QuoteEeva Törmänen - Rakennusten energiamääräyksiä on kiristetty liian nopeasti ja turhan paljon. Seurauksena on homeriskin kasvu ilman selvää energiahyötyä. Näin sanoo Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen tutkimusjohtaja Juha Vinha.
– Vuoden 2008 määräykset olisivat varsin hyvin riittäneet toimisto- ja kerrostaloihin. Lämmöneristeiden lisäys vain kasvattaa jäähdytystarvetta kesällä, joten tilanne alkaa olla plus miinus nolla, Vinha sanoo.
Eristysmääräykset ovat kiristyneet vuoden 2008 jälkeen noin 30 prosenttia.
Vinhan mielestä rakentamista katsotaan tällä hetkellä liian yksisilmäisesti vain energiatehokkuuden kannalta. Kuitenkin kosteus- ja homevauriot ovat asia, joka koskettaa paljon enemmän tavallista asukasta.
– Teollisuus ajaa energiatehokkuutta, koska siinä on bisnestä toisin kuin homeessa.
Nollaenergiatavoite on järjetön
Eristysmääräysten kiristäminen on osa EU:n energiatehokkuusdirektiiviä, jossa tavoitteena on, että uudet rakennukset olisivat vuoteen 2020 mennessä lähes nollaenergiataloja.
Vinhan mielestä tavoite on Suomen haastavissa ilmasto-oloissa kohtuuttoman kova, ja sen toteuttaminen on sekä vaikeaa että kallista.
Juha Vinha näkee eristepaksuuden lisäämisessä useita riskejä.
Ensinnäkin, kun rakennuksen ulko-osat viilenevät, homeelle ja kosteuden kondensoitumiselle otolliset olosuhteet kasvavat. Samasta syystä rakennuksen vikasietoisuus heikkenee.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
Kun lisäksi ilmastonmuutos tuo Suomeen kosteita syksyjä ja talvia, jolloin lämpötila on pitkään nollan yläpuolella, rakenteiden kosteustekninen toimivuus muuttuu entistä hankalammaksi.
Lähde: Tekniikka&Talous
http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+fiksuja+ovat+suomen+uudet+energiamaaraykset+homeriski+kasvoi+ilman+selvaa+energiahyotya/a2159266 (http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+fiksuja+ovat+suomen+uudet+energiamaaraykset+homeriski+kasvoi+ilman+selvaa+energiahyotya/a2159266)
Lisäksi raksoilla ei edelleenkään suojata rakenteita kunnolla sateelta.
Rakennuksien käytänteet tulisi kiireesti muuttaa sellaisiksi, etteivät villat ja muut rakennusmateriaalit kastuisi jo rakennusvaiheessa. Lienee epärealistinen toive, sillä niin moni voi vain todeta, me tienataan tällä. Suojauksiin sijoittaminen lisäisi menoja, eikä lainkaan tuloja. Alkuperäinen grynderi ei myöskään ole enää vastuussa kymmenien vuosien kuluttua havaittavista vaurioista.
Kastumisen estämisen lisäksi olisi hyvin tärkeää, että betonin annettaisiin kuivua rauhassa. Tämäkään ei toteudu nykyään riittävän hyvin.
Lisäksi kesäinen jäähdytys aiheuttaa rakenteisiin kosteusrasitusta. Olen keskustellut tästä aiheesta erään rakennusinsinöörin kanssa ja hän kertoi olevansa kaikkein eniten huolissaan juuri jäähdytysilmastoinnin aiheuttamasta kosteusrasituksesta seiniin, sillä ilmastointi kuivattaa ja jäähdyttää sisäilmaa ja tällöin lämmin ja kostea ulkoilma virtaa seinässä kohti sisätilaa lämpötilasta johtuvien paine-erojen vuoksi. Tästä seuraa se, että jäähdytetyn tilan seinät ovat jatkuvasti kuuman ja kostean ulkoilman kastuttamat.
Homeen syntyyn riittää periaatteessa kahden viikon ajan altistus lähes 100 % kosteudelle.
Tähän liittyen olisi hyvin mielenkiintoista tietää millaiset rakennusmääräykset ovat käytössä muualla maapallolla samoilla leveysasteilla? Onko Suomi jälleen edistyksellinen maailmanpelastaja, joka kuitenkin sairastuttaa oman kansan homeisilla taloilla.
Itse homeen uhriksi joutuneena voin vain todeta että syytä ottaa Vinhan puheet vakavasti. Ei todellakaan ollut hauskaa kun pulssi hakkasi 120-130 minuutissa ja päätä särki vähän väliä. Bonuksena lievä kuumeilu sinne 38 asteen paikkeille. Kaikki tiessään kun pääsi hometalosta pois, tosin vastustuskyky oli heikonlainen vielä 3-4 kuukautta.
Täytynee tilata Tekniikka&talous takaisin, tuo pakkotyrkytetty sanoman 3T on 7-päivää tasoa.
QuoteKun lisäksi ilmastonmuutos tuo Suomeen kosteita syksyjä ja talvia, jolloin lämpötila on pitkään nollan yläpuolella, rakenteiden kosteustekninen toimivuus muuttuu entistä hankalammaksi.
Tuo viimeinen kappale syö kyllä melkoisesti uskottavuutta sinänsä selväjärkisestä kannanotosta.
QuoteAsiantuntija kauhuissaan: Kaikista taloista uhkaa tulla hometaloja
Oululaisprofessori arvostelee suomalaista rakennustapaa. Puurakentamisen asiantuntijan Jouni Koiso-Kanttilan mukaan hällä väliä -tyyli näkyy muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheinä. Hän ihmettelee myös sitä, ettei rakenteita suojata sateelta työmailla.
-Jos rakentamisen tyyli ei muutu, kaikista taloista uhkaa tulla hometaloja, kun siirrytään energiatehokkaaseen rakentamiseen. Kun taloista tulee entistä tehokkaammin eristettyjä, tulee niiden myös olla entistä tiiviimpiä. Kyse on vakavasta asiasta, sanoo arkkitehtuurin professori Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta.
Sisäilmasta sairastuneiden järjestö Homepakolaiset vaatii tiukempaa rakennusvalvontaa. Yhdistyksen mukaan jotkut ovat sairastuneet sisäilman myrkyille niin pahasti, etteivät kykene löytämään itselleen sopivaa asuintilaa. Moni on sairastunut uusissa rakennuksissa.
Yksi kemikaaliyliherkkyydestä kärsivistä on liminkalainen Tommi Luukkonen. Hän pääsi kesällä muuttamaan puolen vuoden teltta-asumisen jälkeen hirsimökkiin. Se on rakennettu perinteisin menetelmin ilman kemikaaleja. Mies kehuu olonsa kohenevan viikko viikolta.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/asiantuntija-kauhuissaan-kaikista-taloista-uhkaa-tulla-hometaloja/2012/08/1604571
Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Ei kenellekään. En ole koskaan tavannut aikuista ihmistä, joka ei olisi tietoinen talojen homeongelmien yleisyydestä ja osannut ennustaa niiden pahenevan, kun taloja vain vielä tiivistetään lisää. Silti piti toteuttaa tämäkin direktiivi. Miksi? Edes rakennusteollisuus ei taida hyötyä tästä, kun joutuvat vielä huonolla tuurilla korvauksia maksamaan paitsi Suomessa, jossa pieni ihminen häviää aina. Keksin vain yhden syyn. Poliitikot pääsevät patsastelemaan heiluttaen paperia, jonka mukaan nyt ympäristö pelastuu. Mitäpä siitä, että ihmiset sairastuvat, kun se energiajälki.
Quote from: Luotsi on 08.12.2012, 23:29:42
Tuo viimeinen kappale syö kyllä melkoisesti uskottavuutta sinänsä selväjärkisestä kannanotosta.
Hetkinen. Miksi? Eikös pakkasilma ole tyypillisesti kuivempaa ja sienet tykkäävät kohtalaisesta lämmöstä?
"Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina maaperässä, niitä on luonnostaan monissa rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus, joista tärkein on kosteus.
Useiden sienien ihanteellinen kasvulämpötila on 15-30 ºC. Alle 0 ºC tai yli 60 ºC lämpötiloissa ei juuri mikään sieni pysty kasvamaan, mutta pakkasasteet eivät toisaalta myöskään tuhoa sienikasvustoa. Mikrobeille käy ravinnoksi lähes mikä tahansa orgaaninen aines; puu, paperi, pöly, ruoka/jätteet. Näiden lisäksi sieni tarvitsee kosteutta – ei välttämättä jatkuvasti, mutta toistuvasti."http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4133&lan=fi
Quote from: Luotsi on 08.12.2012, 23:29:42
QuoteKun lisäksi ilmastonmuutos tuo Suomeen kosteita syksyjä ja talvia, jolloin lämpötila on pitkään nollan yläpuolella, rakenteiden kosteustekninen toimivuus muuttuu entistä hankalammaksi.
