Hommaforum Testi

QuoteMaahanmuuttajien lukiovalmennus uhkaa päättyä Vuosaaressa

Vuo­saa­ren lu­kios­sa on val­men­net­tu maa­han­muut­ta­jia lu­kioon. Kou­lu­tus uh­kaa päät­tyä syk­syl­lä, kos­ka ra­hoi­tus lop­puu. Kau­pun­ki et­sii uut­ta ra­hoi­tus­ta.

[...]

Ko­kei­lu al­koi kak­si vuot­ta sit­ten han­ke­ra­hoi­tuk­sel­la, jo­ka päät­tyy ke­säl­lä.

Kau­pun­ki et­sii nyt ra­hoi­tus­ta omas­ta kuk­ka­ros­taan. Ny­ky­muo­toi­se­na kou­lu­tus mak­sai­si noin 120 000 eu­roa.

[...]

Opetusministeriö val­mis­te­lee par­hail­laan esi­tys­tä, jon­ka mu­kaan maa­han­muut­ta­jil­le val­men­ta­va lu­kio­kou­lu­tus tu­li­si la­ki­sää­tei­sek­si vuon­na 2014.

Sil­loin Hel­sin­ki suun­nit­te­lee jo­pa kou­lu­tuk­sen laa­jen­ta­mis­ta Vuo­saa­ren lu­kion li­säk­si jo­hon­kin toi­seen lu­kioon.

Vuo­saa­ren lu­kion reh­to­ri Marko Paju pi­tää har­mit­ta­va­na, mi­kä­li toi­min­taan tu­lee Hel­sin­gis­sä vuo­den tau­ko.

[...]

Maahanmuuttajista suun­tau­tuu pe­rus­kou­lun jäl­keen lu­kioon sel­väs­ti har­vem­pi nuo­ri kuin muus­ta ikä­luo­kas­ta.

Vuo­saa­ren val­men­ta­vas­sa kou­lu­tuk­ses­sa opis­ke­li­joi­ta on ol­lut vuo­sit­tain 15. Kou­lu­tuk­seen va­li­taan haas­tat­te­luin.

Val­ta­osa heis­tä on kou­lu­tuk­sen jäl­keen jat­ka­nut lu­kioon ja ny­kyi­sis­tä­kin mo­ni näyt­täi­si ar­vo­sa­no­jen pe­rus­teel­la pää­se­vän lu­kioon, sa­noo pro­jek­ti­vas­taa­va Katja Mannerström.

Kou­lu­tuk­sen ero kymp­pi­luok­kaan on, et­tä pe­rus­kou­lun kurs­sien li­säk­si suo­mea opis­kel­laan te­hok­kaas­ti – jo­pa kym­me­nen viik­ko­tun­tia.

[...]

Kie­len­opis­ke­lun li­säk­si kou­lu­tuk­ses­sa ko­ro­te­taan pe­rus­kou­lun ar­vo­sa­no­ja ja suo­ri­te­taan osaa lu­kio­kurs­seis­ta.

Vastaavaa am­ma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen val­men­ta­vaa kou­lu­tus­ta on Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­ty maa­han­muut­ta­jil­le jo noin kym­me­nen vuot­ta.

Tä­nä lu­ku­vuon­na sii­hen osal­lis­tui noin 200 opis­ke­li­jaa.

http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/Maahanmuuttajien+lukiovalmennus+uhkaa+p%C3%A4%C3%A4tty%C3%A4+Vuosaaressa/a1366517006210

Tarvitsivatko Fazer, Finlayson ja kumppanit, joihin vedoten meille maahanmuuttoa kaupataan, tällaista erikoisvalmennusta?

Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

Taidan kompata hyperbeliä. Ei tässä touhussa kokonaisuutena mitään järkeä ole, mutta sitten me vasta kusessa ollaan jos tyypit eivät sitäkään vähää kotoudu Suomeen.

Quote from: hyperbeli on 22.04.2013, 14:45:04
Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

Ja entäs lukion jälkeen? Pönkätäänkö nuo pystyyn yhteiskunnan tukemana jotta niistä saadaan korkeakoulutettuja?

Lukion käyneenä sanon mielipiteeni, joka sattuu myös olemaan fakta, että jos ihminen lukio-opintoihin tarvitsee tukea ja valmennusta, niin tämä heikkolahjainen on ihan väärässä koulussa. Jotain käytännönläheisempää sille, kiitos!

QuoteNy­ky­muo­toi­se­na kou­lu­tus mak­sai­si noin 120 000 eu­roa.

Monelleko notkujalle?

QuoteOpetusministeriö val­mis­te­lee par­hail­laan esi­tys­tä, jon­ka mu­kaan maa­han­muut­ta­jil­le val­men­ta­va lu­kio­kou­lu­tus tu­li­si la­ki­sää­tei­sek­si vuon­na 2014.

Todella tärkeä lakimuutos. Prioriteetit kohdillaan.

QuoteVuo­saa­ren val­men­ta­vas­sa kou­lu­tuk­ses­sa opis­ke­li­joi­ta on ol­lut vuo­sit­tain 15. Kou­lu­tuk­seen va­li­taan haas­tat­te­luin.

Ai 15 notkujaa 120 000 euroa. No sittenhän se tekee 8 000 / naama. Ovatko haastattelut nimettömiä, Helsingissä kun ollaan?

QuoteKou­lu­tuk­sen ero kymp­pi­luok­kaan on, et­tä pe­rus­kou­lun kurs­sien li­säk­si suo­mea opis­kel­laan te­hok­kaas­ti – jo­pa kym­me­nen viik­ko­tun­tia.

No hui.

Tästä tulee vähän mieleen noi lemmikkieläinten kustannuksella rehvastelu. Eli mun koira osaa leikkiä kuollutta ja laskea kolmeen, mitäs sun koiras...?

Eli meidän mamuista pääseki n määrä lukioon, montas teidän mamuista pääsee??!!

Koko touhussaei ole taaskaan mitään tolkun hiventäkään...

Jos edellytykset eivät riitä lukioon ilman erillisiä tukitoimia ja valmennuksia niin pitäisi antaa olla.
Lukiohan ei valmenna mihinkään ammattiin vaan antaa mahdollisuuden korkeakouluopintoihin,
jos paukut eivät ole riittäneet lukioon ilman valmennusta niin miten mahtaa käydä yliopiston kanssa :facepalm:

Näille notkujille pitäisi mieluummin tarjota valmennusta ammatillisiin opintoihin, silloin olisi edes teoreettinen mahdollisuus
siihen, että jokin näistä rikkauksista ja voimavaroista joskus saattaisi työllistyä...

Niin 120 000 euroa ei ole paljon, kun verrataan koko opetustoimen vuosibudjettia, mutta se on joltakin pois. Onko se joltakin erityisopetusta tarvitsevalta muulta ryhmältä tai jonkun koulun ylläpidosta, mutta olen 110 % varma velkaa joudutaan ottamaan lisää. Sitähän ei tarvitse maksaa koskaan pois, eihän..

Quote from: hyperbeli on 22.04.2013, 14:45:04
Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

Mitä kautta tärkeä, hyvä tai edes mielekäs? Tätä tukimuotoahan perustellaan maahanmuuttajien "aliedustuksella" lukiossa. Kun maahanmuuttajat menevät lukioon jo nyt keskimäärin huonommilla keskiarvoilla kuin kantaväestö, niin oikea osoite olisi yleensä ammatillinen koulutus. Jos rahkeita ja motivaatiota on, niin korkeamman koulutuksen voi hankkia sitten myöhemmin, kun kielitaito on kohentunut riittäväksi.

Quote from: Ink Visitor on 22.04.2013, 15:15:55
Koko touhussaei ole taaskaan mitään tolkun hiventäkään...

