Hommaforum Testi

Tällainen juttu tuli verkossa vastaan, on sen verran pitkä että helpompi varmaan lukea kun ei laita lainaukseen.

-------------------
Filosofi Pekka Himasen Sininen kirja on yhtä guggenheimia (http://www.hyvejohtajuus.fi/10420/himasen-sininen-kirja-on-yhta-guggenheimia/)

Toimittaja Minna Lindgren julkaisi marraskuussa Suomen Kuvalehdessä osuvan kolumnin, jossa hän ruoti Pekka Himasen tulevaisuusselvitystä, Sinistä kirjaa. Valtioneuvoston tilaama selonteko oli osa tutkimushanketta, joka maksoi veronmaksajille 700 000 euroa. Katleena Kortesuo innostui tutkimaan Himasen tekstiä kielitieteen näkökulmasta. Onko kirjassa asiaa – vai onko se todellakin silkkaa guggenheimia?

Kävin läpi Sinisen kirjan ja tarkastelin sen kielenkäyttöä kriittisesti. Otin selvää, millaisia kielellisiä keinoja Himanen käyttää ja mihin hän kenties niillä pyrkii.

Minna Lindgren listasi ansiokkaasti Sinisen kirjan kolme onnetonta kielenpiirrettä – toistamisen, liioittelevat termit ja sekavat lauserakenteet – joten en puutu enää niihin. Niinpä kiinnitän huomioni tekstin muihin ominaisuuksiin.

1) Kiertelytekniikka paljastaa, kun keisarilla ei ole vaatteita

Jos ihmisen täytyy kirjoittaa tietyn mittainen teksti ja jos sanottavaa ei ole tarpeeksi, hän ryhtyy kiertelemään. Me kaikki muistamme tekniikan, jota käytimme yläasteella ruotsin ainekirjoituksessa. Tyhjää asiaa pyöriteltiin mahdollisimman monisanaisesti.

Sama metodi toimii näköjään myös tulevaisuusselonteoissa.

Kiertelytekniikassa kerrotaan lyhyt asia pitkällä ilmaisulla. Esimerkiksi "kukkapenkki" voisi olla pitkäsanaisemmin "korotettu istutusalue, jossa kasvaa kukiksi luonnehdittavia kasveja". Näin saa kätevästi ilmaisun pituuden triplaantumaan, ilman että sisältö olisi yhtään sen laajempaa.

Himasella oli runsaasti kierteleviä ilmaisuja. Hän ei sano pitkä tähtäin tai pitkä aikaväli, vaan hän käyttää ilmaisua lyhyttä tähtäintä pidempi aikaväli (s. 17).

Himanen ei myöskään sano koko yhteiskunnassa, vaan hänen valintansa on sekä oppimismaailmassa että sen ulkopuolella (s. 57).

Sinisessä kirjassa ei kerrota lähteitä tavalliseen tapaan, joka olisi neutraali:

Lähde: Goldman Sachs.

Sen sijaan Himanen käyttää jälleen pitkää ilmaisua ja samalla korostaa suoraa keskusteluyhteyttään Goldman Sachsiin:

Lähde: Luvut saatu suoraan Goldman Sachsilta.

Tällainen kiertely pidentää virkkeitä tolkuttomasti. Himanen ei missään nimessä kirjoita yksinkertaisesti – siis vaikkapa näin:

Ensinnäkin meidän pitää sitoutua nostamaan työllisyysaste takaisin 75 prosenttiin.

Himas-kielellä sama asia sanotaan näin:

Ensimmäinen on sitoutuminen yhteisenä tavoitteena työllisyysastetta nostaviin toimiin niin, että se saadaan 1990-laman 70 %:iin romahdusta edeltäneelle normaalitilanteen vähintään 75 %:n tasolle. (s. 64)

Ei ihme, että raportin leipätekstiin on saatu käytettyä 103 sivua.

2) Itse keksitty termi ja sen ujutus tekstiin

Kun kirjoittaja keksii oman termin ja jättää sen selittämättä, lukijan on mahdotonta väittää vastaan. Termihän voi tarkoittaa mitä tahansa, ja kirjoittaja voi kääntää sen aina parhain päin.

Yksi Himasen termeistä on korkea turva. Sitä ei selitetä, mutta se on ilmeisesti hyvä ja tavoiteltava asia. Minulla ei ole aavistustakaan, tarkoittaako Himanen käsitteellään turvallisuudentunnetta, sosiaaliturvaa, fyysistä turvallisuutta, henkistä turvallisuutta – vai jotain ihan muuta.

Himasen mukaan korkea turva syntyy korkeasta hyvinvoinnista. Myöhemmin Himanen sanoo, että korkein turva syntyy korkeasta osaamisesta. En tiedä, ovatko nämä eri vai sama asia, koska olen jo eksynyt Himas-kieleen.

Korkea hyvinvointi on tuottavuuden lähde ja sen tuoma korkea turva on myös välttämätön perusta globaalin talouden hyväksyttävyydelle (s. 73)

Taloudellinen kestävyys edellyttää panostusta korkeaan hyvinvointiin, joka on korkean tuottavuuden lähde ja jonka tuoma korkea turva on välttämätön perusta globaalin talouden hyväksyttävyydelle. (s. 78)

Koska globaaliin talouteen liittyy työtehtävien jatkuvaa muutosta, on panostettava vahvasti korkeaan hyvinvointiin, joka tarkoittaa työntekijöiden korkeaa turvaa ja korkean tason hyvinvointipalveluita. (s. 78)

Lopulta nimittäin korkea osaaminen on korkein turva – eli kyky ja halu kehittää edelleen omaa osaamistaan muuttuvassa työmaailmassa on työntekijän korkein turva. (s. 78)

Samalla vain tästä kestävästä hyvi[n]voinnista huolehtiminen, mukaan lukien siis työntekijöiden korkea turva ja korkeatasoiset hyvinvointipalvelut sekä osaamisen kehittäminen, voi toimia tällaisen talouskasvun ja työllisyyden vahvistamisen perustana. (s. 94)

Vain tältä pohjalta on mahdollista hallituksen ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteistyönä tehdä kasvustrategia, jossa riittävän joustava työmarkkina ja avoin markkinakilpailu yhdistyvät työntekijöiden korkeaan turvaan ja korkealaatuisiin hyvinvointipalveluihin sekä osaamisen kehittämiseen tarvittuna uutena tuottavuuden ja turvan perustana. (s. 94)

Toinen Himasen oma termi on oppimismaailma. Sillä hän ilmeisesti tarkoittaa kaikkea kasvatusta ja koulutusta ennen työelämää – siis koko skaalaa varhaiskasvatuksesta jatko-opintoihin asti.

Oman termin keksiminen on aina riskialtista puuhaa, koska lukija pystyy myös kritisoimaan sitä. Oppimismaailma on terminä liian yksipuolinen. Se antaa ymmärtää, että työelämässä ei tapahtuisi oppimista, vaan että kokonainen oppimisen maailma on aivan muualla kuin työssä.

Itse asiassahan hyvinvointiyhteiskunnan 2.0 käsite aktivoi valtiota toimimaan hyvinvoinnin puolesta aiempien tapojen lisäksi vielä laajemmin, kuten esimerkiksi psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi oppimis- ja työmaailmassa. (s. 40)

Siksi mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin on panostettava voimakkaasti myös jo työelämää varhaisemmin oppimismaailmassa ja kasvatuksessa. (s. 56)

Samalla tavalla kuin johtamis- ja työkulttuurin tarvitsee nostaa työhyvinvointi keskiöön niin oppimismaailman keskeisimpiin tavoitteisiin on kuuluttava osaamisen lisäksi henkisesti hyvinvoiva ihminen. (s. 57)

Oppimismaailman kannalta tämä tukee sekä sen kokonaisvaltaista tavoitetta hyvinvoivista osaajista että auttaa parantamaan oppimisympäristöjen yleistä laatua oppijoiden ja opettajien kannalta. (s. 58)

Tämä laajennetun tuottavan hyvinvoinnin eli hyvinvoivien osaajien ohjelman kolmas kohta on myös onnistuakseen toteutettava yhteistyönä hallituksen, oppimis- ja kasvatusmaailman, työelämän osapuolten sekä muun muassa mielenterveyden asiantuntijoiden kanssa riittävin resurssoinnein ja motivoivin intressein. (s. 59)

Kestävä talouskasvu on kytkettävä kestävän hyvinvoinnin käsitteeseen, jossa edetään teollisen ajan hyvinvointivaltiota pidemmälle menevään uudistettuun hyvinvointiyhteiskuntaan: päämääräksi on asetettava pelkän pahoinvoinnin vähentämisen sijaan todellisen hyvinvoinnin edistäminen niin että se ulottuu sairaudenhoitojärjestelmää laajemmin koko yhteiskuntaan oppimismaailmasta työelämään. (s. 72)

Yllä olevista korkea turva- ja oppimismaailma-esimerkeistä löytää kiinnostavan tekniikan, jota Himanen käyttää: hän ujuttaa termin mukaan yhä pitempiin kokonaisuuksiin.

Himanen ottaa aluksi käyttöön itse keksimänsä termin lyhyissä virkkeissä ja ikään kuin ohimennen. Näin termiä ei tarvitse määritellä, kun se putkahtaa esiin vaivihkaa. Lukijakaan ei osaa pelätä pahinta, koska termi ei tunnu vielä oleelliselta.

Vähitellen vieras termi alkaa esiintyä yhä pitemmissä virkkeissä ja ajatuskokonaisuuksissa. Lopputuloksena ovat valtavat kolmekymmensanaiset kyhäelmät, joista lukija ei saa enää tolkkua.

Nyt lukijan on jo myöhäistä kysellä määritelmän perään, koska hänhän on hyväksynyt aiemmatkin esiintymät ja jatkanut niistä huolimatta eteenpäin.

3) Mahdollisimman paljon porsaanreikiä

Himasella on tehokas tapa jossitella rivien välissä. Hän jättää tekstiin niin paljon porsaanreikiä ja epätarkkoja ilmaisuja, että harva asia näyttäytyy enää selkeänä väitteenä tai faktana.

Tällaisen sopimuksen oikeanlainen toteuttaminen on ratkaisevimpia kysymyksiä sen suhteen kuinka lähellä tuottavuus- ja talouskasvu ovat tällä ja seuraavalla vuosikymmenellä ennusteen 1,5 %:ia tai suomalaisen työvoiman potentiaalina varmasti olemassa olevaa 3 %:ia. (s. 94)

Kyse on siis oikeanlaisesta toteuttamisesta, eikä mistä tahansa toteuttamisesta. Porsaanreikämetodiin kuuluu se, että Himanen ei tietenkään kerro, mikä olisi hänen kaipaamaansa "oikeanlaista toteuttamista".

Himasen mukaan tuottavuus- ja talouskasvu saattavat päätyä lähelle ennusteen lukemaa – joka voi olla joko 1,5 tai 3 prosenttia. Tällaisen arvion minäkin olisin voinut heittää, enkä olisi veloittanut raportistani kuin kymppitonnin.

Himanen puhuu myös ratkaisevimmista kysymyksistä. Muitakin ratkaisevia kysymyksiä siis nähtävästi on, mutta Himanen ei paljasta niitä. – Ehkä ne eritellään seuraavassa huippukalliissa selonteossa.

Vastaavia porsaanreikärakenteita löytyy muualtakin:

Verotus ei luo talouskasvua, mutta tällä tavalla kestävän kasvun prinsiippien kokonaisvaltaisesti ohjaamana se voi kyllä joko aktivoida tai deaktivoida sitä. (s. 103)

Himasen mukaan verotus voi siis "aktivoida tai deaktivoida" talouskasvua. Tämä on tietenkin ovela käsienpesumetodi, koska Himanen ei lupaa väitteellään yhtään mitään. Vaikka verotuksessa noudatettaisiin hänen "kestävän kasvun prinsiippejään", silti talouskasvulle voi käydä ihan miten tahansa.

4) Ota syyttäjän rooli

Yksi tehokkaimmista retorisista keinoista on ottaa syyttäjän rooli ja syyttää muita siitä, mitä itse tekee.

Pelkkä retoriikka "hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta" ei nyt riitä vaan tarvitaan päätöksiä tässä esiin nostetuissa isoissa konkreettisissa kysymyksissä. (s. 107)

Himanen – jonka oma teksti on täynnä sanojen pyörittelyä – vaatii muita luopumaan "retoriikasta" ja ryhtymään päätöksiin. Itsehän Himanen ei anna yhtään selkeää päätösehdotusta raportissaan.

Millainen olisi ollut hyvä selonteko?

Tosiasiat täytyy myöntää: tulevaisuutta ei kukaan tiedä, eikä selontekojakaan ole helppo laatia.

Jos kuitenkin ottaa tehtävän vastaan, pitäisi syntyä jotain konkreettista. Olisin kaivannut Siniseen kirjaan enemmän selkeitä kehitysehdotuksia siitä, mitä julkishallinnon pitäisi nyt tehdä. Olisin halunnut myös tavoitteita ja toimintaehdotuksia pienessä mittakaavassa – siis yksilöille, yrityksille ja yhteisöille.

Lisäksi vaadin satojen tuhansien eurojen selonteolta edes selkeää, ymmärrettävää tekstiä, eikä guggenheimilaista sumutusta. Ymmärrän hyvin sen, että minulla ei aina ole aivokapasiteettia tajuta vaikeita kokonaisuuksia. Kielitieteen valossa näyttää kuitenkin siltä, että Himanen tekee vaikean kokonaisuuden sellaisestakin asiasta, mikä itse asiassa on yksinkertaista tai jopa täysin sisällötöntä.

Millainen olisi ollut hyvä selonteko? Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa Stubbin teettämän maabrändiraportin tai Niinistön teettämän Ihan tavallisia asioita -linjauksen. Niissä molemmissa oli käytännön esimerkkejä toimista ja tavoitteista. Stubbin ja Niinistön projektit osoittavat, että suurista ja vaikeista asioista voidaan puhua selkeästi ja konkreettisesti.