Tuo viimeinen kappale syö kyllä melkoisesti uskottavuutta sinänsä selväjärkisestä kannanotosta.
Jos ei puututa väitteeseen ilmastonmuutoksesta(josta ei jaksais alkaa väitteleen suuntaan, eikä toiseen), niin rakennusten ulkovaipat ovat kovimmillaan juuri silloin kun lämpötila on juuri nollan yläpuolella. Toinen pahuus on, jos pitkät pakkasjaksot muuttuvat vaihteluksi nollan molemmin puolin jolloin rakenteet jäätyvät ja sulavat usein.
Quote from: elven archer on 08.12.2012, 23:56:25
Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Ei kenellekään. En ole koskaan tavannut aikuista ihmistä, joka ei olisi tietoinen talojen homeongelmien yleisyydestä ja osannut ennustaa niiden pahenevan, kun taloja vain vielä tiivistetään lisää. Silti piti toteuttaa tämäkin direktiivi. Miksi? Edes rakennusteollisuus ei taida hyötyä tästä, kun joutuvat vielä huonolla tuurilla korvauksia maksamaan paitsi Suomessa, jossa pieni ihminen häviää aina. Keksin vain yhden syyn. Poliitikot pääsevät patsastelemaan heiluttaen paperia, jonka mukaan nyt ympäristö pelastuu. Mitäpä siitä, että ihmiset sairastuvat, kun se energiajälki.
Talojen homeongelmista on kyllä niin paljon melua, että monella menee jo puurot ja vellit sekaisin. En yritä vähätellä homeesta aiheutuvia ongelmia, mutta välillä tuntuu, että parisuhdeongelmatkin laitetaan homeen piikkiin.
Rakennusteollisuus lähetti yli 100 huomautusta, kun Vapaavuori pähkäiliä uusia rakennusmääräyksiä. Rakennuselehden mukaan yhtäkään näistä ei huomioitu. Rakennusteollisuus nimenomaan on yrittänyt toppuutella uusia kiristyksiä energiatehokkuuteen, koska tekniikka laahaa perässä. Varsinkin elementtirakenteiden eristepaksuuksien kasvattaminen on tuonut ongelmia rakenteiden suunnitteluun.
Hassuinta koko jutussa on se, ettei noista uusista määräyksistä hyödy juuri kukaan. Periaatteessa hiilidioksidipäästöt hieman laskevat kuten energian kulutuskin, mutta rakennuskustannusten kasvu syövät tämän aika hyvin. Lisäksi pakolliset energiatodistukset huomioivat aivan vääriä asoita.
Rakennusalalla on paljon parantamisen varaa, mutta ei Vapaavuori kumppaneineen ole sitä sarkaa yhtään myöskään helpottanut.
Quote from: ApinA on 09.12.2012, 01:00:33
Hassuinta koko jutussa on se, ettei noista uusista määräyksistä hyödy juuri kukaan. Periaatteessa hiilidioksidipäästöt hieman laskevat kuten energian kulutuskin, mutta rakennuskustannusten kasvu syövät tämän aika hyvin. Lisäksi pakolliset energiatodistukset huomioivat aivan vääriä asoita.
Rakennusalalla on paljon parantamisen varaa, mutta ei Vapaavuori kumppaneineen ole sitä sarkaa yhtään myöskään helpottanut.
Siinä mitään hassua ole.
Se on suunniteltu niin.
Quote from: Paul Ruth on 09.12.2012, 01:11:20
Quote from: ApinA on 09.12.2012, 01:00:33
Hassuinta koko jutussa on se, ettei noista uusista määräyksistä hyödy juuri kukaan. Periaatteessa hiilidioksidipäästöt hieman laskevat kuten energian kulutuskin, mutta rakennuskustannusten kasvu syövät tämän aika hyvin. Lisäksi pakolliset energiatodistukset huomioivat aivan vääriä asoita.
Rakennusalalla on paljon parantamisen varaa, mutta ei Vapaavuori kumppaneineen ole sitä sarkaa yhtään myöskään helpottanut.
Siinä mitään hassua ole. Se on suunniteltu niin.
Ketkä ovat suunnitelleet?
Rakennuskanta uusiutuu 1% vuodessa. Eli millä tahansa direktiivillä ei ole minkäänlaista yhtäkkistä vaikutusta yhtään mihinkään kun puhutaan rakentamisesta. Jos tuo nollaenergiadirektiivikin saadaan vuonna 2020 niin silloinkin vasta vuonna 2040 rakennuskanta olisi uusiutunut edes jotenkuten siihen pisteeseen, että tuolla alkaisi olla minkäänlaista merkitystä kokonaisuuteen.
Jos ajetellaan miten paljon esim. led-valaistus on kehittynyt pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana niin voisi kuvitella, että seuraavan 40 vuoden aikana myös erilaiset nollaenergiatalojen tekniset ratkaisut kehittyvät melkoisesti ja samalla tietysti myös halpenevat.
Quote from: jka on 09.12.2012, 16:21:01
Jos ajetellaan miten paljon esim. led-valaistus on kehittynyt pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana niin voisi kuvitella, että seuraavan 40 vuoden aikana myös erilaiset nollaenergiatalojen tekniset ratkaisut kehittyvät melkoisesti ja samalla tietysti myös halpenevat.
Um. Onko talotekniikka kehittynyt tai halventunut (asiakkaan näkökulmasta) ollenkaan viimeisten vuosikymmenten aikana?
Quote from: elven archer on 09.12.2012, 16:30:06
Quote from: jka on 09.12.2012, 16:21:01
Jos ajetellaan miten paljon esim. led-valaistus on kehittynyt pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana niin voisi kuvitella, että seuraavan 40 vuoden aikana myös erilaiset nollaenergiatalojen tekniset ratkaisut kehittyvät melkoisesti ja samalla tietysti myös halpenevat.
Um. Onko talotekniikka kehittynyt tai halventunut (asiakkaan näkökulmasta) ollenkaan viimeisten vuosikymmenten aikana?
Ainakin kehittynyt. Itse rakensin/rakennutin talon joka valmistui 2 vuotta sitten ja se on ihan eri planeetalta mitä olisi pystynyt ylipäätään tekemään vielä 10 vuotta sitten. Pelkästään ikkunateknologia on kehittynyt melkoisesti 2000-luvulla ja mahdollistaa nykyään matalaenergiarakentamisen niin, että voi käyttää myös todella suuria lasipintoja ilman, että lämpö karkaa harakoille.
Quote from: jka on 09.12.2012, 17:39:04
Quote from: elven archer on 09.12.2012, 16:30:06
Quote from: jka on 09.12.2012, 16:21:01
Jos ajetellaan miten paljon esim. led-valaistus on kehittynyt pelkästään viimeisen 5 vuoden aikana niin voisi kuvitella, että seuraavan 40 vuoden aikana myös erilaiset nollaenergiatalojen tekniset ratkaisut kehittyvät melkoisesti ja samalla tietysti myös halpenevat.
Um. Onko talotekniikka kehittynyt tai halventunut (asiakkaan näkökulmasta) ollenkaan viimeisten vuosikymmenten aikana?
Ainakin kehittynyt. Itse rakensin/rakennutin talon joka valmistui 2 vuotta sitten ja se on ihan eri planeetalta mitä olisi pystynyt ylipäätään tekemään vielä 10 vuotta sitten. Pelkästään ikkunateknologia on kehittynyt melkoisesti 2000-luvulla ja mahdollistaa nykyään matalaenergiarakentamisen niin, että voi käyttää myös todella suuria lasipintoja ilman, että lämpö karkaa harakoille.
Se, että voidaan tehdä suurempia ikkunapinta-aloja ei tarkoita, että se olisi energiatehokasta. Ikkunapinta-alan lisääminen vaikuttaa ainoastaan seinien eristepaksuuden kasvattamiseen, että vaaditut lämmöneristysarvot seinille täyttyy. Lämpöä karkaa aina ikkunoista enemmän kuin seinistä, oli ikkunat millaisia tahansa. Lisäksi ikkunoiden lämmöneristävyyttä ei ole voitu 10 vuoteen lisätä, koska silloin ikkunoiden sisäpinna voivat jäätyä ja lisätä kosteusongelmia.
Quote from: ApinA on 09.12.2012, 18:16:50
Se, että voidaan tehdä suurempia ikkunapinta-aloja ei tarkoita, että se olisi energiatehokasta. Ikkunapinta-alan lisääminen vaikuttaa ainoastaan seinien eristepaksuuden kasvattamiseen, että vaaditut lämmöneristysarvot seinille täyttyy. Lämpöä karkaa aina ikkunoista enemmän kuin seinistä, oli ikkunat millaisia tahansa. Lisäksi ikkunoiden lämmöneristävyyttä ei ole voitu 10 vuoteen lisätä, koska silloin ikkunoiden sisäpinna voivat jäätyä ja lisätä kosteusongelmia.