Jos edellytykset eivät riitä lukioon ilman erillisiä tukitoimia ja valmennuksia niin pitäisi antaa olla.
Lukiohan ei valmenna mihinkään ammattiin vaan antaa mahdollisuuden korkeakouluopintoihin,
jos paukut eivät ole riittäneet lukioon ilman valmennusta niin miten mahtaa käydä yliopiston kanssa :facepalm:

Niin ja koskakohan tämän keinotekoisen kannattelun on tarkoitus loppua?! Jos maahanmuuttajilla jo peruskoulussa vieressä on erityisavustaja, lukioon mennessä annataan keskitettyä valmennusta, yliopistoihin kaavaillaan kiintiöitä tai jotain muuta "tasoitusta" pisteisiin ja töitä haettaessa harrastetaan "positiivista syrjintää", niin silloin mamun koko elämänkaaren ajan on selvästi heikkolahjaisempaa yksilöä autettu ohi parempiensa; työnnetty väkisin eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn. Mikä valtava verorahoilla kustannettu koneisto ja resurssien määrä uhrataan alunperinkin ulkopuolelta tulleeseen, vieraaseen yksilöön, joka luonnostaan ei pärjäisi oikeasti tasa-arvoisessa kilpailussa kantisten kanssa! Millaisen viestin tämän antaa veronmaksajille, joiden omat lapset syrjäytetään joka vaiheessa käyttämällä surutta säkkikaupalla rahaa, joka on nimenomaan veroina kerätty muka tämän maan rakentamiseksi ja yhteisen hyvinvoinnin kehittämiseksi?

Eräs puolinuiva tuttuni argumentoi kerran siitä, miten hänestä on väärin että yleisesti Pohjois-Euroopassa maahanmuuttajat tekevät paskaduunit. Hän siis puolinuivana tietää tietenkin maahanmuuttajien heikosta työllistymisasteesta, mutta kyse oli niistä mamuista jotka ovat töissä. Hän koki vääräksi sen asenteen, minkä oli huomannut, että "mustat palvelevat meitä valkoisia" (bussikuskeina, siivoojina ym.).
Ymmärrän sinänsä miten se voi häiritä jotakin. Mutta sitä en tajua, mitä asialle voidaan tehdä? Jos joku ei pärjää peruskoulussa, eikä näin ollen kykene hankkimaan itselleen korkeakoulutusta, saatika päästä edes lukioon, miten, tai miksi, meidän pitäisi järjestää hänet väkisin "hyviin töihin"? Pitäisikö kriteerejä opiskelupaikkoihin ja työhönottoon laskea ( http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html )? Niitähän tosiaan on jo laskettu, mutta varmaan itse kukin tietää (ainakin Hommassa), ettei se ainoastaan ole toimimaton, vaan myös epäoikeudenmukainen ja järjetön ratkaisu.

Suomen opettamisessa ei ole mitään väärää, mutta sitä en tajua, miksi ne lukioon soveltumattomat pitää sinne väkisin tunkea. En ymmärrä sitä kantisten kohdalla, enkä myöskään mamujen, jotka näemmä saavat kantiksia parempaa preppausta lukioon.

QuoteYle: Maahanmuuttajanuoria kannustetaan lukioon

Opetusministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä vuoden mittaisesta lukiovalmennuksesta, joka parantaisi maahanmuuttajien mahdollisuuksia pärjätä lukiossa. Erilaisia tuki- ja valmennuskeinoja pilotoidaan jo toista vuotta Vantaalla ja Helsingissä.

Vain vajaa neljännes vieraskielisistä nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen lukioon, kun suomalaisnuorista lukion valitsee joka toinen.

Helsingissä pilotoidaan jo toista vuotta maahanmuuttajataustaisten nuorten valmentamista lukiota varten. Peruskoulun ja toisen asteen opintojen väliin tarjotaan opetusta ja ohjausta, joita maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät saa kotona. Nuoret opiskelevat esimerkiksi suomen kieltä ja kokeilevat opiskella läpi lukion kursseja.

Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille -hanke LUVA aloitettiin Helsingin Vuosaaressa vuonna 2011. Kurssilta on saatu positiivisia tuloksia: suurin osa valmennettavista nuorista päätyi lukioon opiskelemaan.

LUVA-projektin vastaava ohjaaja Katja Mannerströmin mielestä maahanmuuttajanuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta nimenomaan peruskoulun viimeisellä luokalla.

- Suomen koulutuspolut on rakennettu sellaisille nuorille, jotka on syntyneet Suomessa ja joilla on vanhemmat, jotka ymmärtävät tätä yhteiskuntaa. Näiden nuorten vanhemmat pystyvät tekemään tekemään esimerkiksi läksyjä nuorten kanssa. Tämä kaikki puuttuu todella monelta maahanmuuttajanuorelta.

Apua myös lukiossa

Osallisena Suomessa -projekti on laajemman toiminnan hanke, joka edesauttaa monikulttuurisuutta Suomessa. Hankkeen osalta Vantaan Tikkurilan lukiossa on järjestetty tukitoimintaa maahanmuuttotaustaisille nuorille.

Lukiossa on parin vuoden ajan etsitty tapoja auttaa niitä maahanmuuttajanuoria, jotka ovat jo toisen asteen opiskelijoita. Lukiossakin nuoret saattavat tarvita suomen kielen opetusta ja apua esimerkiksi aineiden kirjoittamisessa.

Projektipäällikkö Hoda Shabrokhin mukaan auttaminen on monipuolisena parasta.

- Teemme monenlaisia projekteja, tukikursseja, opetusta ja kahvilan pyörittämistä. Tietysti suomen kieli korostuu, koska lukio perustuu sille, että luetaan ja kirjoitetaan.

Projekteihin on lähtenyt mukaan myös suomalaisia nuoria, sanoo Shabrokh.

- Liikkeelle ollaan toiminnassa lähdetty maahanmuuttajanuorten tarpeista, mutta täytyy sanoa, että myös suomalaiset nuoret tarvitsevat tätä tukea.

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajanuoria_kannustetaan_lukioon/6590701

QuoteOsallisena Suomessa -hanke

Osallisena Suomessa -hanke on yksi suurimmista vireillä olevista maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseen tähtäävistä hankkeista. Hanke kehittää maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallisia valmiuksia. Hankkeen tavoitteina ovat:

- kehittää maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle joustava ja kustannustehokas malli, joka mahdollistaisi kaikkien aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen
- luoda uusia toimintamalleja maahanmuuttajalasten ja heidän vanhempiensa tukemiseksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
- rakentaa koulutuspolkuja nuorille maahanmuuttajille.

Koulutuksen vaihtoehtoisia toteuttamistapoja kokeillaan kuntien kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea vuosina 2011-2013.

Osallisena Suomessa on määräaikainen (2011-2013) kokeiluhanke ja siitä säädetään kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 luvussa. Hankkeen tulokset on tarkoitus ottaa valtakunnalliseen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen.

