Nimi ei näköjään aina takaa osaamista, varsinkaan talousasioissa.
http://www.hs.fi/matka/Torilla+n%C3%A4kee+kuinka+k%C3%B6yhien+verta+imet%C3%A4%C3%A4n/a1360300608861?ref=tf_iHSisboksi630&jako=efee7e158ae4de051a4092e1cc069f61
Vai että ruokafutuurit määrävät vihannesten hinnan Sri lankan torilla. Riisifutuurejakaan ei varmaan jenkkilän pankkien taseissa ole kovinkaan paljoa. Ihan järjellä ajatellen jos viljasta maksettaisiin vähemmän niin sitä kannattaisi syöttää enemmän eläimille. Toisinsanoen liha olisi halvempaa, ja sitä kulutettaisiin enemmän. Myöskin tuotantoa olisi nykyistä vähemmän sillä viljan viljelyllä ei ole niin hyvät katteet jotta sitä kanattaisi viljellä nykyistä merkittävästi matalimmilla hinnoilla. jotta tämä futuurikauppa olisi selkeä syy ruuan hintojen nousuun niin jossain pitäisi olla huikeat viljavuoret reservissä. Näin ei kuitenkaan ole
Olisikohan oikeat syyt kuitenkin
1 USA:n surkea sato
2 Kiinan talouskasvu
3 Kallis energia.
4 Ja tärkein syy lisäksi. Osa maista jää koko ajan taloudessa jälkeen sivistysmaista.
Tässäkin oli faktatiedoiltaan surkea artikkeli julkaistu vailla kritiikkiä. Pravdan maine ei kyllä ole tuulesta temmattu.
Olen kitunut aamuisen Hesarin kanssa jo hetken aikaa, nyt rupeaa olemaan mittari aika punaisella. Paha pankkiiri, hyihyi. Taitaa Rantalankin eläkerahoista siivu olla noissa futuureissa.
Nimi ei takaa talousosaamista ainakaan Kataisen ja Urpilaisen kohdalla.
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 14:24:44
Tässäkin oli faktatiedoiltaan surkea artikkeli julkaistu vailla kritiikkiä. Pravdan maine ei kyllä ole tuulesta temmattu.
Kyseessä ei ole artikkeli, vaan kolumni.
Quote from: Bazarov on 09.02.2013, 14:49:09
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 14:24:44
Tässäkin oli faktatiedoiltaan surkea artikkeli julkaistu vailla kritiikkiä. Pravdan maine ei kyllä ole tuulesta temmattu.
Kyseessä ei ole artikkeli, vaan kolumni.
Sillä varjollahan tuota sontaa onkin hyvä levittää.
Quote from: Alkuasukas on 09.02.2013, 14:50:34
Quote from: Bazarov on 09.02.2013, 14:49:09
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 14:24:44
Tässäkin oli faktatiedoiltaan surkea artikkeli julkaistu vailla kritiikkiä. Pravdan maine ei kyllä ole tuulesta temmattu.
Kyseessä ei ole artikkeli, vaan kolumni.
Sillä varjollahan tuota sontaa onkin hyvä levittää.
On kuitenkin merkittävä ero julkaiseeko lehti virheellistä tietoa levittävän artikkelin, vaiko kolumnin. Kolumni kuitenkin edustaa vain Rantalan omaa mielipidettä.
Riisin hintaan vaikuttaa paljon Kiinan tuotanto. Aikoinaan sitä tuotettiin niin paljon, että maailmanmarkkinahinnat pysyivät alhaalla, mutta nykyisin Kiina ei aina pysty tuottamaan sitä edes omiksi tarpeikseen, jolloin sen hinta kohoaa.
Srilankalainen heinäkenkä ei myy riisiä halvalla srilankalaisille jos siitä maksetaan muualla paremmin, joten aika turha tästä on futuureja syyttää. Keinottelu on toki ongelma, mutta ei niin suuri kuin tiedostava vasemmisto kuvittelee, ja futuureja tarvitaan, koska sato on voitava ostaa etukäteen, jotta sen kuljetus voidaan järjestää nopeasi. Ne myös vähentävät keinottelua kun kauppoja voidaan hieroa ajan kanssa, mikä mahdollistaa kunnollisen kilpailuttamisen.
Ilman kilpailuttamista srilankalainen joutuisi maksamaan riisistään paljon enemmän, koska silloin keinottelijat pääsisivät käyttämään "maksa tai näe nälkää" -korttia.
Kuten tässä jo valistuneet hommalaiset huomauttivat, niin ruuan korkea hinta johtuu elintason noususta Kiinassa ja muissa maissa. Tämä kolumnisti Riku Rantala ei ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä. Kannattaisi hänen mennä vaikka fyysiseen maataloustyöhön kiloja karistamaan eikä kirjoittaa valheita kolumniinsa.
Riku Rantala voisi keskittyä tekemään matkailuohjelmia, sillä niitä hän tekee erinomaisen hyvin.
vehnä ja sir lanka samassa lauseessa :D
joku voisi koittaa kertoa sille että sielläpäin syödään riisiä jollakin b2 vitamiinilisällä ettei hirveästi joutuisi kärsimään beriberi'ä.
Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla :facepalm: Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.
Eli jos vipurahastot laittaisivat rahansa vaikka sianpaskaan niin sen hinta nousisi? Mielenkiintoinen talousteoria.
Quote from: Alkuasukas on 09.02.2013, 16:19:05
Eli jos vipurahastot laittaisivat rahansa vaikka sianpaskaan niin sen hinta nousisi? Mielenkiintoinen talousteoria.
Mikähän syy vipurahastoilla olisi laittaa rahansa sianpaskaan?
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:17:29
Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla :facepalm: Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.
Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.
Ja jos Sri Lankassa vihannekset maksaa 2€ kilolta, niin se kyllä kertoo pikemminkin tehottomasta tuotannosta.
Quote from: ikki on 09.02.2013, 15:39:10
vehnä ja sir lanka samassa lauseessa :D
joku voisi koittaa kertoa sille että sielläpäin syödään riisiä jollakin b2 vitamiinilisällä ettei hirveästi joutuisi kärsimään beriberi'ä.
Vehnä on kuiteskin se tuote jonka hintoja suojataan eniten futuureilla. Ja suurin elintarvikereservi jos nälänhätä tosissaan uhkaa.
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 16:23:00
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:17:29
Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla :facepalm: Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.
Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.
En sanonut että pelkät futuurit selittävät korkeita hintoja, mutta merkittäviä tekijöitä ne kuitenkin ovat hintojen suhteen.
Tästähän on tehty YK-tasolla tutkimuskin,
UNCTADin tutkimus oli ensimmäinen, jossa löydettiin tuloksia päivää lyhyempien omistusten merkityksestä viime aikojen hinnanmuodostukseen hyödykemarkkinoilla.
"Ilmiön ymmärtäminen tulee vaatimaan lisää tutkimusta. Uskomme kuitenkin vahvasti, että nopeatempoisella kaupankäynnillä on ollut iso rooli tässä muutoksessa", tutkijat linjaavat.
Muutokset ovat kauaskantoisia, sillä öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat näkyvät monin tavoin ihmisten arjessa.
"Hyödykemarkkinat reagoivat yhä herkemmin rahoitusmarkkinoiden tapahtumiin", raportti summaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavaa epävarmuutta hyödykkeiden, kuten ruoan, tuottajille ja ostajille.
Johdannaismarkkinoita verottava rahoitusmarkkinavero olisi yksi keino puuttua nopeatempoiseen kaupankäyntiin. Veron käyttöönottoa käsitellään parhaillaan Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tiukan poliittisen pelin tunnelmissa.
http://www.kepa.fi/uutiset/9074
http://mpra.ub.uni-muenchen.de/37486/1/MPRA_paper_37486.pdf
Mitä tulee tuohon tuotantoon, nykyisellään puolet maailman ruuasta heitetään pois http://yle.fi/uutiset/puolet_maailman_ruoasta_heitetaan_roskaponttoon/5725055
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:30:30
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 16:23:00
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:17:29
Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla :facepalm: Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.
Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.
En sanonut että pelkät futuurit selittävät korkeita hintoja, mutta merkittäviä tekijöitä ne kuitenkin ovat hintojen suhteen.
Tästähän on tehty YK-tasolla tutkimuskin,
UNCTADin tutkimus oli ensimmäinen, jossa löydettiin tuloksia päivää lyhyempien omistusten merkityksestä viime aikojen hinnanmuodostukseen hyödykemarkkinoilla.
"Ilmiön ymmärtäminen tulee vaatimaan lisää tutkimusta. Uskomme kuitenkin vahvasti, että nopeatempoisella kaupankäynnillä on ollut iso rooli tässä muutoksessa", tutkijat linjaavat.
Muutokset ovat kauaskantoisia, sillä öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat näkyvät monin tavoin ihmisten arjessa.
"Hyödykemarkkinat reagoivat yhä herkemmin rahoitusmarkkinoiden tapahtumiin", raportti summaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavaa epävarmuutta hyödykkeiden, kuten ruoan, tuottajille ja ostajille.
Johdannaismarkkinoita verottava rahoitusmarkkinavero olisi yksi keino puuttua nopeatempoiseen kaupankäyntiin. Veron käyttöönottoa käsitellään parhaillaan Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tiukan poliittisen pelin tunnelmissa.
http://www.kepa.fi/uutiset/9074
http://mpra.ub.uni-muenchen.de/37486/1/MPRA_paper_37486.pdf
Mitä tulee tuohon tuotantoon, nykyisellään puolet maailman ruuasta heitetään pois http://yle.fi/uutiset/puolet_maailman_ruoasta_heitetaan_roskaponttoon/5725055
Tuossa artikkelissa mainittiin karjalle syötettävät valtaisat viljamäärät. Tämän pitäisi vähentyä merkittävästi jos hinnannousu olisi keinotekoinen, ja samalla syntyä merkittävästi viljareservejä. näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 16:36:38
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:30:30
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 16:23:00
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:17:29
Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla :facepalm: Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.
Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.
En sanonut että pelkät futuurit selittävät korkeita hintoja, mutta merkittäviä tekijöitä ne kuitenkin ovat hintojen suhteen.
Tästähän on tehty YK-tasolla tutkimuskin,
UNCTADin tutkimus oli ensimmäinen, jossa löydettiin tuloksia päivää lyhyempien omistusten merkityksestä viime aikojen hinnanmuodostukseen hyödykemarkkinoilla.
