Suomalaisessa poliittisessa todellisuudessa on vain yksi ainoa totuus kerrallaan. Vihervasemmistolainen saasta haluaa levittää elohopeaa (erittäin paha ympäristömyrkky) ja maksattaa saastuttamisensa lisäkustannukset suuomalaisilla. Tätä valhetta kutsutaan energiansäästöksi ja hehkulamppudirektiiviksi. Kun luette suomalaisen vihervasemmistolaisen uutisvalehtelijan tekstiä vaikkapa yleisradiosta saatte kuvan jonka mukaan hehkulamppujen myynti olisi kielletty. Tämä on suoranainen valhe ja ympäristöpetos.
Suomalaiset kauppaketjut ovat keksineet keinon rahastaa suomalaisia. Energiansäästölamput ovat viisi tai kymmenen kertaa kalliimpia kuin tavalliset hehkulamput eivätkä ne kestä käytössä lupaamiaan aikoja. Itseasiassa kestonsa ja hintansa perusteella ne ovat paljon kalliimpia ja huonompia kuin hehkulamput. Lisäksi niiden hävittäminen aiheuttaa ympäristöongelman joka on moninkertainen verrattuna niiden energiansäästöön. Ja jos verrataan niiden valmistusta voidaan sen energiankulutus todeta moninkertaiseksi hehkulamppuhin verrattuna.
Meille siis valehdellaan että hehkulamppujen myynti on kielletty. Kauppojen hyllyiltä on poistettu edulliset ja ympäristöystävälliset hehkulamput ja korvattu ne kalliilla, saastuttavilla ja nopeasti hajoavilla energiavalhelampuilla. Vaikka direktiivi nimenomaisesti antaa luvan myydä hehkulamppuja. Ainoa ostamisen ja myynnin edellytys on että ostaja käyttää hehkulamppua teollisiin tarpeisiin kuten pajoihin koneisiin yms. Näin vihreä saasta valehtelee meille ja kauppaketjut repivät rahaa myymällä tolkuttomia ja saastuttavia tuotteita että valehtelevat ja petkuttavat vihervasemmistolaispoliitikot voisivat jatkaa vastuutonta poliittista elämäänsä.
Hehkulamppuja saa siis ostaa ja myydä. Valitettavasti kauppaketjut ovat rahan perässä menneet mukaan energialamppuvalheisiin ja suomalaisten rahastamiseen. Täysin ympäristöstä ja eu direktiivistä piittaamatta.
Kyllä niitä hehkulamppuja vielä on saanut. Varastoonko jo pitää ostaa?
Sopivat joihinkin tarkoituksiin paremmin, kuin ns. säästölamput eli ainakin syttyvät heti ja valoa tulee.
Toisaalta säästölamput oikeasti sopivat paremmin taas toisiin paikkoihin. Esim. kerran sytytettynä 11 W lamppu palaa yleensä n. puoli vuotta.
Vähemmillä wateilla enemmän valoa jos sulakkeet ei kestä jne..
Menee kyllä ihan samaan roskapussiin, että pitäkää myrkkynne...
Hehkulamput herättävät tunteita. :D
Itse en ole hehkulamppuja halunnut käyttää pitkään aikaan niiden tuottaman valosävyn ja lämmön takia. Minusta lampun kuuluu valaista, ei lämmittää.
siviilitarkkailija on aamuvuodatuksessaan kuitenkin oikeassa monessa kohtaa. Hinta-laatu suhde on nykyään huono. Käsittämätöntä on myös, että EU säätää pakkodirektiivejä myynnin suhteen, tietoisina ongelmajätteestä mutta asialle ei tehdä mitään. >:(
Kuinka paljon sitä energiaa säästyy, kun näitä elohopealamppuja valmistetaan?
Vai mikä on koko ketjun loppusumma, säästyykö mitään?
Muutettiin nykyiseen kotiin 2002, jolloin ruuvailin useampaaankin kohtaan energiansäästölamppuja. Valtaosa niistä palaa vielä. Autotallin katossa on puolalaisvalmisteinen es-lamppu, joka on vuodelta 2000.
Eli kyllä ne käyttöä kestävät.
Energiansäästölamppu ei kestänyt saunassa kuin muutaman viikon. Sen jälkeen olen käyttänyt vain luotettavia hehkulamppuja.
Huonoja kokemuksia on energiansäästölampuista. Joillekin luvattiin 8000 tunnin käyttöikää, mutta parissa kuukaudessa niitä on jo palanut. 15 euron lamppu vessan katossa pimeni melkein heti. Hehkulamput pysyvät kirkkaina loppuun asti, mutta energiansäästölamput himmenevät ja alkavat välkkyä. Eivätkä ne kestä pakkasta. Eivätkä syty heti, jos aikoo vaikka nopeasti hakea jotain huoneesta.Tuo hehkulamppujen kieltäminen ja korvaaminen kalliilla ongelmajätteillä oli yksi turhimmista päätöksistä, eikä se ainakaan energiaa säästä. Suomessa kun tarvitaan yleensä myös lämpöä silloin kun tarvitaan valaistusta. Niinpä jos vaihdan 600 watin edestä hehkulappuja pois, menevät lämpöpatterit sen verran isommalle.
Mutt' hei, mitä välii, ku maailma pelastuu.
Hehkulampun lankoja kun olisi paksuntanut 20%, niin nehän olisivat lähes ikuisia kapineita. Ei käy, koska myynti romahtaisi. Tai no, nythän se romahti nollaan :facepalm:
Muistelen jostain lukeneeni, että energiansäästölamppu on sähköverkolle induktiivinen kuorma ilman kuormitusta tasaavaa kondensaattoria. Nyt sitten kustannussyistä EU sallii, suuressa viisaudessaan, ilman konkkaa olevien lamppujen myynnin kuluttajille. Lopputuloksena lampun voimalaitokselle päin näkyvä tehonkulutus on helposti 1,5-kertainen tai vielä suurempi "viralliseen" kulutukseen verrattuna. Mutta ei hätää, maailma pelastuu. Tai no, ainakin lamppujen valmistajien katteet pelastuvat.
Joku tekniikkaa paremmin tunteva korjannee mikäli muistan väärin.
Elohopean massalevityksen seuraukset näkyvät myös hompanssipopulaation kohoavina elohopeapitoisuuksina.
Meillä on tämän ympäristömyrkyn levittäjät näkösällä eduskunnassa ja europarlamentissa. Tosin esim Hassin (vihr.saa.) kohdalla on pakko kysyä että olisiko hänen aivotoiminnassaan mitään muutosta vaikka tämä pääsisi nauttimaan itse kohottamistaan raskasmetallipäästöistä.
Energiansäästölamput ovat vakava ympäristöongelma. Ne ovat salakavala raskasmetallien kerryttäjä. Kyseisten aineiden massalevitystä vastaan taisteleminen on kuin don Quioten taistelu tuulimyllyjä vastaan mutta pitkällä tähtäimellä se on ainoa järkevä ja vastuullinen teko ei vain ympäristön vaan kansanterveyden nimissä. Sääli että hompanssit eivät ole karvaisia ja puhekyvyttömiä luontokappaleita, koska silloin elohopeaenergialamput olisi jo kielletty.
Jos kaupustelijoiden ja taivaallisessa typeryydessään heidän mainoskampanjaansa ilmaiseksi pyörittävien punavihreiden meille tyrkyttämä energiansäästölamppu poksahtaa, koko kämppä saastuu elohopeasta. Kerrostalossa saattaa saastua lisäksi rappukäytävä ja naapurin kämppä.
Quote from: siviilitarkkailija on 31.08.2012, 07:59:59
Meillä on tämän ympäristömyrkyn levittäjät näkösällä eduskunnassa ja europarlamentissa. Tosin esim Hassin (vihr.saa.) kohdalla on pakko kysyä että olisiko hänen aivotoiminnassaan mittän muutosta vaikka tämä pääsisi nauttimaan itse kohottamistaan raskasmetallipäästöistä.
Vihreäthän työllistävät itsensä. Ehkä seuraavissa eduskuntavaaleissa teemana on taistelu energiansäästölamppujen aiheuttamaa ympäristöuhkaa vastaan.
Quote from: qwerty on 31.08.2012, 07:50:59
Hehkulampun lankoja kun olisi paksuntanut 20%, niin nehän olisivat lähes ikuisia kapineita. Ei käy, koska myynti romahtaisi. Tai no, nythän se romahti nollaan :facepalm:
Ostin kerran vahinkopalvelusta toistasataa puolalaista 60 W:n ja saman verran 40 W:n hehkulamppua muistaakseni noin 0.40 mk/kpl. Ne lienevät niin primitiivisillä menetelmillä tehty, että kestävät selvästi kauemmin kuin parhaatkaan energiansäästölamput. Pärjään niillä loppuikäni, niitä kun ei kovinkaan monta ole joutunut uusimaan sitten markka-aikojen.
Ovela liike-elämä osaa vetää viherhysteerikkoja nenärenkaasta milloin mihinkin piltuuseen lypsettäväksi vihreyden varjolla. Ja koska viherhysteerikoilla on hirveä kilpavihreysvarustelu olla toinen toistaan vihreämpi, menevät kaikki viherkusetukset läpi. Jokaisella kun on hurja hyöky olla vihreämpi kuin kukaan muu, ja siksi olla ensimmäinen ja siten vanhurskain kannattamaan mitä tahansa uutuutta, joka jotenkin saadaan maalattu vihreillä naamioväreillä.
Otamme tästä hysteriasta esimerkin: ongelmajäte energiansäästölamput. Nekin oli viherortodoksian nimissä runnottava läpi mitenkään tutkimatta tai edes ajattelematta niiden todellisia, pitkäaikaisia haittoja. Kunhan ne vaan saatiin vaikuttamaan vihreiltä, viherlauma syöksyi suin, päin vaatimaan niitä kaikille.
Ihan samalla hysterialla, jolla aikoinaan ruvettiin jätteiden lajitteluun. Mutinaksihan se meni sekin.
Kyllä vihreät osaavat itsensä työllistää. Saksa luopui virheiden painostuksesta ydinvoimasta ja nyt se korvaa puuttuvan energian 23:lla ruskohiilivoimalalla. Ruskohiilihän on se kivihiiltäkin paljon pahempi saastuttaja. Ei se ole tärkeää, että luonto pelastuu, vaan se, että äänestäjät kokee vihreät luonnonpelastajina.
Siitä onkin pitkä aika kun viimeksi on happosateista itketty. Kiitos virheet! >:(
Quote from: Joe on 31.08.2012, 06:32:24
Kyllä niitä hehkulamppuja vielä on saanut. Varastoonko jo pitää ostaa?
Sopivat joihinkin tarkoituksiin paremmin, kuin ns. säästölamput eli ainakin syttyvät heti ja valoa tulee.
Mikä uusi lamppu korvaa 100 W kirkkaan hehkulampun?
Hankala on ollut löytää korvaajaa matalalle E27 kannalla olevalle lampulle (ks. kuva)
(http://static.iltalehti.fi/asuminen/hehkulamppu02_etu290812STL_293_an.jpg)
Kyllähän niitä samoja vanhoja hehkulamppuja edelleen saa ostaa. Saksalainen innovaatio tämäkin vihreän saastutusvimman torjumiseksi: tuotteen myyntinimi vaihdetaan hehkulampusta lämpölampuksi ja ei kun menoksi. ;D
Pyytäkää siis kaupasta lämpölamppuja, niissä taitaa olla sisällä täsmälleen sama tuote, mitä aiemmin myytiin hehkulampun nimellä.
Quote from: törö on 31.08.2012, 08:07:54
Jos kaupustelijoiden ja taivaallisessa typeryydessään heidän mainoskampanjaansa ilmaiseksi pyörittävien punavihreiden meille tyrkyttämä energiansäästölamppu poksahtaa, koko kämppä saastuu elohopeasta. Kerrostalossa saattaa saastua lisäksi rappukäytävä ja naapurin kämppä.
jos käy niin ikävästi että elohopeaa karkaa on sen kiinnisaaminen pirullinen urakka. Kotioloissa elohopeasaasteen puhdistamisessa ei ole juuri muuta keinoa kuin imurointi. Kuulostaa ehkä omituisen yksinkertaiselta mutta imuroimalla huolellisesti hengityssuojaimia käyttäen, voi kerätä muutoin hankalasti kiinnisaatavan aineen.
Elohopea kuten kaikki raskasmetallit ei yleensä tapa nopeasti kuin erittäin suurina pitoisuuksina. Esim taiteilijatarvikkeissa parhaat värit jotka ikinä voitte löytää ovat oikeita raskasmetallivalmisteita ja hengenvaarallisia nautittuna suun kautta. Energiansäästölamppujen raskasmetallipitoisuudet ovat pienemmät mutta tämä ei ole näiden ongelma. Ongelma on se että raskasmetallit eivät katoa vaan kertyvät ihmiseen. Lisäksi ne aiheuttavat erittäin vaikeita pitkäaikaisia terveyshaittoja.
Quote from: qwerty on 31.08.2012, 07:50:59
Hehkulampun lankoja kun olisi paksuntanut 20%, niin nehän olisivat lähes ikuisia kapineita. Ei käy, koska myynti romahtaisi. Tai no, nythän se romahti nollaan :facepalm:
Hehkulamput on standardoitu niin, että kokonaiskustannus lampun hinta + sähkön hinta olisi pieni. Siksi kestoksi standardoitiin noin 1500 tuntia. Erikoiskäyttöön on ehkä ollut saatavissa paksulankaisia, pitkään kestäviä hehkulamppuja.
Energiansäästölampun kesto on noin 10 000 tuntia.
Lasketaanpa energiansäästölampun taloudellisuus. Jos poltan 60 W hehkulamppua 10 000 tuntia, niin sähköä kuluu 600 kWh, mikä maksaa siirtohintoineen noin 60 euroa. Jos sen korvaa 15 W energiansäästölampulla, niin sähköä kuluu vain 15 euron edestä. Säästöä olisi 45 euroa, mutta tämä ei ota huomioon sitä, että vastaavasti asunnon lämmitystä pitää nostaa 45 watin verran. Jos talo on sähkölämmitteinen, niin todellinen säästö on 45 euron sijasta ehkä 9 euroa. Jos talo on kaukolämmitteinen, niin säästö on 45 euron sijasta noin 25 euroa. Lopputulos on se, että sähkölämmitteisessä talossa energiansäästölamput eivät ole taloudellisesti kannattavia, mutta muulla tavalla lämmitetyssä ovat.
Jos laskelmaan ottaa mukaan lampunvaihdosta tulevan työkustannuksen, niin silloin voi sanoa, että energiansäästölamput ovat kaikissa taloissa taloudellisia.
Jos tarvitaan lampun nopeaa syttymistä, niin silloin energiansäästölamppua ei voi käyttää. Hehkulampuille on vielä markkinarako.
Energiansäästölamput ovat vain hyvin lievästi myrkyllisiä. Lampussa on 3 milligrammaa elohopeaa. Ainakin joskus takavuosina kalaa sai myydä, jos siinä oli elohopeaa korkeintaan 1 mg kilogrammassa kalaa. Ja tämä raja ylittyi ajoittain järvikalassa.
^^Elohopea ei ole juoksevassa muodossa kovin vaarallista. Esimerkiksi jos lapsi on niellyt elohopeaa, odotetaan vain luonnollista poistumista.
Höyrystynyt elohopea sitävastoin on erittäin myrkyllistä.
Kuparijauhe on oikea aine karkuun päässeen elohopean pyydystämiseen. Pienet määrät voi imaista injektioruiskulla talteen.
Nykyään ei elohopean ostoon enää kuitenkaan tarvita ostolupaa nimismieheltä, kuten ennen.
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 09:13:26
Energiansäästölampun kesto on noin 10 000 tuntia.
Älä unta nää.
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 09:37:35
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 09:13:26
Energiansäästölampun kesto on noin 10 000 tuntia.
Älä unta nää.
http://www2.aamulehti.fi/teema/lamppukoe/lamppukoe-lahestyy-15-000-tunnin-rajaa/198296
Tuossa Aamulehden lampputestissä kahdeksasta energiansäästölampusta toimi vielä kaksi 13 700 käyttötunnin jälkeen. Lamput lienevät vielä parantuneet testin alkuvuoden 2009 jälkeen.
Minulla on vuonna 1992 ostettu Philipsin energiansäästölamppu. Se maksoi silloin n. 150 mk ja tuntui kalliilta. Lamppu on vanhempaa teknologiaa, se syttyy hitaasti ja kirkastuu vähitellen. Hieman himmeän valon vuoksi se on makuuhuoneessa tunnelmavalona :)
Arvioin että sitä on poltettu tähän mennessä noin 3 tuntiä päivässä, eli yhteensä n. 22 000 tuntia.
Mikään sen jälkeen ostettu energiansäästölamppu ei ole kestänyt läheskään yhtä hyvin, vaan tyypillisesti 2-3 vuotta. Ikean ja Bilteman halpislamppuja saa vaihtaa yhtä usein kuin hehkulamppuja, muutamissa lampuissa on lisäksi elektroniikka kärähtänyt ja kanta osittain sulanut, mutta mikään ei ole vielä syttynyt tuleen.
Kyseessä on nykyajan hehkulamppuhuijaus energiansäästölampuilla suunniteltu vanheneminen eli "planned obsolescence". Olen aivan varma että nämäkin lamput voitaisiin rakentaa kestämään ythä hyvin kuin Philipsin vanha lamppu.
http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/hehkulamppuhuijaus (http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/hehkulamppuhuijaus)
http://documentaryheaven.com/the-lightbulb-conspiracy/ (http://documentaryheaven.com/the-lightbulb-conspiracy/)
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 09:37:35
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 09:13:26
Energiansäästölampun kesto on noin 10 000 tuntia.
Älä unta nää.
10000 tuntia on vähän yli 400 vuorokautta. Kun kotiini asennetut energiansäästölamput ovat olleet käytössä yli 10 vuotta eli 3650 vuorokautta, niin ei tuo kestoaika mitenkään mahdottomalta vaikuta, vaikka eivät ne tietysti koko aikaa ole olleet päällä.
Tietysti energiansäästölamppu on ruuvattava oikeanlaiseen valaisimeen asianmukaisella tavalla. Saahan lampun kuin lampun rikki, jos asiakseen ottaa. Eli oikea lamppu oikeaan paikkaan, niin kaikki sujuupi.
Sama saksaksi Nikke Knattertonin hengessä: ein scharfer Schuss zur rechten Zeit.
E: meillä lämmitetään muillla ja halvemmilla tavoilla kuin polttamalla sähkölamppuja.
Kuten tuossa yllä mainitsin, niin tuo urbaanilegenda "hehkulamppuhuijauksesta" on hölynpölyä. Paksu lanka hehkulampussa pidentää käyttöikää, mutta heikentää hyötysuhdetta. Lamput on standardoitu niin, että kokonaiskustannus (= lampun hinta + sähkökulutus käyttöiän aikana) on pieni.
Halogeenilamppujen hyötysuhde on vähän parempi kuin tavallisen hehkulampun ja käyttöikäkin on vähän pitempi. Mutta siihen tarvitaan halogeenin tuoma erikoistekniikka.
Kannattaa opiskella fysiikkaa, niin välttää sortumisen lapsellisiin salaliittoteorioihin.
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 09:13:26
Jos tarvitaan lampun nopeaa syttymistä, niin silloin energiansäästölamppua ei voi käyttää. Hehkulampuille on vielä markkinarako.
Totta. Kyllästyin taannoin jatkuvaan pimeyteen asunnossa ja vaihdoin kaikki energialamput 60 watin hehkulamppuihin. Valoa tulee samantien kun kääntää kytkimestä ja sitä tulee paljon.
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 10:13:29
Kuten tuossa yllä mainitsin, niin tuo urbaanilegenda "hehkulamppuhuijauksesta" on hölynpölyä.
Ei voi olla. YLE lähetti dokumentin aiheesta :roll:
Energiansäästö on pohjoisissa oloissa myytti koska asuntoja pitää kumminkin lämmittää suurin osa vuodesta ja etenkin se pimeä osa jolloin hekulamppu antaa siihen oman lisänsä. Valoisana aikana ei sitten sähkövaloa niin tarvitakaan. Kanntattaa todellakin opiskella fysiikkaa ja miettiä järjellään jos sitä on niin ei usko Vihreään Valheeseen, joka tulee meille ennätysmäisen tyyriiksi.
Quote from: jahve on 31.08.2012, 08:32:04
Hankala on ollut löytää korvaajaa matalalle E27 kannalla olevalle lampulle (ks. kuva)
(http://static.iltalehti.fi/asuminen/hehkulamppu02_etu290812STL_293_an.jpg)
Jos joku tietää saunan lämpötilat kestävän tälläisen, niin kertoo? On niitä nyt varastossa, mutta noin ihan mielenkiinnosta. Koon on tosiaan pysyttävä melko pitkälle tuon lampun koossa ja kannan on oltava tuo iso.
Yksilötasolla voi hehkulampun aiheuttaman hiilijalanjäljen kompensoida varmastikin siten, että jättää yhden kerran elämässään lentämättä Thaimaaseen saakka lomailemaan.
Quote from: Hohtava Mamma on 31.08.2012, 10:45:47
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 07:20:46Tuo hehkulamppujen kieltäminen ja korvaaminen kalliilla ongelmajätteillä oli yksi turhimmista päätöksistä, eikä se ainakaan energiaa säästä. Suomessa kun tarvitaan yleensä myös lämpöä silloin kun tarvitaan valaistusta. Niinpä jos vaihdan 600 watin edestä hehkulappuja pois, menevät lämpöpatterit sen verran isommalle.
Quote from: Jouko on 31.08.2012, 10:28:15
Energiansäästö on pohjoisissa oloissa myytti koska asuntoja pitää kumminkin lämmittää suurin osa vuodesta ja etenkin se pimeä osa jolloin hekulamppu antaa siihen oman lisänsä. Valoisana aikana ei sitten sähkövaloa niin tarvitakaan. Kanntattaa todellakin opiskella fysiikkaa ja miettiä järjellään jos sitä on niin ei usko Vihreään Valheeseen, joka tulee meille ennätysmäisen tyyriiksi.
Jäsenet Frida Hotell ja Jouko ovat oivaltaneet olennaisimman asian. Termostaattiohjattu lämmitys adaptoituu muuhun energiantuottoon suljetussa järjestelmässä ja koko korsun lämmittäminen +20 -asteiseksi vie aina saman verran energiaa riippumatta siitä, mistä lähteestä se on peräisin. Aivan sama vaikka jumppaisi joulukinkkua hieksi, koska loppujen lopuksi kaikki energia muuttuu aina lämmöksi.
Tottahan tuo. Vaan halvemmallakin tavalla voi lämmittää kuin lamppuja polttelemalla. Minä ainakin olen säästänyt es-lampuilla selvää rahaa. Ja kun hiukan näkee vaivaa lamppujen valitsemisen kanssa, niin käyttö on ihan vaivatonta: valot syttyvät ilman viivettä ja himmentimiäkin voi käyttää.
Quote from: Hohtava Mamma on 31.08.2012, 10:45:47
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 07:20:46Tuo hehkulamppujen kieltäminen ja korvaaminen kalliilla ongelmajätteillä oli yksi turhimmista päätöksistä, eikä se ainakaan energiaa säästä. Suomessa kun tarvitaan yleensä myös lämpöä silloin kun tarvitaan valaistusta. Niinpä jos vaihdan 600 watin edestä hehkulappuja pois, menevät lämpöpatterit sen verran isommalle.