Hanketta toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella. 

http://www.tem.fi/osallisenasuomessa

Kohderyhmä

Osallisena Suomessa -hankkeen lähtökohtana on koulutuksen asiakaslähtöisyys ja maahanmuuttajien yksilöllisten tarpeiden huomioiminen koulutuksessa. Koulutuksen kehittämisen pohjana ovat hankkeessa määritellyt kolme kotoutumisen polkua:

1. Työmarkkinoilla jo olevat ja sinne nopeasti suuntaavat maahanmuuttajat
- henkilöllä on työpaikka Suomessa tai henkilöllä on työllistymisen edellytykset

2. Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat
- kotona lapsia hoitavat vanhemmat
- luku- ja kirjoitustaidottomat
- henkilöt, joilla on vähäinen koulutustausta
- henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia
- iäkkäät
- muut erityistukea tarvitsevat

3. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret
- varhaiskasvatusikäiset lapset
- oppivelvollisuusikäiset lapset ja nuoret
- oppivelvollisuusiän ylittäneet alle 18-vuotiaat nuoret

Hankkeessa kehitetään myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta antavien opettajien, ohjaushenkilöiden ja muiden kotoutumiskoulutuksen parissa toimivien osaamista.

http://www.tem.fi/index.phtml?s=4805

Kuntien kokeiluhankkeet

Koulutuksen vaihtoehtoisia toteuttamistapoja kokeillaan kuntien kehittämishankkeissa seuraavissa hankekokonaisuuksissa: pääkaupunkiseutu, Raasepori, Turku, Tampere, Hämeenlinna, Meri-Lappi, Pudasjärvi, Vaasa, Rannikko-Pohjanmaa ja Kuopio.

http://www.tem.fi/index.phtml?s=4807

Materiaalit

Tälle sivulle on koottu Osallisena Suomessa -hankkeeseen liittyvää materiaalia:

Osallisena Suomessa -hankkeen neuvottelupäivä 7.11.2012 (http://www.tem.fi/index.phtml?s=4963) ja Osallisena Suomessa aamupäiväseminaari 25.5.2012 (http://www.tem.fi/index.phtml?s=4963)

Quote from: Roope on 22.04.2013, 15:37:33

Quote from: hyperbeli on 22.04.2013, 14:45:04
Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

Mitä kautta tärkeä, hyvä tai edes mielekäs? Tätä tukimuotoahan perustellaan maahanmuuttajien "aliedustuksella" lukiossa. Kun maahanmuuttajat menevät lukioon jo nyt keskimäärin huonommilla keskiarvoilla kuin kantaväestö, niin oikea osoite olisi yleensä ammatillinen koulutus. Jos rahkeita ja motivaatiota on, niin korkeamman koulutuksen voi hankkia sitten myöhemmin, kun kielitaito on kohentunut riittäväksi.

Ja kuinka kauan tuen on jatkuttava? Monessa Euroopan maassa vain pieni prosentti humamutaustaisesta väestöstä "kotoutuu" niissäkään sukupolvissa, jotka ovat Euroopassa syntyneet.

Kuinka kauan siis meidän tulisi maksaa suojelurahaa sekä suoraan, että tällaisten tukitoimien muodossa, etteivät humamutaustaiset alkaisi riehua?

Jos vastasit "ikuisesti", olit oikeassa

Eräs spesiaalilukiossa opettava tuttuni sukulainen avautui tästä byrokraattien innosta ajaa lukioon ihmisiä joilla ei ole minkäänlaisia rahkeita valmistua sieltä. Nämä ihmiset ovat myös sellaisia, ettei suurella osalla heistä ole mitään käsitystä siitä, onko heidän itse mielekästä mennä lukioon, vaikka tasan pitäisi olla. Jos nyt on ymmärrystä yhtään mistään. Sisään lappaa jengiä, joka saa lähes jokaisesta (ainakin tämän oppiaineen) kurssista nelosen. Neljän vuoden jälkeen heidät heitetään tästäkin opinahjosta valmistumattomina pihalle, mutta onpahan saatu piilotettua ongelma joksikin aikaa.

Tuossa kuulemassani opinahjossa taso on sitä että kun matikan tunnilla pyydetään sieventämään kolme kertaa miinus yksi, luokassa vallitsee hiirenhiljaisuus. Ainakin tämän vaativan tehtävän suhteen. Miksi ihmiset jotka tuskin osaavat, tai ainakaan jaksavat edes sitoa omia kengännauhojaan tungetaan lukioputkeen, edes tällaiseen erikoiskouluun? Pahoin pelkään, että jossain asiasta päättäneissä elimissä sekoittuu opportunismi, poliittinen tarkoitushakoisuus ja sinisilmäisyys tavalla, jota en haluaisi pidemmäksi aikaa jäädä miettimään.

Quote from: Roope on 22.04.2013, 15:37:33
Kun maahanmuuttajat menevät lukioon jo nyt keskimäärin huonommilla keskiarvoilla kuin kantaväestö, niin oikea osoite olisi yleensä ammatillinen koulutus.

Kyllä. Se olisi myös ei-lukiokelpoisten maahanmúuttajien kannalta parempi, koska neljän vuoden turha notkuttaminen lukiossa on varmasti turhauttavaa myös heille. Ylioppilastodistusta ei saa, jos ei osaa edes auttavasti kirjoittamiaan aineita -- eikä vaatimustaso ole useimmissa aineissa  todellakaan korkea (poikkeuksena ehkä pitkän ranska, koska sen kirjoittajia on aika vähän, ja suuri osa heistä on Helsingin ranskalaisesta koulusta. Ehkä muitakin, ei nyt tule mieleen.) ¨
Kymppiluokka on kannatettava juttu, mutta sen ei pitäisi tähdätä lukioputkeen vaan suunnitelmien selkeyttämiseen.

Törmäsin varsin osuvaan viisauteen...

"Luonto todistaa, että "tasa-arvoisuuden" käsite on täysin valheellinen. Se on alhaisimman yhteisen tekijän etsimistä, ja sen tavoittelu tuhoaa jokaisen hyvinvoivan rodun, valtion ja kulttuurin. Jotta saisit työhevoset juoksemaan yhtä nopeasti kuin ravihevoset, tulisi sinun ensin rampauttaa ravihevoset; samoin jos haluaisit ravihevosten vetävän kuormia yhtä tehokkaasti kuin työhevoset, tulisi sinun ensin vahingoittaa työhevosia. Kummassakin tapauksessa tasa-arvoisuuden tavoittelu on erinomaisuuden hävittämistä."

Quote from: Emo on 22.04.2013, 14:52:01

Quote from: hyperbeli on 22.04.2013, 14:45:04
Tämä on tärkeä tukimuoto niille eilänsimaalaisille, jotka olemme erehtyneet ottamaan vastaan. Stoppi pitää saada rajalle ja kaikki tänne valuneet pitää hoitaa hyvin, vaikka se maksaa moninkertaisesti kotoperäisten kouluttamiseen.

Ja entäs lukion jälkeen? Pönkätäänkö nuo pystyyn yhteiskunnan tukemana jotta niistä saadaan korkeakoulutettuja?

Lukion käyneenä sanon mielipiteeni, joka sattuu myös olemaan fakta, että jos ihminen lukio-opintoihin tarvitsee tukea ja valmennusta, niin tämä heikkolahjainen on ihan väärässä koulussa. Jotain käytännönläheisempää sille, kiitos!

Kyllä. Sen jälkeen kiintiöt yliopistoon humanistiselle aloille mistä sitten kiintiönä valitaan kunnalle töihin sosiaalimokutusvirkaan kauhistelemaan typeriä suomalaisia.

QuoteHelsinki haluaa lukioihin lisää maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita

Helsinki aloittaa maahanmuuttajataustaisille kaupunkilaisille suunnatun koulutuksen, joka valmistaa lukion opintoihin.

Koulutuksessa on tarkoitus vahvistaa opiskelijoiden suomen kielen taitoa. Lisäksi koulutukseen osallistuvilla on mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja ja suorittaa lukion kursseja.

Tarkoitus on, että koulutukseen osallistuvat saavat paremman kuvan lukion opinnoista, suomalaisesta opiskelukulttuurista ja apua omien opiskelutaitojen kehittämiseen.

Koulutus saattaa myös lisätä lukion suosiota.

Koulutus aloitetaan Vuosaaren lukiossa ja Yhtenäiskoulun lukiossa Käpylässä ensi syksynä.

Koulutukseen otetaan yhteensä 32 opiskelijaa.

Maahanmuuttajataustaisille helsinkiläisille suunnattua koulutusta on kokeiltu Vuosaaren lukiossa vuodesta 2011 saakka.

Asiaa käsittelee Helsingin opetuslautakunnan suomenkielinen jaos tiistaina.

Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+haluaa+lukioihin+lis%C3%A4%C3%A4+maahanmuuttajataustaisia+opiskelijoita/a1390761731316) 26.1.2014

Miksi resursseja suunnataan lukioon valmistavaan koulutukseen? Lukioon ei tarvita lisää huonosti kieltä osaavia oppilaita, joiden opiskelutaidot ovat puutteelliset. Mahdollisiin jatko-opintoihin voi palata ammatin oppimisen jälkeen, kun kieli sujuu ja suomalainen opiskelukulttuuri on omaksuttu. Silloin motivaatiokin on kohdallaan ja tavoitteet realistisemmat. On täysin väärä suuntaus räätälöidä maahanmuuttajille tällaisia omia opintopolkuja apupyörineen.

Quote from: Roope on 26.01.2014, 22:47:22
Miksi resursseja suunnataan lukioon valmistavaan koulutukseen? Lukioon ei tarvita lisää huonosti kieltä osaavia oppilaita, joiden opiskelutaidot ovat puutteelliset.

Niin, ylioppilaista ei todellakaan ole pulaa.  Mitä vikaa on esimerkiksi putki- tai sähkömiehen ammatissa? 

Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi?  Erityisresursseja mamuille suunnatuille pääsykoevalmennukselle?  Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille? 

Quote from: Siili on 26.01.2014, 23:46:58

Quote from: Roope on 26.01.2014, 22:47:22
Miksi resursseja suunnataan lukioon valmistavaan koulutukseen? Lukioon ei tarvita lisää huonosti kieltä osaavia oppilaita, joiden opiskelutaidot ovat puutteelliset.

Niin, ylioppilaista ei todellakaan ole pulaa.  Mitä vikaa on esimerkiksi putki- tai sähkömiehen ammatissa? 

Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi?  Erityisresursseja mamuille suunnatuille pääsykoevalmennukselle?  Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Ylitarkastajien ammattiryhmässä-hän pomon pääsyvaatimus taisi olla yo ja ruotsin kielen taito. Jälkimmäistä ei mamulta voine vaatia, mutta kun valtuutettujen ja ylitarkastajien populaatiossa varsinaiset ovat pahasti aliedustettuina, jotain tarttis tehdä.

Täysin kieli- ja lukutaidottomalle näitä virkoja ei vielä voitane myöntää, koska ennakkoluulot ja rakenteellinen piilorasismi.

Lisäksi näiden valtuutettujen toimistojen toimintaa voitaisiin kehittää tulosvastuulliseen suuntaan:

Ensinnäkin, tehdään niitä maksullisia 0800-numeroita vain ja ainoastaan. Isot pojat kertoivat, että esim. vähemmistövaltuutetun monikymmenpäiseen toimistoon tulee useita kymmeniä yhteydenottoja vuodessa, eli arvioisin tuloksen tekemiseksi tuollaisen 3800€/min kohtuulliseksi hinnoitteluksi, plus ppm.

Odds against You? Call The Minorityzer!

Siitä Jalluun pikkuilmoituksia-osastolle mainosteksti.

Quote from: Roope on 26.01.2014, 22:47:22
Helsinki aloittaa ... koulutuksen, joka valmistaa lukion opintoihin.

Tätä on ennen kutsuttu peruskouluksi.

Quote from: Siili on 26.01.2014, 23:46:58
Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi? ... Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Venäläiset täyttäisivät nuo mamukiintiöt hetkessä. Miten saisi sellaisia kiintiöitä, että vain tietyillä ryhmillä olisi oikeus tulla niistä valituksi? Ihonväriä ei voi käyttää, älykkyysosamäärää ei voi käyttää ... tulipa tästä nyt vaikeaa.  :-\

Quote from: timouti on 27.01.2014, 06:59:40

Quote from: Siili on 26.01.2014, 23:46:58
Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi? ... Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Venäläiset täyttäisivät nuo mamukiintiöt hetkessä. Miten saisi sellaisia kiintiöitä, että vain tietyillä ryhmillä olisi oikeus tulla niistä valituksi? Ihonväriä ei voi käyttää, älykkyysosamäärää ei voi käyttää ... tulipa tästä nyt vaikeaa.  :-\

Ehkä oppimistulosten ja ihonvärin kanssa on vahva korrelaatio. Asetetaan raja tarpeeksi alas, niin joukkoon ei mahdu kuin oikeanlaista sakkia? Tuloksena on superosaajien pooli, josta on kätevä ammentaa rotutäydennystä mm. laki-, lääkäri- ja ekonomiopintoihin. Opinnoissa ja ammatissa tärkeintä ei ole osaaminen, ammattitaito ja menestys, vaan oikea ihonväri ja kulttuuri.

Eliiiiiittiä nolottaa kun meillä ei ole neekereitä poliisipäällikköinä, tiedemiehinä, astronautteina ja presidentteinä niinkuin Hollywoodissa. Suomessa hommaan kuin hommaan pääsee ilman pätevyyttä, mutta yo-paperi pitäisi olla. Lukioon nyt ei vain kävellä sisään mustalla nahalla, mutta ohituskaistaa rakennetaan ja eiköhän ne kirjoituksetkin ole vain muodollisuus.

Tarviiko varsinaisten^TM mamu-kakaroitten päästä kunnolla edes yläastetta läpi, niin lukion ovet avautuvat? Ylioppilastutkinnonkin varmaan saa tuntuvilla helpotuksilla, positiivinen diskriminaatio nääs... :flowerhat: :flowerhat:

Quote from: Blanc73 on 27.01.2014, 09:01:00
Tarviiko varsinaisten^TM mamu-kakaroitten päästä kunnolla edes yläastetta läpi, niin lukion ovet avautuvat? Ylioppilastutkinnonkin varmaan saa tuntuvilla helpotuksilla, positiivinen diskriminaatio nääs... :flowerhat: :flowerhat:

Ihan yksinkertaisia malleja olisi olemassa. Kaikki lukioon, tahtoi tai ei. Ketkä ei pärjää sitten pihalle. Erityislupa amikseen jos oikein kehno on tai viittii sellaista teeskennellä. Muut töihin.
Tutkinnot nimettömiksi ja muitten kuin omien opettajien tarkastamiksi.

Uuden geenitutkimuksen mukaan eri rotujen erilaiset edellytykset oppimisessa johtuvat geeneistä.

http://www.friatider.se/ny-genforskning-skakar-om-forskarvarlden-utsatta-grupper-har-samre-forutsattningar-for-utbildning  (http://www.friatider.se/ny-genforskning-skakar-om-forskarvarlden-utsatta-grupper-har-samre-forutsattningar-for-utbildning)

Quote from: Siili on 26.01.2014, 23:46:58
Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi?  Erityisresursseja mamuille suunnatuille pääsykoevalmennukselle?  Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Suunnitelmissa on kieli- ja opiskelutaitoa vaativien korkeakoulujen pääsykokeiden poistaminen tai ainakin niiden muuttaminen maahanmuuttajille helpommiksi ja painoarvon vähentäminen. Korkeakouluihin tulisi maahanmuuttajille erityistä suomen kielen tukiopetusta, joka on eri asia kuin ulkomaalaisille tarjottavat normaalit suomen kielen kurssit.

Maahanmuuttajakiintiöt tuskin menisivät sellaisinaan läpi, vaikka niitäkin on väläytelty. Ne kun luultavasti tulkittaisiin lopulta lainvastaisiksi. Sen sijaan erilaisiin maahanmuuttajia korkeakouluihin työntäviin ja korkeakouluissa pitäviin tukivirityksiin saa käyttää julkista rahaa ja resursseja kenenkään estämättä.

Quote from: Roope on 27.01.2014, 11:20:20

Quote from: Siili on 26.01.2014, 23:46:58
Mitäköhän sen jälkeen, kun mamuja on puristettu enemmän ylioppilaiksi?  Erityisresursseja mamuille suunnatuille pääsykoevalmennukselle?  Mamukiintiöitä suosituille korkeakoulujen opiskelualoille?

