http://www.hs.fi/kaupunki/Koulutetut+maahanmuuttajat+kotoutuvat+huonosti+Helsinkiin/a1362031914350
Koulutetut maahanmuuttajat viihtyvät Helsingin seudulla verrattain huonosti.
Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.
Asia ilmenee Uudenmaan liiton ja yhdeksän muun organisaation tuoreesta, EU:n rahoittamasta kyselystä.
Verrattuna esimerkiksi Turkuun, Tallinnaan ja Tarttoon ulkomaalaiset osaajat sopeutuvat Helsingin seudulle heikosti. Vain Latvian pääkaupunki Riika pärjäsi Helsinkiä huonommin.
Kyselyyn vastasi viime syksynä 771 ihmistä kuudesta eri kaupungista. Helsingin seudulta vastaajia oli 153.
"Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa. On tärkeä miettiä, miten heidät saadaan viihtymään", sanoo projektinjohtaja Christine Chang Uudenmaan liitosta.
Intialaiset Vishal ja Mona Lisa Singh ovat monia vertaisiaan onnekkaammassa asemassa. Singhit muuttivat Suomeen viime kesänä, kun Vishal Singh aloitti apulaisprofessorina Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa. Yliopisto järjesti parille asunnon Töölöstä ja auttoi esimerkiksi lupabyrokratian kanssa.
Nyt Singhit siemailevat tyytyväisinä aamukahvia uudessa kodissaan Leppävaarassa. Singhit pitävät kyselyn tulosta yllättävänä.
"Meillä kaikki on sujunut mutkattomasti", Vishal Singh sanoo.
Singheille liikkuminen kulttuurista toiseen on tuttua, sillä he ovat aiemmin asuneet pitkään Australiassa. Ennen tuloaan Helsinkiin pari kuuli, että suomalaisiin saattaa olla vaikea tutustua.
"Minulla ei ole valittamista. Kollegani yliopistolla ovat hyvin ystävällisiä", Vishal Singh sanoo.
Mona Lisa Singh on ammatiltaan lääkäri, mutta työasiat eivät ole hänelle nyt ajankohtaisia. Parille syntyy lapsi päivänä minä hyvänsä.
"Raskauteni on saanut tuntemattomatkin ihmiset juttelemaan."
Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä. Hän itse on kotoisin Taiwanista ja asunut Suomessa noin kuusi vuotta. Tänä aikana hän on ollut työttömänä pariin otteeseen.
"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.
Quote"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.
Eikö näistä olekaan huutava työvoimapula.
Toisaalta koneinsinöörit viihtyvät mainiosti, ja tuovat usein sukunsa ja kylänsäkin mukanaan. Kotoutumisesta on vaihtelevia menestystarinoita.
Quote from: B52 on 01.03.2013, 08:52:10
Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.
Jaa että ei olekaan niin, että maahanmuuton nykyinen laatu saa ihmiset suhtautumaan kaikkeen maahanmuuttoon kielteisesti, sellaiseenkin, joka on hyödyllistä maahanmuuttoa.
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.03.2013, 09:13:42
Toisaalta koneinsinöörit viihtyvät mainiosti, ja tuovat usein sukunsa ja kylänsäkin mukanaan. Kotoutumisesta on vaihtelevia menestystarinoita.
Koneinsinööreistä ei ole niinkään huutavaa pulaa kuin sairaanhoitajista ja mielellään uudellenkoulutetuista kans.väl.tal. asiantuntijoista, joiden aiempi koulutus on helpsti muunneltavissa hoitotyöhön.
Koneinsinööreille ja heidän kyläkunnilleen ei vaippojen vaihtaminen ole lähestulkoonkaan niin helppoa kuin vaikkapa kamelinpaskan vaihtaminen pakoputkeen.
Eri lähtökohdista tuleville on tietenkin vaikea löytää samanlaisia kotouttamismalleja. Vrt. savimajan koneinsinöörin valmiudet ovat aivan eri luokkaa kuin taiwanilaisen lääkärin. Johan sen nyt käsittää suomalainen metsäläinenkin kumpi tarvitsee enemmän aikaa ja taikaseinää kotouttamisen tukemiseen.
( Vastaus: Insinööri- tietenkin )
Edit: Eikö siis meni väärin. Taiwanlääkäri tarvitsee enemmän tukea. Koneinsinööri sulautuu notkeasti systeemiin.
Quote from: HS
"Aiomme ehkä nukuttaa häntä päiväunille parvekkeella. Haluamme, että lapsi sopeutuu maan kulttuuriin", Mona Lisa Singh kertoo.
Joku toinen taas lähettää lapsensa uudelleenkoulutettavaksi, jos tämä sopeutuu liiaksi maan kulttuuriin.
Quote"Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa. On tärkeä miettiä, miten heidät saadaan viihtymään", sanoo projektinjohtaja Christine Chang Uudenmaan liitosta.
Kun aletaan miettiä muiden kansojen viihdyttämistä, niin siinä samalla helposti unohtuu kantaväestön viihtyminen omassa kotimaassaan. Se on unohdettu aika monessa osassa Eurooppaa, esim. Kreikassa, eivätkä seuraukset ole kovin kivoja. Jos kotoutuu ja Suomeen eli opettelee kielen, tavat ja kulttuurin, niin todennäköisesti viihtyy ihan tarpeeksi. Ei se viihtyminen parane yhtään jos kantaväestöä syytetään rasisteiksi ja syyllisiksi ja heidät pistetään maahanmuuton ja monikultturismin maksajaksi. Silloin alenee kantaväestön viihtyvyys ja samalla ihan jokaikisen viihtyvyys.
Quote from: C-Nile on 01.03.2013, 09:32:01
Quote from: HS
"Aiomme ehkä nukuttaa häntä päiväunille parvekkeella. Haluamme, että lapsi sopeutuu maan kulttuuriin", Mona Lisa Singh kertoo.
Joku toinen taas lähettää lapsensa uudelleenkoulutettavaksi, jos tämä sopeutuu liiaksi maan kulttuuriin.
