Koulushoppaus yleistynyt - vanhemmat valitsevat kouluja lapselleen yhä tarkemmin
Lapsen koulun valinnasta on tullut vanhemmille entistä tärkeämpi projekti jo ala-asteella. Erityisesti Helsingissä vanhemmat soittelevat jo hyvissä ajoin kouluihin valitakseen parhaan koulun lapselleen.
Niin kutsuttuja koulushoppaajia on nähty jo vanhempainilloissa ennen lapsen koulun alkua. Tunkua on erityisesti erikoistuneisiin kouluihin, joihin on soveltuvuustestit.
Suurissa kaupungeissa voi hakea jo ala-asteella muuallekin kuin lähikouluun. Vanhemmat vertailevatkin kouluja selvästi aiempaa enemmän.
- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.
Loput täältä:
http://yle.fi/uutiset/koulushoppaus_yleistynyt_-_vanhemmat_valitsevat_kouluja_lapselleen_yha_tarkemmin/6288006
Eli onko nyt toteutunut se mitä olemme odottaneet? Suvikset soittelevat kouluihin jotta löytävät lapsilleen sellaisen koulun joka on mahdollisimman "rikas"?
Quote from: Faidros. on 10.09.2012, 08:27:59
Quote from: ekto on 10.09.2012, 08:08:08Suvikset soittelevat kouluihin jotta löytävät lapsilleen sellaisen koulun joka on mahdollisimman "rikas"?
;D
+1 :)
Itse kyselisin erityisoppilaiden määrää, jos ei pysty ihan itse menemään ja katsomaan sinne pihalle välitunnin aikaan, koska erkkojen määrä korreloi todella väkevästi myös itse kultamunien osuuden kanssa.
Quote from: ekto on 10.09.2012, 08:08:08
Eli onko nyt toteutunut se mitä olemme odottaneet? Suvikset soittelevat kouluihin jotta löytävät lapsilleen sellaisen koulun joka on mahdollisimman "rikas"?
Mutta eikös se ole hyvä, että vastaavasti nuivat saavat mukulansa mahdollisimman "köyhään" kouluun?
Kun kyseisen uutisen kuunteli radiosta, tuli sellainen olo että opetushenkilökunta paheksuu ajatusta, jossa suomalaiset pääsevät valitsemaan lapsillensa koulun omien halujensa pohjalta. Minusta taas asian kuuluisikin mennä näin, eli markkinatalouden keinoin. Jos koulu tuottaa sellaista opetuspalvelua, joka ei jostain syystä tyydytä opetuspalvelua etsiviä, he valitsevat jonkun toisen tuottajan. Tällöin huonoa palvelua tarjoava laitos joutuu kehittämään palveluaan sellaiselle tasolle, että se on tyydyttävä.
Toki koululaitokset ovat syyttömiä heidän lähialueen väestöryhmiin, mutta opetushenkilöstö ja heidän opettajat, rehtorit, opetusjärjestöt jne kuuluttavat monikulturismin ihanuudesta. He ovat ns. tilanneet tämän tapaisen kehityksen ja näin saavat kyllä syyttää siitä itseään. Pitkällä aikavälillä uskon että monikulturismin kannattajat siirtyvät hiljalleen monikulturististen koulujen pariin, koska ne henkilöt jotka eivät halua olla tekemisissä kyseisen ismin kanssa, siirtyvät pois.
Quote from: ekto on 10.09.2012, 09:14:29
Toki koululaitokset ovat syyttömiä heidän lähialueen väestöryhmiin, mutta opetushenkilöstö ja heidän opettajat, rehtorit, opetusjärjestöt jne kuuluttavat monikulturismin ihanuudesta. He ovat ns. tilanneet tämän tapaisen kehityksen ja näin saavat kyllä syyttää siitä itseään.
Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat? Hommafoorumillako? Ainakin nim. Nikopolhan hehkuttaa monikulttia aivan kybällä; hetken rauhaa ei hehkutukselta saa ja samaa koskee kaikkia tietämiäni opettajia - not.
Quote from: Haima on 10.09.2012, 09:43:48
Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat? Hommafoorumillako? Ainakin nim. Nikopolhan hehkuttaa monikulttia aivan kybällä; hetken rauhaa ei hehkutukselta saa ja samaa koskee kaikkia tietämiäni opettajia - not.
Viestisi oli hieman ristiriitainen. Tarkoitatko että olet samaa mieltä kanssani vai ei? Perustan oman mielipiteeni kaikkeen siihen mitä olen kuullut, lukenut ja nähnyt. Se ei välttämättä kuvasta tilanteen todellista laitaa.
Ihmisillä elämä alkaa olla hifistelyä. Mutta jääkö silloin elämättä?
Voi olla kiva maksaa veroja uuden koulun rakentamiseen tai vanhan remontoimiseen jollain alueella ja panna oma lapsi sitten sisäsiistiin eliittikouluun. Niin tekevät muutkin ja mainittu koulu jää vajaakäytölle. Koska kuuluu ihmisoikeuksiin valita lapselle kiva koulu vaikka Kivennavalta. Siis veronmaksu on kiellettävä ihmisoikeuksien nojalla.
Onko vanhempia paljon, jotka joka aamu ja iltapäivä ajavat autolla vieden ja tuoden lapsia kouluun?
Onko esim. Ruotsissa tai Ranskassa ollut vastaavia merkkejä ilmassa ennen tilanteen kehittymistä nykyiseksi, eli voidaanko tästä tehdä valistuneita arvauksia oman Malmömme aikataulun suhteen?
Keskustelin viikonloppuna yhden tutun kanssa, jonka lapsi on Itäkeskuksessa yläasteella. Luokalla on vain kolme (3) täysin suomalaista oppilasta.
Kielitaidon puutteet ja kulttuuriongelmat vaikeuttavat opetusta mikä on tietysti itsestäänselvyys. Lisäksi nousi esiin kysymys, kuinka maahanmuuttajaryhmistä esim. somalit voivat koskaan kotiutua, integroitua jne. suomalaiseen yhteiskuntaan, kun ryhmä pakkautuu samoille alueille, samoihin kouluihin, puhuu keskenään vain somaliaa ja pyörii vain omissa piireissään tiiviinä somaliyhteisönä. Edes toisen polven maahanmuuttajat eivät osaa kunnolla suomea vaikka ovat periaatteessa käyneet koulunsa suomeksi.
Jos väestönosalla ei ole lainkaan tahtoa integroitua tai edes opetella nykyisen kotimaansa kieli, niin eivät taida mitkään rahat riittää kotouttamiseen. Vielä kun tulisi taas joku kertomaan että Suomessa asiat menevät iii-han eri tavalla kuin Ranskassa tai Ruotsissa.
"Rikastettujen" koulujen ongelma lienee se, että mistään päin maailmaa ei ole näyttöä, että ne tukisivat erityisesti kantisoppilaan sosiaalista ja henkistä kehitystä. Päinvastaisesta on hyvin paljon näyttöä. Siksi kynnelle kykenevät shoppailevat. Aivan riippumatta siitä, ovatko he nuivia vai suviksia.
QuoteNiin kutsuttuja koulushoppaajia on nähty jo vanhempainilloissa ennen lapsen koulun alkua. Tunkua on erityisesti erikoistuneisiin kouluihin, joihin on soveltuvuustestit.
Kertokaas tyhmälle ja yksinkertaiselle että missä nämä soveltuvuustestejä tekevät ala-asteet sijaitsevat ja mitä ne ovat? Emme itse nääs osanneet arpoa koulushoppaillessa kuin steinerkoulun ja kielikylpyjen välillä. Jos vaikka kolmoskierroksella osaisi paremmin.
QuoteOnko vanhempia paljon, jotka joka aamu ja iltapäivä ajavat autolla vieden ja tuoden lapsia kouluun?
Ainakin me ja suurin osa lapsen luokasta. Kun koulu on 6 kuuden kilometrin päässä ei ekaluokkalaista oikein aamuisin saa itsenäisesti bussiin ennen kellon oppimista. Iltapäivähoito järjestyy koulusta ja bussiliput on keksitty niille jotka ovat iltapäivähoitoshoppailleet itsensä taide- tai urheilupainoitteisiin hoitoihin.
Joskus tosin vähän naurattaa nykymeno kun joidenkin lasten kanssa on miltei mahdotonta sovittaa leikkitreffejä kaikkien zumba sun muiden tuntien väliin :facepalm:
Koulushoppailu ei saa meissä aikaan pienintäkään syyllisyyden tunnetta. Lapsi saa kielikylpyä, mamuttoman lapsuuden ja bonuksena myöskään todennäköisten kantisongelmalasten vanhemmat eivät ole viitsineet täytellä esikouluhakemuksia/maksaa ylimääräistä päivähoidosta. Suosittelen kaikille! Ainoa haittapuoli on bensankulutus ja kukkahattujen määrä vanhempainillassa :roll:
Quote from: Joker on 10.09.2012, 10:46:20
Keskustelin viikonloppuna yhden tutun kanssa, jonka lapsi on Itäkeskuksessa yläasteella. Luokalla on vain kolme (3) täysin suomalaista oppilasta.
Vetää täysin sanattomaksi. Siinä meille kuva tulevaisuudesta. Eikä mokutusta ole harjoitettu kuin vasta kaksi vuosikymmentä.
Quote from: nimetön jäsen on 10.09.2012, 10:58:34Ainoa haittapuoli on bensankulutus ja kukkahattujen määrä vanhempainillassa :roll:
Niin tämä ;D Meillä on lapset olleet yksityisessä päiväkodissa ja nyt samanlaisessa koulussa. Oikeastaan kaikki varsinaiseen yhdistystoimintaan tai koulun muihin tehtäviin liittyvät henkilöt vaikuttavat suviksilta. Onneksi ovat toistaiseksi onnistuneet pitämään politiikan ja monikulturismin pois toiminnasta ja myös opetuksesta. Siinä vaiheessa kun tuossa epäonnistuvat, avaan kyllä suuni välittämättä heidän mielipiteistä.
Olen myös melko varma että lapsistani kasvaa suvaitsevaisia. Se että he eivät koe epämielyttäviä kohtaamisia ja joudu sietämään erillaisuuden ihannointia sekä erityiskohtelua, ei heille voi syntyä mitään negatiivisia tunteita tiettyjä etnisiä ryhmiä kohtaan. Aion myös omalta osaltani pitää huolen, ettei kukaan (itseni mukaan luettuna) tuputa heille ajatuksia etnisistä ryhmistä vaan he saavat muodostaa ne itse. Se on sitten oikeastaan kiinni siitä miten yhteiskuntamme kehittyy, tuleeko heistä nuivia vai ei...
Quote from: Haima on 10.09.2012, 09:43:48
Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat?
Opettaja-lehdessä?
http://hommaforum.org/index.php?topic=37546.0
Pääkirjoitus - Jokaisen koulun oltava monikulttuurinen
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_07/155058.htm
Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan
Quote from: Aallokko on 10.09.2012, 11:25:16
Quote from: Joker on 10.09.2012, 10:46:20
Keskustelin viikonloppuna yhden tutun kanssa, jonka lapsi on Itäkeskuksessa yläasteella. Luokalla on vain kolme (3) täysin suomalaista oppilasta.
Vetää täysin sanattomaksi. Siinä meille kuva tulevaisuudesta. Eikä mokutusta ole harjoitettu kuin vasta kaksi vuosikymmentä.
Tämä on sitä sammakon keittämistä. Eihän meillä ole kuin pari prosenttia mamuja ja jokunen prosentti -taustaisia. Mutta kun tämä tarkoittaa isommassa kaupungissa 10% osuutta asukkaista, 50% kaupunginosasta ja sen koululaisista (tai enemmän) ja 90% tietyistä vuokrataloista.
Prosentin tai parin nousu koko maan varsinaisissa ja/tai ryssissä tarkoittaa kokouussuomalaisia kouluja sinne minne tulijat asutetaan. Joten syyllistetään shoppailijoita ja kohta kielletään koko touhu. Sitten kun lähiö on äänestänyt jaloillaan, harmitellaan tason laskua ja aloitetaan bussitukset - tasa-arvon nimissä...
Lähikoulu olisi lapselle paras. Nuo painotukset ovat reksien ja vanhempainyhdistysten egomaniaa ja stiiknafuuliaa. Mainoskikkailua.
Opettajat ovat yleisesti samaa laatua, rikastuneissa kouluissa aineellinen puoli jopa parempi ja ryhmät pienempiä kuin peruna-alueilla. Mutta sille ei voi mitään koulu eikä kuntakaan että alue koostuu ihmisistä.
Kukas suvaitsija se loihe lausumahan että "lapset eivät ole mikään sosiaalinen kokeilu"? Muistelisin että erään kyselyn mukaan lapsettomat ovat suvaitsevaisimpia. Sitten kun oma lapsi pääsee kokemaan sitä monikulttuurin "rikkautta" läheltä, se ei enää välttämättä olekaan ihanaa ja pakollista. En toki toivo kenellekään lapselle monikulttuuria sen kielteisessä merkityksessä, mutta asiallista olisi että ensin laitetaan monikulttuuria kannattavien vanhempien lapset sellaisiin kouluihin joissa suomalaiset ovat vähemmistönä.
Quote from: Nikopol on 10.09.2012, 11:52:31
Lähikoulu olisi lapselle paras.
Olet siis sitä mieltä, että nuivan pariskunnan mieluiten nuivistettavalle lapselle paras oppilaitos on lähikoulu, vaikka se pursuisi rikkautta?
Quote from: Lauri Karppi on 10.09.2012, 12:04:55
Kukas suvaitsija se loihe lausumahan että "lapset eivät ole mikään sosiaalinen kokeilu"? Muistelisin että erään kyselyn mukaan lapsettomat ovat suvaitsevaisimpia. Sitten kun oma lapsi pääsee kokemaan sitä monikulttuurin "rikkautta" läheltä, se ei enää välttämättä olekaan ihanaa ja pakollista. En toki toivo kenellekään lapselle monikulttuuria sen kielteisessä merkityksessä, mutta asiallista olisi että ensin laitetaan monikulttuuria kannattavien vanhempien lapset sellaisiin kouluihin joissa suomalaiset ovat vähemmistönä.
Niin, kyllähän sitä jotkut hipit saattavat asua monikulttuurisessa lähiössä, kun heidät on aivopesty siihen että se on rikkautta. Mutta sitten kun omat lapset tulevat kouluikään, ei niitä välttämättä haluta laittaa kouluun maahanmuuttajajengien hakattavaksi ja kaoottiseen oppimisympäristöön. Suvaitsevaisuus loppuu siihen.