Quote from: Jouko on 31.08.2012, 10:28:15
Energiansäästö on pohjoisissa oloissa myytti koska asuntoja pitää kumminkin lämmittää suurin osa vuodesta ja etenkin se pimeä osa jolloin hekulamppu antaa siihen oman lisänsä. Valoisana aikana ei sitten sähkövaloa niin tarvitakaan. Kanntattaa todellakin opiskella fysiikkaa ja miettiä järjellään jos sitä on niin ei usko Vihreään Valheeseen, joka tulee meille ennätysmäisen tyyriiksi.
Jäsenet Frida Hotell ja Jouko ovat oivaltaneet olennaisimman asian. Termostaattiohjattu lämmitys adaptoituu muuhun energiantuottoon suljetussa järjestelmässä ja koko korsun lämmittäminen +20 -asteiseksi vie aina saman verran energiaa riippumatta siitä, mistä lähteestä se on peräisin. Aivan sama vaikka jumppaisi joulukinkkua hieksi, koska loppujen lopuksi kaikki energia muuttuu aina lämmöksi.
Eipäs nyt yksinkertaisteta liikaa. Laskin yllä viestissä #18 energiansäästölamppujen taloudellisuuden ja totesin, että ne ovat taloudellisia kaikissa muissa taloissa paitsi sähkölämmitteisissä. Siis jos talo on vaikkapa hiilen avulla kaukolämmitetty tai lämpöpumpulla lämmitetty, niin silloin energiansäästölamppu tosiaan säästää energiaa. Sähkön tuotanto vaatii primaarienergiaa (=hiiltä tai uraania) kolminkertaisen määrän tuotetun sähkön määrään nähden. Lämmityksessä kannattaa siksi sähkö korvata hiilellä.
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 10:55:40
Quote from: Hohtava Mamma on 31.08.2012, 10:45:47
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 07:20:46Tuo hehkulamppujen kieltäminen ja korvaaminen kalliilla ongelmajätteillä oli yksi turhimmista päätöksistä, eikä se ainakaan energiaa säästä. Suomessa kun tarvitaan yleensä myös lämpöä silloin kun tarvitaan valaistusta. Niinpä jos vaihdan 600 watin edestä hehkulappuja pois, menevät lämpöpatterit sen verran isommalle.
Quote from: Jouko on 31.08.2012, 10:28:15
Energiansäästö on pohjoisissa oloissa myytti koska asuntoja pitää kumminkin lämmittää suurin osa vuodesta ja etenkin se pimeä osa jolloin hekulamppu antaa siihen oman lisänsä. Valoisana aikana ei sitten sähkövaloa niin tarvitakaan. Kanntattaa todellakin opiskella fysiikkaa ja miettiä järjellään jos sitä on niin ei usko Vihreään Valheeseen, joka tulee meille ennätysmäisen tyyriiksi.
Jäsenet Frida Hotell ja Jouko ovat oivaltaneet olennaisimman asian. Termostaattiohjattu lämmitys adaptoituu muuhun energiantuottoon suljetussa järjestelmässä ja koko korsun lämmittäminen +20 -asteiseksi vie aina saman verran energiaa riippumatta siitä, mistä lähteestä se on peräisin. Aivan sama vaikka jumppaisi joulukinkkua hieksi, koska loppujen lopuksi kaikki energia muuttuu aina lämmöksi.
Eipäs nyt yksinkertaisteta liikaa. Laskin yllä viestissä #18 energiansäästölamppujen taloudellisuuden ja totesin, että ne ovat taloudellisia kaikissa muissa taloissa paitsi sähkölämmitteisissä. Siis jos talo on vaikkapa hiilen avulla kaukolämmitetty tai lämpöpumpulla lämmitetty, niin silloin energiansäästölamppu tosiaan säästää energiaa. Sähkön tuotanto vaatii primaarienergiaa (=hiiltä tai uraania) kolminkertaisen määrän tuotetun sähkön määrään nähden. Lämmityksessä kannattaa siksi sähkö korvata hiilellä.
Minä tiedän paremman ratkaisun: otetaan ydinvoiman mereen ajettu hukkalämpö(2/3) käyttöön. Helsinki voisi lopettaa hiilivoiman käytön tyystin jos toteutettaisiin se kaukolämpöputki Loviisasta. Mutta ensin pitää lopettaa hurskastelu ja saivartelu ainakin energia-asioissa.
Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?
T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja :)
Quote from: Asta Tuominen on 31.08.2012, 11:59:32
Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?
T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja :)
Viimeksi ostin Tarjoustalosta eli luultavasti niitä on kaikissa Kakkosen putiikeissa. Pikaisella guuglauksella näytti niitä olevan esim. Prismoissa (tosin vain 40W) eli niitä löytynee kaupoista yleisemminkin.
Quote from: Nuivanlinna on 31.08.2012, 10:48:18
Yksilötasolla voi hehkulampun aiheuttaman hiilijalanjäljen kompensoida varmastikin siten, että jättää yhden kerran elämässään lentämättä Thaimaaseen saakka lomailemaan.
Minä olen tehnyt jo niin!
Quote from: desperaato on 31.08.2012, 06:55:53
Hehkulamput herättävät tunteita. :D
Itse en ole hehkulamppuja halunnut käyttää pitkään aikaan niiden tuottaman valosävyn ja lämmön takia. Minusta lampun kuuluu valaista, ei lämmittää.
siviilitarkkailija on aamuvuodatuksessaan kuitenkin oikeassa monessa kohtaa. Hinta-laatu suhde on nykyään huono. Käsittämätöntä on myös, että EU säätää pakkodirektiivejä myynnin suhteen, tietoisina ongelmajätteestä mutta asialle ei tehdä mitään. >:(
Minä käytän hehkulamppuja oikeastaan juuri samasta syystä kuin niitä vältät, tosin tilanteissa on eroa. Hehkulampun spektri on luonnollinen ja näyttää ulospäinkin suunnilleen samalta kuin poltettaisiin vaikkapa kaasulamppua. Se sopii esimerkiksi mökille. On helppoa nähdä suuremmalla järvellä missä mökissä on vielä hehkulamput, on sellainen vaan niin lämpimän oloinen tupa.
Työvaloksi parhaat energialamput tuottaa hyvää valoa ja sitä lisäksi tarvitsee vähemmän kuin sekä hehkuvaloa, että halpasäästövaloa. Harmillisesti hyvät valot on kalliita. Näiden valojen vika ei ole värisävyssä mutta ne voi välkkyä riippuen toteutuksesta. Mm. videokuvaaminen tämmöisen valon piirissä voi olla hankalaa.
Halppis säästövalot on otsakkeessa mainittua suoraa huijausta. Itseasiassa ne ei mitenkään ole verrannollisia vanhojen hehkujen eikä uusien päivänvalojen kanssa. Niillä ehkä voi lukea kirjaa mutta milläpä kynttilällä ei voisi. Halppissäästövalojen myynti pitäisi kieltää kuitenkin jo rikoksena ihmiskunnan visuaalista kulttuuria vastaan.
Quote from: jahve on 31.08.2012, 08:32:04
Quote from: Joe on 31.08.2012, 06:32:24
Kyllä niitä hehkulamppuja vielä on saanut. Varastoonko jo pitää ostaa?
Sopivat joihinkin tarkoituksiin paremmin, kuin ns. säästölamput eli ainakin syttyvät heti ja valoa tulee.
Mikä uusi lamppu korvaa 100 W kirkkaan hehkulampun?
Hankala on ollut löytää korvaajaa matalalle E27 kannalla olevalle lampulle (ks. kuva)
(http://static.iltalehti.fi/asuminen/hehkulamppu02_etu290812STL_293_an.jpg)
Mulla oli keittiössä 40 Watin hehkulamppu ja korvasin sen 1,6 Wattisella LED-lampulla. On kirkkaampi ja syttyy samoin heti. "Energiansäästö" -lamput ovat tosiaan aivan susia.
Sen satawattisesi voit korvata 3-wattisella LED-lampulla, syttyy heti ja kestää vuosia.
Ei ole loisvirtakuormitusta, ei radiotaajuisia häiriöitä, siis ei mitään niistä huonoista asioista, mitä näissä pienoisloistelampuissa on.
Quote from: Axel Cardan on 31.08.2012, 12:11:44
Itsellä n. 800 kappaletta varastossa. Wattikokoja 40, 60, 75 ja 100.
Kynttilälamput erikseen.
On helppoa olla kaukaa viisas, kun vaan tekee just päinvastoin kuin Virheet ehdottaa.
Minulla samoin on varastossa noin 100 hehkulamppua, eri wattikokoja, ja kynttilälamppuja lisäksi :)
Quote from: Emo on 31.08.2012, 13:11:28
Quote from: Axel Cardan on 31.08.2012, 12:11:44
Itsellä n. 800 kappaletta varastossa. Wattikokoja 40, 60, 75 ja 100.
Kynttilälamput erikseen.
On helppoa olla kaukaa viisas, kun vaan tekee just päinvastoin kuin Virheet ehdottaa.
Minulla samoin on varastossa noin 100 hehkulamppua, eri wattikokoja, ja kynttilälamppuja lisäksi :)
Onpa porukoilla suuret varastot hehkulamppuja.
Hehkulamppuhuijaus
TV1 esitti aikoinaan ohjelman Hehkulamppuhuijaus, joka kertoi siitä, että tuotteiden elinikää on lyhennetty tarkoituksellisesti kuluttajien kysynnän varmistamiseksi. Jos hehkulamppu kestääkin vain 1000 tuntia 2500 tunnin sijasta, niiden uusimistahti on kaksi ja puoli kertaa tiheämpi – mutta tietenkin edellyttäen, että EU sallii vielä niiden myymisen.
Samassa dokumentissa näytettiin yli satavuotiasta vielä toiminnassa olevaa hehkulamppua. Joten kyllähän nuo kestää, tosin valoteho ei tuossa järin hyvä ollut.
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 07:20:46
Eivätkä syty heti
Tuo on kyllä kasari legendaa. Muistan kyllä kun vuonna -88 oli sellainen lamppu, joka syttyi minuutin pari täyteen tehoonsa ja valo oli kirkasta sinertävää. Nykyisissä halpislampuissakaan tuollaista ilmiötä ei ole vaikka muuten ovatkin jopa hehkulamppuja lyhytikäisempiä. Toki jotkut suurempitehoiset, ulkokäyttöön suunnitellut lamput syttyvät hitaasti.
Itselläni on vieläkin varalamppuna -94 ostettu 11W Philips joka on palanut jo noin 20kh. Nämä uudet ainakin halvemmasta päästä eivät kestä normaalissa käytössä kuin 0,5 - 1,5 vuotta.
Direktiivi on /C:stä mutta jos ja kun se kuitenkin on, pitäisi siihen ympätä myös laatu- ja kierrätysdirektiivi. Nykyisellä käytännöllä kustaan vain kansaa silmään joka sektorilla.
Quote from: desperaato on 31.08.2012, 14:50:20
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 07:20:46
Eivätkä syty heti
Tuo on kyllä kasari legendaa. Muistan kyllä kun vuonna -88 oli sellainen lamppu, joka syttyi minuutin pari täyteen tehoonsa ja valo oli kirkasta sinertävää. Nykyisissä halpislampuissakaan tuollaista ilmiötä ei ole vaikka muuten ovatkin jopa hehkulamppuja lyhytikäisempiä. Toki jotkut suurempitehoiset, ulkokäyttöön suunnitellut lamput syttyvät hitaasti.
Itselläni on vieläkin varalamppuna -94 ostettu 11W Philips joka on palanut jo noin 20kh. Nämä uudet ainakin halvemmasta päästä eivät kestä normaalissa käytössä kuin 0,5 - 1,5 vuotta.
Direktiivi on /C:stä mutta jos ja kun se kuitenkin on, pitäisi siihen ympätä myös laatu- ja kierrätysdirektiivi. Nykyisellä käytännöllä kustaan vain kansaa silmään joka sektorilla.
Tule katsomaan, jos et usko.
Tänä vuonna ostetut 13 watin rainbow-energiansäästölamput vaativat muutaman minuutin kirkastuakseen täyteen tehoonsa. Vaatehuoneessa niitä ei viitsinyt käyttää, kun vatteita hakiessa meinasi kyllästyä odottamaan, että näkisi jotain. Nämä maksoivat lähes 10 euroa kappaleelta ja kestoajaksi sanottiin 8000 tuntia. Mutta eiköpähän yhden joutunut vaihtamaan jo parissa kuukaudessa, ehkä noin 500 tunnin käyutön jälkeen.
On aika erikoista, miten väestöä halutaan altistaa jatkuvasti elohopealle jokapäiväisessä elämässään esimerkkeinä vaikkapa hammaspaikat, rokotukset ja nyt tämä lampputuputus.
http://www.youtube.com/watch?v=lCzT1yuau_4
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 15:06:22
rainbow-energiansäästölamput
Uskotaan. Olen havainnut rainbow-lamput paskaakin paskemmiksi. Honkkarin Opal-merkkiset on jokseenkin olleet ok mutta valoteho himmenee nopeasti.
Kokkareitten ja komission siunaama rahastus. Kun alkuun on päästy, loppua ei näy.
Quote from: M on 31.08.2012, 12:16:25
Quote from: Nuivanlinna on 31.08.2012, 10:48:18
Yksilötasolla voi hehkulampun aiheuttaman hiilijalanjäljen kompensoida varmastikin siten, että jättää yhden kerran elämässään lentämättä Thaimaaseen saakka lomailemaan.
Minä olen tehnyt jo niin!
Hyvä, niin minäkin. Kuinkahan monta hehkulamppua joutuu korvaamaan sillä lentopetrolimäärällä mitä Satu Hassin tai Al Coren kuskaamiseen on ainetta palanut? Tai onko Tarja Cronbergin vihreässä unelmassa jo energialamput?
http://www.meidanmokki.fi/artikkeli/kohti-vihreaa-unelmaa
^ No on se jo tosielämässä tullut selväksi, että kodinkoneet ja -laitteet kestävät juuri sen takuuajan (jos sitäkään) ja sitten poksahtavat.
Ennen tosiaan tehtiin laatua. Ja laitteet tehtiin korjausystävällisiksi. Nykyään laite menee rikkouduttuaan roskiin - ja sitivihreät taputtavat ymmärtämättä asiasta tuon taivaallista.
Quote from: Nuivinator on 31.08.2012, 15:18:48
Jos tuollainen elohopeapohjainen "energiansäästölamppu" putoaa lattialle ja hajoaa palasiksi, niin metodi on melko selvä: tuuletus täysille ja tai ikkunat auki ja välitön poistuminen tilasta. Paluu sitten joskus puolen tunnin päästä tms.
Poistuisin välittömästi ja soittaisin 112 kemikaalitorjuntayksikön paikalle. Sitten nukkumaan joku viikko jossain muualla.
Mikä on taas yksi syy miksen salli noita myrkkylamppuja kotiini.
^ Kiitos. Siirryn takaisin hehkulamppuihin. Silmät avautuivat (tältäkin osin) nyt. :)
Quote from: Nuivanlinna on 31.08.2012, 15:37:09
Quote from: M on 31.08.2012, 12:16:25
Quote from: Nuivanlinna on 31.08.2012, 10:48:18
Yksilötasolla voi hehkulampun aiheuttaman hiilijalanjäljen kompensoida varmastikin siten, että jättää yhden kerran elämässään lentämättä Thaimaaseen saakka lomailemaan.
Minä olen tehnyt jo niin!
Hyvä, niin minäkin. Kuinkahan monta hehkulamppua joutuu korvaamaan sillä lentopetrolimäärällä mitä Satu Hassin tai Al Coren kuskaamiseen on ainetta palanut? Tai onko Tarja Cronbergin vihreässä unelmassa jo energialamput?
http://www.meidanmokki.fi/artikkeli/kohti-vihreaa-unelmaa
En nyt viitsi mainita tässä yhteydessä vapaasti rajojen yli
hutsnaisseuralaisensa kanssa lennellyttä entistä kansanedustajaa...
Valaistunut hippi ei enää tykkää energiansäästölampuista.
MARIA VEITOLA
Minäkin hätkähdin lukiessani berliiniläisessä Alab Laboratoryssa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan loisteputkeen perustuvat CFL -energiansäästölamput päästävät päällä ollessaan huoneilmaan mm. styreeniä, naftaleenia ja fenolia, jotka ovat kaikki terveydelle vaarallisia kemikaaleja.
[...]
Minä kun luulin, että se on energiansäästölamppujen sisältämä elohopea, josta pitäisi olla huolissaan. Elohopeaa on yhdessä energiansäästölampussa n. 5 mg, mutta siitä ei pitäisi olla ihmiselle haittaa, jos lamppu on ehjä.
Vertailun vuoksi: EU:n asetusten mukaan kalan syötävässä osassa elohopeaa saa olla korkeintaan 0,5 mg/kg.
Elohopea pääsee vuotamaan lampusta ulos vain lampun rikkoutuessa. Kun kylmä lamppu särkyy, elohopea leviää ympäristöön tarttuneena lasipalasten pintaan.
Kuuman lampun rikkoontuessa myrkyllistä elohopeahöyryä vapautuu huoneilmaan. Sanovat, että vakavampi terveyshaitta aiheutuu kuitenkin vasta jatkuvammasta altistumisesta elohopeahöyrylle.
[...]
Eikä tässä vielä kaikki. Haifan yliopistossa tehty israelilaistutkimus raportoi energiansäästölamppujen altistavan rintasyövälle, jos lamppuja käytetään myöhään illalla tai yöllä. Rintasyöpää sairastavilla naisilla on usein alhainen melatoniinitaso ja on huomattu, että melatoniini estää syöpäsolujen kasvamista.
Ihmiskeho tuottaa melatoniinia öisin, pimeässä. CFL -lamppujen päivänvaloa jäljittelevä sininen valo häiritsee elimistön omaa melatoniinituotantoa huomattavasti enemmän kuin tavallisten hehkulamppujen keltainen valo.
http://www.uusimusta.fi/etusivu/2012/2/20/valaistunut-hippi-ei-enaa-tykkaa-energiansaastolampuista.html
Loput jutusta ja lähteet linkistä.
Ledit parantuvat koko ajan. Minä käytän niitä. Ei tarvii koskaan vaihtaa ja sähkölasku niiden osalta on melkein nolla. Eivät sisällä elohopeaa.
Tampereen yliopiston tutkija: energiansäästölamput tuottavat likaista sähköä ja vaarantavat terveyden
http://www.uta.fi/~mikko.ahonen/Ahonen-Valaistuksesta-YlojarvenUutiset16-4-2009.pdf
Lukekaa tuo ensin
http://www.lampputieto.fi/ukk/
Quote from: tyhmyri on 31.08.2012, 07:56:04
Muistelen jostain lukeneeni, että energiansäästölamppu on sähköverkolle induktiivinen kuorma ilman kuormitusta tasaavaa kondensaattoria. Nyt sitten kustannussyistä EU sallii, suuressa viisaudessaan, ilman konkkaa olevien lamppujen myynnin kuluttajille. Lopputuloksena lampun voimalaitokselle päin näkyvä tehonkulutus on helposti 1,5-kertainen tai vielä suurempi "viralliseen" kulutukseen verrattuna.
No ei se induktiivinen kuorma voimalaitokselta lisätehoa vaadi. Loisteho ei kuluta energiaa. Siirtoverkossa se kyllä aiheuttaa ylimääräisiä häviöitä ja häikkää.
(Tai no sen verran toki tarvitaan voimalalta lisätehoa mikä menee kasvaneen siirtohäviön korvaamiseen, mutta se on pientä.)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho
Quote from: Axel Cardan on 31.08.2012, 17:08:25
QuoteSäästävätkö energiansäästölamput mitään, jos lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys?
Energiansäästölampuilla syntyy säästöä, vaikka rakennuksen lämmitystapana on hyvin säädetty ja suunniteltu suorasähkölämmitys. Tällöin hehkulamppujen hukkalämmöstä voidaan hyödyntää noin 70%.
Lamppujen käyttöön lämmityskäytössä yleisesti liittyy sama ongelma kuin esimerkiksi pesukoneiden, pakastinten ja jääkaappien. Niiden sijainti ja ohjaus eivät useinkaan ole järkeviä lämmitystarpeita ajatellen. Lämmityskauden ulkopuolella lamppujen hukkatehot pahimmassa tapauksessa jäähdytetään ulos asunnoista, mikä edelleen lisää energiankulutusta ja heikentää hehkulampun energiatehokkuutta energiansäästölamppuun verrattuna.
Teksti on täyttä pötyä. Kodinkoneet ovat ideaalisia lämmittäjiä. Olemme menneet niiden varassa kesäkuun alusta lähtien aina viime viikkoon saakka, paitsi mitä nyt pari kertaa on tunnelmatakkaa poltettu. Ja mitä tulee "lämmityskauden ulkopuoliseen" hehkujen käyttöön, niin silloin valon tarve on aika vähäinen, kun se aurinko ei pahimmillaan laske ollenkaan.
Rakkauden ministeriö on tehtäviensä tasalla.
En minä esimerkiksi nuku samassa tilassa kodinkoneiden kanssa. Se on totta, että Suomessa kesäisin tarvii vähemmän keinovaloa, mutta vaikkapa parhaillaan on jo liian hämärä lukea.
Quote from: ilkka75 on 31.08.2012, 16:52:32
Ledit parantuvat koko ajan. Minä käytän niitä. Ei tarvii koskaan vaihtaa ja sähkölasku niiden osalta on melkein nolla.
Jaa nolla? Ledit vievät sähköä jokseenkin saman verran kuin loisteputketkin, per tuotettu valomäärä. Suunnilleen 50-60 lumenia per watti.
Jos lähdet vaikka 40 watin hehkulamppua (400 lumenia) korvaamaan, tarviit suunnilleen 8 watin pienloistelampun (http://www.airam.fi/lamppuvalinna.html) tai 8 watin ledilampun (http://www.airam.fi/led-e27.html?&product=1455).
Niin tai tietysti jos korvaat lampun
vähemmän valoa tuottavalla niin sittenhän sitä sähköä säästyy lisää. Ei tosin tule valoakaan niin kuin ennen. Tähän hämyyn monet kuluttajat menevätkin ledien kanssa, koska ledit tuppaavat olemaan onnettoman heikkotehoisia. Sitten tihrustetaan hämärässä "ja kyllä säästyy".
Yritäpä vaikka etsiä marketista 75 watin hehkulamppua (900 lumenia) korvaavaa lediä (tarvitsisi olla ainakin 15-wattinen). Ei löydy. Valikoima loppuu siihen 8-9 wattiin.
On niillä ledeillä tietyt etunsa (syttyy heti toisin kuin loisteputket, kestää pidempään) mutta tolkuttoman kalliitahan ne ovat, ja tosiaan kunnon tehoisia ei ole saatavilla.
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 15:06:22
Quote from: desperaato on 31.08.2012, 14:50:20
Quote from: Frida Hotell on 31.08.2012, 07:20:46
Eivätkä syty heti
Tuo on kyllä kasari legendaa. Muistan kyllä kun vuonna -88 oli sellainen lamppu, joka syttyi minuutin pari täyteen tehoonsa ja valo oli kirkasta sinertävää. Nykyisissä halpislampuissakaan tuollaista ilmiötä ei ole vaikka muuten ovatkin jopa hehkulamppuja lyhytikäisempiä. Toki jotkut suurempitehoiset, ulkokäyttöön suunnitellut lamput syttyvät hitaasti.