Ikkunapinta-alakysymys ei ole pelkästään energiatehokkuuskysymys. Se on myös asumismukavuuskysymys. Jotkut haluaa maksaa vähän enemmän vaikkapa siitä, että koko olohuoneen seinä on lasia varsinkin jos vielä maisemat ulkopuolella on miellytttävät. Vielä 90-luvulla niin suuria ikkunaruutuja ei edes ollut mahdollista saada puhumattakaan, että lämmityskustannukset olisivat vielä tolkulliset. Nyt noin voi jo helposti rakentaa matala-energiatalon. Ei tietenkään mitään passiivitaloa, ainakaan vielä.
Ikkunan sisäpinta jäätyy? Jos ikkunan sisäpinta jäätyy niin silloin on talossa kyllä vähän enemmän vikaa kuin pelkästään ikkunoissa. Ainoa energiatehokkaiden ikkunoiden ominaispiirre on, että ne voivat huurtua
ulkopuolelta tietyissä sääolosuhteissa. Mutta tuokin on ratkaistu pinnoittamalla ikkuna erikoisaineilla, jotka estävät kosteuden tiivistymisen ulkopintaan. Jos ikkuna jäätyy sisältä niin ikkuna on virheellinen, asennettu väärin tai talossa on enemmänkin vikaa lämmityksen ja ilmanvaihdon kanssa.
Kyllä ne vaan on ikkunat kehittyneet vielä niistäkin mitä minulla on. Silloin parasta mitä sai oli U-arvo 0.9. Nyt saa jo 0.7:n ja jopa 0.5:n ikkunoita ja jopa niin, että ikkunat eivät edes huurru ulkopuolelta.
Quote from: jka on 09.12.2012, 19:54:16
Mutta tuokin on ratkaistu pinnoittamalla ikkuna erikoisaineilla, jotka estävät kosteuden tiivistymisen ulkopintaan.
Mistäs tuota ainetta voi ostaa? Pinnottaisin auton ikkunat sillä!
Quote from: hkanime on 09.12.2012, 18:07:24
LED valon energiatehokkuusharppaus oli suuri koska entinen hehkulampputeknologia perustui fysikaalisesti erittäin tuhlaavaan lämpöä tuottavaan prosessiin. Talon lämmön tuotannossa tulee kuitenkin erilaiset fysikaaliset rajoitukset vastaan kun valon tuotannossa. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista, että esim. nykyisten aurinkopaneelien tms. hyötysuhde nousisi samassa suhteessa kun LED-perusteisen valaistuksen hyötysuhde teki.
Eihän aurinkopaneelien tarvitsekaan kehittyä samassa suhteessa. Riittää, että ne kehittyvät siihen pisteeseen, että niillä saadaan kustannustehokkaasti nollaenergiatalo toteutettua. Mitä vähemmän mm. valaistukseen menee energiaa ledien ansiosta niin sitä vähemmän aurinkopaneelien tarvitsee edes kehittyä, jotta tavoite saavutetaan.
Quote from: Nuivanlinna on 09.12.2012, 19:58:56
Quote from: jka on 09.12.2012, 19:54:16
Mutta tuokin on ratkaistu pinnoittamalla ikkuna erikoisaineilla, jotka estävät kosteuden tiivistymisen ulkopintaan.
Mistäs tuota ainetta voi ostaa? Pinnottaisin auton ikkunat sillä!
Minä en asiasta tiedä sen enempää mitä olen ikkunavalmistajien nettisivuilta lukenut. Googleta suomalaiset ikkunavalmistajat läpi. Eiköhän melkein kaikilla ole jo noita tuotteita tarjolla. Veikkaanpa, että ikkunalasi on erikoisvalmisteista, eikä noita pysty jälkeenpäin enää huurtumattomiksi muuttamaan.
Tuossa nopealla googletuksella eräs valmistaja
http://www.skaala.com/maailman_paras_ikkuna.html
Taidettiin samasta aiheesta parkua aikaa sitten Rakennusmaailmassakin. Ilmeisesti vieläkään ei ole esittää mitään tutkimustuloksia.
Ei tunnu talon vanhat eivätkä uudetkaan seinät kovin lämpimiltä. Eriistävyys on joka tapauksessa niin hyvä, että läpivuotolämmöstä ei tule mitään maagista kosteuseristettä. Vesihöyryn kondensoituminen rakenteisiin on joka tapauksessa estettävä. Siirtyminen PU:ta sisältäviin eristyselementteihin on hitaasti mutta varmasti käynnissä. Alkaa ominaisuudet riittämään. Eivät ime kosteutta tippaakaan (älkää sotkeko pillivaahtoon, se on ihan eri p***aa). Tyhjiöeristeetkin ovat sairaan hieno juttu, mutta niistä pitäisi ensin tehdä rakentajan kestäviä. Tämän suurimman heikkouden korjaamisen jälkeen täytyisi vielä huolehtia siitä, että ne kestävät täysin liikettä ja vastustavat rankasti ikääntymistä. Mikäli eristekappaleita ei voida vaihtaa kasetteina luukkuja avaamalla, niin kyllähän se käy asukasta ottamaan päähän.
Lisäksi LTO-värkit ovat ihan arkipäivää eikä mitään hitekkiä. Niiden rakenteet ovat todella yksinkertaisia. Turha ylipäänsä syyttää ihan kaikkea monikult ... mutkaisuudesta ja ilmansaasteista.
Sitä en kyllä vieläkään ymmärrä, että miksi sähkö on gauhia saastuttaja jos sitä käyttää lämpöenergian siirtoon (LTO/pumput/yms) ja sitten töpselistä ladattavat autot puolestaan pelastavat maailman.
Täydennys:
Huurtumisen esto (http://en.wikipedia.org/wiki/Anti-fog) tai voimakas vastustus ei ole mikään uusi, rakennuslaseja varten kehitetty idea. Lasista vaan tehdään mekaanisesti/kemiallisesti niin sileä, että vettä ottaa päähän. Huurtumista vastustavaksi tehdyn ikkunan sisä- ja ulkopuitteiden välisen ilman kastepiste voi siten olla lähempänä em. ilman lämpötilaa.
Modernit älykännykät käyvät esimerkkinä huurtumisen vastustuksesta. Niiden lasiruuduille päästetty märkä hönkäys -huuru häviää ihan biljoonan nopeasti. Filosofia toimii myös muissa materiaaleissa, kuten polykarbonaateissa.
Quote from: hkanime on 09.12.2012, 23:07:03
Suomessa nollaenergiatalo edellyttänee monen teknologian yhdistämistä, jolloin siitä tulee väkisinkin varsin monimutkainen ja kallis laitos.
Menetelmät, jolla nollaenergiaan voitaisiin päästä on yhdistää osan seuraavista: tehoeristäminen, vesilämpö, maalämpö, ilmalämpö, aurinkosähköpaneelit, aurinkovesilämmitin, tuulivoima.
(en tiedä lasketaanko puun poltto "nollaenergiaksi", periatteessa se on ainakin uusiutuva lähde).
Ratkaisu riippu myös rakennuspaikasta ja jos se on epäedullinen, päädytään käyttämään varsin montaa eri teknologiaa.
Ei noita tekniikoita tarvitse arvailla. Suomessa on jo rakennettu useitakin nollaenergiataloja, eikä niissä mitään ihmeellistä tekniikkaa ole. Tekniikaltaan nuo eivät ole yhtään sen monimutkaisempia kuin mikä tahansa muukaan moderni tapa rakentaa talo. Nollaenergiataloja saa jo vamiina talopaketteinakin.
Mitenkäs kännykät? Vuoreksen asuntomessualueella tiemmä talot olivat muuten hienoja, mutta metallipinnoitettujen energiansäästölasien vuoksi puhelut oli sitten parempi hoitaa ulkona.... koskee myös vastaanottoa.
Quote from: hkanime on 09.12.2012, 23:42:50
En ole väittänyt, että tekniikka olisi ihmeellistä. Totesin sen olevan kallista ja monimutkaista. Se on erityisesti monimutkaista verrattuna painovoimaisen ilmanvaihdon taloon yhdellä energiamuodolla, joissa elettiin vielä vähän aikaa sitten.
No, ei ole ole edes monimutkaista. Tuossa perusversio nollaenergiatalosta.
http://www.nollaenergiatalo.fi/nollaenergiatalon_perusteet
Suurin osa tekniikasta on
yksinkertaisempaa kuin mitä viimeisen 10 vuoden aikana rakennetuissa taloissa. Jäteveden LTO ja passiivinen maalämpö/maakylmä ovat täysin passiivisia rakenteita, eivätkä vaadi minkäänlaista tekniikkaa. Kiertovesipumppu on ainoa tekniikka. Ilmanvaihdon LTO on samaa tasoa mitä on ollut jo viimeiset 15 vuotta. Ainoa uusi, "monimutkainen ja kallis" tekniikka on aurinkopaneeli.