"Ilmiön ymmärtäminen tulee vaatimaan lisää tutkimusta. Uskomme kuitenkin vahvasti, että nopeatempoisella kaupankäynnillä on ollut iso rooli tässä muutoksessa", tutkijat linjaavat.
Muutokset ovat kauaskantoisia, sillä öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat näkyvät monin tavoin ihmisten arjessa.
"Hyödykemarkkinat reagoivat yhä herkemmin rahoitusmarkkinoiden tapahtumiin", raportti summaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavaa epävarmuutta hyödykkeiden, kuten ruoan, tuottajille ja ostajille.
Johdannaismarkkinoita verottava rahoitusmarkkinavero olisi yksi keino puuttua nopeatempoiseen kaupankäyntiin. Veron käyttöönottoa käsitellään parhaillaan Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tiukan poliittisen pelin tunnelmissa.
http://www.kepa.fi/uutiset/9074
http://mpra.ub.uni-muenchen.de/37486/1/MPRA_paper_37486.pdf
Mitä tulee tuohon tuotantoon, nykyisellään puolet maailman ruuasta heitetään pois http://yle.fi/uutiset/puolet_maailman_ruoasta_heitetaan_roskaponttoon/5725055
Tuossa artikkelissa mainittiin karjalle syötettävät valtaisat viljamäärät. Tämän pitäisi vähentyä merkittävästi jos hinnannousu olisi keinotekoinen, ja samalla syntyä merkittävästi viljareservejä. näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Onko sinulla yhtäkään merkittävää argumenttia sen tueksi ettei hintojen nousu ole keinotekoista? Karjalle syötettävät viljamäärät eivät liity olennaisesti tähän mitenkään.
Esimerkiksi myös suomalaisia yrityksiä on mukana hintakeinottelussa http://maailma.net/artikkelit/suomalaistoimijoita_mukana_ruoan_hinnoilla_keinottelussa
Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos myöntää hintakeinottelun http://yle.fi/uutiset/ruoan_kallistuminen_on_lisannyt_hintakeinottelua/5833596 joka käy myös suomalaisen kukkarolle. Koko keinottelun kieltämisellä ampuu vain itseään jalkaan.
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:44:40
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 16:36:38
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:30:30
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 16:23:00
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:17:29
Tietenkin riisin hintaan vaikuttaa Kiinan ja Aasian tuotanto, mutta ei se nyt ole todellakaan pääsyyllinen sille miksi hinnalla keinotellaan ja se on kohtuuttoman korkealla :facepalm: Rantala puhuu tuossa jutussaan ihan täysin asiaa. Varsinkin vipurahastot ovat siirtäneet sijoituksiaan pois rahoitusmarkkinoilta peruselintarvikkeisiin finanssikriisin vuoksi, mikä pitää ruuan hinnan keinotekoisesti korkealla, josta hyötyy tukkurit ja sijoittajat tuottajien sijaan. Tällä keinottelulla pidetään elintarvikkeiden hinta keinotekoisen korkealla ja edesautetaan nälänhätien pahentumista.
Ja jos ruoka olisi halvempaa niin sitä voitaisiin syöttää enemmän eläimille. Ihan varmasti tuottajatkin saavat enemmän rahaa kun ruoka on kalliimpaa. Sellainen yhtälö ei mieklestäni voi edes toima että vähemmän tuotantoa je enemmän kulutusta, mutta silti halvemmat hinnat. Jos pelkät futuurit selittäisivät korkeat hinnat niin jossain pitäisi olla isoja reservejä viljaa ja elintarvikkeita.
En sanonut että pelkät futuurit selittävät korkeita hintoja, mutta merkittäviä tekijöitä ne kuitenkin ovat hintojen suhteen.
Tästähän on tehty YK-tasolla tutkimuskin,
UNCTADin tutkimus oli ensimmäinen, jossa löydettiin tuloksia päivää lyhyempien omistusten merkityksestä viime aikojen hinnanmuodostukseen hyödykemarkkinoilla.
"Ilmiön ymmärtäminen tulee vaatimaan lisää tutkimusta. Uskomme kuitenkin vahvasti, että nopeatempoisella kaupankäynnillä on ollut iso rooli tässä muutoksessa", tutkijat linjaavat.
Muutokset ovat kauaskantoisia, sillä öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat näkyvät monin tavoin ihmisten arjessa.
"Hyödykemarkkinat reagoivat yhä herkemmin rahoitusmarkkinoiden tapahtumiin", raportti summaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa kasvavaa epävarmuutta hyödykkeiden, kuten ruoan, tuottajille ja ostajille.
Johdannaismarkkinoita verottava rahoitusmarkkinavero olisi yksi keino puuttua nopeatempoiseen kaupankäyntiin. Veron käyttöönottoa käsitellään parhaillaan Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa tiukan poliittisen pelin tunnelmissa.
http://www.kepa.fi/uutiset/9074
http://mpra.ub.uni-muenchen.de/37486/1/MPRA_paper_37486.pdf
Mitä tulee tuohon tuotantoon, nykyisellään puolet maailman ruuasta heitetään pois http://yle.fi/uutiset/puolet_maailman_ruoasta_heitetaan_roskaponttoon/5725055
Tuossa artikkelissa mainittiin karjalle syötettävät valtaisat viljamäärät. Tämän pitäisi vähentyä merkittävästi jos hinnannousu olisi keinotekoinen, ja samalla syntyä merkittävästi viljareservejä. näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Onko sinulla yhtäkään merkittävää argumenttia sen tueksi ettei hintojen nousu ole keinotekoista? Karjalle syötettävät viljamäärät eivät liity olennaisesti tähän mitenkään.
Esimerkiksi myös suomalaisia yrityksiä on mukana hintakeinottelussa http://maailma.net/artikkelit/suomalaistoimijoita_mukana_ruoan_hinnoilla_keinottelussa
Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos myöntää hintakeinottelun http://yle.fi/uutiset/ruoan_kallistuminen_on_lisannyt_hintakeinottelua/5833596 joka käy myös suomalaisen kukkarolle. Koko keinottelun kieltämisellä ampuu vain itseään jalkaan.
No kait ton ny sanoo järkikin että pelkkä keinottelu ei selitä korkeaa hintaa. Yksi argumentti on juurikin toi että mitään isoja viljareservejä ei ole kiertynyt minnekkään, elikkä kulutus ja tuotanto on hyvin tasapainossa tai tuotantoa vähemmän mitä kulutusta. Jos hinnat olisi keinotekoisesti korkealla niin lihaa syötäisiin vähemmän, mutta näin ei ole. asuntokuplan aikana Espanjaan USA: han Irlantiin jne.. syntyi kokonaisia aavekaupunkeja. Vai mitenkä voisi olla selitettävissä tilanne että vilja maksaisi vähemmän mutta silti sitä käytettäisiin vähemmän rehuksi kuin nut tai tuotettaisiin enemmän nykyisillä energian ja lannoitteiden hinnoilla.
Jonkun pitäisi vaan uskaltaa sanoa se että elintarvikepula johtuu paskasta taloudesta, joka taas johtuu surkeasta demokratian tilasta.
Taloustieteessä keinottelun uskotaan vaikuttavan hyödykkeen hintaan tilapäisesti, niin että se välillä nostaa hintaa ja välillä laskee sitä. Koska elintarvikkeita ei voi pitkäksi aikaa varastoida minnekään, niin hinnan pitkäaikainen nostaminen hamstraamalla ei onnistu. Kulta on päinvastainen esimerkki. Kultaa hamstraamalla voidaan pitää hintaa jopa vuosia korkealla. Nämä väitteet, että kenottelijat pitävät elintarvikkeiden hintaa vuosikymmenen ajan korkealla, ovat paranoideja salaliittoteorioita. Oikea paikka keskustella niistä on psykiatrin vastaanotto.
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:21:18
Quote from: Alkuasukas on 09.02.2013, 16:19:05
Eli jos vipurahastot laittaisivat rahansa vaikka sianpaskaan niin sen hinta nousisi? Mielenkiintoinen talousteoria.
Mikähän syy vipurahastoilla olisi laittaa rahansa sianpaskaan?
Juurihan sanoit että viljan hinta nousee kun vipurahastot ostavat sitä.
Quote from: Alkuasukas on 09.02.2013, 17:16:40
Quote from: Maahanmuuttokriittinen on 09.02.2013, 16:21:18
Quote from: Alkuasukas on 09.02.2013, 16:19:05
Eli jos vipurahastot laittaisivat rahansa vaikka sianpaskaan niin sen hinta nousisi? Mielenkiintoinen talousteoria.
Mikähän syy vipurahastoilla olisi laittaa rahansa sianpaskaan?
Juurihan sanoit että viljan hinta nousee kun vipurahastot ostavat sitä.
Alkuasukas... älä ole typerä.
Quote from: Ajattelija2008 on 09.02.2013, 17:14:16
Taloustieteessä keinottelun uskotaan vaikuttavan hyödykkeen hintaan tilapäisesti, niin että se välillä nostaa hintaa ja välillä laskee sitä. Koska elintarvikkeita ei voi pitkäksi aikaa varastoida minnekään, niin hinnan pitkäaikainen nostaminen hamstraamalla ei onnistu. Kulta on päinvastainen esimerkki. Kultaa hamstraamalla voidaan pitää hintaa jopa vuosia korkealla. Nämä väitteet, että kenottelijat pitävät elintarvikkeiden hintaa vuosikymmenen ajan korkealla, ovat paranoideja salaliittoteorioita. Oikea paikka keskustella niistä on psykiatrin vastaanotto.
Varsinkin vehnää voi varastoida useamman vuodenkin. Mutta mitään tällaisia varastoja ei ole.
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 18:46:58
Quote from: Ajattelija2008 on 09.02.2013, 17:14:16
Taloustieteessä keinottelun uskotaan vaikuttavan hyödykkeen hintaan tilapäisesti, niin että se välillä nostaa hintaa ja välillä
Varsinkin vehnää voi varastoida useamman vuodenkin. Mutta mitään tällaisia varastoja ei ole.
Ok, uskon kun kerran sanot. Vaan ovat joskus sanoneet valtiolla niitä olevan. Nähtävästi ovat valehdelleet.
Varastot siis yhdeksi talveksi on ja sitten ei välis koska soutamaan ehtivät kautta lentämään poliitikot kauas.
http://www.huoltovarmuus.fi/organisaatio/huoltovarmuuskeskus/lyhyt-historia/ Suomessa viljan varmuusvarasto on vain 900 000 tonnia, kun vuotuinen viljasato on 4 miljoonaa tonnia.