Itselläni on vieläkin varalamppuna -94 ostettu 11W Philips joka on palanut jo noin 20kh. Nämä uudet ainakin halvemmasta päästä eivät kestä normaalissa käytössä kuin 0,5 - 1,5 vuotta.
Direktiivi on /C:stä mutta jos ja kun se kuitenkin on, pitäisi siihen ympätä myös laatu- ja kierrätysdirektiivi. Nykyisellä käytännöllä kustaan vain kansaa silmään joka sektorilla.
Tule katsomaan, jos et usko.
Tänä vuonna ostetut 13 watin rainbow-energiansäästölamput vaativat muutaman minuutin kirkastuakseen täyteen tehoonsa. Vaatehuoneessa niitä ei viitsinyt käyttää, kun vatteita hakiessa meinasi kyllästyä odottamaan, että näkisi jotain. Nämä maksoivat lähes 10 euroa kappaleelta ja kestoajaksi sanottiin 8000 tuntia. Mutta eiköpähän yhden joutunut vaihtamaan jo parissa kuukaudessa, ehkä noin 500 tunnin käyutön jälkeen.
Osram on hyvä merkki halusitpa hehku- tai energiansäästölamppuja. Airamillakin pärjää, mutta moni valmistaja tekee tahallaan silkkaa sekundaa.
Esmes General Electric on varma laaduttomuuden merkki, vaikka hintalapusta voi saada aivan toisenlaisen käsityksen. Niin ison firman on pakko osata tehdä kunollisia lamppuja, mutta eipä näytä huvittavan. Osta ja kokeile jos satut löytämään niitä poistomyynnissä kunnon alennuksella.
Quote from: ilkka75 on 31.08.2012, 16:52:32
Ledit parantuvat koko ajan. Minä käytän niitä. Ei tarvii koskaan vaihtaa ja sähkölasku niiden osalta on melkein nolla. Eivät sisällä elohopeaa.
Sama vika täällä. Kaveri toi jostain satoja ledejä, pelkkiä lamppuja siis ilman muuntajaa tottakai. Pistin vanhan kännykkä laturin johtoviidakon päähän, ja eiku valot pelaa. Muistaakseni 6 lediä per vanha kännylaturi. Joku sähkömies heittää varmaan VOLTIN tämän lukiessaan.
Quote from: Hehcux on 31.08.2012, 13:10:37
Mulla oli keittiössä 40 Watin hehkulamppu ja korvasin sen 1,6 Wattisella LED-lampulla. On kirkkaampi ja syttyy samoin heti.
No oletpas melkoisen Aladdinin taikalampun löytänyt, jos sulla 1,6-wattinen on kirkkaampi kuin 40 watin hehkulamppu. Mikähän puoti näitä taikalamppuja myy ja millä tuotemerkillä?
Voi olla, että olet 1,6-wattisen ledin sinne 40-wattisen hehkun tilalle tuupannut, mutta että olisi kirkkaampi tai edes läheskään niin kirkas, on kyllä fuulaa.
Tosta (http://en.wikipedia.org/wiki/Luminous_efficacy#Examples_2) voi tavailla eri lampputyyppien valaistusvoimakkuuksia.
Normaalisti sen 40 watin hehkulampun saa suunnilleen juuri ja juuri korvattua 8-wattisella ledillä - taulukoiden ja myyntipakkauksen tekstin mukaan siitä tulee suunnilleen se sama 400 lumenia, ja silmin nähdenkin ne suunnilleen vastaavat toisiaan.
Quote
Sen satawattisesi voit korvata 3-wattisella LED-lampulla, syttyy heti ja kestää vuosia.
No niin varmaan joo ja lehmät lentää. Oikeasti se satawattinen hehkulamppu tekee paattiarallaa 1300 lumenia ja samaan valaistukseen tarvittaisiin joku 20-25-wattinen pienloistelamppu tai ledi. Se 20-wattinen pienloistelamppu kyllä marketista löytyy mutta on hervoton jöötti eikä luultavasti mahdu kysyjän valaisimeen 100-wattisen hehkulampun tilalle. Sitä 20-wattista lediä puolestaan ei marketista edes löydy enkä tiedä mistä erikoiskaupastakaan löytyy (ja jos löytyisi, maksaisi varmaan satasen kun jo 5-6 watin pikkutuikut tuppaavat maksamaan 20-30 euroa).
Quote from: Nuivanlinna on 31.08.2012, 10:48:18
Yksilötasolla voi hehkulampun aiheuttaman hiilijalanjäljen kompensoida varmastikin siten, että jättää yhden kerran elämässään lentämättä Thaimaaseen saakka lomailemaan.
Missäs tämä Thaimaase on? Tällaiset vertailut ovat mielekkäitä vain, jos kyse on jotenkin vaihtoehtoisesta asiasta. Tuoko esimerkiksi hehkulamput niin paljon iloa elämään, ettei tarvitse matkustaa sinne Thaimaahan?
Quote from: dothefake on 31.08.2012, 07:05:37
Kuinka paljon sitä energiaa säästyy, kun näitä elohopealamppuja valmistetaan?
Vai mikä on koko ketjun loppusumma, säästyykö mitään?
Luuletko, että energia on ilmaista muualla? Tuotteeseen käytetty energia maksaa aina vähemmän kuin tuotteen hinta. Viisi hehkulamppua masaa ehkä pari euroa. Niiden sähkö maksaa n. 33 euroa. Yksi energiansäästölamppu maksaa ehkä 10 euroa ja sen sähkö n. 8 euroa.
Quote from: tyhmyri on 31.08.2012, 07:56:04
Muistelen jostain lukeneeni, että energiansäästölamppu on sähköverkolle induktiivinen kuorma ilman kuormitusta tasaavaa kondensaattoria. Nyt sitten kustannussyistä EU sallii, suuressa viisaudessaan, ilman konkkaa olevien lamppujen myynnin kuluttajille. Lopputuloksena lampun voimalaitokselle päin näkyvä tehonkulutus on helposti 1,5-kertainen tai vielä suurempi "viralliseen" kulutukseen verrattuna. Mutta ei hätää, maailma pelastuu. Tai no, ainakin lamppujen valmistajien katteet pelastuvat.
Joku tekniikkaa paremmin tunteva korjannee mikäli muistan väärin.
Siis energiansäästölamput tuottavat loistehoa. Niin tuottavat monet muutkin laitteet, kuten televisiot ja tietokoneet. Loisteho ei ole mitään hukkaan mennyttä tehoa vaikka se pitääkin verkon suunnittelussa ottaa huomioon. Tavallinen kuluttaa ei maksa loistehosta. Teollisuus maksaa siitä oman tariffin mukaan.
Quote from: Mursu on 31.08.2012, 18:15:36
Quote from: Nuivanlinna on 31.08.2012, 10:48:18
Yksilötasolla voi hehkulampun aiheuttaman hiilijalanjäljen kompensoida varmastikin siten, että jättää yhden kerran elämässään lentämättä Thaimaaseen saakka lomailemaan.
Missäs tämä Thaimaase on? Tällaiset vertailut ovat mielekkäitä vain, jos kyse on jotenkin vaihtoehtoisesta asiasta. Tuoko esimerkiksi hehkulamput niin paljon iloa elämään, ettei tarvitse matkustaa sinne Thaimaahan?
Saakka.
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 10:13:29
Kuten tuossa yllä mainitsin, niin tuo urbaanilegenda "hehkulamppuhuijauksesta" on hölynpölyä. Paksu lanka hehkulampussa pidentää käyttöikää, mutta heikentää hyötysuhdetta. Lamput on standardoitu niin, että kokonaiskustannus (= lampun hinta + sähkökulutus käyttöiän aikana) on pieni.
Tuo on sitkeässä elävä salaliittoteoria. Osaltaan syynä on se, että siinä on pisara totuutta mukana. Hehkulamppukartelli todellakin määritteli kestoiäksi 1000 tuntia ja kontrolloi, ettei pidempikäisiä lamppuja tehty. Tässä kuitenkin tuo oli myös kuluttajan etu. Olen monella foorumilla tapellut asiasta eikä porukka tunnu uskovan millään. Vaan esimerkkinä annetaan juuri näitä Itäblokin maiden lamppuja. Itäblokissa kuitenkaan ei asioita välttämättä tehty parhaalla mahdollisella tavalla. Siellä saattoi hehkulamppujen tuotannossa olla ongelmia, joten tehdään hieman pidempikestoisia ja poltetaan sitten lisää ruskohiiltä.
Hehkulamppuhuijaus on onnistunutta vasuripropagandaa, kun hommallakin se on nielty. Jos 60 watin lampun kesto halutaan tuplata täytyy tehdä 66 watin lamppu, jotta saadaan sama valomäärä. Jos lamppu maksaa 50 senttiä ja sähkö 10 senttiä, niin tuon tuplakestolampun kustannukset ovat 50 c + 10 c * 66 * 2 = 13,70 euroa. Kaksi tuhannen tunnin lamppua maksaa 2 * (50 c + 10 c * 60) = 13,00 euroa.
Quote from: Mursu on 31.08.2012, 18:46:18
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 10:13:29
Kuten tuossa yllä mainitsin, niin tuo urbaanilegenda "hehkulamppuhuijauksesta" on hölynpölyä. Paksu lanka hehkulampussa pidentää käyttöikää, mutta heikentää hyötysuhdetta. Lamput on standardoitu niin, että kokonaiskustannus (= lampun hinta + sähkökulutus käyttöiän aikana) on pieni.
Tuo on sitkeässä elävä salaliittoteoria. Osaltaan syynä on se, että siinä on pisara totuutta mukana. Hehkulamppukartelli todellakin määritteli kestoiäksi 1000 tuntia ja kontrolloi, ettei pidempikäisiä lamppuja tehty. Tässä kuitenkin tuo oli myös kuluttajan etu. Olen monella foorumilla tapellut asiasta eikä porukka tunnu uskovan millään. Vaan esimerkkinä annetaan juuri näitä Itäblokin maiden lamppuja. Itäblokissa kuitenkaan ei asioita välttämättä tehty parhaalla mahdollisella tavalla. Siellä saattoi hehkulamppujen tuotannossa olla ongelmia, joten tehdään hieman pidempikestoisia ja poltetaan sitten lisää ruskohiiltä.
Hehkulamppuhuijaus
http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/hehkulamppuhuijaus
http://www.youtube.com/watch?v=JLsxtTYy8WA
"Tavarat voisivat kestää moninkertaisesti sen ajan, mitä ne nyt kestävät. 1920-luvulla syntyi kartelli, joka päätti, kuinka pitkään lamppu saa toimia. Näin lisättiin kysyntää, ja käytäntö levisi muihin tuotteisiin. Tuotteiden elinikää on lyhennetty tieten tahtoen kuluttajien kysynnän varmistamiseksi. Muuan vaikutusvaltainen mainontaa tutkiva lehti totesi 1920-luvulla, että kestokulutushyödyke on bisneksenteon murheenkryyni."
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 09:13:26
Quote from: qwerty on 31.08.2012, 07:50:59
Hehkulampun lankoja kun olisi paksuntanut 20%, niin nehän olisivat lähes ikuisia kapineita. Ei käy, koska myynti romahtaisi. Tai no, nythän se romahti nollaan :facepalm:
Hehkulamput on standardoitu niin, että kokonaiskustannus lampun hinta + sähkön hinta olisi pieni. Siksi kestoksi standardoitiin noin 1500 tuntia. Erikoiskäyttöön on ehkä ollut saatavissa paksulankaisia, pitkään kestäviä hehkulamppuja.
Energiansäästölampun kesto on noin 10 000 tuntia.
Lasketaanpa energiansäästölampun taloudellisuus. Jos poltan 60 W hehkulamppua 10 000 tuntia, niin sähköä kuluu 600 kWh, mikä maksaa siirtohintoineen noin 60 euroa. Jos sen korvaa 15 W energiansäästölampulla, niin sähköä kuluu vain 15 euron edestä. Säästöä olisi 45 euroa, mutta tämä ei ota huomioon sitä, että vastaavasti asunnon lämmitystä pitää nostaa 45 watin verran. Jos talo on sähkölämmitteinen, niin todellinen säästö on 45 euron sijasta ehkä 9 euroa. Jos talo on kaukolämmitteinen, niin säästö on 45 euron sijasta noin 25 euroa. Lopputulos on se, että sähkölämmitteisessä talossa energiansäästölamput eivät ole taloudellisesti kannattavia, mutta muulla tavalla lämmitetyssä ovat.
Jos laskelmaan ottaa mukaan lampunvaihdosta tulevan työkustannuksen, niin silloin voi sanoa, että energiansäästölamput ovat kaikissa taloissa taloudellisia.
Jos tarvitaan lampun nopeaa syttymistä, niin silloin energiansäästölamppua ei voi käyttää. Hehkulampuille on vielä markkinarako.
Energiansäästölamput ovat vain hyvin lievästi myrkyllisiä. Lampussa on 3 milligrammaa elohopeaa. Ainakin joskus takavuosina kalaa sai myydä, jos siinä oli elohopeaa korkeintaan 1 mg kilogrammassa kalaa. Ja tämä raja ylittyi ajoittain järvikalassa.
Onko kaukolämpölämmitys kalliimpaa kuin sähkölämmitys?
Lämmitetäänkö taloa kesälläkin? Itse kyllä viilennän.
Quote from: Sour-One on 01.09.2012, 09:47:54
Onko kaukolämpölämmitys kalliimpaa kuin sähkölämmitys?
No jos ei nyt kalliimpaa, niin ei kovin paljon halvempaakaan. Vantaan Energian uudessa hinnastossa kaukolämpö maksaa talvella 7 senttiä/kWh kun sähkö maksaa 10 senttiä/kWh.
Ei ole tuossa kyllä enää paljon jäljellä siitä että kaukolämmön aiheuttama kuormitus on "kolmanneksen" sähköstä. Voi olla että jollain mittarilla jollekulle se on kolmanneksen mutta kuluttajalle asti se ei kyllä tunnu. Kyllä tossa ollaan jo lähellä sitä että lämmityskautena ei paljon kannata sähköä säästää kaukolämpötalossakaan.
Mulla on reilu vuosi sitten vaihdetut energiasäästölamput useimmissa huoneissa ja yksikään ei ole vielä poksahtanut, joten kokemus on ollut hyvä. Hehkulamppuja sain vaihtaa about neljän kuukauden välein ja joissain jäivät kannat kiinni lamppuun. Olen tosin sitä mieltä, että tietyissä paikoissa tarvitaan nopeasti kirkastuvia valoja.
Quote from: jmk on 02.09.2012, 10:29:08
Quote from: Sour-One on 01.09.2012, 09:47:54
Onko kaukolämpölämmitys kalliimpaa kuin sähkölämmitys?
No jos ei nyt kalliimpaa, niin ei kovin paljon halvempaakaan. Vantaan Energian uudessa hinnastossa kaukolämpö maksaa talvella 7 senttiä/kWh kun sähkö maksaa 10 senttiä/kWh.
Ei ole tuossa kyllä enää paljon jäljellä siitä että kaukolämmön aiheuttama kuormitus on "kolmanneksen" sähköstä. Voi olla että jollain mittarilla jollekulle se on kolmanneksen mutta kuluttajalle asti se ei kyllä tunnu. Kyllä tossa ollaan jo lähellä sitä että lämmityskautena ei paljon kannata sähköä säästää kaukolämpötalossakaan.
Kaukolämmön hinta ainakin Helsingissä on hilattu huimasti yli tuotantokustannusten. Kyseessä on tavallaan piilotettu kiinteistövero, jonka avulla Helsingin Energia tekee ison voiton joka vuosi.
Kansantalouden kannalta toki kannattaa korvata sähkölämmitys hiilen polttamisella.
Toivottavasti joskus vielä saamme 15 W ledilamput, niin silloin hehkulampulle on nopeasti syttyvä korvaaja. Ledin valo ei kuitenkaan ole jatkuvaspektristä, joten todella laadukasta valoa vaativissa kohteissa pitää käyttää halogeenilamppuja.
Energiansäästölampuissa ei ole mitään hyvää. Niiden ainoa tarkoitus lienee rahastaa ahneitten taskuun enemmän kuin sähkölampuilla. Muutoksen perusteiksi piti sitten keksiä jotain mukajärkevää pseudohöpinää ja ympäristönsuojelu käy siihen aina yhtä hyvin, vaikka lamput joka vaiheessaan syntymästään kuolemaan ovat myrkkyä ympäristölle.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/al+halpa+energiansaastolamppu+voi+kayda+kalliiksi/a637918
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194681805264/artikkeli/halpa+energiansaastolamppu+voi+sytyttaa+kotisi+palamaan.html
Tietysti jos foliopipoilemaan rupeaisin, voisin epäillä myös pyrkimyksiä laajamittaiseen rahvaan tyhmentämiseen tuhoamalla aivoja elohopealla, nyt, kun sitä ei saada enää tupattua jokaiseen suuhun amalgaamipaikoissa ja rokotuskriittisiäkin alkaa olla enemmän. Jotenkin se elohopea aina halutaan tunkea tavisihmisen jokapäiväiseen elämään ja mitä lähemmäs, sitä parempi.
Quote from: Ajattelija2008 on 02.09.2012, 14:01:11
Kaukolämmön hinta ainakin Helsingissä on hilattu huimasti yli tuotantokustannusten. Kyseessä on tavallaan piilotettu kiinteistövero, jonka avulla Helsingin Energia tekee ison voiton joka vuosi.
Helppohan se on KL-hintoja nostaa, kun kaukolämmön myyjällä on monopoliasema. Ja kun vielä energialaitoksen omistaa kaupunki, jossa valtaa pitää sosialistinen kok-dem-vihreä akseli niin hintojen nostoon on tuplamotiivi: paitsi rahan keruu kaupungin pohjattomaan kassaan, myös ilkeiden kiinteistönomistajaporvarien kurittaminen.
Sähkö on kilpailun piirissä, siinä ei onnistu ihan samalla tavalla.
Quote from: jmk on 31.08.2012, 17:37:48
Quote from: Hehcux on 31.08.2012, 13:10:37
Mulla oli keittiössä 40 Watin hehkulamppu ja korvasin sen 1,6 Wattisella LED-lampulla. On kirkkaampi ja syttyy samoin heti.
No oletpas melkoisen Aladdinin taikalampun löytänyt, jos sulla 1,6-wattinen on kirkkaampi kuin 40 watin hehkulamppu. Mikähän puoti näitä taikalamppuja myy ja millä tuotemerkillä?
Voi olla, että olet 1,6-wattisen ledin sinne 40-wattisen hehkun tilalle tuupannut, mutta että olisi kirkkaampi tai edes läheskään niin kirkas, on kyllä fuulaa.
Tosta (http://en.wikipedia.org/wiki/Luminous_efficacy#Examples_2) voi tavailla eri lampputyyppien valaistusvoimakkuuksia.
Normaalisti sen 40 watin hehkulampun saa suunnilleen juuri ja juuri korvattua 8-wattisella ledillä - taulukoiden ja myyntipakkauksen tekstin mukaan siitä tulee suunnilleen se sama 400 lumenia, ja silmin nähdenkin ne suunnilleen vastaavat toisiaan.
Quote
Sen satawattisesi voit korvata 3-wattisella LED-lampulla, syttyy heti ja kestää vuosia.
No niin varmaan joo ja lehmät lentää. Oikeasti se satawattinen hehkulamppu tekee paattiarallaa 1300 lumenia ja samaan valaistukseen tarvittaisiin joku 20-25-wattinen pienloistelamppu tai ledi. Se 20-wattinen pienloistelamppu kyllä marketista löytyy mutta on hervoton jöötti eikä luultavasti mahdu kysyjän valaisimeen 100-wattisen hehkulampun tilalle. Sitä 20-wattista lediä puolestaan ei marketista edes löydy enkä tiedä mistä erikoiskaupastakaan löytyy (ja jos löytyisi, maksaisi varmaan satasen kun jo 5-6 watin pikkutuikut tuppaavat maksamaan 20-30 euroa).
Aivan, varsin tieteellistä, ei se mitään. Toisaalta 400 lumenia pöydän pinnalla on suosituksen mukainen. Satawattista lamppua ei juuri ole tarvittu, tommonen 40-Wattinen on sopiva kotikäyttöön. Mutta ostin mainitun 1,6 Wattisen ledilampun Honkkarista, maksoi joku 6 euroa. Kolmiwattiset ovat oikein hyviä ja korvaavat semmosen 40-Wattisen mennen tullen.'
Sä voisit itse asiassa hommata pari ja tehdä empiirisiä tutkimuksia himassasi. Voisit yllättyä.
Ledilamppu ei lämpiä kovinkaan paljon joten suurin osa käytetystä tehosta valaisee. Hehkulampussa on merkittävä osuus infrapunalla, jota taas ei Ledilampussa ole.
Quote from: Hehcux on 03.09.2012, 10:55:15
Kolmiwattiset ovat oikein hyviä ja korvaavat semmosen 40-Wattisen mennen tullen.'
Sä voisit itse asiassa hommata pari ja tehdä empiirisiä tutkimuksia himassasi. Voisit yllättyä.
No voi huoh ja hallelujaa! Johan mä edellisessä viestissä sanoin, että asia on jo todettu omin silmin:
Quote
Normaalisti sen 40 watin hehkulampun saa suunnilleen juuri ja juuri korvattua 8-wattisella ledillä - taulukoiden ja myyntipakkauksen tekstin mukaan siitä tulee suunnilleen se sama 400 lumenia, ja silmin nähdenkin ne suunnilleen vastaavat toisiaan.
Varmemmaksi vakuuteksi tässä kamerakuvaa. Seinävalaisimessa on vierekkäin 40 watin hehkulamppu (Philips) ja 6 watin ledilamppu (Pleomax). Kuvassa on vastakkaiseen seinään vajaan kahden metrin päähän teipattu valkoinen paperiarkki, jota varjostetaan talouspaperirullan hylsyllä.
Vasen varjo on hehkulampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 6 watin ledilamppu.
Oikea varjo on ledilampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 40 watin hehkulamppu.
Näet jo omin silmin, että vasen varjo (eli ledin valaisema alue) on paljon pimeämpi kuin oikea varjo (eli hehkulampun valaisema alue). Jos et vieläkään usko niin katso vaikka kuvankäsittelyohjelmassa pikseliarvoja.
Empiirinen koe kertoo täsmälleen samaa kuin myyntipakkauksien ja esitteiden lumen-arvot: edes 6 watin ledi (jonka luvataankin (http://www.protechnic.fi/tuotteet/samsung-pleomax/led-lamput.php) tuottavan vain 300 lumenia ja vastaavan 25W hehkulamppua) ei riitä korvaamaan 40 watin hehkulamppua (myyntipakkauksen mukaan 415 lumenia).
Tässä valossa jutut 1,6 watin ledistä, joka on kirkkaampi kuin 40 watin hehkulamppu, ovat silkkaa satua. Mutta hei, voithan tutkia asiaa empiirisesti.
Quote from: Axel Cardan on 31.08.2012, 17:21:44
Quote from: Elcric12 on 31.08.2012, 17:16:23
Quote from: Axel Cardan on 31.08.2012, 17:08:25
QuoteSäästävätkö energiansäästölamput mitään, jos lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys?
Energiansäästölampuilla syntyy säästöä, vaikka rakennuksen lämmitystapana on hyvin säädetty ja suunniteltu suorasähkölämmitys. Tällöin hehkulamppujen hukkalämmöstä voidaan hyödyntää noin 70%.