Onhan tämä tietysti monimutkaista teknikkaa jos asiaa katsoo rintamamiestalosta. Paitsi, että hyvin rakennettu nollaenergiatalo on
yksinkertaisempi kuin rintamamiestalo kun siihenkin pitää tehdä jälkiasennuksena paljon monimutkaisempia systeemeitä jos haluat, että lämmityskustannukset on edes jotenkuten kohtuulliset.
Quote from: hkanime on 09.12.2012, 23:42:50
Eräällä ystävälläni on matalenergiatalo modernilla energiatehokkaalla ilmastoinnilla. Se reistailee koko ajan ja huoltokustannukset ovat jo toistatuhatta euroa vuodessa. Säästä siinä sitten energiakuluissa.
Jaa. No minulla on myös matalaenergiatalo, eikä mitään ongelmia ja ilmanvaihtokone on melkein paras investointi mitä talossa on. Köyhän ei kannata ostaa halpaa. Se kun tulee kalliiksi.
Quote from: MW on 09.12.2012, 23:51:28
Mitenkäs kännykät? Vuoreksen asuntomessualueella tiemmä talot olivat muuten hienoja, mutta metallipinnoitettujen energiansäästölasien vuoksi puhelut oli sitten parempi hoitaa ulkona.... koskee myös vastaanottoa.
Tuo vaatii lopulta omaa suunnittelu- ja rakennustaitoa. Ei tuo mikään ongelma ole jos asia tiedostetaan etukäteen ja talo suunnitellaan sen mukaan.
Jos talo halutaan vuorata kokonaan radiosignaalien kulkua estävillä materiaaleilla niin sitten on pakko jättää oikeisiin kohtiin sopivia "aukkoja".
Tai asentaa signaalitoistin. Entisellä duunikaverilla on tönössään sellainen. Eivät kai ole mahdottoman kalliita.
Ikkunavalmistajan olisi tietysti syytä kertoa asiasta markkinointitouhunsa yhteydessä, sillä puhelin vähän niin kuin kuuluu peruspalveluihin.
Quote from: AIP on 10.12.2012, 08:25:09
Tai asentaa signaalitoistin. Entisellä duunikaverilla on tönössään sellainen. Eivät kai ole mahdottoman kalliita.
Ikkunavalmistajan olisi tietysti syytä kertoa asiasta markkinointitouhunsa yhteydessä, sillä puhelin vähän niin kuin kuuluu peruspalveluihin.
Signaalitoistin on tosiaan melkeinpä vielä parempi tapa.
Ongelmahan ei ole edes pelkästään ikkunavalmistajien aiheuttama. Pelkästään hyvin raudoitettu valuharkkotalon seinä aiheuttaa jo heikoimmissa kentissä ongelmia. Samaten uudet eristysmateriaalit voi olla vuorattu foliolla ja jopa höyrynsulkumuoveissakin käytetään nykyään materiaaleja, jotka heikentää radiosignaalien kulkua.
Käsittääkseni asia on jo melko hyvin tiedossa alan ammattilaisilla. Ongelmia ja yllätyksiä tulee lähinnä kun tehdään hartiapankilla ja perstuntuman antamalla täydellisellä varmuudella.
Quote from: jka on 10.12.2012, 09:32:28Ongelmahan ei ole edes pelkästään ikkunavalmistajien aiheuttama. Pelkästään hyvin raudoitettu valuharkkotalon seinä aiheuttaa jo heikoimmissa kentissä ongelmia. Samaten uudet eristysmateriaalit voi olla vuorattu foliolla ja jopa höyrynsulkumuoveissakin käytetään nykyään materiaaleja, jotka heikentää radiosignaalien kulkua.
Veljeni rakensi juuri puurunkoisen omakotitalon jossa höyrynsulku on toteutettu vuoraamalla koko talon sisäpuoli SPU-levyillä. Levyissä on kummallakin puolella alumiinilaminaatti.
Kännyköiden toiminnassa talon sisällä on suuria ongelmia. Tämä ongelma olisi pitänyt huomioida jo rakennusvaiheessa. Ei olisi iso kustannus varautua eli ainakin vetää asennusputket valmiiksi signaalitoistinta varten.
Ensin tehdään talosta matalaenergiatalo ja sitten laitetaan lämmitysjärjestelmiin järjettömästi rahaa joka pitää kaikenlisäksi joskus uusia, valtiovalta on kaikessa viisaudessaan rankaissut sähkölämmiteistä taloa paljon rankemmalla kädellä kuin öljylämmitteistä.
Nykyään on hyvin toimivia takkoja jotka yhdistetään vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja tälläiseen onkin syytä laittaa varalle sähkölämmitys jos ollaan esim. lomamatkoilla, viitseliäs jolla on omaa puuta ei paljoa euroja tarvitse itse lämmitysenergiaan.
Homeet ym. ovat pääasiallisesti rakennusvirheistä ja/tai esim. vesivahingoista johtuvia, harvemmin materiaaleista ja suunnittelusta, nykyaiset matalaenergia rakennukset onkin vaaravyöhykkeellä kun niihin tehdään muutoksia jälkeenpäin, reikiä seiniin ym. eikä näitä tehdä huolella.
Itsellä on kaukolämpö ja lämpöputket täysin näkyvillä sekä lattian alla menevät vesijohdot suojaputkessa niin näistä johtuvat ongelmat melko minimaalisia jos ja kun vahinko sattuu.
Kaikista energiatehokkainta olisi rakentaa pienempiä taloja, itse rakennuksen valmistaminen vie paljon vähemmän energiaa puhumattakaan ylläpidosta mutta kun ei niin ei, pitää olla 250m2 vaikka 150m2 tai vähempikin riittäisi.
Nuo tuollaiset Faradayn häkki -talot, joissa eivät kännykätkään kuulu, voisivat olla oivallisia luulosairaille ns. "sähköallergisille". Olisi myös mielenkiintoista tehdä kaksoissokkotutkimus aiheesta.
Quote from: Topi Junkkari on 10.12.2012, 10:56:40
Nuo tuollaiset Faradayn häkki -talot, joissa eivät kännykätkään kuulu, voisivat olla oivallisia luulosairaille ns. "sähköallergisille". Olisi myös mielenkiintoista tehdä kaksoissokkotutkimus aiheesta.
Näitä sähköyliherkkiä on jo tutkittu ja havaittu ettei tutkimusolosuhteissa reagoi sähköön millään tavalla, kunhan eivät tiedä asiasta.
Epäilen että osa näistä homeyliherkistä kärsii osin luulosairaudesta, ei ne hirsirakennuksetkaan nyt niin kummoisia asumuksia ole ja voisin melkein väittää että oikein eristetty LTO talo puhtailla suodattimilla sisältää huomattavasti vähemmän homeitiöitä ym. sillä luonnossa niitä on jokapaikassa, myös hengitysilmassa ihan puhtaassa luonnossa.
Quote from: mikkoR on 10.12.2012, 10:51:13
Ensin tehdään talosta matalaenergiatalo ja sitten laitetaan lämmitysjärjestelmiin järjettömästi rahaa joka pitää kaikenlisäksi joskus uusia, valtiovalta on kaikessa viisaudessaan rankaissut sähkölämmiteistä taloa paljon rankemmalla kädellä kuin öljylämmitteistä.
Matalaenergiatalo tulee reilumman pohjaeristyksenkin takia varsin mainiosti toimeen ilman vesikiertoista (lattia)lämmitystä. Lämpö voidaan hyvin tuoda pienellä sähkönkulutuksella ilmanvaihdon kautta. Silti näkee juttuja matalaenergiataloista, joihin on kalliilla viritelty pellettikattilaa, maalämpöä tai kaukolämpöä ja niitä käytetään enimmäkseen käyttöveden lämmitykseen. Varsinaisessa passiivitalossa kaikki edellä mainitut ratkaisut ovat silkkaa hulluutta, kun enin lämpö tulee elämisen hukkalämmöstä ja aivan kylmimmillä keleillä tuloilma saattaa kaivata sähkövastuksen käyttöä. Tuloilman täytyy joka tapauksessa olla vähän huoneilmaa lämpimämpää, jotta vedon tunnetta ei synny. Käyttöveden voi lämmittää osan vuotta aurinkokeräimillä (jotka toimivat myös hieman pilvisellä säällä) ja pimeimmän vuodenajan aikana sähköllä.
Quote from: elven archer on 08.12.2012, 23:56:25Kenelle tämä tuli yllätyksenä? Ei kenellekään. En ole koskaan tavannut aikuista ihmistä, joka ei olisi tietoinen talojen homeongelmien yleisyydestä ja osannut ennustaa niiden pahenevan, kun taloja vain vielä tiivistetään lisää.
Mutta se aikuinen ihminen äänestää kokoomusta. Hän tietää myös, että kehitysmaalaisista on haittaa, mutta silti äänestää mokutuspuoluetta.