Quote from: jmk on 10.09.2012, 11:38:33
Quote from: Haima on 10.09.2012, 09:43:48
Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat?
Opettaja-lehdessä?
http://hommaforum.org/index.php?topic=37546.0
Pääkirjoitus - Jokaisen koulun oltava monikulttuurinen
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_07/155058.htm
Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan
Kehitys menee vikasuuntaan, mutta sitä ei haluta myöntää, koska kukaan ei halua olla vastuussa. Jossain vaiheessa myönnetään että virheitä on tehty, mutta niitä ei eritellä ettei paljastuisi ketkä niitä ovat tehneet, joten kehityssuunta ei vaihdeta vielä sittenkään.
Asiaan päästään käsittelemään kunnolla vasta kun kaikki syylliset ovat eläkkeellä ja pahimmat tunarit haudassa. Siinä vaiheessa on pakko jatkaa samaan suuntaan, koska vanhoista hyvistä ajoista ei ole jäljellä kuin muisto.
Quote from: Lauri Karppi on 10.09.2012, 12:04:55
Kukas suvaitsija se loihe lausumahan että "lapset eivät ole mikään sosiaalinen kokeilu"? Muistelisin että erään kyselyn mukaan lapsettomat ovat suvaitsevaisimpia. Sitten kun oma lapsi pääsee kokemaan sitä monikulttuurin "rikkautta" läheltä, se ei enää välttämättä olekaan ihanaa ja pakollista. En toki toivo kenellekään lapselle monikulttuuria sen kielteisessä merkityksessä, mutta asiallista olisi että ensin laitetaan monikulttuuria kannattavien vanhempien lapset sellaisiin kouluihin joissa suomalaiset ovat vähemmistönä.
Useimmat mamukoulujen "rikkaudesta" saarnaavat suvikset ovat tarpeeksi fiksuja varmistaakseen, etteivät omat piltit joudu kielikylpyvedeksi kolmannen maailman muslimimamulapsille. He eivät pidä valinnastaan isompaa meteliä. Ongelmia syntyy ainoastaan niille hyperidealisteille, jotka ihan oikeasti luulevat, että mamukoulu oikeasti tuo jotain lisäarvoa kantiksen kasvatukseen. Järkiintyminen aiheuttaa sitten halveksuntaa, ellei peräti vahingoniloa:
http://hommaforum.org/index.php?topic=38591.0
Quote from: törö on 10.09.2012, 12:26:57
Kehitys menee vikasuuntaan, mutta sitä ei haluta myöntää, koska kukaan ei halua olla vastuussa. Jossain vaiheessa myönnetään että virheitä on tehty, mutta niitä ei eritellä ettei paljastuisi ketkä niitä ovat tehneet, joten kehityssuunta ei vaihdeta vielä sittenkään.
Asiaan päästään käsittelemään kunnolla vasta kun kaikki syylliset ovat eläkkeellä ja pahimmat tunarit haudassa. Siinä vaiheessa on pakko jatkaa samaan suuntaan, koska vanhoista hyvistä ajoista ei ole jäljellä kuin muisto.
Ensinnäkin, aivan loistavasti sanottu. Ja juuri tätä olenkin monasti miettinyt. Koko mokutuskokeiluun syynä ovat ne 1940-, 50- ja miksei 60-luvunkin sukupolvet, jotka ovat itse eläneet nuoruutensa 1960- / 70-lukujen "taistolaisaikoina" ja joiden kylvämän siemenen hedelmää kannamme nyt ikuisesti. Ehkäpä yksi syy siihen, miksei Suomessa juuri ollut rikkautta ennen 90-lukua saattoi olla se, että vallassa silloin olivat ennen 40-lukua syntyneet, eivätkä tiedostajat. Ja toki syynä on Ruotsi, toki silloin meillekin, eiks je? Emmehän me voi Suomessa huonommiksi jäädä?!
Quote from: Siili on 10.09.2012, 12:30:27
http://hommaforum.org/index.php?topic=38591.0
Juu tuo se oli.
Quote- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.
Miten olisi mamukello.fi-verkkopalvelu, josta voisi tarkistaa reaaliajassa oman lähikoulun rikastusprosentin? Eikö tuohon puhelimeen vastaamiseen mene turhaan aikaa?
Quote from: Junes Lokka on 10.09.2012, 13:01:58
Quote- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.
Miten olisi mamukello.fi-verkkopalvelu, josta voisi tarkistaa reaaliajassa oman lähikoulun rikastusprosentin? Eikö tuohon puhelimeen vastaamiseen mene turhaan aikaa?
Tuon palvelunhan vois vaikka joku hompanssi Hommata pystyyn. Kun kerran kysyntää tuntuu olevan ihan tiedostavien suvisten piirissäkin noin merkittävästi. Se aines, joka eniten mokuttaa ja suvaitsee, taitaa olla sitä joka ei halua niitä mamuja omille hienostoasuinalueilleen eikä omien pellavapäidensä luokille.
Quote from: Junes Lokka on 10.09.2012, 13:01:58
Quote- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.
Miten olisi mamukello.fi-verkkopalvelu, josta voisi tarkistaa reaaliajassa oman lähikoulun rikastusprosentin? Eikö tuohon puhelimeen vastaamiseen mene turhaan aikaa?
Joku pörssikursseista tuttu käppyrä voisi olla parempi. Niistä voisi esimerkiksi arvuutella trendejä.
Joku olikin jo ehdottanut tätä ylen kommenteissa,
http://yle.fi/uutiset/milla_perusteella_valitset_koulun_lapsellesi/6288090 (http://yle.fi/uutiset/milla_perusteella_valitset_koulun_lapsellesi/6288090)
QuoteFACTA JUTTU klo 9:01
Miksi näitä tietoja ei julkisteta koulun nettisivulla, ettei soittelu kuormittaisi koulutyötä? Facta on, että suuri joukko hyviä oppilaita nostaa myös huonompien menestystä, valitettavasti ilmiö toimii myös päinvastoin, kun ongelmallisia oppilaita on riittävän paljon.
...
Quotesuomineito klo 9:14
Tunnen ilmiön keski-Euroopasta, jossa asun jo noin vuosikymmenen ajan. Täällä koulushoppaiua on harrastettu jo huomattavasti pidempään kuin Suomessa. Vanhemmat ovat jopa valmiita muuttamaan toiseen kaupunginosaan hyvän koulun takia - tai se asumispaikka määräytyy kauaskantoisesti jo esikoisen tarha-aikana koulun perusteella. Yleisin kriteeri on koulun maahanmuuttajien määrä.
En kritisoi täkäläisiä koulushoppaamisesta, hyvää tarkoittavat vanhemmat haluavat omalle lapselleen tarjota hyvät eväät elämälle. Miksi sellaista aikomusta olisi syytä kritisoida? Pitäisikö vanhempien toivoa lapsilleen pahaa? Liian paljon on maahanmuuttajia, joilla ei ole pienintä halua eikä aikomustakaan integroitua yhteiskuntaan, itseasiassa integroitumista pelätään. Mitä kauempana maahanmuuttajan oma kulttuuri on vastaanottavan maan kulttuurista, sen hanakammin vanhemmat vastustavat lastensa integroitumista. Lapsen kielen oppimista ei tueta. jatkuu...
QuoteFACTA JUTTU klo 12:02
Juuri näin. Kun tietyn kulttuurin maahanmuuttajia on luokalla liikaa, käy opettaminen mahdottomaksi. Ilmiö ruokkii itseään, suomalaiset muuttavat alueelta pois ja ongelma kasvaa. Miksi tämä ongelma kielletään, kun se on olemassa. Vietnamin maahanmuuttajat -70 luvulla sopeutuivat erinomaisesti.
Pakollinen ruuskaisu:
QuotePerheenisä klo 10:15
Suurperheen isänä pidän kyseistä touhua täydellisenä pelleilynä ja nykyajan erilaisten trendien yhtenä ilmentymänä. Ihmiset ovat itsekkäitä, ahneita ja oman edun tavoittelijoita, ja kaikki tämä malli annetaan myös lapselle omalla käytöksellä, kouluvalinnoilla jne.
Kunpa Suomessa olisi kaikki Keltinkangas-Järvinen, Sinkkonen, jne. tapaisia vanhempia, joilla olisi halu asettua lapsen asemaan. Nämä koulushoppaajat pahimmillaan enemmin tuhoavat lapsensa terveen kasvun kuin ymmärtävät mikä on lapsen parasta....petaamalla hänelle kultaisen tien vanhempiensa kaltaiseen itsekkääseen, ahneeseen ja oman edun tavoittelun valtakuntaan.
Viisaimmat kasvatusopit ovat tuhansia vuosia koeteltuja eikä mitään parin väitöskirjan tuloksia tai elävän sukupolven hetken mielijohteita. Nämä opit tulevat erityisesti kristinuskosta, mutta ovat kirosana nykypolville. Hyvissä tutkimuksissa ei ole yleensä mitään uutta, päinvastoin ne todistavat vain ihmisten mielestä aikansa eläneen Raamatun totuuksia.
Quote from: Siili on 10.09.2012, 13:11:28
Quote from: Junes Lokka on 10.09.2012, 13:01:58
Quote- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.
Miten olisi mamukello.fi-verkkopalvelu, josta voisi tarkistaa reaaliajassa oman lähikoulun rikastusprosentin? Eikö tuohon puhelimeen vastaamiseen mene turhaan aikaa?
Joku pörssikursseista tuttu käppyrä voisi olla parempi. Niistä voisi esimerkiksi arvuutella trendejä.
Voisi järjestää vedonlyönnin siitä valitseeko punavihreä maailmanlopun kultti joukkoitsemurhan vai maailmanlopun käynnistämisen siinä vaiheessa kun fanaatikkojenkin alkaa olla pakko myöntää, ettei maailmaa tarvitsekaan pelastaa CRU:n lätkämailalta, monikulttuuri ei ehkäise sotia vaan aiheuttaa maansisäistä levottomuutta ja pottunokille on ihan sama ketä Haavisto bylsii, kunhan on täysi-ikäinen.
Quote from: jmk on 10.09.2012, 11:38:33
Quote from: Haima on 10.09.2012, 09:43:48
Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat?
Opettaja-lehdessä?
http://hommaforum.org/index.php?topic=37546.0
Pääkirjoitus - Jokaisen koulun oltava monikulttuurinen
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_07/155058.htm
Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan
Ja yksi pääkirjoitus riittää yleistykseen "opettajat mokuttavat"? Satun tuntemaan aika monia alan ihmisiä ja kyllähän sielläkin on monenlaista mielipidettä; tuntemani opettajat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi nuivia. Minkäänlaista hehkutusta en ole kuullut koskaan edes niiltä ei-nuivilta. Opettaja-lehti on taas aivan oma, todellisuudesta irtaantunut lerpakkeensa, jonka yleensä kaikki jutut kuvaavat jotain mitä ei ole usein edes olemassa: malliopettajaa, mallikoulua, malliratkaisua koulukiusaamiseen jne.
Quote from: Haima on 10.09.2012, 13:45:15
Quote from: jmk on 10.09.2012, 11:38:33
Quote from: Haima on 10.09.2012, 09:43:48
Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat?
Opettaja-lehdessä?
http://hommaforum.org/index.php?topic=37546.0
Pääkirjoitus - Jokaisen koulun oltava monikulttuurinen
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_07/155058.htm
Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan
Ja yksi pääkirjoitus riittää yleistykseen "opettajat mokuttavat"? Satun tuntemaan aika monia alan ihmisiä ja kyllähän sielläkin on monenlaista mielipidettä; tuntemani opettajat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi nuivia. Minkäänlaista hehkutusta en ole kuullut koskaan edes niiltä ei-nuivilta. Opettaja-lehti on taas aivan oma, todellisuudesta irtaantunut lerpakkeensa, jonka yleensä kaikki jutut kuvaavat jotain mitä ei ole usein edes olemassa: malliopettajaa, mallikoulua, malliratkaisua koulukiusaamiseen jne.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksik%C3%A4%C3%A4n_todellinen_skotti
Quote from: ekto on 10.09.2012, 11:34:31
Olen myös melko varma että lapsistani kasvaa suvaitsevaisia. Se että he eivät koe epämielyttäviä kohtaamisia ja joudu sietämään erillaisuuden ihannointia sekä erityiskohtelua, ei heille voi syntyä mitään negatiivisia tunteita tiettyjä etnisiä ryhmiä kohtaan. Aion myös omalta osaltani pitää huolen, ettei kukaan (itseni mukaan luettuna) tuputa heille ajatuksia etnisistä ryhmistä vaan he saavat muodostaa ne itse. Se on sitten oikeastaan kiinni siitä miten yhteiskuntamme kehittyy, tuleeko heistä nuivia vai ei...
Lapsia voi opettaa monilla tavoin. Ei tarvitse työntää heitä kaikenlaisiin sikolätteihin jotta oppisivat jotain sikolätissä elämisestä ja sioista. Jossain iässä lapsi tarttuu hanakasti kirjoihin. Lapsen vanhemmat voivat vaikuttaa, mitä kirjoja on ensimmäisenä saatavilla. Kirjoituksia uppoavasta lännestä voisi olla hyvä alku.
Quote from: ekto on 10.09.2012, 11:34:31
Olen myös melko varma että lapsistani kasvaa suvaitsevaisia. Se että he eivät koe epämielyttäviä kohtaamisia ja joudu sietämään erillaisuuden ihannointia sekä erityiskohtelua, ei heille voi syntyä mitään negatiivisia tunteita tiettyjä etnisiä ryhmiä kohtaan. Aion myös omalta osaltani pitää huolen, ettei kukaan (itseni mukaan luettuna) tuputa heille ajatuksia etnisistä ryhmistä vaan he saavat muodostaa ne itse. Se on sitten oikeastaan kiinni siitä miten yhteiskuntamme kehittyy, tuleeko heistä nuivia vai ei...
Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan. Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?
mitä eihän tuo nyt ole mitenkään mahdollsita. Jos tarkkoja ollaan, niin minäkin asun Vaasan keskustassa, Hietalahden raja on seuraava kadunpätkä. Siitä huolimatta lapseni käyvät ala-asetta hietalahdessa. mutta että shoppailu, ei kai nyt sentään: en vain tiennyt asuvani väärässä koulupiirissä, koska kaikki asunnonvälittäjät ja jopa alueella asuva kaupunginvaltuutettu ilmoittaa asuvansa Hietalahdessa, ei keskustassa. Siksi ilmoitin lapseni Hieatalahden kouluun, en keskustan. Ihan tosi.
