Ainoa arvostamani demari, eläkkeelle lähtevä Raimo Sailas laukoo Hesarissa (http://www.hs.fi/politiikka/Sailas+Yleisille+palkankorotuksille+ei+ole+l%C3%A4hivuosina+tilaa/a1305620863120) täyslaidallisen:
QuoteValtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas sanoo, että lähivuosina ei ole tilaa yleisille palkankorotuksille. Sailaksen mukaan edessä on pitkä ja hankala prosessi eli Suomen menetetyn kilpailukyvyn palauttaminen.
...
"Meidän on pakko saada työvoimakustannukset hyvin, hyvin matalalle uralle usean vuoden ajaksi", ensi vuoden alkupuolella eläkkeelle lähtevä Sailas sanoi.
"Kun raamia tehtiin, ehdotin, että mitäs jos mentäisiin kaksi vuotta nollalinjalla", Sailas sanoi palkankorotustasoa tarkoittaen. "Nyt en häpeile sitä ehdotusta."
Sailas toisti sen, mitä sanoi viikko sitten HS:n haastattelussa: hallitusohjelmalta on pudonnut pohja. "Myös viime syksyn työmarkkinaratkaisun taloudellinen pohja on pudonnut", Sailas lisäsi.
...
Sailaksen mukaan asioista keskustelu on vaikeaa, sillä kansalaiset kestävät juuri ja juuri kuulla puhuttavan säästöistä. Jos puhuu leikkauksista ja leikkauslistoista, saa kaikki kimppuunsa, Sailas valitteli.
Sailas esitteli EK:n toimitusjohtajavaltaiselle yleisölle madonluvun toisensa jälkeen. Hänen näkemyksensä mukaan myös yksityinen kulutus voi kääntyä laskuun, vaikka VM:n ennuste povaakin pientä kasvua. Se olisi myrkkyä työllisyydelle.
Myös vienti on jämähtänyt tasolle, joka Sailaksen mukaan on "sietämättömän matala".
Samaan aikaan SAK:n Lyly haluaa lisää palkankorotuksia ja raamisopimuksia (http://www.hs.fi/politiikka/SAKn+Lyly+Ty%C3%B6markkinoilla+ei+liikahda+mik%C3%A4%C3%A4n+ilman+sopua+koulutuskiistassa/a1305620874564):
Quote... Lyly ehdotti torstaina, että syksyllä 2011 sovittua raamisopimusta ja sen pohjalta tehtyjä työehtosopimuksia jatkettaisiin työllisyyssopimuksella.
...
Lyly uskoo, että tälläkin kertaa sopu löytyy, oli sopimusmuoto mikä tahansa, mutta kiista kolmen päivän koulutusoikeudesta pitää saada ensi sovittua.
EK:n hallitus kaatoi yllättäen raamin yhteydessä jo sovitun sopimuksen työntekijän kolmen päivän koulutusoikeudesta syyskuussa.
"Työnantaja sanoo, ettei tämä malli käy. Mikä sitten käy? Tämä kolmen päivän kiista hiertää niin paljon, että mikään sopimuskierros ei lähde liikkeelle ennen kuin tämä ratkaistaan", Lyly sanoi Helsingin Sanomille Kiljavalla.
...
Eli suomeksi sanottuna homma kusee. Liitot ovat neuvotelleet liian suuria palkankorotuksia ja valtion budjetointi on epäonnistunut. Näyttää siltä, että Suomen talous on pian vapaassa pudotuksessa.
Liitoilla on realismi hukassa kun näinä aikoina pitäisi lukita työnantajat kalliisiin sopimuksiin ja vielä tinkiä lisää
vapaapäiviä koulutuspäiviä.
SAK:n erkaantumista todellisuudesta kuvaa hyvin tämä vaatimus kolmesta koulutuspäivästä jokaiselle työntekijälle.
Eihän siinä ole järjen hiventäkään. Oikeasti on olemassa ammatteja ja virkoja joissa oikeasti tarvitaan koulutusta työn suorittamiseksi. Mutta kun on myös oikeasti olemassa ammatteja ja virkoja joissa ei tarvita vuodessa minkäänlaista täydennyskoulutusta. Ainakaan joka vuosi.
SAK ampuu tässä asiassa kärpästä haulikolla, eikä halua ymmärtää sitä että vain työpaikalla tiedetään tarvitaanko ja kuinka paljon koulutusta kuhunkin työtehtävään. Tuntuu siltä että tämä koko juttu on aivan hihasta vedetty idea vain jotta olisi jotain neuvoteltavaa.
Jos SAK haluaisi oikeasti olla turvaamassa suomalaisen yhteiskunnan kokonaisetua, sen sijaan että vain haluaa pönkittää oma statustaan, niin nyt olisi korkea aika laatia sopimuksia joilla työpaikkojen pako ulkomaille saataisiin kuriin.
Nyt tarvittaisiin nopeasti järeitä leikkaustoimenpiteitä. Veroja ei ole varaa enää nostaa yhtään, vaan niitä pitäisi pikemminkin keventää hiukan. Nykyhallitus on kolmen punavihreän puolueen ansiosta - jotka muuten ovat hallituksessa perussuomalaisten "pyynnöstä" - täysin toimintakyvytön tekemään tarvittavia toimenpiteitä.
Veronkorotuksilla mennään.
Mitään merkittäviä leikkauksia ei tule.
Kommunistit eivät petä koskaan.
SAK:n Lyly haluaa tietysti saada katetta omalle palkalleen. Siksi julmisteli tänään telkkarissa. Noudatti vanhaa 60-luvun slogania: "olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia".
Tietävätkö muuten SAK:n jäsenet, paljonko Lyly saa palkkaa? Miksi tämä tieto on salainen?
Quote from: hkanime on 22.11.2012, 21:44:47
Quote from: Goman on 22.11.2012, 21:22:34
Eihän siinä ole järjen hiventäkään. Oikeasti on olemassa ammatteja ja virkoja joissa oikeasti tarvitaan koulutusta työn suorittamiseksi. Mutta kun on myös oikeasti olemassa ammatteja ja virkoja joissa ei tarvita vuodessa minkäänlaista täydennyskoulutusta. Ainakaan joka vuosi.
SAK ampuu tässä asiassa kärpästä haulikolla, eikä halua ymmärtää sitä että vain työpaikalla tiedetään tarvitaanko ja kuinka paljon koulutusta kuhunkin työtehtävään. Tuntuu siltä että tämä koko juttu on aivan hihasta vedetty idea vain jotta olisi jotain neuvoteltavaa.
1Lomaraha oli alunperin lomaltapaluuraha, joka maksettiin työntekijöille, loman jälkeen jos he palasivat töihin. Tämä oli siihen aidon työvoimapulan aikaan kun suomalaiset lähtivät Ruotsiin korkeimpien palkkojen perään. Myöhemmin tämä muutettiin vakinaiseksi lisäksi ilman ehtoja ja kaikille aloille. Nykyään se pitää useimmmilla aloilla maksaa jo ennen lomaa. Eli lomaltapaluurahasta tuli lopulta palkankorotus ja ryypyrahaa kesälomalle.
Meillä tulee 50% lomarahasta ennakkona ja 50% lomaltapaluuta seuraavassa palkassa. Kompensoi hieman sitä, että kun loma-ajan palkka maksetaan ennen lomalle jääntiä on siinä lomaltapaluun jälkeen normaalipituisella lomalla yksi palkkajakso, jolloin palkkaa ei tule ollenkaan koska on jo maksettu könttänä ennen lomalle jäämistä. Tosin nämähän ovat vain budjetointikysymyksiä, kannattaa laittaa siitä lomapalkasta vähän sivuun että selviää eikä ryypätä koko kasaa kerralla.
Se, että työnantaja tunnistaisi itse koulutustarpeen ja kouluttaisi porukkaa sen mukaisesti on kyllä vähän näitä "in an ideal world"- juttuja. Ei välttämättä toteudu mikäli yrityksen asiakkaat eivät arvosta tilaamansa palvelun tuottajien osaamista tarpeeksi pitkälle vaan vetelevät halvimman mukaan. Toki tämä haittaa kaikkia osapuolia, mutta etenkin työntekijää vieläpä jos tämä on työtehtävässä joka on osaamiseen suhteutettuna liian vaativa.
Se on tosin totta, että yleispätevä kolmen koulutuspäivän systeemi on vähän kärpäsen tykillä ampumista. Ideana sinällään ihan hyvä, mutta asia tulisi sumplia esimerkiksi joka alan työnantaja- ja työntekijäliittojen kesken eikä niin, että SAK tulee kertomaan norsunluutornistaan että nyt kolme päivää palkallista koulutusta jokaiselle työntekijälle.
Mikäli ei ole mitään järkevää koulutettavaa, esim. työn suorittamiseen käytettävät metodit ja laitteet ovat tälläkin kertaa säilyneet samoina, menee todennäköisesti siihen että työnantaja maksaa kolme palkallista kahvinjuontipäivää vuodessa tai joutuu keksimään jotain "keppijumppaa haravalla"- tyylistä työhyvinvointipaskaa nuo koulutuspäivät täyttääkseen. Pelkästään oman alani kontekstista tarkasteltuna olen tosin ihan tyytyväinen tuohon koulutustakuuseen kun nykyään on kaikennäköinen lisäkoulutus lievästi sanottuna kiven alla.
Quote from: Maastamuuttaja on 22.11.2012, 22:26:28
SAK:n Lyly haluaa tietysti saada katetta omalle palkalleen. Siksi julmisteli tänään telkkarissa. Noudatti vanhaa 60-luvun slogania: "olkaa realisteja, vaatikaa mahdottomia".
Tietävätkö muuten SAK:n jäsenet, paljonko Lyly saa palkkaa? Miksi tämä tieto on salainen?
En tiedä mutta tiedän että Sailas ja moni muu valtion suojatyöpaikassa oleva saa ainakin 5 kertaa tavalisen duunarin palkan. Silloin on helppo huudella että meillä ei ole varaa palkankorotuksiin kun itsellä ei ole puutetta rahasta.
Eikö tässä ollut juuri kyseessä julkisen sektorin palkat? Yksityinen maksakoon niin paljon kuin sielu sietää, mutta se, että siellä työskentelevän täytyy maksaa julkisen sektorin suojatyöpaikkojen yhtä suuret palkatkin on aivan älytöntä.