QuoteSilti piti toteuttaa tämäkin direktiivi. Miksi?
Koska Suomen eduskunta ja europarlamentti on täynnä maanpettureita.
Quote from: jka on 09.12.2012, 19:54:16
Quote from: ApinA on 09.12.2012, 18:16:50
Se, että voidaan tehdä suurempia ikkunapinta-aloja ei tarkoita, että se olisi energiatehokasta. Ikkunapinta-alan lisääminen vaikuttaa ainoastaan seinien eristepaksuuden kasvattamiseen, että vaaditut lämmöneristysarvot seinille täyttyy. Lämpöä karkaa aina ikkunoista enemmän kuin seinistä, oli ikkunat millaisia tahansa. Lisäksi ikkunoiden lämmöneristävyyttä ei ole voitu 10 vuoteen lisätä, koska silloin ikkunoiden sisäpinna voivat jäätyä ja lisätä kosteusongelmia.
Ikkunapinta-alakysymys ei ole pelkästään energiatehokkuuskysymys. Se on myös asumismukavuuskysymys. Jotkut haluaa maksaa vähän enemmän vaikkapa siitä, että koko olohuoneen seinä on lasia varsinkin jos vielä maisemat ulkopuolella on miellytttävät.
Liian pinet ikkunat = luola, eikä koti. Minusta ikkunoiden pitää olla suuret, kuten 60 luvun taloissa itähelsingissä.
Keskustassa usein on hyvin pienet ikkunat.
(http://i45.tinypic.com/qxriug.jpg)
Jotkut ovat ylpeitä siitä, että asuvat keskustassa. Minä kutsun näitä ihmisiä luolaihmisiksi. Heillä päivän valo ei merkitse mitään.
Quote from: hkanime on 10.12.2012, 11:12:43Minusta saasteiden vähentämisessä lähdetään liikkelle ihan väärästä päästä. Joskin jonkinlaisia rakennusdirektiivejä on pakko olla, nykyinen linjaus on jo mennyt yli kaiken kohtuuden.
Kyllä, väärästä. Pahin saasteiden aiheuttaja on väestön räjähdys kehitysmaissa.
Quote from: vilach on 10.12.2012, 11:55:05
Kyllä, väärästä. Pahin saasteiden aiheuttaja on väestön räjähdys kehitysmaissa.
Joka kuukausi Maailman väestö kasvaa 6 miljoonalla. Vuodessa siis noin 72 miljoonaa ihmistä kasvua lisää. Täällä 5,3 miljoonan asukkaan Suomessa, jossa väestönkasvu on noiden liikaihmisten maahanmuuton harteilla puuhastellaan 0-energiataloilla ja ympäristöministeri puhuu tosissaan(??) telkussa, että Kioton sopimuksen jatkamisella säädellään ilmaston lämpötilaa 2 asteen tarkkuudella, vaikka 85% maailman päästöistä, mukaan lukien kasvavat päästäjät Kiina ja Intia ei ole siinä mukana. Siis jos co2 ylipäätään ohjaa ilmaston lämpötilaa. Suomen co2 päästöt Maailmassa taitavat olla jotain promilleluokkaa..
Joopa joo tätä riemuidiotiaa.
Quote from: P on 10.12.2012, 12:21:26
Quote from: vilach on 10.12.2012, 11:55:05
Kyllä, väärästä. Pahin saasteiden aiheuttaja on väestön räjähdys kehitysmaissa.
Joka kuukausi Maailman väestö kasvaa 6 miljoonalla. Vuodessa siis noin 72 miljoonaa ihmistä kasvua lisää. Täällä 5,3 miljoonan asukkaan Suomessa, jossa väestönkasvu on noiden liikaihmisten maahanmuuton harteilla puuhastellaan 0-energiataloilla ja ympäristöministeri puhuu tosissaan(??) telkussa, että Kioton sopimuksen jatkamisella säädellään ilmaston lämpötilaa 2 asteen tarkkuudella, vaikka 85% maailman maista ei ole siinä mukana. Siis jos co2 ylipäätään ohjaa ilmaston lämpötilaa. Suomen co2 päästöt Maailmassa taitavat olla jotain promilleluokkaa..
Joopa joo tätä riemuidiotiaa.
Niinpä. Suomessa pitäisi vähentää saastutusta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että väestönkasvu on pahin ongelma. Se on kuolettava uhka globaalissa mittakaavassa. Ihmiskunnan ja maapallon ekosysteemien tulevaisuus riippuu siitä, saadaanko se uhka pysäytettyä vai ei. Jos sen torjunnassa epäonnistutaan, niin kaikki on menetetty.
Suomessa voitaisiin vähentää saasteita tehokkaimmin luopumalla nopeasti lisääntyvien väestöjen ja samalla näiden vastuuttoman lisääntymistrategian levittämisestä maahan. Samalla säästyisi miljardeittain euroja kehitysmaissa tapahtuvaan oikeasti heikompiosaisten ihmisten auttamiseen ja globaalien uhkien torjuntaan. Ilman väestönsiirtostrategiaa Suomella riittäisi sekä fyysisiä että henkisiä resursseja toimia koko maapallon ja ihmiskunnan hyväksi. Väestönsiirrot syövät sekä rahat että tahdon.
Suomalaiset ovat tiivistäneet talonsa ja itsensä sairaiksi.
Quote from: hkanime on 10.12.2012, 11:12:43
Linkistäsi ilmenee, että taloon tulee asettaa koko läjä erilaista kojeistoa energian käytön minimoimiseksi ja/tai generoimiseksi. Yksinkertaistettu periaatepiirrustus ei tietenkään ota kantaa käytännön toteutukseen, joka ei ole vain "kaksi putkea ja yksi johto" kuten kuvista saattaa olettaa.
Mikä ihmeen koko läjä erilaista koneistoa? Ei passiivitaloon tarvita yhtään mitään ylimääräistä koneistoa mitä ei tarvittaisi ihan mihin tahansa muuhunkin normitaloon. Passiivitalo ei eroa normitalosta mitenkään muuten kuin, että se on eristetty paremmin ja ne koneet, jotka on muissakin taloissa ovat vain mahdollisesti energiatehokkaampia. Se, mikä erottaa passiivitalon normitalosta on suurimmalta osalta siinä miten talo on rakennettu, ei todellakaan missään konetekniikassa.
Nollaenergiatalo ei taas eroa enää passiivitalosta muuten kuin, että se pieni loppuenergiakin pitää saada taloon paikallisesti. Tämä on ainoa kohta, jossa syntyy jotain oikeaa eroa, jolloin voidaan tarvita sellaista koneistoa mitä nykytaloon ei muutenkin tarvittaisi.
Tämä askel nollaenergiataloon on minunkin mielestä tällä hetkellä kyseenalainen. Passiivitalo ei enää kuluta kuin käyttösähkön, joka on normitalossa luokkaa 500 euroa vuodessa. Tuon takia on aika turha viritellä enää aurinkopaneeleita katolle ainakin nykyisillä energian hinnoilla ja aurinkopaneelitekniikalla. Mutta 40 vuoden aikana tämäkin voi muttua hyvinkin todennäköisesti.
Jäteveden LTO ja passiivinen maalämpö/maakylmä on muuten todellakin vain "kaksi putkea ja yksi johto". Ei todellakaan mitään muuta. Rakennusvaiheessa noiden toteuttaminen ei maksa käytännössä yhtään mitään, mutta ne tuovat tasaista tuloa koko talon eliniän käytännössä täysin huoltovapaasti.
Quote from: hkanime on 10.12.2012, 14:52:44
Ilmeisesti olet jollain lailla kytköksissä talotekniikkan kun vähättelet sen kustannuksia ja väität sen olevan lähes ilmaista. Moni asiaa tutkinut on kuitenkin eri mieltä nollaenergiatalojen järkevyydestä, kuten aloitusviestistä tuli ilmi.
Kustannuksia ei tarvitse arvailla. Matalaenergiatalon rakentaminen on 4% ja passiivitalon 7% kalliimpaa kuin normitalon. Tuosta on hyvin triviaalia laskea kannattaako vai ei. Nollanergiatalon kannattavuus tämän jälkeen on myöskin täysin triviaalia laskea. Kustannukset ovat pelkkää matematiikkaa, niistä ei edes voi kiistellä.
Itse pyrin omassa projektissani alunperin matalaenergiatasoon. Nyt parin vuoden käyttökokemuksen mukaan talosta näyttää tulleen jopa lähes passiviiluokan talo. Pelkästään siis sillä, että rakennettiin matalaenergiatalo, mutta rakennettiin se viimeisen päälle huolellisesti. Esim. lämpövuodot kuvattiin lämpökameralla jo rakennusvaiheessa. Laskelmien mukaan kevyesti 6 vuodessa kaikki energiatehokkuuden parantamiseen käytetyt investoinnit on maksettu takaisin vaikka energian hinta ei edes yhtään nousisi.