Niin että koulushoppailua? pois se minusta, kaikki kouluthan ovat tasa-arvoisia...
wikipediassa on muuten aika hieno luonnehdinta Vaasan Hietalahdesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietalahti
Quote from: Siili on 10.09.2012, 14:07:10
Quote from: ekto on 10.09.2012, 11:34:31
Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan. Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?
Tuskinpa. Kunniakansalaisten valloittamat koulut johtavat lähes automaattisesti heikentyvään opetuksen tasoon. Stadista sentään löytyy vieraskielisiä kouluja joilla on tasoa, mutta niihin saattaa olla haastavaa päästä esim Deutche Schule.
Quote from: Siili on 10.09.2012, 14:07:10
Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan. Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?
Entäs, kun ite koen että koululla tulisi olla muutakin annettavaa lapsilleni, kuin nuivuusruiske.
Pitäisi myös oppia eikä vaan kuunnella kun opetus panostetaan johonkin toiseen ryhmittymään.
Quote from: nitkunatku on 10.09.2012, 12:12:12
Quote from: Nikopol on 10.09.2012, 11:52:31
Lähikoulu olisi lapselle paras.
Olet siis sitä mieltä, että nuivan pariskunnan mieluiten nuivistettavalle lapselle paras oppilaitos on lähikoulu, vaikka se pursuisi rikkautta?
Eikö nyt tärkeintä ole ihan se lapsen etu eli miten hän oppii koulussa ja säästyy kiusaamiselta ym. Puhe nuivistettavasta lapsesta kammottaa, se on ihan varattavissa lapsen kasvattamiseen kommunistiksi.
Quote from: Rekku on 10.09.2012, 14:28:29
Quote from: Siili on 10.09.2012, 14:07:10
Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan. Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?
Entäs, kun ite koen että koululla tulisi olla muutakin annettavaa lapsilleni, kuin nuivuusruiske.
Pitäisi myös oppia eikä vaan kuunnella kun opetus panostetaan johonkin toiseen ryhmittymään.
No joo, ei kaikkea voi saada. Oletan kuitenkin, että ghettokoulussa oppii kyynärpäiden asianmukaisen käytön, mistä varmasti tulee olemaan hyötyä tulevaisuuden Suomessa. Kaikkihan tietävät, että emme elä enää missään Impivaarassa.
Olen huomannut ilmiön. Vanhemmat laittavat lapsensa muka parempaan kouluun ja sitten kuskaavat heitä sinne pitkätkin matkat ja takaisin sitten illalla. Lapsi joutuu viettämään aikaa jossain iltapäiväkerhossa, että siinä lapsi tekee pitkää päivää. Liian pitkää, jos minulta kysytään. Monesti lähellä olisi koulu ihan kävelymatkan päässä, mutta kun se ei kelpaa vanhemmille. Pitää saada lapsi "parempaan kouluun" ikään kuin sillä olisi mitään merkitystä normaalille lapselle, joka kyllä sen ala-asteen oppimäärän sisäistää helposti. Enemmän kyse on tuurista, että sattuuko luokalle pahoja häirikköoppilaita.
Toki asia on sitten eri, jos kyseessä on koko koulun läpäisevä... hmm... modernin maailman ilmiö, joka oikeasti vaikuttaa oppimisen mahdollisuuksiin, jos opettajiltakin menee kaikki aika siihen, että miten viestitään asiat... modernin maailman globaaleille maailmankansalaisille, jotka eivät välttämättä jokaista lokaalia kieltä ymmärrä, vaikka ovatkin toki aivan verrattoman suuria voimavaroja.
Quote from: Haima on 10.09.2012, 13:45:15
Quote from: jmk on 10.09.2012, 11:38:33
Quote from: Haima on 10.09.2012, 09:43:48
Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat?
Opettaja-lehdessä?
http://hommaforum.org/index.php?topic=37546.0
Pääkirjoitus - Jokaisen koulun oltava monikulttuurinen
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_07/155058.htm
Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan
Ja yksi pääkirjoitus riittää yleistykseen "opettajat mokuttavat"?
Puuttumatta nyt siihen pikkuseikkaan, että tossahan oli jo kaksi eri kirjoitusta eikä "yksi pääkirjoitus", tuskin se tuohon jää. Kunhan pistin pari esimerkkiä.
Jo vuonna 2009 Nikopol kiinnitti huomiota Opettaja-lehden mokutuslinjaan. Tuskin "yhden pääkirjoituksen" perusteella.
https://hommaforum.org/index.php/topic,11824.msg183198.html#msg183198
Ihmettelin muuten jo silloin, mikseivät opettajat sitten vaihda OAJ:n ja lehden linjaa jos se kerran on täysin irrallaan opettajien mielipiteistä. Kai siellä OAJ:ssäkin joku jäsendemokratia toimii vai?
En muista että tähän olisi tullut mitään vastausta. Ilmeisesti OAJ:n ja Opettaja-lehden linja kelpaa opettajille.
OAJ:ssä oli näköjään vaalit alkuvuonna 2010. Tapahtuiko niissä mitään? Lehden päätoimittaja ainakin on edelleen sama Hannu Laaksola jo vuodesta 1987.
Quote from: jmk on 10.09.2012, 15:42:45
Kai siellä OAJ:ssäkin joku jäsendemokratia toimii vai?
Käsittääkseni joku vuosi takaperin OAJ ajoi palkan alentamista jollekin osalle opettajia jotta saadaan palkat linjaan. Minkälainen etujärjestö tekee näin?
Quote from: Marjapussi on 10.09.2012, 14:26:03
Quote from: Siili on 10.09.2012, 14:07:10
Quote from: ekto on 10.09.2012, 11:34:31
Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan. Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?
Tuskinpa. Kunniakansalaisten valloittamat koulut johtavat lähes automaattisesti heikentyvään opetuksen tasoon. Stadista sentään löytyy vieraskielisiä kouluja joilla on tasoa, mutta niihin saattaa olla haastavaa päästä esim Deutche Schule.
Joku kysyi Malmisaaresta tai Ranskasta ... paljon en väitä tietäväni, mutta niille joiden piltti ei mahdu vieraskieliseen eliittikouluun, on käytettävissä mahdollisesti kevytversio, josta kuulin ranskalaisilta alun perin parikymmentä vuotta sitten. Sekin auttaa, että piltille valitaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jokin muu kuin enkku. Ranskassa tämä oli kuulemma saksa. Silloin piltti pääsee muiden "shoppailevien" lasten kanssa samalle luokalle. Kokeilin esikoisella, ei ihan mennyt näin vaan kielentunnit vain olivat muusta luokasta erillään. Ei kylläkään haitannut koska alueemme lähiperuskoulussa ei ollut paljon maahanmuuttajia. Toinen voi olla musiikkiluokka tms. harraste. Kuopuksella harrasteena oli urheilu, jonka perusteella pääsi yläasteella kouluun, jossa sielläkään ei ollut paljon maahanmuuttajia. Eli tämänkaltaisillakin valinnoilla voi yrittää vaikuttaa lähikoulun sisällä tai sitten niitä voi käyttää perusteena pyrkiä muuhun kuin lähikouluun.
Tässä koulushoppailussa on ainakin se ongelma, että se lisää etnisten/kulttuuristen ryhmien välistä epäluuloa. Juttu on tutkittu, kuten aikanaan kirjoitin blogiini (http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2012/01/integrointi-ja-rangaistukset-niistako.html). Sieltä kopioituna:
QuoteIntegraation ja toimivien rangaistusten avulla voitiin siis palauttaa monikulttuuriseen ryhmään halu toimia yhteisen hyvän puolesta.
Tämä on erittäin mielenkiintoista myös jatkuvasti monikulttuuristuvan Suomen kannalta. Alexanderin ja Christian tutkimushan ilmiselvästi viittaa siihen, että nykyinen väestökehitys, jossa väestöryhmät segregoituvat eri asuinalueille tulee johtamaan pohjoismaisen yhteistä hyvää tuottavan hyvinvointivaltion perusteiden rapautumiseen
Tästä huolimatta en tulisi laittamaan jälkikasvuani monikulttuurisenemmistöiseen kouluun jos vain voisin sen jotenkin estää. En ainakaaan ennen kuin myös nuo rangaistusasiat eli kurinpito on saatu asianmukaiselle tasolle.
Kävin yläasteen koulussa, mikä oli täynnä ns. valkoisen roskasakin lapsia ja maahanmuuttajia. Aikamoinen helvetti se oli fiksummalle osalle oppilaista. Keskiluokkaiset perheet ovat täysin edesvastuuttomia jos laittavat lapsensa sinne.
Quote from: slobovorsk on 10.09.2012, 18:23:39
Joku kysyi Malmisaaresta tai Ranskasta ... paljon en väitä tietäväni, mutta niille joiden piltti ei mahdu vieraskieliseen eliittikouluun, on käytettävissä mahdollisesti kevytversio, josta kuulin ranskalaisilta alun perin parikymmentä vuotta sitten. Sekin auttaa, että piltille valitaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jokin muu kuin enkku. [..] Toinen voi olla musiikkiluokka tms. harraste.
Näin voi joutua ojasta allikkoon. Omasta lähipiiristä tämä on tuttua jo 80-luvulta. Lähikoulu oli huonomainen, ja kieli- ym. valintoja tehtiin siten, että lähikoululta vältytään. Kun pienen koululaisen kiinnostuksen kohteet ja lahjakkuudet eivät vastanneetkaan valikoidun koulun painotuksia ja erikoisalueita, koko opintaipaleesta tuli turhan kuoppainen.
No, onnellinen loppu tälläkin tarinalla: kaikista kasvoi kunnollisia aikuisia. :)
Quote from: Siili on 10.09.2012, 14:07:10
Quote from: ekto on 10.09.2012, 11:34:31
Olen myös melko varma että lapsistani kasvaa suvaitsevaisia. Se että he eivät koe epämielyttäviä kohtaamisia ja joudu sietämään erillaisuuden ihannointia sekä erityiskohtelua, ei heille voi syntyä mitään negatiivisia tunteita tiettyjä etnisiä ryhmiä kohtaan. Aion myös omalta osaltani pitää huolen, ettei kukaan (itseni mukaan luettuna) tuputa heille ajatuksia etnisistä ryhmistä vaan he saavat muodostaa ne itse. Se on sitten oikeastaan kiinni siitä miten yhteiskuntamme kehittyy, tuleeko heistä nuivia vai ei...
Korkea mamuprosentti luokassa on takuulla paras rokote aikuisuuden kukkahattuisuutta vastaan. Jos halua lapsesta nuivan, eikö hänet kannattaisi nimenomaan pistää ghettokouluun?
En halua lapsestani nuivaa enkä suvista. Haluan ettei hänen tarvitse asiaa edes miettiä varsinkaan lapsena.
Quote from: Hamsteri on 10.09.2012, 20:37:51
Kävin yläasteen koulussa, mikä oli täynnä ns. valkoisen roskasakin lapsia ja maahanmuuttajia. Aikamoinen helvetti se oli fiksummalle osalle oppilaista. Keskiluokkaiset perheet ovat täysin edesvastuuttomia jos laittavat lapsensa sinne.
Kuulostaa aivan omilta yläasteajoiltani 30 vuotta sitten. Sekin oli tarpeeksi helvettiä koulunsa hyvin hoitaville, vaikkei vastarakennetussa Itäkeskuksessa päin vielä edes oltu nykysenlaisesta maahanmuuttopolitiikasta nähty edes painajaisia. Miten sitten nyt, puistattaa kuvitellakin?
Tässä esimerkki Espoosta.
Keski-Espoon Fallåkerin lapset joutuivatkin Espoon Keskuksen monikulttuuriseen slummikouluun. Vanhemmat raivostuivat.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/13808-fallakerin-perheet-eivat-halua-kirkkojarven-kouluun
Ruotsinkielisillä lapsilla ei tosin ole samaa ongelmaa, koska bättre folke-koulu on aivan vieressä.
http://www.bembole.esboskolorna.fi/
Quote from: jmk on 10.09.2012, 15:42:45
Quote from: Haima on 10.09.2012, 13:45:15
Quote from: jmk on 10.09.2012, 11:38:33
Quote from: Haima on 10.09.2012, 09:43:48
Ihanko totta? Missä opettajat hehkuttavat?
Opettaja-lehdessä?
http://hommaforum.org/index.php?topic=37546.0
Pääkirjoitus - Jokaisen koulun oltava monikulttuurinen
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_07/155058.htm
Monikulttuurisuus toimii, jos halutaan
Ja yksi pääkirjoitus riittää yleistykseen "opettajat mokuttavat"?
Puuttumatta nyt siihen pikkuseikkaan, että tossahan oli jo kaksi eri kirjoitusta eikä "yksi pääkirjoitus", tuskin se tuohon jää. Kunhan pistin pari esimerkkiä.
Jo vuonna 2009 Nikopol kiinnitti huomiota Opettaja-lehden mokutuslinjaan. Tuskin "yhden pääkirjoituksen" perusteella.
https://hommaforum.org/index.php/topic,11824.msg183198.html#msg183198
Ihmettelin muuten jo silloin, mikseivät opettajat sitten vaihda OAJ:n ja lehden linjaa jos se kerran on täysin irrallaan opettajien mielipiteistä. Kai siellä OAJ:ssäkin joku jäsendemokratia toimii vai?
En muista että tähän olisi tullut mitään vastausta. Ilmeisesti OAJ:n ja Opettaja-lehden linja kelpaa opettajille.
OAJ:ssä oli näköjään vaalit alkuvuonna 2010. Tapahtuiko niissä mitään? Lehden päätoimittaja ainakin on edelleen sama Hannu Laaksola jo vuodesta 1987.