Suunnitelmissa on kieli- ja opiskelutaitoa vaativien korkeakoulujen pääsykokeiden poistaminen tai ainakin niiden muuttaminen maahanmuuttajille helpommiksi ja painoarvon vähentäminen. Korkeakouluihin tulisi maahanmuuttajille erityistä suomen kielen tukiopetusta, joka on eri asia kuin ulkomaalaisille tarjottavat normaalit suomen kielen kurssit.

Toisen kotimaisen vaatimusten poistaminen korkeakouluopinnoista ei ilmeisesti kuitenkaan nykylainsäädännön mukaan onnistu, jos on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon.  En ihmettelisi yhtään, jos Bideen puljussa mietittäisiin kuumeisesti, kuinka pakkoruotsikiusa voitaisiin poistaa toisen polven "varsinaisilta", mutta säilyttää se kantiksilla.

Ihmettelen edelleen, miksi on olevinaan niin suuri katastrofi, jos "varsinaisista" vain pieni prosentti suorittaa ylioppilastutkinnon?  Eipä kotiromanien keskimääräiset vähäiset akateemiset ansiot ole mitään heille järjestettyjä lukiotukijärjestelmiä tuottaneet.

QuoteHelsinki haluaa lukioihin lisää maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita
....Lisäksi koulutukseen osallistuvilla on mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja ja suorittaa lukion kursseja....

Sellaista värinää että tuota mahdollisuutta käyttäen numerot nousevat pykälillä vaikka osaaminen ei nousisi pätkän vertaa.

Kaamea karhunpalvelus kyvykkäämmille taustaisille. Moniosaamattomia lykitään aste asteelta eteenpäin erilaisin helpotuksin, kiintiöin ja positiivisin syrjinnöin. Jossain kohtaa kaikki kuitenkin paljastuu, ja kohta kukaan ei ota varsinaista töihin, kun kaikki luonnollisesti ja varmuuden vuoksi niputetaan tuohon hyysättyyn joukkoon.

Mun mielestä pitäisi päinvastoin kannustaa yleisemminkin nuoria hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen. Sieltä varmasti löytyy monia nuoria kiinnostavia aloja, joilla myös menestymismahdollisuudet ovat paljon paremmat.

Omassa lukiossa oli paljon tämänkaltaista porukkaa. Moni oli tullut lukioon, koska sinne nyt sattui ka riittämään, eikä muustakaan tiedetty. Lisäksi opinto-ohjaaja piti ylä-asteella itsestään selvänä, että kaikki jatkavat lukioon. Näin 10 vuoden jälkeen moni tuntemistani tekee erinäisiä pätkä/vuokratöitä, osa ei tee mitään, muutama meni lukion jälkeen amikseen, joku meni amk:hon ja tekee lähinnä määräaikaisia assistentin yms. hommia, kun muuta ei löydy. Tämä siis enimmäkseen sitä porukkaa joka onnistui sluibaamaan lukion minimityöllä lävitse. Toki moni voi saada vasta vanhemmalla iällä oikean kipinä, ja tällöin toki helpottaa jatko-opintoja varten, että lukio on kahlattu lävitse.

Moni noista tuntemistani pärjäisi uskoakseni nykyään paremmin, jos he olisivat menneet suoraan opiskelemaan jotain mielenkiintoista käytännön työtä ammattikouluun.

Quote from: Toadie on 27.01.2014, 08:11:34
Lukioon nyt ei vain kävellä sisään mustalla nahalla, mutta ohituskaistaa rakennetaan ja eiköhän ne kirjoituksetkin ole vain muodollisuus.

Olisin tuosta vähän eri mieltä, nahan väristä riippumatta lukioon suurinpiirtein kävellään sisään. Eri asia tietysti ovat nämä suurempien kaupunkien urheilu-, musiikki- ym. lukiot, joihin on isommat keskiarvovaatimukset. Mutta samasta kaupungista löytyy sitten tavallisiakin lukioita, joihin kyllä johonkin pääsee, jos lukioon haluaa.

Ongelma enemminkin on tuo, josta Foobar aiemmin kirjoitti:

Quote from: foobar on 22.04.2013, 20:03:20
Eräs spesiaalilukiossa opettava tuttuni sukulainen avautui tästä byrokraattien innosta ajaa lukioon ihmisiä joilla ei ole minkäänlaisia rahkeita valmistua sieltä. Nämä ihmiset ovat myös sellaisia, ettei suurella osalla heistä ole mitään käsitystä siitä, onko heidän itse mielekästä mennä lukioon, vaikka tasan pitäisi olla. Jos nyt on ymmärrystä yhtään mistään. Sisään lappaa jengiä, joka saa lähes jokaisesta (ainakin tämän oppiaineen) kurssista nelosen.

Sinällään tuo "spesiaalilukiossa" kuulostaa vähän oudolta, yleensä niihin on vähän tai enemmänkin korkeammat keskiarvovaatimukset. Mutta ainakin tavallisissa lukioissa tuo on taatusti arkipäivää. Vaatimustasoerot ovat peruskoulun ja lukion välillä erittäin suuret. Kohtalaisilla lahjoilla ja vähäisellä työllä saa peruskoulusta kohtalaisen todistuksen, mutta niillä kohtalaisilla tai huonoilla lähtötiedoilla ei sitten lukiossa pärjääkään.

Kantasuomalaisiakin menee paljon lukioon, toteavat sitten aika pian, ettei tästä tule yhtään mitään. Ei ole opiskeluvalmiuksia tehokkaampaan opiskeluun eikä tarvittavia pohjatietoja. Sama varmaan tulee maahanmuuttajillakin vastaan, heillä ehkä vielä pahemmin, jos kielitaito ei ole hyvä. Jos on vaikka 10-vuotiaana muuttanut Suomeen, on tuskin vielä kieltä ehtinyt oppia niin paljoa että lukiossa pärjäisi, peruskoulun saa kuitenkin jotenkuten suoritettua.

Ihan järkevää lisäkoulutustahan tämä on, jos halutaan lisää väkeä lukioihin, tosin samaa koulutusta voisi hyvinkin arvostaa joku lukio-opinnoista haaveileva kantasuomalainen. Aikoinaan käytiin kymppiluokka tällaisessa tilanteessa, mutta onko kymppiluokkia enää ollenkaan?

No joo siis kyllähän lukioon tosiaan pääsee liian helposti, mutta sentään edes suomen taitoa on vaadittu. Nythän näyttää ettei sitäkään tarvita.

Mutta totta kai numeroiden pitää nousta vaikkei osaaminen karttuisikaan. Eihän satsaus saa mennä hukkaan, kyllä tuloksia pitää näkyä. Koska jos mamu ei opi tehostetulla tuellakaan, joku saattaa huomata, ei kun siis luulla että mamu on tyhmä.

Tulosten täytyy näkyä myös, koska aiemmin yllä esitettiin se kauhuskenaario jossa erityissuositut menettävät kokonaan arvostuksensa esim työelämässä. Jolloin oikeastikin hyvin menestyvät vähemmistöryhmäläiset luokitellaan luusereiksi jotka vain päästettiin läpi.

Muutoin olen sitä mieltä että jos rahkeita on, niin toki minimikoulutuskynnyksen yli auttaminen voi olla sitä tehokkainta kotouttamista, jolloin maahantulijalta sekä vaaditaan että annetaan mahdollisuuksia näyttää kyntensä, ja jossa hän myös väistämättä integroituu enemmän kantaväestöön haasteiden ja yhteisten kokemusten vuoksi.

Mutta jos tulokset ovat järjestään nelosia, ja perusteettomasti läpi päästetty, niin erityistuesta ei ole kuin haittaa, koululle, yksilöille ja yhteiskunnalle jotka yrittävät ottaa vastaan lukion "suorittaneen".