Quote from: jka on 10.12.2012, 15:34:20
Quote from: hkanime on 10.12.2012, 14:52:44
Ilmeisesti olet jollain lailla kytköksissä talotekniikkan kun vähättelet sen kustannuksia ja väität sen olevan lähes ilmaista. Moni asiaa tutkinut on kuitenkin eri mieltä nollaenergiatalojen järkevyydestä, kuten aloitusviestistä tuli ilmi.
Kustannuksia ei tarvitse arvailla. Matalaenergiatalon rakentaminen on 4% ja passiivitalon 7% kalliimpaa kuin normitalon. Tuosta on hyvin triviaalia laskea kannattaako vai ei. Nollanergiatalon kannattavuus tämän jälkeen on myöskin täysin triviaalia laskea. Kustannukset ovat pelkkää matematiikkaa, niistä ei edes voi kiistellä.
Itse pyrin omassa projektissani alunperin matalaenergiatasoon. Nyt parin vuoden käyttökokemuksen mukaan talosta näyttää tulleen jopa lähes passiviiluokan talo. Pelkästään siis sillä, että rakennettiin matalaenergiatalo, mutta rakennettiin se viimeisen päälle huolellisesti. Esim. lämpövuodot kuvattiin lämpökameralla jo rakennusvaiheessa. Laskelmien mukaan kevyesti 6 vuodessa kaikki energiatehokkuuden parantamiseen käytetyt investoinnit on maksettu takaisin vaikka energian hinta ei edes yhtään nousisi.
Entäpä homeremontit? Laskettu mukaan?
Quote from: Porilainen munalla on 10.12.2012, 12:39:57
Suomalaiset ovat tiivistäneet talonsa ja itsensä sairaiksi.
Tämä on ajattelua 70-luvun energiakriisin seurauksista jolloin taloja eristettiin holtittomasti, silloin tehtiin asioita jälkeenpäin ja täysin väärin.
Hyvin toimiva ja terveellinen NYKYAIKAINEN talo tulee olla tiivis, siis mielellään aivan pullotiivis ja koneellisesti hoidetaan ilmanvaihto, periaatteessa aivan sama vaikka rungon välit olisi täynnä hometta jos talo on tiivis koska ei se siitä muovin läpi tule.
Quote from: P on 10.12.2012, 15:49:06
Entäpä homeremontit? Laskettu mukaan?
Mistähän tänne hometta tulee? Matalaenergiataloon tai passiivitaloonkaan ei tule yhtään enempää homengelmia kuin mihinkään muuhunkaan rakenteeseen. Homeongelmat johtuu kaikki rakennusvirheistä tai jo suunnitteluvirheistä. Niinkuin sanoin niin tämä talo on suunniteltu ja rakennettu viimeisen päälle nimenomaan noita ongelmia välttäen. Itse kun sattumoisin asuin aikoinaan talossa, jossa oli homeongelmia ja terveys oikeasti meni tuon takia. Tämä talo ainakin on tältä osin rakennettu niin hyvin kuin vain nykytietämyksellä on mahdollista ettei loppuelämän aikana tarvitse samaa kokea uudestaan.
Quote from: P on 10.12.2012, 15:49:06
Entäpä homeremontit? Laskettu mukaan?
Nyt vihdoin kovaa tiskiin tästä home- ja kosteusriskistä. Sen verran alkaa olla mutua ilmassa ihan yliopistoja myöten.
Quote from: hkanime on 10.12.2012, 19:03:06
Kustannuslaskelman tekeminen ei ole yksiselitteistä yleisellä tasolla. Ongelma muodostuu siitä mihin verrataan.
Jos yksinkertaisuuden vuoksi otetaan sähkölämitteinen (http://www.vattenfall.fi/fi/omakotitalo.htm) talo ja verrataan se passiivitaloon saadaan esim. seuraava tilanne.
Normitalo:
- Hinta 300 000 euroa (ilman tonttia, ostetaan lainalla)
- Sähkönkulutus 18 500 kWh/v.
- Energian hinta 12,58 snt/kWh, 2327 eur/v.1
- Lisäinvestointien korkomenot 0 eur.
Passiivitalo:
- Hinta 321 000 eur (+7%)
- Sähkön kulutus 18 500 - (9600 x 75 %) = 11 300 kWh/v.2
- Energian hinta 12,58 snt/kWh, 1422 eur/v.
- Lisäinvestointien korkomenot 260 eur/vuosi.3
Passiivitalon
- energiasäästö/vuosi: 905 eur.
- nettosäästö/vuosi: 645 eur.
- lisäkustannus: 21 000 eur.
- takaisinmaksuaika: 32 vuotta.
(toivottavasti en tehnyt suurempia laskuvirheitä)
Laskelma on aika epätarkka, eikä kerro todellisesta tilanteesta vielä oikein mitään. Nopeasti katsottuna ainakin seuraavat asiat pitäisi tarkentaa:
Pelkkä tuo 20kWh/m2 lämmitysenergiantarve ei ole sellaisenaan passiivitalon määritelmä. Tuon lisäksi passiivitalon konaisenergiantarve on enintään 130 kWh/m2. Eli 120 neliön talossa vain 15600 kWh. Tuolla 7% lisäkustannuksella saa jo paljon muutakin kuin vain säästöä pelkkään lämmityskustannukseen. Vähintään siis säästöä myös lämpimän käyttöveden lämmitykseen ja valaistukseen, että päästään tuohon max 130 kWh/m2. Pelkkien eristeiden ja ikkunoiden päivittäminen passiivitasoon, joka näkyy vain tuossa lämmityskustannuksessa ei 4% enempää maksa.
120 m2 perusomakotitalo ei todellakaan maksa 300.000 euroa. 230.000 euroa on maksimi millä tuon saa jo avaimet käteenkin.
Keskimääräiset omakotitalot, joita rakennetaan eivät ole myöskään 120m2 vaan enneminkin 150m2 ja niitä joita edes harkitaan nykypäivänä passiivitaloiksi taitavat olla lähempänä 200 neliötä ja pitävät sisällään huomattavasti suurempia huonekorkeuksia kuin tuon Vattenfallin tilaston tutkimuksen keskimääräiset tilastot. Lämmitysenergian tarve kasvaa lopulta tilavuuden (tai vaipan pinta-alan) mukaan, ei suoraan asuinneliöiden mukaan.
Vertailu on toki vaikeaa. Mutta jos halutaan verrata todellisia passiivitalovaihtoehtoja niin kannattanee valita esimerkkikohteeksi vähän kuvaavampi kohde kuin ylihinnoiteltu 120 neliön torppa.
LISÄYS: Mitähän sitä tuli taas illalla kiireessä kirjoitettua. Tarkennuksena toiseen kappaleeseen vielä. Siis tuo 130 kWh/m2 on rakennuksen kokonaisenergiankulutus painotettuna energiamuotokertoimella. Samaan tapaan kuin esim. energiatodistus lasketaan. Sähkön energiakerroin on 1.7. Eli 120 m2 passiivitalon kokonaiskulutus käyttäen pelkästään sähköä primäärienergialähteenä saa olla korkeintaan 120 x 130 / 1.7 = 9176 kWh.
Quote from: mikkoR on 10.12.2012, 15:59:29
Quote from: Porilainen munalla on 10.12.2012, 12:39:57
Suomalaiset ovat tiivistäneet talonsa ja itsensä sairaiksi.
Tämä on ajattelua 70-luvun energiakriisin seurauksista jolloin taloja eristettiin holtittomasti, silloin tehtiin asioita jälkeenpäin ja täysin väärin.
Hyvin toimiva ja terveellinen NYKYAIKAINEN talo tulee olla tiivis, siis mielellään aivan pullotiivis ja koneellisesti hoidetaan ilmanvaihto, periaatteessa aivan sama vaikka rungon välit olisi täynnä hometta jos talo on tiivis koska ei se siitä muovin läpi tule.
Just. Nykyäänhän rakentamisen laatu Suomessa on huippuluokkaa. :roll:
Quote from: hkanime on 11.12.2012, 19:02:34
Arvasin kyllä ettei laskelma kelvannut sinulle ja haluat siirrellä maalitolppia itsellesi sopivampaan paikkaan. Laskelma perustui kuitenkin oikeisiin numeroihin ja on tarpeeksi tarkka antaaksen jonkinlaisen käsityksen energiainvestointien kannattavuudesta.
Epävarmuustekijöitä on aina jo senkin takia ettei tulevaisuutta voi enustaa. Jos esim. todellinen talon lainan keskimääräinen vuosikorko 20 vuodan aikajaksolla on hieman realistisempi eli esim. 4%, takaisinmaksuaika hypähtää jo 49 vuoteen.
Esimerkilläni halusin osoittaa sen, että takaisinmaksuajat tällaisissa hankkeissa lasketaan pikemminkin kymmenissä vuosissa kun vuosissa. Tällöin investoinnin järkevyys joutuu varsin kyseenalaiseksi. Ainakaan itse en sijoittaisi kymppitonnia mihinkään investointiin, jonka hyödyt näkyy vasta kymmenien vuosien päästä.