Kuten todettu on ihan yksi lysti, mitä Opettaja-lehdessä lukee, koska sen perusteella ei voi tehdä päätelmiä, mitä yksittäiset opettajat tai edes opet joukkona ajattelevat. Toiseksi on ihan sama ko. lehdessä höpötellään, koska sen jorinat eivät suoranaisesti jos olleenkaan vaikuta opettajan työhön. Sen sijaan Opetushallituksen ajatukset ja linjaukset vaikuttavat; sen toimintaan on syytä kiinnittää huomio, ei niinkään johonkin lehteen.
http://anderssonhjalmar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116590-koulushoppilu-on-koyhien-valkovuotoa (http://anderssonhjalmar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116590-koulushoppilu-on-koyhien-valkovuotoa)
Otin talteen, jos sattuisi häviämään:
QuoteKoulushoppailu on köyhien valkovuotoa
Tänään Yleisradio kertoo koulushoppailusta eli vanhempien koulujen valitsemista..Samalla Yle harrastaa tahallisesti tai tahattomasti älyllistä epärehellisyyttä. Yle kertoo itse ilmiöstä puuttumatta varsinaisiin syihin, mutta haastalteva rehtori Ritva Tyyskä kertoo vanhempien soittelusta ja antaa viitteitä todelliseen syihin.:
"He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa,"
Lauseen ensimmäinen osa kertoo ilmiöstä nimeltä white flight, jolle ei löydy kunnollista suomenkielistä vastinetta, joten kutsun sitä valkovuodoksi. Yleensä ilmiöllä tarkoitetaan valkoisen kantaväestön muuttamista pois maahanmuuttajalähiöistä,, Mitäpä sitä poismuuttamaan, kun voi ainakin lapset laittaa pois heikkotasoisista maahanmuuttajaluokista. Tästä Uuden Suomen haastattelema kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius Helsingin yliopistosta kertoo:
"Oppimistulokset heikkenevät juuri siksi, että hyväosainen kantaväestö muuttaa pois alueelta.
Toistaiseksi ei voida osoittaa, että mikään pääkaupunkiseudun koulu olisi "haitaksi" oppilaalle.
Koulujen osalta muutos on selvä. Maahanmuutto asettaa kouluille suuria haasteita etenkin pääkaupunkiseudulla."
Niin toistaiseksi kaikki hyvin, mutta maailmalla on esimerkkejä aivan toisesta kehityksestä. Vanhemmat eivät ole turhaan huolissaan, se on heidän velvollisuus.
Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/koulushoppaus_yleistynyt_-_vanhemmat_valitsevat_kouluja_lapselleen_yha_tarkemmin/6288006
(http://yle.fi/uutiset/koulushoppaus_yleistynyt_-_vanhemmat_valitsevat_kouluja_lapselleen_yha_tarkemmin/6288006)
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111692-"valkoisten-pako"-helsingissa-tata-perheet-pelkaavat
(http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111692-%22valkoisten-pako%22-helsingissa-tata-perheet-pelkaavat)
http://en.wikipedia.org/wiki/White_flight (http://en.wikipedia.org/wiki/White_flight)
Haasteellinen koulu: http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk (http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk)
Suvaitsevaiset, maahanmuuttokritiikittömät vanhemmat varmaan innoissaan lähettävät lapsensa monikulttuurisiin kouluihin. Jostain syystä uskon enemmän, että he muuttavat aidatuille ja vartioiduille asuinalueille (ja lähettävät lapsensa kalliisiin yksityiskouluihin) Yhdysvaltojen mallin mukaan.
Vanha viidakon sanonta kuuluu, että tyhmien seurassa on vaikeampi viisastua.
Quote[...] Lauseen ensimmäinen osa kertoo ilmiöstä nimeltä white flight, jolle ei löydy kunnollista suomenkielistä vastinetta, joten kutsun sitä valkovuodoksi. Yleensä ilmiöllä tarkoitetaan valkoisen kantaväestön muuttamista pois maahanmuuttajalähiöistä,, [...]
Johan pomppas. Että oikein valkovuoto? Kuinka nokkelaa!
Mitä helevetin vikaa on sanassa valkopako?
Tästä lähtien en enää käytäkään kulunutta termiä rikastus, vaan sanon rehellisesti että siemensyöksy.
On puhuttu aivovuodosta, kun koulutetut muuttavat maasta. Samaa rataa menee sitten valkovuoto.
Quote from: Junes Lokka on 10.09.2012, 22:29:26
http://anderssonhjalmar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116590-koulushoppilu-on-koyhien-valkovuotoa (http://anderssonhjalmar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116590-koulushoppilu-on-koyhien-valkovuotoa)
Tuolla on mahtava kommentti seassa:
"Näissä keskusteluissa en voi olla panematta merkille, kuinka ne jotka henkeen ja vereen kannattavat ihmisten vapaata liikkuvuutta maasta toiseen, samalla henkeen ja vereen vastustavat kantaväestön vapaata liikkuvuutta haluamilleen asuinalueille - ja aivan erityisesti lasten vapaata liikkumista kouluun, jossa heidän vanhempansa olettavat lastensa viihtyvän ja oppivan parhaiten."Mitä tuohon voi enää lisätä? Nerokasta. Noinhan se on.
No, lisään kuitenkin. Jos kerran maahanmuutto on niin suuri rikkaus ja voimavara, jota tarvitsemme, niin mitä väliä sillä on, että jotkut tätä ymmärtämättömät siirtävät jälkikasvunsa muualle? Sillä kyllähän koulun ilmapiiri säilyy silti hyvänä ja koulujen oppilaat menestyvät, koska monikulttuurisuus on hyvä asia ja maahanmuuttajat voimavaroja.
Muu ei ole mahdollista noista premisseistä. Monikulttuurisuus tuottaa hyvän, iloisen, suvaitsevaisen ja luovan ilmapiirin. Ihmiset eri kulttuureista ja maista tuovat mukaan oman erityisosaamisensa ja näin täydentävät toisiaan ja luovat innovatiivisen mosaiikin, joka on enemmän kuin osiensa summa. Miksi siis niin kova huoli kantaväestön lasten paosta? Miksi huoli siitä, mitä jää jäljelle?
Monikultturistien täytyy siis valita. Jos he pitävät kiinni monikulttuurisuuden lupauksista, niin he eivät ole huolissaan tilanteesta. Jos he ovat huolissaan tilanteesta, he eivät voi pitää kiinni monikulttuurisuuden lupauksista, koska se olisi looginen ristiriita.
Quote from: nitkunatku on 10.09.2012, 12:12:12
Quote from: Nikopol on 10.09.2012, 11:52:31
Lähikoulu olisi lapselle paras.
Olet siis sitä mieltä, että nuivan pariskunnan mieluiten nuivistettavalle lapselle paras oppilaitos on lähikoulu, vaikka se pursuisi rikkautta?
Ei vaan lähin koulu toisi lapselle käytännön turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, jos se vain olisi sellainen että vanhemmille kelpaa.
Eikös muuten olla yhtä mieltä siitä että rikastettu koulu se lapsen nuivistaa.
Opettaja-lehti on teettänyt kyselyn opettajien kokemuksista maahanmuuttajien opetamiseen liittyen. Alla opettajien havaintoja maahanmuuttajien vaikutuksesta opetuksen laatuun, juttu kannattaa lukea kokonaisuudessaan.
Quote
Kolmannes riittäisi osuudeksi, Opettajalehti, 25.2.2011 (http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_08/156481.htm)
Hannu Laaksola
Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.
Kolmannes riittäisi osuudeksi
Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.
...
Heijastuu opetuksen tasoon
Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.
Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat. Lisäksi kantaväestön lapset siirtyvät toisiin kouluihin. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimiselle osuuden suuruudella ei ole paljon merkitystä, vastaajat arvioivat.
Vaikka osa opettajista arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria, suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.
"Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin. Aina tulkkipalveluja ei saa tai asia olisi kiireellinen. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaista koulukulttuuria. Opettajat ovat vaikeuksissa, kun eivät tiedä, kuinka mukauttaa opetustaan, kuinka selkeyttää, käyttää kuvia ja etsiä yhteistä toimintatapaa."
"Oppimisvaikeudet ja niiden havaitsemisen vaikeus lisääntyvät, lisäresurssien tarve kasvaa, kun opettajalla ei ole aikaa niin yksilölliseen opetukseen kuin olisi tarve."
Koulut jakautuvat
.
.
.
Suomen koulujärjestelmän säilyttämisen kannalta ilmeisesti ainut tehokas tapa on peruskoulun resurssien ja oppimistulostavoitteen huomioiminen ulkomaalaislakia uudistettaessa.
Quote from: mietinen on 11.09.2012, 10:27:00
Opettaja-lehti on teettänyt kyselyn opettajien kokemuksista maahanmuuttajien opetamiseen liittyen. Alla opettajien havaintoja maahanmuuttajien vaikutuksesta opetuksen laatuun, juttu kannattaa lukea kokonaisuudessaan.
Kannattaa todellakin lukaista koko juttu. Hapokasta on paikoittain, liian hapokasta.
Quote from: opettajaVaikka osa opettajista on sitä mieltä, ettei kantaväestön oppilaille ole mitään hyötyä siitä, että koulussa tai päiväkodissa on myös maahanmuuttajia, valtaosa sanoo, että se rikastuttaa, auttaa hyväksymään erilaisuutta, hälventää ennakkoluuloja, lisää suvaitsevaisuutta ja vähentää rasismia. Osa huomauttaa myös, että se auttaa oppilaita ymmärtämään kielitaidon merkityksen.
Kantasuomalaiset oppivat sellaisia vuorovaikutussuhteita, joista on valtavasti hyötyä aikuisena...
Quote from: opettajaVastaajien mielestä monikulttuurisuus on nykypäivää ja rikkaus. Suvaitsevaisuus osa elämisen taitoa nykymaailmassa. Edellytyksenä on, että opettajat saavat riittävästi koulutusta maahanmuuttajien opetukseen.
Quote
Kolmannes riittäisi osuudeksi, Opettajalehti, 25.2.2011 (http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_08/156481.htm)
Hannu Laaksola
Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.
Kolmannes riittäisi osuudeksi
Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.
...
Heijastuu opetuksen tasoon
Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.
Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat. Lisäksi kantaväestön lapset siirtyvät toisiin kouluihin. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimiselle osuuden suuruudella ei ole paljon merkitystä, vastaajat arvioivat.
Vaikka osa opettajista arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria, suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.
"Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin. Aina tulkkipalveluja ei saa tai asia olisi kiireellinen. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaista koulukulttuuria. Opettajat ovat vaikeuksissa, kun eivät tiedä, kuinka mukauttaa opetustaan, kuinka selkeyttää, käyttää kuvia ja etsiä yhteistä toimintatapaa."
"Oppimisvaikeudet ja niiden havaitsemisen vaikeus lisääntyvät, lisäresurssien tarve kasvaa, kun opettajalla ei ole aikaa niin yksilölliseen opetukseen kuin olisi tarve."
Koulut jakautuvat
Missä se rikkaus oli?
Quote from: Alkuasukas on 11.09.2012, 10:53:36
Quote
Kolmannes riittäisi osuudeksi, Opettajalehti, 25.2.2011 (http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_08/156481.htm)
Hannu Laaksola
Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.
Kolmannes riittäisi osuudeksi
Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.
...
Heijastuu opetuksen tasoon
Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.
Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat. Lisäksi kantaväestön lapset siirtyvät toisiin kouluihin. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimiselle osuuden suuruudella ei ole paljon merkitystä, vastaajat arvioivat.
Vaikka osa opettajista arvioi, että maahanmuuttajat rikastuttavat koulukulttuuria, suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.
"Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin. Aina tulkkipalveluja ei saa tai asia olisi kiireellinen. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä suomalaista koulukulttuuria. Opettajat ovat vaikeuksissa, kun eivät tiedä, kuinka mukauttaa opetustaan, kuinka selkeyttää, käyttää kuvia ja etsiä yhteistä toimintatapaa."
"Oppimisvaikeudet ja niiden havaitsemisen vaikeus lisääntyvät, lisäresurssien tarve kasvaa, kun opettajalla ei ole aikaa niin yksilölliseen opetukseen kuin olisi tarve."
Koulut jakautuvat
Missä se rikkaus oli?
Koulusta sitä voi olla vaikea löytää, mutta opettaja-lehden artikkelissa se on siellä loppupuolella.
Kukas se täällä foorumilla olikaan, kun viisaasti kehotti aina lukemaan kirjoituksen viimeisen kappaleen ensimmäiseksi. Sieltä se paljastuu motiivi kirjoitukselle.
Jos perinteisten suomalaiskoulujen vitsaus on harvinainen ja äärimmäisen tuhoisa kouluampuminen, niin mokukoulujen rikkaus ja ilo on huumekauppa ja jatkuva väkivaltauhka. Tilastollisesti jälkimmäinen väkivaltauhka ja huumeuppa on moninkertaisesti tuhoisampaa kuin satunnaiset kouluväkivaltapurkaukset.
Sosialistiaatelinen helsingissä vie oman kakaransa Rudolf Steiner-kouluun ennenkuin tulee räpättämään koulushoppailun haitallisuudesta.
Quote from: opettajaVaikka osa opettajista on sitä mieltä, ettei kantaväestön oppilaille ole mitään hyötyä siitä, että koulussa tai päiväkodissa on myös maahanmuuttajia, valtaosa sanoo, että se rikastuttaa, auttaa hyväksymään erilaisuutta, hälventää ennakkoluuloja, lisää suvaitsevaisuutta ja vähentää rasismia. Osa huomauttaa myös, että se auttaa oppilaita ymmärtämään kielitaidon merkityksen.
Kantasuomalaiset oppivat sellaisia vuorovaikutussuhteita, joista on valtavasti hyötyä aikuisena...
Quote from: opettajaVastaajien mielestä monikulttuurisuus on nykypäivää ja rikkaus. Suvaitsevaisuus osa elämisen taitoa nykymaailmassa.
Ihanaa!
Juu, kuulemma mm. Puu-Käpylässä on suhteellisen suuri pitoisuus perheitä, joiden lapset kasvatetaan Steiner-ideologialla. Johtuu kuulemma siitä, että alueella on Steiner-päiväkoti, johon näiden piltit on illmoitettu heti kun raskaustesti on positiivinen, jolloin näitä perheitä hakeutuu lähikaupunginosiin asumaan. Mutta toinen varsinainen vapaakasvatus-suvaitsevaisuus-ideologian kyllästämien vanhempien lasten koulu on kuulemma eri koulu, yhtenäiskoulu, joka lienee isompikin.
Tuosta homman gallupsuunnitelmasta tuli mieleen, etteikö olisi mahdollista lähettää opejen sähköpostiin pelkkä linkki nettisivulle, jossa tutkimukseen voi osallistua anonyyminä, tai trvata anonyymius jotenkin muuten. Aina parempi, jos tekijäksi löytyisi joku ao. alan yliopisto-opiskelija vaikka opinnäytteenään, niin tutkimuksen taakse voisi saada yliopiston auktoriteettia...
PS. Kiitos suomennoksista!