En usko, että Himanen olisi tahallaan rahastava tyhjänpuhuja. Hän aivan taatusti istuu filosofisissa mietteissään niin aidosti ja niin syvällä, että hän on unohtanut, mikä palvelee lukijaa. Himanen on suurten linjojen ystävä. Hän on vain unohtanut, että suuret linjat koostuvat pienemmistä asioista, ja niinpä hän jättää visionsa konkretisoimatta.

Suuret linjat eivät ikinä toteudu, ellei ensin näytä pieniä linjoja, joilla pääsee suuriin. Visiolla voi heittää vesipääskyä, ellei ole olemassa konkretiaa, jolla visio saavutetaan. Toisaalta jos halutaan tilata pelkkä visio ilman konkretiaa, sen eteen ei tarvita 700 000 euron edestä tutkimusta.

Suurista linjoista olemme kaikki samaa mieltä: Hyvinvointiin on panostettava. Lama on saatava loppumaan. Mielenterveyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Näiden asioiden listaaminen ja perustelu ei tuo mitään uutta.

Suurten linjojen luettelusta ei ole hyötyä, jos ne eivät konkretisoidu. Valtion olisi pitänyt tehdä nuo linjanvedot itse ja maksaa sadat tuhannet eurot sille, joka listaisi konkreettiset kehitysehdotukset.

Täytyy kuitenkin muistaa, että se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Meidän pitäisi pystyä jatkossa välttämään tällaiset virheostokset ja selontekoshoppailut. Niinpä valtion tilaamissa tutkimuksissa täytyy olla jokin laatuvaatimus, ei pituusvaatimus. Ostajan pitää vaatia tekstiltä selkeyttä ja konkretiaa. Himas-kieltä ei saisi suvaita, sillä se on löysää, salailevaa ja hyödyntämiskelvotonta.

--------------------------

Mitäs mieltä täällä tästä ollaan?

Kuinkakohan monta erinäistä selvitystä ja raporttia Suomessa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla laaditaan, jotka olennaisilta osiltaan ovat Himas-höttöä, mutta jotka on kuitenkin laadittu niin taidokkaasti virallisella liturgialla, että ne menevät kohdeyleisöönsä kuin häkä? Veikkaan, että yhtä Himasen kouluesseetä kohden on vuodessa kymmeniä tuhansia vastaavalla tasolla sisällöltään tyhjiä tekstiulosteita.

Himanen jäi julkisesti kiinni, voisiko muitakin nollatuotoksia alkaa kyseenalaistamaan? Sekä julkisella sektorilla että yrityksissä.

(Noista artikkelin otteista päätellen Himanen on tainnut kirjoittaa sinisen kirjansa vähintään melkoisessa jurrissa)

Tässä selvitys:

Tarttis töitä.

Quote from: Ilkka Partanen on 22.02.2013, 15:41:44
Mitäs mieltä täällä tästä ollaan?

Hyvää analyysiä, mutta lainauksista on vaikeaa saada selville kuka tuossa oikein puhuu. Suosittelen

Quote from: Lallitätä normaalia lainaustekniikkaa.

Sitä mieltä ollaan että uskomatonta bullshitbingokamaa ja että toivottavasti hallitus ja Katainen kaatuu tähän. Vaikka ihan turha sellaista on haaveilla, kaikki nuo kanslerit, kanisterit sun muut selvitysmiehet ovat kavereita keskenään. Todetaan vaan, että tässä kohtaa ei ny tarvinnu lakeja noudattaa.

LP: Pekka Himasen rahakkaita sopimuksia yhdistää yksi nimi – Jyrki Katainen (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288542048169.html)

Quote
Toimittajat Anu Silfverberg ja Johanna Vehkoo kirjoittavat uudessa Long Play -julkaisussa filosofi Pekka Himasen tutkimushankkeista artikkelin Himasen etiikka.
Pitkässä artikkelissa kiinnitetään huomiota mielenkiintoiseen seikkaan. Himaselta on tilattu useita tutkimuksia, joita yhdistää Jyrki Katainen (kok).

- Vuonna 2004, istuessaan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana, Katainen tilasi Himaselta vision suomalaisen kulttuurin tulevaisuudesta. 37-sivuisen, 40 000 euroa maksaneen kirjan esipuheessa Katainen ylisti, miten avartavaa oli vierailla Himasen ja sosiologi Manuel Castellsin luona Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa, jutussa kerrotaan.

Vuonna 2010 Himanen pohti Suomen suurimpia globaaleja haasteita ja sitä, miten niistä voisi selviytyä luovasti uusiutuen. Kukoistuksen käsikirja -teoksen tilaajat olivat silloinen Matti Vanhanen, Stefan Wallin ja Jyrki Katainen. Julkisuuteen on kerrottu, että tämän hankkeen Himanen teki ilmaiseksi.

Himasen ja hänen työryhmänsä tulevaisuusselvitys Sininen kirja julkaistiin viime marraskuussa. Sitran, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittama tutkimushanke sai 700 000 euroa, ja kirja on osa hanketta. Artikkelin mukaan valtioneuvoston kanslia oli valinnut Himasen ryhmän tekemään työn. Kilpailutusta ei järjestetty, eikä valtioneuvoston kanslia osallistunut kuluihin.

Suomen Akatemialle osallistuminen Himasen ryhmän tulevaisuusselvityksen rahoittamiseen tuli artikkelin mukaan ilmoitusasiana kokouksessa Tekesin johtoryhmän kanssa. Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki kertoo jutussa, että valtioneuvoston kansliasta tuli harvinaisen suoraa ohjailua siitä, miten Akatemian pitäisi osallistua hankkeen rahoitukseen. Akatemian olisi pitänyt antaa hankkeelle 300 000 euroa, se antoi lopulta 150 000 euroa.

Pääministeri Jyrki Kataista ei kommentoinut Long Playlle asiaa.

Olen erittäin iloinen, että media tekee vaihteeksi oikeaa työtä.

Quote from: Marko Parkkola on 22.02.2013, 16:33:03
Olen erittäin iloinen, että media tekee vaihteeksi oikeaa työtä.

VHM:n kritisointi on median työtä. Tällä kertaa ilmeisesti on aihettakin kritiikkiin.

Kirja tuli niin kalliiksi ettei se voi olla huono.

Vartokaapa vain ruskeakielisien pääkirjoittelijoiden vastaiskua. He valkopesevät Himasen myöntämällä, että Kallis sininen kirja on aika heikko esitys, mutta korostavat kuitenkin sen sisällön arvoa. Se on vain muotoiltu liian korekealentoisesti eikä tavallinen kuolevainen ymmärrä kun nero käyttää oma kieltään. Himasen seuraavan kirjan luvataan olevan parempi.

Quote from: Lalli IsoTalo on 22.02.2013, 16:35:57

Quote from: Marko Parkkola on 22.02.2013, 16:33:03
Olen erittäin iloinen, että media tekee vaihteeksi oikeaa työtä.

VHM:n kritisointi on median työtä. Tällä kertaa ilmeisesti on aihettakin kritiikkiin.

Himanen sai niin suuren apurahan että lopputulos haukuttaisiin vaikka se olisi hyvä.

Ilmeestä päätellen Jyrki tykkää tilaamastaan 700 000 €:n kirjasta.
(http://i.imgur.com/HViE2j7.jpg)

(http://i11.aijaa.com/b/00881/11819440.jpg)

Mulla hälytyskellot alkaa soida, kun puhe on jonkun värisestä kirjasta. Esim. Maolla oli...

Kataisen ilme on todellakin sellainen että ei oo todellista... ei kukaan voi vakavalla naamalla kirjoittaa tällaista. Ja Himanen virnuilee vieressä, että kyl mä vaan niin tein, eikös oo mulla aika kova pokka.

(http://i11.aijaa.com/b/00387/11819595.jpg)

:-[

Himasella ei ole solmiota ja paita on rennosti housujen päällä. VAUTSI, mikä boheemi taiteilijatyyppi! Meidän tavallisten tylsimysten yläpuolella.

Noita guruja kun on. Normaalilla jätkällä ei ole Himasen pokkaa. Siihen tarvitaan joku itse keksitty identiteetti. Eikse yks svedu kerännyt vuosituhannen vaihteessa jotain puoli millaardia jenkeistä ja muutamalta muulta suunnalta kuviteltuun uusmediafirmaansa? Ja scientologia on yks huijaus. Monesti yhdistävä tekijä lienee, että joku asia saadaan näyttämään haitekiltä, ultramodernilta ja elitistiseltä. Sellaiseen erehtyy aina normiporvari ja etenkin he, jotka eivät ole itse tienanneet miljooniaan.

Ei mut hitto, pitäisköhän alkaa tehdä rahaa... Jo parikytvuotta sitten aloin funtsata jotain uskontoa, mutta kun laiskotti, enkä ole hirveän ihmisläheinen. Pitää nyt oikeen alkaa kattoo.

Ja me kaikki maksamme  veromme iloisin mielin, ja täysin luottaen siihen että kyllä valtioneuvoston kansliassa tiedetään mihin ne verovarat kannattaa sijoittaa........ ja kyllä niitä sijoitetaankin.

Quote from: Lyyli on 22.02.2013, 17:17:11
Himasella ei ole solmiota ja paita on rennosti housujen päällä. VAUTSI, mikä boheemi taiteilijatyyppi! Meidän tavallisten tylsimysten yläpuolella.

Älä unohda partaa ja taakse kammattua tukkaa. On se filosofi. Näkeehän sen.

Hyvä bisnes. Me tienataan tällä. Niskalenkki.
(http://i.imgur.com/KpIPcNz.jpg)

Quote from: Arvoton on 22.02.2013, 17:17:49
Noita guruja kun on. Normaalilla jätkällä ei ole Himasen pokkaa. Siihen tarvitaan joku itse keksitty identiteetti. Eikse yks svedu kerännyt vuosituhannen vaihteessa jotain puoli millaardia jenkeistä ja muutamalta muulta suunnalta kuviteltuun uusmediafirmaansa? Ja scientologia on yks huijaus. Monesti yhdistävä tekijä lienee, että joku asia saadaan näyttämään haitekiltä, ultramodernilta ja elitistiseltä. Sellaiseen erehtyy aina normiporvari ja etenkin he, jotka eivät ole itse tienanneet miljooniaan.

Ei mut hitto, pitäisköhän alkaa tehdä rahaa... Jo parikytvuotta sitten aloin funtsata jotain uskontoa, mutta kun laiskotti, enkä ole hirveän ihmisläheinen. Pitää nyt oikeen alkaa kattoo.

Tuosta mallia (http://www.youtube.com/watch?v=iQIVPonHhx8)
...ja tästä (http://www.youtube.com/watch?v=X_fmrtWUMIc)

Nythän muistinkin, miksi The Sinisen Kirjan teksti vaikutti hetken niin järkeenkäyvältä!  :flowerhat:

Harrastin näet armeija-aikana enemmänkin urheilua, mutta en millään huipputasolla. Saadakseni muutaman päivän vapautuksen kirjoitin sitten mahdollisimman monimutkaisen hakemuksen peitelläkseni sitä, että kyseessä oli ihan piirisarjatason turnaus (jos sitäkään) enkä ollut mikään huippu-urheilija. Ei tosin tärpännyt minulla...

Luisen kalloni ympäröimässä hermoelimessä, sen pinnalla, liikkuu biokemiallisia impulsseja, jotka luovat sisimpääni eifyysisiä kuvia siitä, että Himasen guttenbergiläinen painopaperituote ei ole ei huono. Assosioiva ajatustoimintani saa aikaan lisää kuvan hahmon saavia ärsykkeitä, joista muodostan käsityksen ja mielikuvan, että filosofi Himasen kirjallinen teos saattaisi mahdollisesti ehkä olla fyysisiltä ja universaaleilta mittasuhteiltaan sopiva ja parahultainen geneettisen perheeni hallussa olevan loma-asumiseen sopivan ja oivallisen ranta-alueen; sen osana olevan lämmitettävän, peseytymiseen tarkoitetun rakennuksen metallisen uunin tulipesään, jossa tapahtuu se kemiallinen prosessi, jonka luovuttaman energian seurauksena saunamme lämpötila huomattavasti nousee ylös- ja eteenpäin.

Koska Guggenheimia ei tule, emme myöskään voi kokea isänmaallista ylpeyttä astumalla Himasen kalsareilla kirjailtuun taidetilaan, jossa ikuinen setelisade kiihottaa veronmaksajia yhä voimaperäisimpiin ponnisteluihin filosofien pysyttämiseksi kotimaassaan.

Onko Pekka Himanen Jyrki Kataisen "tuppeen sahattu lautakasa"? Melua, huutoa ja blogeja, mutta mitään ei tapahdu.

Quote from: Arvoton on 22.02.2013, 17:01:21
Mulla hälytyskellot alkaa soida, kun puhe on jonkun värisestä kirjasta. Esim. Maolla oli...

Siinä Maon kirjassa kehotetaan kiinalaisia kunnioittamaan suomalaisia, jotka näyttivät neukuille närhen munat talvisodassa.

Himasen koko tuotannon keskeinen teema on, kaikkien pitää kunnioittaa häntä, vaikkei hänellä mitään meriittejä olekaan.

Siinä on aika iso ero.

(http://i8.aijaa.com/b/00572/11819893.jpg)

Osoittaa hyvejohtajuutta, että kirjoittaja jaksoi lukea Sinisen kirjan läpi ja analysoida sen kieltä noinkin perinpohjaisesti. Hyvin muuten analysoitu ja pitää mitä ilmeisimmin paikkansa.

(http://i7.aijaa.com/b/00356/11820002.jpg)

HS: Pekka Himasen tulevaisuusselvityksen tilaus tutkintaan[url]

(http://www.hs.fi/kotimaa/Pekka+Himasen+tulevaisuusselvityksen+tilaus+tutkintaan/a1361501030969)

Quote
Filosofi Pekka Himaselta tehdyn tutkimustilauksen laillisuus selvitetään. Tilauksen laillisuuden perkaasiunaa joko oikeusasiamies tai oikeuskansleri.