Quote from: Impivaaranilves on 09.02.2013, 18:50:04
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 18:46:58
Quote from: Ajattelija2008 on 09.02.2013, 17:14:16
Taloustieteessä keinottelun uskotaan vaikuttavan hyödykkeen hintaan tilapäisesti, niin että se välillä nostaa hintaa ja välillä
Varsinkin vehnää voi varastoida useamman vuodenkin. Mutta mitään tällaisia varastoja ei ole.
Ok, uskon kun kerran sanot. Vaan ovat joskus sanoneet valtiolla niitä olevan. Nähtävästi ovat valehdelleet.
Varastot siis yhdeksi talveksi on ja sitten ei välis koska soutamaan ehtivät kautta lentämään poliitikot kauas.
no em mää sellaista väitä. Asiantuntijat ovat sanoneet että USA:n huonon sadon takia reservit ovat pienimmät vuosikymmeneen.
Quote from: Ajattelija2008 on 09.02.2013, 20:05:28
http://www.huoltovarmuus.fi/organisaatio/huoltovarmuuskeskus/lyhyt-historia/ Suomessa viljan varmuusvarasto on vain 900 000 tonnia, kun vuotuinen viljasato on 4 miljoonaa tonnia.
Aika heppoinen. Luulisi että vuoden sadon verran olisi minimi varmuusvarasto.
Quote from: Nuivanlinna on 09.02.2013, 21:07:27
Quote from: Ajattelija2008 on 09.02.2013, 20:05:28
http://www.huoltovarmuus.fi/organisaatio/huoltovarmuuskeskus/lyhyt-historia/ Suomessa viljan varmuusvarasto on vain 900 000 tonnia, kun vuotuinen viljasato on 4 miljoonaa tonnia.
Aika heppoinen. Luulisi että vuoden sadon verran olisi minimi varmuusvarasto.
Viime kesän sato on viljelijöiden omissa varastoissa sekä viljan ostajilla. Mutta kieltämättä tuo 160 kg viljaa / suomalainen on äkkiä syöty, jos paha paikka tulee. Jokin suuri luonnonmullistus, kuten suuri asteroidi, tappaisi suuren osan myös suomalaisista nälkään.
Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa, hopeassa tai vaikka tinassa näin lauantain kunniaksi.
Veikkaanpa että viljan ja sen myötä kaikkien elintarvikkeiden hinta on laskenut ainakin viimeiset 50 vuotta.
Onko ruoan hinta liian korkea? Ei voi olla koska hintoja subventoidaan tähtitieteellisillä summilla.
Miksi neekerillä on nälkä? Subventoidut hinnat ja kehitys"apu" tappavat oman tuotannon.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 09.02.2013, 21:16:55
Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa
Internetissä on kaikki.
(http://pricedingold.com/charts/wheat-1910.png)
Inflaatio on noin triplannut yleisen hintatason 30 vuodessa. Tuon käyrän mukaan vehnä on nyt reaalisesti halvempaa kuin 30 vuotta sitten.
Ruoan hintaa ei nosta mikään muu kuin kauppaketjujen ahneus. Tuottaja saa kaikista vähiten ja bisneskaarti eniten. Kusipäät monikertaistavat ruoan hinnan siitä mitä se on tuottajalta lähtiessä. Jos kerran Kiina ym. vaikuttavat nostavasti meidän elintarvikkeisiin niin miksi sitten Euroopassa ruoka on n. 20% halvempaa kuin Suomessa? Virossa Valion juusto on juurikin sen verran halvempaa kuin Suomessa. Elintarvikeoligarkit ovat Suomen ongelma. Ei kiina tai USA. Siat rahastaa. Kaksijalkaiset siat.
Quote from: Markkanen on 09.02.2013, 22:38:08
Ruoan hintaa ei nosta mikään muu kuin kauppaketjujen ahneus. Tuottaja saa kaikista vähiten ja bisneskaarti eniten. Kusipäät monikertaistavat ruoan hinnan siitä mitä se on tuottajalta lähtiessä. Jos kerran Kiina ym. vaikuttavat nostavasti meidän elintarvikkeisiin niin miksi sitten Euroopassa ruoka on n. 20% halvempaa kuin Suomessa? Virossa Valion juusto on juurikin sen verran halvempaa kuin Suomessa. Elintarvikeoligarkit ovat Suomen ongelma. Ei kiina tai USA. Siat rahastaa. Kaksijalkaiset siat.
Arvonlisävero selittää nämä erot + muut verot lisäksi.
Suomessa elintarvikkeiden alv 13%, sivistysmaissa 6-7% eli ei tuokaan selitä kuin 6-7% hintaerosta.
Veroilla on toki vaikutuksensa. Turha kenenkään on sitä kuitenkaan kiistää, että K ja S tukkujen olematon kilpailu ja tuotantolaitosten katteet vaikuttavat vähintään yhtäpaljon kuluttajahintoihin mitä verot. Ostoskorimme on maailman kalleimmasta päästä. Niin ovat kokonaisverotkin, mutta ahneudella on Suomessa ihan oma kulttuuri. Jos Suomeen tulisi muitakin kauppaketjuja Euroopasta niin nähtäisiin heti kuinka paljon ilmaa elintarvikkeiden hinnoissa on. Verot olisi samat kaikilla. Jo nyt jos käy ostoksilla Lidl kaupassa niin olen huomannut sen, että jos ostan vaikka K-kaupasta ruokaa 30 euron edestä niin Lidlistä saan samat tuotteet melkein kympin halvemmalla.
Quote from: Markkanen on 10.02.2013, 19:43:27
Veroilla on toki vaikutuksensa. Turha kenenkään on sitä kuitenkaan kiistää, että K ja S tukkujen olematon kilpailu ja tuotantolaitosten katteet vaikuttavat vähintään yhtäpaljon kuluttajahintoihin mitä verot. Ostoskorimme on maailman kalleimmasta päästä. Niin ovat kokonaisverotkin, mutta ahneudella on Suomessa ihan oma kulttuuri. Jos Suomeen tulisi muitakin kauppaketjuja Euroopasta niin nähtäisiin heti kuinka paljon ilmaa elintarvikkeiden hinnoissa on. Verot olisi samat kaikilla. Jo nyt jos käy ostoksilla Lidl kaupassa niin olen huomannut sen, että jos ostan vaikka K-kaupasta ruokaa 30 euron edestä niin Lidlistä saan samat tuotteet melkein kympin halvemmalla.
Suomeen ei ole odotettavissa kauppaketjuja euroopasta. Tai siis ketjun pitäisi olla niin iso, että kestäisi tappiota useita vuosia peräkkäin. Parhaat kauppapaikat on jaettu kekon ja s-ryhmän kanssa.
Quote from: Alkuasukas on 09.02.2013, 21:22:43
Quote from: Jaska Pankkaaja on 09.02.2013, 21:16:55
Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa
Internetissä on kaikki.
(http://pricedingold.com/charts/wheat-1910.png)
Kuten hieno käppyrä osoittaa niin viljan hinta putosi WWII jälkeen kuin kivi 40 vuotta ja nyt 30 vuotta on ollut tasaisempaa.
Suomen hintojen syyt: kilpailun vähyys, logistiikan kalleus, pienemmät volyymit, korkeammat verot. Eipä se ruoka nyt niiiin hirveäst halvempaa ole lyhyiden välimatkojen kevyesti verotetussa Virossakaan, venäläiset taas käyvät täällä ruokaostoksilla vaikka Pietarin valikoimat ovat jotain aivan muuta kuin LPR Prisman ja Lidlin. Hinta ratkaisee.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.02.2013, 21:35:47
Quote from: Alkuasukas on 09.02.2013, 21:22:43
Quote from: Jaska Pankkaaja on 09.02.2013, 21:16:55
Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa
Internetissä on kaikki.
(http://pricedingold.com/charts/wheat-1910.png)
Kuten hieno käppyrä osoittaa niin viljan hinta putosi WWII jälkeen kuin kivi 40 vuotta ja nyt 30 vuotta on ollut tasaisempaa.
Suomen hintojen syyt: kilpailun vähyys, logistiikan kalleus, pienemmät volyymit, korkeammat verot. Eipä se ruoka nyt niiiin hirveäst halvempaa ole lyhyiden välimatkojen kevyesti verotetussa Virossakaan, venäläiset taas käyvät täällä ruokaostoksilla vaikka Pietarin valikoimat ovat jotain aivan muuta kuin LPR Prisman ja Lidlin. Hinta ratkaisee.
Tai siis laski 35 vuoden aikana
Quote from: Salvation on 10.02.2013, 21:21:29
Quote from: Markkanen on 10.02.2013, 19:43:27
Veroilla on toki vaikutuksensa. Turha kenenkään on sitä kuitenkaan kiistää, että K ja S tukkujen olematon kilpailu ja tuotantolaitosten katteet vaikuttavat vähintään yhtäpaljon kuluttajahintoihin mitä verot. Ostoskorimme on maailman kalleimmasta päästä. Niin ovat kokonaisverotkin, mutta ahneudella on Suomessa ihan oma kulttuuri. Jos Suomeen tulisi muitakin kauppaketjuja Euroopasta niin nähtäisiin heti kuinka paljon ilmaa elintarvikkeiden hinnoissa on. Verot olisi samat kaikilla. Jo nyt jos käy ostoksilla Lidl kaupassa niin olen huomannut sen, että jos ostan vaikka K-kaupasta ruokaa 30 euron edestä niin Lidlistä saan samat tuotteet melkein kympin halvemmalla.
Suomeen ei ole odotettavissa kauppaketjuja euroopasta. Tai siis ketjun pitäisi olla niin iso, että kestäisi tappiota useita vuosia peräkkäin. Parhaat kauppapaikat on jaettu kekon ja s-ryhmän kanssa.
Kait suurin ongelma on markkinoitten pienuus, eivät viitsi siksi alkaa panostamaan.
Kauppapaikka on vain ketjun viimeinen lenkki. Suomi on keskieuroopasta katsottuna hankalan matkan päässä, joten logistiikka(keskukset) ovat ensimmäinen ongelma. Wal-Martin euroopanvalloitus on kaatumassa juuri logistiikkaongelmiin, alue jossa se Amerikassa käytännössä jyrää kaikki muut.
Ei auta että se Lidl on keskellä kaupunkia jos sinne ei saada kustannustehokkaasti tavaraa. Ongelma olisi varmaan hoidettavissa, mutta kuten jäsen Impivaaranilves totesi, on markkina aika pieni.