Quote from: op on 22.11.2012, 23:46:27
Eikö tässä ollut juuri kyseessä julkisen sektorin palkat? Yksityinen maksakoon niin paljon kuin sielu sietää, mutta se, että siellä työskentelevän täytyy maksaa julkisen sektorin suojatyöpaikkojen yhtä suuret palkatkin on aivan älytöntä.
Miten niin "yhtä suuret"?
Julkisen sektorin palkat ovat huomattavasti heidän elättäjiensä palkkoja korkeampia.
http://yle.fi/uutiset/kl_valtiolla_tienaa_paremmin_kuin_yksityisella_sektorilla/6194787
Itse aion vaatia vuoden alusta 30% palkankorotuksen.
Eipä se tähän liity juurikaan niin juu.
Mikäs siinä, asumisen kustannukset vaan alas, niin ei tarvita niin paljon palkkaa vuokriin ja asunnonostoon.
Quote from: detonator on 22.11.2012, 23:49:03
Quote from: op on 22.11.2012, 23:46:27
Eikö tässä ollut juuri kyseessä julkisen sektorin palkat? Yksityinen maksakoon niin paljon kuin sielu sietää, mutta se, että siellä työskentelevän täytyy maksaa julkisen sektorin suojatyöpaikkojen yhtä suuret palkatkin on aivan älytöntä.
Miten niin "yhtä suuret"?
Julkisen sektorin palkat ovat huomattavasti heidän elättäjiensä palkkoja korkeampia.
http://yle.fi/uutiset/kl_valtiolla_tienaa_paremmin_kuin_yksityisella_sektorilla/6194787
QuoteYksityisellä sektorilla työskentelevien mediaanipalkka oli 2842 euroa, valtiolla työskentelevillä 3214 euroa ja kuntasektorilla 2562 euroa.
http://www.verokone.com/verotiedot-2011-julkaistu/
En ole katkera, mutta kuitenkin... Taistelulentäjäkaverini pääsi eläkkeelle 42v. Rajavartijakaveri 52v. Ammatinvalintakysymys, tosin, en olisi kumpaankaan ammattiin ollut soveltuva. Mutta kyllä nää kompensoi aika kivasti valtion kapeeta vanikkaa! ;)
Quote from: Maatiaisjuntitar on 23.11.2012, 11:48:31
Quote from: detonator on 22.11.2012, 23:49:03
Quote from: op on 22.11.2012, 23:46:27
Eikö tässä ollut juuri kyseessä julkisen sektorin palkat? Yksityinen maksakoon niin paljon kuin sielu sietää, mutta se, että siellä työskentelevän täytyy maksaa julkisen sektorin suojatyöpaikkojen yhtä suuret palkatkin on aivan älytöntä.
Miten niin "yhtä suuret"?
Julkisen sektorin palkat ovat huomattavasti heidän elättäjiensä palkkoja korkeampia.
http://yle.fi/uutiset/kl_valtiolla_tienaa_paremmin_kuin_yksityisella_sektorilla/6194787
QuoteYksityisellä sektorilla työskentelevien mediaanipalkka oli 2842 euroa, valtiolla työskentelevillä 3214 euroa ja kuntasektorilla 2562 euroa.
http://www.verokone.com/verotiedot-2011-julkaistu/
valtiolla ja kunnalla työskentelee paljon enemmän korkeasti koulutettuja, ainakin nyt, kun siivouspalveluja on pyritty ulkoistamaan mahdollsimman paljon, joten se selittää palkkaeroa.
Mutta silti, miksi johonkin KELAn papereita pyörittämään tarvitaan suurinpiirtein sosionomin tutkintoa, kun samat paperit pystyy käsittelemään (halvemmalla palkalla) merkonomi-pohjalta? Mihin siinä tarvitaan edes lukion käymistä?
Nämä ovat asioita, joita kannattaa tutkia, että miksi valtion virkamieheksi pitää ylikouluttautua?
mites muuten työantajapuoli? jos liitot suostuvat nollalinjaan, niin suostuuko työnantaja olemaan irtisanomatta väkeä?
vai onko kyseessä "eri asia" :roll:
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 14:15:41
Kelan asiakastiskillä ei todellakaan istu mitään sosionomeja.
Jaa. Minkähänlaisen koulutuksen luulet asiakastiskillä istuvien omaavan? Kyllä siellä valtaosa on sosionomeja ja maistereita.
Quote from: desperaato on 23.11.2012, 14:39:28
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 14:15:41
Kelan asiakastiskillä ei todellakaan istu mitään sosionomeja.
Jaa. Minkähänlaisen koulutuksen luulet asiakastiskillä istuvien omaavan? Kyllä siellä valtaosa on sosionomeja ja maistereita.
Tänään kysyin tädin ammattinimikettä ja se oli kylläkin asiakasavustaja. Kuulemma paikan vakituisen työntekijän titteli oli sitten asiakasneuvoja. Tämä kysymäni oli määräaikaisena.
Quote from: Pikkuvaimo on 23.11.2012, 14:41:05
Quote from: desperaato on 23.11.2012, 14:39:28
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 14:15:41
Kelan asiakastiskillä ei todellakaan istu mitään sosionomeja.
Jaa. Minkähänlaisen koulutuksen luulet asiakastiskillä istuvien omaavan? Kyllä siellä valtaosa on sosionomeja ja maistereita.
Tänään kysyin tädin ammattinimikettä ja se oli kylläkin asiakasavustaja. Kuulemma paikan vakituisen työntekijän titteli oli sitten asiakasneuvoja. Tämä kysymäni oli määräaikaisena.
Joo. Ammattinimike ei kuitenkaan kerro koulutuksesta.
Quote from: desperaato on 23.11.2012, 15:01:44
Quote from: Pikkuvaimo on 23.11.2012, 14:41:05
Quote from: desperaato on 23.11.2012, 14:39:28
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 14:15:41
Kelan asiakastiskillä ei todellakaan istu mitään sosionomeja.
Jaa. Minkähänlaisen koulutuksen luulet asiakastiskillä istuvien omaavan? Kyllä siellä valtaosa on sosionomeja ja maistereita.
Tänään kysyin tädin ammattinimikettä ja se oli kylläkin asiakasavustaja. Kuulemma paikan vakituisen työntekijän titteli oli sitten asiakasneuvoja. Tämä kysymäni oli määräaikaisena.
Joo. Ammattinimike ei kuitenkaan kerro koulutuksesta.
Nimenomaan ei ollut sosionomi kuitenkaan, kysyin sitä. Voivathan kaikki muut puljun työntekijät tietysti ollakin.
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 15:04:21
Quote from: desperaato on 23.11.2012, 14:39:28
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 14:15:41
Kelan asiakastiskillä ei todellakaan istu mitään sosionomeja.
Jaa. Minkähänlaisen koulutuksen luulet asiakastiskillä istuvien omaavan? Kyllä siellä valtaosa on sosionomeja ja maistereita.
Niin, mutta onko maisterin paperit vaatimus. Siitähän on kyse.
Tuossa muutama Kelan viran hakemus: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/220808122938AK
Koulutusvaatimus ei ole kovin kummoinen tiskivirkailijoille. Lähinnä edellytetään, että on käynyt jotain muuta kun pelkän lukion.
Kyllä kyllä. Viralliset vaatimukset on toista kuin käytäntö. Tiskipalveluhommat on firman alinta kastia ja niistä on tarkoitus urakehittyä kunhan on oppinut talon tavoille. Sama pätee ELY keskuksiin ja varmaan kautta koko linjan julkisiin palveluihin.
Quote from: Maatiaisjuntitar on 23.11.2012, 11:48:31
Quote from: detonator on 22.11.2012, 23:49:03
Quote from: op on 22.11.2012, 23:46:27
Eikö tässä ollut juuri kyseessä julkisen sektorin palkat? Yksityinen maksakoon niin paljon kuin sielu sietää, mutta se, että siellä työskentelevän täytyy maksaa julkisen sektorin suojatyöpaikkojen yhtä suuret palkatkin on aivan älytöntä.
Miten niin "yhtä suuret"?
Julkisen sektorin palkat ovat huomattavasti heidän elättäjiensä palkkoja korkeampia.
http://yle.fi/uutiset/kl_valtiolla_tienaa_paremmin_kuin_yksityisella_sektorilla/6194787
QuoteYksityisellä sektorilla työskentelevien mediaanipalkka oli 2842 euroa, valtiolla työskentelevillä 3214 euroa ja kuntasektorilla 2562 euroa.
http://www.verokone.com/verotiedot-2011-julkaistu/
(http://api.ning.com/files/8gQgeIfpE2xlgBZ20IgJ3seYFUmOlBbe3zX4ze8pIxtdvdwFognIS7y40jTZgwrM7xFUgqf3M5G6q9zQW-JVzmN-XmSTPqCj/palkkakehitysfindikaattori.PNG)
Missä vtussa viipyilee vaihtoehto "palkat ylös ja kaikki sosiaaliset maksut kunkin itsensä hoidettaviksi"?
Quote from: EL SID on 23.11.2012, 12:40:36
mites muuten työantajapuoli? jos liitot suostuvat nollalinjaan, niin suostuuko työnantaja olemaan irtisanomatta väkeä?
vai onko kyseessä "eri asia" :roll:
Mun mielestä olisi oikein hyvä alkaa luomaan tälläisiä laajempia yhteiskuntasopimuksia, missä liitot antaisivat palkkojensa laskea, jolloin taas työnantajapuoli sitoutuisi nostamaan työntekijöiden määrää.
Samanaikaisesti julkiselta sektorilta pitäisi poistaa suuria määriä AKAVAlaisia kallispalkkaisia loisia, ja suunnata näin säästyneet rahat työnantajien menoerien (vaikka se loputtomini jauhettu energiavero) ja palkansaajien verojen alennuksiin. Näin kun tehdään, niin yksityinen sektori voisi työllistää julkiselta valuvia turhakkeita. Lisäksi vaikka palkkoja alennettaisiin kilpailukykyisemmiksi, niin veroalennuksien myötä rahalla saisi enemmän.