Sinähän tässä siirsit tolpat sinulle sopivaan paikkaan ja kaikien lisäksi lukusi oli vielä monelta osin väärät.
Tässä oikea laskelma ja tolpat ovat edelleen tuossa sinun tarkoitushakuisessa kaikissa pienimmässä mahdollisessa omakotitalossa, joka ei siis millään tavalla kuvaa edes uudisrakentamisen keskiarvoa.
120 neliön perustalon rakennuskustannus on maksimissaan 230.000 euroa. Passiivitalon maksimilisäkustannus on 7%, joten kokonaisinvestointi on 16.100 euroa. Tämä rahoitetaan 20 vuoden lainalla, jonka keskikorko on 4%. Lainalaskurin mukaan kuukausieräksi tulee 95 euroa, eli vuosikustannukseksi 1140 euroa.
Sähkön lähtötilanteen hintana pidettäköön tuota sinun 12,58snt/kWh, Keskimääräinen inflaatio on 3%. Sähkön vuosittaisena hinnannousuna pidetään pelkästään inflaatiota vaikka tulevaisuudessa paineita olisi varmasti suuremmallekin nousulle.
Alkuperäinen 120 neliön perustalo kuluttaa 18.500 kWh vuodessa. 7% lisäinvestoinnilla passiivitalo kuluttaa tuon maksimin millä passiivitalostatukseen ylipäätään pääsee, eli 9176 kWh. Eli koko passivitaloprojekti meni näiltä osin kaikista huonoimmalla mahdollisellla tavalla. Kustannukset olivat hintahaarukan yläpää, mutta saavutettu hyöty energiasäästöhaarukan alapää. Tässä on siis lähtökohta, joka on niin lähellä oikeita mitä nyt vaan voi olla ja kaikki luvut ei ainakaan suosi passiivitaloa, vaan ne on nimenomaan kaikki valittu sieltä huonoimmasta päästä. Huomattavasti parempiinkin lukuihin voi päästä passivitaloprojektissa.
Mitkä on kustannukset seuraavan 20 vuoden aikana, jonka aikana siis tuo laina on maksettu pois.
Sarakkeessa:
1 Vuosi
2 Sähkön hinta
3 Perusomakotitalon maksama vuosittainen sähkölasku 18.500 kWh kulutuksella
4 Passiivitalon sähkölasku 9.176 kWh kulutuksella
5 Lainanhoitokulu 16.100 euron lainalle, laina-aika 20 vuotta, korko 4%, kuukausierä 95 euroa/kk
6 Perusomakotitalon kumulatiivinen kustannus (pelkkä sähkölasku)
7 Passiivitalon kumulatiivinen energiakustannus (sähkölasku + lainanhoito)
8 Kumulatiivinen erotus passiivitalon kustannukset - perustalon kustannukset
1 2 3 4 5 6 7 8
Sähkön Perus Passiivi Perus Passivi Erotus
hinta sähkö sähkö laina tot tot tot
1 0,1258 2327 1154 1140 2327 2294 33
2 0,1296 2397 1189 1140 4724 4623 101
3 0,1335 2469 1225 1140 7193 6988 205
4 0,1375 2543 1261 1140 9737 9389 347
5 0,1416 2619 1299 1140 12356 11829 527
6 0,1458 2698 1338 1140 15054 14307 747
7 0,1502 2779 1378 1140 17833 16825 1008
8 0,1547 2862 1420 1140 20695 19385 1310
9 0,1594 2948 1462 1140 23643 21987 1656
10 0,1641 3037 1506 1140 26680 24633 2047
11 0,1691 3128 1551 1140 29808 27325 2483
12 0,1741 3222 1598 1140 33029 30062 2967
13 0,1794 3318 1646 1140 36347 32848 3499
14 0,1847 3418 1695 1140 39765 35683 4082
15 0,1903 3520 1746 1140 43285 38569 4716
16 0,1960 3626 1798 1140 46911 41508 5403
17 0,2019 3735 1852 1140 50646 44500 6145
18 0,2079 3847 1908 1140 54492 47548 6944
19 0,2142 3962 1965 1140 58454 50653 7801
20 0,2206 4081 2024 1140 62535 53818 8718
Jo ensimmäisenä vuotena passiivitalon asukas maksaa siis 33 euroa
vähemmän asumisestaan kuin vertailutalon asukas. Eli lainasta huolimatta vuosittaiset kustannukset ovat silti pienemmät ja ero vain kasvaa sähkön kallistumisen myötä. Lopputulos on, että 20 vuoden aikana passiivitalon asukas on maksanut 8718 euroa vähemmän kuin vertailutalon asukas. Eli tuolle 16.100 euron investoinnille on saanut 8718 euron tuoton 20 vuoden aikana, jonka jälkeen laina on maksettu. Keskimääräisenä tuottona siis tuolle 16.100 euron investoinnille tuo tekee 2.2%. Eihän tuo mikään päätähuimaava luku ole ja häviää inflaatiollekin, mutta tuottoa kuitenkin. Ja tämä laskelma on siis tehty passiivitalon kannalta kaikista huonoimmilla mutta kuitenkin realistisilla luvuilla. Mistään tolppien siirtelystä ainakaan minua ei tässä laskelmassa voi syyttää.
Tämä jälkeen kysymys on enää siitä minkä vaihtoehtoistuoton keskimääräinen urpo perusomakotitalossaan voi saada tuolle 16.100 euron investoinnille. Kaiken lisäksi urpon pitäisi saada tuo 16.100 euroa vielä lainarahaa siihen vaihtoehtoissijoitukseen. Ainakaan kyseinen sijoituslaina ei irtoa enää asuntolainan marginaalilla. Kaikista todennäköisintä on, että perus-urpo ei todellakaan saa perustönönsä 230.000 euron asuntolainan päälle enää penniäkään sijoituslainaa, joten mitään vaihtoehtoistuottoa ei ole olemassakaan perus-urpon tapauksessa. Sensijaan passivitalon asukkalle jää jo ensimmäisenä vuotena siis 33 euroa sijoitettavaksi oikeasti johonkin jos niin haluaa.
Sitten voi ajatella sitäkin, että mikä on passiivitalon jälleenmyyntiarvo 20 vuoden kulutttua verrattuna vieressä seisovaan perustaloon. Veikkaisin, että jälleenmyyntiarvossa on jonkin verran eroa onhan vuosittaiset asumiskustannuksetkin energian osalta edelleen kaksinkertaiset perustalossa. 2000 euron vuosittainen säästö tuolloin kymmenen vuoden maksuajalla tarkoittaisi jo pelkästään 20.000 euron hintaeroa. Jos jäälleenmyyntiarvossa on eroa niin se pitää laskea tuon passiivi-investoinnin tuotoksi jota ei siis tässä olla huomioitu ollenkaan.
Kannattaa tutustua myös tähän, varsinkin jos on suunnitteilla rakennusprojekti.
Kyrsii nää kaikki koneelliset ilmanvaihdot sun muut, ei niitä Impivaarassa tarvita... ;D
http://www.k3-talot.fi/
Quote from: Paul Ruth on 09.12.2012, 01:11:20
Quote from: ApinA on 09.12.2012, 01:00:33
Hassuinta koko jutussa on se, ettei noista uusista määräyksistä hyödy juuri kukaan. Periaatteessa hiilidioksidipäästöt hieman laskevat kuten energian kulutuskin, mutta rakennuskustannusten kasvu syövät tämän aika hyvin. Lisäksi pakolliset energiatodistukset huomioivat aivan vääriä asoita.
Rakennusalalla on paljon parantamisen varaa, mutta ei Vapaavuori kumppaneineen ole sitä sarkaa yhtään myöskään helpottanut.
Siinä mitään hassua ole. Se on suunniteltu niin.
Niin on. Sama kuin mustikan mainostamisen kieltämisessä. Kun kukaan ei tee "hyvää bisnestä" estämällä näitä järjettömyyksiä, niin lobbarit saavat helposti lahjottua poliitikot säätämään ne pakollisiksi. Todella turhauttavaa ja turhaa.
Sitten vielä keskustelu siirtyy lukujen maailmaan - eli aletaan viilaanmaan yksityiskohtia täysin järjettömistä alkuasetelmista:
Katso miten kauan tämän investoinnin takaisinmaksuaika on. Eihän sellaisella ole mitään merkitystä. Lait ehtivät muuttua talon elinaikana sataan kertaan. Hinnat, tuet ja verot tuhanteen kertaan. Paskakaivodirektiivikin on vain nyt jäähyllä. Norppasähkö ei vielä ole pakollista, mutta ehkä pian. Ilmalämpöpumput voidaan kieltää, jos se on
huonoa energianalan mammuttiyritysten bisnekselle uhkaa pilata raikkaan ulkoilman.