(http://i.imgur.com/5NIZ7Ib.png)

Quote from: Lyyli on 22.02.2013, 17:17:11
Himasella ei ole solmiota ja paita on rennosti housujen päällä. VAUTSI, mikä boheemi taiteilijatyyppi! Meidän tavallisten tylsimysten yläpuolella.

Kaksi ylintä nappia paidasta auki!

Quote from: Ilkka Partanen on 22.02.2013, 17:24:56

Quote from: Arvoton on 22.02.2013, 17:17:49
Noita guruja kun on. Normaalilla jätkällä ei ole Himasen pokkaa. Siihen tarvitaan joku itse keksitty identiteetti. Eikse yks svedu kerännyt vuosituhannen vaihteessa jotain puoli millaardia jenkeistä ja muutamalta muulta suunnalta kuviteltuun uusmediafirmaansa? Ja scientologia on yks huijaus. Monesti yhdistävä tekijä lienee, että joku asia saadaan näyttämään haitekiltä, ultramodernilta ja elitistiseltä. Sellaiseen erehtyy aina normiporvari ja etenkin he, jotka eivät ole itse tienanneet miljooniaan.

Ei mut hitto, pitäisköhän alkaa tehdä rahaa... Jo parikytvuotta sitten aloin funtsata jotain uskontoa, mutta kun laiskotti, enkä ole hirveän ihmisläheinen. Pitää nyt oikeen alkaa kattoo.

Tuosta mallia (http://www.youtube.com/watch?v=iQIVPonHhx8)
...ja tästä (http://www.youtube.com/watch?v=X_fmrtWUMIc)

Sori, unohtui tärkein eli Life coaching (http://www.youtube.com/watch?v=nVaQGPOAwow)

Quote from: Ilkka Partanen on 22.02.2013, 15:41:44
Tällainen juttu tuli verkossa vastaan, on sen verran pitkä että helpompi varmaan lukea kun ei laita lainaukseen.

-------------------
Filosofi Pekka Himasen Sininen kirja on yhtä
--------------------------

Mitäs mieltä täällä tästä ollaan?
(http://www.hyvejohtajuus.fi/10420/himasen-sininen-kirja-on-yhta-guggenheimia/)

Erittäin hyvä analyysi! Meinasin alkaa kehua tarkkanäköisyyttäsi ennen kuin huomasin että oli lainaus. Joka tapauksessa kiitos kun toit tekstin oppimismaailmaani, tunnen miten hyvinvointini korkeutuu!  :roll:

Kuulen kaikuja 80-luvulta. :facepalm: Linkki juttuun. (http://www.hs.fi/kotimaa/Esa+Saarinen+puolustaa+oppipoikansa+Himasen+ansioita/a1361507905051)
(http://i.imgur.com/e8KcBE2.png)

Quote from: Rudigar on 22.02.2013, 22:10:12
Kuulen kaikuja 80-luvulta. :facepalm:
(http://i.imgur.com/e8KcBE2.png)

Saarinen näyttäisi kyllä olevan tässä ihan oikeassa. Se ei tee Himasen raportista sen konkreettisempaa esitystä, mutta ilmeisesti hänellä on omissa piireissään tunnettuus kohdallaan.

^ Filosofipiireissä Himanen vaikuttaa olevan enemmän tutkimuskohde kuin kollega, mutta kai senkin voi tunnettuvuudeksi laskea.

QuoteRuben Oskar Auervaara ja Pekka Himanen

Heikki Mäki-Kulmala


1. Ruben Oskar Auervaara oli Suomen rikoshistorian taitavin ja tunnetuin naisten petkuttaja. Ulkoisia avuja ei hänellä tuohon touhuun liiemmälti ollut – valokuvat paljastavat hänen olleen rokonarpinen ja pullea äijänkäppänä.  Mutta hänen viehätysvoimansa kumpusikin sisältä ja syvältä.

Auervaara oli nimittäin impotentti, ja sellaisena hän vetosi erityisesti pikkuisen varttuneempiin ja jo arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttaneisiin naisiin. Hehän eivät halua tyytyä miehessä siihen tavanomaiseen, vaan toivoivat hänen olevan erilainen ja enemmän: huomaavaisempi, hienostuneempi, henkevämpi...

Sitä kaikkea Ruben Oskar oli, varsinkin kun ne tavanomaiset miehen mieliteot sananmukaisesti loistivat poissaolollaan.

2. Auervaara ei tietenkään ollut Ruben Oskarin oikea eikä varsinkaan ainut sukunimi, ja muutenkin hän oli häilyvän epätodellinen. Hän oli vain tyhjä valkokangas, johon naisihmiset saattoivat projisioida haaveensa. Niinpä nuo Auervaaran huijaamina pidetyt ihmiset olivat pikemminkin omien haavekuviensa uhreja, ja kenties siksi vain muutama heistä teki rikosilmoituksen.

Semiootikko voisi nähdä Auervaarassa Claude Lévi-Straussin tarkoittaman "kelluvan merkitsijän" (signifiant flottant, floating signifier), jota alan ihmiset ovat kutsuneet myös tyhjäksi merkiksi.  Mutta mikä se sellainen on?

Esimerkiksi: Suomen kielen sanat "kivi", "auto" tai "karhu" eivät isommin kellu vaan ovat kiinnittyneitä merkitsijöitä.  "Kivillä" tarkoitetaan kiviä, "autoilla" autoja, "karhuilla" karhuja – ja sillä hyvä. Mutta jo sellaiset sanat kuin "ihmisoikeudet", "hyvinvointi", "kestävä kehitys", "vapaus" tai vaikkapa "tiede" eri johdannaisineen kelluvat jo aika tavalla.  Niitä kelluttavat poliittiset ja ideologiset kamppailut, joita yhteiskunnassa on aina meneillään.

Claude Lévi-Strauss liitti nerokkaalla tapaa kelluvan merkitsijän käsitteeseen "mana", jolla uskontotieteilijät ovat tarkoittaneet jotain määrittelemätöntä, salaperäistä ja yliluonnollista voimaa. Jos mana voitaisiin täsmällisesti määritellä, mitata tai punnita, ei olisi enää manaa, määrittelemätöntä ja salaperäistä "jotakin". Niinpä ihan kaikki kivet eivät olekaan pelkkiä kiviä, vaan joissakin niistä voi olla manaa (eli "jotakin"), mikä saa ihmiset kavahtamaan ja kumartamaan – karhu ei ollut taas meidän kaukaisille esivanhemmillemme vain Ursus arctos, yksi eläinlaji muiden joukossa.  Mana saa merkitykset kellumaan, pöydät spiritistien istunnoissa leijumaan, noidat tai shamaanit muuttamaan muotoaan ja lentämään öisten ilmojen halki...  Ruben Oskar Auervaarassa, tuossa äkkiä katsoen mitättömän näköisessä äijänkäppänässä, se ilmeni vastustamattomana charmina.

Sivumennen sanoen: yksi hänen suosikkihahmonsa oli lentokapteeni.

3.Jos Ruben Oskarin viehätysvoiman salaisuus oli hänen impotenssinsa, niin Pekka Himasesta on tehnyt tunnetun ajattelijan hänen tavaton latteutensa: kaikki mitä hän sanoo, on joko itsestään selvää tai herttaisen yhdentekevää. Niinpä hän aloitti viime syksynä näyttävän maailmankiertueen (Digni.fi), jonka tarkoituksena oli tehdä tiettäväksi niin slummeissa kuin palatseissakin, että "jokaisella ihmisellä on oikeus kokea elävänsä arvokasta elämää".  Ikään kuin tälle täsmennyksenä Himanen totesi vielä, kuinka "maailman kehitykselle pitää saada isompi päämäärä kuin pelkkä talous" ja että tehtävänämme on "arvokkaamman todellisuuden luominen" ja "ihmisarvoisemman elämän lisääminen". Erityisen tärkeänä Himanen pitää toimintaansa ja sanomaansa juuri nyt, kun maailman talous matelee laman syvänteissä ja kun ilmastonmuutoskin on kaatumassa päälle.

Himasen viesti on harvinaisen vapaasti kelluva ja tyhjä merkitsijä, pelkkä valkokangas, johon itse kukin voi projisioida mielikuviaan "arvokkaammasta elämästä" tai "isommasta päämäärästä kuin pelkkä talous".  Mutta juuri tämän tyhjyyden vuoksi hänen maailmankiertueensa menestyi.

Kuvitelkaapa nimittäin, mitä olisikaan tapahtunut, jos Himanen ei olisi puhunutkaan vain pelkästä "arvokkaammasta elämästä", "taloutta suuremmista päämääristä" ynnä muusta yhtä ympäripyöreästä.  Jospa hän olisi esittänyt jonkin kouriintuntuvan toimenpideohjelman laman tai ympäristökatastrofien pahiten kurmottamien ihmisten auttamiseksi! Uskon, että hänen lentonsa olisi katkennut siihen paikkaan. Mana olisi kadonnut ja Pekka Himanen olisi kuin kuka tahansa kuolevainen, kuin kuka tahansa kelpo kunnanvaltuutettu, jotka nyt pähkivät päätään puhki, mitä tehdä, kun se lama syö budjetin tulopuolta, mutta samalla lisää erilaisia menopaineita...

4. Kaikki konkreettiset ja vähänkin vaikuttavammat taloudelliset ja poliittiset päätökset ovat sellaisia, että niiden seurauksena jotkut saavat jotain ja jotkut toiset vastaavasti menettävät tai saavat ainakin vähemmän kuin muut. Siksi niitä ei koskaan synny ilman kipua tai ristiriitoja. Vastakkainasetteluiden aika ei siis tule koskaan olemaan ohi.

http://hommaforum.org/index.php/topic,37342.msg508162.html#msg508162 (http://hommaforum.org/index.php/topic,37342.msg508162.html#msg508162)

Yrittääkö tässä media nyt vierittää Jyrkin viimeaikaiset töppäykset (seurannut Himasen ohjeita ja pitänyt tätä gurunaan) Himasen syyksi?.

Quote from: Hohtava Mamma on 23.02.2013, 00:28:37

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 00:21:20
Saarinen näyttäisi kyllä olevan tässä ihan oikeassa. Se ei tee Himasen raportista sen konkreettisempaa esitystä, mutta ilmeisesti hänellä on omissa piireissään tunnettuus kohdallaan.

Mullakin on tunnettuus kohillaan omissa piireissä.

Sitten kun näitten ajatusten vienti rupeaa vetämään amerikkaan ja dollarit kilisee kauppatasekirstuun niin arvioidaan uudestaan oliko se 700 000 € veronmaksajien rahoja hyvä sijoitus vai ei.

Pahkasika suomensi aikoinaan mielestäni ansiokkaasti gigolon "sulokieppuriksi". Tiedä sitten, miten tämmöinen isomman tissin juureen päässyt kääntyisi, tai edes mikä se olisi lähtöään.

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 00:21:20Saarinen näyttäisi kyllä olevan tässä ihan oikeassa. Se ei tee Himasen raportista sen konkreettisempaa esitystä, mutta ilmeisesti hänellä on omissa piireissään tunnettuus kohdallaan.

Ilmeisesti Saarinen on kuitannut puolustuksestaan sopivan "siivun". Kai siitä 700'000 euron potista osa on käytettävissä ns "damage control"-toimintoihin.

QuoteTalouselämä-lehti kysyi 25 suurimman suomalaisyrityksen edustajilta, ketkä kouluttajat ovat eniten vaikuttaneet suomalaiseen johtamiseen. Kärkeen nousivat Esa Saarinen ja Tero J. Kauppinen.

http://www.esasaarinen.com/innosteet/seminaarit_ja_luennot/pafos-seminaarit

Vasta nyt ymmärrän, miksi Suomen talouspolitiikka on ajautunut tähän taantumaan.

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 00:21:20
Saarinen näyttäisi kyllä olevan tässä ihan oikeassa. Se ei tee Himasen raportista sen konkreettisempaa esitystä, mutta ilmeisesti hänellä on omissa piireissään tunnettuus kohdallaan.

Myös minä kritisoin Long Playn artikkelia tämän tunnettuusasian osalta. Sillä ei varsinaisesti ole väliä vaikka Sinisen kirjan olisi kirjoittanut Platon. Samat heikkoudet siitä löytyisivät. Toimittajat käyttivät vain yhtä rankkaus-softaa joko tietämättömyyttään tai siksi että halusivat antaa kehnomman vaikutelman Himasen pätevyydestä. Molempi pahempi.

Saarisen vastauksesta ei käy ilmi mikä Himasen kirjoista on kerännyt mainitut noin 500 osumaa, mutta veikkaan ettei se ole ko. kirja.

Jaksaisiko joku katsoa Himasen sitaatioindeksit yms akateemiset mittarit eri välineitä käyttäen? Kiitos.

Omenahyvejohtaminen, onko Niinistö siis kondiittori?

Tuossahan se on. Ajattelin tavailla jossain välissä ja arvioida sitten, onko tuo 700000 € arvoista neroutta.

http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

Filosofisena teoksena Himasen kirja saattaa olla ties miten hyvä, sitä en itse pysty arvioimaan, mutta olennaisinta olisi kysyä, että tätäkö tilaaja halusi? Onko tämä hintansa väärti ja hyödyllinen? Näin maksajan ominaisuudessa halusisin työn tilaajalta selkeän vastauksen, että kannattiko ostos?

Mitä merkitystä suomalaisen putkiurakoitsijan, bussikuskin, poliisin, tai vaikkapa K-kauppiaan elämisen tasolle on sillä, onko Himasen kirja saanut 500 linkitystä , vai 1000, vai 100?

Filosofien keskinäinen rankkaus heidän omalla hiekkalaatikollaan on jokseenkin yhdentekevää peruskansalaisen kannalta. Eli niiden, jotka kaiken tämän karusellin maksavat.
Se ei johda siihen että vilja kasvaa ja leipää syntyy. Se johtaa vain siihen että veronmaksaja maksaa veroa turhaan ja elättää tätä hmm... "turhaa joukkoa". Turhaa joukkoa, joka ei pysty/ei joudu työtään kilpailuttamaan avoimesti, kuten kaikki oikeat työläiset ja yrittäjät.