Rakkaus kamelinpaskan hajuun & klaanijärjestelmässä elämiseen on synnyttävä, ja jos kasvava nuori ei itse tajua rakastaa, vaikka väkisin.
Kulttuureissa todellakin on eroja.
Epäilen että ne, joilla asiat on hyvin eivät ole välttämättä vaivautuneet vastaamaan koko kyselyyn.
Vai onko tämä kysely lähetetty sen kemian- vai minkälie Eu-viraston hyväpalkkaisille ulkomaalaisille korkeastikoulutetuille työntekijöillekin?
Toinen asia on että tuskin hyvinkoulutetut ja työllistyneet maahanmuuttajat tykkäävät hekään asustaa huonostikoulutettujen ja epäilyttävät taustat omaavien sosiaaliturvaturistien kanssa sen enempää kuin rasistiset valkoiset pottunokatkaan.
En tiedä millainen kysely on ollut mutta oudolta tulos kuulostaa. Omasta tuttavapiiristäni löytyvien koulutettujen maahanmuuttajien keskuudesta Helsinkiä on kehuttu mukavana ja turvallisena paikkana asua. Jotenkin kärsään haiskahtaa se, että ne valittavat itse tarrautuvat lähtömaansa kulttuuriin niin voimakkaasti ja se estää "kotoutumisen". Intialainen pariskunta joka halusi omaksua ainakin osan suomalaisesta kulttuurista, oli kyselyn tuloksesta ihmeissään.
Kuinkakohan paljon sitä on väärässä jos veikkaisia kotoutumishaasteellisten humamujen ja vaikeasti kotoutuvien koulutettujen mamujen olevan samasta kulttuuripiiristä?
QuoteChangin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä.
Tule jos on töitä.
Quote from: HS
Koulutetut maahanmuuttajat viihtyvät Helsingin seudulla verrattain huonosti.
Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.
Kappas. Itse kotouduin huonosti Helsingin seudulle, koska oli vaikeata löytää ystäviä ja asunnon hankkiminenkin oli vähän niin ja näin. Kotouduin huomattavasti paremmin Tampereelle.
Ehdotan siis maahanmuuttajalle kytkimen nostamista ja kokeilemaan vaikka Tukholmaa noin aluksi.
Quote from: Lemmy on 01.03.2013, 09:55:41
QuoteChangin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä.
Tule jos on töitä.
Nimenomaan. Filosofian maistereista ei mahda Suomessa olla pulaa. Pikemminkin päinvastoin, mitä omaakin tuttavapiiriä katselee. Jokainen ei tosiaankaan ole koulutustaan vastaavassa työssä.
Eikä täällä lopulta ole työvoimasta eikä tietyistä ammattiryhmistä pulaa ensinkään, kunnon työoloista ja palkanmaksuhalusta Suomessa pula on. Terveydenhuollonkin ahdinko on tekemällä tehty, osasin ennustaa tämän kehityksen ja lopputuloksen melko pitkälle jo 1990-luvun alkuvuosina. Ja muutos (uudistukset :D) on edelleen kesken, paljon on vielä alas revittävää.
Quote from: Lemmy on 01.03.2013, 09:55:41
QuoteChangin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä.
Tule jos on töitä.
Näinhän se onneksi useimmiten menee. Työsopimus tehdään ja tullaan maahan vasta sitten. EU-kansalaiset voivat tulla töitä etsimään.
Quote from: Huonosti kotoutunut maahanmuuttaja
[...
Asia ilmenee Uudenmaan liiton ja yhdeksän muun organisaation tuoreesta, EU:n rahoittamasta kyselystä.
Verrattuna esimerkiksi Turkuun, Tallinnaan ja Tarttoon ulkomaalaiset osaajat sopeutuvat Helsingin seudulle heikosti.
[...]
"Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa. On tärkeä miettiä, miten heidät saadaan viihtymään", sanoo projektinjohtaja Christine Chang Uudenmaan liitosta.
[...]
Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä. Hän itse on kotoisin Taiwanista ja asunut Suomessa noin kuusi vuotta. Tänä aikana hän on ollut työttömänä pariin otteeseen.
"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.
Voi itq ja parq. Changhan on oikein hyvin kotoutunut Helsinkiin ja suomalaiseen kulttuuriin, ellei peräti solahtanut sisään. Kansainvälisen politiikan maistereita on varmaan kantiksiakin Siwan kassalla pätkätöissä. Työttömyysintervallit tuo kivaa vaihtelua normirutiineihin ja eläkekertymään.
Mukavaa, että Chang on kuitenkin saanut suojatyöpaikan edes väliaikaisesti. Toivon sydämestäni, että hän alkaa kuuden vuoden kärsimyksen jälkeen viihtyä Suomessa ja varsinkin Helsingissä. Edes kesällä.
Toisaalta, mikä estää lähtemästä viihtymään Turkuun, Tallinnaan taikka Tarttoon?
No joo, onhan se VR:n lipunostotsydeemi ihan syvältä, eikä Viroonkaan mene lauttoja just silloin itse haluaisi.
Quote from: B52 on 01.03.2013, 08:52:10
Intialaiset Vishal ja Mona Lisa Singh ovat monia vertaisiaan onnekkaammassa asemassa. Singhit muuttivat Suomeen viime kesänä, kun Vishal Singh aloitti apulaisprofessorina Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Apulaisprofessori
Tota mä vähän muistelinkin, tiedä sitten mistä on kyse mutta toimittaja ei selvästikään tiedä.
Selvisi nyt sekin, miksi lukutaidottamat kamelikuskit ovat haluttua ainesta, he sopeutuvat parhaiten.
Quote from: dothefake on 01.03.2013, 10:15:16
Selvisi nyt sekin, miksi lukutaidottamat kamelikuskit ovat haluttua ainesta, he sopeutuvat parhaiten.
Koska heillä on laajempi tajunta elää ajanvirrassa ja hetkessä, tässä ja nyt.