Quote from: siviilitarkkailija on 11.09.2012, 11:20:14
Jos perinteisten suomalaiskoulujen vitsaus on harvinainen ja äärimmäisen tuhoisa kouluampuminen, niin mokukoulujen rikkaus ja ilo on huumekauppa ja jatkuva väkivaltauhka. Tilastollisesti jälkimmäinen väkivaltauhka ja huumeuppa on moninkertaisesti tuhoisampaa kuin satunnaiset kouluväkivaltapurkaukset.
Sosialistiaatelinen helsingissä vie oman kakaransa Rudolf Steiner-kouluun ennenkuin tulee räpättämään koulushoppailun haitallisuudesta.
Hmm... En kyllä juurikaan usko huumeiden kaupitteluun suomalaisessa koulussa. Ei kai täällä nyt (vielä)
niin jenkkimeininkiä eletä... Eihän?
Quote from: nitkunatku on 11.09.2012, 12:46:33
Sosialistiaatelinen helsingissä vie oman kakaransa Rudolf Steiner-kouluun ennenkuin tulee räpättämään koulushoppailun haitallisuudesta.
Hmm... En kyllä juurikaan usko huumeiden kaupitteluun suomalaisessa koulussa. Ei kai täällä nyt (vielä)
niin jenkkimeininkiä eletä... Eihän?
[/quote]
Riippuu miten sen huumekaupan mieltää. Se että siellä koulussa olisi jossain hämärässä kulmassa joku päivystys, voi olla hieman epärealistista, mutta kyllä esim. jo karakallion yläasteella ennen vuosituhannen vaihdetta sai tilattua mietoja huumeita ja alkoholia toisilta oppilailta. Ihmettelisin jos ei nykypäivänä moista olisi.
Kyllä aineita liikkuu, mutta volyymissa jäädään USAn megalukioista. Miksi sählärit kasvattaisivat riskiä puuhaamalla koulussa, jossa on aikuisia ja uteliaita, kun Suomessa on valvomatonta metsää, puistoa, pyörävajoja yllin kyllin. Asiakas ja tarjonta kohtaavat aina, meilläkin.
Quote from: fincum on 11.09.2012, 10:52:48
Quote from: mietinen on 11.09.2012, 10:27:00
Opettaja-lehti on teettänyt kyselyn opettajien kokemuksista maahanmuuttajien opetamiseen liittyen. Alla opettajien havaintoja maahanmuuttajien vaikutuksesta opetuksen laatuun, juttu kannattaa lukea kokonaisuudessaan.
Kannattaa todellakin lukaista koko juttu. Hapokasta on paikoittain, liian hapokasta.
Quote from: opettajaVaikka osa opettajista on sitä mieltä, ettei kantaväestön oppilaille ole mitään hyötyä siitä, että koulussa tai päiväkodissa on myös maahanmuuttajia, valtaosa sanoo, että se rikastuttaa, auttaa hyväksymään erilaisuutta, hälventää ennakkoluuloja, lisää suvaitsevaisuutta ja vähentää rasismia. Osa huomauttaa myös, että se auttaa oppilaita ymmärtämään kielitaidon merkityksen.
Kantasuomalaiset oppivat sellaisia vuorovaikutussuhteita, joista on valtavasti hyötyä aikuisena...
Quote from: opettajaVastaajien mielestä monikulttuurisuus on nykypäivää ja rikkaus. Suvaitsevaisuus osa elämisen taitoa nykymaailmassa. Edellytyksenä on, että opettajat saavat riittävästi koulutusta maahanmuuttajien opetukseen.
Tässäkin kannattaa muistaa, että Opettaja-lehden kyselyihin eivät vastaa kaikki opettajat; ne, jotka oikeasti opettavat jotain ainetta, mikä vaatii panaeutumista, eivät juurikaan edes jaksa, viitsi, muista, koe hyötyä vastata tällaisiin kyselyihin.
Kyseisestä vastauksista: ei kai ole ihme, että opejen vastaukset ovat ristiriitaisia ("monikultti on rikkaus" mutta "ei lisää mamuja"), sillä monikulttihan voisi olla rikkaus, jos se ei olisi monikulttuurisuutta sen nykyisissä muodoissaan > rasite ja loputon haaste > ei haluta lisää haastetta omalle työpaikalle.
Itseäni huvittaa eniten ihmisten teeskentely. Ollaan suvaitsevaisia ja humaaneja ja äänestetään Kokoomus/RKP:tä, mutta kun monikulttuurisuus osuu omalle kohdalle, huudetaan välittömästi murhaa, kuten tuo aikaisemmin linkittämäni Fallåkerin tapaus osoittaa.
Helsinki on harjoittanut nimenomaan "tasaisen sekoittamisen" politiikkaa, jonka takia veronmaksajat ovat karanneet, koulut on pilattu ja kaupungin talous on konkurssivauhdissa.
Espoossa on lukuisia alueita, joissa ei törmää monikulttuurisuuteen lainkaan. Käytännössä koko rantaviiva (Soukkaa/Kivenlahtea lukuunottamatta) sekä Mankkaa-Tapiola-Laajalahti ja Pitkäjärven-Lippajärven seutu. Nämä alueet ovat imeneet hyvät veronmaksajat kuin kärpäspaperi.
Kyse on voimakkaasta "white flight"-ilmiöstä. Viherkommunistikokoomus haluaisi ratkaista ongelman niin, että nämäkin alueet pitäisi tasapuolisuuden nimissä pilata monikulttuurisuudella ja pyrkiä hyvistä veronmaksajista kokonaan eroon. Eihän yrittäjiä ja vientiteollisuutta mihinkään tarvita, koska uuden maailmanjärjestyksen mukaan rahat tulevat seinästä... velaksi!
Tilaahan Suomessa on ja suuntakin muuttajilla on selvä. Nyt paetaan jo Espoostakin ja muuttoliike suuntautuu kehyskuntiin. Helsingin motiivit "metropolialueelle" ja kuntaliitoksille ovat suht. selkeät. Naapureiden lompakon putsaaminen ja raunioittavan, velkakonkurssiin vievän vastuuttoman politiikan levittäminen.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=203645
Kommareille koittavat vuoden, parin sisällä hankalat ajat. Kun kirstu on tyhjä, maailmanhalaaminen toisten tienaamilla rahoilla on vaikeaa.
Lisätään nyt tänne, että vanha ystävämme Rosa Meriläinen on myös päättänyt ottaa osaa tähän aiheeseen:
Hyvä koulu on huono juttu (http://www.hs.fi/elama/Hyv%C3%A4+koulu+on+huono+juttu/a1305635714629?jako=39035b18ad306f8391d88448e7564566&ref=fb-share).
"On aika mukavaa voida laittaa lapsi miettimättä siihen kouluun, joka liki sattuu olemaan. Enpä haluaisi olla helsinkiläisten housuissa: joutua nyt miettimään, missä kannattaa asua voidakseen laskelmoida ekaluokkalainen kuplaan, jossa tämä ei takuulla törmäisi lapsiin toisenlaisista yhteiskuntaluokista ja sosiaalisista todellisuuksista.."
Hyvähän se on (vielä) Tampereelta tuollaisia kirjoitella. Koko teksti oli hyvin kieli keskellä suuta kirjoitettu, ettei vaan viitattaisi puolella sanallakaan maahanmuuttajiin eli siis todellisuudessa ilmiön syntyperusteisiin - pidättäydytään puhumaan korrektisti huono-osaisuudesta.
Eipä tätä koulushoppailun ilmiötä ollut "ennen vanhaan" ajalla ennen runsaampaa maahanmuuttoa, esimerkiksi omasta nuoruudestani (vuodesta -85 vuoteen -94 peruskoulussa) en tällaista ilmiötä muista. Ei ehkä mene muunlaisen huono-osaisuuden piikkiin, tämän ilmiön yhteydessä voitaisiin kyllä puhua ihan suoraan siitä itsestään. Maahanmuutosta ja sen aiheuttamista lieveilmiöistä. Mutta tämähän nyt näytti taas sen, miten pihalla Rosa näistä pk-seudun asioista on ja miltä pohjalta hän tätä todellisuutta täällä kommentoi.
Quote from: Leso on 10.09.2012, 23:23:34Johan pomppas. Että oikein valkovuoto? Kuinka nokkelaa!
Reinolle kiitokset. http://hommaforum.org/index.php/topic,22.msg10099/topicseen.html#msg10099
Quote from: nitkunatku on 10.09.2012, 09:08:14
Mutta eikös se ole hyvä, että vastaavasti nuivat saavat mukulansa mahdollisimman "köyhään" kouluun?
Sehän on ikävää, jos nuivat lähettävät lapsensa köyhään kouluun. Sittenhän nuivien lapset saavat samaa köyhyyttä kotona ja koulussa. Ei se käy. On parempi että suvaitsevaiset uhrautuvat ja lähettävät lapsensa köyhään kouluun jotta rikkaissa kouluissa olisi enemmän tilaa nuivien lapsille ja he saisivat rikkautta edes koulussa.
Quote from: possu on 11.01.2013, 09:58:39
Quote from: nitkunatku on 10.09.2012, 09:08:14
Mutta eikös se ole hyvä, että vastaavasti nuivat saavat mukulansa mahdollisimman "köyhään" kouluun?
Sehän on ikävää, jos nuivat lähettävät lapsensa köyhään kouluun. Sittenhän nuivien lapset saavat samaa köyhyyttä kotona ja koulussa. Ei se käy. On parempi että suvaitsevaiset uhrautuvat ja lähettävät lapsensa köyhään kouluun jotta rikkaissa kouluissa olisi enemmän tilaa nuivien lapsille ja he saisivat rikkautta edes koulussa.
Rikastuneemmissa maissa eräät vihreät toimivat jo näin altruistisesti:
http://en.wikipedia.org/wiki/Femke_Halsema#Halsema_Racism_Controversy_Black_School
Quote from: Brandöt on 10.01.2013, 16:02:49
Lisätään nyt tänne, että vanha ystävämme Rosa Meriläinen on myös päättänyt ottaa osaa tähän aiheeseen:
Hyvä koulu on huono juttu (http://www.hs.fi/elama/Hyv%C3%A4+koulu+on+huono+juttu/a1305635714629?jako=39035b18ad306f8391d88448e7564566&ref=fb-share).
"On aika mukavaa voida laittaa lapsi miettimättä siihen kouluun, joka liki sattuu olemaan. Enpä haluaisi olla helsinkiläisten housuissa: joutua nyt miettimään, missä kannattaa asua voidakseen laskelmoida ekaluokkalainen kuplaan, jossa tämä ei takuulla törmäisi lapsiin toisenlaisista yhteiskuntaluokista ja sosiaalisista todellisuuksista.."
Hyvähän se on (vielä) Tampereelta tuollaisia kirjoitella. Koko teksti oli hyvin kieli keskellä suuta kirjoitettu, ettei vaan viitattaisi puolella sanallakaan maahanmuuttajiin eli siis todellisuudessa ilmiön syntyperusteisiin - pidättäydytään puhumaan korrektisti huono-osaisuudesta.
Eipä tätä koulushoppailun ilmiötä ollut "ennen vanhaan" ajalla ennen runsaampaa maahanmuuttoa, esimerkiksi omasta nuoruudestani (vuodesta -85 vuoteen -94 peruskoulussa) en tällaista ilmiötä muista. Ei ehkä mene muunlaisen huono-osaisuuden piikkiin, tämän ilmiön yhteydessä voitaisiin kyllä puhua ihan suoraan siitä itsestään. Maahanmuutosta ja sen aiheuttamista lieveilmiöistä. Mutta tämähän nyt näytti taas sen, miten pihalla Rosa näistä pk-seudun asioista on ja miltä pohjalta hän tätä todellisuutta täällä kommentoi.
Maahanmuuttajien määrä lähikoulussa on varmasti merkittävä tekijä koulushoppailussa. Menneisiin vuosikymmeniin on kuitenkin vaikea verrata jo sen takia, että vapautta valita muu kuin lähikoulu rajoitettiin 90-luvun lopulle asti.
Oma lähiyläaste sattui 80-luvulla olemaan huonomainen, joten ala-asteella kieli- ym. valintoja tehtiin siten, että lähikoululta vältyttiin. Ilmiö ei siis ole ihan uusi. Tuolloinkaan ei vältelty "eri yhteiskuntaluokkia ja sosiaalisia todellisuuksia", vaan konkreettisia uhkia kuten päihteitä ja heikkoa oppimisympäristöä.
Rosa ei siis tykkääkään multikultista?
Rosa tulee paljastaneeksi tahattomasti juuri sen, mitä moni pakenee: nimenomaan näitä "erilaisia" taustoja, jotka pääsääntöisesti tarkoittavat rähjääviä ja naisopettajille rivouksia ja antisemitististä saastaa huutelevia muslimioppilaita.
Huono-osaisuus on hevonpaskaa. Huono- ja hyväosaiset ovat peruskoulun myötä olleet samoissa kouluissa Suomessa, tuloerot ja elitismi ovat muutoinkin olleet pieniä suht homogeenisessä ja demokraattisessa Suomessa. Ainoan poikkeuksen muodostavat tietenkin pk-seudun ruotsinkieliset koulut, joissa hyväosaisuus suorastaan kasautuu. Tästä saa selon, kun kerran kaverilta saamani osoitelistan mukaan katsoin, missä porukka asuu. Jostain syystä kaikki tulivat pääosin hyviltä alueilta, Itä-Helsinki oli mukana Marjaniemen muodossa :)
Quote from: Brandöt on 10.01.2013, 16:02:49
Lisätään nyt tänne, että vanha ystävämme Rosa Meriläinen on myös päättänyt ottaa osaa tähän aiheeseen:
Hyvä koulu on huono juttu (http://www.hs.fi/elama/Hyv%C3%A4+koulu+on+huono+juttu/a1305635714629?jako=39035b18ad306f8391d88448e7564566&ref=fb-share).
"On aika mukavaa voida laittaa lapsi miettimättä siihen kouluun, joka liki sattuu olemaan. Enpä haluaisi olla helsinkiläisten housuissa: joutua nyt miettimään, missä kannattaa asua voidakseen laskelmoida ekaluokkalainen kuplaan, jossa tämä ei takuulla törmäisi lapsiin toisenlaisista yhteiskuntaluokista ja sosiaalisista todellisuuksista.."