Samanaikaisesti vielä sosiaalimenoja tulisi virtaviivaistaa perustulomaisemmiksi niin että työttömien ja pätkätyöläisten olisi helpompi tehdä satunnaistöitä menettämättä tukiaan, ja että asumistuki olisi osittain samassa klimpissä niin että ihmisille tulisi kannustin muuttaa tyhjentyviin pitäjiin halpoihin asuntoihin pois pk-seudun ylikalliiista hintatasosta. Ja koska tällä tavoin vaikkapa maaseudulle saisi paljon viljelijöiden tarvitsemaan satunnaistöihin työvoimaa, voisi samantien maataloustukiakin karsia kaiken edellämainitun rahoittamiseksi.
Kukaan tuskin on eri mieltä, että tälläisiä reseptejä tulisi harkita jotta Suomi selviäisi. Mutta kaikki osapuolet korporativistisessa etujärjestöjen kilpailujärjestelmässä haluavat toki karsia kaikkien muiden etuuksia mutta eivät missään olosuhteissa omaansa. Siksi joko tälläiset uudistukset vedetään kerralla läpi (kuten vaikkapa talousmahti Saksan voiman perusta luotiin) tai sitten mitään ei tapahdu ja Suomi onkin sitten konkurssissa.
Quote from: Leso on 23.11.2012, 15:41:57
Missä vtussa viipyilee vaihtoehto "palkat ylös ja kaikki sosiaaliset maksut kunkin itsensä hoidettaviksi"?
Unohdin mainita, että ammattijärjestöt huitsvitz samantien.
Työntekijäkohtainen sopimuspolitiikka.
Quote from: Leso on 23.11.2012, 15:57:44
Quote from: Leso on 23.11.2012, 15:41:57
Missä vtussa viipyilee vaihtoehto "palkat ylös ja kaikki sosiaaliset maksut kunkin itsensä hoidettaviksi"?
Unohdin mainita, että ammattijärjestöt huitsvitz samantien.
Työntekijäkohtainen sopimuspolitiikka.
Jooei. Neuvotteluasema tuossa on liian epätasainen.
Quote from: Embo on 23.11.2012, 16:02:55
Quote from: Leso on 23.11.2012, 15:57:44
Quote from: Leso on 23.11.2012, 15:41:57
Missä vtussa viipyilee vaihtoehto "palkat ylös ja kaikki sosiaaliset maksut kunkin itsensä hoidettaviksi"?
Unohdin mainita, että ammattijärjestöt huitsvitz samantien.
Työntekijäkohtainen sopimuspolitiikka.
Jooei. Neuvotteluasema tuossa on liian epätasainen.
Miten niin? Perustele.
En minä maksa työntekijöilleni menetetystä vapaa-ajasta vaan ajasta, jonka he käyttävät yritykseni hyödyksi.
Quote from: Leso on 23.11.2012, 16:18:35
En minä maksa työntekijöilleni menetetystä vapaa-ajasta vaan ajasta, jonka he käyttävät yritykseni hyödyksi.
Minun mielestäni ajasta ei pidä maksaa lainkaan. Pitää maksaa suoritteesta.
Suomen talous- ja työelämä on viturallaan pitkälti siksi, että on totuttu ajatukseen, jonka mukaan palkanmaksun perusteena ja ylipäänsä työnteon punaisena lankana ovat työnantajan tiloissa vietetyt tunnit. "Työpaikkakyttääjät" sitten vahtivat, ettei kahvi- tai ruokatauko veny pidemmäksi kuin mitä liitot ovat keskenään sopineet...
Silloin, kun minulla oli työntekijöitä, maksoin heille heidän aikaansaannostensa eli työn tulosten mukaan. Asiakkaat maksoivat minun yritykselleni samalla periaatteella. Ei ketään kiinnostanut, montako tuntia johonkin hommaan oli mennyt ja minä viikonpäivänä ja kellonaikana se oli tehty, kunhan sovittu suorite oli valmiina sovittuun aikaan mennessä.
Lauri Lylyn esiintulo vaatimuksineen kuulosti siltä, että äänessä pitää olla ettei kukaan unohtaisi SAK:n olemassaoloa. Kolme koulutuspäivää ei mitenkää ole perusteltua jos sille ei ole tarvetta. Tulee mieleen työturvallisuuskorttikoulutus jossa Yhden päivän aikana käydyt asiat olisi selvitetty vartin infolla. Koulutuksen taso oli niin kevyttä ettei se mitenkään voinut rasittaa aivoja, mutta osallistua piti silti. Työturvallisuustietämystäni se ei kasvattanut pätkääkään.
Itse palkankorotuksiin. Itselläni liksa nousi n. 2%. Käytännössä tuo ei tunnu yhtään missään, joten puolestani saisi työnantaja pitää sen itsellään. Sen sijaan suurimman menoerän elämisestäni tekee sikamainen verotus ja uudistukset suorine kustannuksineen. Esim ajokorttihintaan tulee satojen eurojen korotus vain sen takia että joistakin on kiva tehdä tällaisia eu-juttuja. Tällaiset asiat laskevat tavallisen ihmisen ostovoimaa, ei niihin pienillä palkkaheilureilla ole paskankaan väliä. SAK:n tehtäväksi on jäänyt hyökätä edunvalvonnassa ainoastaan suuren saatanan eli työnantajan kimppuun ja päästänyt Valden kaikessa vähemmällä. SAK:sta on tullut vain räksyttävä valtion sylipuudeli, jonka tehtävä on ajat sitten jo umpeutunut.
Jospa Sailas tulisi järkiinsä ja alkaisi puhua maahamme kuulumattomasta joutoväestä jota koksosvihervasemmistolaiset kilvan maahamme rahtaavat.
Sitä ododellessani: http://www.youtube.com/watch?v=Td49hVibIK0
Hyvä jäsen Topi Junkkari,
tuonlaista palkkamista kutsutaan urakoinniksi. Siitä maksetaan kerta klöntti nimellä urakkapalkka. Urakkapalkkalaisilla on perinteisenä tapana tehdä työ helkkarin paljon nopeammin ja paremmin kuin kuukautispalkkalaisilla, joilla on aikaa notkua keskenään juoruilemassa.
Mulle on ihan se ja sama, jos kahdeksan tunnin työ tulee hoidettua aplodien arvoisesti viidessä tunnissa tupakkataukoineen.
Raimo Sailas on oikeassa siinä mielessä että julkishallinnon puolella on varaa kiristää työaikojen ja muiden erikosietuuksien osalta mitä yksityisellä puolella ei ole. Valtionhallinnon työehtosopimuksiin tarvittaisiin joustavuutta. Ne kun on ovat Bobrikovin aikaisia.
^ Prosenttilaskun alkeet on hyvä opetella ensin. 5,5 prosentin vuotuinen kasvu ei tarkoita 55 prosentin kasvua kymmenessä vuodessa.
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 14:11:35
Se on sitten työnantajan häpeä jos ei ymmärrä kouluttaa henkilökuntaansa. Sellainen näkyy työn laadussa ja tuottavuudessa ja työnatntaja on varmaan valmis maksamaan siitä koituvan lisähinnan. Ei työntekijäiden kannata siitä ottaa stressiä.
Minä otan työntekijänä siitä stressiä mikäli esim. koulutuksen ja työn vaativuuden välinen epäsuhta aiheuttaa vaikkapa työsuojeluriskin. Toki voin itse lain mukaan kieltäytyä selkeästi liian riskialttiista työtehtävästä tai vaatia riskin ottamista huomioon tavalla tai toisella, mutta kun työkavereita ei voi oikein valita ja kaikki eivät tajua kieltäytyä liian vaativasta työsuoritteesta tai edes tiedosta sen vaatimuustasoa.
Tässä tosin kuuluu vastuu myös työntekijän harteille mikäli nyökkäillään päätä ja kerrotaan osaavansa vaikka tosiasiassa ei osata ja mennään kusemaan sekä firman onnistumista että muiden töitä. Työnantajan kuuluu sijoittaa työntekijänsä näiden osaamista vastaaviin hommiin mahdollisuuksien mukaan mutta toisaalta työntekijällä on velvollisuus sekä työnantajaa että muuta työyhteisöä kohtaan olla töpeksimättä.
Quote
Joka tapauksessa ymmärrys koulutustarteesta ei voi olla liittotasolla. En ymmärrä miten SAK voi arvioida mikä koulutustarve esim. työpaikallani olisi.
Tällainen koulutusasia on niin kiinteästi kiinni firman operatiivisessa johtamisessa ja osaamishallinassa etten ymmärrä lainkaan miksi tällaisesta pitää sopia liittotasolla. Millä eväin liitot voivat puuttua yrityksen osaamisatason määrittelyyn?
Minusta tämä 3 päivän koulutusvaatimus on niin absurdi, että siinä on pakko olla joku tausta-ajatus. Eli näistä päivistä tehdään ajan myötä palkalliset vapaapäivät seuraavalla neuvotteluketjulla:
Joo, ajatuksena koulutuksen lisääminen on sinällään hyvä mutta yleisluontoinen "kolme päivää vuodessa könttänä" ei vaikuta kovin kestävältä ratkaisulta. Käytännössä vaikka raamit onkin sovittu niin tuota koulutustakuuta tullaan sorvaamaan aivan helvetin pitkään eri alojen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen keskuudessa näiden tarpeiden mukaiseksi.
Järkevämpää olisi mielestäni ollut hoitaa tämä alakohtaisesti nimenomaan siksi, että koulutustarpeet voivat vaihdella radikaalisti jopa samassa yrityksessä samalla ammattinimikkeellä hommia tekevien kavereiden välillä.
Pahimmassa tapauksessa nykyisestä könttätakuusta seuraa se, että työnantajapuoli joutuu väkisin keksimään täytettä näille koulutuspäiville jolloin haaskataan työnantajan rahaa ja kaikkien aikaa.
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 17:41:20
Quote from: Topi Junkkari on 23.11.2012, 17:34:55
^ Prosenttilaskun alkeet on hyvä opetella ensin. 5,5 prosentin vuotuinen kasvu ei tarkoita 55 prosentin kasvua kymmenessä vuodessa.
Ja tarkkasilmäisenä tietenkin huomasit, että puhuin vuodesta 2000 referenssinä?!
Ei sillä ole merkitystä. Jos palkat ovat nousseet kymmenessä vuodessa 55 %, niin siitä ei seuraa, että ne olisivat keskimäärin vuodessa kasvaneet 5,5 %. Noin sinä kuitenkin esitit. Se on siis väärin, kuten Topi huomautti. 5,5 %:n vuosikasvulla 10 vuodessa tulisi n. 71 % kasvua. 4,5 % vuodessa taitaa olla lähempänä haluttua.