Joku ihme maisteri on nipo, kun on joutunut turmelevan länsimaisen kulttuurin omaksumaan, so. kellon ja kalenterin ja ajanlaskun.
Pellet. Saahan sitä rahaa seinästäkin.
Quote"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.
Saavatko suomalaiset maisterit samanlaisia tarjouksia?
Ja ennen kaikkea: tarjotaanko suomalaisille maistereille työtä maassa, jossa tarvitaan työvoimaa?
QuoteChangin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä. Hän itse on kotoisin Taiwanista ja asunut Suomessa noin kuusi vuotta. Tänä aikana hän on ollut työttömänä pariin otteeseen.
"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.
Olisiko työvoimatoimiston pitänyt tarjota Changille jotain muuta ja jos olisi pitänyt, niin mitä. Tuo heitto työvoimatoimistoon päin ei täysin aukene. Ei hänelle kuitenkaan tarjottu mitään Elämässä eteenpäin (http://www.cimson.fi/fi/etusivu/koulutus/?id=24&selEvent=842) - kurssia tms, joita tarjoillaan niin monille muille.
Quote from: Emo on 01.03.2013, 10:00:52
Quote from: Lemmy on 01.03.2013, 09:55:41
QuoteChangin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä.
Tule jos on töitä.
Nimenomaan. Filosofian maistereista ei mahda Suomessa olla pulaa. Pikemminkin päinvastoin, mitä omaakin tuttavapiiriä katselee. Jokainen ei tosiaankaan ole koulutustaan vastaavassa työssä.
Onhan niitä. Filosofian maistereiden työttömyys on työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen mukaan ollut varsin tasaisessa kasvussa 2000-luvun alusta lähtien.
- Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot (http://www.akava.fi/files/2951/01_yleisimmat_asteet_kuva3.pdf) (pdf, Akava)
- Työttömät; Filosofian maisterit (humanistiset alat) 1994 / 12 - 2012 / 12 (http://www.akava.fi/files/3046/02_kuukausikuvat_tutkinnot_kuva4.pdf) (pdf, Akava)
- Työttömät; Filosofian maisterit (luonnontieteet) 1994 / 12 - 2012 / 12 (http://www.akava.fi/files/3052/02_kuukausikuvat_tutkinnot_kuva10.pdf) (pdf, Akava)
Yleensä ihmiset tutustuvat kaltaisiinsa, koulutetut koulutettuihin jne. Tutkimus osoittaa sen, mistä tällä on loputtomasti jauhettu. Korkeasti koulutetut kukkahatut ovat kyllä valmiita rakentamaan kotouttamiskoneistoa, josta saavat itselleen viran ja palkan, jonka suojista he osoittelevat vähemmän koulutettuja lähiöasukkaita. Alemman tuloluokan kansalaisia nimitellään rasisteiksi, kun he eivät suvaitse kouluttamattomia maahanmuuttajia asuinalueillaan ja ala näitten ystäviksi.
Korkeasti koulutetut kukkahatut eivät itse tutustu korkeasti koulutettuihin maahanmuuttajiin, mistä seuraa yksinäisyyden kokeminen. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät tarvitse sellaista avuttoman lapsen ohjausta kuin humanististen syiden vuoksi maahan tulevat, joten kukkahatut eivät voi päteä ja tuntea ylemmyyden tunnetta. Heitä ei tarvitse kädestä pitäen ohjata ensimmäiseksi hakemaan kela-korttia ja sitten taluttaa kaupungin vuokra-asuntoon.
Koko systeemi on mätä. Kotouttamisjärjestelmä kouluttamattomille ihmisille, kukkahattujen moraalisäteily, koulutettujen syrjäyttäminen normaalista elämästä, uskottelu että tarvitaan lisää koulutettua väkeä. Kaikki tämä johtaa maahanmuuttajien kieroutuneeseen asemaan ja pahimmillaan siihen uskomukseen, että maahanmuuttajien on saatava koulutustaan vastaavaa työtä, vaikka sellaista työtä ei ole tarjolla kenellekään.
Eli Changin huippukoulutus ei ole taannut ainuttakaan työpaikkaa hänelle itselleen, sitten on todennäköisesti suojavärin avulla kiintiötyöllistetty uudenmaan liittoon ja sieltä käsin sitten jatkaa liturgiaa, että Suomi tarvitsee koulutettuja maahanmuuttajia.
Positiivista asiassa on, että Chang ei väitä Suomen tarvisevan maahanmuuttajia vaan koulutettuja maahanmuuttajia. No akateemisesta työttömyydestä voi päätellä, että emme tarvitse edes koulutettuja maahanmuuttajia. Chang itse on tästä esimerkkinä. Vienyt vain jonkun suomalaisen paikan.
Voidan päätellä, että Suomi tarvitsee ainoastaan joitakin täsmäkoulutettuja maahanmuuttajia. Muita emme todellakaan tarvitse.
Laeilla ja määräyksillä voidaan sätää, että ihmisiä pitää kohdella samanarvoisesti riippumatta heidän lähtökohdistaan ja hyvä niin. Mutta yksikään laki ei voi velvoittaa ketään ihmistä olemaan ystävä kenellekään kenen kanssa ei halua olla ystävä. Tästä asiasta on jauhettu ennenkin mutta se minkä jotkut näkevät tylyytenä toiset taas näkevät yksityisyyden kunnioittamisena. Mielestäni suomalaisten puhumattomuutta vieraiden kanssa on muutenkin liioiteltu. Ei missään muissakaan Länsi-Euroopan maissa ihmiset pidä väkisin tuppautuvista ihmisistä. Sellaista pidetään tungettelevana ja junttimaisena käytöksenä.