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 17:05:46
No kait ton ny sanoo järkikin että pelkkä keinottelu ei selitä korkeaa hintaa.
En ole tietääkseni muuta väittänytkään. Mainitsin vain että pörssikeinottelu on eräitä syitä korkealle hinnalle.
Quote from: Jani Rantala on 09.02.2013, 17:05:46Jonkun pitäisi vaan uskaltaa sanoa se että elintarvikepula johtuu paskasta taloudesta, joka taas johtuu surkeasta demokratian tilasta.
Elintarvikepulaan vaikuttaa nimenomaan paska talous, finanssikapitalismi, jossa sijoittajien voitot maksimoidaan mm. viitekorkoja säätelemällä, pelaamalla johdannaisilla, järjestämällä eurobond-kusetuksia ja ajamalla maailma globaaliin lamaan. Pankkisektori on läpimätä ja korruptoitunut, kokoomuslasit pois päästä niin huomaat sen itsekin ennen pitkää.
Quote from: Alkuasukas on 10.02.2013, 23:58:34
Ongelma olisi varmaan hoidettavissa, mutta kuten jäsen Impivaaranilves totesi, on markkina aika pieni.
Pienet markkinat oikeuttaa S-ryhmän ja Keskon monopoliaseman ja tuottajien riistämisen, niinkö?
Quote from: Alkuasukas on 10.02.2013, 23:58:34
Ei auta että se Lidl on keskellä kaupunkia jos sinne ei saada kustannustehokkaasti tavaraa. Ongelma olisi varmaan hoidettavissa, mutta kuten jäsen Impivaaranilves totesi, on markkina aika pieni.
Markkina on varmaan liian pieni isoille keskitetyille toimijoille, mutta onneksi olemme liittyneet euroopan sisämarkkinoiden onnelaan, jossa huolet "liian pienistä markkinoista" ja "pohjanperukoista" voidaan unohtaa, eikö.
Hieman irrallisesti edelliseen kommenttiin mutta aiheeseen liittyen yksi päivän uutinen tänne tiputettuna.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194795328136/artikkeli/keskon+johtaja+uusi+laki+nostaa+ruuan+hintaa+roimasti.html (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194795328136/artikkeli/keskon+johtaja+uusi+laki+nostaa+ruuan+hintaa+roimasti.html)
QuotePäivitetty 14.2.2013 07:18, julkaistu 13.2.2013 21:37
Keskon johtaja: Uusi laki nostaa ruuan hintaa roimasti
Ruuan hinta uhkaa nousta jopa kymmenen prosenttia uuden kilpailulain takia. Näin väittää Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki.
S-ryhmän pääjohtaja Kuisma Niemelä ei ole yhtä rohkea johtopäätöksissään, mutta myös hän pitää lakia riskinä kuluttajan kannalta.
Halmesmäen mielestä hallituksen ehdotus heikentää kaupan ostovoimaa, ja siksi hallitus on tekemässä karhunpalvelusta kuluttajille.
Hallituksen tavoite on täysin päinvastainen. Se haluaa estää isojen ja markkinoita hallitsevien ketjujen määräävän markkina-aseman mahdolliset väärinkäytökset.
Eduskunnan talousvaliokunta aloittaa tänään uuden lain käsittelyn kuulemalla kaupan ja kilpailun asiantuntijoita.
Lue aiheesta lisää päivän lehdestä.
Öhöm! No uudella johtajalla on ilmeisesti näytönpaikka.
Quote from: repo on 14.02.2013, 08:49:26
Quote from: Alkuasukas on 10.02.2013, 23:58:34
Ei auta että se Lidl on keskellä kaupunkia jos sinne ei saada kustannustehokkaasti tavaraa. Ongelma olisi varmaan hoidettavissa, mutta kuten jäsen Impivaaranilves totesi, on markkina aika pieni.
Markkina on varmaan liian pieni isoille keskitetyille toimijoille, mutta onneksi olemme liittyneet euroopan sisämarkkinoiden onnelaan, jossa huolet "liian pienistä markkinoista" ja "pohjanperukoista" voidaan unohtaa, eikö.
Nyt en ymmärrä logiikkaasi? EU ei poistanut itämerta eikä avannut suoraa maantietä keski-Eurooppaan. Sama syrjäkylä tämä on kuin ennenkin, tietyt hallinnolliset kaupankäynnin esteet ovat poistuneet
Itse käyn Lidlissä ja vain pakon edessä muissa. Natsi-Siwan tuotteet ovat tyydyttäneet makunystyröitä ja hintakin jää poikkeuksetta reilusti alle S- ja K-ryhmän kauppojen.
Mitä nyt asiasta on puhuttu tuttavien kanssa, niin osa ei käytä Lidliä koska epäilevät tuotteiden laatua. Toiset taas ovat fanaattisia keskittäjiä, S- tai K-ryhmäläisiä ja kehuvat kuinka tulee niin hirveästi POONUSTA tai PLOP PLOP -PISTEITÄ.
Samat urpot tankkaavat yksinomaan ABC!:llä aina ylivoimaisesti kalleinta polttoainetta samaisen poonuksen perässä. Eivätkä millään suostu ymmärtämään sitä, että maksavat niin kaupassa kuin polttoainemittarillakin ihan itse omat "bonuksensa" ja vielä vähän päälle.
Ja pakko vielä jatkaa: Onpa muuten v**un typerä nimi ja logo tuolla ABC!:llä. Mitä se huutomerkki siinä aakkosten perässä tekee? Kenen perseeseen se Mikki Hiiren peukalo ollaan työntämässä?
>:(
Quote from: Alkuasukas on 10.02.2013, 23:58:34
Kauppapaikka on vain ketjun viimeinen lenkki. Suomi on keskieuroopasta katsottuna hankalan matkan päässä, joten logistiikka(keskukset) ovat ensimmäinen ongelma. Wal-Martin euroopanvalloitus on kaatumassa juuri logistiikkaongelmiin, alue jossa se Amerikassa käytännössä jyrää kaikki muut.
Ei auta että se Lidl on keskellä kaupunkia jos sinne ei saada kustannustehokkaasti tavaraa. Ongelma olisi varmaan hoidettavissa, mutta kuten jäsen Impivaaranilves totesi, on markkina aika pieni.
Ei logistiikan hoitaminen mikään ongelma ole. tehtaalta lähetetään janakkalan ja keski-suomen jakelukeskuksiin tuotteet, ja näissä ne jaetaan liikkeisiin meneviin eriin. Ei ole kovin vaikeata. Ei juurikaan eroa Keskon Tai kilpilijoiden vastaavasta.
Jos täällä olisi merkittäväsi paremmat katteet kuin mitä kustannustaso edellyttää, olisi kilpailijat tullee tänne rytinällä. Markkinatalous toimii niin.
Quote from: Alkuasukas on 14.02.2013, 15:18:29
Jos täällä olisi merkittäväsi paremmat katteet kuin mitä kustannustaso edellyttää, olisi kilpailijat tullee tänne rytinällä. Markkinatalous toimii niin.
Toisaalta koko Suomi on kyllä pieni markkina-alue. Koko Suomen väestömäärä vastaa vaikka Bostonin, Houstonin tai Dallasin metropolialueen väestömäärää. Eli kyseessä ei ole kooltaan mikään erityisen houkutteleva markkina-alue vaikkapa Wal-Martin, Targetin, Carrefourin tai Tescon mielestä. Varsinkin kun ottaa huomioon suomalaisten tottumisen suomalaisiin perinteisiin tuotemerkkeihin ja eineksiin yms.
Sinänsä kyllä täällä varmaan duopolin lisäksi korkeista hinnoista vastaa verotus, korkeat työvoimakustannukset (myös ne välilliset) ja isot logistiikkakustannukset maassa jossa pieni väestömäärä asuu maata aika harvasti.
^ jotakuinkin noin minäkin asian tulkitsen.
Höpöhöpö.
Elintarvikeala on erittäin vaativa ja totaalisen loppuun kilpailtu joka sisältää älyttömästi piilokustannuksia ja kuluja.
Tästä syystä alalla on joka portaassa merkittäviä hintojen korotuspaineita, erityisesti tukkuportaan siivu on höylätty totaalisen minimiin.
Myös valtiohallinto voisi helposti nostaa ruoan arvonlisäveron korkeimpaan veroluokkaan, koska kyseinen verotus on monessa EU-maassa ns. "retuperällä". Voisimme olla tässäkin asiassa ladunavaajia.
Heinz ketsupit vaihtaa omistajaa
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/miljardoorisijoittaja+buffett+ostaa+heinz-ketsupit/201302361759
Quote from: Jaska Pankkaaja on 09.02.2013, 21:16:55
Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa, hopeassa tai vaikka tinassa näin lauantain kunniaksi.
Adam Smith oli myös tästä kiinnostunut ja liitti kirjaansa (http://www.gutenberg.org/files/3300/3300-h/3300-h.htm) vehnän hinnan verratuna "rahan" hintaan 1200-luvulta alkaen. [katso kohta PRICES OF WHEAT].
Ruokakeinottelu on muutenkin täysin taloustieteen vaikutusvallan ulkopuolella oleva alue. Jani väitti perunan hinta ketjussakin perunaa olevan mahdollista ostaa "kansainvälisiltä markkinoilta" aina tarpeen mukaan. Se ei vaan mene niin. Koko maailman perunatuotanto on noin 300 miljoonaa tonnia eli sen hinta olisi 0,3e kilohinnalla vain alle 100 miljardia euroa. Siihen hintaan ei kuitenkaan sitä voida ostaa. Muuten Kiina voisi ostaa länsimaat kuoliaaksi. Jo pieni ruokapula kun aiheuttaa yhteiskunnassa niin suurta panikointia, että vallanpitäjien päät tippuvat herkästi. Siksi ruuan myynti muualle on erittäin säänneltyä. Intia myy vain eläinrehuksi luokiteltua riisiä ulkomaille, Venäjä on kieltänyt viljan viennin ja niin edelleen. Toinen ongelma on varastointi. Yleisesti ruoka on halpaa ja sen varastointi kallista - varsinkin jos nälkäisiä ihmisiä on lähiseuduilla. Nälänhädän tullen taas ruoka heti "sosialisoidaan", joten keinottelu voittoja ei synny. Sen tiesi jo Sinuhe.
Eli lopulta palataan vanhaan tuttuun ongelmaan. Miten kallista on ostaa kapitalistinen maa ja järjestelmä?