Eli tuollaisessa puskemisessa täytyy myös olla kontrollia, ja riittävän selkeä vaatimustaso jossa täytyy pystyä osoittamaan kykynsä. Se on myös suorittajan oma etu ja motivaatio.

Etelä-Suomen Sanomissa pieni juttu samasta aiheesta:

Quote
Viesti maahanmuuttajille: Menkää ihmeessä lukioon

Lukioon tähtäävät maahanmuuttajat alkavat saada valmentavia opintoja, jotta yleissivistävä toisen asteen koulutus luontuisi nykyistä paremmin. Uusi mahdollisuus tulee käyttöön elokuussa.

Taustalla on viranomaisten halu kannustaa maahanmuuttajia lukio-opintoihin, jotta tasa-arvo koulutuksessa toteutuu entistä paremmin ja ulkomailta tulleille aukeaa nykyistä monipuolisempia työnsaantimahdollisuuksia.

Lahden yhteiskoulun aikuislinjan rehtori Riitta Yrjänä kertoo, että vain harvat vieraskielisistä selviytyvät lukion loppuun ja ylioppilaiksi.

- He keskeyttävät lukion aika herkästi.

Valmentavassa koulutuksessa maahanmuuttajille opetetaan muun muassa suomen kieltä sekä suomalaista kulttuuria. Valmennusjakson aikana voi suorittaa jo lukiokursseja.

Tarkoitus on, että opiskelija saa realistisen ennakkokäsityksen tulevasta urakasta.

ESS: Viesti maahanmuuttajille: Menkää ihmeessä lukioon (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/02/02/viesti-maahanmuuttajille-menkaa-ihmeessa-lukioon1)

Valmentavassa koulutuksessa siis opetetaan suomen kieltä. Tuo on kai aika itsestäänselvyys, aika hankala olisi lukio-opinnoista selvitä, jos ei suomen kieltä osaa. Mutta onko sitten realistista kannustaa lukioon sellaisia ihmisiä, joiden suomen kielen taito ei kovin kaksinen ole.

Vielä lukion jälkeisiin opintoihin liittyen sellainen mielenkiintoinen juttu, että ammattikorkeakouluissa (kaikkia en selannut, muutaman satunnaisen) on erikseen kielitesti hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Muistelen jostakin lukeneeni, että jopa mamut hyvin helposti valitsevat S2-suomen eli käyvät koulussa suomen kielen vieraana kielenä, vaikka olisivat asuneet Suomessa todella pitkään.

Esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulun sivuilla todetaan:

Quote
Kielikoe

Kielikoe järjestetään hakijalle, jonka joko äidinkieli tai koulusivistyskieli on eri kuin opetuskieli. Koulusivistyskielellä tarkoitetaan peruskoulussa tai lukiossa opetuskielenä ollutta kieltä ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen arvosana. Koulusivistyskieleksi katsotaan myös kieli, jolla on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi tai ruotsi toisena kielenä –kokeessa. Koulusivistyskieleksi katsotaan tässä yhteydessä myös ammatillisessa oppilaitoksessa opetuskielenä ollut kieli ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen tai suomi (tai ruotsi) toisena kielenä arvosana.

Saimaan ammattikorkeakoulu (http://www.saimia.fi/fi-FI/hakeminen/nuorten-tutkinnot/yhteishaku-kevat/valintakokeet)

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu puolestaan kertoo:

Quote
Kielikoe

Ammattikorkeakoulu järjestää kielikokeen hakijoille, joiden äidinkieli ja/tai koulusivistyskieli on eri kuin koulutuksen opetuskieli. Kielikoe järjestetään 26.5.2014 ennen kirjallista koetta. Hylkäys kielikokeessa merkitsee koko valintakokeen hylkäämistä. Kielikokeessa hylätyt eivät osallistu haastatteluihin. Kielikokeesta voi saada vapautuksen, mikäli hakijalla on Opetushallituksen yleisestä kielitutkinnosta, YKI:stä, suomen kielessä vähintään arvosana 4.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (http://www.haaga-helia.fi/fi/hakeminen-aikuisten-matkailun-liikkeenjohdon-koulutukseen-haaga)

Tuo tarkoittaa siis käytännössä sitä, että vaikka olisi ylioppilas ja saa pääsykokeesta opiskelupaikkaan riittävän pistemäärän, hylkäys suomen kielen kokeessa estää opiskelupaikan saamisen. Tätä voi sitten erikseen pohtia, että miten on päässyt lukion läpi ja saanut ylioppilastodistuksen, mutta ei läpäise suomen kielen testiä, tiedän tällaisia tapauksia.

Kyllähän lukiossa kovasti kirjoitellaan nykyään esseitä ja muita kirjallisia tehtäviä, mutta pelkään pahoin, että helposti maahanmuuttajanuorten suorituksia katsotaan vähän joustavammalla asteikolla kuin kantasuomalaisten erityisesti kirjallisten tuotosten kohdalla. Ei haluta tyrmätä nuoren lukio-opintoja sillä, että suomen kieli ei oikein suju. Se on sinällään reilua, ajatellaan, että hän ehtii vielä kehittämään suomen kieltään, mutta sitten tuleekin tyrmäys ammattikorkeakoulun kielikokeessa.

Nyt on alkanut tulla näitä ammattikorkeakouluun valmentavia koulutuksia maahanmuuttajille:

Quote
Metropolia järjestää maahanmuuttajille ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksessa opiskellaan korkeakouluopinnoissa tarvittavaa suomen kieltä ja tutustutaan tiettyyn koulutusalaan. Lisäksi opiskelija pääsee tutustumaan siihen, millaista opiskelu suomalaisessa korkeakoulussa on.
Valmentava koulutus:
Valmentava koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita suorittamaan tutkinnon suomen kielellä ammattikorkeakoulussa. Suomen kielen taitosi tulee olla vähintään tasolla B1.1. Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot (pdf)
Koulutus on opiskelijalle maksutonta.
Koulutuksen aikana opiskelija ei voi saada valtion opintotukea, opintotuen asumislisää tai opintolainan takausta.
Voit ottaa opiskelun aikaisista tuista selvää TE-toimiston ja Kelan nettisivuilta. Opiskelun tukemisen edellytykset tutkii ja arvioi TE-toimisto.
Koulutuksen jälkeen opiskelija voi pyrkiä opiskelijaksi haluamaansa koulutusohjelmaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Valmentava koulutus ei anna suoraan mahdollisuutta päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai lisäpisteitä opiskelijavalintaan.

Metropolia (http://www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/maahanmuuttajille/)

Valmentava koulutus on siis käytännössä suomen kielen opetusta. Ammattikorkeakouluun päästäkseen pitää kuitenkin olla suoritettuna ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto. Toisin sanoen vaikka on jomman kumman suorittanut, niin ammattikorkeakouluissa on huomattu, että kielitaito on silti aika huono. Suomen kielen taito, joka riittää lukion tai ammatillisen koulutuksen läpäisemiseen ei sitten riitäkään ammattikorkeakouluopiskeluun.

Siis 120 000 eurolla saadaan 15 mamua ALOITTAMAAN lukio. Mutta siitä ne vaikeudet vasta alkavat, kun se itse lukio pitää SUORITTAA.

Mutta kiitos tästä ennakkotiedosta, osaan nyt itse olla tarkkana ja vahtia tätäkin ilmiötä, kun meidän tytölle pitää valita lukiota.

Quote from: Kemolitor on 02.02.2014, 10:45:58
Valmentavassa koulutuksessa siis opetetaan suomen kieltä. Tuo on kai aika itsestäänselvyys, aika hankala olisi lukio-opinnoista selvitä, jos ei suomen kieltä osaa.