Pravdan epistola: Muistakaa pottunokat nyt ruoskia itseänne ja tuntea suunnatonta häpeää impivaaralaisesta vieraanvarattomuudestanne. Kutsukaa mukavanoloiset kahveelle, olkoonkin että rytmikäs biitti ja äbäläwäbälä kaikaa naapurissa päivin öin. Huolehtikaa kuitenkin, ettei huoneilmassa leiju kinkunkäryä tai koirankarvaa. Aamulla töihin lähtiessänne - mikäli lähtemistä vielä on - olkaa iloisia että olette mukana kustantamassa kotoutumista ja lisäresursseja.
QuoteHeidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.
Heh. Hesarin uutisoinnissa tuo kääntyi näemmä noin päin. Kävin varmuuden vuoksi tsekkaamassa Uudenmaan liiton sivuilta jutun, jossa painotus olikin toisin päin. Mutta mitä pienistä, kun juttu kerran saatiin kääntymään siihen kielteiseen suhtautumiseen maahanmuuttoa kohtaan ja sen osoitteluun:
Quote.. Julkiset palvelut ja sosiaaliset kohtaamiset haasteina Helsingin seudulla
Kansainvälisten asukkaiden kokemuksia Itämeren alueen kaupunkiseuduilla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa selvitettiin syksyllä 2012 tehdyssä kyselytutkimuksessa. Tutkimus osoittaa, Helsingin seudulle asettuneiden kokemukset paikallisista olosuhteista olivat lähes kauttaaltaan huonommat kuin vertailualueilla.
Helsingin seudulle muuttaneet kokevat julkiset palvelut osin hankaliksi. Aivan perusasioissa, lähtien asumiseen ja henkilökohtaisiin tietoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä, oli tullut vastaan ongelmia. Suomalaiseen elämätapaan juurtuminen koettiin myös hankalaksi. Tulijat toivoivat enemmän sosiaalisia kontakteja, joiden avulla he pääsisivät luontevasti osaksi paikallisyhteisöä.
Kysyttäessä käytännön kokemuksia 35:n arkeen liittyvän seikan osalta, muutama tekijä nosti Helsingin seudun kuitenkin ohi vertailualueiden. Helsingin vahvoja ja myönteisiä puolia olivat turvallisuus, oikeudenmukainen kohtelu, työyhteisöjen sosiaalisuus sekä yleensä Helsingin seudun ainutlaatuisuus asuinpaikkana.
Kyselytutkimukseen osallistui lähes 800 vastaajaa, joista 153 oli Helsingin seudulta.
- Helsingin seudulla haasteita kansainvälisten osaajien viihtyvyyden parantamisessa (http://www.uudenmaanliitto.fi/ajankohtaista/uutiset/helsingin_seudulla_haasteita_kansainvalisten_osaajien_viihtyvyyden_parantamisessa.9065.news) (Uudenmaan liitto, 28.2.2013)
Quote from: HS 1.3.2013
Koulutetut maahanmuuttajat viihtyvät Helsingin seudulla verrattain huonosti.
Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.
[...]
Kyselyyn vastasi viime syksynä 771 ihmistä kuudesta eri kaupungista. Helsingin seudulta vastaajia oli 153.
Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Liekö Changin vai toimittajan lisäys ja painotus, kun kyselyyn vastanneiden vastauksista tällaista ei ilmeisesti voinut päätellä. Itse asiassa kansainväiset huippuosaajat suhtautuvat usein itsekin kielteisesti liian vapaaseen maahanmuuttoon.
QuoteHelsingin vahvoja ja myönteisiä puolia olivat turvallisuus, oikeudenmukainen kohtelu, työyhteisöjen sosiaalisuus sekä yleensä Helsingin seudun ainutlaatuisuus asuinpaikkana.
Quote from: Roope on 01.03.2013, 12:52:04
Quote from: HS 1.3.2013
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Liekö Changin vai toimittajan lisäys ja painotus, kun kyselyyn vastanneiden vastauksista tällaista ei ilmeisesti voinut päätellä. Itse asiassa kansainväiset huippuosaajat suhtautuvat usein itsekin kielteisesti liian vapaaseen maahanmuuttoon.
Subjektiivisen onnellisuuden vaatimus menee kyllä liian pitkälle. Sitä ei voida taata mitenkään eikä missään tai jos taataankin, niin sellaiseen maahan ja yhteiskuntajärjestelmään on parempi pitää etäisyyttä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.03.2013, 09:13:42
Quote"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.
Eikö näistä olekaan huutava työvoimapula.
Toisaalta koneinsinöörit viihtyvät mainiosti, ja tuovat usein sukunsa ja kylänsäkin mukanaan. Kotoutumisesta on vaihtelevia menestystarinoita.
Taikaseinä, jatkuva sadekausi ja kela-gold.. Kyllä se siitä satelliititelkkua syyrialaisella sohvalla katsellessa. Kauheaa tämä Suomen rakenteellinen rassismi.
Quote from: Roope on 01.03.2013, 12:52:04
Quote from: HS 1.3.2013
Koulutetut maahanmuuttajat viihtyvät Helsingin seudulla verrattain huonosti.
Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.
[...]
Kyselyyn vastasi viime syksynä 771 ihmistä kuudesta eri kaupungista. Helsingin seudulta vastaajia oli 153.
Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Liekö Changin vai toimittajan lisäys ja painotus, kun kyselyyn vastanneiden vastauksista tällaista ei ilmeisesti voinut päätellä. Itse asiassa kansainväiset huippuosaajat suhtautuvat usein itsekin kielteisesti liian vapaaseen maahanmuuttoon.
QuoteHelsingin vahvoja ja myönteisiä puolia olivat turvallisuus, oikeudenmukainen kohtelu, työyhteisöjen sosiaalisuus sekä yleensä Helsingin seudun ainutlaatuisuus asuinpaikkana.
Josko on valtion jopissa niin osannee laittaa sanansa niin että rahaa tulee ja työpaikka säilyy, ilman toimittajaakin.
Quote from: Oinomaos on 01.03.2013, 12:25:55
Dilemma, debatti, ristiriita - ihan sama, millä nimellä ilmiötä kutsutaankin, kyseessä on yksinkertaisesti se, ettei ole duunia. Ei ole, vaikka *jääkööt-nimet-mainitsematta* kuinka muuta julistaisivat.