Lamppujen käyttöön lämmityskäytössä yleisesti liittyy sama ongelma kuin esimerkiksi pesukoneiden, pakastinten ja jääkaappien. Niiden sijainti ja ohjaus eivät useinkaan ole järkeviä lämmitystarpeita ajatellen. Lämmityskauden ulkopuolella lamppujen hukkatehot pahimmassa tapauksessa jäähdytetään ulos asunnoista, mikä edelleen lisää energiankulutusta ja heikentää hehkulampun energiatehokkuutta energiansäästölamppuun verrattuna.
Teksti on täyttä pötyä. Kodinkoneet ovat ideaalisia lämmittäjiä. Olemme menneet niiden varassa kesäkuun alusta lähtien aina viime viikkoon saakka, paitsi mitä nyt pari kertaa on tunnelmatakkaa poltettu. Ja mitä tulee "lämmityskauden ulkopuoliseen" hehkujen käyttöön, niin silloin valon tarve on aika vähäinen, kun se aurinko ei pahimmillaan laske ollenkaan.
Rakkauden ministeriö on tehtäviensä tasalla.
En minä esimerkiksi nuku samassa tilassa kodinkoneiden kanssa. Se on totta, että Suomessa kesäisin tarvii vähemmän keinovaloa, mutta vaikkapa parhaillaan on jo liian hämärä lukea.
En minäkään, mutta vankka empiirinen kokemus osoittaa, että ei tarvitsekaan. Kodinkoneet pitävät 100 neliötä asuttavana kesäisin, ja sähkölasku on naurettava. Ja nyt on tosin liian hämärä lukea iltaisin, mutta niinpä ovat yötkin kylmiä, joten hehku on tässäkin yliveto.
Lisäys: tosin talomme ikkunaseinä on etelään päin, joten sillä on merkittävä vaikutus asiaan.
Lisäys 2: nytkään ei ole yhtään lamppua päällä.
Edelleenkin ihmettelen tarvettasi lämmittää huoneistoasi kesällä; minä ainakin viilennän ILPillä. Kuinka ideaaleja mielestäsi ovat hehkulamppujen ja kodinkoneiden sijainti lämmitysmielessä?
Quote from: Axel Cardan on 03.09.2012, 18:27:48
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 16:19:05
Quote from: Axel Cardan on 31.08.2012, 17:21:44
Quote from: Elcric12 on 31.08.2012, 17:16:23
Quote from: Axel Cardan on 31.08.2012, 17:08:25
QuoteSäästävätkö energiansäästölamput mitään, jos lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys?
Energiansäästölampuilla syntyy säästöä, vaikka rakennuksen lämmitystapana on hyvin säädetty ja suunniteltu suorasähkölämmitys. Tällöin hehkulamppujen hukkalämmöstä voidaan hyödyntää noin 70%.
Lamppujen käyttöön lämmityskäytössä yleisesti liittyy sama ongelma kuin esimerkiksi pesukoneiden, pakastinten ja jääkaappien. Niiden sijainti ja ohjaus eivät useinkaan ole järkeviä lämmitystarpeita ajatellen. Lämmityskauden ulkopuolella lamppujen hukkatehot pahimmassa tapauksessa jäähdytetään ulos asunnoista, mikä edelleen lisää energiankulutusta ja heikentää hehkulampun energiatehokkuutta energiansäästölamppuun verrattuna.
Teksti on täyttä pötyä. Kodinkoneet ovat ideaalisia lämmittäjiä. Olemme menneet niiden varassa kesäkuun alusta lähtien aina viime viikkoon saakka, paitsi mitä nyt pari kertaa on tunnelmatakkaa poltettu. Ja mitä tulee "lämmityskauden ulkopuoliseen" hehkujen käyttöön, niin silloin valon tarve on aika vähäinen, kun se aurinko ei pahimmillaan laske ollenkaan.
Rakkauden ministeriö on tehtäviensä tasalla.
En minä esimerkiksi nuku samassa tilassa kodinkoneiden kanssa. Se on totta, että Suomessa kesäisin tarvii vähemmän keinovaloa, mutta vaikkapa parhaillaan on jo liian hämärä lukea.
En minäkään, mutta vankka empiirinen kokemus osoittaa, että ei tarvitsekaan. Kodinkoneet pitävät 100 neliötä asuttavana kesäisin, ja sähkölasku on naurettava. Ja nyt on tosin liian hämärä lukea iltaisin, mutta niinpä ovat yötkin kylmiä, joten hehku on tässäkin yliveto.
Lisäys: tosin talomme ikkunaseinä on etelään päin, joten sillä on merkittävä vaikutus asiaan.
Lisäys 2: nytkään ei ole yhtään lamppua päällä.
Edelleenkin ihmettelen tarvettasi lämmittää huoneistoasi kesällä; minä ainakin viilennän ILPillä. Kuinka ideaaleja mielestäsi ovat hehkulamppujen ja kodinkoneiden sijainti lämmitysmielessä?
Siis minä puhun vain omasta kokemuksestani. Kyse on siitä, että (1) asun sähkölämmitteisessä talossa, (2) jossa ikkunat ovat etelään päin (n. 5 metriä ikkunoita), (3) pidän hehkulamppujen valosta ja (4) emme juuri tarvitse valoa kesäkautena, joten en lämmitä hehkulampuilla kesäkautena. Meillä on nyt kolme sähkölaitetta päällä: tämä kone, jääkaappi/pakastin ja koneellinen ilmanvaihto. Kuten aiemmin sanoin, olemme menneet kesäkuun alusta lähtien kodinkoneiden ja auringon lämmöllä. Satunnaiset hehkulamppuvalaisut vaatehuoneessa ja tarkkaa työtä tehdessä ja suihkua ottaessa. Viime yö oli tosin viileä, joten pistin Kermansaven takan pienellä annoksella töihin.
Kävin muuten juuri kaupasta 20 kappaletta nelikymppisiä kynttilälamppuja varmuudeksi.
Sorry, piti vastata toiselle nicille.
En kyllä ymmärrä mitä hyvää kodinkoneiden tuottamassa lämmössä on. Toki ne talvella vähän antaa lämpöä, mutta lämpö on haitaksi itse koneelle, kun vapautuva lämpö lämmittää pääasiassa vain itse konetta, kun on syvennyksessä, keittiökaapistoissa kiinni yms. Toisekseen kesällä se pieni osa mikä lämmöstä vapautuu huoneistoon onpelkästään turha lämmönlähde, kesällä kun ei tarvitse muutoinkaan ollenkaan lämmitystä; päinvastoin. Mitä tulee energiansäästölamppuihin/hehkulamppuihin, lämmitän mieluummin huoneistoa siihen tarkoitetulla laitteilla tehokkaammin.
En ymmärrä miks jengi täällä ihmettelee miksei rainbow energiansäästölamput toimi kauaa; paskalla laadulla on yleensä taipumus olla paskaa laatua. Toki ovat halpoja, mutta käytössä tulevat kalliimmiksi kuin laadukkaat lamput.
Quote from: Axel Cardan on 03.09.2012, 19:06:44
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 18:54:55
Mitä tulee energiansäästölamppuihin/hehkulamppuihin, lämmitän mieluummin huoneistoa siihen tarkoitetulla laitteilla tehokkaammin.
No, jutustellaan nyt hetki tästä vielä ihan ystävällisesti. Minä nimittäin ajattelen niin, että minun asuinpaikkani leveysasteilla hehkulamppu on ideaalinen nimenomaan siksi, että se on ikään kuin tuplafunktionaalinen silloin kun sitä tarvitaan. Siis siksi, että se tuottaa sekä lämpöä että valoa silloin kun niitä molempia tarvitaan. Mikään sen tekemä ei mene hukkaan meillä, joten hyötysuhde on... todella korkea. Toisaalta on paljon puhuttu siitä, että tuo lämmönlähteen pistemäisyys on epäedullista kokonaistalouden kannalta, mutta - pahoittelut - en usko tähän väitteeseen. Nykytalot ovat tiivistettyjä, infrapunasäteily leviää valon nopeudella kaikkialle ja ympärillä lämmittyvä ilma liikkuu koneellisen ilmastoinnin ansiosta koko ajan.
Mutta teen nyt vaikka kmruuskalle syötin, ja totean, että tärkein syy hehkulamppujen käyttöön ja massiiviseen varastointiin on minulla yksinkertaisesti se, että se ärsyttää Virheitä. Loppuun sopivat Axel-palmut: ;D :facepalm: ;D
Ystävällisesti tottakai; kuinkas muuten? Mielestäni se hyötysuhde on huono kyseisen lämmönlähteen sijainnin takia.
Quote from: Axel Cardan on 03.09.2012, 19:06:44
Toisaalta on paljon puhuttu siitä, että tuo lämmönlähteen pistemäisyys on epäedullista kokonaistalouden kannalta, mutta - pahoittelut - en usko tähän väitteeseen. Nykytalot ovat tiivistettyjä, infrapunasäteily leviää valon nopeudella kaikkialle ja ympärillä lämmittyvä ilma liikkuu koneellisen ilmastoinnin ansiosta koko ajan.
Näinpä, ja pääasiassahan se hehkulampun tuottama lämpöenergia lähtee nimenomaan säteilynä (erään diplomityön mukaan konvektiona ja johtumisena 13-22 % ja loput siis säteilynä). Jos hehkulamppu valaisee suoraan huoneen pintoja niin sinne se lämpökin suoraan menee. Valaisimesta tietysti riippuu missä määrin säteily osuu ensin johonkin varjostimeen tms.
Quote from: jmk on 03.09.2012, 19:29:11
Quote from: Axel Cardan on 03.09.2012, 19:06:44
Toisaalta on paljon puhuttu siitä, että tuo lämmönlähteen pistemäisyys on epäedullista kokonaistalouden kannalta, mutta - pahoittelut - en usko tähän väitteeseen. Nykytalot ovat tiivistettyjä, infrapunasäteily leviää valon nopeudella kaikkialle ja ympärillä lämmittyvä ilma liikkuu koneellisen ilmastoinnin ansiosta koko ajan.
Näinpä, ja pääasiassahan se hehkulampun tuottama lämpöenergia lähtee nimenomaan säteilynä (erään diplomityön mukaan konvektiona ja johtumisena 13-22 % ja loput siis säteilynä). Jos hehkulamppu valaisee suoraan huoneen pintoja niin sinne se lämpökin suoraan menee. Valaisimesta tietysti riippuu missä määrin säteily osuu ensin johonkin varjostimeen tms.
Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:16:07
Ystävällisesti tottakai; kuinkas muuten? Mielestäni se hyötysuhde on huono kyseisen lämmönlähteen sijainnin takia.
Fysikaalisesti lämpö siirtyy säteilemällä, johtumalla ja konvektion avulla (tarkistin Wikipediasta :) ). Lamppu säteilee, joten sen sijainnilla ei ole kovin paljon merkitystä, vai? Toinen juttu, joka Sour-Onen kommentista tuli mieleen, että kautta aikojen ja rintamamiestaloissakin lämmönlähteet on sijoitettu talojen ytimeen, ei ikkunoille, kuten patterit nykyisin.
Ei mulla muuta, tuokin ylitti tosiasialliset tietoni asiasta.
Mutta hehkulamppuja aion varastoida. :)
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:38:48
Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?
No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.
Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.
Quote from: jmk on 03.09.2012, 19:45:32
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:38:48
Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?
No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.
Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.
Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:47:27
Quote from: jmk on 03.09.2012, 19:45:32
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:38:48
Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?
No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.
Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.
Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?
Ja konvektio taas sekoittaa ilmaa.. Jonkun 60w lämönlähteen kanssa eristetyssa tilassa. Tuskin on sijainnilla hirveää merkitystä.
Quote from: P on 03.09.2012, 19:50:25
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:47:27
Quote from: jmk on 03.09.2012, 19:45:32
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:38:48
Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?
No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.
Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.
Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?
Ja konvektio taas sekoittaa ilmaa.. Jonkun 60w lämönlähteen kanssa eristetyssa tilassa. Tuskin on sijainnilla hirveää merkitystä.
Kuinka hyvin siis ilma sekoittuu varjostimen sisällä?
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:51:38
Quote from: P on 03.09.2012, 19:50:25
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:47:27
Quote from: jmk on 03.09.2012, 19:45:32
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:38:48
Lämmönlähteen sijainti katonrajassa lienee myös epäedullinen lämmityksen kannalta?
No jos se katonraja on lämpöeristämättömän teltan kangaskatossa niin joo, katonrajan ilmaan ja katon pintaan osuva lämpö menee äkkiä harakoille katon läpi.
Normaalisti kai kuitenkin puhutaan lämpöeristetyistä taloista. Jos siellä katonrajassa, talon eristevaipan sisällä lämpöä tuotetaan, niin kyllä se sieltä huoneilmaan leviää.
Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?
Ja konvektio taas sekoittaa ilmaa.. Jonkun 60w lämönlähteen kanssa eristetyssa tilassa. Tuskin on sijainnilla hirveää merkitystä.
Kuinka hyvin siis ilma sekoittuu varjostimen sisällä?
Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun.. tai varjostimeen, vaan siirtyy huoneilmaan. :roll:
Quote from: P on 03.09.2012, 19:54:06
Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun.. :roll:
Näinpä. Jos nyt joku vaistomaisesti ajattelee että lämpö jää sinne varjostimen sisällä olevaa ilmaan "kun se on niin kuumaakin" niin vähän reality checkiä peliin: jos varjostin on vaikka tommonen reipas ämpärin kokoinen eli 10 litraa, niin sen sisältämä ilmamäärä on noin 12 grammaa ja siihen mahtuu lämpöenergiaa 12 joulea per aste (ominaislämpökapasiteetti 1 J/gK). Vaikka ilma varjostimen sisällä olisi 30 astetta huoneilmaa lämpimämpi, siihen menevä 360 joulea vastaa 60 watin lampun
kuuden sekunnin lämmöntuottoa. Sinne se lämpö ei siis todellakaan jää vaan tavalla tai toisella siirtyy ulommas.
Quote from: jmk on 03.09.2012, 19:59:57
Quote from: P on 03.09.2012, 19:54:06
Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun.. :roll:
Näinpä. Jos nyt joku vaistomaisesti ajattelee että lämpö jää sinne varjostimen sisällä olevaa ilmaan "kun se on niin kuumaakin" niin vähän reality checkiä peliin: jos varjostin on vaikka tommonen reipas ämpärin kokoinen eli 10 litraa, niin sen sisältämä ilmamäärä on noin 12 grammaa ja siihen mahtuu lämpöenergiaa 12 joulea per aste (ominaislämpökapasiteetti 1 J/gK). Vaikka ilma varjostimen sisällä olisi 30 astetta huoneilmaa lämpimämpi, siihen menevä 360 joulea vastaa 60 watin lampun kuuden sekunnin lämmöntuottoa. Sinne se lämpö ei siis todellakaan jää vaan tavalla tai toisella siirtyy ulommas.
Keskustellaas hieman okt:n lämmityksestä, mikä on mielestänne paras tapa lämmittää eli utelen lähinnä mitä kautta lämpö välitetään huoneistoon.
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 20:09:33
Quote from: jmk on 03.09.2012, 19:59:57
Quote from: P on 03.09.2012, 19:54:06
Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun.. :roll:
Näinpä. Jos nyt joku vaistomaisesti ajattelee että lämpö jää sinne varjostimen sisällä olevaa ilmaan "kun se on niin kuumaakin" niin vähän reality checkiä peliin: jos varjostin on vaikka tommonen reipas ämpärin kokoinen eli 10 litraa, niin sen sisältämä ilmamäärä on noin 12 grammaa ja siihen mahtuu lämpöenergiaa 12 joulea per aste (ominaislämpökapasiteetti 1 J/gK). Vaikka ilma varjostimen sisällä olisi 30 astetta huoneilmaa lämpimämpi, siihen menevä 360 joulea vastaa 60 watin lampun kuuden sekunnin lämmöntuottoa. Sinne se lämpö ei siis todellakaan jää vaan tavalla tai toisella siirtyy ulommas.
Keskustellaas hieman okt:n lämmityksestä, mikä on mielestänne paras tapa lämmittää eli utelen lähinnä mitä kautta lämpö välitetään huoneistoon.
Paras tapa lämmittää on tuskin lampujen kautta, siitä voinemme olla yhtä mieltä. Mutta koska Suomessa valoa tarvitaan , silloin, kun pääasiassa on kylmä, hehkulamppu, jonka valmistamiseen ei käytetä elohopeaa ja muista myrkkyjä on sopivissa kohteissa yksi pikkukomponentti.
Lämmitysjärjestelmistä/rakentamisesta taitaa olla jo ketju? Jos ei ole, niin avaa sellainen?
Toimivatko nuo LED lamput kuinka moni saunan lämpötiloissa? Edelleen on sopiva korvaaja löytymättä saunanlampuksi. Suurikantainen, pieni koko ja 25W hehkulampun teho (mahdollisesti huomattavasti allekkin) riittää mainiosti.
Quote from: Rubiikinkuutio on 03.09.2012, 20:15:16
Toimivatko nuo LED lamput kuinka moni saunan lämpötiloissa? Edelleen on sopiva korvaaja löytymättä saunanlampuksi. Suurikantainen, pieni koko ja 25W hehkulampun teho (mahdollisesti huomattavasti allekkin) riittää mainiosti.
Kovinhan nuo niitä ledejä saunaan myyvät. Entäs kuituvalo? Tarvitsis sit kyll tehdä remppaa enemmänkin.
Quote from: P on 03.09.2012, 20:13:27
Paras tapa lämmittää on tuskin lampujen kautta, siitä voinemme olla yhtä mieltä. Mutta koska Suomessa valoa tarvitaan , silloin, kun pääasiassa on kylmä, hehkulamppu, jonka valmistamiseen ei käytetä elohopeaa ja muista myrkkyjä on sopivissa kohteissa yksi pikkukomponentti.
Joo, siinä vaiheessa kun talon lämmitysteho on talvella vaikka 4000 W (oli sitten kaukolämpöä, sähköä, öljyä tai muuta) niin valaistuksessa mahdollisesti kuluvat muutama sata wattia ovat ns. rikka rokassa, eli eivät ne hukkaan mene mutta niiden vaikutus esim. siihen miten mukavasti lämpö jakautuu talon eri osissa on aika pieni, sen määrää varsinainen lämmitysjärjestelmä (ja se, miten hyvin on eristetty, vetääkö esim. nurkista, lattianrajoista, ovenraosta jne.)
Quote from: P on 03.09.2012, 20:13:27
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 20:09:33
Quote from: jmk on 03.09.2012, 19:59:57
Quote from: P on 03.09.2012, 19:54:06
Riippu varjostimesta. Jonkun pitäisi aihetta tutkia, jotta voisi sanoa juuta ja jaata. Mutta yhden asian sinulle takaan, se lämpöenergia ei jää pysyvästi sinne lamppuun.. :roll:
Näinpä. Jos nyt joku vaistomaisesti ajattelee että lämpö jää sinne varjostimen sisällä olevaa ilmaan "kun se on niin kuumaakin" niin vähän reality checkiä peliin: jos varjostin on vaikka tommonen reipas ämpärin kokoinen eli 10 litraa, niin sen sisältämä ilmamäärä on noin 12 grammaa ja siihen mahtuu lämpöenergiaa 12 joulea per aste (ominaislämpökapasiteetti 1 J/gK). Vaikka ilma varjostimen sisällä olisi 30 astetta huoneilmaa lämpimämpi, siihen menevä 360 joulea vastaa 60 watin lampun kuuden sekunnin lämmöntuottoa. Sinne se lämpö ei siis todellakaan jää vaan tavalla tai toisella siirtyy ulommas.
Keskustellaas hieman okt:n lämmityksestä, mikä on mielestänne paras tapa lämmittää eli utelen lähinnä mitä kautta lämpö välitetään huoneistoon.
Paras tapa lämmittää on tuskin lampujen kautta, siitä voinemme olla yhtä mieltä. Mutta koska Suomessa valoa tarvitaan , silloin, kun pääasiassa on kylmä, hehkulamppu, jonka valmistamiseen ei käytetä elohopeaa ja muista myrkkyjä on sopivissa kohteissa yksi pikkukomponentti.
Lämmitysjärjestelmistä/rakentamisesta taitaa olla jo ketju? Jos ei ole, niin avaa sellainen?
esim. lattialämmitys; eikö ongelmana ole se, että se reagoi hitaasti lämpötilan vaihteluihin. Eli haluat esim . tunnelman vuoksi lämmittää takkaa. Lämpötila on huomattavan ajan tämän korkea, koska lattiaan on varastoitunut melkoisesti energiaa. Tai toisaalta tulee kova pakkanen nopeasti suven jälkeen ja taaskin reagointi on hidasta. (puhdasta mutua; jollakin lienee parempaa tietoa).
Onko vesikiertoinen lattialämmitys muuten kovin vaurioherkkä; eli vesivahinkoja mietin...
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:47:27
Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?
Meillä on ainakin lattian rajassa 22 astetta ja katon rajassa 26 astetta. Aika turha on lämmittää katon rajaa yhdellä asteella verrattuna siihen, että lämmittää lattiaa yhdellä asteella. Noissa on itse koetun lämmön osalta käytännössä äärettömän suuri ero. Katon rajan asteen nousua et huomaakaan ja lattian rajan asteen nousu tuntuu jo liian kuumalta.
Quote from: jka on 03.09.2012, 20:33:13
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 19:47:27
Eikö lämmönlähteen parempi sijainti olisi lähellä lattiaa, kun lämmin ilma tuppaa nousemaan ylöspäin?
Meillä on ainakin lattian rajassa 22 astetta ja katon rajassa 26 astetta. Aika turha on lämmittää katon rajaa yhdellä asteella verrattuna siihen, että lämmittää lattiaa yhdellä asteella. Noissa on itse koetun lämmön osalta käytännössä äärettömän suuri ero. Katon rajan asteen nousua et huomaakaan ja lattian rajan asteen nousu tuntuu jo liian kuumalta.
Oman kokemuksen pohjalta lattian pintalämpötila on mukavuuden kannalta tärkeämpi tekijä kuin lämpötila lattian rajassa. Vanhemmissa taloissa saattaa lattian pintalämpötila olla metrinkin päässä seinästäreilusti vajaa 20 astetta ja minun jalkaani ainakin se tuntuu todella epämiellyttävälle. Vanhemmissa taloissa muistaakseni suositus on about 16 astetta mitattuna 0,6 m päässä seinästä. Kerran eräässä kämpässä oli wc-pytty käytännössä seinässä kiinni ja siinä kun istuit niin jalka oli käytännössä 0,2 m päässä seinästä ja pintalämpötila 8 astetta ja isännöitsijä tietysti uskollisesti mittasi lämpötilaa 0,6 m päästä.
Quote from: jka on 03.09.2012, 20:33:13
Meillä on ainakin lattian rajassa 22 astetta ja katon rajassa 26 astetta. Aika turha on lämmittää katon rajaa yhdellä asteella verrattuna siihen, että lämmittää lattiaa yhdellä asteella.
No ei se lämpö sinne katonrajaan jää. Jos katossa on joku lämmönlähde joka nostaa ilman lämpötilaa katonrajassa asteella, nostaa se ilman lämpötilaa muuallakin.