Quote from: Punaniska on 23.02.2013, 08:55:50
Tuossahan se on. Ajattelin tavailla jossain välissä ja arvioida sitten, onko tuo 700000 € arvoista neroutta.

http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

Kirjassa on toistettu sana "hyvinvointi" ainakin 351 kertaa, ja sana "kestävä" ainakin 262 kertaa.

Jos kirja olisi tosissaan kirjoitettu ja sisältäisi edes jonkinlaisia järkeviä ajatuksia/ehdotuksia, niin tokihan Himanen olisi jo viime vuonna tullut niitä julkisuuteen esittämään silmät innosta leimuten.

Täydellinen hiljaisuus riittää kertomaan kaiken oleellisen tästä tapauksesta.

Sitä vaan ihmettelen, että miten ovat kehdanneet.

Quote from: tietotyöläinen on 23.02.2013, 09:37:00Sitä vaan ihmettelen, että miten ovat kehdanneet.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Mitä muuta haluat tietää asiasta?

Kun vilosohvi ostaa kirjakaupasta klassisen sinisen vihon ja piirtää sivuille kestävää hyvinvointijargonia, muuttuu vihkokin kirjaksi. Platon pyörii luolassaan. Ilosta! Oppilaansa on saanut 700.000 drakmaa kuvailemalla luolan peräseinällä näkemiään varjoja.

Kukaan ei päättänyt antaa 700 000 euroa Jykän kaverille, mutta annettiin silti.  :facepalm:
Linkki juttuun. (http://www.hs.fi/kotimaa/Himasen+suurhanke+tilattiin+ilman+hankintap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6st%C3%A4/a1361418123755)
(http://i.imgur.com/tgnXDO6.png)

^^Olisi tainnut Platonia vituttaa erityisesti tuollainen pelleilytilaus.

Quote from: Lalli IsoTalo on 23.02.2013, 09:31:26

Quote from: Punaniska on 23.02.2013, 08:55:50
Tuossahan se on. Ajattelin tavailla jossain välissä ja arvioida sitten, onko tuo 700000 € arvoista neroutta.

http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

Kirjassa on toistettu sana "hyvinvointi" ainakin 351 kertaa, ja sana "kestävä" ainakin 262 kertaa.

Mitä, eikö "paremminvointivaltio":ta löytynyt kertaakaan...???
Ainakaan sanalla ei ole olemassa mitään yhtäläisyyksiä mihinkään. Onkohan Himanen ollut sanan takana.
Kirjoittaja voi siis tuolta osin itse kehitellä, mitä tuolla sanahirviöllä kulloinkin tarkoittaa.

- Mato

Quote from: Mato on 23.02.2013, 10:28:16

Quote from: Lalli IsoTalo on 23.02.2013, 09:31:26

Quote from: Punaniska on 23.02.2013, 08:55:50
Tuossahan se on. Ajattelin tavailla jossain välissä ja arvioida sitten, onko tuo 700000 € arvoista neroutta.

http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

Kirjassa on toistettu sana "hyvinvointi" ainakin 351 kertaa, ja sana "kestävä" ainakin 262 kertaa.

Mitä, eikö "paremminvointivaltio":ta löytynyt kertaakaan...???

Liitteenä kirja TXT-tiedostona, voit itse "etsiä/korvata" sanoja Wordilla, joka ilmoittaa korvattujen sanojen lukumäärän. Konversiossa tapahtui outouksia, varsinkin otsikoille.

Quote from: tyhmyri on 23.02.2013, 08:29:34
Jaksaisiko joku katsoa Himasen sitaatioindeksit yms akateemiset mittarit eri välineitä käyttäen? Kiitos.

Aamulla vähän kurkistelin tuolla googlen työvälineellä, eikä se löytänyt Sininen kirja - haulla mitään, eikä Pekka Himanen haulla sinistä kirjaa; muita hänen kirjojaan kylläkin. Teen koosteen kunhan joudan ellei joku muu ehdi ensin.

Edit: kännykällä katselin lisää. Sininen kirja -pdf löytyi mutten näe siitä mitään pisterankkausta.

Edit2: Tässä Himasen tulokset Google Scholarista. Mukana Sininen kirja ja suurimmat löydetyt viittausmäärät hänen teoksiinsa. Web of science ei ole avoin kaikille enkä löytänyt kovinkaan helposti keinoa hankkia sinne tunnuksia. No, jos artikkelin tiedot pitävät paikkansa niin eipä siellä mitään nähtävää olekaan.

Pekka Himanen, Sininen kirja, 0 viittausta Google Scholar (http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf)
P Himanen, The hacker ethic, 790 viittausta Scholar (http://scholar.google.fi/scholar?cites=9998441547915316863&as_sdt=5&sciodt=0&hl=fi) (Himanen on suomentanut tämän teoksen)
P Himanen, The Information Society and the Welfare State, 546 viittausta Scholar (http://www.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=cECLcNb6eTAC&oi=fnd&pg=PP12&dq=Pekka+Himanen&ots=pPecYJpk5s&sig=vemzbuv44dvzQKgsxAvFAS_UxoA&redir_esc=y) (Saarinen viittasi haastattelussaan ilmeisesti tähän teokseen).

Hesari julisti Himasen syyntakeettomaksi. Linkki juttuun. (http://www.hs.fi/kotimaa/Ei+se+ole+Himasen+vika/a1361514245209)
(http://i.imgur.com/LEO8eUn.png)

Bottom line on tietysti se, että filosofia ei suurelta osin ole tiedettä lainkaan. Juuri siksi Himanen saattoi väitellä niin nuorena. Hän kirjoitti kirjan verran sanahelinää, josta kukaan ei pysty sanomaan, onko se virheellistä vai virheetöntä. Sanahelinäfilosofi Esa Saarinen on tietysti juuri sopiva henkilö puolustamaan Himasta, joka oli Saarisen oppilas.

Seuraavassa kirjoituksessani olin sentään sen verran väärässä, että Himasen "tutkimusta" ei unohdettukaan. Tosin se tuli esille tavalla, josta Himanen ei välttämättä ole mielissään.  ;D

Quote from: Arto Luukkainen on 24.08.2012, 13:32:18
Montakohan miljoonaa euroa verovaroja on jo tuhlattu Pekka Himaselta tilattuihin "tutkimuksiin".

Kuka tahansa voi kirjoittaa raportin tulevaisuudessa tapahtuvista asioista ja laskuttaa siitä 700.000 euroa. Kukaanhan ei raporttia muista enää parin viikon kuluttua sen valmistumisesta ja tule vaatimaan tilille pieleen menneistä ennustuksista. Ellei sitten ole ennustanut että työttömät ihmiset eivät ole niin onnellisia kuin työssä olevat ja että talvella sataa enemmän lunta kuin kesällä.

Tuo" tutkimussuunnitelma" oli jälleen niin naurettavaa tasoa että.

700.000 EUROA!   :facepalm:

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 12:07:52
Bottom line on tietysti se, että filosofia ei suurelta osin ole tiedettä lainkaan.

Höpsö mielipide. Filosofia on tiedettä jota voi tehdä hyvin tai huonosti, niin kuin mitä tahansa muutakin tiedettä. Luonnontiedettä se ei enää ole.

Quote from: Rapsakka Rapu on 23.02.2013, 12:15:46

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 12:07:52
Bottom line on tietysti se, että filosofia ei suurelta osin ole tiedettä lainkaan.

Höpsö mielipide. Filosofia on tiedettä jota voi tehdä hyvin tai huonosti, niin kuin mitä tahansa muutakin tiedettä. Luonnontiedettä se ei enää ole.

Sorry, ei ole höpsö mielipide. Filosofiassa on tietysti nykyäänkin osa-alueita, jotka ovat tiedettä. Mutta paljolti kyseessä on vain omien mielipiteiden kirjoittaminen paperille.

Vain sellainen voi olla tiedettä edes periaatteessa, jossa joku voi edes teoriassa osoittaa kirjoitukset vääriksi. Sitä testiä filosofia ei monilta osin selvitä.

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 12:24:11

Quote from: Rapsakka Rapu on 23.02.2013, 12:15:46

Höpsö mielipide. Filosofia on tiedettä jota voi tehdä hyvin tai huonosti, niin kuin mitä tahansa muutakin tiedettä. Luonnontiedettä se ei enää ole.

Sorry, ei ole höpsö mielipide. Filosofiassa on tietysti nykyäänkin osa-alueita, jotka ovat tiedettä. Mutta paljolti kyseessä on vain omien mielipiteiden kirjoittaminen paperille.

Vain sellainen voi olla tiedettä edes periaatteessa, jossa joku voi edes teoriassa osoittaa kirjoitukset vääriksi. Sitä testiä filosofia ei monilta osin selvitä.

Todellinen kysymys kuuluukin että miksi falsifioitavuuden pitäisi olla yksi tieteellisyyden kriteeri? Tiede on ikään kuin sovittu kokoelma ehtoja joiden täytyy tutkimuksessa täyttyä että sitä voitaisiin kutsua tieteeksi. Ehdot ovat parhaimmillaankin inhimillisiä. Voiko muuten falsifioitavuuskriteeriä pitää oman määritelmänsä mukaan tieteellisenä lähestymistapana ilmiöitä tutkittaessa?

Demarkaatio-ongelma on aito ja akuutti ongelma tieteessä edelleen ja tulee sitä aina olemaan. Omasta mielestäni se, että jollain alalla tehdään pääsääntöisesti huonoa tutkimusta ei vielä riitä kyseisen alan leimaamiseksi epätieteelliseksi. Pitäisi pystyä osoittamaan että kyseisellä alalla ei edes optimitilanteessa voitaisi tehdä tieteen sen hetkiset kriteerit täyttävää tai muita tieteenaloja hyödyttävää tutkimusta. Esimerkiksi naissukupuolentutkimus.

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Ajattelijoitakin tarvitaan, mutta ei kutsuta sitä tieteeksi. Kutsutaan sitä... öö... ajatteluksi. Jos on kavereita tärkeillä paikoilla, so. käsi veronmaksajien taskuissa, sillä voi jopa tehdä tilin.

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä.

Varsinkin kun olen antanut itselleni ymmärryttää että lähihistorian merkittävin filosofi, Nietzsche, on pyyhitty ainakin Lukion oppikirjoista. Kuten myös asiaan mitenkään liittymätön kirjainyhdistelmä KGB.

Pirkkalan moniste (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkkalan_moniste) anyone?

Quote from: Ilkka Partanen on 22.02.2013, 15:41:44

Valtioneuvoston tilaama selonteko oli osa tutkimushanketta, joka maksoi veronmaksajille 700 000 euroa.
...
Millainen olisi ollut hyvä selonteko?

Tosiasiat täytyy myöntää: tulevaisuutta ei kukaan tiedä, eikä selontekojakaan ole helppo laatia.

Katainen on säästänyt paljon rahaa, kun on antanut yhden ihmisen kirjoittaa kokonaisen selonteon.

Yhteiskuntatieteissä ei ole kovin monta yhden henkilön kirjoittamaa kirjaa, yleensä ne ovat artikkelikokoelmia. Tarvitaankin siis vain yksi filosofi, joka näkee koko totuuden, kun yhteiskuntatieteilijöitä tarvitaan tusina yhden kirjan tekemiseen.

Yhteiskuntapolitiikassa näperrellään sosiaalipolitiikan, yhteiskunnallisen tasa-arvon sekä kulttuuriin, talouteen ja ympäristöön liittyvien ongelmien parissa.  Tavoite on tuottaa teoreettisesti perusteltua tietoa yhteiskunnasta ja soveltaa sitä erilaisissa toimintayhteyksissä, ehkä jopa arvioida tulevaisuutta menneisyyden valossa.

Turhaa tuhlausta monen henkilön voimin pohdiskella asioitten eri puolia, kun yksi filosofi voi luoda suuren vision, kattavan selonteon tulevaisuudesta, johon luottavaisina kuljemme Kataisen johdattamina.

Quote from: Rapsakka Rapu on 23.02.2013, 12:37:42
Todellinen kysymys kuuluukin että miksi falsifioitavuuden pitäisi olla yksi tieteellisyyden kriteeri? Tiede on ikään kuin sovittu kokoelma ehtoja joiden täytyy tutkimuksessa täyttyä että sitä voitaisiin kutsua tieteeksi. Ehdot ovat parhaimmillaankin inhimillisiä. Voiko muuten falsifioitavuuskriteeriä pitää oman määritelmänsä mukaan tieteellisenä lähestymistapana ilmiöitä tutkittaessa?

Demarkaatio-ongelma on aito ja akuutti ongelma tieteessä edelleen ja tulee sitä aina olemaan. Omasta mielestäni se, että jollain alalla tehdään pääsääntöisesti huonoa tutkimusta ei vielä riitä kyseisen alan leimaamiseksi epätieteelliseksi. Pitäisi pystyä osoittamaan että kyseisellä alalla ei edes optimitilanteessa voitaisi tehdä tieteen sen hetkiset kriteerit täyttävää tai muita tieteenaloja hyödyttävää tutkimusta. Esimerkiksi naissukupuolentutkimus.

Sellainen ei vaan ole tiedettä, missä kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa esimerkiksi siten, että kirjoitus perustuu itse keksittyihin sanahelinätermeihin tai omiin mielipiteisiin. Sellainen saattaa olla kirjallisuutta mutta ei se tiedettä ole.

Ei esim. minun pidä osoittaa, että jollakin virallisesti tieteeksi kutsutulla alalla voidaan tehdä muita tieteenaloja hyödyttävää tutkimusta. Sen sijaan ko. tieteen on kyettävä antamaan esimerkkejä tällaisista tutkimuksista.

Falsifioitavuuskriteeri on hyvä mittari vaikka esim. kosmologiassa pitää hyväksyä sellaisetkin teoriat, joita ihminen ei pysty testaamaan lähimpään miljoonaan tai miljardiin vuoteen. Falsifioitavuuskriteeri kuitenkin poistaa puhtaan humpuukin tieteiden joukosta plus mielipidekirjoitukset.