Koulutettujen, ei-työllisten suhteen usein tuodaan esiin se, mikseivät he perusta yritystä.
Yrityksen perustamisen helppous on se juustopala, jonka valde innostuneelle, innokkaalle, asiaansa uskovalle ja motivoituneelle potentiaaliselle järjestelmän uhrille loukkuunsa virittää. Valde iskee pienyrittäjiä vastaan (lue: ottaa omansa pois) pakollisella eläkevakuutuksella, arvonlisäverolla ja niin edelleen.
Ei ne yritysten verot kovin korkeita ole, vaan ei ole markkinoita enää sadannelle saman alan yritykselle joita kunnassa on.
Ostovoimaa tulisi korottaa eikä vähentää yritysveroja. Nimittäin ketjussa toimivat yritykset ovat tehokkaampia, suosimalla pieniä ei suosita kokonaisuutta. Ketjussa jos myyjä saa saman mitä yrittäjä pienyrityksessä itse tuntia kohti, ei suurta haittaa ole siitä ettei ole korkeaa määrää yrityksiä. Titteli vain jää kehnommaksi.
Jos samalla paikalla on ollut kannattamatta jo kolme kepappaikkaa, tuskin se neljäskään huippukannattavaksi muodostuu valtion tuillakaan.
Lisäksi osa aloista toimii suhteilla joten eivät ole mamuille mahdollisiakaan, tilauksia kun ei tule suhteitta. Tietty sama koskee suurinta osaa suomalaisiakin.
Quote from: Oinomaos on 01.03.2013, 12:25:55
Yrityksen perustamisen helppous on se juustopala, jonka valde innostuneelle, innokkaalle, asiaansa uskovalle ja motivoituneelle potentiaaliselle järjestelmän uhrille loukkuunsa virittää. Valde iskee pienyrittäjiä vastaan (lue: ottaa omansa pois) pakollisella eläkevakuutuksella, arvonlisäverolla ja niin edelleen.
Niinpä. Ja byrokratialla näännytetään pienyrittäjä. Lupasysteemit on ihan mahottomia: Opiskelijaviisumilla ei saa tehä töitä, vaan pitää hakea siihen joka lupa erikseen. Opiskeluun voi kuulua palkallista harjoittelua, ja sitä varten pitää hankkia luvat. Valmistumisen jälkeen olisi kiva saada Suomen verovaroilla koulutetut osaajat jäämään Suomeen, mutta se onnistuu vain palkollisena, oman yrityksen perustaneet valmistuneet potkaistaan Suomesta ulos. Opiskeluaikana yrityksen pyörittäminen on vaikeeta/mahdotonta ulkomaalaiselle.
Mitä tulee Christine Changiin sekä herrasväki Singhiin...
Mitä insinööri sanoo humanistille viisi vuotta molempien valmistumisen jälkeen?
-Juustohampurilainen ja kokis, kiitos.
Quote from: -PPT- on 01.03.2013, 11:38:58Mutta yksikään laki ei voi velvoittaa ketään ihmistä olemaan ystävä kenellekään kenen kanssa ei halua olla ystävä.
Maailma on ihmeellinen ja nykymenolla tuollainenkin laki ennen pitkää tulee — ainakin jos Puuroset saavat asioista päättää... (Puurosethan lähtevät siitä, että mamut ovat hyviksiä ja jos tilastot osoittavat muuta, niin tilastot vääristävät totuutta > (Puurosen raiskaustilastoväittämät) Vihervasemmiston äärilaita on valmis mihin tahansa keinoihin. Esim. brax halusi että rikokseksi voitaisiin jo tuomita tekstin "ilmeisen tarkoitusperän" johdosta. Olen melko varma, että jos ei suoraan ystävyyteen pakottavaa lakia tule, niin sanktioita niille jotka eivät esimerkiksi käy mamujen liikkeissä. Esimerkiksi viharaportissa fobba ja illmani esittivät, että mamuliikkeiden boikotointi olisi rikos. Ei siis saisi sanoa, että älkää ostako Ahmedilta... (huomatkaa, että mäkkäriä taatusti saa boikotoida niin paljon kuin halutaan)
Totuus on tarua ihmeellisempää.
Mikäli ei suunta muutu, niin lapsenlapsillamme viimeistään on kiintiö etnokaveri valden toimesta.
Quote from: Marko Parkkola on 01.03.2013, 09:57:06
Quote from: HS
Koulutetut maahanmuuttajat viihtyvät Helsingin seudulla verrattain huonosti.
Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.
Kappas. Itse kotouduin huonosti Helsingin seudulle, koska oli vaikeata löytää ystäviä ja asunnon hankkiminenkin oli vähän niin ja näin.
Tuo on totta ja sinänsä iso ongelma. Helsinkiin kotoutuminen ei ole helppoa kenellekkään - ja jos Tampere on tässä suhteessa paratiisi, niin monet pienet sisäänpäinlämpeävät pikkukylät ovat vielä suurempia helvettejä. Kotoutuminen yhtään mihinkään on jokaiselle ihmiselle vaikeata: oma koti kullan kallis ja muualla on aina erillaista ja totuttavaa. Suomalaiset Helsinkiin muuttajat sentään ymmärtävät kieltä, tapoja ja ovat tottuneet viileään ilmastoon. Afrikan aavikoilta tulijalle Helsinki on väkisin iso muutos. Sitä asiaa ei vaan voi mitenkään muuttaa; eikä pidä. Helsinki on Helsinki ja Timbuktu on Timbuktu. Ei Helsingistä pidä tehdä Timbuktua sen takia, että siten saataisiin hyvin kotiutuvia ihmisiä.
Jos afrikkalainen haluaa tuntea olonsa kotoisaksi, niin se on helpommin tehty kuin sanottu. Ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Pysyköön kotonaan. Jos tänne haluaa tulla, niin on opittava maan tavoille.