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 20:33:53
Älä nyt viitti selittää. Minä en laskenut prosenttia prosentin päälle vaan keskiarvostin koko prosentuaalisen nousun 10 vuodelle referenssinä vuosi 2000.
Ja teit sen väärin; seikka, josta jo kaksi ihmistä on sinulle huomauttanut.
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 21:38:45
No sinulla on näköjään vähän joka ketjussa ymmärtämisongelmia.
Sinua minä en todellakaan ymmärrä. Toisaalta minä en ollut se, joka laski väärin. 1+1= ;D
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 20:41:31
Quote from: Sunt Lacrimae on 23.11.2012, 18:53:44
Järkevämpää olisi mielestäni ollut hoitaa tämä alakohtaisesti nimenomaan siksi, että koulutustarpeet voivat vaihdella radikaalisti jopa samassa yrityksessä samalla ammattinimikkeellä hommia tekevien kavereiden välillä.
Työnantajan keskeisimpiin tehtäviin kuuluu ylläpäitää henkilöstönsä osaaminen. Se on yhtä olennaista kun asianmukaisten työkalujen hankkiminen.
No sehän siinä, mutta kun eivät kaikki hoida. Olen itse kuluttanut pätkittäin työvuosien aikana kolminumeroisen summan rahaa työvälineiden- ja vaatetuksen (esim. jalkineet) hankkimiseen pelkästään siksi, että firma ei tarjoa ollenkaan tai sitten firman tarjoama tavara on käytettävyydeltään mitä on koska joko ei ole uusittu jotakin artikkelia vuosikausiin tai on hankittu halvimmalta mahdolliselta toimittajalta.
Sama pätee useisiin kymmeniin tuntemiini kollegoihin vieläpä kun niihin harvoihin työnantajiin jossa kaikki mahdollinen tulee firman piikkiin on juuri tuosta syystä hirveä tunku aina kun on vapaita paikkoja sekä pieni vaihtuvuus noin yleisesti. Firman puolesta ei yleensä tule koulutusta kuin lakisääteinen päivä vuodessa ja sekin oli tänä vuonna organisoitu aivan päin helvettiä. Ala, jolla toimin, tarvitsisi noin yleisesti ison potkun perseelle mitä tulee sekä työnantajan tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin että työ- ja suojeluvälineisiin.
Ja kyllä, tämä ei päde kaikkiin aloihin Suomessa eikä edes kaikkiin "duunarialoihin" mistä päästään juuri tuohon, että kohdennettu ratkaisu eri alojen työntekijöiden ja työnantajien välillä olisi ollut huomattavasti parempi toteutustapa kuin tämä SAK-vetoinen kolmen päivän könttäratkaisu. Meikäläisellä ei ole harmaintakaan aavistusta esimerkiksi siitä, missä muodossa ja missä pituudessa työnantajan tarjoama koulutus toimii akateemisilla ja vastaavilla aloilla, mutta jos lähestytään em. "duunarialojen" kautta asiaa niin mielestäni työnantajalla on selkeä velvoite edistää työturvallisuutta esimerkiksi tarjoamalla ensiapu- ja työturvallisuusvalmiuksia antavaa koulutusta työntekijöille. Siis esim. rakennus- ja teollisuusaloilla ja suojelualoilla. En koe itseäni päteväksi arvioimaan yleisluontoisesti eri alojen koulutustarpeita joten jätän ottamatta kantaa koulutustarpeiden merkityksellisyydestä muissa ammateissa.
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 22:34:54
Mikä tässä on väärin laskettu?
Quote
Ts. palkka nousi keskimäärin 5,5% vuodessa, vuoden 2000 alkupalkasta laskettuna.
Palkka nousi keskimäärin n. 4,5 % vuodessa vuodesta 2000. Eikö vieläkään valkene? 1800 * (1,045)^10 = n. 2800.
Quote from: hkanime on 23.11.2012, 23:22:15
Johan minä sanoin etten laskenut korotusta korotuksen päälle kuten sinä teet nyt.
Lopeta sitten raiskaamasta suomen kieltä. Nyt sinä vain intät, että palkka nousi keskimäärin 5,5 % vuodessa, mikä on
yksikäsitteisesti väärin.
Quote
Luulisi tyhmemmänkin jo ymmärtävän monen sanomisen jälkeen.
Tyhmähän minä olen, mutta ongelmana ei ole missään vaiheessa ollut minun ymmärrykseni, vaan sinun, joka et lakkaa toistelemasta väärää johtopäätöstäsi. Topi huomautti sinulle, mutta huomautuksesta kiittämisen sijaan aloit kiistää tehneesi mitään virhettä.
Quote
Hankkisit sinäkin jo itsellesi elämän.
Sanoo hän, joka inttää ja selittää sen sijaan, että myöntäisi tehneensä virheen ja lopettaisi siten tämän ennen kuin se ehti alkaakaan. Nokian Pureview, jonka ideaa et tajunnut, all over again. :)
Menee ootee vaan antaa mennä.
NYT JÄTKÄT.
Ketä vtu kiinnostaa teidän prosenttikisailunne. Kerron: ei ketään.
Miksi ihmeessä kaksi älykästä tyyppiä hassaa aikaansa toistensa "nokitteluun", kun vtu maailmassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana?
Pitääkö tällaiseen stanan jumankauta aina puuttua?!
Te vtu noilla puheillanne mitään muuta saavuta kuin myötähäpeää.
Sen kusta pidätte minua pellenä, mutta älkää vtu tehkö sellaisia itsistänne.
Minä en jaksanut lukea, enkä ymmärtänyt koko prosenttikinastelua. :roll:
Käsitin vain, että haluttiin sanoa, että kunta-alan naistyöntekijöillä on aivan liian isot palkat...
Quote from: ElenaDaylights on 23.11.2012, 16:31:10
Lauri Lylyn esiintulo vaatimuksineen kuulosti siltä, että äänessä pitää olla ettei kukaan unohtaisi SAK:n olemassaoloa. Kolme koulutuspäivää ei mitenkää ole perusteltua jos sille ei ole tarvetta. Tulee mieleen työturvallisuuskorttikoulutus jossa Yhden päivän aikana käydyt asiat olisi selvitetty vartin infolla. Koulutuksen taso oli niin kevyttä ettei se mitenkään voinut rasittaa aivoja, mutta osallistua piti silti. Työturvallisuustietämystäni se ei kasvattanut pätkääkään.
Itse palkankorotuksiin. Itselläni liksa nousi n. 2%. Käytännössä tuo ei tunnu yhtään missään, joten puolestani saisi työnantaja pitää sen itsellään. Sen sijaan suurimman menoerän elämisestäni tekee sikamainen verotus ja uudistukset suorine kustannuksineen. Esim ajokorttihintaan tulee satojen eurojen korotus vain sen takia että joistakin on kiva tehdä tällaisia eu-juttuja. Tällaiset asiat laskevat tavallisen ihmisen ostovoimaa, ei niihin pienillä palkkaheilureilla ole paskankaan väliä. SAK:n tehtäväksi on jäänyt hyökätä edunvalvonnassa ainoastaan suuren saatanan eli työnantajan kimppuun ja päästänyt Valden kaikessa vähemmällä. SAK:sta on tullut vain räksyttävä valtion sylipuudeli, jonka tehtävä on ajat sitten jo umpeutunut.
käyt siis vielä ajokorttia?
Quote from: Maatiaisjuntitar on 26.11.2012, 11:48:38
Minä en jaksanut lukea, enkä ymmärtänyt koko prosenttikinastelua. :roll:
Käsitin vain, että haluttiin sanoa, että kunta-alan naistyöntekijöillä on aivan liian isot palkat...
Besserwisserit kun alkavat vääntämään niin minulla hiiren rulla ylikuumenee. Noita tanssipareja valitettavasti löytyy melkein joka foorumilta.
Koulutuksesta sen verran että yleinen kolme päivää tms on järjetön vaatimus koska toisissa hommissa koulutusta tarvitaan ja toisissa ei. Ja sama vielä henkilötasolla. Omassa hommassa järjetelmäasiantuntijana olen tänä vuonna ollut ollut koulutuksissa pari päivää, jotkut kollegat pari viikkoa. Ensi vuonna luultavasti toisinpäin. Omalla alalla tosin työnantajat taitavat tiedostaa tarpeen.
Leson ja Topin kanssa olen samaa mieltä että monissa hommissa tuntien kyttääminen on aivan väärä lähtökohta, painopisteen pitäisi olla tehdyssä työssä.
Quote from: Sour-One on 26.11.2012, 20:29:39
Quote from: ElenaDaylights on 23.11.2012, 16:31:10
Lauri Lylyn esiintulo vaatimuksineen kuulosti siltä, että äänessä pitää olla ettei kukaan unohtaisi SAK:n olemassaoloa. Kolme koulutuspäivää ei mitenkää ole perusteltua jos sille ei ole tarvetta. Tulee mieleen työturvallisuuskorttikoulutus jossa Yhden päivän aikana käydyt asiat olisi selvitetty vartin infolla. Koulutuksen taso oli niin kevyttä ettei se mitenkään voinut rasittaa aivoja, mutta osallistua piti silti. Työturvallisuustietämystäni se ei kasvattanut pätkääkään.
Itse palkankorotuksiin. Itselläni liksa nousi n. 2%. Käytännössä tuo ei tunnu yhtään missään, joten puolestani saisi työnantaja pitää sen itsellään. Sen sijaan suurimman menoerän elämisestäni tekee sikamainen verotus ja uudistukset suorine kustannuksineen. Esim ajokorttihintaan tulee satojen eurojen korotus vain sen takia että joistakin on kiva tehdä tällaisia eu-juttuja. Tällaiset asiat laskevat tavallisen ihmisen ostovoimaa, ei niihin pienillä palkkaheilureilla ole paskankaan väliä. SAK:n tehtäväksi on jäänyt hyökätä edunvalvonnassa ainoastaan suuren saatanan eli työnantajan kimppuun ja päästänyt Valden kaikessa vähemmällä. SAK:sta on tullut vain räksyttävä valtion sylipuudeli, jonka tehtävä on ajat sitten jo umpeutunut.
käyt siis vielä ajokorttia?