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti. Filosofian rooli on ollut ja on edelleenkin merkittävä tieteen sisäisessä analysoinnissa ja esimerkiksi Popperin falsifikaatiopohdinnat samoin kuin Ockhamin partaveitsi olisivat jääneet keksimättä ellei olisi filosofista pohdintaa. Filosofia tulee kahdesta kreikkalaisesta sanasta philia=rakkaus ja sofia=viisaus. Filosofia on siis rakkautta viisauteen. Ei enempää, ei vähempää.

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 13:32:41

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133573-pekka-himanen-ja-tieteelliset-ansiot (http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133573-pekka-himanen-ja-tieteelliset-ansiot)

QuoteTähän on hyvä lisätä täydennyksenä, ettei kaikkea korkeatasoistakaan tutkimusta julkaista artikkeleina kansainvälisissä lehdissä. Joskus tutkimuksen tulosten esiintuominen voi onnistua paremmin kokonaisen kirjan, tieteellisen monografian, muodossa. Esimerkiksi yhteiskuntatieteissä tai Suomen historiassa voi lisäksi olla usein mielekkäämpää julkaista tulokset suomeksi. Silti koko tieteen olemassaololle on elintärkeää vertaisarviointi: lehdessä tai tieteellisessä kirjankustantamossa valitut asiantuntijat arvioivat artikkelin tai kirjan käsikirjoituksen, ja joko hylkäävät sen tai hyväksyvät sen julkaistavaksi. Tulosten on vielä julkaistuksi tultuaan käytävä läpi ja kestettävä tiedeyhteisön perusteellinen kriittinen keskustelu. Vasta sen jälkeen niitä voidaan varsinaisesti pitää tieteellisenä tietona.

Julkaisukäytännöt vaihtelevat, mutta oleellista kuitenkin on, että tohtoroitumisensa jälkeen, melkein 20 vuoden aikana, Himanen ei ole ennen eikä jälkeen tunnetun sosiologin Manuel Castellsin kanssa yhdessä julkaistun ja enimmäkseen Castellsin kirjottaman kirjan (The Information Society, 2002) lisäksi oikeastaan mitään vertaisarvioituja  tutkimusjulkaisuja - ei artikkeleita eikä kirjoja, ei englanniksi eikä suomeksi - kaikki mitä löytyy on pari kevyttä ja populaaria filosofiaan liittyvää kirjaa suomeksi 1990-luvulta, vaikeasti luokiteltava Hakkerietiikka (2000), ja sitten 2000-luvulla näitä Kataisen tilaamia poliittisia raportteja ja keskustelupapereita.

Kuvaavaa on, ettei Himanen ole dosentti millään varsinaisella filosofian laitoksella tms. missään suomalaisessa yliopistossa.  Dosentin arvoa vartenhan edellyttetään tohtorin väitöskirjan jälkeen uutta tutkimusta ja tieteellisiä julkaisuja noin toisen väitöskirjan verran. Sellaisia Himasella ei vain yksinkertaisesti ole.

Matemaatikotkin olivat filosofeja siihen aikaan kun sanaa "tiede" ei edes ollut olemassa, joten tässä on käynyt sillä viisiä, että sanan merkitys on muuttunut ja nykyfilosofeista aika iso osa on sitä sakkia, joka istuu työpaikalla 40 vuotta samassa nurkassa selaamassa urheilusivuja ja havahtuu mölisemään vastaan aina kun hyödylliset työntekijät saavat aikaiseksi jotain huomion arvoista.

Mullistavan teorian tunnistaa parhaiten siitä, että kaiken maailman filosofian lisensiaatit hyökkäävät joukolla sen kehittäjää vastaan.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 13:53:01

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 13:32:41

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 14:17:59

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 13:53:01

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 13:32:41

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

Palaa asiaan kun olet ymmärtänyt, että aloitit kommenttisi harhaanjohtavalla väitteellä "Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti".

Filosofiahan ei ole kaikkien tieteiden äiti vaan aikanaan kaikki olevaisuutta tutkineet vain olivat "filosofeja". Siitä ei seuraa se, että nykyiset esasaariset ja pekkahimaset harrastaisivat jotakin, joka voitaisiin kuvata termillä "kaikkien tieteiden äiti".

Et siis perustellut tätä väitettäsi millään tavalla ja ei sitä voikaan perustella. Täysin oikeaa tiedettä tehtiin ennen Karl Popperia ja tuhat vuotta sitten luonnon tieteellinen jäsentäminen oli tietysti vielä niin alkuvaiheessaan, että tarvittiin "filosofien" laatimia menetelmiä tähän jäsentämiseen. Mutta oikeastaan se oli silloin vain luonnontiedettä, koska mitenkäänhän ei voida todistaa filosofisilla abstrakteilla pohdinnoilla, että luonto toimii esim. Occamin partaveitsen mukaisella tavalla. Voidaan vain tehdä havaintoja ja päätellä, onko se hyvä malli. Kyseessä oli siis ohje siitä, miten luontoa kannattaa tutkia.

Himanen hämmentää Ilkan pääkirjoittajaa (http://www.ilkka.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/himanen-hammentaa-1.1343545):
(http://i.imgur.com/jcecISW.png)

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 13:16:32
Sellainen ei vaan ole tiedettä, missä kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa esimerkiksi siten, että kirjoitus perustuu itse keksittyihin sanahelinätermeihin tai omiin mielipiteisiin. Sellainen saattaa olla kirjallisuutta mutta ei se tiedettä ole.

Ainakaan minä en ole tällaista esittänyt.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 13:16:32
Ei esim. minun pidä osoittaa, että jollakin virallisesti tieteeksi kutsutulla alalla voidaan tehdä muita tieteenaloja hyödyttävää tutkimusta. Sen sijaan ko. tieteen on kyettävä antamaan esimerkkejä tällaisista tutkimuksista.

Nimenomaan sinulla on todistustaakka väitteestäsi jonka mukaan suurin osa nykyfilosofiasta ei ole tiedettä. Ymmärsin niin että väität joidenkin kokoisten filosofian alojen olevan humpuukia. Se on niin tiukka väite että se kaipaa vahvaa näyttöä taakseen. Ennemmin pidän ongelmana sitä että kaikilla filosofian aloilla tehdään sekä hyvää että huonoa tutkimusta. Näiden välinen suhde toki vaihtelee. Mutta ettäkö kokonaiset alat kuten uskonnonfilosofia, etiikka, tieteenfilosofia, oikeusfilofia, historianfilosofia, kielifilosofia, ontologia, logiikka, metafysiikka, yhteiskuntafilosofia tai mielenfilosofia olisi luokiteltavissa kvasitieteeksi? Ei. Niissä saatetaan kyllä tehdä huonoa tutkimusta, vallitsevat paradigmat ovat harhaanjohtavia tai ala on politisoitunut liiaksi ja niin edelleen.. Mutta suoralta kädeltä en hyväksy väitettäsi että alat olisi mahdollista rajata tieteen ulkopuolelle.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 13:16:32
Falsifioitavuuskriteeri on hyvä mittari vaikka esim. kosmologiassa pitää hyväksyä sellaisetkin teoriat, joita ihminen ei pysty testaamaan lähimpään miljoonaan tai miljardiin vuoteen. Falsifioitavuuskriteeri kuitenkin poistaa puhtaan humpuukin tieteiden joukosta plus mielipidekirjoitukset.

Miten falsifioitavuuskriteeriä voisi ylipäätään soveltaa klassiseen logiikkaan? Tieteen raja ei mene käsi kädessä tuon kriteerin kanssa. On valittava joko niin että logiikka ei ole tiedettä tai että tuo kriteeri ei ole riittävä tieteen mitta.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 15:10:38

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 14:17:59

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 13:53:01

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 13:32:41

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

Palaa asiaan kun olet ymmärtänyt, että aloitit kommenttisi harhaanjohtavalla väitteellä "Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti".

Filosofiahan ei ole kaikkien tieteiden äiti vaan aikanaan kaikki olevaisuutta tutkineet vain olivat "filosofeja". Siitä ei seuraa se, että nykyiset esasaariset ja pekkahimaset harrastaisivat jotakin, joka voitaisiin kuvata termillä "kaikkien tieteiden äiti".

Et siis perustellut tätä väitettäsi millään tavalla ja ei sitä voikaan perustella. Täysin oikeaa tiedettä tehtiin ennen Karl Popperia ja tuhat vuotta sitten luonnon tieteellinen jäsentäminen oli tietysti vielä niin alkuvaiheessaan, että tarvittiin "filosofien" laatimia menetelmiä tähän jäsentämiseen. Mutta oikeastaan se oli silloin vain luonnontiedettä, koska mitenkäänhän ei voida todistaa filosofisilla abstrakteilla pohdinnoilla, että luonto toimii esim. Occamin partaveitsen mukaisella tavalla. Voidaan vain tehdä havaintoja ja päätellä, onko se hyvä malli. Kyseessä oli siis ohje siitä, miten luontoa kannattaa tutkia.

Painotan edelleenkin filosofian etymologiaa.

Filosofia on hyvinkin pitkälle erottamaton osa tieteen tekoa. Varsinkin, kun tutkitaan teoreettisia asioita, joita ei voida fyysisesti mitata. Silti, kaikki mitä yritetään nykyään filosofian nimen alla kaupata, ei todellakaan ole sitä. Älyllinen epärehellisyys lienee parempi kuvaus Himasen kaltaisten toimijoiden harjoittamalle touhulle.

Quote from: Mato on 23.02.2013, 10:28:16

Quote from: Lalli IsoTalo on 23.02.2013, 09:31:26

Quote from: Punaniska on 23.02.2013, 08:55:50
Tuossahan se on. Ajattelin tavailla jossain välissä ja arvioida sitten, onko tuo 700000 € arvoista neroutta.

http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

Kirjassa on toistettu sana "hyvinvointi" ainakin 351 kertaa, ja sana "kestävä" ainakin 262 kertaa.

Mitä, eikö "paremminvointivaltio":ta löytynyt kertaakaan...???

Sanat ja niiden esiintymiset. Mukana saattaa myös olla jotain lukuja yms.

http://mureakuha.com/paste/?11236ec7f110d0e2e27a6fd6347aea81

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 17:52:10

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 15:10:38

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 14:17:59

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 13:53:01

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 13:32:41

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

Palaa asiaan kun olet ymmärtänyt, että aloitit kommenttisi harhaanjohtavalla väitteellä "Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti".

Filosofiahan ei ole kaikkien tieteiden äiti vaan aikanaan kaikki olevaisuutta tutkineet vain olivat "filosofeja". Siitä ei seuraa se, että nykyiset esasaariset ja pekkahimaset harrastaisivat jotakin, joka voitaisiin kuvata termillä "kaikkien tieteiden äiti".

Et siis perustellut tätä väitettäsi millään tavalla ja ei sitä voikaan perustella. Täysin oikeaa tiedettä tehtiin ennen Karl Popperia ja tuhat vuotta sitten luonnon tieteellinen jäsentäminen oli tietysti vielä niin alkuvaiheessaan, että tarvittiin "filosofien" laatimia menetelmiä tähän jäsentämiseen. Mutta oikeastaan se oli silloin vain luonnontiedettä, koska mitenkäänhän ei voida todistaa filosofisilla abstrakteilla pohdinnoilla, että luonto toimii esim. Occamin partaveitsen mukaisella tavalla. Voidaan vain tehdä havaintoja ja päätellä, onko se hyvä malli. Kyseessä oli siis ohje siitä, miten luontoa kannattaa tutkia.

Painotan edelleenkin filosofian etymologiaa.

Se ei taas mitenkään liity siihen keskusteluun, jossa puhutaan filosofian asemasta tieteenä vuonna 2013.

Todellisuudessa yritit käyttää etymologiaa magiana, jolla puolustat omaa kantaasi. Monilla sanoilla on ollut alkujaan yllättäväkin merkitys mutta sitä alkuperäistä merkitystä ei vaan voi käyttää enää nykyajan asioista puhuttaessa.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 21:18:26

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 17:52:10

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 15:10:38

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 14:17:59

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 13:53:01

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 13:32:41

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

Palaa asiaan kun olet ymmärtänyt, että aloitit kommenttisi harhaanjohtavalla väitteellä "Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti".

Filosofiahan ei ole kaikkien tieteiden äiti vaan aikanaan kaikki olevaisuutta tutkineet vain olivat "filosofeja". Siitä ei seuraa se, että nykyiset esasaariset ja pekkahimaset harrastaisivat jotakin, joka voitaisiin kuvata termillä "kaikkien tieteiden äiti".

Et siis perustellut tätä väitettäsi millään tavalla ja ei sitä voikaan perustella. Täysin oikeaa tiedettä tehtiin ennen Karl Popperia ja tuhat vuotta sitten luonnon tieteellinen jäsentäminen oli tietysti vielä niin alkuvaiheessaan, että tarvittiin "filosofien" laatimia menetelmiä tähän jäsentämiseen. Mutta oikeastaan se oli silloin vain luonnontiedettä, koska mitenkäänhän ei voida todistaa filosofisilla abstrakteilla pohdinnoilla, että luonto toimii esim. Occamin partaveitsen mukaisella tavalla. Voidaan vain tehdä havaintoja ja päätellä, onko se hyvä malli. Kyseessä oli siis ohje siitä, miten luontoa kannattaa tutkia.

Painotan edelleenkin filosofian etymologiaa.

Se ei taas mitenkään liity siihen keskusteluun, jossa puhutaan filosofian asemasta tieteenä vuonna 2013.

Todellisuudessa yritit käyttää etymologiaa magiana, jolla puolustat omaa kantaasi. Monilla sanoilla on ollut alkujaan yllättäväkin merkitys mutta sitä alkuperäistä merkitystä ei vaan voi käyttää enää nykyajan asioista puhuttaessa.

Magiana? Oletko täysin pimeä? Lue kommenttini uudelleen jossa viittasin siihen että mistä filosofia koostuu ja mitä se parhaassa tapauksessa on edelleenkin. Tieteen filosofia on tärkeä osa akateemista opiskelua, filosofian asemaa tieteenä ei ole tosin missään akateemisissa piireissä kyseenalaistettu.