Quote from: Axel Cardan on 03.09.2012, 20:51:22
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 20:26:55
esim. lattialämmitys; eikö ongelmana ole se, että se reagoi hitaasti lämpötilan vaihteluihin. Eli haluat esim . tunnelman vuoksi lämmittää takkaa. Lämpötila on huomattavan ajan tämän korkea, koska lattiaan on varastoitunut melkoisesti energiaa. Tai toisaalta tulee kova pakkanen nopeasti suven jälkeen ja taaskin reagointi on hidasta. (puhdasta mutua; jollakin lienee parempaa tietoa).
Onko vesikiertoinen lattialämmitys muuten kovin vaurioherkkä; eli vesivahinkoja mietin...
Muusta en osaa sanoa, mutta tuo lattialämmitys epäilyttää minuakin. Minulla on sellainen märkätiloissa ja reagointi on todellakin hidasta siihen nähden kuinka suuria kosteusvaihtelut ovat. Boileri kyllä pitää peruslämmön, se on lauteiden alla. Ja lisäksi tulee mieleen, että kun vastukset lämmittävät sokkelia, on sokkelin sivuseinistä suora pääsy talvipakkaseen. En siis sitä ole juuri käyttänyt, vaan tehnyt kolmea asiaa: kova sähköpuhallintuuletus suihkutilaan, tarvittaessa 2 kW:n rakennuslämmittimellä ilma lämpimäksi ja kesällä jatkuva tuuletus, mahdollisuuksien mukaan jopa läpiveto. Murtovarasriski on asia erikseen, mutta nykykäytännön mukaan niillehän pitää keittää kahvit ja varoa, etteivät loukkaa itseään saunan ikkunasta rimpuillessaan... toinen asia on se, että noudatanko nykykäytänteitä.
Eikö sokkelia ole eristetty? Esim. styrox sisäpinnassa tai sokkelinhalkaisu. Om lattialämmityksessä se hyvä puoli, että se lämmittää paremmin perustuksia ja ei ainakaan tapahdu routanousuja routivalla maaperällä.
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 20:49:24
Kerran eräässä kämpässä oli wc-pytty käytännössä seinässä kiinni ja siinä kun istuit niin jalka oli käytännössä 0,2 m päässä seinästä ja pintalämpötila 8 astetta ja isännöitsijä tietysti uskollisesti mittasi lämpötilaa 0,6 m päästä.
Ajatella, että vielä muutama vuosikymmen sitten ihmiset käyttivät ulkohuusseja jopa monenkymmenen asteen pakkasilla. ;D
Sori, Sour-One, mutta nykyihmiset ovat melkoisen pikkumaisia monissa asioissa. ;)
t. Unelmana rintamamiestalo umpioksi rakennetun rivariosakkeen sijaan
Quote from: Asta Tuominen on 03.09.2012, 20:57:08
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 20:49:24
Kerran eräässä kämpässä oli wc-pytty käytännössä seinässä kiinni ja siinä kun istuit niin jalka oli käytännössä 0,2 m päässä seinästä ja pintalämpötila 8 astetta ja isännöitsijä tietysti uskollisesti mittasi lämpötilaa 0,6 m päästä.
Ajatella, että vielä muutama vuosikymmen sitten ihmiset käyttivät ulkohuusseja jopa monenkymmenen asteen pakkasilla. ;D
Sori, Sour-One, mutta nykyihmiset ovat melkoisen pikkumaisia monissa asioissa, joille ennen oli naurettu. ;)
t. Unelmana rintamamiestalo umpioksi rakennetun rivariosakkeen sijaan
Milloin viimeksi kävit tarpeillasi ulkohuussissa? Poislukien kesämökillä kesällä
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 20:59:01
Milloin viimeksi kävit tarpeillasi ulkohuussissa? Poislukien kesämökillä kesällä
Jaa, taisi olla kymmenisen vuotta sitten Rokualla, kun meillä oli siellä tiimikoulutus ja yöpyminen pienissä mökeissä ilman vessaa. Pakkasta juuri tuo noin -30 astetta ja revontulet roihusivat.
Oli hieno kokemus, huussi ja revontulet. Ja kuukin kumotti. :)
---
Ai niin, vessaan oli matkaa parisataa metriä. :)
Quote from: Asta Tuominen on 03.09.2012, 21:01:07
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 20:59:01
Milloin viimeksi kävit tarpeillasi ulkohuussissa? Poislukien kesämökillä kesällä
Jaa, taisi olla kymmenisen vuotta sitten Rokualla, kun meillä oli siellä tiimikoulutus ja yöpyminen pienissä mökeissä ilman vessaa. Pakkasta juuri tuo noin -30 astetta ja revontulet roihusivat.
Oli hieno kokemus, huussi ja revontulet. Ja kuukin kumotti. :)
---
Ai niin, vessaan oli matkaa parisataa metriä. :)
Hienoa. Taisi käynnit ulkohuussissa jäädä kuitenkin muutamaan kertaan? Entäpä ihan skidinä, mites silloin; oliko siä- vai ulkohuussi?
Quote from: Asta Tuominen on 31.08.2012, 11:59:32
Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?
T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja :)
Aletaan ramppaa Viipurissa ostosreissuilla. Toinen vaihtoehto on, että venäläisturistit alkavat röökin ja votkan lisäksi tuoda tänne myös hehkulamppuja.
En ehtinyt lukea ketjua kokonaan, mutta kai me muistamme LED-vaihtoehdon myös? Ja halogenitkin taitavat viedä vähemmän sähköä kuin hehkut. Halogenin sisältämää kaasua en guuglettanut.
Kaikki saunat tehdään tänä päivänä ledivaloilla.
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 21:10:42
Hienoa. Taisi käynnit ulkohuussissa jäädä kuitenkin muutamaan kertaan? Entäpä ihan skidinä, mites silloin; oliko siä- vai ulkohuussi?
Sekä että, riippui siitä, missä oli käymässä.
Kirjoitin pitkän pätkän, mutta poistin sen, koska se ei kuulu otsikon asiaan.
Ydin on kuitenkin se, että nykyihminen on pilalle hemmoteltu.
Quote from: Asta Tuominen on 03.09.2012, 21:17:40
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 21:10:42
Hienoa. Taisi käynnit ulkohuussissa jäädä kuitenkin muutamaan kertaan? Entäpä ihan skidinä, mites silloin; oliko siä- vai ulkohuussi?
Sekä että, riippui siitä, missä oli käymässä.
Kirjoitin pitkän pätkän, mutta poistin sen, koska se ei kuulu otsikon asiaan.
Ydin on kuitenkin se, että nykyihminen on pilalle hemmoteltu.
Mutta kotona ei sentään tarvinnut mennä ulkohuussiin? Olenko minä siis pilalle hemmoteltu kun valitin alhaista lämpötilaa vessassa?
Quote from: jmk on 03.09.2012, 20:53:40
Quote from: jka on 03.09.2012, 20:33:13
Meillä on ainakin lattian rajassa 22 astetta ja katon rajassa 26 astetta. Aika turha on lämmittää katon rajaa yhdellä asteella verrattuna siihen, että lämmittää lattiaa yhdellä asteella.
No ei se lämpö sinne katonrajaan jää. Jos katossa on joku lämmönlähde joka nostaa ilman lämpötilaa katonrajassa asteella, nostaa se ilman lämpötilaa muuallakin.
Jos katto on 3 metrin korkeudessa niin aika paljon saat lämmittää ennenkuin lattialla tuntuu asteen nousu. Aivan varmasti huomattavasti enemmän kuin jos lämmität suoraan lattiaan sen yhden asteen.
Quote from: Arvoton on 03.09.2012, 21:13:46
Quote from: Asta Tuominen on 31.08.2012, 11:59:32
Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?
T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja :)
Aletaan ramppaa Viipurissa ostosreissuilla. Toinen vaihtoehto on, että venäläisturistit alkavat röökin ja votkan lisäksi tuoda tänne myös hehkulamppuja.
En ehtinyt lukea ketjua kokonaan, mutta kai me muistamme LED-vaihtoehdon myös? Ja halogenitkin taitavat viedä vähemmän sähköä kuin hehkut. Halogenin sisältämää kaasua en guuglettanut.
Mä voin hoitaa teille kontillisen hehkulamppuja Venäjältä - mutta vain "teollisuus ja saunakäyttöön". :roll:
Quote from: Arvoton on 03.09.2012, 21:13:46
Quote from: Asta Tuominen on 31.08.2012, 11:59:32
Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?
T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja :)
Aletaan ramppaa Viipurissa ostosreissuilla. Toinen vaihtoehto on, että venäläisturistit alkavat röökin ja votkan lisäksi tuoda tänne myös hehkulamppuja.
En ehtinyt lukea ketjua kokonaan, mutta kai me muistamme LED-vaihtoehdon myös? Ja halogenitkin taitavat viedä vähemmän sähköä kuin hehkut. Halogenin sisältämää kaasua en guuglettanut.
Jonkun pitäisi järjestää hehkulamppujen ostosmatkoja Viipuriin? Vois olla pisneksen paikka! ;D
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 21:26:20
Quote from: Arvoton on 03.09.2012, 21:13:46
Quote from: Asta Tuominen on 31.08.2012, 11:59:32
Niin mistä niitä hehkulamppuja voi nykyään ostaa?
T. Nim. Haluaa käyttää hehkulamppuja :)
Aletaan ramppaa Viipurissa ostosreissuilla. Toinen vaihtoehto on, että venäläisturistit alkavat röökin ja votkan lisäksi tuoda tänne myös hehkulamppuja.
En ehtinyt lukea ketjua kokonaan, mutta kai me muistamme LED-vaihtoehdon myös? Ja halogenitkin taitavat viedä vähemmän sähköä kuin hehkut. Halogenin sisältämää kaasua en guuglettanut.
Jonkun pitäisi järjestää hehkulamppujen ostosmatkoja Viipuriin? Vois olla pisneksen paikka! ;D
Helpompi, kun ostatte laadukkaat lamput multa? BTW. hehkulamput on kielletty Venäjälläkin. Apinoivat EU:ta moisessa. Nyt vain on menossa vastaava siirtymäaika, ennen lopullista kieltoa. Tosin Venäjällä nämä siirtymäajat tuppaavat kestämään piitkään..
Pimeä hehkulamppu säästää energiaa, huomattavasti enemmän kuin nykyiset energiansäästö lamput.
Quote from: Sirppiliiteri on 03.09.2012, 21:49:40
Pimeä hehkulamppu säästää energiaa, huomattavasti enemmän kuin nykyiset energiansäästö lamput.
Lisäksi tulisi hyödyntää "päreiden palamista". Mulla palaa vaimon kanssa päreet joka ikinen ilta ja se kyllä lämmittää ja valaisee samalla. :D
Quote from: Axel Cardan on 03.09.2012, 22:13:21
Quote from: Sour-One on 03.09.2012, 22:07:24
Quote from: Sirppiliiteri on 03.09.2012, 21:49:40
Pimeä hehkulamppu säästää energiaa, huomattavasti enemmän kuin nykyiset energiansäästö lamput.
Lisäksi tulisi hyödyntää "päreiden palamista". Mulla palaa vaimon kanssa päreet joka ikinen ilta ja se kyllä lämmittää ja valaisee samalla. :D
Hapan-yksi yritti pistää paremmaksi, mutta eipä onnistu ;D. Minä nimittäin oikeasti poltin tuossa juuri vanhoja kattopäreitä sytykkeinä. Ainakin 30 vuotta kuivunutta tavaraa. Vaimo onneksi jo nukkuu. Nyt pitää varmaan sammuttaa tuo Airamin satavattinen.
Hyvää yötä kaikille!!1
Axel... suosittelen google-kääntäjää niin osaat sitten kääntää niccini suomeksi huomioiden palstan luonne
Quote from: Jouko on 31.08.2012, 10:28:15
Energiansäästö on pohjoisissa oloissa myytti koska asuntoja pitää kumminkin lämmittää suurin osa vuodesta ja etenkin se pimeä osa jolloin hekulamppu antaa siihen oman lisänsä. Valoisana aikana ei sitten sähkövaloa niin tarvitakaan. Kanntattaa todellakin opiskella fysiikkaa ja miettiä järjellään jos sitä on niin ei usko Vihreään Valheeseen, joka tulee meille ennätysmäisen tyyriiksi.
Hyvä postaus! Tuon boldaamani muuttaisin vielä niin, että lähtökohtaisesti kannattaa ajatella tasan päinvastoin kuin Vihreät, niin 95 kertaa sadasta on oikeassa.
Quote from: jmk on 03.09.2012, 15:07:37
Quote from: Hehcux on 03.09.2012, 10:55:15
Kolmiwattiset ovat oikein hyviä ja korvaavat semmosen 40-Wattisen mennen tullen.'
Sä voisit itse asiassa hommata pari ja tehdä empiirisiä tutkimuksia himassasi. Voisit yllättyä.
No voi huoh ja hallelujaa! Johan mä edellisessä viestissä sanoin, että asia on jo todettu omin silmin:
Quote
Normaalisti sen 40 watin hehkulampun saa suunnilleen juuri ja juuri korvattua 8-wattisella ledillä - taulukoiden ja myyntipakkauksen tekstin mukaan siitä tulee suunnilleen se sama 400 lumenia, ja silmin nähdenkin ne suunnilleen vastaavat toisiaan.
Varmemmaksi vakuuteksi tässä kamerakuvaa. Seinävalaisimessa on vierekkäin 40 watin hehkulamppu (Philips) ja 6 watin ledilamppu (Pleomax). Kuvassa on vastakkaiseen seinään vajaan kahden metrin päähän teipattu valkoinen paperiarkki, jota varjostetaan talouspaperirullan hylsyllä.
Vasen varjo on hehkulampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 6 watin ledilamppu.
Oikea varjo on ledilampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 40 watin hehkulamppu.
Näet jo omin silmin, että vasen varjo (eli ledin valaisema alue) on paljon pimeämpi kuin oikea varjo (eli hehkulampun valaisema alue). Jos et vieläkään usko niin katso vaikka kuvankäsittelyohjelmassa pikseliarvoja.
Empiirinen koe kertoo täsmälleen samaa kuin myyntipakkauksien ja esitteiden lumen-arvot: edes 6 watin ledi (jonka luvataankin (http://www.protechnic.fi/tuotteet/samsung-pleomax/led-lamput.php) tuottavan vain 300 lumenia ja vastaavan 25W hehkulamppua) ei riitä korvaamaan 40 watin hehkulamppua (myyntipakkauksen mukaan 415 lumenia).
Tässä valossa jutut 1,6 watin ledistä, joka on kirkkaampi kuin 40 watin hehkulamppu, ovat silkkaa satua. Mutta hei, voithan tutkia asiaa empiirisesti.
Just juu ja lehmät flygaa. Kuvasi ei tee oikeutta Ledilampulle, mutta ei se mitään, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi. Oletko ottanut huomioon, että hehkulamppu siis antaa huomattavasti infrapunasäteilyä, Ledilampulla on Biiming-efekti ja yleensä säteily on melko narrow band, eli lamppu säteilee värikartassa kapeaa väriskaalaa yleensä vain toiseen suuntaan, kun taas hehkulamppu enemmän isotrooppisesti.
Lamppukaluste jossa lamput ovat vastakkaisiin suuntiin ja horisontaalisesti on Ledeille mainio. Hehkulampun varjostimesta riippuen valosta 180 astetta ylöspäin menee melkein harakoille. Mutta niinkuin sanottu, turha tästä on enempää kinata.
Kustannukset myös ovat mielenkiintoisia. Jos kaikki lamppuni ovat hehkulamppuja, vaikka 40 Wattisia, niin kulutus tuntia kohti on noin kilowatti. Ledilampuilla kulutus tuntia kohti on noin 60 Wattia. Jos kulutetaan valaistusta arviolta kahdeksn tuntia päivässä, niin vuotuiseksi kulutukseksi hehkulampulla tulee noin 2920 kiloWattituntia ja Ledilampulla noin 175 kiloWattituntia.
Hinnoissa kiloWattitunnin keskihinta lienee noin 5,48 c.
Hehkulamput maksaisivat vuodessa allekirjoittaneella noin 160 € ja Ledilamput 9,59 €.
Käytännössä siis molemmat vaihtoehdot ovt hyviä, joten annttakoon ihmisille valinnan vapaus myös Hommafoorumilla.
Quote from: Hehcux on 04.09.2012, 15:33:51
Kuvasi ei tee oikeutta Ledilampulle, mutta ei se mitään, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi.
No kyllä sulla vahva usko on, kun et usko (1) valmistajien ilmoittamia lumen-arvoja, (2) silminnäkijän todistusta että ledin valaisema alue on pimeämpi kuin hehkulampun etkä (3) samaa näyttävää kamerakuvaakaan.
Sä voisit kuule näyttää vastaavanlaisen valokuvan siitä sun 1,6 watin taikalampusta. Voisit yllättyä. Tietysti siinäkin jatkuisi selitys "niin niin mutta OIKEESTI tää ledi on tosi kirkas vaikka se tässä kuvassa onkin ihan himmeä tuikku".
Faktaa:
Kotini on sähkölämmitteinen. Lämmitysmuoto kattolämmitys. Kattopaneelien yläpuolella on grafiitti"mattoja" jotka säteilevät lämpöä alaspäin. Järjestelmä ei siis lämmitä kattoa sinänsä, (kattopaneelien lämpötila lämmitys täysillä alle ihon lämpötilan) vaan säteily tulee laajalta pinnalta suoraan huoneen muille pinnoille. (toki kattopaneeli absorboi osan lämmöstä, mutta myös luovuttaa sitä edelleen) Säteilylämmityksen kannalta lämpösäteilijän paras paikka on siellä, mistä infrapunasäteilyllä on mahdollisimman esteetön kulku lämmitettäville pinnoille (esim sohvan pinta, ihmisen iho, pöydän pinta, matot joilla kävellään jne.) Lämmitysmuoto on erittäin miellyttävä. Ei rakenteissa kiertävää nestettä, ei pöllyävää ilmankiertoa, ei kuumia pattereita, ja kaikki seinät ja ikkunanaluset vapaasti kalustettavissa. Huonekasvitkin tykkäävät.
Jopa diplomi-insinööri Satu Hassi tehdessään "hehkulamput vaihtoon"-kirjoituksensa ja sitä "osa kakkosella" tarkentanut ja asioita oikein tutkituttanut viherpiiperö teki kardinaalivirheen verratessaan säteilylämmönlähteen sijaintia muihin lämmitysmenetelmiin. Esim. lämpöpatterit perustuvat korkeaan pintalämpötilaan, jonka läheisyydessä oleva ilma lämpenee, ja alkaa konvektion voimin kiertää taloa. Näin lämpöpatterin tulee olla alhaalla.
Tästä pieni mielikuvaharjoitus. Menkää pimeään huoneeseen ja sytyttäkää lamppu. Katsokaa, mitkä pinnat on valaistuja. Lampun emittoima valo ja infrapunasäteily ovat käytännössä identtisesti käyttäytyvää säteilyä. Mihin osuu näkyvä valo, siihen osuu myös lämpösäteily. Kaikki pinnat, joihin valo osuu, saavat myös osuutensa lampun lähettämästä lämpösäteilystä. Siksi on aivan tyystin sama, missä kohtaa huoneessa lämpösäteilijä sijaitsee, kunhan sillä on mahdollisimman esteetön "näkyvyys" ympäri oleskelutilan. Jostain syystä valaistuskäyttöön tarkoitetut lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.
-i-
Quote from: jmk on 03.09.2012, 15:07:37
Quote from: Hehcux on 03.09.2012, 10:55:15
Kolmiwattiset ovat oikein hyviä ja korvaavat semmosen 40-Wattisen mennen tullen.'
Sä voisit itse asiassa hommata pari ja tehdä empiirisiä tutkimuksia himassasi. Voisit yllättyä.
No voi huoh ja hallelujaa! Johan mä edellisessä viestissä sanoin, että asia on jo todettu omin silmin:
Quote
Normaalisti sen 40 watin hehkulampun saa suunnilleen juuri ja juuri korvattua 8-wattisella ledillä - taulukoiden ja myyntipakkauksen tekstin mukaan siitä tulee suunnilleen se sama 400 lumenia, ja silmin nähdenkin ne suunnilleen vastaavat toisiaan.
Varmemmaksi vakuuteksi tässä kamerakuvaa. Seinävalaisimessa on vierekkäin 40 watin hehkulamppu (Philips) ja 6 watin ledilamppu (Pleomax). Kuvassa on vastakkaiseen seinään vajaan kahden metrin päähän teipattu valkoinen paperiarkki, jota varjostetaan talouspaperirullan hylsyllä.
Vasen varjo on hehkulampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 6 watin ledilamppu.
Oikea varjo on ledilampun heittämä - sitä valaisee siis ainoastaan 40 watin hehkulamppu.
Näet jo omin silmin, että vasen varjo (eli ledin valaisema alue) on paljon pimeämpi kuin oikea varjo (eli hehkulampun valaisema alue). Jos et vieläkään usko niin katso vaikka kuvankäsittelyohjelmassa pikseliarvoja.
Empiirinen koe kertoo täsmälleen samaa kuin myyntipakkauksien ja esitteiden lumen-arvot: edes 6 watin ledi (jonka luvataankin (http://www.protechnic.fi/tuotteet/samsung-pleomax/led-lamput.php) tuottavan vain 300 lumenia ja vastaavan 25W hehkulamppua) ei riitä korvaamaan 40 watin hehkulamppua (myyntipakkauksen mukaan 415 lumenia).
Tässä valossa jutut 1,6 watin ledistä, joka on kirkkaampi kuin 40 watin hehkulamppu, ovat silkkaa satua. Mutta hei, voithan tutkia asiaa empiirisesti.
Aivan niin mutta pitää LISÄKSI ottaa huomioon, että hehkulampun valo on miellyttävää kun taas ledin valo on usein hyvin epämiellyttävää keltaista kusta.
Eikä sekään edes riitä. Kun hehkulampun valossa voi valikoida vaikka pimeästä takasta poltettuja hiiliä täysin onnistuneesti, koska sävyjä löytyy jopa niin äärimmäiseen puuhaan täysin äärettömästi, ledin valossa sentapainen voi olla vähän tuotteesta riippuen peräti mahdotonta. Siis toisinsanoen kaikki se mitä katsotaan, kukkaruukkua, maalausta tai sisustusta, se kaikki latistuu tekeleeksi, joka ei ole se mitä kohde olisi oikein valaistuna. Väärässä valossa ei vaan voi valita pilaantuneita mansikoita pois kopasta, se ei toimi.
Siis ledeillä edes se 400 lumenia ei siltikään ole se sama aito asia mitä sama 400 hehkulampulla (tai tietyn tyyppisillä loisteputkivaloilla). Samankaltainen ero kuin aito puulevy vastaan muovilla pinnoitettu lastulevy. Valokuvassa eroa ei juuri huomaa mutta jokainen voi kädellä koskettaen todeta, että toinen on kylmä kuollut feikki ja toinen lämmin aito asia.
Quote from: hkanime on 04.09.2012, 16:50:24
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 16:37:47lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.
Onko lamppusi lämmöstä hyötyä myös kesäisin?
Kesät ovat aika valoisia ainakin Nuivanlinnalla, ehkä myös ikutursollakin.
Quote from: Nuivanlinna on 04.09.2012, 16:54:27
Quote from: hkanime on 04.09.2012, 16:50:24
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 16:37:47lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.
Onko lamppusi lämmöstä hyötyä myös kesäisin?
Kesät ovat aika valoisia ainakin Nuivanlinnalla, ehkä myös ikutursollakin.
Tähänkin aikaan vuodesta klo 19 jälkeen pitää laittaa valot päälle mutta ei minun tarvitse laittaa lämmitystä päälle vielä kuukauteen.