Kortti löytyy itsellä ja pojalleni tuo ajokortti olisi siten ajankohtainen. Lähinnä toteaisin sen miten näitä uusia maksuja tulee ihan hihasta vedettynä, enkä jaksa uskoa perusteluihin niiden korotustarpeesta. Kun jokin uudistus on keksitty, se ei ole läheskään aina välttämätön, mutta se pitää tehdä, koska byrokratian usko sen tarpeellisuudesta on niin vahva.
Suomi lähtee sillä nousuun, kun pienten lasten äidit saadaan töihin. Kai se Jykke sen sano ensiks, mutta tänään kuulin sen tv:stä uudestaan.
Quote from: hkanime on 26.11.2012, 22:24:40
Quote from: Maatiaisjuntitar on 26.11.2012, 11:48:38
Minä en jaksanut lukea, enkä ymmärtänyt koko prosenttikinastelua. :roll:
Käsitin vain, että haluttiin sanoa, että kunta-alan naistyöntekijöillä on aivan liian isot palkat...
Se ei koskenut vain naistyöntekijöitä vaan itse asiassa kaikkia kuntatyöntekijöitä.
Pointti oli se, että kuntatyöntekijöiden palkat ovat nouseet paljon enemmän kun inflaatio (ja yksityisen sektorin palkat). Tämä on ongelma koska julkinen sektori rahoitetaan yksityisen sektorin rahoilla. Jos palkat räjähtävät käsiin, rahat loppuvat. Tai siis ne loppuivat jo.
En tiedä nouseeko nopeammin tai ei, mutta sen tiedän, että esimerkiksi teknisessä toimessa palkat ovat surkeita verrattuna vaativuustasoltaan samanlaisiin töihin yksityisellä puolella, vaikka pidemmät lomat hieman korjaavat tilannetta. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa kunnallistekniikan päällikön palkkaus.
Siis häh?
Julkisella puolella tienaavat parhaiten nimenomaan valtion virkamiehet. Eivät ns. "rividuunarit". Eikö se tuosta palkkakäyrästä tule melko selvästi esille?
Virastojen virkaloiset, joilla ei ole mitään muuta duunia, kuin toimia puoluekirjallisena broilerina... vrt. VALVIRA & Marja-Liisa Partanen tai tasa-arvovaltuutettu Eva Biaudet, ym.
Täältä voitte katsoa julkishallinnon valtavaa koneistoa, ja miettiä sen jälkeen, mistä niitä kallispalkkaisia byrokraatteja löytyy.
http://www.valtiokonttori.fi/kasikirja/Public/download.aspx?ID=84664&GUID=F74D76EE-9231-4001-A4FB-C253222F1B70
Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.
Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.
Quote from: Sunt Lacrimae on 27.11.2012, 12:56:01
Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.
Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.
Eikös talvikunnossapito hoidu urakoitsijan voimin Helsingissäkin?
Quote from: Sour-One on 27.11.2012, 16:13:12
Quote from: Sunt Lacrimae on 27.11.2012, 12:56:01
Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.
Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.
Eikös talvikunnossapito hoidu urakoitsijan voimin Helsingissäkin?
On tuota osin ulkoistettu, mutta mikäli oikein olen nykyisistä Stadin hommista lehdistä ja ex-duunikavereilta ymmärtänyt niin se ulkoistaminen on nimenomaan vain osittaista. Eniten tuossa rajoittaa saatavilla olevan raskaan kaluston (kiinteistötraktorit ja isommat aurakoneet, kuorma-autot, suola- ja hiekoituskuorkit, jne.) määrä, jotain viheraluehoitoa on sinällään helpompi ulkoistaa yksityiselle koska kalustoksi riittää jotain avolava-autoja jolla kulkee työkalut, kerättyjä roskasäkkejä ja parit siimaleikkurit tai työnnettävät ruohonleikkurit.
Quote from: Sunt Lacrimae on 27.11.2012, 17:02:21
Quote from: Sour-One on 27.11.2012, 16:13:12
Quote from: Sunt Lacrimae on 27.11.2012, 12:56:01
Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.
Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.
Eikös talvikunnossapito hoidu urakoitsijan voimin Helsingissäkin?
On tuota osin ulkoistettu, mutta mikäli oikein olen nykyisistä Stadin hommista lehdistä ja ex-duunikavereilta ymmärtänyt niin se ulkoistaminen on nimenomaan vain osittaista. Eniten tuossa rajoittaa saatavilla olevan raskaan kaluston (kiinteistötraktorit ja isommat aurakoneet, kuorma-autot, suola- ja hiekoituskuorkit, jne.) määrä, jotain viheraluehoitoa on sinällään helpompi ulkoistaa yksityiselle koska kalustoksi riittää jotain avolava-autoja jolla kulkee työkalut, kerättyjä roskasäkkejä ja parit siimaleikkurit tai työnnettävät ruohonleikkurit.
Onko siis suurin osa Helsingin normaalista katuverkosta hesan oman kunnossapidon varassa?
Quote from: Sour-One on 27.11.2012, 17:10:48
Quote from: Sunt Lacrimae on 27.11.2012, 17:02:21
Quote from: Sour-One on 27.11.2012, 16:13:12
Quote from: Sunt Lacrimae on 27.11.2012, 12:56:01
Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.
Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.
Eikös talvikunnossapito hoidu urakoitsijan voimin Helsingissäkin?
On tuota osin ulkoistettu, mutta mikäli oikein olen nykyisistä Stadin hommista lehdistä ja ex-duunikavereilta ymmärtänyt niin se ulkoistaminen on nimenomaan vain osittaista. Eniten tuossa rajoittaa saatavilla olevan raskaan kaluston (kiinteistötraktorit ja isommat aurakoneet, kuorma-autot, suola- ja hiekoituskuorkit, jne.) määrä, jotain viheraluehoitoa on sinällään helpompi ulkoistaa yksityiselle koska kalustoksi riittää jotain avolava-autoja jolla kulkee työkalut, kerättyjä roskasäkkejä ja parit siimaleikkurit tai työnnettävät ruohonleikkurit.
Onko siis suurin osa Helsingin normaalista katuverkosta hesan oman kunnossapidon varassa?
Radio Rockia siteeratakseni "juuri nyt en muista" mitä tulee prosenttiosuuksiin yms. kunnossapidosta, mutta mikäli aihe kiinnostaa niin voin kilauttaa ko. asioiden kanssa työkseen painiville tutuille ja kysäistä.
Minua kyllä kiinnostaisi kokeilla
Yksityinen-työnantaja-ei-maksa-palkkaa-ollenkaan-eikä-veroja-omasta-työstään-viikkoa.
Sinä aikana kunkin yksityisellä työntekijällä olisi oikeus kieltäytyä töistä (ei sitä palkka muutenkaan maksettaisi). Ja kaikki aikaansaaduksi työ olisi yksityiselle työnantajalle verotonta.
Perussuomalaisten Pentti Kettunen nostaisi minimieläkkeen tuhanteen euroon (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kettunen-nostaisi-minimielakkeen-tuhanteen-euroon/613861/)
Persujen taikaseinäsiipi taas vauhdissa. Toivottavasti tällaiset seniilit vanhat ukot ymmärtäisivät jo hiljalleen jäädä ulos eduskuntapolitiikasta.
^^
Ihan hyvä ehdotus. Se pitäisi vain toteuttaa samassa paketissa missä ansiosidonnaisista eläkkeistä luovuttaisiin kokonaan. Joku kiinteä summa tasa-arvoisesti kaikille, varakkaammissa hommissa olleet ovat omaneet mahdollisuuden tehdä omat säästöt itselleen. Näin valtio kokonaisuudessaan säästäisi rahaa.
Quote from: hattiwatti on 30.11.2012, 12:56:52
Ihan hyvä ehdotus. Se pitäisi vain toteuttaa samassa paketissa missä ansiosidonnaisista eläkkeistä luovuttaisiin kokonaan. Joku kiinteä summa tasa-arvoisesti kaikille, varakkaammissa hommissa olleet ovat omaneet mahdollisuuden tehdä omat säästöt itselleen. Näin valtio kokonaisuudessaan säästäisi rahaa.
No just. Ihmiset ovat maksaneet sen eläkkeen palkastaan. Olisipa tosi kiva
maksaa hitosti enemmän
eläkettä, mutta silti saada vain sama summa kuin joku, joka maksoi paljon vähemmän.
Quote from: elven archer on 30.11.2012, 22:27:52
No just. Ihmiset ovat maksaneet sen eläkkeen palkastaan.
Väärin. Kun eläkejärjestelmä pykättiin pystyyn maksoivat työntekijät eläkemaksuina noin 5% palkastaan. Sillä ei pitkälle pötkitä.
On muuten ehkä yleisin vasta-argumentti mutta valitettavan väärä.
Quote from: Alkuasukas on 30.11.2012, 23:28:43
Väärin. Kun eläkejärjestelmä pykättiin pystyyn maksoivat työntekijät eläkemaksuina noin 5% palkastaan. Sillä ei pitkälle pötkitä.
On muuten ehkä yleisin vasta-argumentti mutta valitettavan väärä.
Kyllä sillä sen verran pötkitään, että jos tienaa tuplaten, niin maksaa tuplaten, joten olisi kovin väärin maksettuaan tuplaten saada sama eläke kuin puolet vähemmän maksanut. Eikö vain?
Quote from: hkanime on 22.11.2012, 21:44:47
Quote from: Goman on 22.11.2012, 21:22:34
Eihän siinä ole järjen hiventäkään. Oikeasti on olemassa ammatteja ja virkoja joissa oikeasti tarvitaan koulutusta työn suorittamiseksi. Mutta kun on myös oikeasti olemassa ammatteja ja virkoja joissa ei tarvita vuodessa minkäänlaista täydennyskoulutusta. Ainakaan joka vuosi.
SAK ampuu tässä asiassa kärpästä haulikolla, eikä halua ymmärtää sitä että vain työpaikalla tiedetään tarvitaanko ja kuinka paljon koulutusta kuhunkin työtehtävään. Tuntuu siltä että tämä koko juttu on aivan hihasta vedetty idea vain jotta olisi jotain neuvoteltavaa.
Ei noille kolmelle koulutuspäivälle olekaan mitään järjellistä selitystä. Jokainen työnantaja tunnnistaa kyllä koulutustarpeen ja kouluttaa henkilöstönsä ilman, että asia kirjataan työsopimuksiin.
Tässä taitaa olle kyse samasta asiasta kun lomarahoista1. Eli ensin neuvotellaan joku "kolutuspäivä", joka myöhemmin muutetaan palkalliseksi vapaaksi.