Kun luin otsikon, niin arvasin, että suomalaisten vika. Kun luin tekstin, niin paljastui, että suomalaisten vika. Kuinka yllättävää.
Nyt siis ystävien puutekin on jo suomalaisten ennakkoluulojen vika. Jos suomalainen muuttaa toiseen kaupunkiin, niin eipä niitä ystäviä hänellekään taivaasta tipu. Ystävystyminen yleensäkin on hyvin vaikeaa. Tyypillisesti ystävät ovat niitä, jotka ovat säilyneet mukana lapsuudesta asti muiden ollessa lähinnä työkavereita tai hyvän päivän tuttuja. Jos lisäksi asenne suomalaisiin on sellainen, että nähdään heidän olevan valikoivasti ennakkoluuloisia (rasisteja), niin en ihmettele, jos on vielä vaikeampaa. Kynnys tutustua ihmiseen, joka pitää minua lähtökohtaisesti rasistina, on niin korkea, että taitaapa jäädä ylittämättä. Toisaalta koulutetut tuntemani maahanmuuttajat pitävät suomalaisia ystävällisinä ja asiallisina. Ja ei ketään voi pakottaa ystäväksi, joten se on voivoi. Jatkakaa vielä itkua ja syyttelyä, niin omaa asiaanne vain hankaloitatte.
Quote from: B52 on 01.03.2013, 08:52:10
Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Niinpä! En ole eri mieltä.
Kuitenkin samaan aikaan:
Quote
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Ervastin katsauksen tiedot pohjautuvat European Social Survey -tutkimukseen, jossa kahden vuoden välein tarkastellaan yleiseurooppalaisia arvoja ja asenteita. Aineiston valossa suomalaisten maahanmuuttoasenteet ovat suvaitsevaisimmasta päästä Euroopassa. Etenkin mediassa käydyn maahanmuuttokeskustelun perusteella tätä voi pitää yllätyksenä.
Foorumin perustamisesta lähtien olen ihmetellyt tasaisin väliajoin
miksi media (parin puolueen ja mielipidesuuntauksen tuella) kirjoittelee itselleen asiasta niin paljon. Kuka siitä hyötyy? Eivät ainakaan maahanmuuttajat, jotka voivat vaikkapa ahdistua koska jatkuvasti luukutetaan kuinka heitä vihataan. Käsittääkseni ovat tarpeeksi ahdistuneita muutenkin.
Asiasta on varmasti mukava pauhata, jos haluaa kokea olevansa hyvä ihminen ja samalla lytätä muita suomalaisia tai vaikka persuja, mutta helvetin itsekästä se on, koska rasismia se ei vähennä, ja maahanmuuttajien kotoutumista lähinnä haittaa.
Miksi maassa joka on kuitenkin kohtalaisen maahanmuuttomyönteinen, ystävällinen ja avokätinen, maahanmuuttovastaisuudesta on tehty mediassa suuri ongelma? Jäljet johtavat sylttytehtaalle.
Quote from: C-Nile on 01.03.2013, 09:32:01
Quote from: HS
"Aiomme ehkä nukuttaa häntä päiväunille parvekkeella. Haluamme, että lapsi sopeutuu maan kulttuuriin", Mona Lisa Singh kertoo.
Joku toinen taas lähettää lapsensa uudelleenkoulutettavaksi, jos tämä sopeutuu liiaksi maan kulttuuriin.
Tai alas parvekkeelta.
Quote from: Christine Chang
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Kuinka suomalainen voi olla onnellinen omassa maassaan, jos ei tunne itseään tervetulleeksi?
Ja en väitä että tilanne vielä olisi näin paha, mutta ajan kanssa, ajan kanssa.
Quote from: B52 on 01.03.2013, 08:52:10
Ennen tuloaan Helsinkiin pari kuuli, että suomalaisiin saattaa olla vaikea tutustua.
Vishal Singh:
"Minulla ei ole valittamista. Kollegani yliopistolla ovat hyvin ystävällisiä",
....
Quote
Christine Chang :
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Ristiriita anyone?
Jos yhteiskunta ei tarjoa muuta kuin makuuttamista taikaseinän voimin on parempi että uni alkaa maistumaan enempi kuin viihdyttävien ystävien ja kohtalotoverien seura. Ei yhteiskunta tarjoakaan viihtymistä kenellekään. Ei ole mitään viihtymistakuuta - ainakaan Suomessa. Sitä ei ole koskaan ollut ja tuskin tulee olemaan. Viihtyminen on jokaisen itse luotava asui sitten missä päin tahansa ja oli työtä eli ei.
Brasilialainen ystäväni kertoi Brasilian itärannikolla elävästä suomalaisyhteisöstä ja siitä kuinka suomalaiset ovat yhteisöllisesti kehittyneitä ja auttavat alkuperäisasukkaita arkielämän pienissä ja vähän isommissakin ongelmissa. Siitä oli kirjoitettu artikkeli.
Televisiosta muistan nähneeni dokumentin ainakin Michiganin suomalaisyhteisöstä. Melkeinpä voisi sanoa että kaikki asiat olivat ok. Koti-ikävää varten heillä oli yhteisölliset suomalaisillat puutarhoissa.
Suomessa ei taida viihtyä kukaan kotonaan eikä puutarhassa. Jos ei mainita säätiloja viihtymättömyyteen niin mainitaan nyt ainakin yhteiskuntakiusaaminen. Yhteiskuntakiusaaminen on viety niin pitkälle että sitä voisi jo kutsua kiusaamistaiteeksi suurimmilla mahdollisilla apurahoilla.
Jos olet saanut työtä pitkän työttömyyden jälkeen on se mitä todennäköisemmin osa-aikaista joutavaa puuhastelua jota paitsi kukaan ei arvosta niin siitä ei työssäkäyntikustannusten jälkeen jää käteen mitään. Jos hankit auton mikä parantaa työnsaantimahdollisuuksia rangaistaan auton omistamisesta niin että laskelmat osoittavat sen olevan täysin kannattamatonta.