Quote from: Hehcux on 04.09.2012, 15:33:51
Just juu ja lehmät flygaa. Kuvasi ei tee oikeutta Ledilampulle, mutta ei se mitään, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi. Oletko ottanut huomioon, että hehkulamppu siis antaa huomattavasti infrapunasäteilyä, Ledilampulla on Biiming-efekti ja yleensä säteily on melko narrow band, eli lamppu säteilee värikartassa kapeaa väriskaalaa yleensä vain toiseen suuntaan, kun taas hehkulamppu enemmän isotrooppisesti.
Mitä sieniä olet ottanut, ja kenen markkinamateriaalia lukenut?
Parhaat suurteholedit ja mid-power ledit antavat pienellä virralla n. 130 lumenta watille. Lumen on valaistuksen yksikkö, joka mittaa valaisimen emittoimien fotonien absoluuttista kokonaismäärää valaisimen spektristä riippumatta suhteutettuna ihmissilmän herkkyyskäyrään. 1,6 Wattinen lamppu siis antaa (ilman virtalähdehäviöitä) maksimissaan n. 200 lumenta, kun 40 Wattinen hehkulamppu vähintäänkin kaksinkertaisen määrän.
Biiming-efektilläsi ilmeisesti tarkoitat ledin valon suuntaavuutta. Tästä on kuitenkin vain haittaa, jos pyritään yleisvalaistukseen. Ledien pistekirkkauden poistamiseksi joudutaan käyttämään diffuusoreita, maitolasia/akryyliä tai epäsuoraa valoa. Parhaankin mattavalkoisen seinäpinnan heijastuskerroin on luokkaa 60-80% samoin kuin parhaiden diffuusorien ja maitolasien läpäisykin. Eli tuosta biiming-efektistäsi on vain haittaa yleisvalaistuksen luomiseksi, koska diffusoinnin tai epäsuoran heijastuksen jälkeen 200 lumenistasi on jäljellä enää 120-160 lumenta, kun mattapintainen 40W hehkulamppu sopii yleisvalaisimeksi suoraan antaen edelleen sen 400 lumenta.
Toisin kun täällä jauhetaan ledien spektristä, spektri on jatkuva ja leveä. Ledejä saa tyypillisesti 2500-10000 Kelvinin värilämpötiloissa, joista yleisvalaistukseen on yleistymässä 4000 kelviniä. 5500-6000 on ns päivänvalolamppu ja hehkulamppu on 2500-2700K. Valkoisen ledin valo muodostetaan sinisen tai sinivioletin ledin valosta, joka ammutaan keltaiseen fosforiin. Tuo fosfori sitten emittoi keltaista valoa, johon sekoittuu sen läpäisemä ledin alkuperäinen sininen valo. Siksi valkoisen ledin spektrissä on sinisten aallonpituuksien kohdalla huippu, ja muu valo on tasaisesti jakautunut keltaisen ympärille. Mitä paksumpi fosforikerros lediin laitetaan, sitä lämpimämpi värisävy saavutetaan, kun tuota sinistä huippua taitetaan enemmän muille aallonpituuksille. Samalla ledin hyötysuhde kärsii. Ledin värintoisto on itse asiassa erinomainen, kun kaikki värit toistuvat jatkuvan spektrin vuoksi. Ra-indeksin (värintoistoindeksin) testauksessa led on huono, koska sisävalaistuksessa värejä verrataan silmämääräisesti hehkulampulla valaistuihin malliväreihin. Hehkulampun värilämpötilan vuoksi ledillä valaistut värit eivät toistu hehkulampulla valaistun värisenä ja tulos standardoituun indeksiin on huono etenkin kylmäsävyisillä ledeillä. Loisteputkien, energiansäästölamppujen ja esim. spottivaloina käytettävien HID-purkauslamppujen spektri on piikikäs. Ostakaa kaupasta vaikka spektroskooppi ja ihmetelkää.
Loistehosta ja harmoonisista yliaalloista sen verran, että alle 25W elektronisilla kuristimilla ja virtalähteillä varustetuilta lampuilta ei vaadita loistehon kompensointia. Luin joskus jonkun (olikohan LTKK:lla tehdyn) diplomityön aiheesta, jossa tutkittiin vanhan kerrostalon loistehokuormaa, mikäli kaikki hehkulamput korvataan vastaavan valotehon tuottavilla energiansäästölampuilla. Työssä saatiin sen aikaiset sähköjohtojen mitoitukset roimasti ylittäviä virtoja rakennuksen nollajohtimiin. Näennäisteho vaihtosähköjärjestelmässä ilmoitetaan volttiampeereina, joka on siis verkkoa kuormittava teho. Kun tästä otetaan sähköverkon kanssa samassa vaiheessa oleva komponentti, saadaan pätöteho, jota ilmoitetaan watteina, ja jota se sähkömittarikin mittaa (jenkeissä muistaakseni mitataan ja veloitetaan näennäistehoa, tästä en ole varma). Jos kiinnostaa, niin esim. Clas Ohlsonilta löytyy tehomittareita jonka voi tökätä pistorasiaan. Siihen vain perään pöytälamppu, johon ruuvaa energiansäästölampun tai ledilampun. Kas peijoonia. 11W energianpäästölamppu kuormittaakin sähköverkkoa 18 VA edestä. Jos sähköyhtiöt haluaisivat laskuttaa kaiken resistiivisen ja induktiivisen kuorman kuluttajalta, näiden ihmesäästölamppujen kustannus kukkarolla nousisikin puolitoista-kaksinkertaisiksi riippuen virtalähteen/kuristimen hyötysuhteesta.
Energiansäästölamput paskoine kuristimineen, loisteho-ongelmineen ja elohopeoineen ovat saatanasta.
Ledeissä on tulevaisuus. Moniin sovelluksiin nyt jo sopiva. Omassa kodissa valaisimet tuunataan vähän kerrallaan ledikäyttöiseksi. Pienitehoisissa lampunkantaan ruuvattavissa "bulb replacementeissa" sama loisteho-ongelma kuin energianpäästölampuissa. Siksi pyrin löytämään ratkaisuja, joissa olisi yksi isompi virtalähde, jonka tehokerroin on yli 0,9.
-i-
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 16:37:47
Faktaa:
Kotini on sähkölämmitteinen. Lämmitysmuoto kattolämmitys. Kattopaneelien yläpuolella on grafiitti"mattoja" jotka säteilevät lämpöä alaspäin. Järjestelmä ei siis lämmitä kattoa sinänsä, (kattopaneelien lämpötila lämmitys täysillä alle ihon lämpötilan) vaan säteily tulee laajalta pinnalta suoraan huoneen muille pinnoille. (toki kattopaneeli absorboi osan lämmöstä, mutta myös luovuttaa sitä edelleen) Säteilylämmityksen kannalta lämpösäteilijän paras paikka on siellä, mistä infrapunasäteilyllä on mahdollisimman esteetön kulku lämmitettäville pinnoille (esim sohvan pinta, ihmisen iho, pöydän pinta, matot joilla kävellään jne.) Lämmitysmuoto on erittäin miellyttävä. Ei rakenteissa kiertävää nestettä, ei pöllyävää ilmankiertoa, ei kuumia pattereita, ja kaikki seinät ja ikkunanaluset vapaasti kalustettavissa. Huonekasvitkin tykkäävät.
Jopa diplomi-insinööri Satu Hassi tehdessään "hehkulamput vaihtoon"-kirjoituksensa ja sitä "osa kakkosella" tarkentanut ja asioita oikein tutkituttanut viherpiiperö teki kardinaalivirheen verratessaan säteilylämmönlähteen sijaintia muihin lämmitysmenetelmiin. Esim. lämpöpatterit perustuvat korkeaan pintalämpötilaan, jonka läheisyydessä oleva ilma lämpenee, ja alkaa konvektion voimin kiertää taloa. Näin lämpöpatterin tulee olla alhaalla.
Tästä pieni mielikuvaharjoitus. Menkää pimeään huoneeseen ja sytyttäkää lamppu. Katsokaa, mitkä pinnat on valaistuja. Lampun emittoima valo ja infrapunasäteily ovat käytännössä identtisesti käyttäytyvää säteilyä. Mihin osuu näkyvä valo, siihen osuu myös lämpösäteily. Kaikki pinnat, joihin valo osuu, saavat myös osuutensa lampun lähettämästä lämpösäteilystä. Siksi on aivan tyystin sama, missä kohtaa huoneessa lämpösäteilijä sijaitsee, kunhan sillä on mahdollisimman esteetön "näkyvyys" ympäri oleskelutilan. Jostain syystä valaistuskäyttöön tarkoitetut lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.
-i-
Oletko mitannut mikä on lämpötilan katon rajassa?
Entä esim. puolen metrin korkeudella ja metrin korkeudella lattiasta?
Quote from: hkanime on 04.09.2012, 17:08:55
Quote from: Nuivanlinna on 04.09.2012, 16:54:27
Quote from: hkanime on 04.09.2012, 16:50:24
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 16:37:47lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.
Onko lamppusi lämmöstä hyötyä myös kesäisin?
Kesät ovat aika valoisia ainakin Nuivanlinnalla, ehkä myös ikutursollakin.
Istutko ulkona koko kesän vai paistaako päivä seinien läpi? :D
On totta, että hehkulamppu lämmittää taloa ja osan sen kuluttamasta hukkaenergiasta tulee siten hyödyksi. Kesäisin lämpöä ei paljon tarvita, jolloin hehkulamppu on erittäin tehoton valolähde.
Keskimäärin vuoden aikana uskoisin talon energiakulutuksen olevan korkeampi hehkulampuilla kun energialampuilla juuri lämmityksen sesonkiluonteen takia.
EU-tasolla tilanne korostuu koska monessa massa lämmitystä ei tarvita juuri lainkaan, jolloin hehkulamppu on varsin epätaloudellinen valolähde. Tämä lieneekin EU-tasoisten hekulamppudirektiivien keskeisin perustelu.
Vuosisäästö 40 euroa sanoo Satu Hassi (http://www.satuhassi.net/2007/lamput-vaihtoon/) tarkistetussa laskelmassaan.
Ja joo, meillä ei liioin poltella lamppuja kesällä. Vaatekomeroa ja toista vessaa lukuunottamatta joka huoneessa on ikkuna, josta kesäisin tulee valoa sisään ihan riittävästi. Toki pilvisinä iltoina, työpöydän ääressä lisävalona tms. mutta selvästi vähemmän kuin lämmityskautena. Jäähdytin/ilmastointilaitetta meillä ei ole, joten emme myöskään käytä energiaa kesällä valaisinten tuottaman lämmön jäähdyttämiseen/poistamiseen.
Ja kuten toisessa pitkässä postauksessa totesin, lediin ollaan menossa, kunhan ehditään ja sitämukaa, kun sopivia ratkaisuja löytyy markkinoilta järkihintaan.
-i-
Quote from: Sour-One on 04.09.2012, 17:26:35
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 16:37:47
Faktaa:
Kotini on sähkölämmitteinen. Lämmitysmuoto kattolämmitys.
-i-
Oletko mitannut mikä on lämpötilan katon rajassa?
Entä esim. puolen metrin korkeudella ja metrin korkeudella lattiasta?
Ota tämä vaikka "meriselityksenä" jos haluat.
Säteilylämpö tuntuu ihon pinnassa, vaikka ympäröivä ilma olisi viileää. Olet varmaan huomannut ulkona, kun iho menee kananlihalle kun aurinko menee pilveen. Taas kun aurinko tulee pilvestä, ihon pinta lämpiää. Tuntemus ja lämpötilan aistimus muuttuu, vaikka ulkoilman lämpötila ei muutu. Näin toimii myös kattolämmitys.
Toki se ei poista fysikaalista faktaa, että lämmin ilma nousee ylöspäin, ja katonrajassa on lämpimämpää kuin lattianrajassa, kuten missä tahansa tilassa, missä esiintyy lämpötilaeroja ja ilma pääsee esteettä liikkumaan. Pöydän alla, minne säteily ei "näy" on myös selkeästi viileämpää. Koska kaikki pinnat kuitenkin lämpiävät säteilystä, suurta ilmankiertoa ei synny.
Tuossa jotain kattolämmityksestä
http://www.ksoy.fi/kotitalouksille/rakentajille/sahkolammitysratkaisut/kattolammitys (http://www.ksoy.fi/kotitalouksille/rakentajille/sahkolammitysratkaisut/kattolammitys)
http://www.elfoil.fi/kattol%C3%A4mmitys (http://www.elfoil.fi/kattol%C3%A4mmitys)
Ja sen verran oikaisua aikaisempaan, eli siinä elementtien alla olevat lämpiävät materiaalit ne tosiaan säteilevät lämpöä, eli ei ne elementit paneelin "läpi" vaan paneelia "käyttäen".
Joka tapauksessa, kattolämmitys varaavien tulisijojen kanssa on erittäin miellyttävä ja toimiva ratkaisu. Kylppärissä ja kodinhoitohuoneessa on tosin vastukset lattian alla muuten kylmältä tuntuvan laatoituksen vuoksi.
-i-
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 17:21:01
Quote from: Hehcux on 04.09.2012, 15:33:51
Just juu ja lehmät flygaa. Kuvasi ei tee oikeutta Ledilampulle, mutta ei se mitään, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi. Oletko ottanut huomioon, että hehkulamppu siis antaa huomattavasti infrapunasäteilyä, Ledilampulla on Biiming-efekti ja yleensä säteily on melko narrow band, eli lamppu säteilee värikartassa kapeaa väriskaalaa yleensä vain toiseen suuntaan, kun taas hehkulamppu enemmän isotrooppisesti.
Mitä sieniä olet ottanut, ja kenen markkinamateriaalia lukenut?
-i-
Selostuksesi oli tyhjentävä, joten lienet perehtynyt aiheeseen. Isotrooppisella tarkoitin pistemäistä sätelylähdettä, joka säteilee joka suuntaan. Jos hehkulamppu antaa 40 Wattisena 400 lumenia, niin se antaa sen jonkin hehkulampun lähellä olevan tason pintaan. Mutta kun hehkulamppu säteilee joka suuntaan, niin sopivalla varjostimella saadaan hukattua osa joka menee 180 asteen yläpuolelle. Mainitsemani keittiön LED-lamppu on sinertävä ja kovaa valoa, mutta yllättävän valaiseva ottaen 1,6:n Watin teho huomioon. Kieltämättä Ledit ovat tulleet kovaa vauhtia ja tällä hetkellä olen vaihtanut kaikki sisällä olevat 20 lamppua LED-lampuiksi, mutta ulkosalla olevat ovat vielä tutkinnan kohteena, kestäneekö pakkasia.
Millaista valotehomittaria yleensä käytetään. Mittaako se vain näkyvän valon, vai tuleeko hehkulampun näyttämään myös infrapunasäteilystä lukema? Jos tulee, niin Lumen-arvot ovat hieman erilailla muodostuneet sellaisissa lampuissa joissa infrapunasäteilyä on vähän.
Sienistä puheenollen, eilen meillä oli Ukonhattuja ja olivat korpattuna ja paistettuna hyviä.
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 17:46:41
http://www.elfoil.fi/kattol%C3%A4mmitys (http://www.elfoil.fi/kattol%C3%A4mmitys)
QuoteKattolämmitystalo on turvallinen: kuumia patteripintoja ja teräviä kulmia ei ole lasten ulottuvilla. Katonkin lämpötila on varsin matala - suunnilleen sama kuin ihmisen kehon.
Ihmisen kehon lämpötila on 37 astetta. Varsin matala, haloo? Omaa lattiälämmitystäni en saa ikinä siihen asentoon, että saisin kattoon 37 astetta. 26 astetta on maksimi. Aika paljon jää kattoon harakoille lämpöä tuossa.
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 17:31:27
Vuosisäästö 40 euroa sanoo Satu Hassi (http://www.satuhassi.net/2007/lamput-vaihtoon/) tarkistetussa laskelmassaan.
Uhhuh. Näin kirjoitteli Hassi vuonna 2007:
Eräältä suomalaiselta valmistajalta olen saanut viestejä, joiden mukaan kotien valaisuun sopivia malleja alkaa tulla kauppoihin tänä vuonna.No sellaisia 60-100 watin hehkulampun korvaavia ledilamppuja ei ole tullut kauppoihin vielä tänäkään vuonna. Pikkutuikkuja sentään jo on. Kalenterissani lukee 2012.
Quote from: Ajattelija2008 on 31.08.2012, 09:13:26
Jos tarvitaan lampun nopeaa syttymistä, niin silloin energiansäästölamppua ei voi käyttää. Hehkulampuille on vielä markkinarako.
Oma taloni on täynnä elektronisilla liitäntälaitteilla ohjattuja loisteputkia. Syttyvät nopeasti eivätkä välky.
Toki jos silmät eivät häiriinny välkkymisestä (ja korvat kuristimen surinasta), eikä hidas syttyminen haittaa, kaikin mokomin saa käyttää vanhanaikaisia kuristin + sytytin -yhdistelmiä.
Hehkulamput pitäisi kieltää lailla... ei onnettoman hyötysuhteen vuoksi, vaan luvattoman huonon, keltaisen ja spektriltään onnettoman valon vuoksi. Samalla voitaisiin kieltää 95% nykyisistä loisteputkista ja energiansäästölampuista, jotka nekin pääsääntöisesti ovat värintoistoltaan surkeita ja valoltaan keltaisia tai sinisiä. [/vain puoleksi tosissaan]
Huonosta valosta tulee lähinnä paha mieli ja silmät kipeäksi. Hyvässä valossa on mukava työskennellä, oleskella ja lukea. Hehkulampusta on lähinnä kynttilän korvikkeeksi, kun oikein tunnelmaa haetaan eikä kynttilöitä voida tai uskalleta polttaa.
Vouhotus elohopeasta vaikuttaa kyllä melkoisen hysteeriseltä. Ei kait niitä lamppuja sentään ihan yhtenään mene rikki. Ja jos tosiaan lampussa on vaikkapa se 3 mg elohopeaa ja syötävässä kalassa sallitaan 1 mg / kg, ehkä tämä ei ole se maailman isoin asia, vaikka näitä rikkoutuisi joka vuosi yksi, mitä tuskin tapahtuu.
Quote from: hkanime on 04.09.2012, 17:08:55
Quote from: Nuivanlinna on 04.09.2012, 16:54:27
Quote from: hkanime on 04.09.2012, 16:50:24
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 16:37:47lamput sijoitetaan juuri tällaisiin paikkoihin, jolloin lämmitysjärjestelmän täydentäjänä ne ovat varsin toimivia kapistuksia.
Onko lamppusi lämmöstä hyötyä myös kesäisin?
Kesät ovat aika valoisia ainakin Nuivanlinnalla, ehkä myös ikutursollakin.
Istutko ulkona koko kesän vai paistaako päivä seinien läpi? :D
Ei sentään paista, mutta nurkista kyllä tuulee välillä!!!! No talo on niin vanha, että se on alunperin rakennettu sähköttömäksi ja sen kyllä huomaa. Ne tilat missä oleskellaan ovat valoon päin ja auringon viimesäteet tulevat keittiön ikkunaan.
Ledeistä vielä:
Olisin mielelläni käyttänyt paljon ledejä, mutta asiassa on yksi ongelma: kunnolliset ledivalaisimet, joista saa kunnollista valoa, maksavat hunajaa. Hyviä ledivalojakin siis on, vaikka harvempi näitä on nähnyt. Keskikokoisen rakennusprojektin hinta nousisi useilla tonneilla, mikäli haluttaisiin käyttää laadukasta ledivalaistusta verrattuna elektronisiin liitäntälaitteisiin ja loisteputkiin.
Viimeinen naula oman lediprojektini arkkuun oli se, että laadukas ledivalo -- jossa värisävy ja värintoistokyky ovat kohdallaan -- ei juurikaan anna valoa wattia kohden enemmän kuin elektronisella liitäntälaitteella varustettu loisteputki.
Mitä muuten tulee lämpöpallojen, eli hehkulamppujen väitettyyn hyötyenergiaan lämmityksessä, asiassa on pari muttaa. Lämpöpallot ovat energiataloudellisia lähinnä sähkölämmityskohteissa, jotka on rakennettu harakanpesien tapaan. Eli jos koti on niin huterasti rakennettu, että jo elo-syyskuussa täytyy alkaa laitella lämpöjä päälle, ei energian säästön nimissä ole kovinkaan järkevää vaihtaa sisätiloissa lämpöpalloja oikeisiin valaisimiin. Silti edelleen jos lämmityslaitteena on muutakin kuin sähköpatterit tai sähkölattialämmitys, lämpöpallojen (sekä myös halogeenien) energiatehokkuus on hyvin kyseenalainen, varsinkin kun näiden tuottama lämpö on pääsääntöisesti vielä väärässä paikassa.
Itselläni valoja on makuuhuoneissa reilusti yli 100W per huone, joten en ole varsinaisesti ituhippeilemässä valojen kanssa. Sitä voi sitten mielessään vain pähkäillä, minkälaisen auringon sitä saa huoneeseensa rakennettua 100W loisteputkilla verrattuna 100W:n häikäisevään, mutta ei niinkään valaisevaan hehkulamppuun. Huoneissa on toki myös kakkosvalona n. 20 W päivänvalosäästölamppu, joka mainosmiehen mukaan vastaa noin 75W hehkulamppua.
Edit:
toki murjun ilmansuunnatkin on mietitty oikein valon suhteen, kuten Nuivanlinnankin nuivassa linnassa. Kesäaikoihin siis tarve poltella tuota n. 130W valoarsenaalia huonetta kohden (tai olohuoneen n. 800W valotykistöä) on varsin vähäinen.
Edit2:
Olohuonekeittiön valaistus on watteina näköjään 848W plus liesituulettimen, mikron ja jääkaapin valot. Näin siis maailma pelastuu kun ainuttakaan hehkulamppua (mikron ja jääkaapin lisäksi) ei ole, vaan kaikki on vain loistavaa putkea...
Quote from: Axel Cardan on 04.09.2012, 17:55:33
^Ukonhattu ei käsittääkseni ole sieni. Mutta jos silti syöt sitä, niin pysy ainakin juurakosta kaukana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukonhattu
Ilmaisin todellakin asian turhan kansanomaisesti. Oikea nimitys on ukonsieni, joskin sitäkin kutsutaan ukonhatuksi. Kun löytää madottomia melko uusia ukonsieniä, niin ne voi valmistaa esimerkiksi kastamalla ne kananmunaan ja sopivasti maustettuun korppujauhoon ja paistamalla ne. Todella herkullista ja sopii myös karppaajalle.
Quote from: Hehcux on 04.09.2012, 17:52:34
Mittaako se vain näkyvän valon, vai tuleeko hehkulampun näyttämään myös infrapunasäteilystä lukema? Jos tulee, niin Lumen-arvot ovat hieman erilailla muodostuneet sellaisissa lampuissa joissa infrapunasäteilyä on vähän.
Mitä jauhetta sä oikein vedät? Lumen (http://en.wikipedia.org/wiki/Lumen_%28unit%29)-yksiköillä mitataan
määritelmällisesti nimenomaan näkyvää valoa. Infrapunasta ei tule lumenin lumenia.