Hyvähän se on (vielä) Tampereelta tuollaisia kirjoitella. Koko teksti oli hyvin kieli keskellä suuta kirjoitettu, ettei vaan viitattaisi puolella sanallakaan maahanmuuttajiin eli siis todellisuudessa ilmiön syntyperusteisiin - pidättäydytään puhumaan korrektisti huono-osaisuudesta.
Eipä tätä koulushoppailun ilmiötä ollut "ennen vanhaan" ajalla ennen runsaampaa maahanmuuttoa, esimerkiksi omasta nuoruudestani (vuodesta -85 vuoteen -94 peruskoulussa) en tällaista ilmiötä muista. Ei ehkä mene muunlaisen huono-osaisuuden piikkiin, tämän ilmiön yhteydessä voitaisiin kyllä puhua ihan suoraan siitä itsestään. Maahanmuutosta ja sen aiheuttamista lieveilmiöistä. Mutta tämähän nyt näytti taas sen, miten pihalla Rosa näistä pk-seudun asioista on ja miltä pohjalta hän tätä todellisuutta täällä kommentoi.
Kyllä tolloinkin oli tota tiettyjen perheiden kohdalla ja tiettyjen koulujen kohdalla mutta yleensä porukka tyytyi siihen kouluun mikä nyt sattui olemaan lähin ja minne lapsen kaveritkin meni.Nykyään toi taitaa mennä ihan eri tavalla eli sinne mamuja täynnä olevaan kouluun ei sitä jälkikasvua haluta.Nykyäänhän tosin osa kouluista taitaa olla vielä ns "erikoistunut" eli jos on musiikillisesti lahjakas niin menee tiettyyn kouluun yms.Itse ainakin muistelen että osa oman ikäisistä tyypeistä on pistetty vanhempiensa toimesta vasten tyypin omaa tahtoa toiseen kouluun koska se ns parempi tai liittyi jotenkin vanhempien uskontoon tms.Osa Suomenruotsalaisista nyt taisivat ainakin pistää omat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun koska käsitykseni mukaan eivät halunneet että omat lapset puhuvat suomea ruotsin sijasta.
Quote from: -gentilhommehki- on 19.01.2013, 00:18:13
Rosa ei siis tykkääkään multikultista?
Rosa tulee paljastaneeksi tahattomasti juuri sen, mitä moni pakenee: nimenomaan näitä "erilaisia" taustoja, jotka pääsääntöisesti tarkoittavat rähjääviä ja naisopettajille rivouksia ja antisemitististä saastaa huutelevia muslimioppilaita.
Huono-osaisuus on hevonpaskaa. Huono- ja hyväosaiset ovat peruskoulun myötä olleet samoissa kouluissa Suomessa, tuloerot ja elitismi ovat muutoinkin olleet pieniä suht homogeenisessä ja demokraattisessa Suomessa. Ainoan poikkeuksen muodostavat tietenkin pk-seudun ruotsinkieliset koulut, joissa hyväosaisuus suorastaan kasautuu. Tästä saa selon, kun kerran kaverilta saamani osoitelistan mukaan katsoin, missä porukka asuu. Jostain syystä kaikki tulivat pääosin hyviltä alueilta, Itä-Helsinki oli mukana Marjaniemen muodossa :)
Tollainen käsitys itsellänikin on noista suomenruotsalaisista helsingissä.Saavat muuten syyttää ihan itseään ja omaa asennettaa sekä puheitaan jos niille huudellaa sekä saavat turpaansa täällä helsingissä.. :D
Quote from: slobovorsk on 11.09.2012, 11:41:36
Juu, kuulemma mm. Puu-Käpylässä on suhteellisen suuri pitoisuus perheitä, joiden lapset kasvatetaan Steiner-ideologialla. Johtuu kuulemma siitä, että alueella on Steiner-päiväkoti, johon näiden piltit on illmoitettu heti kun raskaustesti on positiivinen, jolloin näitä perheitä hakeutuu lähikaupunginosiin asumaan. Mutta toinen varsinainen vapaakasvatus-suvaitsevaisuus-ideologian kyllästämien vanhempien lasten koulu on kuulemma eri koulu, yhtenäiskoulu, joka lienee isompikin.
Tuosta homman gallupsuunnitelmasta tuli mieleen, etteikö olisi mahdollista lähettää opejen sähköpostiin pelkkä linkki nettisivulle, jossa tutkimukseen voi osallistua anonyyminä, tai trvata anonyymius jotenkin muuten. Aina parempi, jos tekijäksi löytyisi joku ao. alan yliopisto-opiskelija vaikka opinnäytteenään, niin tutkimuksen taakse voisi saada yliopiston auktoriteettia...
PS. Kiitos suomennoksista!
Mitä itse olen kuullut steiner kouluja käyneitä niin niihin ei niitä lapsia kannata laittaa.Oli kuulemma vähän vaikeuksia kun mentiin lukioon yms.
Quote from: -gentilhommehki- on 19.01.2013, 00:18:13
Rosa ei siis tykkääkään multikultista?
Kuka järkevä enää tykkää, kun tietää mihin se johtaa?
Näin JohannaS kirjoitti Hommalla jo v 2008:
QuoteEntäpä miten kouluissa toimitaan kun "mun kulttuuri ei hyväksy tän jutun opettamista" tai "tää kuuluu mun kulttuuriin"? Olen ymmärtänyt että kun nämä sanat sanotaan, niin opettajat antavat hyvin helposti periksi, jotta eivät altistuisi rasismisyytöksille.
Eräisiin yleisesti kuultuihin vaatimuksiin kuuluu mm. että muslimilapset on vapautettava liikunnan-, musiikin- ja/tai kuvataiteen tunneilta, ja evoluutioteorian opetus on kiellettävä tietyiltä uskovaisilta. Koulujen joulujuhlista on pyritty riisumaan kristilliset elementit pois ettei loukata muita uskontokuntia. Uutisissa oli joskus että Britanniassa opettajat eivät kerro holokaustista muslimioppilaille jotta muslimilapset eivät hermostuisi; nuo lapsethan eivät edes usko että koko juutalaisten joukkotuhoa tapahtui.
Seuraava Youtube-pätkä on kuulemisen arvoinen. Suomalaiset opettajat kertovat vaikeuksista joita monikulttuurisissa kouluissa syntyy:
http://www.youtube.com/watch?v=NaYMNMema-s
Yksi opettajista tuossa pätkässä kertoo että häntä on joskus kielletty opettamasta lapsille, että maa kiertää Aurinkoa.
Millä tavalla tämä voi olla kenellekään hyödyksi, mitä positiivista tämän tiedon pimittämisessä on?
Jos koko luokkaa pidetään yhden oppilaan takia pimennossa siitä että maa kiertää Aurinkoa, koko luokan opetus kärsii.
Jos taas muulle luokalle opetetaan että maa kiertää Aurinkoa mutta sille yhdelle oppilaalle ei, kärsijänä on se yksi oppilas. Hän ei saa tasa-arvoista opetusta ja tasavertaista tietoa verrattuna muuhun luokkaan. Tämä luo erilaiset lähtökohdat elämään mamutaustaisille ja kantaväestön oppilaille. Eikö tästä muka ole mitään seurauksia lapsen yleissivistystasoon verrattuna muihin ikäisiinsä? Eikö tämä voi kostautua myöhemmin esim. pilkantekona tai syrjimisenä? Entä voiko vähäisempi koulutustaso vaikuttaa hänen kykyynsä päästä työelämään.
http://hommaforum.org/index.php/topic,214.msg1653.html#msg1653 boldaukset oma
Youtube-pätkä on YLE Radio ykkösen ohjelma , julkaistu 27.8 2008, 'Kolmessa polvessa: Ope on tärkein'.
Ylellä siis tuotiin esille silloin yhä edes jonkun verran monikultturisuuden tuomat haasteet.
Kommenttissaan JohannaS linkitti myös HSn pääkirjoitukseen, Päivi Lipposen ja Mirja-Tytti Talibin kirjoittama.
Aiheena oli - Opettajat eivät osaa kohdata monikulttuurisia oppilaita, julkaistu 21.11.2008.
Kirjoitus kertoo oleellisen:
QuoteHelsingissä on jo kouluja, joissa oppilaiden enemmistö ei puhu suomea äidinkielenään. Maahanmuuttajaperheet ovat keskittyneet erityisesti alueille, joilta on voinut saada kaupungin vuokra-asunnon. Tällaisia lähiöitä on Itä- ja Koillis-Helsingissä.
Monikulttuurisuus merkitsee uudenlaisia haasteita alueiden peruspalveluille, koulutoimelle ja opettajankoulutukselle. Viimeistään nyt on syytä miettiä, kuinka estää Helsingin koulujen eriytyminen ja oppimistulosten erojen kasvu.
Pääkaupungin parhaiten menestyvien koulujen osaamisprosentti on 69 ja heikoimpien 46. Tämä merkitsee, että heikoimmin menestyvissä kouluissa oppilaat ratkaisevat alle puolet kansallisen arviointitutkimuksen tehtävistä. Tasa-arvoihanne on siis kaukana koulujen arjesta. Tutkimukset osoittavat myös, että oppilaiden psyykkinen oireilu, erityisopetuksen tarve ja kouluväkivalta ovat lisääntyneet.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Opettajat+eivät+osaa+kohdata++monikulttuurisia+oppilaita/HS20081121SI1MA01536 (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Opettajat+eiv%C3%A4t+osaa+kohdata++monikulttuurisia+oppilaita/HS20081121SI1MA01536) boldaukset omat
Eli jo v 2008 tiedettiin että kuilu kolujen välillä kasvaa, väkivalta lisääntyy ja eritysopetuksen tarve lisääntyy koska monikulttuurisuus toi kouluille jo silloin lisää 'haasteita'.
Tuskin tilanne on parempi nyt, v 2013.
Ero on ainoastaan siinä että Ylellä ei enää keskustella näistä vakavista kouluongelmista. Nyt ihmetellään muka koulushoppailua, vaikka kyllä pitäisi olla selvää mistä johtuu että vanhemmat valitsevat lapsilleen paremman oppimisympäristön.
Sääli. Eikä edistä kenenkään etuja.
Uusimmassa Opettaja-lehdessä on taas rasismi esillä otsikolla
Rasismi on hellittämässä.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2013_03/page36.htm
Toimittaja on esittänyt väitteitä ja niihin vastaa opetusneuvos Leena Nissilä. Suomea verrataan Hollantiin ja rehtorit itkevät monikulttuurisuuden perään ...
Quote
Hollannin koulut valmentavat monikulttuurisuuteen suomalaisia kouluja paremmin.
Hollanti on ollut aikoinaan maahanmuuttajien koulutuksen edelläkävijöitä Euroopassa, mutta tilanne on huonontunut. Maahanmuuttajien omaa äidinkieltä opetetaan entistä vähemmän eikä heidän omalle kulttuurilleen anneta yhtä paljon tilaa kuin aikaisemmin.
Suomalaiset koulut eivät halua maahanmuuttajaoppilaita.
Ei pidä paikkaansa, sillä huolta näyttävät kantavan juuri ne rehtorit, joiden kouluissa ei ole maahanmuuttajia. Heidän oppilaansa eivät saa mahdollisuutta harjoitella arjessa luontevaa kanssakäymistä. Kouluissa, joissa on maahanmuuttajia, nuoret ovat hyvinkin kulttuurisensitiivisiä ja tuntevat globaalia vastuuta.
Toivottavasti noista lapsista ei kasva samanlaisia kulttuurisensitiivisiä henkilöitä kuin nykyiset suvaitsevaiset pääosin ovat, jotka käsittävät, että omaa kulttuuria ja kaikkea mitä itse edustaa pitää inhota ja muiden kulttuurien kaikkia piirteitä, kuten lasten silpomista, tulee ihannoida. Jospa seuraava kulttuurisensitiivisten joukko olisi hieman tasapainoisempi.
Ylellä, Maikkarilla ja Hesarissa tänään koulushoppailua käsittelevät jutut, joissa haastateltavina tutkijat Venla Bernelius ja Sonja Kosunen. Vain Hesarissa viitattiin koulushoppailun suurimpaan syyhyn, silloinkin ohimennen ja selitellen.
QuoteBerneliuksen tekemien tilastoanalyysien mukaan yläkoulun sijainti eliittialueella ei Suomessa välttämättä lisää sinne pyrkijöiden määrää. Sen sijaan Bernelius on huolissaan siitä, että tietyntyyppisiä kouluja on selvästi alettu hyljeksiä.
Ainakin Helsingissä suurin torjumisiin yhteydessä oleva tekijä on vieraskielisten lasten osuus koulussa. "Ei pidä silti ajatella, että se olisi ainut syy. Samoilla alueilla on usein esimerkiksi korkea työttömyys ja korkea lastensuojelun tarve."
Tuloksena on usein noidankehä, jossa oppilaiden pako muuttaa oppilasainesta ja sitä kautta keskimääräisiä oppimistuloksia. Se taas huonontaa koulun mainetta entisestään.
Helsingin Sanomat: Eliittiluokat vähemmistön suosikki – vanhempien ihanne on "ihan hyvä" koulu (http://www.hs.fi/kotimaa/Eliittiluokat+v%C3%A4hemmist%C3%B6n+suosikki++vanhempien+ihanne+on+ihan+hyv%C3%A4+koulu/a1407729107715) 11.8.2014
QuoteKun ennen vanhemmat valitsivat lapselleen muun kuin lähikoulun, syynä olivat yleensä kielivalinnat tai halu saada lapsi erikoisluokalle. Nyt osa vanhemmista on ryhtynyt tekemään valintoja pelkän koulun sijainnin perusteella ja karttamaan tiettyjen alueiden kouluja.
– Meillä on sellaisia alueita, joilla poikkeuksellisen iso osa oppilaista valitsee jonkun muun kuin oman lähikoulunsa. Siihen liittyy selkeästi asuinalueen heikko sosioekonominen asema eli jonkinlaiset sosiaaliset ongelmat, jotka alueella herkästi tiivistyvät.
Yle: Eliittikoulu tai huonomaineinen alue ei houkuta – "Tavallisen hyvä" koulu monelle mieluisin (http://yle.fi/uutiset/eliittikoulu_tai_huonomaineinen_alue_ei_houkuta__tavallisen_hyva_koulu_monelle_mieluisin/7405418) 11.8.2014
QuotePainotettuun opetukseen hakeutuminen tarkoittaa käytännössä usein osallistumista soveltuvuuskokeeseen, jonka perusteella osa oppilaista aloittaa yläkoulunsa esimerkiksi kuvataidetta, liikuntaa tai ilmaisutaitoa painottavassa opetuksessa.