Lobbarit lobbaa, ministeriö säätää ja kapitalisti käärii rahaa. Kunnes sitten pyramidi romahtaa ja rakennushuolet vaihtuvat muihin huoliin.
Quote from: hkanime on 11.12.2012, 23:55:49
Jos riitää, että pääsee 2,2%:iin niin sen aika helposti ilman suuria ponnistuksia.
Kuten vimeisen 10 vuoden aikana? Keskimäärin markkinoilta tuotto on ollut negatiivinen ja perus-urpon Talvivaara-sijoitukset on käytännössä kaikki menneet nollille. (Pelkästään tuotto ei ole nolla, vaan pääomakin on menetetty.) Että näin helppoa se on täysin ilman ponnistuksia.
Jos oletetaan, että passiivitalon myyntihinta on 20.000 euroa kalliimpi, jonka pelkästään vuotuinen energiakustannus perustelee, niin tuosta tulee 16.100 euron investoinnille 4.000 lisää tuottoa. Eli tässä tapauksessa tuotto nousee kertaheitolla 50% ja on 3.1%. Tuolla myyntihinnalla on muutenkin melkoinen vipuvaikutus tuohon lopulliseen tuottoon. Jos myyntihinta onkin 30.000 euroa kalliimpi, jonka pelkästään sähkön hinnan inflaatiota kovempi nousu perustelee, niin tuotto onkin 4.8% lisättynä vielä 20 vuoden aikana säästetyillä energiakustannuksilla.
Quote from: hkanime on 11.12.2012, 23:55:49
Niin. Tämähän juuri on se suuri kysymys. Jos passiivitalo homehtuu, kuten monet asiantuntijat pelkäävät, sen arvo on jopa massivisesti negatiivinen. Joudut maksaa ostajalle siitä, että hän ottaa talon vastaan (saat vain alennetun hinnan tontista).
Tämä on taas jossittelua. Passiivitalo ei homehdu yhtään sen todennäköisemmin kuin perustalokaan. Ainoastaan rakennusvirheet voivat aiheuttaa ongelmia. Ihan samoin kuin perustalossakin. Sanoisin, että jos joku lähtee rakentamaan passiivitaloa niin on jo perusasenteeltaan enemmän kiinnostunut näistä asioista ja pelkästään rakennuttajan valvonta on tältä osin parempaa kuin jos perus-urpo lähtee rakentamaan perus-älväriä.
Ainoa fakta tällä hetkellä on se, että näistä perus-älväreistä 50% on tähänkin asti homehtunut ja tulee homehtumaan tulevaisuudessakin. Huonoimmat perus-älvärit ovat homehtuneet jo ensimmäisen vuoden aikana. Passiivitaloista on kokemuksia jo useamman vuoden ajalta ja ainakaan ensimmäisten vuosien aikana yksikään ei ole homehtunut. Homeongelmat romauttaa todennäköisemmin sen perus-älvärin hinnan nollille kuin passiivitalon. Kaikki muu on spekulaatiota jolla ainakaan tällä hetkellä ei ole faktapohjaa.
Quote from: hkanime on 12.12.2012, 12:35:54
Yleensä talon elinikä ylittää 10 vuotta ja maailmassa on muitakin osakkeita kun Talvivaara. Jos on urpo sijoittaja niin voi ostaa myös helpompia rahasto-osuuksia. Ei tarvitse olla pörssihai päästäkseen yli 2% tuottoihin. Senhän saa jo laittamalla rahat tilille makamaan (http://www.aktia.fi/sijoittaminen/profiilipalvelu/erikoistarjous).
Ei riitä lähellekään. Asuntolainan korko oli 4% ja perus-urpo saa tällöin sijoituslainan ehkä 5% korolla. Älähän nyt ala siirtelemään tolppia ja vertaamaan tilannetta, jossa passiivi-investointi maksetaan lainarahalla, mutta vaihtoehtoisinvestointia ei enää maksetakaan. Tuohon 2.2% tuottoon oli jo laskettu investointilainan korko sisään.
Vaihtoehtoistuotossa pitää ottaa myös huomioon se, että asuntotulo on täysin verovapaata. Eli päästäksesi veron jälkeen 2.2% tuottoon tarvitset 3.14% vaihtoehtoistuoton. Eli 5% lainarahalle tarvitset käytännössä yli 8% tuoton, että pääset samaan. Ei tuo nyt ihan triviaalia ole edes Warren Buffettille.
Quote from: hkanime on 12.12.2012, 12:35:54
Voit tietysti keksiä mitä tahansa sopivia esimerkkejä todistaakseen kantasi, mutta tilanne on edellen sama, energiainvestoinnin tuotto on heikko.
Ei tuo ollut mikään keksitty esimerkki. Raakoihin numeroihin perustuva realistinen skenaario.
Ihan samoin kuin kuka tahansa sijoittaja ottaa sijoituksellaan näkemystä niin passiivi-invetoinnissa otetaan näkemystä tulevaisuudesta. Tässä tapauksessa näkemys on se, että sähkön hinta nousee tulevaisuudessa enemmän kuin inflaatio. Sinun näkemys on sitten ilmeisesti joku muu. Jos tuo näkemys kuitenkin toteutuu niin sijoitukselle tulee ihan kohtuulinen tuotto jopa tässä tapauksessa jossa siis kaikki mahdollinen kakka on muuten osunut tuohon passiivi-investoinnin tuulettimeen. Muista edelleen, että tämä skenaario josta nyt puhutaan on kaikkien lukujen valossa se kaikista huonoin realistinen skenaario, joka passiivi-invetoinnille voi ylipäätään tapahtua.
Quote from: hkanime on 12.12.2012, 02:05:58
Toki (rakennus)lait muuttuvat, mutta jo rakennetun talon osalta ne eivät muutu (tai ainakaan tähän saakka ole muuttuneet).
Muistaakseni jonkinlainen tuplaikkunapakko tuli jossain vaiheessa. Paskakaivodirektiivi oli pitkään "pakko", ja monet ehtivät sen jo tehdä. Asbestikorjauksia ei taida enää saada tehdä, ja muutenkin korjauksien yhteydessä vanhaa taloa pitää muuttaa uusien direktiivien mukaiseksi; tehdä se "energiasaaneraus". Sähkölinjoja on vedetty viimeaikoina maanalle ja öljysäiliöiden suojauksesta on uusia säännöksiä. Tuossa noin aluksi.
Eniten tietenkin vaikuttavat isojen investointien jäljelle jättämät muuttuvat kustannukset: öljyn hinta, sähkön hinta, kaukolämmön hinta, pelletin hinta. Kaukolämmön hintaa ovat ainakin monet kunnat korottaneet viime vuosina useita
kymmeniäprosentteja. Kuntien kaukolämmön tuotantokulut ovat nousseet tuskin nimeksikään, mutta kaukolämmölle asetettu tuottovaatimus on; siis kyseessä on täysin poliittinen päätös. Öljyn hinta on pääosin veroja - sähkö samoin. Mitään ei niistä voi siis etukäteen arvella. Kiinteistöveron nosto taas on väistämättä edessä suurimassa osassa kuntia jo lähivuosina - ja tarkoitan ihan rajusta vähintään 1 prosenttiyksikön nostosta.
Teeppä siinä mitään laskelmia 20 vuoden päähän; et tee - et ainakaan osu oikeaan.
Minä kun luulin että tuon seinän piti olla lämmin. :(
Edullinen mittari näyttää tässä pakkasessa n. kaksinkertaisia lukemia. Vertailun vuoksi lumihangen lukema oli -20.
Quote from: hkanime on 21.01.2013, 11:12:28
Teemmekö hometaloja jo nyt energiansäästön nimissä? Vinha vastaa diplomaattisesti:
Vastaus voi olla kyllä, jos hankkeissa ei välitetä työn laadusta, rakenneosien yhteen sopimisesta sekä suunnittelijoiden ja rakentajien koulutuksesta.
Suomeksi: Vastaus on kyllä.
Quote
Vastaus on ei, jos kaikesta tästä välitetään, uusia materiaaleja ja rakenneratkaisuja käytetään oikein, ja rakenteet toteutetaan huolellisesti.
En nyt kysy, onko joku joskus nähnyt rakennusprojektin, jossa kaikki tehdään oikein ja huolellisesti, sillä kyllähän sellaistakin sentään
joskus tapahtuu. Harvoinpa kuitenkaan. Lähtökohtaisesti voi olettaa, että jos ei ole jotakin rakennusprojektia itse valvonut alusta loppuun saakka kaikkine yksityiskohtineen, niin jotain vikaa siellä on. (Tosin vaikka
olisikin valvonut, voi sitä vikaa silti olla - jos ei ole jotakin asiaa huomannut tai ymmärtänyt.)
Kun yleisesti valitaan riskialttiita rakenneratkaisuja, niin takuuvarmaa on, että riskit myös usein toteutuvat.