Sinulle sitten lopultakin tarjotaan koulutustasi ja ammattiasi vastaavaa työtehtävää niin palkkaus on alle ko. alan työehtosopimusten ja et voi ottaa työtä vastaan. Sitten sinua kiusaa TE-ministeriö yhdessä KELA:n kanssa antamalla karenssia vaikka olet vain yrittänyt pitää puoliasi. Edessä on yli kahden vuoden mittainen valitusprosessi. (Tästä kiusaamisesta blogasin. Onneksi kiusaajat hävisivät ainakin yhden erän (http://www.spamforum.elfcentral.net/node/3073))
Kiusaamista esiintyy kaikissa julkishallinnon instansseissa mitä Suomesta löytyy aina Tullin ja verottajan mielivallasta, TE-toimistoista, KELA:sta ja soskusta kaikkiin oikeusasteisiin. Kiusaajiksi ovat ryhtyneet laman aikana myös yksityiset kansalaiset uhrina PK -yritykset. Työ teetetään mutta laskuja ei sitten maksetakaan.
Vaikuttaako yhteiskuntakiusaaminen elämisviihtyvyyteen? Heijastuuko viihtymättömyys ympäristöösi?
Quote from: Kauhea Ihmismäinen Otus on 01.03.2013, 15:06:45
Quote from: B52 on 01.03.2013, 08:52:10
Ennen tuloaan Helsinkiin pari kuuli, että suomalaisiin saattaa olla vaikea tutustua.
Vishal Singh:
"Minulla ei ole valittamista. Kollegani yliopistolla ovat hyvin ystävällisiä",
....
Quote
Christine Chang :
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Ristiriita anyone?
Ei siinä ole;
Inkkari on insinööri insinööriorganisaatiossa, jotka nyt sitten kuitenkin taitavat olla aika värisokeita, vaikka niissä paljon impivaaralaisia duunissa onkin.
Christine Chang on huippuosaaja huippuosaajaorganisaatiossa, joissa yhdenvertaisuuden takaamiseksi kukaan ei ole värisokea.
Quote from: Oho on 01.03.2013, 17:49:53
Quote from: Kauhea Ihmismäinen Otus on 01.03.2013, 15:06:45
Quote from: B52 on 01.03.2013, 08:52:10
Ennen tuloaan Helsinkiin pari kuuli, että suomalaisiin saattaa olla vaikea tutustua.
Vishal Singh:
"Minulla ei ole valittamista. Kollegani yliopistolla ovat hyvin ystävällisiä",
....
Quote
Christine Chang :
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Ristiriita anyone?
Ei siinä ole;
Inkkari on insinööri insinööriorganisaatiossa, jotka nyt sitten kuitenkin taitavat olla aika värisokeita, vaikka niissä paljon impivaaralaisia duunissa onkin.
Christine Chang on huippuosaaja huippuosaajaorganisaatiossa, joissa yhdenvertaisuuden takaamiseksi kukaan ei ole värisokea.
Muuten hyvin ilmaistu mutta ammattikunnissa ovat toisilleen ystävällisiä sekä ikävä kyllä (tähän mitenkään liittymättä) myös lojaaleja, jälkimmäisellä eli humanistilla ei ole täällä sitä viiteryhmää jonka kanssa olisi ystävällinen?
No en mäkään paremmin osaa sanoa.
QuoteSyitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.
"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"
Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä. Hän itse on kotoisin Taiwanista ja asunut Suomessa noin kuusi vuotta. Tänä aikana hän on ollut työttömänä pariin otteeseen.
"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.
Ongelma on osittain paikallistettu. Asenneongelma. Changilla.
Ei se ole yhteiskunnan tehtävä löytää hänelle (koska hän on maahanmuuttaja) sopivaa työpaikkaa.
Vastuu tästä on Changilla (ja muilla maahanmuuttajillakin) itse, väitän minä.
Hieman peilikuvaa kehiin ja otsikko kertoo hirvittävän totuuden:
HS: Kouluttamattomat maahanmuuttajat kotoutuvat hyvin Helsinkiin
(HS viittaa muuten tuossa Homman Sanomiin ;)
Ja mikäs se on kotoutuessa, jos on käytännössä ikuisella eläkkeellä ja päivänsä voi viettää suvun ja kavereiden kanssa seurustellen, kahviloissa hengaillen ja yleistä kulutusjuhlaa viettäen.
Olipas hesarin uutisen kommenttiosiossa taas kaiki mahdoliset kliseet lueteltu alkaen suomalaisten juroudesta ja aina kännissä olemisesta aina suomalaisen byrokratian mahdottomuuteen asti.
Ööh, etteivät nyt vaan olisi sotkeneet koulutettuja ja kouluttamattomia ulkomaalaisia keskenään ja menneet haastattelemaan vahingossa kouluttamattomia? Kyllähän koulutetut yleensä kotoutuvat. Ongelmia aiheuttavat lähinnä vain kehitysmaista tänne pakolaisina muuttaneet luku- ja kirjoitustaidottomat koneinsinöörit.
^jospa ovatkin haastatelleet niitä koneinsinöörejä?
Koneinsinöörithän ovat kouluttautuneita.
Quote from: Micke90 on 02.03.2013, 19:08:36
kehitysmaista tänne pakolaisina muuttaneet luku- ja kirjoitustaidottomat koneinsinöörit.
Tarkoitat kai toissijaista suojelua nauttivia koneinsinöörejä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 02.03.2013, 19:18:44
Tarkoitat kai toissijaista suojelua nauttivia koneinsinöörejä.
Se on sivuseikka. Lopputulos on molemmissa sama. 8)
Ehkä maahanmuuttajien kotoutuminen lopahtaa siihen, kun huomaavat kuinka kauan suomenruotsalaisten kotoutuminen on kestänyt?
QuoteHeidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.
"Meillä kaikki on sujunut mutkattomasti", Vishal Singh sanoo.