Yleensä painotettuun opetukseen valituista oppilaista muodostetaan omat koululuokkansa.
– Silloin tähän painotettuun opetukseen valikoituneet lapset käyvät ikään kuin eri koululuokkia kuin tällaiseen yleiseen opetukseen osallistuvat, toteaa yliopistotutkija Piia Seppänen Turun yliopistosta.
MTV3: Yhä useampi valitsee erikoiskoulun - eriarvoistuuko peruskoulu? (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/yha-useampi-valitsee-erikoiskoulun-eriarvoistuuko-peruskoulu/4205912) 11.8.2014
QuoteMonissa maissa esimerkiksi mahdollisuus valita koulu vapaasti on lisännyt peruskoulujen eriarvoistumista. Muun muassa Ruotsissa tutkijat pitävät Pisa-tulosten romahtamisen syynä erojen kasvua koulujen oppilaspohjassa, Bernelius kertoo.
– Ruotsissa oppilaserot ovat kouluvalintojen vapautumisen jälkeen kasvaneet huikeasti ja oppimistulokset ovat tulleet alaspäin samaa tahtia, Bernelius sanoo.
Sen sijaan esimerkiksi Puolassa oppilaspohjan sekoittamisen jälkeen oppimistulokset ovat parantuneet ja jatkaneet nousua, hän jatkaa.
MTV3: Koulushoppailu heikentää oppimistuloksia yhteiskunnassa (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/koulushoppailu-heikentaa-oppimistuloksia-yhteiskunnassa/4205942) 11.8.2014
Yllättäen tällä kertaa uutisointiin valitussa kuvamateriaalissa ei ollut oppilaiden monikulttuurisuutta korostettu. Kaikki olivat kantasuomalaisen oloisia pellavapäitä. 3/4:ssa Ylen kouluja koskevista uutisista esittävät luokkia joissa on näkyviä etnisyyksiä tai haastattelevat vähintään yhtä taustaista oppilasta.
Kyllä toimittelijat tietävät mitä tekevät.
Sent from my Jolla using Tapatalk 2
Quote from: Tommi Korhonen on 12.08.2014, 08:20:04
Yllättäen tällä kertaa uutisointiin valitussa kuvamateriaalissa ei ollut oppilaiden monikulttuurisuutta korostettu. Kaikki olivat kantasuomalaisen oloisia pellavapäitä. 3/4:ssa Ylen kouluja koskevista uutisista esittävät luokkia joissa on näkyviä etnisyyksiä tai haastattelevat vähintään yhtä taustaista oppilasta.
Kyllä toimittelijat tietävät mitä tekevät.
Monikulttuurisuuden edistäminen on Ylen lakisääteinen tehtävä. Monikulttuurisuuden pitäminen esillä negatiivisten uutisten yhteydessä ei siksi kerta kaikkiaan käy.
Quote from: Roope on 12.08.2014, 00:50:28
Ylellä, Maikkarilla ja Hesarissa tänään koulushoppailua käsittelevät jutut, joissa haastateltavina tutkijat Venla Bernelius ja Sonja Kosunen. Vain Hesarissa viitattiin koulushoppailun suurimpaan syyhyn, silloinkin ohimennen ja selitellen.
QuoteBerneliuksen tekemien tilastoanalyysien mukaan yläkoulun sijainti eliittialueella ei Suomessa välttämättä lisää sinne pyrkijöiden määrää. Sen sijaan Bernelius on huolissaan siitä, että tietyntyyppisiä kouluja on selvästi alettu hyljeksiä.
Ainakin Helsingissä suurin torjumisiin yhteydessä oleva tekijä on vieraskielisten lasten osuus koulussa. "Ei pidä silti ajatella, että se olisi ainut syy. Samoilla alueilla on usein esimerkiksi korkea työttömyys ja korkea lastensuojelun tarve."
Tuloksena on usein noidankehä, jossa oppilaiden pako muuttaa oppilasainesta ja sitä kautta keskimääräisiä oppimistuloksia. Se taas huonontaa koulun mainetta entisestään.
Helsingin Sanomat: Eliittiluokat vähemmistön suosikki – vanhempien ihanne on "ihan hyvä" koulu (http://www.hs.fi/kotimaa/Eliittiluokat+v%C3%A4hemmist%C3%B6n+suosikki++vanhempien+ihanne+on+ihan+hyv%C3%A4+koulu/a1407729107715) 11.8.2014
Minusta kehitys on väistämätön, eikä koulushoppailijoiden tarvitse hävetä toimintaansa yhtään. Humamujen kieli- ja kulttuurikylpyjen vetenä toimimista ei vielä koeta yleisesti kansalaisvelvollisuutena.
Minä ihmettelen miten tuossa yllä sekoittaminen ja valinta nähdään vaihtoehtoisina. Jos koulua ei saa valita, koulut jakaantuvat asuinalueen mukaan. Tästä hyötyvät nimenomaan hyvätuloiset, koska heidän asuinalueillaan on vähiten mamuja ja vanhemmat ovat kiinnostuneempia koulun oloista. Kouluvalinta nimenomaan lisää sosiaalista liikkuvuutta, koska se mahdollistaa vanhemmalle,joka haluaa lapsensa edistyvän tämän tukemisen tuloista riippumatta. Vasemmiston nimenomaan pitäisi kannattaa vapautta valita ja oikeiston vastustaa, jos tässä mentäisiin puhtaasti omien asemien puolustamisena. Onko tässä syynä se, että vasemmisto nyt vain ylipäätään vastusta asiaa, kun se korosta vanhempien eikä yhteiskunnan roolia vai onko kyse siitä, että valinta tuo maahanmuuton ongelmat esiin?
Eliitin erityiskoulut sinänsä eivät ole vasemmistolaisuudelle ongelma. Sosialistisissa maissa ne olivat yleisiä, joskin siinä valtion rooli valinnassa oli keskeinen. Suomessa tällaistakin valintaa on vastustettu. Täällä nähdään usein, että se huonoiten pärjäävä on ainoa tärkeä. Hyvin pärjäävän tehtävä on kannustaa huonommin pärjääviä. Kuitenkin juuri ne parhaiten pärjäävät luovat uudet keksinnöt ja siten työpaikat. Heitä tulisi kannustaa kaikin keinoin, eikä painaa alas ja melkein syyttää paremmuudesta.
Quote from: Siili on 12.08.2014, 08:26:52
Quote from: Tommi Korhonen on 12.08.2014, 08:20:04
Yllättäen tällä kertaa uutisointiin valitussa kuvamateriaalissa ei ollut oppilaiden monikulttuurisuutta korostettu. Kaikki olivat kantasuomalaisen oloisia pellavapäitä. 3/4:ssa Ylen kouluja koskevista uutisista esittävät luokkia joissa on näkyviä etnisyyksiä tai haastattelevat vähintään yhtä taustaista oppilasta.
Kyllä toimittelijat tietävät mitä tekevät.
Monikulttuurisuuden edistäminen on Ylen lakisääteinen tehtävä. Monikulttuurisuuden pitäminen esillä negatiivisten uutisten yhteydessä ei siksi kerta kaikkiaan käy.
Huomasin saman, mamuista ei puhuttu. YLE toteutti tärkeintä tehtäväänsä huolella ja varoen: mocu mocu.
Quote from: Siili on 12.08.2014, 09:04:02
Minusta kehitys on väistämätön, eikä koulushoppailijoiden tarvitse hävetä toimintaansa yhtään. Humamujen kieli- ja kulttuurikylpyjen vetenä toimimista ei vielä koeta yleisesti kansalaisvelvollisuutena.
Jep. Koulushoppailukin on aika kyseenalainen käsite.
Kohta varmasti puhutaan resurssioppilaista.
Olisi muuten kiinnostava tietää, kuinka moni "koulushoppailua" paheksuva on laittanut omat lapsensa nesteeksi kylvetykseen.
Koulushoppaus on vain luonnollinen reaktio mokutukseen.
Ideologinen moku-utopia ei vain yksinkertaisesti sovi kaikille, ei edes kovin monellekaan, varsinkin, kun kyseessä on oma jälkikasvu. Pitäisihän tämän olla aivan selvää jokaiselle järkiperäisesti ajattelevalle aikuiselle.
Aivan naurettavaa hysteria, kouluissahan lapset oppivat tuntemaan toisensa ilman ennakkoluuloja. Tyhmät vanhemmat ne opettaa niin suomalaiset kuin mamut.
Monikulttuurilla ja monikulttuurilla on eroa. Esim. Meilahden ala-aste on suosittu koulushoppailun kohde, vaikka siellä on huomattavan paljon vieraskielisiä ja ulkomaalaistaustaisia lapsia.
http://kiinanluokka.net/
Quote from: Malla on 12.08.2014, 09:18:15
Quote from: Siili on 12.08.2014, 09:04:02
Minusta kehitys on väistämätön, eikä koulushoppailijoiden tarvitse hävetä toimintaansa yhtään. Humamujen kieli- ja kulttuurikylpyjen vetenä toimimista ei vielä koeta yleisesti kansalaisvelvollisuutena.
Jep. Koulushoppailukin on aika kyseenalainen käsite.
Kohta varmasti puhutaan resurssioppilaista.
Olisi muuten kiinnostava tietää, kuinka moni "koulushoppailua" paheksuva on laittanut omat lapsensa nesteeksi kylvetykseen.
Kukkisten (varsinkaan ruotsinkielisten) ei tarvitse olla aktiivisia, he kun yleensä asuvat monokulttuurisilla alueilla, jolloin lähikoulujenkin oppilaat ovat etupäässä pellavapäitä. Ruotsinkieliset on jopa ihan lakisääteisesti segregoitu, kun samassa koulurakennuksessa ei saa olla suomenkielistä opetusta.
Hollantilainen vihreä poliitikko, Femke Halsema, sen sijaan pisti naperonsa tarkoituksella ghettokouluun, mutta otti heidät pois vuoden 2010 lopussa.
Halsema sent her twins to a school with mostly black and Islamic children in Amsterdam-Oost for idealistic reasons. "They have now gone to another school. That is better for their welfare. Children are not a social experiment. For these reasons, I do not want to say anything, it is a matter of the privacy of my children," said Halsema last month in De Telegraaf newspaper.http://gatesofvienna.blogspot.fi/2010/12/first-nimby-now-nwmk.html
Samoihin aikoihin Halsema lopetti poliittisen toimintansa. Ehkäpä kyseessä ei ole niinkään kaksinaismoralismi, vaan poliittinen turhautuminen. Kun naperoiden kautta ilmeni, että multikulti ruohonjuuritasolla ei olekaan niin ihkua, ei hänen tehnyt ehkä mieli edistää sitä kabineteissa. Jos joku tietää Halsemasta enemmän, pistäkää tietoa.
Kun omat naperot ovat 100% pottunokkaisessa koulussa, kelpaa hehkuttaa. Kuten tämä maaseutuvihreä:
http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173591-kiva-koulu-ja-ihanat-opet
Quote from: Lauri Karppi on 10.09.2012, 12:04:55
asiallista olisi että ensin laitetaan monikulttuuria kannattavien vanhempien lapset sellaisiin kouluihin joissa suomalaiset ovat vähemmistönä.
Joku voisi tutkia, että ovatko vihreiden, vasemmistoliiton, demarien, rkp:läisten lapset missä kouluissa... siis puolueiden kansanedustajien, valtuuttettujen ja tiedossa olevien jäsenten.
Olisi kiva tutkia, että toteuttavatko he itse omia oppejaan monikulttuurisuudesta vai onko ilmiö lopulta keisari ilman vaatteita, joka saattaa romahtaa kuin korttitalo, jos vaan "virallinen totuus" vaihtuu ajan myötä?
Quote from: Nuivake on 12.08.2014, 09:23:49
Koulushoppaus on vain luonnollinen reaktio mokutukseen.
Ideologinen moku-utopia ei vain yksinkertaisesti sovi kaikille, ei edes kovin monellekaan, varsinkin, kun kyseessä on oma jälkikasvu. Pitäisihän tämän olla aivan selvää jokaiselle järkiperäisesti ajattelevalle aikuiselle.
Aivan.
Amerikassakin tämä tapahtuu, ja selitys ilmiöön sanotaan ihan suoraan olevan, lukekaa tarkkaan omat boldatut osat ja alleviivattu osa tekstissä, tämä:
Quote
Aug 10, 10:25 AM EDT
White students no longer to be majority in school
By KIMBERLY HEFLING and JESSE J. HOLLAND
Associated Press
KENNETT SQUARE, Pa. (AP) -- The cheerful sign outside Jane Cornell's summer school classroom in Pennsylvania's wealthiest county says "Welcome" and "Bienvenidos" in polished handwriting.
Inside, giggling grade-schoolers who mostly come from homes where Spanish is the primary language worked on storytelling with a tale about a crocodile going to the dentist. The children and their classroom at the Mary D. Lang Kindergarten Center, near both mushroom farms and the borough's bucolic red-brick downtown, are a subtle reminder of America's changing school demographics.
For the first time ever, U.S. public schools are projected this fall to have more minority students than non-Hispanic whites enrolled, a shift largely fueled by growth in the number of Hispanic children.
Non-Hispanic white students are still expected to be the largest racial group in the public schools this year at 49.8 percent. But the National Center for Education Statistics says minority students, when added together, will now make up the majority.
About one-quarter of the minority students are Hispanic, 15 percent are black and 5 percent are Asian and Pacific Islanders. Biracial students and Native Americans make up a smaller share of the minority student population.
Education Secretary Arne Duncan called the changing population a seminal moment in education. "We can't talk about other people's children. These are our children," he said.
The shift creates new academic realities, such as the need for more English language instruction, and cultural ones, meaning changes in school lunch menus to reflect students' tastes.
But it also brings some complex societal questions that often fall to school systems to address, including issues of immigration, poverty, diversity and inequity.
The result, at times, is racial and ethnic tension.
In Louisiana in July, Jefferson Parish public school administrators reached an agreement with the federal government to end an investigation into discrimination against English language learners.
In May, police had to be called to a school in the Streamwood, Illinois, a Chicago suburb, to help break up a fight between Hispanic and black students after a racially based lunchroom brawl got out of control.
Issues of race and ethnicity in school can also be more subtle.
In the Kennett Consolidated School District, Superintendent Barry Tomasetti described parents who opt to send their kids to private schools across the border in Delaware after touring diverse classrooms. Other families, he said, seek out the district's diverse schools "because they realize it's not a homogenous world out there."