1Lomaraha oli alunperin lomaltapaluuraha, joka maksettiin työntekijöille, loman jälkeen jos he palasivat töihin. Tämä oli siihen aidon työvoimapulan aikaan kun suomalaiset lähtivät Ruotsiin korkeimpien palkkojen perään. Myöhemmin tämä muutettiin vakinaiseksi lisäksi ilman ehtoja ja kaikille aloille. Nykyään se pitää useimmmilla aloilla maksaa jo ennen lomaa. Eli lomaltapaluurahasta tuli lopulta palkankorotus ja ryypyrahaa kesälomalle.
Ehdotan kuitenkin asiaan perehtymistä ennen julkisuudessa esiintymistä. Sammakot voisivat jäädä ehkä hieman vähemmälle.
Kas kun lomaltapaluuraha, nyk. lomaraha oli ensinnäkin työnantajien ehdotus, myös kuntapuolella. Lomaraha ei ollut mitenkään ilmaista vaan sinä vuonna kun siitä neuvoteltiin ja se hyväksyttiin ei tullut yleisiä korotuksia. Lomaraha on palkkaa, mikä maksetaan hieman eri tavalla.
Sama koskee koulutuspäiviä, sinulla näkyy olevan käsitys, että ne vaaditaan ilmaiseksi. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Se on ensinnäkin sovittu työnantajien ja työntekijöiden keskusliittojen kanssa. Kun se astuu voimaan, vastaava summa vähennetään seuraavista yleisistä korotuksista. Mahdollisesti siis vasta muutaman vuoden päästä.
Quote from: elven archer on 01.12.2012, 13:11:50
Quote from: Alkuasukas on 30.11.2012, 23:28:43
Väärin. Kun eläkejärjestelmä pykättiin pystyyn maksoivat työntekijät eläkemaksuina noin 5% palkastaan. Sillä ei pitkälle pötkitä.
On muuten ehkä yleisin vasta-argumentti mutta valitettavan väärä.
Kyllä sillä sen verran pötkitään, että jos tienaa tuplaten, niin maksaa tuplaten, joten olisi kovin väärin maksettuaan tuplaten saada sama eläke kuin puolet vähemmän maksanut. Eikö vain?
Eläkemaksuissa on sellainen hassu piirre, että nykymaksajat eivät saa edes omiaan pois. Esimerkki:
Jos 3000€/kk ansaitseva maksaa 20% eläkemaksuja 30v kohtuullisen maltillisella 5,5% tuotolla, on koossa 600 000€. Samaisella 5,5% tuotolla voi nostaa 2750€ eläkettä ilman että pääoma loppuu koskaan. Nyt kun sama raha menee moolokin kitaan on eläke ehkä 1600€ kuussa. On se valtio tehokas...
Quote from: hkanime on 02.12.2012, 19:14:15
Quote from: Hehcux on 02.12.2012, 11:03:31
Quote from: hkanime on 22.11.2012, 21:44:47
Quote from: Goman on 22.11.2012, 21:22:34
Eihän siinä ole järjen hiventäkään. Oikeasti on olemassa ammatteja ja virkoja joissa oikeasti tarvitaan koulutusta työn suorittamiseksi. Mutta kun on myös oikeasti olemassa ammatteja ja virkoja joissa ei tarvita vuodessa minkäänlaista täydennyskoulutusta. Ainakaan joka vuosi.
SAK ampuu tässä asiassa kärpästä haulikolla, eikä halua ymmärtää sitä että vain työpaikalla tiedetään tarvitaanko ja kuinka paljon koulutusta kuhunkin työtehtävään. Tuntuu siltä että tämä koko juttu on aivan hihasta vedetty idea vain jotta olisi jotain neuvoteltavaa.
Ei noille kolmelle koulutuspäivälle olekaan mitään järjellistä selitystä. Jokainen työnantaja tunnnistaa kyllä koulutustarpeen ja kouluttaa henkilöstönsä ilman, että asia kirjataan työsopimuksiin.
Tässä taitaa olle kyse samasta asiasta kun lomarahoista1. Eli ensin neuvotellaan joku "kolutuspäivä", joka myöhemmin muutetaan palkalliseksi vapaaksi.
1Lomaraha oli alunperin lomaltapaluuraha, joka maksettiin työntekijöille, loman jälkeen jos he palasivat töihin. Tämä oli siihen aidon työvoimapulan aikaan kun suomalaiset lähtivät Ruotsiin korkeimpien palkkojen perään. Myöhemmin tämä muutettiin vakinaiseksi lisäksi ilman ehtoja ja kaikille aloille. Nykyään se pitää useimmmilla aloilla maksaa jo ennen lomaa. Eli lomaltapaluurahasta tuli lopulta palkankorotus ja ryypyrahaa kesälomalle.
Ehdotan kuitenkin asiaan perehtymistä ennen julkisuudessa esiintymistä. Sammakot voisivat jäädä ehkä hieman vähemmälle.
Mitä mielestäsi kirjoitin väärin toteamuskessani lomarahoista? Lomarahan historia on lyhyesti kerrottuna juuri se mitä kirjoitin.
QuoteKas kun lomaltapaluuraha, nyk. lomaraha oli ensinnäkin työnantajien ehdotus, myös kuntapuolella. Lomaraha ei ollut mitenkään ilmaista vaan sinä vuonna kun siitä neuvoteltiin ja se hyväksyttiin ei tullut yleisiä korotuksia. Lomaraha on palkkaa, mikä maksetaan hieman eri tavalla.
Minusta sinä latelet nyt sammakoita. Sillä, että yhtenä vuonna ei tullut yleiskorotuksia ei tietenkään voida kuittaa kymmenien vuosien lomarahat. Lomarahasta tuli nimenomaan ilmaista rahaa. Lomarahaa vastaanhan ei tehdä työtä. Se on vain puoluen kuun lisäliksa eli palkankorotus.
QuoteSama koskee koulutuspäiviä, sinulla näkyy olevan käsitys, että ne vaaditaan ilmaiseksi. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Se on ensinnäkin sovittu työnantajien ja työntekijöiden keskusliittojen kanssa. Kun se astuu voimaan, vastaava summa vähennetään seuraavista yleisistä korotuksista. Mahdollisesti siis vasta muutaman vuoden päästä.
Ihan riippumatta mitä kertaeriä lopulta sovitaan, niin tottakai 3 koulutuspäivää muodostaa etuuden työntekijöille. Hehän eivät ole töissä näinä koulutuspäivinä vaikka palkka juoksee. Jos koulutettavaa ei ole koulutuspäivät tulevat muuttumaan palkallisiksi vapaiksi. Se on ihan selvä asia.
Se, että niistä "sovitaan liittojen välillä " ei tarkoita yhtään mitään. Työnantajapuolella ei ole kymmeniin vuosiin ollut mitään eväitä vastustaa työntekijäpuolen vaatimuksia. Kertaakaan ei ole syntynyt tilannetta, että työntekijäpuoli olisi tinkinyt eduistaan. Etuudet ovat aina kokonaisuudessaan kasvaneet liittoneuvottelujen yhteydessä. Tämä osoittaa miten aseeton työnantajapuoli on.
Lakkohan on se väline, jolla työntekijät voivat loputtomiin kiristää itselleen etuuksia. Lakko aiheuttaa niin suuria tappioita työnantajille, ettei sitä riskiä voida ottaa. Kyseessähän on käytännössä kiristystilanne.
Miten niin on selvä asia, että koulutuspäivät muuttuvat palkallisiksi vapaiksi, jos koulutettavaa ei ole?
Quote from: hkanime on 22.11.2012, 21:44:47
Quote from: Goman on 22.11.2012, 21:22:34
Eihän siinä ole järjen hiventäkään. Oikeasti on olemassa ammatteja ja virkoja joissa oikeasti tarvitaan koulutusta työn suorittamiseksi. Mutta kun on myös oikeasti olemassa ammatteja ja virkoja joissa ei tarvita vuodessa minkäänlaista täydennyskoulutusta. Ainakaan joka vuosi.
SAK ampuu tässä asiassa kärpästä haulikolla, eikä halua ymmärtää sitä että vain työpaikalla tiedetään tarvitaanko ja kuinka paljon koulutusta kuhunkin työtehtävään. Tuntuu siltä että tämä koko juttu on aivan hihasta vedetty idea vain jotta olisi jotain neuvoteltavaa.
Ei noille kolmelle koulutuspäivälle olekaan mitään järjellistä selitystä. Jokainen työnantaja tunnnistaa kyllä koulutustarpeen ja kouluttaa henkilöstönsä ilman, että asia kirjataan työsopimuksiin.
Tässä taitaa olle kyse samasta asiasta kun lomarahoista1. Eli ensin neuvotellaan joku "kolutuspäivä", joka myöhemmin muutetaan palkalliseksi vapaaksi.
1Lomaraha oli alunperin lomaltapaluuraha, joka maksettiin työntekijöille, loman jälkeen jos he palasivat töihin. Tämä oli siihen aidon työvoimapulan aikaan kun suomalaiset lähtivät Ruotsiin korkeimpien palkkojen perään. Myöhemmin tämä muutettiin vakinaiseksi lisäksi ilman ehtoja ja kaikille aloille. Nykyään se pitää useimmmilla aloilla maksaa jo ennen lomaa. Eli lomaltapaluurahasta tuli lopulta palkankorotus ja ryypyrahaa kesälomalle.
Et siis huomannut, että kerran saatu yleiskorotus nostaa palkkaa ja se palkankorotus pysyy vuodesta toiseen aivan samalla tavalla kuin lomarahakin. Jos palkankorotuksen nimi muutetaan niin mitä eroa sillä mielestäsi on? Sinä vuonna kun tämä neuvoteltiin niin osa palkankorotussummasta vain nimettiin uudelleen ja maksutapaa muutettiin.
Luuletko tosiaan että työnantaja antaa tyhjästä rahaa? Yleiskorotukset korjaavat inflaation aiheuttamaa rahanarvon laskua ja antavat lisää osasta tuottavuuden nousua.
Koulutusrahan kanssa on sama juttu. Jossain vaiheessa osa yleiskorotussummasta siirretään kompensoimaan koulutuspäivien menoja. Palkankorotuksen menettäminen on siitä hetkestä alkaen yhtä pysyvä kuin palkankorotuskin, ei siis mikään kertaerä.