Voi selvitä, jos käy IB-lukion (tai ruotsinkielisen lukion). Englantia (tai ruotsia) pitää tosin osata hyvin. Tuttu lapsonen kävi sellaisen, koska oli käynyt suurimman osan koulua Kanadassa. Äidinkieleksi vaihdettiin englanti, joten suoritti suomen vieraana kielenä (hyvin). Nyt on amkissa, jossa opiskelee suomeksi (englannin taidosta ei haittaa).

Ei lukion suorittaminen mikään suuri saavutus ole, vaan se mihin päätyy lukion jälkeen. Itsekon sluibailin puljun läpi ja kirjoitin M paperit, vaikka ei mitään suurta älykkyytä löydy. Joten jättäisin lukion väliin, jos ei oikeesti aio mennä mihinkään korkeakouluun.

Ps. Isojen kaipunkien (missä mamut pääosin asuu) lukioihin ei myöskään enää vaan kävellä sisään. Kyllä ka. Alkaa jo 8

Quote from: me on 02.02.2014, 18:14:34
Ps. Isojen kaipunkien (missä mamut pääosin asuu) lukioihin ei myöskään enää vaan kävellä sisään. Kyllä ka. Alkaa jo 8

Helsingin pääsyrajat viime keväältä:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1305686979514
Vuosaaren lukio    7,33
Maunulan yhteiskoulun lukio ja Helsingin matematiikkalukio yleislinja   7,58
Lumon lukio   7,38
Kaitaa   7,5
Helsingin yhteislyseon lukio yleislinja    7,25

Turku
Turun Lyseon lukio   7,58
https://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=449059&nodeid=4753

Tampere, alin 7,09
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/242114-mika-lukio-olikaan-nyt-se-kaikkein-halutuin-tampereella

Nuo ovat siis alimpia keskiarvoja, mitä osui silmiin. Suosituimpiin oli todellakin jo keskiarvot reilusti kahdeksan päälle.

maahanmuuttjat ovat aika usein sosiaaliluukulla, joten heillä ei ole varaa maksaa jälkikasvulleen lukion kirjoja, nimimerkillä 15 päivä palaa taas satasia, joten saavatko he tämänkin kustannuksen laitettua veronmaksajien piikkiin?

Quote from: Kemolitor on 02.02.2014, 10:45:58
Etelä-Suomen Sanomissa pieni juttu samasta aiheesta:

Quote
Viesti maahanmuuttajille: Menkää ihmeessä lukioon

Lukioon tähtäävät maahanmuuttajat alkavat saada valmentavia opintoja, jotta yleissivistävä toisen asteen koulutus luontuisi nykyistä paremmin. Uusi mahdollisuus tulee käyttöön elokuussa.

Taustalla on viranomaisten halu kannustaa maahanmuuttajia lukio-opintoihin, jotta tasa-arvo koulutuksessa toteutuu entistä paremmin ja ulkomailta tulleille aukeaa nykyistä monipuolisempia työnsaantimahdollisuuksia.

Lahden yhteiskoulun aikuislinjan rehtori Riitta Yrjänä kertoo, että vain harvat vieraskielisistä selviytyvät lukion loppuun ja ylioppilaiksi.

- He keskeyttävät lukion aika herkästi.

Valmentavassa koulutuksessa maahanmuuttajille opetetaan muun muassa suomen kieltä sekä suomalaista kulttuuria. Valmennusjakson aikana voi suorittaa jo lukiokursseja.

Tarkoitus on, että opiskelija saa realistisen ennakkokäsityksen tulevasta urakasta.

ESS: Viesti maahanmuuttajille: Menkää ihmeessä lukioon (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/02/02/viesti-maahanmuuttajille-menkaa-ihmeessa-lukioon1)

Valmentavassa koulutuksessa siis opetetaan suomen kieltä. Tuo on kai aika itsestäänselvyys, aika hankala olisi lukio-opinnoista selvitä, jos ei suomen kieltä osaa. Mutta onko sitten realistista kannustaa lukioon sellaisia ihmisiä, joiden suomen kielen taito ei kovin kaksinen ole.

Vielä lukion jälkeisiin opintoihin liittyen sellainen mielenkiintoinen juttu, että ammattikorkeakouluissa (kaikkia en selannut, muutaman satunnaisen) on erikseen kielitesti hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Muistelen jostakin lukeneeni, että jopa mamut hyvin helposti valitsevat S2-suomen eli käyvät koulussa suomen kielen vieraana kielenä, vaikka olisivat asuneet Suomessa todella pitkään.

Esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulun sivuilla todetaan:

Quote
Kielikoe

Kielikoe järjestetään hakijalle, jonka joko äidinkieli tai koulusivistyskieli on eri kuin opetuskieli. Koulusivistyskielellä tarkoitetaan peruskoulussa tai lukiossa opetuskielenä ollutta kieltä ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen arvosana. Koulusivistyskieleksi katsotaan myös kieli, jolla on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi tai ruotsi toisena kielenä –kokeessa. Koulusivistyskieleksi katsotaan tässä yhteydessä myös ammatillisessa oppilaitoksessa opetuskielenä ollut kieli ja josta kielestä hakijalla on todistuksessaan äidinkielen tai suomi (tai ruotsi) toisena kielenä arvosana.

Saimaan ammattikorkeakoulu (http://www.saimia.fi/fi-FI/hakeminen/nuorten-tutkinnot/yhteishaku-kevat/valintakokeet)

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu puolestaan kertoo:

Quote
Kielikoe

Ammattikorkeakoulu järjestää kielikokeen hakijoille, joiden äidinkieli ja/tai koulusivistyskieli on eri kuin koulutuksen opetuskieli. Kielikoe järjestetään 26.5.2014 ennen kirjallista koetta. Hylkäys kielikokeessa merkitsee koko valintakokeen hylkäämistä. Kielikokeessa hylätyt eivät osallistu haastatteluihin. Kielikokeesta voi saada vapautuksen, mikäli hakijalla on Opetushallituksen yleisestä kielitutkinnosta, YKI:stä, suomen kielessä vähintään arvosana 4.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (http://www.haaga-helia.fi/fi/hakeminen-aikuisten-matkailun-liikkeenjohdon-koulutukseen-haaga)

Tuo tarkoittaa siis käytännössä sitä, että vaikka olisi ylioppilas ja saa pääsykokeesta opiskelupaikkaan riittävän pistemäärän, hylkäys suomen kielen kokeessa estää opiskelupaikan saamisen. Tätä voi sitten erikseen pohtia, että miten on päässyt lukion läpi ja saanut ylioppilastodistuksen, mutta ei läpäise suomen kielen testiä, tiedän tällaisia tapauksia.

Kyllähän lukiossa kovasti kirjoitellaan nykyään esseitä ja muita kirjallisia tehtäviä, mutta pelkään pahoin, että helposti maahanmuuttajanuorten suorituksia katsotaan vähän joustavammalla asteikolla kuin kantasuomalaisten erityisesti kirjallisten tuotosten kohdalla. Ei haluta tyrmätä nuoren lukio-opintoja sillä, että suomen kieli ei oikein suju. Se on sinällään reilua, ajatellaan, että hän ehtii vielä kehittämään suomen kieltään, mutta sitten tuleekin tyrmäys ammattikorkeakoulun kielikokeessa.