The changes in the district, about an hour southwest outside of Philadelphia, from mostly middle-to-upper class white to about 40 percent Hispanic was driven partly by workers migrating from Mexico and elsewhere to work the mushroom farms.
"We like our diversity," Tomasetti said, even as he acknowledged the cost. He has had to hire English language instructors and translators for parent-teacher conferences. He has cobbled together money to provide summer school for many young English language learners who need extra reading and math support.
"Our expectation is all of our kids succeed," he said.
Private schools nationally are changing as well, seeing a smaller number of white students and a greater number of Hispanic students in their decreasing pool of children.
The new majority-minority status of America's schools mirrors a change that is coming for the nation as a whole. The Census Bureau estimates that the country's population will have more minorities than whites for the first time in 2043, a change due in part to higher birth rates among Hispanics and a stagnating or declining birth rate among blacks, whites and Asians.
Today, slightly more than 1 in 5 kids speaks a language other than English at home.
But even as the population becomes more diverse, schools are becoming more racially segregated, reflecting U.S. housing patterns.
The disparities are evident even in the youngest of black, Hispanic and Native American children, who on average enter kindergarten academically behind their white and Asian peers. They are more likely to attend failing schools and face harsher school discipline.
Later, they have lower standardized test scores, on average, fewer opportunities to take advanced classes and are less likely to graduate.
Duncan said the disparities are unacceptable, and the country needs to make sure all students "have an opportunity to have a world class education, to do extraordinarily well."
As the school-age population has become more nonwhite, it's also become poorer, said Patricia Gandara, co-director of the Civil Rights Project at UCLA who serves on President Barack Obama's advisory Commission on Educational Excellence for Hispanics.
Roughly one-quarter of Hispanics and African-Americans live below the poverty line - meaning a family of four has nearly $24,000 in annual income - and some of the poorest of Hispanic children are dealing with the instability of being in the country illegally or with a parent who is, Gandara said.
Focusing on teacher preparation and stronger curriculum is "not going to get us anywhere unless we pay attention to the really basic needs of these children, things like nutrition and health and safety, and the instability of the homes," she said.
This transformation in school goes beyond just educating the children. Educators said parents must feel comfortable and accepted in schools, too.
Lisa Mack, president of the Ohio PTA, encourages local leaders to include grandparents and replace events such as a sock hop with one with a Motown theme that might be more inclusive or to provide opportunities for people of different ethnic groups to bring food to share at monthly meetings.
"I think one thing that's critical is that schools and PTAs and everyone just need to understand that with changing demographics, you can't do things the way you've done them before," she said. "That you have to be creative in reaching out and making them feel welcomed and valued and supported in the school system."
Some schools are seeking teachers to help reflect the demographics of their student population.
Today, fewer than 1 in 5 of the public schools teachers is a minority. "It is an ongoing challenge to try and make our teacher population reflect our student population," said Steve Saunders, spokesman for the Adams County, Colorado, school district outside Denver that has seen a large shift toward having Hispanic students.
The New America Foundation, in a recent report, suggested teacher prep programs have at least one class for teachers on working with non-native English speakers and that education programs embrace bilingualism.
Andrea Giunta, a senior policy analyst at the National Education Association who focuses on teacher recruiting, retention and diversity, said you can't assume that teachers are a good match just because of their background.
"Just because you speak Spanish doesn't mean you speak the same Spanish your students are speaking and communicating with," she said.
This comes as the NEA, the nation's largest union, just elected an all-minority leadership team in July. The new president, Lily Eskelsen Garcia, is Latina, and the vice president and secretary-treasurer, Rebecca S. Pringle and Princess Moss, are black.
In Kennett Square, superintendent Tomasetti said Hispanic students in his district are performing at levels, on average, higher than their peers statewide. One recent graduate, Christian Cordova-Pedroza, is attending Harvard University this fall. Cordova-Pedroza is one of five children of a mushroom farmer from Mexico.
Cordova-Pedroza credited the motivation instilled by his parents combined with access to a variety of educational opportunities for his success, including an after-school program that included tutoring and help with college applications. He also was active in a Latino leadership club that helps provides translation services in the community and participated in summer programs at Penn State and Princeton.
"Certainly, I had to work hard to get there, but I feel like at every opportunity that I had a chance of participating in or doing that, I was always like, `Yes, I want to do that,'" he said.
Nearby, at El Nayarit Mexico Grocery Store, owner Jaime Sandoval, a native of Mexico with six kids, said he's been pleased with the education his children have received. His 9-year-old daughter, he said, wants to be a teacher.
"She loves to read and all that stuff," Sandoval said. "She always has good grades on English and she loves it much."
Lisätty: linkki artikkeliin unohtui , tässä se on kuitenkin http://hosted.ap.org/dynamic/stories/U/US_BACK_TO_SCHOOL_MAJORITY_MINORITY?SITE=AP&SECTION=HOME&TEMPLATE=DEFAULT&CTIME=2014-08-09-10-11-38 (http://hosted.ap.org/dynamic/stories/U/US_BACK_TO_SCHOOL_MAJORITY_MINORITY?SITE=AP&SECTION=HOME&TEMPLATE=DEFAULT&CTIME=2014-08-09-10-11-38) ,
^Niin, rodullinen ja etninen jännitys tietenkin lisääntyy. Se on ollut päivän selvää viisaille ja ihmisestä tietäville aina. Ihminen on edelleen laumaeläin, ihminen haluaa luonnostaan kuulua omaan porukkaan. Ihmiskunta ei ole se oma lauma, eikä esimerkiksi simpanssit se toimen lauma. Oma lauma on se oma etninen ryhmä tai sen alaryhmä (vaikkpa savolaisten "heimo"). Tietenkin uskonnot ja ideologiat sekoittavat tuota pakkaa ja syntyy myös sidoksia toisella tavalla muodostuneisiin "laumoihin". Ihminen voi siis kuulua useampaan lomittaiseen laumaan, mutta oleellista on se, että kuuluakseen omaan laumaan pitää olla muita erilaisia laumoja. Siis toisten ihmisten muodostamia eri laumoja. Koska ihminen on pohjimmiltaan lauamaeläin, niin eri laumat eivät luonnostaan asu samalla kulmalla savannia eivätkä sekoitu juurikaan keskenään, vaan pikemminkin pidetään etäisyyttä ja tapellaan jos toinen yrittää omalle reviirille. Voimakkain laumaa muodostava tekijä on tietenkin perhe, sukulaisuus, josta suurempi ryhmä on se oma etninen ryhmä tai kansa, jossa siis puhutaan samaa kieltä ja ollaan about samalla aaltopituudella moraalin ja tapojen suhteen. Tätä tietysti tosiaan sekoittavat ideologiat, mutta perusjuonne on se että eri kansallisuudet ja eri etniset ryhmät eivät luonnostaan tule oikeasti toimeen lomittain, vaan jännite on AINA olemassa. Siksi aikoinaan syntyi kansallisvaltioita, koska ne ovat luontaisia. imperiumit ovat AINA hajonneet, kun ne ovat muodostuneet tai pitäneet sisällään tarpeeksi eri etnisiä ryhmiä.' Esimerkiksi EU hajoaa väistämättä. Niin kävi neuvostoliitollekin, niin kävi Britannian imperiumille, niin kävi Roomalle.
USA on oikeastaan imperiumi, mutta sille on käymässä roomat... Rooman hajoitti lopulta alueelle vaeltaneet mamut eli germaaniheimot, jotka eivät halunneet ryhytä roomalaisiksi eivätkä koenneet yhteenkuuluvatta latiumlaisten ja itaalisten kansojen kanssa.
USA:n hajoamiseen menee tietysti aikaa, mutta kehityskulku on varmaa. EU hajoaa tietysti jo paljon aiemmin ja moni EU:n maa hajoaa samalla myös (Ruotsi, Ranska, Belgia ainakin). Ennen hajoamista nuo jännitteet tietysti kasvavat nykyisestä.
Koulujen eriytyminen ja asiaan liittyvä hymistely on kyllä yksi vastenmielisimpiä asioita länsimaissa. Käytetään tolkuttomia määriä rahaa asunnon hankkimiseen sopivalta alueelta tai sitten lukukausimaksuihin. Vaihtoehtoisesti voidaan teeskennellä uskonnollista tai muuten vaan katolilaista.
Kiinteistönjalostajat ja vapaakouluja perustavat kravattirosvot rikastuvat. Älyllinen rehellisyys kärsii. Lapset pääsevät näkemään jo 5-vuotiaana millä keinoin yhteiskunnassa edetään. "Kulta, sun on opittava soittamaan pianoa/tekemään kippi/piruetti tai sä joudut mamukouluun!"
Jossain utopiassa pidettäisiin ensinnäkin väestönlaadusta huolta. Ja eriytettäisiin oppilaat testien mukaan niin paljon kuin se alueellisesti on mahdollista. Sitten kaadettaisiin oppia niin paljon kuin vain saadaan imeytymään, softembot ja pesusienet omissa luokissaan. Tälläinen eriytys ei maksaisi käytännössä yhtikäs mitään, pikemminkin tulisi valtavaa säästöä haitallisen ekskluusiokilpailun loputtua. Olisi varmaan jotain hyötyä siitäkin, että edes joillekin saadaan opetettua 9–12 vuodessa paaaaaljon enemmän.
Quote from: huhha on 12.08.2014, 11:14:11
Koulujen eriytyminen ja asiaan liittyvä hymistely on kyllä yksi vastenmielisimpiä asioita länsimaissa. Käytetään tolkuttomia määriä rahaa asunnon hankkimiseen sopivalta alueelta tai sitten lukukausimaksuihin. Vaihtoehtoisesti voidaan teeskennellä uskonnollista tai muuten vaan katolilaista.
Jälkeläisiin satsaaminen on ihmisen lajityypillinen ominaisuus
QuoteJossain utopiassa pidettäisiin ensinnäkin väestönlaadusta huolta. Ja eriytettäisiin oppilaat testien mukaan niin paljon kuin se alueellisesti on mahdollista. Sitten kaadettaisiin oppia niin paljon kuin vain saadaan imeytymään, softembot ja pesusienet omissa luokissaan. Tälläinen eriytys ei maksaisi käytännössä yhtikäs mitään, pikemminkin tulisi valtavaa säästöä haitallisen ekskluusiokilpailun loputtua. Olisi varmaan jotain hyötyä siitäkin, että edes joillekin saadaan opetettua 9–12 vuodessa paaaaaljon enemmän.
Varhainen eriyttäminen testaamalla ei kerro lasten lopullisesta ns. väestönlaadusta yhtään mitään. Se pikemminkin suosii varhaiskypsiä, joiden kehitys ei kuitenkaan jatku yhtä pitkään ja yhtä pitkälle kuin hitaammin kehittyvien.
Utopia on totalitarismia.
Sattumalta näin tuttuani, jonka kaksi jälkeläistä aloitti juuri nyt seiskaluokan muualla kuin lähi-yläasteellaan. Olivat hakeneet ja päässeet erikoislinjoille. Kyseisisten lapsien kavereista kukaan ei jatkanut alueen omassa yläkoulussa, koska koululla oli jo huono maine 12-vuotiaden parissa. Vanhempien vaikutus ei enää ollut ilmeisesti ratkaiseva, kun vanhemmat lapset halusivat muualle. Kyseinen äiti ei periaatteessa ollut kehityksestä mielissään, kun huonon maineen takia vain heikompi ja välinpitämättömämpi opppilasaines jää lähikouluun ja negatiivinen kierre vahvistuu.
Ei mitään uutta auringon alla. Periaatteessa meidänkin tenavien olisi pitänyt käydä ala-asteensa keskuskoulussa, mutta jostain syystä heidät ilmoitettiin toiseen kouluun...
Quote from: Siili on 12.08.2014, 10:01:22
Hyvä summaus. Tykkään viitata myös tähän
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1371699847477
Quote from: Saska SaarikoskiKannatan maahanmuuttoa ja sosiaalista sekoittamista mutta en haluaisi joutua valitsemaan, laitanko omat lapseni levottomaan lähiökouluun vai eliitin pinkokouluun. Pelkään nimittäin, että taistelisin pentujeni puolesta kuin naaraskarhu.
Suvaitsevaisetkin lisääntyvät, ja kun lähikoulun olot ovat riittävän karut, voi joku alkaa raksuttaa.
Quote from: Mangustin on 12.08.2014, 12:14:10
Jälkeläisiin satsaaminen on ihmisen lajityypillinen ominaisuus
En kritisoi sitä että ihmiset haluavat ja hankkivat lapselleen parempaa. Se on todella hieno ja kaikesta päätellen liian harvinainen juttu. Mielestäni parhaista opettajista ja paremmasta opetuksesta pitäisikin olla kilpailua. Huomautin vain, että on hemmetin typerää maksaa jollekin vapaakoulun omistavalle välisutkille mansikoita siitä, että lapsella on rauhallinen oppimisympäristö. Samaten on typerää vebleninen kiipiminen ja kouluihin liitetty statuskilpailu.
Jos koulut saisivat valikoida oppilaitaan esimerkiksi kiltteyden, motivaation ja älykkyyden mukaan, ei tarvitsisi pyrkiä rahalliseen eksluusioon. Statuskilpailua tämä varmaan pahentaisi, mutta ainakin kyseessä olisivat enemmän muut meriitit kuin raha.
Quote
Varhainen eriyttäminen testaamalla ei kerro lasten lopullisesta ns. väestönlaadusta yhtään mitään. Se pikemminkin suosii varhaiskypsiä, joiden kehitys ei kuitenkaan jatku yhtä pitkään ja yhtä pitkälle kuin hitaammin kehittyvien.
Jos oppilas syttyy vähän myöhemmin, voi hän hypätä vastaavassa vaiheessa olevaan nopean edistymisen ryhmään; sama toisinpäin. Pääasia on, että koneella ajetaan sen mukaan kuin se milloinkin kulkee.
Quote
Utopia on totalitarismia.
Niin on muuten nykysysteemikin, paitsi toimii huonommin. Mutta minkäs teet kun muuten eivät tajua parastaan.
Jos koulutus vapautettaisiin s.e. lukukausimaksuilla on maltillinen katto ja opetustuloksia valvotaan, mutta muuten valikointi ja opetus on vapautettu, koulutus saattaisi muuttua hieman ihanteeni suuntaan.
Toiseen ketjuun:
http://hommaforum.org/index.php/topic,96169.msg1707715.html#msg1707715