Quote from: Axel Cardan on 04.09.2012, 20:17:35
Quote from: Hehcux on 04.09.2012, 19:49:41
Quote from: Axel Cardan on 04.09.2012, 17:55:33
^Ukonhattu ei käsittääkseni ole sieni. Mutta jos silti syöt sitä, niin pysy ainakin juurakosta kaukana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukonhattu
Ilmaisin todellakin asian turhan kansanomaisesti. Oikea nimitys on ukonsieni, joskin sitäkin kutsutaan ukonhatuksi. Kun löytää madottomia melko uusia ukonsieniä, niin ne voi valmistaa esimerkiksi kastamalla ne kananmunaan ja sopivasti maustettuun korppujauhoon ja paistamalla ne. Todella herkullista ja sopii myös karppaajalle.
Ahaa. Aina sitä oppii. Olen jo vuosia ollut sitä mieltä, että parhaat tiedot saa Hommalta.
Vastalahjaksi annan tiedon siitä, että Ukonhatun, siis sen sinikukkaisen perennan (jota minullakin on puutarhassani), juurimukuloiden akonitiini-alkaloidi on jopa nikotiiniakin vahvempi myrkky. Minulla on kirjakokoelmassani teos "Jännittävää lääketiedettä" (tek. Hugo Glaser), jota lääketehdas Farmos jakeli vuonna -61 korruptiotarkoituksiin, numeroituina kappaleina. Siihen aikaan korruptio oli tätä laatua, että nyt siitä saisi kunniamaininnan eettisestä yritystoiminnasta. Mutta siis tässä kirjassa kerrotaan tähän aineryhmään liittyvistä lääkärien omakohtaiskokeista ja monesta muusta kiintoisasta asiasta.
Kirjan kappaleet on numeroitu käsin. Minulla on no.1.
Jokos hokasit mitä Sour tarkoittaa?
Quote from: jka on 04.09.2012, 17:58:30
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 17:46:41
http://www.elfoil.fi/kattol%C3%A4mmitys (http://www.elfoil.fi/kattol%C3%A4mmitys)
QuoteKattolämmitystalo on turvallinen: kuumia patteripintoja ja teräviä kulmia ei ole lasten ulottuvilla. Katonkin lämpötila on varsin matala - suunnilleen sama kuin ihmisen kehon.
Ihmisen kehon lämpötila on 37 astetta. Varsin matala, haloo? Omaa lattiälämmitystäni en saa ikinä siihen asentoon, että saisin kattoon 37 astetta. 26 astetta on maksimi. Aika paljon jää kattoon harakoille lämpöä tuossa.
Käsittäisin tuon käytännön maksimiksi, kun tuossa kohtaa puhutaan mm. turvallisuudesta. Säteilylämpö on ihmeellinen asia. Lämmityspaneelia on koko kattopaneelin alla ihan seinänvieriä ja kaapistojen päällisiä lukuunottamatta. Säteily tulee laajalta alalta, jolloin suurta lämpötilaeroa ei tarvita. 37-asteiseksi saan oman kattoni vain kääntämällä termostaatit tappiin, jolloin lämmitys on pitkään koko ajan päällä. Normaalisti katto on vain vähän yli huoneenlämpöinen.
Ei tämä maailman taloudellisin lämmitysmuoto ole, mutta kun puhutaan ei-varaavasta suorasta sähkölämmityksestä, niin varsin kilpailukykyinen ja ennen kaikkea täysin huoltovapaa. (Talo on rakennettu 1988, eikä lämmitysjärjestelmässä ole ollut koko aikana mitään vikaa, eikä huollon tarvetta). Eipä tuolla katonrajassa mitään harakoita asu. Täytyy myöntää, että taloa ostaessani olin erittäin skeptinen tämän lämmitysmuodon suhteen, mutta nyt yli kymmenen vuotta tässä asuneena on vaikea kuvitella miellyttävämpää ja helpompaa lämmitysmuotoa.
Parvisänkyä ei voi kattolämmityksen alle laittaa, mutta lapsilla on kapea kerrossänky seinän vieressä, jossa ovat viihtyneet. Myöskään kattolämmityselementtien kohdalle ei paljon voi remontoida vaikkapa uutta komerotilaa. Samoin jos haluaisi jakaa huoneita ja tehdä lisäseiniä, elementtien sijoittelu rajoittaa luovuutta. Mutta ei ole ollut toistaiseksi moiseen tarvetta.
Ja ei tätä kannata ottaa minun on parempi kuin sinun -lämmitysdebatiksi. Jos rakentaisin uuden talon, en välttämättä ottaisi kattolämmitystä, vaan miettisin kokonaisratkaisua omavaraisuuden ja halkojen tms. varaan enemmän. Tämä nyt vain toimii kuin junan vessa, eikä riitele ainakaan hehkulamppujen tuottaman lämmön kanssa.
-i-
Quote from: Hehcux on 04.09.2012, 17:52:34
Quote from: ikuturso on 04.09.2012, 17:21:01
Quote from: Hehcux on 04.09.2012, 15:33:51
Just juu ja lehmät flygaa. Kuvasi ei tee oikeutta Ledilampulle, mutta ei se mitään, kukin tulkoon uskollaan autuaaksi. Oletko ottanut huomioon, että hehkulamppu siis antaa huomattavasti infrapunasäteilyä, Ledilampulla on Biiming-efekti ja yleensä säteily on melko narrow band, eli lamppu säteilee värikartassa kapeaa väriskaalaa yleensä vain toiseen suuntaan, kun taas hehkulamppu enemmän isotrooppisesti.
Mitä sieniä olet ottanut, ja kenen markkinamateriaalia lukenut?
-i-
Selostuksesi oli tyhjentävä, joten lienet perehtynyt aiheeseen. Isotrooppisella tarkoitin pistemäistä sätelylähdettä, joka säteilee joka suuntaan. Jos hehkulamppu antaa 40 Wattisena 400 lumenia, niin se antaa sen jonkin hehkulampun lähellä olevan tason pintaan. Mutta kun hehkulamppu säteilee joka suuntaan, niin sopivalla varjostimella saadaan hukattua osa joka menee 180 asteen yläpuolelle. Mainitsemani keittiön LED-lamppu on sinertävä ja kovaa valoa, mutta yllättävän valaiseva ottaen 1,6:n Watin teho huomioon. Kieltämättä Ledit ovat tulleet kovaa vauhtia ja tällä hetkellä olen vaihtanut kaikki sisällä olevat 20 lamppua LED-lampuiksi, mutta ulkosalla olevat ovat vielä tutkinnan kohteena, kestäneekö pakkasia.
Millaista valotehomittaria yleensä käytetään. Mittaako se vain näkyvän valon, vai tuleeko hehkulampun näyttämään myös infrapunasäteilystä lukema? Jos tulee, niin Lumen-arvot ovat hieman erilailla muodostuneet sellaisissa lampuissa joissa infrapunasäteilyä on vähän.
Sienistä puheenollen, eilen meillä oli Ukonhattuja ja olivat korpattuna ja paistettuna hyviä.
Kuten sinulle jo vastattiin, ja kuten omassa postauksessani sanoin: IR-säteily ei vaikuta lumen-mittauksiin, vaan mittalaitteet on painotettu näkyvän valon ja silmän herkkyyskäyrän mukaan. Ledin sinisestä sävystä alkaa olla erityistä hyötyä vasta hämärässä. Googlaa vaikka mesooppinen näkö.
Valonlähteen suuntaavuudesta ja ympärisäteilevyydestä jo mainitsinkin. Riippuu varjostimesta ja tilasta kuinka paljon ympärisäteilevän valonlähteen valoa hukataan. Toki perus hehkulamppu on suunnattuun tai kohdevaloon huono, ellei valaisimessa ole hyvää esim. parabolista heijastinta, jolla valtaosa takavalosta saadaan kohteeseen.
Vielä pakkasesta ja lämpötiloista yleensä. Led lakkaa toimimasta jos se kuumiaa n. 170-180 celsiusasteeseen. Ledivalmistajat suosittelevat lämpötilan pitämistä alle 100 asteen, maksimin ollessa 135 asteen kieppeillä. Tuosta voi tehdä johtopäätöksiä kuinka hyvin ledit sopivat vaikkapa saunaan, koska led on aina 20-50 astetta kuumempi kuin valaisimen tai jäähdytyselementin pinta.
Pakkasessa ledit toimivat erinomaisesti. Itse asiassa mitä kylmempää, sen paremmin. Probleema voi olla virtalähteet, joiden elektroniikka ei välttämättä toimi alle 25 pakkasasteen kunnolla. Noissa lampunkantaan ruuvattavissa ledilampuissahan virtalähde on siellä kannassa, joten se kyllä lämpiää nopeasti valon palaessa. Tosin vaikkapa huoneenlämmössä katonrajassa umpinaisessa valaisimessa tuo lämpötila tahtoo nousta jo liikaakin. Siksi epäilen, että noista todennäköisesti hyytyy ajan mittaan ensimmäisenä virtalähde, kun ledit palaisivat vielä vuosia.
-i-
Quote from: Axel Cardan on 04.09.2012, 17:55:33
^Ukonhattu ei käsittääkseni ole sieni. Mutta jos silti syöt sitä, niin pysy ainakin juurakosta kaukana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukonhattu
Näistä sieniherkuista kai oli kyse? http://fi.wikipedia.org/wiki/Psilosybiinisienet
Quote from: ikuturso on 05.09.2012, 14:24:38
Valonlähteen suuntaavuudesta ja ympärisäteilevyydestä jo mainitsinkin. Riippuu varjostimesta ja tilasta kuinka paljon ympärisäteilevän valonlähteen valoa hukataan.
Sitä paitsi ympärisäteilevyys versus suuntaavuus ei ole mikään "hehkulamppu vs ledi"-juttu. Hehkulamppuja myydään kumpaakin sorttia, ympärisäteileviä ja spotteja. Samoin ledilamppuja on eri sortteja, on ympärisäteilevää ja on suuntaavaa.
Apropoo. Kun aiemmalle kysyjälle ei löytynyt 100 watin hehkulampun korvaajaa, niin löytyykös mulle liesivalaisimeen semmoista ihanaa mudäärniä ledilamppua. Valaisimessa on E14-kanta ja 40 watin hehkulamppu elikkäs toinoin 400 lumenia. Mitä olen E14-ledilamppuja katsellut niin eihän ne paskat ole isoimmillaankaan kuin jotain 5 wattia ja 240 lumenia, eli valovirta tippuisi melkein puoleen. Ei oikein houkuta, hyvä kun edes toi 400 lumenia riittää. Päinvastoin tossa pitäis mieluummin lisätä valotehoa.
Quote from: jmk on 05.09.2012, 14:50:32
Quote from: ikuturso on 05.09.2012, 14:24:38
Valonlähteen suuntaavuudesta ja ympärisäteilevyydestä jo mainitsinkin. Riippuu varjostimesta ja tilasta kuinka paljon ympärisäteilevän valonlähteen valoa hukataan.
Sitä paitsi ympärisäteilevyys versus suuntaavuus ei ole mikään "hehkulamppu vs ledi"-juttu. Hehkulamppuja myydään kumpaakin sorttia, ympärisäteileviä ja spotteja. Samoin ledilamppuja on eri sortteja, on ympärisäteilevää ja on suuntaavaa.
Ledeistä en osaa sanoa varmaksi, mutta hehkulamppu on määritelmällisesti aina ympärisäteilevä, kuten myös energiansäästölamput. Hehkulamppuspottiin on toki lisätty taakse heijastin, joka kohdistaa hehkulangan ympärisäteilevän valon tiettyyn suuntaan.
Laser on sitten esimerkki laitteesta, joka tuottaa tarkasti suunnattua valoa.
Tästä päästäänkin siihen, että mikäli joku ihan oikeasti haluaa käyttää yleisvalaistukseen spotteja (mihin niitä ei todellakaan ole suunniteltu, ja mihin ne ovat suunnilleen yhtä hyvä ratkaisu kuin turvapaikanhakijat työvoimapulan paikkaajana), halogeenille on korvaaja, nimittäin ledit. Kun tarvittava keila on suunnattu ja rajattu, ledit pärjäävät ihan kivasti. Ympärisäteilevän hehkulampun korvikkeeksi ledeistä ei esim. E27-kantaisena vielä ole.
Kattoon saa sitten tyylikkäitä tasoon upotettavia ledivalaisimia, jotka tuottavat miellyttävää, tasaista ja valkoista valoa. Näitä varmaan kuka tahansa ottaisi hehkulamppujensa tilalle koska vaan, jos vain erotuksesta ei tarvitsisi maksaa sitä muutamaa tuhatta euroa per asunto.
Quote from: risto on 05.09.2012, 18:49:03
Ledeistä en osaa sanoa varmaksi, mutta hehkulamppu on määritelmällisesti aina ympärisäteilevä, kuten myös energiansäästölamput. Hehkulamppuspottiin on toki lisätty taakse heijastin, joka kohdistaa hehkulangan ympärisäteilevän valon tiettyyn suuntaan.
No tuo nyt menee hiustenhalkomiseksi. Itse asiassa spottihehkulamppu nimenomaan
ei ole ympärisäteilevä, koskapa se ei säteile isotrooppisesti vaan suunnatusti.
Tarkoitit varmaan sanoa, että spottihehkulampun
sisällä oleva
hehkulanka on ympärisäteilevä. Niinhän se kyllä on mutta mitä tämän sitten piti osoittaa, en tiedä. Sellaista valonlähdettä ei juur löydykään
1 josta ei jollain tasolla löydy sisältä ympärisäteilevä osa, kun tarkkaan katsotaan. Kaipa ne ledisirun sisällä tuotetut fotonitkin lähtevät satunnaiseen suuntaan, niistä vaan pääsee ulos pieni osa joka on sitten suunnattua. Se osa joka heijastuu takaisin ledisirun sisään, menee sitten lämmöksi... (Niin, jos joku luuli että ledissä ei syntyisi hukkalämpöä... kyllä sielläkin suurin osa kulutetusta energiasta muuttuu lämmöksi, ja melkoiset heat sinkit niissä hehkulamppukantaan ruuvattavissa ledilampuissa onkin.)
Tossa esimerkkilukuja: http://ledsmagazine.com/features/2/5/8
Quote
The wall-plug efficiency (optical power out divided by electrical power in) of LED packages is typically in the region of 5-40%, meaning that somewhere between 60 and 95% of the input power is lost as heat.
... a typical LED might produce15% visible light and 85% heat.
1 Täytynee kumminkin todeta että se ristonkin mainitsema laser taitaa olla poikkeus. Jos olen oikein ymmärtänyt niin siinä ne virittyneet atomit nimenomaan lähettävät fotoneita samalla aallonpituudella, samassa vaiheessa ja
samaan suuntaan kuin se fotoni joka niihin osuu, jolloin valo nimenomaan syntyykin suunnatusti (lähes kaikki juuri lasersäteen suuntaisesti) eikä satunnaisesti joka suuntaan.
ny voisi ostaa tuhansia lamppuja, ja sitten 3-4v päästä, ku porukalla loppuu hehkulamput voi myydä varastosta pimeänä 4e kappalehintaan.
Quote from: jmk on 05.09.2012, 19:06:36
Quote from: risto on 05.09.2012, 18:49:03
Ledeistä en osaa sanoa varmaksi, mutta hehkulamppu on määritelmällisesti aina ympärisäteilevä, kuten myös energiansäästölamput. Hehkulamppuspottiin on toki lisätty taakse heijastin, joka kohdistaa hehkulangan ympärisäteilevän valon tiettyyn suuntaan.
No tuo nyt menee hiustenhalkomiseksi. Itse asiassa spottihehkulamppu nimenomaan ei ole ympärisäteilevä, koskapa se ei säteile isotrooppisesti vaan suunnatusti.
Tarkoitit varmaan sanoa, että spottihehkulampun sisällä oleva hehkulanka on ympärisäteilevä. Niinhän se kyllä on mutta mitä tämän sitten piti osoittaa, en tiedä. Sellaista valonlähdettä ei juur löydykään josta ei jollain tasolla löydy sisältä ympärisäteilevä osa, kun tarkkaan katsotaan. Kaipa ne ledisirun sisällä tuotetut fotonitkin lähtevät satunnaiseen suuntaan, niistä vaan pääsee ulos pieni osa joka on sitten suunnattua. Se osa joka heijastuu takaisin ledisirun sisään, menee sitten lämmöksi... (Niin, jos joku luuli että ledissä ei syntyisi hukkalämpöä... kyllä sielläkin suurin osa kulutetusta energiasta muuttuu lämmöksi, ja melkoiset heat sinkit niissä hehkulamppukantaan ruuvattavissa ledilampuissa onkin.)
Tossa esimerkkilukuja: http://ledsmagazine.com/features/2/5/8
Quote
The wall-plug efficiency (optical power out divided by electrical power in) of LED packages is typically in the region of 5-40%, meaning that somewhere between 60 and 95% of the input power is lost as heat.
... a typical LED might produce15% visible light and 85% heat.
Kannattaa osallistua Homman keskusteluun, niin oppii aina jotain uutta. Jossakin artikkelissa mainittiin, että näillä LED-lamppuja suunnittelevilla firmoilla, yliopistoilla ja korkeakouluilla on Suomessa ja muualla kehitetty LED, jolla saadaan 250 lumenia/watti. Ei kun odottelemaan kaupallista sovellutusta. Mullakin on näitä Ledilamppuja eri vuosilta ja vanhemmat ovat siniseen vivahtavia ja kovavaloisia. Uudemmat ovat samanvärisiä valoltaan kuin energiansäästölamput.
Tosiaan kylmästä Ledit kuulemma tykkää, mutta ne kannan sisällä olevat switching powerit eli hakkuriteholähteet ovat heikoin lemkki. Saas nähdä. Yleensä olen ostanut Ledilamput Honkkarista ja ei ne nyt sen kalliimpia ole kuin energiansäästölamputkaan.
Quoteyliopistoilla ja korkeakouluilla on Suomessa ja muualla kehitetty LED, jolla saadaan 250 lumenia/watti. Ei kun odottelemaan kaupallista sovellutusta.
Älä kuitenkaan henkeäpidätellen odottele.
Quote from: ikuturso on 05.09.2012, 12:36:24
Ja ei tätä kannata ottaa minun on parempi kuin sinun -lämmitysdebatiksi. Jos rakentaisin uuden talon, en välttämättä ottaisi kattolämmitystä, vaan miettisin kokonaisratkaisua omavaraisuuden ja halkojen tms. varaan enemmän. Tämä nyt vain toimii kuin junan vessa, eikä riitele ainakaan hehkulamppujen tuottaman lämmön kanssa.
Juu, ei ollut tarkoituskaan. Yksi syy miksi täällä väittelen on, että oppisin itsekin jotain uutta niinkuin nyt. Sinä satut olemaan ensimmäinen jolla olen edes kuullut olevan kattolämmitys joten kiitoksia vain, että kerroit oikeita kokemuksia tuosta.
Kattolämmityksessä on kiistämättä kaksi hyvää puolta. Ensinnäkin lämpö on tosiaan miellyttävää. Itsellänikin on katetussa ulkoterassissa säteilylämmitin ja lämpö on yhtä miellyttävää kuin auringon paisteessa tai takkatulen vieressä. Toinen on, että tuo on vaikutukseltaan ainoa lämmitysmuoto, joka on todellakin "instant". Parvekkeellaanikin voi olla 10 astetta pakkasta ja voin mennä sinne t-paidassa. Välittömästi kun laitan lämmityksen päälle minulle tulee lämmin. Ja itseasiassa sitä lämpimämpi mitä vähemmän on vaatteita kun säteily pääsee suoraan iholle.
Tuosta tulikin mieleeni idea, jolla saataisiin kattolämmityskin energiaystävälliseksi. Kattolammitys pitäisi olla säädettävissä "pisteittäin" ja talon sisällä on liikeanturit jotka kertovat missä ihmiset ovat. Pisteittäin säädettävällä kattolämmityksellä lämmitetään vain sitä pistettä, jossa ihmiset ovat. Koko muuta taloa voidaan pitää tällöin ainakin 5 astetta kylmempänä. Koska säteilylämmitys on oikeasti välitön niin ihmiset eivät huomaisi mitään eroa jos tuon systeemin säätäisi optimaalisesti.
Quote from: siviilitarkkailija on 06.09.2012, 00:22:52
Quoteyliopistoilla ja korkeakouluilla on Suomessa ja muualla kehitetty LED, jolla saadaan 250 lumenia/watti. Ei kun odottelemaan kaupallista sovellutusta.
Älä kuitenkaan henkeäpidätellen odottele.
Odotellessakin pitäisi jollakin valaista. Mutta nää neropatit ovat kieltäneet hehkulamput jo nyt.
Täytyykin varmistaa että on noita E14-kantaisia 40 watin hehkulamppuja ainakin 10 vuoden varasto. Ehkä siihen mennessä löytyy kaupasta korvaava tuote. Vielä ei löydy, vaikka Hassin mukaan korvaavia tuotteita piti olla tulossa kauppoihin jo ihan just heti vuonna 2007.
Olen korvannut nykyisestä talossamme kaikki katossa olevat alasvalot LED-lampuilla.
http://www.led-valot.fi/led-lamppu-gu10-240v-lammin-valkoinen-2700k-p-1373.html
Valoa tulee suunnilleen saman verran lamppujen alle mitä halogenilla, mutta selkeästi vähemmän seinille. Sama käytävässä, jossa on viitisen alasvaloa. Halogenien kanssa valoa riitti reilusti myös käytävän seinille, mutta kun siellä käytävässä tarvitsee vain nähdä kulkea, ei tälle ole tarvetta. Kylppärissä valot on juuri valoa tarvittavien kohteiden päällä, joten sielläkään ei tarvita valoa seinille.
Muut valaisimet olen korvannut philipsin pienillä energiansäästölampuilla, jotka antavat plajon valoa heti kun virta kytketään ja loput kymmenisen sekunnin kuluttua.
http://www.prisma.fi/market/prisma?a_Visit:tuote=zy34j4ee7jp9cc26&kategoriaTunniste=ENERGIANSLAMPUT&path=KOTI%2FValaisimetLamp%2FLamput%2FENERGIANSLAMPUT&myymala=Prisma+Kerava&paikkakunta=Kerava&osuuskauppa=HOK-ELANTO&hakusana=philips&pageName=Hakutulos
Ostelin noita ledejä aina sitä mukaa kun halogeni paloi, joten osa oli vanhempaa monileditekniikkaa ja uudet tuota yksisilmäistä. Nuo vanhat ledilamput kuolivat noin puolessatoista vuodessa, joten nykyään kaikki on tuota uutta mallia ja se näyttäisi kestävän. Lämpötila on tuossa mielestäni hyvä samoin valokuvio.
Nuo enerhiansäätölamput ovat olleet kyllä loistavia. Ovat halpoja ja ovat meillä kestäneet päivittäistä käyttöä vuosia. Yksi noista Philipsin lampuista on alkanut nyt tekemeään sitä, että välähtää kerran tai kaksi ennen käynnistymistä. Nämä maksavat itsensä ajan kanssa takaisin toisin kuin ledit.
Ledit eivät oikeastaan meidän käyttömäärillä maksa itseään takaisin koskaan, mutta tekniikasta kiinnostuneena ne hankin. Olen myös vähentänyt vuotuista sähkönkulutusta 4000 kilowatilla polttamalla puuta. Motiivina on se etten halua ostaa sähköä niin paljoa nyt kun siinä on viherveroa jo iso osa.