Tästä oli enemmän paperiversiossa. Jonkun mittarin mukaan Hki oli parempi kuin Tukholma, en muista mikä se oli. Olisiko ollut turvallisuus. Jos jollakin on eilinen lehti, niin tänne vaan kuvaa/skannia.
Hieman outoa verrata Baltiaa ja Suomea, mutta mitäpä näillä "tutkimuksilla" olisikaan väliä.
Kiinnostaisi tietää, että mikä se ylitsepääsemätön byrokratia täällä on?
Entä pärjääkö Baltiassa englannilla? Tallinnassa ehkä, mutta miten Riiassa?
http://expatproject.eu/
http://www.uudenmaanliitto.fi/ajankohtaista/uutiset/helsingin_seudulla_haasteita_kansainvalisten_osaajien_viihtyvyyden_parantamisessa.9065.news
(http://www.uudenmaanliitto.fi/ajankohtaista/uutiset/helsingin_seudulla_haasteita_kansainvalisten_osaajien_viihtyvyyden_parantamisessa.9065.news)
QuoteKysyttäessä käytännön kokemuksia 35:n arkeen liittyvän seikan osalta, muutama tekijä nosti Helsingin seudun kuitenkin ohi vertailualueiden. Helsingin vahvoja ja myönteisiä puolia olivat turvallisuus, oikeudenmukainen kohtelu, työyhteisöjen sosiaalisuus sekä yleensä Helsingin seudun ainutlaatuisuus asuinpaikkana.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 01.03.2013, 10:49:55
Quote"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.
Saavatko suomalaiset maisterit samanlaisia tarjouksia?
Ja ennen kaikkea: tarjotaanko suomalaisille maistereille työtä maassa, jossa tarvitaan työvoimaa?
Kokemukseni perusteella, yli kaksi vuotta työttömyyttä takana, vastaan kumpaankin yllä olevaan kysymykseen: ei.
Ja lisään vielä sen, että oma-aloitteiseen työnhakuun vastaus on ollut tähän mennessä aina: ei.
Olen työnantajien mielestä liian koulutettu (YTM ja tekniikan kandi) mm. siivous- ja varasto- yms. töihin. Oman alani (informaatiotutkimus eli "kirjastonhoitajuus", tietotekniikka ja viestintä) töihin olen liian vanha (48-vuotias), ja julkisen puolen työtehtäviin kaiken edellä mainittujen haittojen lisäksi olen suomalainen.
Myös palkkatuettuihin töihin olen kaikkea yllä mainittua liikaa ja vastaus on ollut aina ei.
9€:n päiväpalkalla kyllä kelpaan mutta en suostu tekemään samanlaista työtä kuin ennen tein ihan normaalilla palkalla: Eräänkin pääkaupunkiseudun kunnan it-osastolle olisin päässyt it-suunnittelijaksi vaikka heti - 9:n € palkalla. Ehkä olen sitten kiittämätön ja liian valikoiva mutta, ei kiitos.
Niin, kommentoin Hesarin jutun tähän kohtaan
Quote"Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa. On tärkeä miettiä, miten heidät saadaan viihtymään", sanoo projektinjohtaja Christine Chang Uudenmaan liitosta."
jotakuinkin näin:
Suomessa on jo nyt valmiiksi työttömänä koulutettua, suomalaistakin työvoimaa, mutta heitä Suomi ei näytä tarvitsevan. Miksi?
Kommenttiani ei Hesari tietenkään julkaissut.
Quote from: chacha2 on 01.03.2013, 19:26:20
Quote
Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä. Hän itse on kotoisin Taiwanista ja asunut Suomessa noin kuusi vuotta. Tänä aikana hän on ollut työttömänä pariin otteeseen.
"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.
Ongelma on osittain paikallistettu. Asenneongelma. Changilla.
Ei se ole yhteiskunnan tehtävä löytää hänelle (koska hän on maahanmuuttaja) sopivaa työpaikkaa.
Vastuu tästä on Changilla (ja muilla maahanmuuttajillakin) itse, väitän minä.
Miten Chang on edes päässyt maahan jos täältä ei löydy hänelle töitä? Eihän Taiwan kuulu vapaakulkualueeseen. Eiväthän suomalaisetkaan voi tuosta vain muuttaa Taiwaniin, ja alkaa ruinaamaan että heidät pitää työllistää?
Olisi ollut kaikkien etu, myös Changin, että hänelle olisi aikanaan osoitettu ovea, ja hän olisi päätynyt johonkin toiseen maahan, jossa olisi voinut työllistyä oman alansa tehtäviin, sen sijaan että päätyy tänne tehtäviin jotka eivät vastaa koulutusta, ja joista ei ole mitään iloa kenellekkään.
Quote from: Outo olio on 03.03.2013, 11:24:56
Olisi ollut kaikkien etu, myös Changin, että hänelle olisi aikanaan osoitettu ovea, ja hän olisi päätynyt johonkin toiseen maahan, jossa olisi voinut työllistyä oman alansa tehtäviin, sen sijaan että päätyy tänne tehtäviin jotka eivät vastaa koulutusta, ja joista ei ole mitään iloa kenellekkään.
Mää toivon kovasti että Chang xiaojie jää Suomeen ja menee vihdoinkin sinne hoitsukouluun sitten kun joutuu taas työttömäksi tosta rojektipäällikön hommasta ;)
http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?alpha=s&i=140&s=58
Christine Chang + hoitsupuku 8)
Mikä hänen siviilisäätynsä mahtaa olla?
Quote from: Mangustin on 01.03.2013, 14:08:22
Lupasysteemit on ihan mahottomia: Opiskelijaviisumilla ei saa tehä töitä, vaan pitää hakea siihen joka lupa erikseen. Opiskeluun voi kuulua palkallista harjoittelua, ja sitä varten pitää hankkia luvat.
Ei pidäkään saada ehkä poislukien opintoihin mahdollisesti kuuluva pakollinen harjottelu. Opiskelijaviisumi haetaan ja myönnetään opiskelua varten, työperäiselle muutolle on sitten oma lupamenettely.