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Quote from: sivullinen. on 14.02.2013, 19:14:44
Quote from: Jaska Pankkaaja on 09.02.2013, 21:16:55
Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa, hopeassa tai vaikka tinassa näin lauantain kunniaksi.
Adam Smith oli myös tästä kiinnostunut ja liitti kirjaansa (http://www.gutenberg.org/files/3300/3300-h/3300-h.htm) vehnän hinnan verratuna "rahan" hintaan 1200-luvulta alkaen. [katso kohta PRICES OF WHEAT].
Ruokakeinottelu on muutenkin täysin taloustieteen vaikutusvallan ulkopuolella oleva alue. Jani väitti perunan hinta ketjussakin perunaa olevan mahdollista ostaa "kansainvälisiltä markkinoilta" aina tarpeen mukaan. Se ei vaan mene niin. Koko maailman perunatuotanto on noin 300 miljoonaa tonnia eli sen hinta olisi 0,3e kilohinnalla vain alle 100 miljardia euroa. Siihen hintaan ei kuitenkaan sitä voida ostaa. Muuten Kiina voisi ostaa länsimaat kuoliaaksi. Jo pieni ruokapula kun aiheuttaa yhteiskunnassa niin suurta panikointia, että vallanpitäjien päät tippuvat herkästi. Siksi ruuan myynti muualle on erittäin säänneltyä. Intia myy vain eläinrehuksi luokiteltua riisiä ulkomaille, Venäjä on kieltänyt viljan viennin ja niin edelleen. Toinen ongelma on varastointi. Yleisesti ruoka on halpaa ja sen varastointi kallista - varsinkin jos nälkäisiä ihmisiä on lähiseuduilla. Nälänhädän tullen taas ruoka heti "sosialisoidaan", joten keinottelu voittoja ei synny. Sen tiesi jo Sinuhe.
Eli lopulta palataan vanhaan tuttuun ongelmaan. Miten kallista on ostaa kapitalistinen maa ja järjestelmä?
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Jos Kiina tosiaan rupeaisi ostamaan perunoita tolkuttomia määriä niin hinta nousisi. Perunaa ei syötettäisi enään rehuksi, ja tuotantomäärä kasvaisi. Samalla Kiinalle kiertyisi hirvittävät perunareservit jos se ei itse sitä käyttäisi. Sama pätee liki kaikkeen ruokaan.
Jos Kiina alkaisi veellä, viinan hinta romahtaisi. Jos ja jos ja jos.
Ruokaa ei kuitenkaan myydä niin. Eikä myydä aseita, eikä myydä isänmaata, eikä uskontoa, eikä montaa muuta asiaa. Talous ei ole arvojärjestyksessä ylinnä. Se on aika alhaalla.
Quote from: Lepakko on 14.02.2013, 11:00:16
Itse käyn Lidlissä ja vain pakon edessä muissa. Natsi-Siwan tuotteet ovat tyydyttäneet makunystyröitä ja hintakin jää poikkeuksetta reilusti alle S- ja K-ryhmän kauppojen.
Mitä nyt asiasta on puhuttu tuttavien kanssa, niin osa ei käytä Lidliä koska epäilevät tuotteiden laatua. Toiset taas ovat fanaattisia keskittäjiä, S- tai K-ryhmäläisiä ja kehuvat kuinka tulee niin hirveästi POONUSTA tai PLOP PLOP -PISTEITÄ.
Samat urpot tankkaavat yksinomaan ABC!:llä aina ylivoimaisesti kalleinta polttoainetta samaisen poonuksen perässä. Eivätkä millään suostu ymmärtämään sitä, että maksavat niin kaupassa kuin polttoainemittarillakin ihan itse omat "bonuksensa" ja vielä vähän päälle.
Ja pakko vielä jatkaa: Onpa muuten v**un typerä nimi ja logo tuolla ABC!:llä. Mitä se huutomerkki siinä aakkosten perässä tekee? Kenen perseeseen se Mikki Hiiren peukalo ollaan työntämässä?
>:(
Siwassa halvempaa kuin s- tai k-ryhmien kaupoissa? ;) Onko nyt aprillipäivä?
Quote from: Markkanen on 10.02.2013, 19:43:27
Veroilla on toki vaikutuksensa. Turha kenenkään on sitä kuitenkaan kiistää, että K ja S tukkujen olematon kilpailu ja tuotantolaitosten katteet vaikuttavat vähintään yhtäpaljon kuluttajahintoihin mitä verot. Ostoskorimme on maailman kalleimmasta päästä. Niin ovat kokonaisverotkin, mutta ahneudella on Suomessa ihan oma kulttuuri. Jos Suomeen tulisi muitakin kauppaketjuja Euroopasta niin nähtäisiin heti kuinka paljon ilmaa elintarvikkeiden hinnoissa on. Verot olisi samat kaikilla. Jo nyt jos käy ostoksilla Lidl kaupassa niin olen huomannut sen, että jos ostan vaikka K-kaupasta ruokaa 30 euron edestä niin Lidlistä saan samat tuotteet melkein kympin halvemmalla.
Niin. Saksassa kokonaisveroaste on kuutisen prosenttia pienempi ja taatusti palkat eivät ole alhaisemmat kuin Suomessa. Silti ruuan hinta Saksassa on reilusti halvempaa.
Quote from: Salvation on 14.02.2013, 19:45:58
Niin. Saksassa kokonaisveroaste on kuutisen prosenttia pienempi ja taatusti palkat eivät ole alhaisemmat kuin Suomessa.
Arvaas uudestaan.
Quote from: Alkuasukas on 14.02.2013, 20:00:01
Quote from: Salvation on 14.02.2013, 19:45:58
Niin. Saksassa kokonaisveroaste on kuutisen prosenttia pienempi ja taatusti palkat eivät ole alhaisemmat kuin Suomessa.
Arvaas uudestaan.
em arvaa; laittanet linkin asiaan jos sinulla on parempaa tietoa.
e: okei... näinpä taitaa olla; veikkaan silti, että edes palkat ei selitä tilannetta
Quote from: Salvation on 14.02.2013, 20:01:15
Quote from: Alkuasukas on 14.02.2013, 20:00:01
Quote from: Salvation on 14.02.2013, 19:45:58
Niin. Saksassa kokonaisveroaste on kuutisen prosenttia pienempi ja taatusti palkat eivät ole alhaisemmat kuin Suomessa.
Arvaas uudestaan.
em arvaa; laittanet linkin asiaan jos sinulla on parempaa tietoa.
e: okei... näinpä taitaa olla; veikkaan silti, että edes palkat ei selitä tilannetta
Alv, palkat, palkan sivukulut, logistiikka, kovempi kilpailu.
Quote from: Salvation on 14.02.2013, 19:41:12
Quote from: Lepakko on 14.02.2013, 11:00:16
Itse käyn Lidlissä ja vain pakon edessä muissa. Natsi-Siwan tuotteet ovat tyydyttäneet makunystyröitä ja hintakin jää poikkeuksetta reilusti alle S- ja K-ryhmän kauppojen.
Mitä nyt asiasta on puhuttu tuttavien kanssa, niin osa ei käytä Lidliä koska epäilevät tuotteiden laatua. Toiset taas ovat fanaattisia keskittäjiä, S- tai K-ryhmäläisiä ja kehuvat kuinka tulee niin hirveästi POONUSTA tai PLOP PLOP -PISTEITÄ.
Samat urpot tankkaavat yksinomaan ABC!:llä aina ylivoimaisesti kalleinta polttoainetta samaisen poonuksen perässä. Eivätkä millään suostu ymmärtämään sitä, että maksavat niin kaupassa kuin polttoainemittarillakin ihan itse omat "bonuksensa" ja vielä vähän päälle.
Ja pakko vielä jatkaa: Onpa muuten v**un typerä nimi ja logo tuolla ABC!:llä. Mitä se huutomerkki siinä aakkosten perässä tekee? Kenen perseeseen se Mikki Hiiren peukalo ollaan työntämässä?
>:(
Siwassa halvempaa kuin s- tai k-ryhmien kaupoissa? ;) Onko nyt aprillipäivä?
Luetaanpas uudestaan:
Natsi-Siwa = LIDL
Quote from: Lepakko on 14.02.2013, 11:00:16
Itse käyn Lidlissä ja vain pakon edessä muissa. Natsi-Siwan tuotteet ovat tyydyttäneet makunystyröitä ja hintakin jää poikkeuksetta reilusti alle S- ja K-ryhmän kauppojen.
Lidlistä saa hyvän perusruokakorin mikäli ei ole tarvetta löytää jonkin reseptin tarveaineita, sillä usein on käynyt niin, että jotain tiettyä tuotetta ei Lidlistä löydä. Lihat, juustot, leikkeleet, suklaat, leivät, jogurtit, vihannekset ja maito kannattaa ostaa sieltä. Lidlin ruokakassi maksaa 15 euroa siinä missä muualla jopa 30. Paikallinen Citymarket esim. nyhtää pussillisesta rapuja kuusi euroa.
Minulle on ihan sama millä työehdoilla lidliläiset tekevät työnsä, mitä selkkauksia Lidlillä on Saksassa ollut, kuinka paljon ählämeitä Lidlissä käy tai kuinka kämäinen sisustus niissä on. Lidlissä on ylivoimaisesti paras hinta-laatusuhde kotimaan kaupoista. Hävitettyäni kännipäissäni es-korttini ja plussapimpelipompelikorttini olen käynyt Lidlissä, koska en halua tukea duopolikauppojen kaksinaamaista paskapolitiikkaa. Ne kusettavat sekä tuottajia, kuluttajia että osa-aikaisina häärääviä työntekijöitään ja jaksavat vielä korostaa erinomaisuuttaan ja upeaa laatuaan. Yhteishyvä- ja Pirkka-lehdissäkään ei ole mitään muuta lukemisen arvoista kuin ruokasivut. Vaikka minäkin vinguttelin plyssäkörttejä ahkerasti, en ollut ilmeisesti tarpeeksi kiinnostava kuluttaja, sillä juttuja ei kirjoitettu minulle vaan herttaisille perheenäideille ja -isille, jotka kerskakuluttavat typerää moskaa.
Koska kaikki myyvät samat einekset samoissa käärepapereissa eri hintoihin, ostan sieltä missä on halvinta.
Quote from: Sanna Onkamo on 15.02.2013, 20:21:29
Quote from: Lepakko on 14.02.2013, 11:00:16
Itse käyn Lidlissä ja vain pakon edessä muissa. Natsi-Siwan tuotteet ovat tyydyttäneet makunystyröitä ja hintakin jää poikkeuksetta reilusti alle S- ja K-ryhmän kauppojen.