Se että sinä käytät argumenttina kokonaista tiedettä vastaan argumenttina henkilöitä kuten Himanen jolla ei ole siellä tiedepiireissä vertaisarvioituja tutkimuksia (nyt kun hän on sitten sanonut että muuten muka keskittynyt perustutkimuksen tekoon) ja sen sijaan hän kylläkin on erittäin lainattu muiden teksteissä. Himasen tekemiset, mielipiteet Esa Saarisesta tai edes Heidi Liehusta eivät kuvasta sitä mitä filosofiaa noin yleisesti on tieteenä 2013. Kannattaa joskus muistaa että maailmaa on aika laajasti lehtijuttujen ulkopuolellakin.

Lisäksi se että filosofian olemus "rakkautena viisauteen" ei kärsi siitä että Himaset pyörivät filosofeina kertoilemassa vauvakielellään itsestään selvyyksiä. Sen sijaan rakkaus viisauteen on vauvakielen purkaminen osiin ja sen havaitseminen ettei sen takana oikeasti ollut mitään uutta ajatusta tai maailmankatsomusta, se oli semanttista kikkailua, siinä kaikki.

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 21:57:56
Magiana? Oletko täysin pimeä? Lue kommenttini uudelleen jossa viittasin siihen että mistä filosofia koostuu ja mitä se parhaassa tapauksessa on edelleenkin. Tieteen filosofia on tärkeä osa akateemista opiskelua, filosofian asemaa tieteenä ei ole tosin missään akateemisissa piireissä kyseenalaistettu.

Yritä nyt päättää, kumpaa mieltä olet:

1) Halusit kertoa sanan "filosofia" etymologian liittämättä sitä keskusteluun filosofiasta tieteenä v. 2013.

2) Halusit kertoa sanan "filosofia" etymologian todistaaksesi etymologian avulla, että filosofia on tiedettä v. 2013.

Kumpaa asiaa ajoit siis takaa? Kohta 2) on mielestäni magiaa.

Tieteen filosofia on aivan eri asia kuin filosofia eikä edes sen opiskelu ole tärkeä osa opiskelua. Asia ei muuksi muutu sillä, että monet opiskjelijat ottavat filosofian sivuaineeksi. Mutta muuten sitä ei sen erityisemmin opiskella. Tieteen filosofia tuleekin esille ihan omien aineopintojen yhteydessä. Esim. kokeiden tekeminen sen selvittämiseksi, miten luonto toimii.

En ole suinkaan kiinnostunut siitä, että filosofian asemaa ei ole kyseenalaistettu "akateemisissa piireissä". Eihän siellä ole avoimesti kyseenalaistettu seuraaviaakaan "tieteitä":

- Naistutkimus
- Taiteiden tutkimus
- Kirjallisuustiede
- Kasvatustiede
- Sosiologian poliittinen osuus

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 21:57:56
Se että sinä käytät argumenttina kokonaista tiedettä vastaan argumenttina henkilöitä kuten Himanen jolla ei ole siellä tiedepiireissä vertaisarvioituja tutkimuksia (nyt kun hän on sitten sanonut että muuten muka keskittynyt perustutkimuksen tekoon) ja sen sijaan hän kylläkin on erittäin lainattu muiden teksteissä. Himasen tekemiset, mielipiteet Esa Saarisesta tai edes Heidi Liehusta eivät kuvasta sitä mitä filosofiaa noin yleisesti on tieteenä 2013. Kannattaa joskus muistaa että maailmaa on aika laajasti lehtijuttujen ulkopuolellakin.

Viittasin Himasen väitöskirjaan. Ja huom: en argumentoi "kokonaista tiedettä" vastaan, koska minun mielestänihän vain suppea osa filosofiasta kuuluu tieteen piiriin.

Teillä on mukava kinastelu meneillään, vai pitäisikö peräti sanoa jankkaaminen, mutta silti haluaisin työntää lusikkani soppaan.

Mitäpä filosofi sanoisi siitä, että hänen töitänsä vertaisarvioitaisiin ?

"Normiruuveja kiristelevä tieteenihanne ei käsittääkseni lainkaan sopisi edifioivan, luovan, tulevaisuutta, päämääriä ja arvoja pohtivan filosofian tekemiseen. Esimerkiksi vertaisarvioitujen kansainvälisten artikkelien pitäminen kompetenssin takeena on kerrassaan väärä vaatimus." (http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133578-tiede-ja-%E2%80%9Dpaha-veli%E2%80%9D-pekan-esikoisoikeudet)

Ja jatkaa:
"Mitään vertaisarviointijärjestelmää ei ole edes olemassa, koska osapuolet eivät ole vertaisasemassa, vaan salusiinien takana toimivat asiantuntijat ovat valta-asemassa, josta he voivat läimäyttää niin kovaa kuin haluavat."

Kun ei ole olemassa filosofian metrimittaa, tai filosofian kilogrammavaakaa, niin muista tieteistä tuttu vertaisarviointikaan ei sovi.

Ilmiselvissä tapauksissa, kuten tässä Himasen kohdalla, ei mitään vertaisarviointia edes tarvittaisi kun jo kielitieteilijäkin osaa sanoa, ettei Himanen oikeastaan sano yhtään mitään, mutta tekee sen varsin monisanaisesti, ja kalliisti.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 22:18:27

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 21:57:56
Magiana? Oletko täysin pimeä? Lue kommenttini uudelleen jossa viittasin siihen että mistä filosofia koostuu ja mitä se parhaassa tapauksessa on edelleenkin. Tieteen filosofia on tärkeä osa akateemista opiskelua, filosofian asemaa tieteenä ei ole tosin missään akateemisissa piireissä kyseenalaistettu.

Yritä nyt päättää, kumpaa mieltä olet:

1) Halusit kertoa sanan "filosofia" etymologian liittämättä sitä keskusteluun filosofiasta tieteenä v. 2013.

2) Halusit kertoa sanan "filosofia" etymologian todistaaksesi etymologian avulla, että filosofia on tiedettä v. 2013.

Kumpaa asiaa ajoit siis takaa? Kohta 2) on mielestäni magiaa.

Olen sitä mieltä että etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013. Himasen ja muutaman muun sekoilut eivät poista sen asemaa tieteiden joukosta.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 22:18:27
Tieteen filosofia on aivan eri asia kuin filosofia eikä edes sen opiskelu ole tärkeä osa opiskelua. Asia ei muuksi muutu sillä, että monet opiskjelijat ottavat filosofian sivuaineeksi. Mutta muuten sitä ei sen erityisemmin opiskella. Tieteen filosofia tuleekin esille ihan omien aineopintojen yhteydessä. Esim. kokeiden tekeminen sen selvittämiseksi, miten luonto toimii.

Tieteen filosofia ja metodologia ovat käsittääkseni hieman eläväisessä symbioosissa. Tieteen filosofia käsittelee periaatteita sille mikä on tieteellistä tietoa ja millä perusteilla. Sitä ei sen vuoksi oikein voida lohkoa ulos "muusta" filosofiasta vaikkei sitä arvostaisikaan.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 22:18:27
En ole suinkaan kiinnostunut siitä, että filosofian asemaa ei ole kyseenalaistettu "akateemisissa piireissä". Eihän siellä ole avoimesti kyseenalaistettu seuraaviaakaan "tieteitä":

- Naistutkimus
- Taiteiden tutkimus
- Kirjallisuustiede
- Kasvatustiede
- Sosiologian poliittinen osuus

Nämä ovat asioita jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä. Jos asiaan haluaa vaikuttaa, niin se tulisi tehdä sitten sisältäpäin. Noista kaikkia on kylläkin voimakkaasti arvosteltu, joskin ne silti katsotaan kuuluvan tiedeyhteisön hyväksynnän piiriin.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 22:18:27

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 21:57:56
Se että sinä käytät argumenttina kokonaista tiedettä vastaan argumenttina henkilöitä kuten Himanen jolla ei ole siellä tiedepiireissä vertaisarvioituja tutkimuksia (nyt kun hän on sitten sanonut että muuten muka keskittynyt perustutkimuksen tekoon) ja sen sijaan hän kylläkin on erittäin lainattu muiden teksteissä. Himasen tekemiset, mielipiteet Esa Saarisesta tai edes Heidi Liehusta eivät kuvasta sitä mitä filosofiaa noin yleisesti on tieteenä 2013. Kannattaa joskus muistaa että maailmaa on aika laajasti lehtijuttujen ulkopuolellakin.

Viittasin Himasen väitöskirjaan. Ja huom: en argumentoi "kokonaista tiedettä" vastaan, koska minun mielestänihän vain suppea osa filosofiasta kuuluu tieteen piiriin.

Tarkalleen ottaen filosofian tieteellinen puoli on juurikin se jossa on tarkasteltu eri suuntauksia sekä niiden perusteita.

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 23:08:23
Olen sitä mieltä että etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013. Himasen ja muutaman muun sekoilut eivät poista sen asemaa tieteiden joukosta.

Eli perustelet filosofian tieteellisyyden etymologia-magiikalla. OK.

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 23:08:23
Tieteen filosofia ja metodologia ovat käsittääkseni hieman eläväisessä symbioosissa. Tieteen filosofia käsittelee periaatteita sille mikä on tieteellistä tietoa ja millä perusteilla. Sitä ei sen vuoksi oikein voida lohkoa ulos "muusta" filosofiasta vaikkei sitä arvostaisikaan.

Kyllä sen voi lohkoa irti muusta filosofiasta. Siltä osin kuin on puhe yleisistä tieteen teon menetelmistä, filosofia voi toki pohtia asioita ja tuoda uusia ajatuksia. Mutta tieteellisessä tutkimuksessa ei suinkaan pohdita päivittäin tieteenfilosofian oppeja siitä, mikä on tieteellistä tietoa ja mikä ei. Tieteen tekeminen on oikeastaan kovaa työtä siinä missä muutkin työt ja eteenpäin mennään rutiineilla.

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 23:08:23

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 22:18:27
En ole suinkaan kiinnostunut siitä, että filosofian asemaa ei ole kyseenalaistettu "akateemisissa piireissä". Eihän siellä ole avoimesti kyseenalaistettu seuraaviaakaan "tieteitä":

- Naistutkimus
- Taiteiden tutkimus
- Kirjallisuustiede
- Kasvatustiede
- Sosiologian poliittinen osuus

Nämä ovat asioita jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä. Jos asiaan haluaa vaikuttaa, niin se tulisi tehdä sitten sisältäpäin. Noista kaikkia on kylläkin voimakkaasti arvosteltu, joskin ne silti katsotaan kuuluvan tiedeyhteisön hyväksynnän piiriin.

Eivät suinkaan ole asioita, jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä, koska rahat tulevat veronmaksajilta. Uusia "tieteitähän" luodaan tarvittaessa myös poliittisista syistä kuten esim. terveystiede.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 23:45:22

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 23:08:23
Olen sitä mieltä että etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013. Himasen ja muutaman muun sekoilut eivät poista sen asemaa tieteiden joukosta.

Eli perustelet filosofian tieteellisyyden etymologia-magiikalla. OK.

Et näemmä lue mitä sinulle vastaa, vaan jos ei ole samaa mieltä on väärässä, harhaisine käsityksineen. Tätä ei sikäli voi kutsua keskusteluksi, vaan kyse on Arto Luukkaisen julistusketjusta. Etenkin kun on huomioitavaa  että filosofian tieteen sisäpuolella Himanen ei ole ansioita niittänyt tyyppi. Se sitten on luukkaalaisittain "etymologia-magiikkaa".

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 23:45:22

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 23:08:23
Tieteen filosofia ja metodologia ovat käsittääkseni hieman eläväisessä symbioosissa. Tieteen filosofia käsittelee periaatteita sille mikä on tieteellistä tietoa ja millä perusteilla. Sitä ei sen vuoksi oikein voida lohkoa ulos "muusta" filosofiasta vaikkei sitä arvostaisikaan.

Kyllä sen voi lohkoa irti muusta filosofiasta. Siltä osin kuin on puhe yleisistä tieteen teon menetelmistä, filosofia voi toki pohtia asioita ja tuoda uusia ajatuksia. Mutta tieteellisessä tutkimuksessa ei suinkaan pohdita päivittäin tieteenfilosofian oppeja siitä, mikä on tieteellistä tietoa ja mikä ei. Tieteen tekeminen on oikeastaan kovaa työtä siinä missä muutkin työt ja eteenpäin mennään rutiineilla.

Filosofiasta voi toki lohkoa irti myös mm. etiikan, logiikan ja metafysiikan. Sinä pallottelet nyt tutkijan arkeen nojaavilla argumenteilla kun kyse oli tieteen asemasta tiedeyhteisössä. Monilla suviksilla on sama taktiikka eli he joutuessaan tilanteeseen jossa eivät pysty perustelemaan näkemystään vaihtavat keskustelun tasoa toisiin asioihin.

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 23:45:22

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 23:08:23

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 22:18:27
En ole suinkaan kiinnostunut siitä, että filosofian asemaa ei ole kyseenalaistettu "akateemisissa piireissä". Eihän siellä ole avoimesti kyseenalaistettu seuraaviaakaan "tieteitä":

- Naistutkimus
- Taiteiden tutkimus
- Kirjallisuustiede
- Kasvatustiede
- Sosiologian poliittinen osuus

Nämä ovat asioita jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä. Jos asiaan haluaa vaikuttaa, niin se tulisi tehdä sitten sisältäpäin. Noista kaikkia on kylläkin voimakkaasti arvosteltu, joskin ne silti katsotaan kuuluvan tiedeyhteisön hyväksynnän piiriin.

Eivät suinkaan ole asioita, jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä, koska rahat tulevat veronmaksajilta. Uusia "tieteitähän" luodaan tarvittaessa myös poliittisista syistä kuten esim. terveystiede.