Nyt on alkanut tulla näitä ammattikorkeakouluun valmentavia koulutuksia maahanmuuttajille:

Quote
Metropolia järjestää maahanmuuttajille ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksessa opiskellaan korkeakouluopinnoissa tarvittavaa suomen kieltä ja tutustutaan tiettyyn koulutusalaan. Lisäksi opiskelija pääsee tutustumaan siihen, millaista opiskelu suomalaisessa korkeakoulussa on.
Valmentava koulutus:
Valmentava koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita suorittamaan tutkinnon suomen kielellä ammattikorkeakoulussa. Suomen kielen taitosi tulee olla vähintään tasolla B1.1. Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot (pdf)
Koulutus on opiskelijalle maksutonta.
Koulutuksen aikana opiskelija ei voi saada valtion opintotukea, opintotuen asumislisää tai opintolainan takausta.
Voit ottaa opiskelun aikaisista tuista selvää TE-toimiston ja Kelan nettisivuilta. Opiskelun tukemisen edellytykset tutkii ja arvioi TE-toimisto.
Koulutuksen jälkeen opiskelija voi pyrkiä opiskelijaksi haluamaansa koulutusohjelmaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Valmentava koulutus ei anna suoraan mahdollisuutta päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai lisäpisteitä opiskelijavalintaan.

Metropolia (http://www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/maahanmuuttajille/)

Valmentava koulutus on siis käytännössä suomen kielen opetusta. Ammattikorkeakouluun päästäkseen pitää kuitenkin olla suoritettuna ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto. Toisin sanoen vaikka on jomman kumman suorittanut, niin ammattikorkeakouluissa on huomattu, että kielitaito on silti aika huono. Suomen kielen taito, joka riittää lukion tai ammatillisen koulutuksen läpäisemiseen ei sitten riitäkään ammattikorkeakouluopiskeluun.

Kyllä niin sanottuja kymppiluokkia on olemassa ja myös on porukka haketuu mihin kuten poikani. Sain tietää eräässä monikulttuurisessa tapaamisessa  viime syksynä, että maahanmuuttajia suositaan tiettyjen oppiaineiden painotuksella yläasteella.

Quote from: Kemolitor on 02.02.2014, 18:32:49

Quote from: me on 02.02.2014, 18:14:34
Ps. Isojen kaipunkien (missä mamut pääosin asuu) lukioihin ei myöskään enää vaan kävellä sisään. Kyllä ka. Alkaa jo 8

Helsingin pääsyrajat viime keväältä:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1305686979514
Vuosaaren lukio    7,33
Maunulan yhteiskoulun lukio ja Helsingin matematiikkalukio yleislinja   7,58
Lumon lukio   7,38
Kaitaa   7,5
Helsingin yhteislyseon lukio yleislinja    7,25

Turku
Turun Lyseon lukio   7,58
https://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=449059&nodeid=4753

Tampere, alin 7,09
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/242114-mika-lukio-olikaan-nyt-se-kaikkein-halutuin-tampereella

Nuo ovat siis alimpia keskiarvoja, mitä osui silmiin. Suosituimpiin oli todellakin jo keskiarvot reilusti kahdeksan päälle.

Eräs tuttuni kertoi että jos oli yli kahdeksan keskiarvon oppilas niin sitä helpompia oli opettaa, hän työskentelee Oulunkylän lukiossa..

Mitä lukioikäisiltä kuulee niin mitä mustempi naama sen enemmän se korreloi tunnilla tapahtuvaan häiriköintiin. Kolme pikinaamaa takarivissä voi häiritä koko luokan oppimista suuressa määrin. Teoriassa ymmärtää kun vaikkapa lukiomatikka menee heittämällä yli hilseen niin siinä turhautuu, mutta miksi hitossa näitä on alun perinkään tungettu muiden vaivoiksi? Tänä vuonna muuten matikan kirjoituksissa arvosteluperusteita muutetaan. Enää ei automaattisesti tule 5% hylättyjä ja 5% älliä vaan paremman arvosanan saa vähemmillä pisteillä.

Maahanmuuttajia työnnetään lukioihin, jotta lukiot saataisiin lopetettua.

Quote from: Tabula Rasa on 21.02.2014, 22:25:57
Tänä vuonna muuten matikan kirjoituksissa arvosteluperusteita muutetaan. Enää ei automaattisesti tule 5% hylättyjä ja 5% älliä vaan paremman arvosanan saa vähemmillä pisteillä.

Tuo kai koskee vain pitkää matematiikkaa.

Tästä kirjoiteltiin viime syksynä aika paljon. Perinteinen Gaussin käyrä -systeemi on aika tyly ns. vaikeammissa aineissa, jossa vielä kyseistä ainetta kirjoittaa aika valikoitunut joukko. Äärimmillään tilanne voi olla vaikka se, että kaikki saisivat vähintään c:n, mutta kun pitää antaa hylättyjä, niin heikoin 5 % saa hylätyn.

En nyt heti löytänyt, mitä asiasta tarkalleen ottaen päätettiin, mutta tässä kirjoitus aiheesta viime syyskuulta:
http://yle.fi/uutiset/laudaturin_nappaaminen_helpottuu_ensi_kevaana/6834083

Quote
Ylioppilaskokeiden arvioinnin iso mullistus poistaa käytöstä 1960-luvun alusta käytössä olleen Gaussin käyrän - tai ainakin sen nykyisen versio

Vuosikaudet opiskelijoita on arvioitu mallilla, jossa viisi prosenttia tietyn aineen kirjoittajista saa hylätyn ja viisi prosenttia laudaturin. Väliin jäävät arvosanat on nekin jaettu tietyillä vakioiduilla osuuksilla.

Ylioppilaslautakunnan mukaan malli ei nykyisin toimi. Työ, jonka opiskelija joutuu tekemään laudaturin eteen vaihtelee eri aineissa. Kun kaikkia aineita ei ole pakko kirjoittaa ja kirjoitukset voi hajauttaa kevääseen ja syksyyn, eri vuosien arvosanat eivät ole enää keskenään vertailukelpoisia.

- Latina, ranska, saksa, pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat aineita, joissa on hyvin, hyvin valikoitunut kirjoittajajoukko ja hyvin tiukka arvointiskaala, sanoo ylioppilaslautakunnan puheenjohtaja, professori Patrik Scheinin.

- On hillittömän vaativaa saada hyviä arvosanoja.

Lautakunta valitsee kolmesta mallista

Ylioppilaslautakunta päättää pian, mitä kolmesta mallista se käyttää jatkossa arvioinnissa. Uusi matemaattinen malli otetaan vähitellen käyttöön keväästä 2014 lähtien.

Kaikissa kolmessa mallissa perusajatus on sama: opiskelijoita verrataan kaikkiin syksyn ja kevään kirjoittajiin. Kun aiemmin joka kahdeskymmenes yhdessä oppiaineessa sai laudaturin, nyt ylioppilaslautakunta pitää huolen siitä, että joka kahdeskymmenes abiturientti koko vuonna saa laudaturin.

Yksittäisissä aineissa voi jatkossa tulla älliä enemmän kuin aikaisemmin.

Taustalla on, että arvosanoista halutaan vertailukelpoisia yliopistojen pääsykokeita varten. Nykyään opiskelijat ovat voineet valita helppoina pidettyjä aineita saadakseen parempia arvosanoja.

Erittäin hyvä uudistus minusta.

Yhtä lailla lyhyeen matikkaan tulossa. Tosin viime syksynä 56/60 vaadittiin L:ään. Se sitten että yhtä lailla A:n saaminen helpottuu.

Onko siis osaamisen tason laskeminen osaamisen parantamista?

Aina silloin tällöin saadaan lukea miten maassa riittää korkeastikoulutettuja mutta ei eri alojen ammattimiehiä/naisia eli ammattikoulu olisi saatava houkuttelevammaksi kun töitäkin olisi tarjolla.

Nyt sitten haalitaan oppilasmateriaalia ulkomailta ja aletaan työntämään heitä pitkään koulutusputkeen puoliväkisin ja saadaan entistä varmemmin työttömiä lisää jo ennestään olemassa olevien, mm.akateemisten lisäksi.

Seuraava vaihe tässä onkin sitten se että saamme taas kerran kuulla miten suomalaiset ovat rasisteja kun eivät ota töihin vaikka on lukiot ja yliopistotkin käyty  :facepalm: