovat asioita, joita ei ole vielä tutkittu toisin kuin esimerkiksi Saksassa.
No, mikä estää tutkimasta? Eivät nuo ole kiellettyjä aiheita, toisin kuin ammattiuneksijat haluavat itselleen uskotella. Ihan vapaasti niistä voi kirjoittaa itkupotkuraivaritutkimuksen, jos haluaa. Sota on julma ja ratsuväki raaka.