Lidlistä saa hyvän perusruokakorin mikäli ei ole tarvetta löytää jonkin reseptin tarveaineita, sillä usein on käynyt niin, että jotain tiettyä tuotetta ei Lidlistä löydä. Lihat, juustot, leikkeleet, suklaat, leivät, jogurtit, vihannekset ja maito kannattaa ostaa sieltä. Lidlin ruokakassi maksaa 15 euroa siinä missä muualla jopa 30. Paikallinen Citymarket esim. nyhtää pussillisesta rapuja kuusi euroa.
Minulle on ihan sama millä työehdoilla lidliläiset tekevät työnsä, mitä selkkauksia Lidlillä on Saksassa ollut, kuinka paljon ählämeitä Lidlissä käy tai kuinka kämäinen sisustus niissä on. Lidlissä on ylivoimaisesti paras hinta-laatusuhde kotimaan kaupoista. Hävitettyäni kännipäissäni es-korttini ja plussapimpelipompelikorttini olen käynyt Lidlissä, koska en halua tukea duopolikauppojen kaksinaamaista paskapolitiikkaa. Ne kusettavat sekä tuottajia, kuluttajia että osa-aikaisina häärääviä työntekijöitään ja jaksavat vielä korostaa erinomaisuuttaan ja upeaa laatuaan. Yhteishyvä- ja Pirkka-lehdissäkään ei ole mitään muuta lukemisen arvoista kuin ruokasivut. Vaikka minäkin vinguttelin plyssäkörttejä ahkerasti, en ollut ilmeisesti tarpeeksi kiinnostava kuluttaja, sillä juttuja ei kirjoitettu minulle vaan herttaisille perheenäideille ja -isille, jotka kerskakuluttavat typerää moskaa.
Koska kaikki myyvät samat einekset samoissa käärepapereissa eri hintoihin, ostan sieltä missä on halvinta.
Lidlin halpuus on kyllä osittain myytti. Kaikki kuivamuonatuotteet ja säilykkeet ovat jossain määrin edullisia samoin kuin bulkkituotteet, maitotuotteet ym. Sen sijaan liiterin erikoisvalikoimista ei kannata ostaa mitään. Tuoreliha ja -kala on suurin piirtein saman hintaista, vähän halvempaa, kuin S-marketissa, halvempaa kuin K-kaupassa. Halvinta tuoreliha on tarjouksessa K-supermarketissa. Leikkeleet ovat Lidlissä jonkin verran halvempia kuin muualla, mutta yleisesti ottaen samanhintaisia, halpuus syntyy Lidlin omista merkeistä. Tuorevihannekset ovat tarjouksia lukuun ottamatta Lidlissä osin samanhintaisia, joskus jopa kalliimpia kuin muualla. Kaikki juomat ovat Lidlissä halvempia. Säilyketuotteet ovat laadultaan täysin ylivoimaisia muihin kauppoihin verrattuna ja hintakin on riittävän paljon edullisempi. Itse suosin liiteriä, mutta varon ottamasta annettuna myyttiä liiterin kaikenpuolisesta halpuudesta, se voi olla merkittävästi kalliimpi, tuoteryhmästä riippuen. (Paskapaperi on muuten ihan samanhintaista, ellei kalliimpaakin)
Ruoka on kallista, koska ihmisiä on enemmän kuin koskaan ennen.
Tästä seurauksena monet ruuan viejämaat ovat joutuneet turvautumaan tuontiin.
Egyptin kehitys on aika tyypillinen: Väestönkasvu + arabisosialismi ovat tuhonneet oman tuotannon, viljelyskelpoista maata on jäänyt asutuksen alle, järkevä väestöpolitiikka on epäonnistunut demografisen kilpailun takia (muslimeilla oli 70-l joku fatwa ehkäisyn käytöstä kun väitettiin että se on kristittyjen juoni vallankaappaukseen tjsp).
http://www.reuters.com/article/2011/09/28/us-egypt-food-idUSTRE78R2SD20110928
Kehitysapu yleisemminkin haittaa maataloustuotantoa vastaanottajamaissa, maajussi ei voi oikein muuta kuin ajaa tuotannon alas jos ruokaa jaetaan ilmaiseksi.
Fosforin hinta, öljyn kallistumisen lisäksi, vaikuttaa jo tuotantopäätöksiin ja on Suomessakin saanut monet tilat siirtymään luomuun... Mikä on siis mielestäni ihan ok kehitystä, paskataseet on hyvä saada kuntoon ja ravinnekierto suljetuksi. Se ketjussa mainittu sianpaskakin on tuotantotekijä. Olisi hyvä, jos eläintuotannon maantieteellinen keskittyminen purkautuisi paremmin limittäin kasvintuotannon kanssa, että paskat saataisiin levitettyä peltoihin. Kemiran myynnin jälkeen ei ole varaa levittää yhtään ylimääräistä NPK:ta. Fosforin niukkuus voi vaikuttaa maailmanpolitiikkaan tulevaisuudessa: Odotettavissa Länsi-Saharan vapautus Marokon hirmuvallasta. http://www.moroccoboard.com/news/4899-phosphorus-and-morocco-the-future
Maahanmuuttokriittisen väite, että puolet maailman ruuasta menee roskiin, on puppua. Hukkaan menee varmasti puolet, mutta ei tuotantoketjun läpi kotitalouksien roskiksiin, kuten tuosta voisi käsittää. Puutteelliset varastointiolosuhteet, rotat, torakat ja kylmäsäilytyksen puuttuminen aiheuttavat ruuan hävikin ennen kuin se ehtii kuluttajille. Edelleen, se on tyypillinen kehitysmaaongelma jota ei voi millään kääntää lännen pahan kapitalistin syyksi.
Kehitysmaiden ongelmia on myös 50% työttömyys, joista suuri osa ammattitaidotonta väkeä, ei omaisuutta, tuotantopääomaa, ei lukutaitoa ja työterveyttä haittaa monesti HIV-positiivisuus. Minulla ei ainakaan ole mitään hajua mitä nämä markkinoille kelpaamattomat henkilöt voisivat keksiä tienatakseen markkinahintaisen leipänsä. Ei auta kuin kasvattaa omat bataatit tuossa tilanteessa. Aikaisemmat sukupolvet vaan ovat bylsineet liikaa, ja tässä sitä ollaan.
Quote from: Mangustin on 15.02.2013, 21:53:37
Ruoka on kallista, koska ihmisiä on enemmän kuin koskaan ennen.
Paitsi Suomessa. Suomessa tuottaja saa maidosta 0,45€/litra, sianlihasta 1,77€/kg, kananmunista 1,30€/kg jne. Eli ruoassa maksaa kyllä joku muu kuin itse tuote.
Ostin itse juuri naudan ulkofilettä kaupasta 45€/kg, tuottajahinta on 2,95€/kg.
^Jep, meillä on Euroopan kallein ruoka ja alhaisimmat tuottajahinnat. Jos on kahta henkilöä suurempi talous ja omistaa pakastimen niin kannattaa liittyä johonkin ruokarinkiin.
Ei tässä voi muuta kuin toivoa kaikkea hyvää pohjalaisketjuille (minimani, halpa-halli, mitä niitä ny oli) koko maahan levittäytymisessä, asioida Lidlissä ja odottaa kilpailun kiristymistä.
Edellinen vastaukseni ketjuun koski enemmän tätä koko maailman ruokatilannetta ja tuota avauksessa ollutta Riku Rantalan nyyhkykolumnia Sri Lankan torilta. Siellä riisin hinta riippuu ihan taatusti sen saaren ja koko aasian väestökehityksestä eli kysynnästä.
Quote from: AuggieWren on 15.02.2013, 20:33:55
Quote from: Sanna Onkamo on 15.02.2013, 20:21:29
Quote from: Lepakko on 14.02.2013, 11:00:16
Itse käyn Lidlissä ja vain pakon edessä muissa. Natsi-Siwan tuotteet ovat tyydyttäneet makunystyröitä ja hintakin jää poikkeuksetta reilusti alle S- ja K-ryhmän kauppojen.
Lidlistä saa hyvän perusruokakorin mikäli ei ole tarvetta löytää jonkin reseptin tarveaineita, sillä usein on käynyt niin, että jotain tiettyä tuotetta ei Lidlistä löydä. Lihat, juustot, leikkeleet, suklaat, leivät, jogurtit, vihannekset ja maito kannattaa ostaa sieltä. Lidlin ruokakassi maksaa 15 euroa siinä missä muualla jopa 30. Paikallinen Citymarket esim. nyhtää pussillisesta rapuja kuusi euroa.
Minulle on ihan sama millä työehdoilla lidliläiset tekevät työnsä, mitä selkkauksia Lidlillä on Saksassa ollut, kuinka paljon ählämeitä Lidlissä käy tai kuinka kämäinen sisustus niissä on. Lidlissä on ylivoimaisesti paras hinta-laatusuhde kotimaan kaupoista. Hävitettyäni kännipäissäni es-korttini ja plussapimpelipompelikorttini olen käynyt Lidlissä, koska en halua tukea duopolikauppojen kaksinaamaista paskapolitiikkaa. Ne kusettavat sekä tuottajia, kuluttajia että osa-aikaisina häärääviä työntekijöitään ja jaksavat vielä korostaa erinomaisuuttaan ja upeaa laatuaan. Yhteishyvä- ja Pirkka-lehdissäkään ei ole mitään muuta lukemisen arvoista kuin ruokasivut. Vaikka minäkin vinguttelin plyssäkörttejä ahkerasti, en ollut ilmeisesti tarpeeksi kiinnostava kuluttaja, sillä juttuja ei kirjoitettu minulle vaan herttaisille perheenäideille ja -isille, jotka kerskakuluttavat typerää moskaa.
Koska kaikki myyvät samat einekset samoissa käärepapereissa eri hintoihin, ostan sieltä missä on halvinta.