Jos ei ole ilmaisia lounaita, niin ei ole ilmaista rahaakaan.
Siis sittenkin päästelit sammakoita.
Olen ollut Kolmekymmentä vuotta ison firman pääluottamusmiehenä ja ammattiosaston puheenjohtajana. Jotain siis tiedän tästä minäkin. Ehdotan edelleenkin että perehtyisit asiaan ennen astumista julkisuuteen.
Paljonko olisitte valmiit alentamaan palkkaanne, jotta oman yrityksesi kilpailukyky paranisi?
Quote from: hkanime on 03.12.2012, 18:55:50
Quote from: Sour-One on 03.12.2012, 18:17:50
Paljonko olisitte valmiit alentamaan palkkaanne, jotta oman yrityksesi kilpailukyky paranisi?
Tarkoittanet sitä, että kuinka paljon alentaisi palkkansa, jotta työpaikka säilyisi?
Vastaus riippuu tilanteesta. Jos prospekti saada toinen duuni on heikko voisin hyvinkin ottaa vastaan jopa 20-30% palkanalennuksen, mutta tietysti tilapäisesti kunnes kriisi on ohi. Tämä edellyttäen, että palkka ei alunperin ole niin heikko, että se alennettuna kilpaisi työttömyyskorvausten kanssa.
Jos saisin mualta työtä suunnilleen samalla liksalla menisin sinne. Samalla tulisi pelastettua vanha työnantaja omilta kustannuksiltani.
Ei vaan paljonko olisitte valmiit alentamaan palkkaa, jotta oman työnantajan kilpailukyky paranisi.
Kerrohan vielä Hkanime miten voit jotain sellaista muilta, mihin et ole itse valmis?
Quote from: Sour-One on 03.12.2012, 18:59:54
Ei vaan paljonko olisitte valmiit alentamaan palkkaa, jotta oman työnantajan kilpailukyky paranisi.
Kerrohan vielä Hkanime miten voit jotain sellaista muilta, mihin et ole itse valmis?
Eikös täysi provikkapalkka ole paras keksintö tuommoiseen onkelmaan? Tietysti kohtuullisella progressiolla. Kaikki tyytyväisiä?
Quote from: hkanime on 03.12.2012, 19:08:02
Quote from: Sour-One on 03.12.2012, 18:59:54
Quote from: hkanime on 03.12.2012, 18:55:50
Quote from: Sour-One on 03.12.2012, 18:17:50
Paljonko olisitte valmiit alentamaan palkkaanne, jotta oman yrityksesi kilpailukyky paranisi?
Tarkoittanet sitä, että kuinka paljon alentaisi palkkansa, jotta työpaikka säilyisi?
Vastaus riippuu tilanteesta. Jos prospekti saada toinen duuni on heikko voisin hyvinkin ottaa vastaan jopa 20-30% palkanalennuksen, mutta tietysti tilapäisesti kunnes kriisi on ohi. Tämä edellyttäen, että palkka ei alunperin ole niin heikko, että se alennettuna kilpaisi työttömyyskorvausten kanssa.
Jos saisin mualta työtä suunnilleen samalla liksalla menisin sinne. Samalla tulisi pelastettua vanha työnantaja omilta kustannuksiltani.
Ei vaan paljonko olisitte valmiit alentamaan palkkaa, jotta oman työnantajan kilpailukyky paranisi.
Riipuu paljon kannattavuus alunperin oli. Jos kyseessä on pienyrittäjä, joka ei tienaa juuri mitään, voisin kyllä tulla vastaan ainakin joksikin aikaa, tai vaihtaa dunia, että hän pääsee kulustani eroon.
Jos palkallani pitäisi pönkittää jotain huippukannattavaa suuriyritystä niin en tulisi vastaan. Todennäköisesti huippukannattavuus olisi minun ja monen muun työntekijän ansiota, joten en näe mitään syytä myydä itseäni halvemmalla.
Kyllä työntekijän pitää saada hinnoitella itsensä korkealle jos siihen on eväitä. Ongelma vaan on, että aika harvalla on eväitä pyytää kovin korkeaa liksaa. Nalkutetaan kyllä palkankorotusten perään muttei sitten toimiteta yhtään mitään vastineeksi.
Tämä tasapäistäminenhän juuri on koko työmarkkinoiden keskeisimpiä ongelmia. Heikoille pitää maksaa liian paljon, jonka takia paremmille ei voi maksaa tarpeeksi.
QuoteKerrohan vielä Hkanime miten voit jotain sellaista muilta, mihin et ole itse valmis?
Mitä olen vaatinut muilta mitä en itse tekisi?
Siis kysyn ihan omasta todellisesta tilanteestasi; en mistään kuvitteellisesta esimerkistä.
Ruikutat koko ajan liian kovista palkoista ja palkankorotuksista, mutta omalta osaltasi et olisi itse valmis tinkimään omasta palkastasi.
Hintahan on oikea silloin kun myyjä suostuu myymään ja ostaja ostamaan.
Quote from: Mittakaavaedut on 03.12.2012, 19:32:19
Hintahan on oikea silloin kun myyjä suostuu myymään ja ostaja ostamaan.
Ei Hkanimen mielestä.
Quote from: Sour-One on 03.12.2012, 19:44:28
Quote from: Mittakaavaedut on 03.12.2012, 19:32:19
Hintahan on oikea silloin kun myyjä suostuu myymään ja ostaja ostamaan.
Ei Hkanimen mielestä.
Vaikken itse noudatakaan tätä neuvoa, niin:
(http://i.ytimg.com/vi/exB_xUU5flI/0.jpg)
Quote from: Mittakaavaedut on 03.12.2012, 19:57:45
Quote from: Sour-One on 03.12.2012, 19:44:28
Quote from: Mittakaavaedut on 03.12.2012, 19:32:19
Hintahan on oikea silloin kun myyjä suostuu myymään ja ostaja ostamaan.
Ei Hkanimen mielestä.
Vaikken itse noudatakaan tätä neuvoa, niin:
(http://i.ytimg.com/vi/exB_xUU5flI/0.jpg)
Kieltämättä hyvä neuvo.
Quote from: hkanime on 03.12.2012, 18:51:12
Quote from: Hehcux on 03.12.2012, 17:31:15
Et siis huomannut, että kerran saatu yleiskorotus nostaa palkkaa ja se palkankorotus pysyy vuodesta toiseen aivan samalla tavalla kuin lomarahakin. Jos palkankorotuksen nimi muutetaan niin mitä eroa sillä mielestäsi on?
Kyse on siitä, että tilapäinen järjestely muutettiin pysyväksi etuudeksi. Lomaraha ei ollut palkankorotus vaan palkkalisä. Laskennallisesti on eroa miten etuus sovelletaan. Lomaraha oli 4,2% pysyvä lisä kaikkiin tuleviin palkkoihin ja palkankorotuksiin siitä lähtien kun se astui voimaan. Jos palkankorotus sinä vuonna kun etuus myönnettiin olisi alittanut tämän 4,2%, lomarahaetuus on edullisempi työntekijälle kun palkankorotus. Näin myös käytännössä kävi.
Et siis välittänyt ottaa selvää asioista. mutta ei se mitään. Jos vaivaudut katsomaan työoikeuden lainsäädäntöä, niin siinä on pari asiaa joita et tiedä. Ensiksi työsuhteen määritelmä, "työntekija tekee sovittua työtä ja työnantaja maksaa sovittua palkkaa" ja "oikeustointa käsitellään sen todellisen tarkoituksen mukaan, ei sen mukaan miksi sitä nimitetään". Keksimäsi sana "palkkalisä" ei poista sitä, että jos työntekijä saa palkkaa lisää, se on aina palkankorotus.
Lisäksi lomaltapaluurahaa ei ole mainittu lainsäädännössä, vaan se kuuluu liittojen välillä sovittaviin asioihin. Mitään tilapaistä ei työehtosopimusneuvotteluissa tunneta. Asia joko sovitaan tai sitten ei. Voimassaoloaika on aina työehtosopimuksen voimassaoloaika ja sopimusta voidaan jatkaa tai sitä voidaan muuttaa.
Kirjoituksestasi käy ilmi, että oletat lomaltapaluurahan putkahtaneen jostakin "tilapäisenä järjestelynä". Työehtosopimusneuvottelut sopimusalalla työnantaja- ja työntekijäliiton välillä on täysin eksaktia. Ensin katsotaan tuottavuuden nousua ja rahan arvon huononemista ja sovitaan sen kertainen palkankorotussumma. Osa summasta käytetään työelämän kehittämiseen liittyviin asioihin ja loput yleiseen korotukseen. Sinä vuonna kun suurimmassa osassa liittojen työehtosopimusneuvotteluita lomaltapaluuraha otettiin käyttöön, niin se oli kokonaisuudessaan pois senkertaisesta palkankorotussummasta.
Jos sitä tulevissa palkankorotusneuvotteluissa muutettiin, niin se oli aina pois senkertaisesta palkankorotussummasta. Lomaltapaluuraha ja myöhemmin lomaraha on todellakin siirretty palkankorotussummasta ja mitä hemmetin väliä sillä on miten palkka kulloinkin maksetaan.
QuoteOlennaista ei kuitenkaan ole prosentit itsessään vaan se periaate, että liitoilla on tapana neuvotella ensin jotain neutraaleja toteamuksia, jotka sitten hiljalleen muutetaan pysyviksi etuuksiksi. Näin tulee ilman muuta käymään myös näiden koulutuspäivien kanssa. Niistä tulee jossain vaiheessa palkallisia lomapäiviä. Juuri sen takia EK vastustaa niitä koska EK ymmärtää tämän taktiikan.
Just juu. EK ja Palkansaajien keskusliitoto ovat asian jo sopineet, kas kun Ek ei silloin ymmärtänyt "taktiikkaa" kun asian sopi. Eiköhän Ek:n "taktiikka" johdu sisäisistä erimielisyyksistä ja työelämä ei merkitse näköjään mitään Ek:lle kuntaistellaan vallasta.
QuoteLuuletko tosiaan että työnantaja antaa tyhjästä rahaa?
QuoteSiis sittenkin päästelit sammakoita. Olen ollut Kolmekymmentä vuotta ison firman pääluottamusmiehenä ja ammattiosaston puheenjohtajana. Jotain siis tiedän tästä minäkin. Ehdotan edelleenkin että perehtyisit asiaan ennen astumista julkisuuteen.