Ne ovat nimenomaan tiedeyhteisön päätettävissä. Sellainen järjestely jossa poliitikot saati "veronmaksajat" päättävät mikä on tiedettä ja mikä ei, ollaan hakoteillä. Poliitikoilla on toki mahdollisuus rahoituksen myötä luoda painetta että tietyt alat jäävät vähemmälle. Yliopistouudistuksen aikaanhan juuri humanistit alkoivat pillittää, koska heidän toimenkuvansa turhuus oli vaarassa paljastua sillä kukaan ei rahoittaisi kuin harvoja valittuja kohteita humanistisista tieteistä.

Quote from: Ilkka Partanen on 24.02.2013, 00:24:47

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 23:45:22

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 23:08:23
Olen sitä mieltä että etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013. Himasen ja muutaman muun sekoilut eivät poista sen asemaa tieteiden joukosta.

Eli perustelet filosofian tieteellisyyden etymologia-magiikalla. OK.

Et näemmä lue mitä sinulle vastaa, vaan jos ei ole samaa mieltä on väärässä, harhaisine käsityksineen. Tätä ei sikäli voi kutsua keskusteluksi, vaan kyse on Arto Luukkaisen julistusketjusta. Etenkin kun on huomioitavaa  että filosofian tieteen sisäpuolella Himanen ei ole ansioita niittänyt tyyppi. Se sitten on luukkaalaisittain "etymologia-magiikkaa".

Olet saanut aika monta mahdollisuutta kertoa sen, perusteletko filosofian tieteellisyyttä v. 2013 sanan "filosofia" etymologialla vai et. Viimeksi sanoit "etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013", joka on toki sanahelinää mutta sen voi tulkita vain niin, että perustelet filosofian tieteellisyyttä v., 2013 sillä, että etymologia antaa mahdollisuuden siihen.

Sen sijaan että käytät aikaa kiukuttelemiseen, kerro selkeästi se, mitä oikein tarkoitat.

Quote from: Ilkka Partanen on 24.02.2013, 00:24:47Filosofiasta voi toki lohkoa irti myös mm. etiikan, logiikan ja metafysiikan. Sinä pallottelet nyt tutkijan arkeen nojaavilla argumenteilla kun kyse oli tieteen asemasta tiedeyhteisössä. Monilla suviksilla on sama taktiikka eli he joutuessaan tilanteeseen jossa eivät pysty perustelemaan näkemystään vaihtavat keskustelun tasoa toisiin asioihin.

En minä vaihtanut keskustelun aihetta mihinkään. Sinä esitit virheellisen väitteen tieteenfilosofian osasta muissa tieteissä ja korjasin väitteesi. Eli tieteenfilosofialla ei ole juurikaan osaa 1) opiskeluiden aikana, 2) tutkimuksen teossa. Siis erillisenä oppiaineena erotukseksi tieteen periaatteista, jotka selviävät ihan aineopintojen ja tutkimuksen aikana.

Filosofialla ei ole juurikaan sijaa tiedeyhteisössä. Sitäpaitsi etiikka ja metafysiikka eivät luonnollisestikaan ole tiedettä. Logiikka on puolestaan osa matematiikkaa ainakin hyödynnettävissä olevalta osaltaan. Myös Wikipedian artikkeli on tätä mieltä:

QuoteLogiikka on perinteisesti nähty filosofian osana, mutta 1900-luvulla osa logiikan saralla tehtävästä tutkimuksesta eriytyi matematiikan osaksi

Quote from: Ilkka Partanen on 24.02.2013, 00:24:47

Quote from: Arto Luukkainen on 23.02.2013, 23:45:22
Eivät suinkaan ole asioita, jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä, koska rahat tulevat veronmaksajilta. Uusia "tieteitähän" luodaan tarvittaessa myös poliittisista syistä kuten esim. terveystiede.

Ne ovat nimenomaan tiedeyhteisön päätettävissä. Sellainen järjestely jossa poliitikot saati "veronmaksajat" päättävät mikä on tiedettä ja mikä ei, ollaan hakoteillä. Poliitikoilla on toki mahdollisuus rahoituksen myötä luoda painetta että tietyt alat jäävät vähemmälle. Yliopistouudistuksen aikaanhan juuri humanistit alkoivat pillittää, koska heidän toimenkuvansa turhuus oli vaarassa paljastua sillä kukaan ei rahoittaisi kuin harvoja valittuja kohteita humanistisista tieteistä.

Saat toki olla sitä mieltä mutta se on vain sinun perustelematon mielipiteesi. Asia olisi mielipiteesi mukainen, jos yliopistot hankkisivat rahoituksensa sponsoreilta tai lukukausimaksuista. Mutta kun kaikki (lähes) maksetaan verovaroista, on tietysti veronmaksajien edustajien tehtävä päättää, mitä tiedettä Suomessa rahoitetaan.

On toki helppo rahaa muiden rahaa kysymättä rahojen omistajien mielipidettä.

Suomen surkea systeemi on johtanut siihen, että täällä tehdään suuret määrät täysin tarpeetonta "tiedettä", johon ei koskaan viitata ulkomailla. Esimerkkinä luettelemani "tieteiden" tutkimukset.

On esimerkiksi täysin järjetöntä, että Suomessa on MASSIIVINEN määrä kasvatustieteen opetusta vain siksi, että näin joko työllistetään alaa lukeneet tai annetaan yliopistollinen arvo esim. päiväkodin hoitajille palkkavaatimusten tueksi.

Fysiikka on kaikkien tieteiden Äiti. Filosofia oli joskus Äidin viinaanmenevä ranskalaisrakastaja, nyt se on baarin lattialle kännissä kuseskeleva konsultti.

Quote from: Alkuasukas on 24.02.2013, 01:42:47
Fysiikka on kaikkien tieteiden Äiti. Filosofia oli joskus Äidin viinaanmenevä ranskalaisrakastaja, nyt se on baarin lattialle kännissä kuseskeleva konsultti.

Miten lähestyisit kvanttimekaniikka ilman filosofiaa?

Quote from: M13 on 24.02.2013, 03:08:53
Miten lähestyisit kvanttimekaniikka ilman filosofiaa?

Varovasti takaapäin.

Quote from: Arto Luukkainen on 24.02.2013, 00:55:02

Filosofialla ei ole juurikaan sijaa tiedeyhteisössä. Sitäpaitsi etiikka ja metafysiikka eivät luonnollisestikaan ole tiedettä. Logiikka on puolestaan osa matematiikkaa ainakin hyödynnettävissä olevalta osaltaan. Myös Wikipedian artikkeli on tätä mieltä:

Haistan No True Philosopherin...

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Vaikka niinkin. Filosofia on lähinnä jonkun henkilön ("filosofin") mielipide asiasta tai toisesta; ei mikään totuus tai luonnonlaki.

Quote from: matkamasentaja on 24.02.2013, 03:37:13

Quote from: Alkuasukas on 23.02.2013, 12:33:14
Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Vaikka niinkin. Filosofia on lähinnä jonkun henkilön ("filosofin") mielipide asiasta tai toisesta; ei mikään totuus tai luonnonlaki.

Enemmänkin ajatteluperinne, joka pyrkii ymmärtämään todellisuutta ja rakentamaan uutta tietoa olemassa olevan tiedon pohjalta.

Taitavat kaikki muut tieteenalat olla filosofian äpärälapsia. Äpäriä siksi, että isäksi epäillään taloudellista kehitystä, mutta varmuutta asiasta ei ole.

Antiikin filosofien aikana kaikki tiede oli filosofiaa. Tuolloin filosofialla oli sovelluksia matematiikan, fysiikan ja vaikkapa tekniikan alalla. Mutta myöhemmin nuo sovellukset muotoutuivat omiksi tieteenaloikseen.

Quote from: Ilkka Partanen on 23.02.2013, 00:21:20

Quote from: Rudigar on 22.02.2013, 22:10:12
Kuulen kaikuja 80-luvulta. :facepalm:
(http://i.imgur.com/e8KcBE2.png)

Saarinen näyttäisi kyllä olevan tässä ihan oikeassa. Se ei tee Himasen raportista sen konkreettisempaa esitystä, mutta ilmeisesti hänellä on omissa piireissään tunnettuus kohdallaan.

Juu. 500 paikassa viitataan Himasen tekeleeseen esimerkkinä idiotismista ja kusetuksesta. En ehkä pitäisi sitä osoituksena pätevyydestä, vaikka mainetta epäilemättä tuleekin.

Quote from: Parsifal on 24.02.2013, 05:28:12
500 paikassa viitataan Himasen tekeleeseen esimerkkinä idiotismista ja kusetuksesta.

Miten olet päätynyt tähän johtopäätökseen?

Quote from: tyhmyri on 24.02.2013, 04:31:54
Antiikin filosofien aikana kaikki tiede oli filosofiaa. Tuolloin filosofialla oli sovelluksia matematiikan, fysiikan ja vaikkapa tekniikan alalla. Mutta myöhemmin nuo sovellukset muotoutuivat omiksi tieteenaloikseen.

Antiikin filosofian saavutukset näkyvät parhaiten tämän päivän Kreikassa?

Jos ei pärjää tieteen maailmassa, voi aina alkaa tieteenfilosofiksi.

Vähän kun jos ei pärjää ohjelmointialalla, voi aina alkaa konsultiksi ;D

Quote from: Rudigar on 22.02.2013, 22:10:12
Kuulen kaikuja 80-luvulta. :facepalm:
(http://i.imgur.com/e8KcBE2.png)

Oppipoikaansa puolustava Esa Saarinen jäi heti nolosti kiinni joku asiantuntemattomuudesta, tai huijauksesta, ihan miten vain. Filosofi Panu Raatikainen kirjoittaa (korostus Kuosto):

"Himasen oppi-isä ja suojelija, suomalaisen julkkisfilosofian grand old man Esa Saarinen on tullut julkisuuteen puolustelemaan luomustaan:

"Saarisen mielestä Himasen pätevyyttä pitää arvioida Long Playn käyttämän Web of Science -hakukoneen sijasta Google Scholarin perusteella. 'Se on luotettavampi lähde tällä alalla, koska se sisältää myös kirjat. Kirjoitat sinne kenen tahansa suomalaisen filosofin nimen, niin näet kuinka paljon heihin viitataan. Suomalaisista tosi harva pääsee edes sataan, mutta Pekan kirja menee viiteensataan.' "  (HS juttu)

Nythän on kuitenkin niin, että se, miten paljon julkaisuun viitataan, ei tietenkään kerro mitään julkaisun tieteellisyydestä. Esimerkiksi Tolkienin Taru sormusten herrasta saa melkein 1000 viittausta, ja esim. Hitlerin Taisteluni yli 1600 viittausta. Saarisen logiikalla ne ilmeisesti sitten ovat  varsinaista huipputason tieteellistä tutkimusta..."

http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133573-pekka-himanen-ja-tieteelliset-ansiot

Tämä on kyllä huippuhauskaa miten Himanen joutui tukalaan paikkaan! Toivoisin vain joskus näkeväni Esa Saarisen yhtä nihkeässä tilanteessa.

Filosofia-keskusteluun sanon sen, että kaikilla tieteenaloilla on taipumusta korruptioon, mutta yleensä mitä etäisempi ala on sovelluksista, sitä helpommin se korruptoituu. Mutta loppujen lopuksi filosofia on tieteenala siinä missä muutkin, vain hyvin sovelluksista etäinen. Ainakin oma mielipiteeni on se, että kosmologia ja säieteoria ovat menneet ihan pelleilyksi, ja se johtuu juuri siitä, että vain yhteys sovelluksiin suojelee inhimilliseltä korruptiolta.

Quote from: jostpuur on 25.02.2013, 01:00:25
Tämä on kyllä huippuhauskaa miten Himanen joutui tukalaan paikkaan! Toivoisin vain joskus näkeväni Esa Saarisen yhtä nihkeässä tilanteessa.

Filosofia-keskusteluun sanon sen, että kaikilla tieteenaloilla on taipumusta korruptioon, mutta yleensä mitä etäisempi ala on sovelluksista, sitä helpommin se korruptoituu. Mutta loppujen lopuksi filosofia on tieteenala siinä missä muutkin, vain hyvin sovelluksista etäinen. Ainakin oma mielipiteeni on se, että kosmologia ja säieteoria ovat menneet ihan pelleilyksi, ja se johtuu juuri siitä, että vain yhteys sovelluksiin suojelee inhimilliseltä korruptiolta.

Sille se tosiaan näyttää että nykyfysiikan "keulakuvat" teorioineen on pelkkää teatteria. Oikeasti pätevät kaverit pidetään sivuraiteella ja helppoheikit pitää showta yllä. Näin uudet toimivat löydöt ja varsinkin niistä saatavat hyödyt pysyy harvojen käsissä.

Quote from: M13 on 24.02.2013, 03:08:53

Quote from: Alkuasukas on 24.02.2013, 01:42:47
Fysiikka on kaikkien tieteiden Äiti. Filosofia oli joskus Äidin viinaanmenevä ranskalaisrakastaja, nyt se on baarin lattialle kännissä kuseskeleva konsultti.

Miten lähestyisit kvanttimekaniikka ilman filosofiaa?

Itse en alaa hallitse, mutta kyllä kvanttimekaniikassa edetään kuten muussakin fysiikassa:  matemaattisia yhtälöitä soveltamalla.  Filosofit saattavat tykätä esitellä mielipiteitään epämääräisyysperiaatesta ja hiukkas-massadualismista,  mutta eipä sillä ole kovin kummoista vaikutusta itse kvanttimekaniikan edistymiseen.

Quote from: Siili on 25.02.2013, 08:06:59

Quote from: M13 on 24.02.2013, 03:08:53

Quote from: Alkuasukas on 24.02.2013, 01:42:47
Fysiikka on kaikkien tieteiden Äiti. Filosofia oli joskus Äidin viinaanmenevä ranskalaisrakastaja, nyt se on baarin lattialle kännissä kuseskeleva konsultti.

Miten lähestyisit kvanttimekaniikka ilman filosofiaa?

Itse en alaa hallitse, mutta kyllä kvanttimekaniikassa edetään kuten muussakin fysiikassa:  matemaattisia yhtälöitä soveltamalla.  Filosofit saattavat tykätä esitellä mielipiteitään epämääräisyysperiaatesta ja hiukkas-massadualismista,  mutta eipä sillä ole kovin kummoista vaikutusta itse kvanttimekaniikan edistymiseen.