Lidlin halpuus on kyllä osittain myytti. Kaikki kuivamuonatuotteet ja säilykkeet ovat jossain määrin edullisia samoin kuin bulkkituotteet, maitotuotteet ym. Sen sijaan liiterin erikoisvalikoimista ei kannata ostaa mitään. Tuoreliha ja -kala on suurin piirtein saman hintaista, vähän halvempaa, kuin S-marketissa, halvempaa kuin K-kaupassa. Halvinta tuoreliha on tarjouksessa K-supermarketissa. Leikkeleet ovat Lidlissä jonkin verran halvempia kuin muualla, mutta yleisesti ottaen samanhintaisia, halpuus syntyy Lidlin omista merkeistä. Tuorevihannekset ovat tarjouksia lukuun ottamatta Lidlissä osin samanhintaisia, joskus jopa kalliimpia kuin muualla. Kaikki juomat ovat Lidlissä halvempia. Säilyketuotteet ovat laadultaan täysin ylivoimaisia muihin kauppoihin verrattuna ja hintakin on riittävän paljon edullisempi. Itse suosin liiteriä, mutta varon ottamasta annettuna myyttiä liiterin kaikenpuolisesta halpuudesta, se voi olla merkittävästi kalliimpi, tuoteryhmästä riippuen. (Paskapaperi on muuten ihan samanhintaista, ellei kalliimpaakin)
Kokonaissaldo on pienempi, koska otan tottakai hinnat huomioon ja vertaan mielessäni koon ja ässän vastaaviin. Olet sinänsä ihan oikeassa ja spesifismimpi, mutta runko on tämä. Fiksu ostaja toki osaa itse verrata kilohintoja.
Quote from: AuggieWren on 15.02.2013, 20:33:55
Quote from: Sanna Onkamo on 15.02.2013, 20:21:29
Quote from: Lepakko on 14.02.2013, 11:00:16
Itse käyn Lidlissä ja vain pakon edessä muissa. Natsi-Siwan tuotteet ovat tyydyttäneet makunystyröitä ja hintakin jää poikkeuksetta reilusti alle S- ja K-ryhmän kauppojen.
Lidlistä saa hyvän perusruokakorin mikäli ei ole tarvetta löytää jonkin reseptin tarveaineita, sillä usein on käynyt niin, että jotain tiettyä tuotetta ei Lidlistä löydä. Lihat, juustot, leikkeleet, suklaat, leivät, jogurtit, vihannekset ja maito kannattaa ostaa sieltä. Lidlin ruokakassi maksaa 15 euroa siinä missä muualla jopa 30. Paikallinen Citymarket esim. nyhtää pussillisesta rapuja kuusi euroa.
Minulle on ihan sama millä työehdoilla lidliläiset tekevät työnsä, mitä selkkauksia Lidlillä on Saksassa ollut, kuinka paljon ählämeitä Lidlissä käy tai kuinka kämäinen sisustus niissä on. Lidlissä on ylivoimaisesti paras hinta-laatusuhde kotimaan kaupoista. Hävitettyäni kännipäissäni es-korttini ja plussapimpelipompelikorttini olen käynyt Lidlissä, koska en halua tukea duopolikauppojen kaksinaamaista paskapolitiikkaa. Ne kusettavat sekä tuottajia, kuluttajia että osa-aikaisina häärääviä työntekijöitään ja jaksavat vielä korostaa erinomaisuuttaan ja upeaa laatuaan. Yhteishyvä- ja Pirkka-lehdissäkään ei ole mitään muuta lukemisen arvoista kuin ruokasivut. Vaikka minäkin vinguttelin plyssäkörttejä ahkerasti, en ollut ilmeisesti tarpeeksi kiinnostava kuluttaja, sillä juttuja ei kirjoitettu minulle vaan herttaisille perheenäideille ja -isille, jotka kerskakuluttavat typerää moskaa.
Koska kaikki myyvät samat einekset samoissa käärepapereissa eri hintoihin, ostan sieltä missä on halvinta.
Lidlin halpuus on kyllä osittain myytti. Kaikki kuivamuonatuotteet ja säilykkeet ovat jossain määrin edullisia samoin kuin bulkkituotteet, maitotuotteet ym. Sen sijaan liiterin erikoisvalikoimista ei kannata ostaa mitään. Tuoreliha ja -kala on suurin piirtein saman hintaista, vähän halvempaa, kuin S-marketissa, halvempaa kuin K-kaupassa. Halvinta tuoreliha on tarjouksessa K-supermarketissa. Leikkeleet ovat Lidlissä jonkin verran halvempia kuin muualla, mutta yleisesti ottaen samanhintaisia, halpuus syntyy Lidlin omista merkeistä. Tuorevihannekset ovat tarjouksia lukuun ottamatta Lidlissä osin samanhintaisia, joskus jopa kalliimpia kuin muualla. Kaikki juomat ovat Lidlissä halvempia. Säilyketuotteet ovat laadultaan täysin ylivoimaisia muihin kauppoihin verrattuna ja hintakin on riittävän paljon edullisempi. Itse suosin liiteriä, mutta varon ottamasta annettuna myyttiä liiterin kaikenpuolisesta halpuudesta, se voi olla merkittävästi kalliimpi, tuoteryhmästä riippuen. (Paskapaperi on muuten ihan samanhintaista, ellei kalliimpaakin)
Lohifile kolmanneksen halvempaa, mitä viereisessä K-kaupassa. K ja S ryhmässä hyvin harvoin saa mitään halvalla. Tänään esimerkiksi jäävuorisalaattia sai hintaan 1,5 euroa kpl kun kilpailijoilla maksaa liki 3€
Filesuikaleet 2,2€, ja Kkaupassa vain plussalaiselle tarjoukset jo kalliimpia.Itse en keksi kyllä mitään normaalia tuotetta, joka olisi kalliimpi kuin kilpailijoilla. Vastaava tuote on liki aina halvempi tai kutakuinkin saman hintainen kuin kilpailijalla.
Quote from: AuggieWren on 15.02.2013, 20:33:55
Quote from: Sanna Onkamo on 15.02.2013, 20:21:29
Quote from: Lepakko on 14.02.2013, 11:00:16
Itse käyn Lidlissä ja vain pakon edessä muissa. Natsi-Siwan tuotteet ovat tyydyttäneet makunystyröitä ja hintakin jää poikkeuksetta reilusti alle S- ja K-ryhmän kauppojen.
Lidlistä saa hyvän perusruokakorin mikäli ei ole tarvetta löytää jonkin reseptin tarveaineita, sillä usein on käynyt niin, että jotain tiettyä tuotetta ei Lidlistä löydä. Lihat, juustot, leikkeleet, suklaat, leivät, jogurtit, vihannekset ja maito kannattaa ostaa sieltä. Lidlin ruokakassi maksaa 15 euroa siinä missä muualla jopa 30. Paikallinen Citymarket esim. nyhtää pussillisesta rapuja kuusi euroa.
Minulle on ihan sama millä työehdoilla lidliläiset tekevät työnsä, mitä selkkauksia Lidlillä on Saksassa ollut, kuinka paljon ählämeitä Lidlissä käy tai kuinka kämäinen sisustus niissä on. Lidlissä on ylivoimaisesti paras hinta-laatusuhde kotimaan kaupoista. Hävitettyäni kännipäissäni es-korttini ja plussapimpelipompelikorttini olen käynyt Lidlissä, koska en halua tukea duopolikauppojen kaksinaamaista paskapolitiikkaa. Ne kusettavat sekä tuottajia, kuluttajia että osa-aikaisina häärääviä työntekijöitään ja jaksavat vielä korostaa erinomaisuuttaan ja upeaa laatuaan. Yhteishyvä- ja Pirkka-lehdissäkään ei ole mitään muuta lukemisen arvoista kuin ruokasivut. Vaikka minäkin vinguttelin plyssäkörttejä ahkerasti, en ollut ilmeisesti tarpeeksi kiinnostava kuluttaja, sillä juttuja ei kirjoitettu minulle vaan herttaisille perheenäideille ja -isille, jotka kerskakuluttavat typerää moskaa.
Koska kaikki myyvät samat einekset samoissa käärepapereissa eri hintoihin, ostan sieltä missä on halvinta.
Lidlin halpuus on kyllä osittain myytti. Kaikki kuivamuonatuotteet ja säilykkeet ovat jossain määrin edullisia samoin kuin bulkkituotteet, maitotuotteet ym. Sen sijaan liiterin erikoisvalikoimista ei kannata ostaa mitään. Tuoreliha ja -kala on suurin piirtein saman hintaista, vähän halvempaa, kuin S-marketissa, halvempaa kuin K-kaupassa. Halvinta tuoreliha on tarjouksessa K-supermarketissa. Leikkeleet ovat Lidlissä jonkin verran halvempia kuin muualla, mutta yleisesti ottaen samanhintaisia, halpuus syntyy Lidlin omista merkeistä. Tuorevihannekset ovat tarjouksia lukuun ottamatta Lidlissä osin samanhintaisia, joskus jopa kalliimpia kuin muualla. Kaikki juomat ovat Lidlissä halvempia. Säilyketuotteet ovat laadultaan täysin ylivoimaisia muihin kauppoihin verrattuna ja hintakin on riittävän paljon edullisempi. Itse suosin liiteriä, mutta varon ottamasta annettuna myyttiä liiterin kaikenpuolisesta halpuudesta, se voi olla merkittävästi kalliimpi, tuoteryhmästä riippuen. (Paskapaperi on muuten ihan samanhintaista, ellei kalliimpaakin)
Lohifile on selkeästi halvempaa; saa alle kympillä kilo (ruodoton). Maidot ja jogurtit samoin kuin jauhelihan ostan lidlistä. Reissumiesleipä (pieni pkt) vajaa 0,5 euroa on myös halpaa. Samoin lidlin siideri oikein ok ja liki kolmannksen halvempaa. Toki lidlin halpuus perustuu osittain omiin tuotteisiin ja lidl ei riitä ainoaksi ruokakaupaksi.
Kaikkein parasta Lidlissä on, että kukkakaalin lehtiä saa ottaa ilmaiseksi.
Lidlissä kilon Oltermanni maksaa 5,95€, paikallisessa pikku K-kaupassa yli kympin ja Prismassakin muistaakseni yli 9€. Meidän paikallisessa Lidlissä on myös paistopiste jossa uunilämpimät vehnäsämpylät ovat 0,39€/kpl, Goudajuustosämpylät 0,49€/kpl, patongit 0,69€/kpl, iso tumma limppu 1,99€/kpl jne.
Quote from: JNappula on 16.02.2013, 11:53:52
Lidlissä kilon Oltermanni maksaa 5,95€, paikallisessa pikku K-kaupassa yli kympin ja Prismassakin muistaakseni yli 9€. Meidän paikallisessa Lidlissä on myös paistopiste jossa uunilämpimät vehnäsämpylät ovat 0,39€/kpl, Goudajuustosämpylät 0,49€/kpl, patongit 0,69€/kpl, iso tumma limppu 1,99€/kpl jne.
riisipiirakat 0,25 €/kpl on kans hyviä...