QuoteOn ihan turha tulla väittää, että liitot mukamas antavat vastineeksi yksi yhteen myönnetyille etuuksille. Väitteesihän tarkoittaisi sitä, ettei työntekijöiden etuudet koskaan nousisi vaan ne vain muuttaisivat muotoaan. Jokainen työnantaja kuitenkin tietää, että työntekijä muodostuu yhä kalliimaksi joka vuosi, joko palkankorotusten tai muiden etuuksien takia.
Totta hitossa muodostuu "kalliimmaksi", ei joka vuosi vaan työehtosopimuskausittain. Palkankorotuspotinhan määrää inflaatio ja tuottavuuden nousu. Se sovitaan työnantajaliittojen ja työntekijöliittojen välillä.
Oletan että olet ollut yrittäjä, niin minäkin. Ehkä työnantajan edustaja? Niin minäkin taikka ylempi toimihenkilö, niin minäkin. asiat voi joko tietää tai sitten ei.
Omalla esimerkillään Finnairin Vehviläinen todisti että palkanalennusvaatiukset ovat pelkkää paskapuhetta.
Nollalinjaa voi tarjota julkiselle puolelle mutta turha kuvitella että esimerkiksi kuljetusala tyytyy nollaan.
Quote from: hkanime on 05.12.2012, 09:36:05
Quote from: Hehcux on 05.12.2012, 08:36:18
Jos vaivaudut katsomaan työoikeuden lainsäädäntöä, niin siinä on pari asiaa joita et tiedä. Ensiksi työsuhteen määritelmä, "työntekija tekee sovittua työtä ja työnantaja maksaa sovittua palkkaa" ja "oikeustointa käsitellään sen todellisen tarkoituksen mukaan, ei sen mukaan miksi sitä nimitetään".
Ei tämä ole oikeusasia vaan etuuslaskentaa. Kuten lomaraha toteutettiin on matemaattisesti eri asia soveltaa yhtä vuosittaista korotusta kun jatkuvaa lisää palkalle. Sen takia palkka ja palkan lisä on eri asia. Peruskoulun matikalla tämä asia pitäisi valjeta.
Matemaattisesti on samantekevää miten palkka kulloinkin maksetaan. Sä maksat veroa vuosipalkasta yhtä paljon kuin kuukausipalkasta tai viikkopalkasta, taulukot vaan vaihtelee. Keksimiäsi nimikkeitä siis lisää, " palkan lisä", "etuuslaskenta" ja vielä puhut peruskoulun laskennasta. Kuule, olet keksinyt uuden työelämän matematiikan, vahinko että sitä ei sinun lisäksesi tunne kukaan muu.
QuoteLisäksi lomaltapaluurahaa ei ole mainittu lainsäädännössä, vaan se kuuluu liittojen välillä sovittaviin asioihin.
QuoteMillä lailla se muuttaa asioita mihin paperiin lomaraha on kirjoitettu?
Laissa oleva määritelmä sitoo kaikkia osapuolia, mutta työehtosopimuksissa voidaan räätälöidä kunkin työehtosopimusalan sopimukset huomioiden alan erityispiirteet. Esimerkiksi rakennusalalla on edelleen voimassa karenssipäivä, mutta toisaalta rakennusmiehet saavat korvausta matkoista kodin ja työmaan välillä, jos jotkin reunaehdot toteutuvat.
Oletko aivan varma, että lomarahasopimus on samanlainen kaikilla sopimusaloilla?
QuoteMitään tilapaistä ei työehtosopimusneuvotteluissa tunneta. Asia joko sovitaan tai sitten ei. Voimassaoloaika on aina työehtosopimuksen voimassaoloaika ja sopimusta voidaan jatkaa tai sitä voidaan muuttaa.
QuoteMillä lailla tämä toteamus liittyy tähän keskusteluun? On täysin selvä, että alkuperäinen lomaltapaluuraha ei ollut tarkoitettu maan kattavaksi palkan lisäksi. Siitä vain tuli sellainen vuosien saatossa vaika kuinka yrität selittää jotain muuta.
Tosin se ei käy mistään ilmi, eikä missään tapauksessa ole selvää, kunhan kuvittelet. Kun se sopimustoiminta nyt on mitä on, eikä mahdollista mitenkään ehdollisia sopimuksia. Ne joko sovitaan tai sitten ei. Usko nyt jo, että tilipussiin tulee pelkästään palkkaa. Palkan lisiä on erilaisia, nimike usein kuvaa sitä, miten palkanosa muodostuu. Esimerkiksi kuntateknisillä on käytössä "henkilökohtainen lisä", mutta kuitenkin se on palkan osa. Jotkut lisät eivät kerrytä eläkettä, niitä ovat jotkut poikkeavan työajan lisät ja esimerkiksi ylityökorvauksen osuus.
Quote from: Jouko on 05.12.2012, 08:56:45
Nollalinjaa voi tarjota julkiselle puolelle mutta turha kuvitella että esimerkiksi kuljetusala tyytyy nollaan.
Yksityisen sektorin palkankorotukset eivät pakota valtiota ottamaan lisää lainaa eli vaatikoon kuljetus ala niin paljon kuin haluaa, kunhan pitää huolen, etteivät hommat siirry venäläisille.
Quote from: hkanime on 05.12.2012, 11:54:44
Quote from: Hehcux on 05.12.2012, 10:11:38
Matemaattisesti on samantekevää miten palkka kulloinkin maksetaan.
Täh?? Oikeesti, laske läpi (jos osaat) niin huomaat että on väliä miten korotuksia otetaan käyttöön.
On esim. olemassa syy miksi monivuotisissa sopimuksissa työnantajat yleensä haluavat soveltaa sovittuja korkeimpia palkankorotusprosentteja sopimuskauden lopussa eikä alussa. Työntekijät haluavat tehdä päinvastoin. Jätän kotiläksyksi selvittää mikä tämä syy on.
Kaikissa niissä neuvotteluissa, joissa olen ollut mukana, niin aina sopimuskauden alussa on tullut jonkin verran isommat prosentit. En taaskaan tiedä mistä olet tietosi haalinut. Muutenkin olet tehnyt yksinkertaisesta asiasta tarpeettoman monimutkaisen.
QuoteLaissa oleva määritelmä sitoo kaikkia osapuolia, mutta työehtosopimuksissa voidaan räätälöidä kunkin työehtosopimusalan sopimukset huomioiden alan erityispiirteet.
QuoteMinä totesin jotain liittojen neuvottelutaktiikasta ja sinä keskustelet mihin papereihin etuudet on kirjattu. Miten nämä liittyvät toisiinsa?
Tätä keskustelua on turha käydä. Liittomiehenä nielaiset tietysti kartellisi propagandan purematta.
"Kartelli" eli siis työntekijäliitto. Enpä ole tullut huomanneeksi propagandaa, jotain koulutustilaisuuksia uusista työehtosopimuksista ja niin edelleen. Tiedätkö, että työntekijäliiton ja työnantajaliiton lakimiehet ovat tavallisesti samaa mieltä sopimusten soveltamisesta ja työlainsäädännöstä. Samoin olin firman henkilöstöpäällikön kanssa samaa mieltä näistä tulkinnoista. Katsos kun lakiteksti on lakiteksti ja samoin asetukset ja työehtosopimukset. Yleensä asiat ajettiin henkilöstöpäällikön kanssa. Jos neuvotteluihin jouduttiin niin se oli aina vaikea paikka.
Mitä luuloosi neuvottelutaktiikasta tulee, niin sekään ei pidä paikkaansa. Vahinko että et ole koskaan ollut seuraamassa näitä neuvotteluja. Yleensä ihmisillä, varsinkin parempiosaisilla on ennakkoluuloinen ja kummallinen käsitys näistä asioista.
Hyvä ehdotus, lopetetaan tähän. Kaadut vielä saappaat jalassa, mikä ei ole toivottavaa. Joskin huvittavaa, mutta ei se mitään.
Quote from: hkanime on 05.12.2012, 18:08:43
Quote from: Hehcux on 05.12.2012, 14:44:17
Quote from: hkanime on 05.12.2012, 11:54:44
Quote from: Hehcux on 05.12.2012, 10:11:38
Matemaattisesti on samantekevää miten palkka kulloinkin maksetaan.
Täh?? Oikeesti, laske läpi (jos osaat) niin huomaat että on väliä miten korotuksia otetaan käyttöön.
On esim. olemassa syy miksi monivuotisissa sopimuksissa työnantajat yleensä haluavat soveltaa sovittuja korkeimpia palkankorotusprosentteja sopimuskauden lopussa eikä alussa. Työntekijät haluavat tehdä päinvastoin. Jätän kotiläksyksi selvittää mikä tämä syy on.
Kaikissa niissä neuvotteluissa, joissa olen ollut mukana, niin aina sopimuskauden alussa on tullut jonkin verran isommat prosentit. En taaskaan tiedä mistä olet tietosi haalinut. Muutenkin olet tehnyt yksinkertaisesta asiasta tarpeettoman monimutkaisen.
Vittu oikeesti nyt! Sinähän sanoit edustavasi työntekijäpuolta. Mitähköhän boldattu yllä tarkoittaa? Lue kolmeen kertaan niin ehkä menee jakeluun. Ehkä löydät johtolangan oman kantasi ja kirjoittamani välillä. Yritä edes.
Oikeastaan en ole esitellyt kantaani, kun olet omassa mielessäsi ja kavereiden kanssa keskustellen päätynyt ajatuksiin jotka ovat palaneet kiinni ja niitä ei mikään muuta. Toistaiseksi olen yrittänyt korjata virheitä, mutta olet oikeassa, se on turhaa.
Niin riippuen tilanteesta edustan milloin mitäkin. Kun olin huoltopäällikkönä, niin edustin työnantajaa ja olin ison porukan päällikkö. Raittiusyhdistyksen puheenjohtajana edustin raittiusväkeä ja pääluottamusmiehenä järjestäytyneitä työntekijöitä.
Boldattu tekstisi ei tarkoita oman kokemukseni mukaan yhtään mitään.
Yleensä keskustelijan ryhtyessä kiroilemaan hän on 5 - 0 pihalla. Varsinaista keskustelua ei ole havaittu, mutta se siitä. Meidän piti jo lopettaa viime kertaan. miten olisi nyt?