Ainakin ymmärrettävyyttä lisää kummasti, esim. Schrödingerin kissa.

Quote from: Siili on 25.02.2013, 08:06:59

Quote from: M13 on 24.02.2013, 03:08:53

Quote from: Alkuasukas on 24.02.2013, 01:42:47
Fysiikka on kaikkien tieteiden Äiti. Filosofia oli joskus Äidin viinaanmenevä ranskalaisrakastaja, nyt se on baarin lattialle kännissä kuseskeleva konsultti.

Miten lähestyisit kvanttimekaniikka ilman filosofiaa?

Itse en alaa hallitse, mutta kyllä kvanttimekaniikassa edetään kuten muussakin fysiikassa:  matemaattisia yhtälöitä soveltamalla.  Filosofit saattavat tykätä esitellä mielipiteitään epämääräisyysperiaatesta ja hiukkas-massadualismista,  mutta eipä sillä ole kovin kummoista vaikutusta itse kvanttimekaniikan edistymiseen.

Lisäksi hiukkasfyysikot askartelevat hiukkaskiihdyttimien kanssa siinä vaiheessa kun filosofit jaarittelevat keskenään saadakseen aikaiseksi jonkin näköisen konsensuksen, joten heidän teoriansa ovat paljon tukevammalla pohjalla.

Hyvät herrat, Schrödinger on melko kaukana baarin lattialle kuseskelevasta suomalaisfilosofista jonka ainoat tuotokset (pl. "väitöskirja") ovat hallituksen maksettuja mainoksia.

Quote from: jostpuur on 25.02.2013, 01:00:25
Tämä on kyllä huippuhauskaa miten Himanen joutui tukalaan paikkaan! Toivoisin vain joskus näkeväni Esa Saarisen yhtä nihkeässä tilanteessa.
***

Esa Saarinen on jo vanha koira, eikä mene helppoon. Hämmästyttää, miten surkeasta puhalluksesta Pekkaa ja Jykkeä nyt jahdataan. Voiko miljardeja ulos maasta pumpannut pääministeri olla noin lahjaton? Kompastua johonkin alle miljoonan vedätykseen?

Quote from: MW on 25.02.2013, 23:58:47

Quote from: jostpuur on 25.02.2013, 01:00:25
Tämä on kyllä huippuhauskaa miten Himanen joutui tukalaan paikkaan! Toivoisin vain joskus näkeväni Esa Saarisen yhtä nihkeässä tilanteessa.
***

Esa Saarinen on jo vanha koira, eikä mene helppoon. Hämmästyttää, miten surkeasta puhalluksesta Pekkaa ja Jykkeä nyt jahdataan. Voiko miljardeja ulos maasta pumpannut pääministeri olla noin lahjaton? Kompastua johonkin alle miljoonan vedätykseen?

Ihmiset ovat välistä uskomattoman typeriä. Muistakaa, että Jyrki ei ole mikään akateemikko 7:n matematiikan numeroillaan. Jos tarkemmin seuraatte hänen puheitaan, niin eihän niissä oikeastaan ole sitä pihviä kovinkaan paljon. Jyrki toki on "innostunut" jne. mutta kun älyätte, että Katainen on oppinut väistämään ja kääntämään puheillaan, niin havaitsette tuon karsittuanne tavallisen keskivertopukumiehen.

Jyrki on myös muuttunut ylimielisemmäksi, minkä huomaa myös kyselytunneilla. Eli Jyrki on vain sortunut luulemaan itsestään liikoja. Siltikin on hämmästyttävää että ei ole välttämättä älynnyt pikku (vähintäinin moraalista) ongelmaa Himas-tilauksessa.

Onkohan Himanen pystynyt puhumaan Kataisen pyörryksiin vai onko ne vanhoja kamuja?

Joka tapauksessa Jyrki luulee Himasen olevan jonkinlainen nero ja on näkevinään Himasen tuotoksissa jotain hienoa. Tämä herättää perustellusti kysymyksen, että onko Kataisella kykyä ja kapasiteettia j arviointikykyä hoitaa maamme tärkeintä poliittista virkaa.

Quote from: normi on 26.02.2013, 00:22:22
***
Tämä herättää perustellusti kysymyksen, että onko Kataisella kykyä ja kapasiteettia j arviointikykyä hoitaa maamme tärkeintä poliittista virkaa.

No joo, koomapotilaalle, ehkä. Muuten kuvio lienee aika selvä.

Quote from: normi on 26.02.2013, 00:22:22

Quote from: MW on 25.02.2013, 23:58:47

Quote from: jostpuur on 25.02.2013, 01:00:25
Tämä on kyllä huippuhauskaa miten Himanen joutui tukalaan paikkaan! Toivoisin vain joskus näkeväni Esa Saarisen yhtä nihkeässä tilanteessa.
***

Esa Saarinen on jo vanha koira, eikä mene helppoon. Hämmästyttää, miten surkeasta puhalluksesta Pekkaa ja Jykkeä nyt jahdataan. Voiko miljardeja ulos maasta pumpannut pääministeri olla noin lahjaton? Kompastua johonkin alle miljoonan vedätykseen?

Ihmiset ovat välistä uskomattoman typeriä. Muistakaa, että Jyrki ei ole mikään akateemikko 7:n matematiikan numeroillaan. Jos tarkemmin seuraatte hänen puheitaan, niin eihän niissä oikeastaan ole sitä pihviä kovinkaan paljon. Jyrki toki on "innostunut" jne. mutta kun älyätte, että Katainen on oppinut väistämään ja kääntämään puheillaan, niin havaitsette tuon karsittuanne tavallisen keskivertopukumiehen.

Jyrki on myös muuttunut ylimielisemmäksi, minkä huomaa myös kyselytunneilla. Eli Jyrki on vain sortunut luulemaan itsestään liikoja. Siltikin on hämmästyttävää että ei ole välttämättä älynnyt pikku (vähintäinin moraalista) ongelmaa Himas-tilauksessa.

Onkohan Himanen pystynyt puhumaan Kataisen pyörryksiin vai onko ne vanhoja kamuja?

Joka tapauksessa Jyrki luulee Himasen olevan jonkinlainen nero ja on näkevinään Himasen tuotoksissa jotain hienoa. Tämä herättää perustellusti kysymyksen, että onko Kataisella kykyä ja kapasiteettia j arviointikykyä hoitaa maamme tärkeintä poliittista virkaa.

Eikös se ollut lyhyt matikka ja arvosana 6? Olen tullut siihen tulokseen että Katainen on niin lahjaton tyyppi että se on pienestä pitäen joutunut selviytymään helpommistakin tilanteista väistelemällä. Siis tilanteista mihin keskiverto kaveri ei edes joutuisi. Harjoitus on tehnyt mestarin.
Tyhmyyttään se ei ole ymmärtänyt Himasen olevan täysi kupla vaan pitää häntä suurena ajattelijana. Kukapa pääministeri sitä nyt ei suurelle ajattelijalle rahaa järjestäisi? Ei käy kumpaakaan kateeksi mutta en kyllä tunne sääliäkään yhtään. Kuka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön.

Sehän tässä huolestuttaa (sen lisäksi että "kuinka meidän kunnon miesten käy?"  :D) että ehkä Himanen ei ole kupla Kataiselle. Ehkä hän todella on "suuri ajattelija" Kataisen mittapuulla?

Quote from: alussaolisana on 26.02.2013, 03:04:08
Sehän tässä huolestuttaa (sen lisäksi että "kuinka meidän kunnon miesten käy?"  :D) että ehkä Himanen ei ole kupla Kataiselle. Ehkä hän todella on "suuri ajattelija" Kataisen mittapuulla?

Jos olisivat olleet koulussa yhtä aikaa, Himanen olisi ollut varmaan se koulukiusaaja. Onhan se kiistatta ainakin jollain tapaa helvetin fiksu kaveri, ei lapsineroksi tulla ajan kanssa.

Jyrkin sitten vähän simppelimpänä kaverina lupaisi yhdeksän hyvää ja seittemänsataatuhatta kaunista.

EDIT: Paitsi että nythän minä unohdin, että ei koululaitoksessa kukaan välitä fiksuudesta paskan vertaa. Eli tämän ajatusleikin kiusaaja onkin sitten Jyrki. Matikan numero ainakin täsmäisi, prikulleen. Huonoa omatuntoa voi ostaa pois niin monella tavalla.

Hyvejohtajuus on kyllä semmoinen asia, johon kannattaa pyrkiä, varsinkin jos saa lisää resursseja. Ollaankohan tässä nyt lainkaan ymmärretty hyvejohtajuuden valtavaa potentiaalia?

Vastuu on toki raskas. Siksi ilmoittaudunkin ainoaksi päteväksi hakijaksi Hyvejohtajan virkaan. Jos joku rohkenee epäillä pätevyyttäni, lupaudun toki palkkaaman hänet Hyvejohtajan toimistoon ylitarkastajan virkaan normaalein eduin, ja sitten vielä se sun juttusi. Sinä tiedät.

Alkaa taakka jo painamaan, mutta lupaan sinnitellä kohti viidenkymmenen vuoden eläkeikää täysin eduin. Työuria on pidennettävä. Kerran vedettiin Porvooseen asti, juovuspäissään työura. Huh.

En tiedä, mistä nyt tuulee, kun Katainen on saanut rauhassa miltei täydellisessä EMCON A:ssa junailla suomalaisten (velka)rahoja miljardeja miljardien perään kaikenlaisiin pankkimaailman mustiin aukkoihin, mutta nyt media nostaa aivan suhteettoman ison porun muutamasta sadasta tuhannesta eurosta.

Ihan hyvä, että holtittoman rahankäytön perään kysytään, mutta tässä on jo nielty täysin kakistelematta useampi kamelikaravaani ja nyt siivilöidään ja analysoidaan loputtomasti yhtä hyttysenraatoa.  Esittääkö media jotain näytelmää, että kyllä tässä ollaan tarkkana ja vahditaan miten verorahoja käytetään vai mitä tämä pelleily oikein on? Kataisen asiakirjaväärennöksetkin upotettiin aikoinaan täysin hiljaisuuden suohon, vaikka niiden perään olisi kuulunut kysellä hyvinkin samalla voluumilla, kuin mitä nyt  melskataan tästä turhaketutkimuksesta. Onko "Mauri (Suomen kaataja) jo työnsä tehnyt, Mauri saa mennä" vai peitelläänkö meteliuutisilla taas kerran jotain isompia kähmintöjä/uutisia?

Quote from: MW on 25.02.2013, 23:58:47
Hämmästyttää, miten surkeasta puhalluksesta Pekkaa ja Jykkeä nyt jahdataan. Voiko miljardeja ulos maasta pumpannut pääministeri olla noin lahjaton? Kompastua johonkin alle miljoonan vedätykseen?

Ongelma onkin siinä, että miljardien puliveivaukselle ulkomaille on eduskunnan siunaus. Siitä ei Kataista saada edesvastuuseen ja sitäpaitsi näillä herroilla on perustuslaillinen syytesuoja hoitaessaan valden asioita. Sen sijaan heillä ei ole syytesuojaa esim. luottamusaseman väärinkäyttösyytteitä tai lahjussyytteitä kohtaan, kuten olemme saaneet todeta. Siksi heidät on saatava kiikkiin (mahdollisista) pienemmistä laittomuuksista.

No sanotaanko sitten vaikka niin että on olemassa filosofiaa jossa pohdiskellaan säieteoriaa, ja filosofiaa jossa tuumitaan että fantsu on kivaa ja elämä on laiffii?

QuoteAmmattifilosofit lyttäävät Pekka Himasen tutkimuksen: "Roskaa"


Oxfordin yliopistossa filosofiasta väitellyt Juhani Ylivakkuri selvitti ammattifilosofien näkemyksiä filosofi Pekka Himasen kohutusta tekstistä. Vastaukset eivät olleet kehuvia, kertoo Helsingin yliopiston dosentti Panu Raatikainen Puheenvuoron blogissaan.

Yli-Vakkuri käänsi Himasen Sinisen kirjan keskeisen osan englanniksi ja kysyi englanninkielisiltä ammattifilosofeilta minkä tyyppistä tekstiä he arvelisivat hänen siteeraavan ja mitä mieltä he ovat sen laadusta. Yksikään vastaajista ei ollut kuullut Himasesta tai Sinisestä kirjasta.

– Ammattifilosofit arvelivat, että kyseessä on joko perusopintotason filosofian opiskelijan essee (keskinkertainen tai huono arvosana), tai henkilö jonka erikoisala on joku ihan muu kuin filosofia, Raatikainen kertoo.

Filosofit lyttäävät työn laadun "roskaksi", "varsin keskinkertaiseksi" ja "huonoksi, korkeintaan C:n arvosanan arvoiseksi".

– Tämä antanee hyvää osviitaa siitä, miten Himasen filosofialle kävisi, jos se joutuisi anonyymin kansainvälisen vertaisarvioinnin kohteeksi, Raatikainen kertoo.

Sininen kirja on pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tilaaman tutkimushankkeen väliraportti. Katainen tilasi 700 000 euroa maksaneen tutkimuksen Pekka Himaselta ilman kilpailutusta.

Katainen on puolustellut Himasta ja tutkimuksen tarpeellisuutta julkisuudessa.

- Voimme kysyä, mitä hyötyä kaikista muista valtion teettämistä tutkimuksista on. Jos olette perehtyneet Siniseen kirjaan, siinä puhutaan esimerkiksi vihreästä kasvusta, Katainen sanoi torstaina.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/57410-ammattifilosofit-lyttaavat-pekka-himasen-tutkimuksen-roskaa (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/57410-ammattifilosofit-lyttaavat-pekka-himasen-tutkimuksen-roskaa)

Quote from: Alkuasukas on 26.02.2013, 17:32:36
No sanotaanko sitten vaikka niin että on olemassa filosofiaa jossa pohdiskellaan säieteoriaa, ja filosofiaa jossa tuumitaan että fantsu on kivaa ja elämä on laiffii?

Teoreettinen filosofia vs. paskanjauhanta?