Quote from: ankka on 16.02.2013, 12:00:25
Ei litlistä kyl ainakaa tääl viiti ostaa mitää lihaa. Turhan arvokasta.
Lohta otin viimeksi k-kaupasta tarjouksesta, oliko ~8€/kg. Sitäki otan yleensä m-kaupasta, viimeksi alle femman kilo. Eikä ollut se mitää norjan lohta. Sitä saa onneksi viikoittain sieltä, säävarauksella.
E:
^No joo, tota oltermannia otan kyl usein siitä, muttei se kyl tos ääsmarketiskaa maksa ku eken enempi. Sitä ei kuitenkaa tuu nii usein syötyä. Enempi menee emmentaalia ja goudaa, eikä ainakaa mun makunystyrä taivu litlin emmentaaliin, sukkahikeä kun saa ihan ilmaiseksi omasta takaa..
Juu. Saahan lohta parhaillaan femmalla kilo. Toi Lidlin lohi on D-leikattu eli käytännössä ruodoton. Norjan lohi on parasta loimuttaessa.
Jos ostaa maidot, vihannekset ja muut peruselintarvikkeet Lidlistä niin säästää vuodessa useita satoja euroja verrattuna K ja S rosvoihin. Ei Lidl ole mikään myytti Kassakuitti todistaa sen. Ihan kaikkiin makuihin sieltä ei saa vastinetta, mutta jos tyytyy perustason tavaroihin niin parempaa ostospaikkaa ei ole.
Myyttejä sen sijaan ovat pieni kansakunta, pitkät etäisyydet, kylmät talvet, kalliit kuljetuskustannukset jne. Jos vähääkään seuraa uutisia niin huomaa, että K ja S ketjut määräävät Suomessa elintarvikkeiden hinnat. Kartelli vastaa kuitenkin Suomen elintarvikemyynnistä selvän valtaosan. Muistammehan myös millä tempulla myös Valio nosti maidon hintaa 30%. Ikävintä tässä kaikessa on se, että ahneuden valtakunnassa pienimmän hyödyn saa tuottaja joka tekee kaiken työn. Vain suuret yksiköt pärjäävät ja saavat tukiaisia. Poliitikot ovat itse sijoittajina rosvokartellissa joten sieltä ei ole apua saatavissa.
(http://images.sodahead.com/polls/002573367/688154_capitalist_pig1_4_xlarge.jpeg)
Itse olen paljon liikkunut Euroopassa. Useimmissa maissa Euroopassa esim. pihviateria ravintolassa on yli puolet halvempi. Samoin ruokakauppakassi on 20-50% halvempi. Jos rahtimaksut ja etäisyydet selittäisi Suomen sikahinnat niin miten Helsingistä vajaa 100km etelämpänä ruoka on lähes puolta halvempaa turistialueita lukuunottamatta? Herätys! Luulisi sitten myös, että Lapissa olisi vielä kalliimpaa mitä nyt on kun matkat ja markkinat ovat pienemmät.
Jokainen saa toki olla mitä mieltä haluaa, mutta ahneus on Suomen elintarvikkeiden sikahinnan pää syy. Muitakin juttuja on, mutta ahneus on se juttu. Myöskin Suomen kansan typeryys kun eivät halua eurooppalaistua vaan vyötä vedetään holhousasteikolla yhä kireämmälle ja kusipäät huutaa hurraata. EU:takaan ei haluttu ottaa takaisin nettomaksajan rahoja vaikka niitä tarjottiin. Kiitos Jykke. Kyllä Suomelle varmaan nauretaan selkämme takana koska olemme niin naiiveja kaikissa rahankäytön asioissa. Monellakaan ei kohta ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pois Suomesta. Töitäkin löytyy helpommin Ruotsista tai Norjasta jos vain vähäkin kieli sujuu. Norjassa ei kalleus tunnu missään kun palkat ovat aivan eri dekaadilla tunnissa mitä Suomessa. Ostovoima on paljon parempi em. maissa. Jos joskus pääsen eläkkeelle niin en todellakaan aio jäädä tänne maksuhelvettiin kitumaan. Lähes maailman verotetuimmassa maassa ei ole rahaa edes hoitaa vanhuksiaan. Tunnen häpeää siitä. Vähävaraisia vanhuksia ei pidetä edes ihmisenä monessakaan paikassa. Poliitikkoja ei nämä ihmiset kiinnosta kun heillä ei ole RAHAA.
Kyllä se muukin on totta.
Joulukinkut on jo kauan sitten ostettu tanskalaiailta. Ahneet kusipäät ovat tämän aiheuttaneet.Kotimaista ei kannata suosia.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.02.2013, 21:35:47
Quote from: Alkuasukas on 09.02.2013, 21:22:43
Quote from: Jaska Pankkaaja on 09.02.2013, 21:16:55
Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa
Internetissä on kaikki.
(http://pricedingold.com/charts/wheat-1910.png)
Kuten hieno käppyrä osoittaa niin viljan hinta putosi WWII jälkeen kuin kivi 40 vuotta ja nyt 30 vuotta on ollut tasaisempaa.
Suomen hintojen syyt: kilpailun vähyys, logistiikan kalleus, pienemmät volyymit, korkeammat verot. Eipä se ruoka nyt niiiin hirveäst halvempaa ole lyhyiden välimatkojen kevyesti verotetussa Virossakaan, venäläiset taas käyvät täällä ruokaostoksilla vaikka Pietarin valikoimat ovat jotain aivan muuta kuin LPR Prisman ja Lidlin. Hinta ratkaisee.
Minusta tuo käppyrä kertoo lähinnä kullan hinnannoususta.
Quote from: Mangustin on 15.02.2013, 22:09:29
^Jep, meillä on Euroopan kallein ruoka ja alhaisimmat tuottajahinnat.
Ei pidä paikkaansa ainakaan raakamaidon osalta, sen tuottajahinta on Suomessa reilusti korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin. Ja juuri siksi kilpailuvirasto määräsi myös kuluttajahintoja nostettavan.
Yksi merkittävä ja konkreettinen syy ruuan kalleuteen Suomessa on tältä osin kilpailuvirasto, jonka toiminnan ylläpitämisen kustannamme kaiken lisäksi omista veroistamme.
No reilusti ja reilusti. Maidon tuottajahinta Suomessa on noin 0,42€/l, Euroopan keskiarvo 0,33€/l. Jos tuottaja saa 9 senttiä enemmän niin jostain syystä se on aika paljon enemmän kaupan hyllyllä.
^Kyllähän tuo prosentuaalisesti on kova ero. Mutta tosiaan hintaa kaupan hyllyllä se ei kokonaan selitä läheskään. Sen selittävät kaupan katteet ja kilpailuvirasto.
Näin vihreän kortin haltijana minua kyllä kummasti ihmetyttää myös S-ryhmän kovat investoinnit itärajan taakse. Kuluttajana näkisin mieluummin hyvän tuloksen ostoskassin hinnassa kuin ulkomaille tehtävissä investoinneissa.
Quote from: Bwana on 17.02.2013, 09:28:09
Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.02.2013, 21:35:47
Quote from: Alkuasukas on 09.02.2013, 21:22:43
Quote from: Jaska Pankkaaja on 09.02.2013, 21:16:55
Jos joku jaksaisi, juu en jaksa, niin voisi tehdä käppyrän jos ei löydy netistä valmiina viljan tonnihinta kullassa
Internetissä on kaikki.
(http://pricedingold.com/charts/wheat-1910.png)
Kuten hieno käppyrä osoittaa niin viljan hinta putosi WWII jälkeen kuin kivi 40 vuotta ja nyt 30 vuotta on ollut tasaisempaa.
Suomen hintojen syyt: kilpailun vähyys, logistiikan kalleus, pienemmät volyymit, korkeammat verot. Eipä se ruoka nyt niiiin hirveäst halvempaa ole lyhyiden välimatkojen kevyesti verotetussa Virossakaan, venäläiset taas käyvät täällä ruokaostoksilla vaikka Pietarin valikoimat ovat jotain aivan muuta kuin LPR Prisman ja Lidlin. Hinta ratkaisee.
Minusta tuo käppyrä kertoo lähinnä kullan hinnannoususta.
Muitakin aineita voi laittaa tuohon viereen: kupari, hopea, tina tai vaikka rantatontti, Ullanlinnan yksiö, pikapano linjoilla, kesämökki Savossa, hampaan paikkaus yksityisellä hammaslääkärillä jne jne
Mistä tämä kertoo? Aivan valtavasta määrästä yksittäisiä hinnannousuja?
Vai kertoisiko se sittenkin siitä ettei sen RUOAN hinta ole noussut. Se onko se ELINTASO ja OSTOVOIMA kasvanut yhtä paljon kuin kokoomuksen arhinmäki ja vasemmistoliiton katainen valehtelevat, vai olisiko se jopa laskenut, se se onkin siis aivan kokonaan toinen asia.
Muutaman tuotteen kuten elektroniikassa hinnan pysyminen paikoillaan, ominaisuuksien ainakin näennäinen parantuminen tai jopa hinnan euromääräinen halventuminen ei ole koko kuva.
No sori nyt, mutta jos kullan hinnan kehitys on ollut mitä on ja siitä huolimatta bushel viljaa on kuitenkin maksanut sen saman grammamäärän... Ok, inflaatiotakin on ollut ja ostovoimastahan, raadollisimmillaan ruoan kohdalla varsinkin, on kyse. Samasta asiastahan tässä puhutaan, harvalla kun työsopimuksessa on grammamäärää puhdasta kultaa sovittuna.
Yksi kuvaava luku lienee myös elintarvikkeisiin käytetty suhteellinen osuus tuloista ja se on kyllä käsittääkseni laskenut dramaattisesti viimeiset sata vuotta.
Sri Lankan väestönkehitys. Jos ei meinaa ruoka riittää, niin oiskos taas tässä se eka asia mihin pitäisi huomio kiinnittää?
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c3/SL_population_growth.png/777px-SL_population_growth.png)
Muuten wikipedian artikkeli Sri Lankan taloudesta ei nyt ihan huonointa mahdollista luettavaa ole. Elintaso ei ole länsimaisella tasolla, mutta ei tuo mikään vihoviimeinen maailman p-läpi ole.
http://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_Sri_Lanka (http://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_Sri_Lanka)