Talossa jossa on koneellinen ilmanvaihto, menee katonrajaan tuotettu lämpö sinällään hukkaan vaikka se nyt kulkee sen lämmönvaihtimen läpi. Mieluummin laittaa nuo watit lattiaan, vaikka siinäkin osa asteista katoaa matkalle. Iso plasma TV on taas varsin oiva lämmönlähde. Tuottaa takan tavoin säteilylämpöä ja vielä juuri tuloilmaventtiilin alla, joten huoneilmaa viileämpi tuloilma lämmittyy varmasti sen hukkalämmöllä. Siinä sivussa siitä vehkeestä tulee vielä kuvaa ja ääntä 8)
Quote from: ikki on 05.09.2012, 19:24:55
ny voisi ostaa tuhansia lamppuja, ja sitten 3-4v päästä, ku porukalla loppuu hehkulamput voi myydä varastosta pimeänä 4e kappalehintaan.
Voi olla vaikea löytää ostajia. MInä ostin vuonna 2009 kymmenisen hehkulamppua. Yhtään en ole käyttänyt.
Pölhödirektiivi kieltää hehkulamppujen valmistuksen ja maahantuonnin, mutta kieltääkö se valaisimella varustetut lämmityslaitteeet? Tusinaan hehkulamppuja kytketään virtajohto ja siinä se on.
Quote from: Jouko on 10.09.2012, 14:12:31
Pölhödirektiivi kieltää hehkulamppujen valmistuksen ja maahantuonnin, mutta kieltääkö se valaisimella varustetut lämmityslaitteeet? Tusinaan hehkulamppuja kytketään virtajohto ja siinä se on.
http://yle.fi/uutiset/saksalaisyhtion_laittomat_hehkulamput_loppuivat_kattelyssa/5657748 (http://yle.fi/uutiset/saksalaisyhtion_laittomat_hehkulamput_loppuivat_kattelyssa/5657748)
+200 kpl hehkulamppuja varastossa. Haistakaa Virheät v*ttu!
Quote from: jmk on 05.09.2012, 14:50:32
Apropoo. Kun aiemmalle kysyjälle ei löytynyt 100 watin hehkulampun korvaajaa, niin löytyykös mulle liesivalaisimeen semmoista ihanaa mudäärniä ledilamppua. Valaisimessa on E14-kanta ja 40 watin hehkulamppu elikkäs toinoin 400 lumenia. Mitä olen E14-ledilamppuja katsellut niin eihän ne paskat ole isoimmillaankaan kuin jotain 5 wattia ja 240 lumenia, eli valovirta tippuisi melkein puoleen. Ei oikein houkuta, hyvä kun edes toi 400 lumenia riittää. Päinvastoin tossa pitäis mieluummin lisätä valotehoa.
Ei löytynyt korvaajaa vuonna 2012. Nyt vuonna 2014 tilanne on edelleen sama. Kaupasta ei löydy kumpaakaan:
- ei korvaajaa kattovalaisimeen 100 watin hehkulampulle (n. 1400 lm); ledit jäävät edelleen noin puoleen tuosta (800 lm)
- ei korvaajaa liesivalaisimeen 40 watin hehkulampulle (n. 400 lm); ledit jäävät edelleen noin puoleen tuosta (240 lm jollain viiden watin saunatuikulla)
Minä kun luulin, että niitä "ihan vastaavia" lamppuja piti löytyä jo "ihan just"? Missä ne sitten ovat? Ensi vuosisadalleko niitä pitää odottaa?
Quote from: jmk on 13.06.2014, 07:19:54
- ei korvaajaa kattovalaisimeen 100 watin hehkulampulle (n. 1400 lm); ledit jäävät edelleen noin puoleen tuosta (800 lm)
- ei korvaajaa liesivalaisimeen 40 watin hehkulampulle (n. 400 lm); ledit jäävät edelleen noin puoleen tuosta (240 lm jollain viiden watin saunatuikulla)
Eikös halegeenia saa perinteisellä kierrekannalla? Sillä voi vielä korvata. Itse käytän niitä.
Quote from: jmk on 13.06.2014, 07:19:54
Ei löytynyt korvaajaa vuonna 2012. Nyt vuonna 2014 tilanne on edelleen sama. Kaupasta ei löydy kumpaakaan:
- ei korvaajaa kattovalaisimeen 100 watin hehkulampulle (n. 1400 lm); ledit jäävät edelleen noin puoleen tuosta (800 lm)
- ei korvaajaa liesivalaisimeen 40 watin hehkulampulle (n. 400 lm); ledit jäävät edelleen noin puoleen tuosta (240 lm jollain viiden watin saunatuikulla)
Minä kun luulin, että niitä "ihan vastaavia" lamppuja piti löytyä jo "ihan just"? Missä ne sitten ovat? Ensi vuosisadalleko niitä pitää odottaa?
Itse tilaisin kiinasta - sieltähän ne ledilamput kuitenkin tulevat, ja kauppaskin ne tilaa. Isommista valaistukseen erikoistuneista kaupoista pitäisi myös ratkaisuja löytyä, mutta hintaa tulee enemmän.
http://www.dx.com/p/e27-20w-corn-style-330-led-3000-3500k-1650-1980lm-warm-white-light-bulb-ac-220-240-147011
http://www.dx.com/p/jr-led-e14-6w-390lm-3300k-80-3528-smd-led-warm-white-light-bulb-293950
(Tuossa muutama esimerkiksi, Klikkaa EU direct niin tulee EU:n sisältä, muutamaa dollaria kalliimmalla nopeasti)
Quote from: Rubiikinkuutio on 13.06.2014, 10:17:07
Quote from: jmk on 13.06.2014, 07:19:54
- ei korvaajaa kattovalaisimeen 100 watin hehkulampulle (n. 1400 lm); ledit jäävät edelleen noin puoleen tuosta (800 lm)
- ei korvaajaa liesivalaisimeen 40 watin hehkulampulle (n. 400 lm); ledit jäävät edelleen noin puoleen tuosta (240 lm jollain viiden watin saunatuikulla)
Eikös halegeenia saa perinteisellä kierrekannalla? Sillä voi vielä korvata. Itse käytän niitä.
No ei ole ainakaan tuon 100-wattisen korvaavaa marketissa näkynyt. Jotain 42 watin halogeeneja löytyy E27-kantaan, vastaavat noin 55 watin hehkulamppua. Eli taaskin jää valoteho alle puoleen.
Onko nyt tosiaan niin arkisesta kuluttaja-asiasta kun saatana
lampun ostamisesta tehty mahdotonta tavallisessa marketissa? Pitääkö ruveta tilailemaan jostain vinkuintian nettikaupoista ties minkä laatuisia lamppuja, joista osa sitten on vinkuintian laatutason mukaisesti rikkinäisiä jo saapuessa, osa sammuu vasta vähän ajan kuluttua ja osa sytyttää tulipalon?
EDIT: Katos vaan, halogeeneja pitäisi Philipsiltä sentään löytyä jopa 105 wattiin asti
http://www.philips.fi/c/halogeenilamput/ecoclassic-halogeenilamppu-8727900251821/prd/ (http://www.philips.fi/c/halogeenilamput/ecoclassic-halogeenilamppu-8727900251821/prd/)
Kumma kun ei tavallisesta saatanan kuluttajakaupasta löydy. Mistähän noitakin joutuu metsästämään.
Quote from: jmk on 13.06.2014, 10:33:50
No ei ole ainakaan tuon 100-wattisen korvaavaa marketissa näkynyt.
Tämä ei pidä paikkaansa.
http://www.valonetti.fi/airam-halogeenilamppu-a7uaat-a60-116w-e27-p-1636.html (http://www.valonetti.fi/airam-halogeenilamppu-a7uaat-a60-116w-e27-p-1636.html)
Ihan tavallisistakin kaupoista löytyy erikokoisia tehokkaita halogeenejä hehkulamppumuotoisina.
http://www.sanpek.fi/lamput-c-16_18_59.html
Nuo tuolta löytyy, mutta taitaa sitten maksaa liikaa, ja ei saa lähimarketista.
Quote from: hiltunen on 13.06.2014, 10:39:54
Nuo tuolta löytyy, mutta taitaa sitten maksaa liikaa, ja ei saa lähimarketista.
No onhan noissa aika hulppeasti hintaa. Ja miksi ei saa lähimarketista? Onko lampun ostaminen nykyään joku helkutin erikoishankinta?
Quote from: jmk on 13.06.2014, 10:45:39
No onhan noissa aika hulppeasti hintaa. Ja miksi ei saa lähimarketista? Onko lampun ostaminen nykyään joku helkutin erikoishankinta?
Etsit hieman erikoisempia lamppuja, joten kannattaa käydä lamppukaupassa. Vähän kuten huonekaluvalikoima on huonekaluliikkeessä parempi kuin Prismassa - tai tupakkavalikoima tupakkaliikkeessä. Vaikkeivat kumpikaan mitään helkutin erikoishankintoja ole.
Quote from: jmk on 13.06.2014, 10:45:39
No onhan noissa aika hulppeasti hintaa. Ja miksi ei saa lähimarketista? Onko lampun ostaminen nykyään joku helkutin erikoishankinta?
Mikään näistä ei päde edelleenkään noihin halogeeneihin. Aika vähän toki yli sadan watin halogeenejä monikaan tarvitsee, että niitä ei aa joka marketista, mutta monista isoista kyllä.
Quote from: hiltunen on 13.06.2014, 10:51:04
Etsit hieman erikoisempia lamppuja, joten kannattaa käydä lamppukaupassa.
Eivät ne olleet mitään "erikoisempia" ennen kuin niistä kieltolailla tehtiin sellaisia.
Eivät 40 watin hehkulamppu (E14) ja 100 watin hehkulamppu (E27) ennen olleet mitään ameriikan ihmeitä, vaan niitä löytyi joka kodin joka huoneesta ihan normaaleissa valaisimissa, ja niitä ostettiin ihan tavallisesta päivittäistavarakaupasta. Miten nämä samat jokakodin jokapaikan valaisimet ovat nyt yhtäkkiä "erikoisempia"?
100w hehkulampun korvaajaksi marketeista löytyy 20w ESL (tuulipuvut eivät halua maksaa 2x hintaa ledeistä), luulin että se ei jostain syystä kelpaa.
Quote from: hiltunen on 13.06.2014, 11:03:47
100w hehkulampun korvaajaksi marketeista löytyy 20w ESL, luulin että se ei jostain syystä kelpaa.
Olisikohan se "jostain syystä" jompikumpi näistä:
1) se marketin esseli on hervoton mötti eikä mahdu siihen aivan tavalliseen valaisimeen (ei kun joo se on nykyään "hieman erikoisempi")
2) se marketin esseli syttyy noin kahdessa minuutissa. No joo tietysti on nykyään "hieman erikoisempi" toive, että lamppu syttyy kun painaa katkaisijaa. Ennen se oli normaalia.
Muutamaa sekuntia nykyesselit lupaavat syttymisajaksi. Jotkut laadukkaammat välitöntä syttymistä. Oma esseli syttyy alle sekunnissa. (en sekuntikelloa käyttänyt mutta arvio pitäisi olla oikeahko)
Kokorajoitteet ovat hankalia toki, mutta niitäkin lamppuja löytyy erikokoisia. Esselin kanssa valitettavasti isompi teho tuo usein isompaa kokoa.
Kyllähän ne ESL:t syttyvät lähes välittömästi, mutta täyden kirkkauden saavuttamiseen menee se pari minuuttia.
Quote from: Tunkki on 13.06.2014, 11:13:03
Kyllähän ne ESL:t syttyvät lähes välittömästi, mutta täyden kirkkauden saavuttamiseen menee se pari minuuttia.
Sepä se. Eli pari minuuttia tihrustetaan hämärässä. Jostain syystä tämä on nykyään "normaalia", jos haluaa samaa kirkasta valoa heti kuin ennenkin, se on "erikoista".
Lisämiinuksena ESL:lle on mainittava että kylmiin tiloihin ei kannata asentaa, jotkut eivät syty pakkasessa lainkaan. Samoin niissäkin jotka syttyvät jää se täysi kirkkaus saavuttamatta kun on tarpeeksi kylmä eli alle -15C.
LED on se seuraava valaistusihme, sanottakoon siitä mitä tahansa. Kun kasvattelen chilejä, niin kesällä riittää tuo aurinko, tottakai. Mutta talvikasvatukseen on jokaisella chilipäällä omat niksinsä. Olen hankkinut kiinanledilamppuja ja coollwhite plus 120 astetta, niin jo vot chilit kasvaa ja tekee podia. ESL:n siirtyminen on poliittinen päätös, mutta päätöksen tekijöillä ei ollut harmaata aavistusta siitä, miten hyviä Led-lamput ovat.
Yllättävää.
Vaikka kuvittelin tietäväni jotain lampuista, LED-orientoituneena tuo ESL on tullut ihan kulman takaa ja nyt vasta katsoin, mikä ihmeen vekotin se on...
ESL ei siis ole Energian Säästö Lamppu, eli älkää sekoittako "compact fluoresence tai CFL" -lamppuihin. Kyse on television kuvaputkiteknologiaa vastaavasta lampputeknologiasta, joka CFL:stä poiketen ei tarvitse elohopeaa. Lyhenne ESL tulee siis sanoista: Electron Stimulated Luminescence. Puhutteko te nyt siis ESL:stä vai CFL:stä? Vai molemmista sekaisin?
http://www.cnet.com/news/are-esl-bulbs-better-than-cfl-or-led/ (http://www.cnet.com/news/are-esl-bulbs-better-than-cfl-or-led/)
Jotkut CFL:t syttyvät minuutteja etenkin jos ne asentaa erikoisiin asentoihin (mulla kattovalaisimessa, jossa bulbi on pystyssä osoittaen ylöspäin pienet megamanit syttyivät minuutteja tai eivät lainkaan). ESL:istä minulle ei ole kokemuksia. Täytynee tutustua.
EDIT: Ilmeisesti ESL on yhden firman tavaramerkki, ja tällä firmalla on yksi malli tuotannossaan? Joten ilmeisesti viittaatte ESL:illä energiansäästölamppuun eli CFL:ään?
http://www.vu1corporation.com/esl-technology/ (http://www.vu1corporation.com/esl-technology/)
---
Jos on sovellus, johon on ihan pakko saada hehkulamppu, niin kannattaa kääntyä Suomen lamppupalvelun puoleen. Hieman kaivelemalla nettisivuiltakin löytyy nimikelista, josta löytyy perinteisiä hehkulamppujakin. Hinta on jotain muuta, mitä ennen markettipakkauksissa, mutta noiden pitäisi kestääkin pitempään. Näitä myydään erikoistarkoituksiin. Ovat paksummalla hehkulangalla ja niitä myydään esim. laivoihin ja paikkoihin, joissa tarvitaan vaikkapa tärinän- ja iskunkestoa. Paikkoihin, joissa on vaikkapa epävakaa jännitteensyöttö, joka saattaisi elektronisesti ohjattuja lamppuja häiritä. "Vasaralamppuina" ovat noita iskunkestäviä vielä toimittaneet.
Löysin ko. firman, kun seurakuntamme tarvitsi kirkkoon kynttilänmuotoisia (siis niitä korkeita kokonaan valoa tuottavia pötkylöitä) lamppuja. Varmaan about päivän etsiskelyn jälkeen löytyi tasan yksi toimittaja koko maasta, joka noita suostui toimittamaan. Ja samalla heidän tuotelistaltaan löytyi kaikkea muuta kivaa.
-i-
Quote from: ikuturso on 13.06.2014, 13:04:00
ESL ei siis ole Energian Säästö Lamppu, eli älkää sekoittako "compact fluoresence tai CFL" -lamppuihin. Kyse on television kuvaputkiteknologiaa vastaavasta lampputeknologiasta, joka CFL:stä poiketen ei tarvitse elohopeaa. Lyhenne ESL tulee siis sanoista: Electron Stimulated Luminescence. Puhutteko te nyt siis ESL:stä vai CFL:stä? Vai molemmista sekaisin?
Kun Suomessa on puhuttu ESL:stä sillä on tarkoitettu juurikin "energian säästö lamppua" eli oikeasti siis pienloistelamppua (compact fluorescence).
Tuo nyt löytämäsi ESL on jotain ihan muuta, ja linkin takaa löytyvän tekstin mukaan vasta prototyyppiasteella, ja teholtaan huonompi kuin ledit ja loisteputket, ja vieläpä sisältää elohopeaa. Tekstissä hehkutetaan valon laatua (= yhtä hyvä kuin hehkulampulla).
Quote from: ikuturso on 13.06.2014, 13:04:00
Yllättävää.
Olet vallan oikeassa ja ehkä tuo ledien ylivertaisuus tuli näille "EU-päättäjille" hiukan puskasta, kun tekivät tommosia päätöksiä. Hehkulamppu on tosiaan hyvin yksinkertainen, ei ongelmia, paitsi tuo virrankutus, mutta ledien käyttö taas on sellainen poliittinen päätös mitä ei EU ole tekemässä. Kun ne metallit löytyvä juuri kiinasta. Saas nähdä sitten.
Kävin Stockmannilla, tarkoituksena löytää kirkas ledilamppu E27-kantaan. Ilmeisesti ei ole kunnollista kilpailua tai muuten LED-asiaan ei ole oikein herätty, sillä tarjonta oli tällaista:
- Megaman 10W / 810 lumen. 29,90 eur.
- Airam 9 W / 806 lumen. 37,90 eur.
- Osram 13,5 W / 1055 lumen himmennettävä. 39,90 eur.
Ikeassa:
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20249226/ (http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20249226/), Led-lamppu E27. Valovirta: 1000 luumen, Halkaisija: 95 mm. 12,99 eur. Ei sovi kaikkiin tarkoituksiin halkaisijan takia.
Netistä saa tehokkaita lamppuja alle 10 eurolla. Hieman epäilyttää niissä, että miten niiden verkkovirtapuoli on toteutettu. Eikö niissä ole joku hakkurivirtalähde, jolla ledien tarvitsema jännite tuotetaan? Se voi olla laadultaan mitä sattuu, jopa palovaarallinen, eikö?
Vertailun vuoksi:
Osram Classic Eco 77W halogeeni tuottaa 1320 lm ja maksaa esim. Clas Ohlsonilla 3,20 eur.
Quote from: Raro on 13.06.2014, 16:17:06
Kävin Stockmannilla, tarkoituksena löytää kirkas ledilamppu E27-kantaan.
Jos sulla on
noin erikoinen lampputarve, sun pitää mennä erikoiskauppaan.
Quote from: Deputy M on 13.06.2014, 13:37:45
Hehkulamppu on tosiaan hyvin yksinkertainen, ei ongelmia, paitsi tuo virrankutus,
Jos laskee tuon hehkulampun virrankulutuksen pelkkänä valaisukuluna, ehkä näin, mutta jos poislasketaan lämmitykseen käytettävä hyöty, on se jo paljon edullisempaa.
Kyllähän hehkulamppu on hieno keksintö.
- On halpa.
- Tehokerroin on käytännössä 1 hyvin monen desimaalin tarkkuudella.
- Ei aiheuta radiohäiriöitä ympäristöön.
- Hehkulampun tuottaman valon spektri on melko tasainen (ei piikikäs) ja mahdollistaa melko luonnonmukaisen väritoiston.
- Hehkulampun 100 Hz välkyntä on havaittavissa stroboskoopilla, mutta on muuten aika vähäistä.
- Ei sisällä myrkkyjä eikä siis ole ongelmajätettä käyttöikänsä jälkeen.
- Käyttöikä on lyhyt, mutta tinkimällä ennestäänkin huonosta hyötysuhteesta hehkulampun saa kestämään ihmisen eliniän ja vaikka paljon pitempäänkin, jos haluaa. Jännitettä pitää vain madaltaa. Onnistuu esimerkiksi jännitettä laskevalla muuntajalla tai kytkemällä kaksi lamppua sarjaan.
- Suomen olosuhteissa eniten valaistusta tarvitaan talvella, jolloin on myös eniten tarvetta huoneistojen lämmitykselle. Hukkalämpö ei siis mene hukkaan.
Quote from: Raro on 13.06.2014, 16:17:06
Kävin Stockmannilla, tarkoituksena löytää kirkas ledilamppu E27-kantaan. Ilmeisesti ei ole kunnollista kilpailua tai muuten LED-asiaan ei ole oikein herätty, sillä tarjonta oli tällaista:
- Megaman 10W / 810 lumen. 29,90 eur.
- Airam 9 W / 806 lumen. 37,90 eur.
- Osram 13,5 W / 1055 lumen himmennettävä. 39,90 eur.
Ikeassa:
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20249226/ (http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20249226/), Led-lamppu E27. Valovirta: 1000 luumen, Halkaisija: 95 mm. 12,99 eur. Ei sovi kaikkiin tarkoituksiin halkaisijan takia.
Netistä saa tehokkaita lamppuja alle 10 eurolla. Hieman epäilyttää niissä, että miten niiden verkkovirtapuoli on toteutettu. Eikö niissä ole joku hakkurivirtalähde, jolla ledien tarvitsema jännite tuotetaan? Se voi olla laadultaan mitä sattuu, jopa palovaarallinen, eikö?
Vertailun vuoksi:
Osram Classic Eco 77W halogeeni tuottaa 1320 lm ja maksaa esim. Clas Ohlsonilla 3,20 eur.
Kuule, juuri näin. Itte hankin muutamawattisia ledilamppuja 4.99 equa kipale. Nytkin on muutama odottamassa asennusta. Kyllä tää maailma on niihin Ledilamppuihin menossa. Mutta minkäs teet.
Quote from: Raro on 13.06.2014, 16:17:06
Netistä saa tehokkaita lamppuja alle 10 eurolla. Hieman epäilyttää niissä, että miten niiden verkkovirtapuoli on toteutettu. Eikö niissä ole joku hakkurivirtalähde, jolla ledien tarvitsema jännite tuotetaan? Se voi olla laadultaan mitä sattuu, jopa palovaarallinen, eikö?
Ledilampuissa on hyvin samanlainen hakkurivirtalähde kuin energiansäästölampuissakin. Ledissä jännite alennetaan, tasasuunnataan ja virtarajoitetaan, kun energiansäästölampussa käsittääkseni jännite nostetaan.
Etenkin noissa hehkulampunkorvikkeissa tuo virtalähde on mallia halpa, sekä ahdettu erittäin pieneen tilaan lampun kantaan, mikä vieläpä hehkulampun kokoluokassa olevalla jäähdytyselementillä varustetussa lampussa käy noin sata-asteisena. Ei hyvä juttu. Lisäksi halpa ja yksinkertainen virtalähde tuottaa loistehoa ja harmoonisia yliaaltohäiriöitä sähköverkkoon urakalla. Alle 25-wattisen lampun ei tarvitse olla loistehokompensoitu.
Hehkulamppudirektiivi on saatanasta ja taas esimerkki tästä maailmasta, jossa yksinkertainen ja valmistuskustannuksiltaan halpa teknologia uhrataan jonkun idealismin alttarilla. Ledit olisivat tulleet joka tapauksessa, mutta nyt kaikkia halpoja kiinanpaskoja on pakko ostaa, koska teknologia ei ole vielä kypsää järkevästi ja edullisesti hehkulamppua korvaamaan. On olemassa erittäin hienoja led-lamppuja, mutta E27-kierrekantaan led-ratkaisun tekeminen on ahteri edellä puuhun nousemista.
Jos hehkulamppu olisi tehty kestämään (mm. paksumpi hehkulanka) pitkään, olisi tuo elinkaariajattelulla (lampun valmistukseen käytetty energia ja elinkaaren aikana kulutettu energia) jopa edullisempi kuin monet energiansäästöratkaisut. Vieläpä, kun meillä oli kotimaassa parikin hehkulampputehdasta, niin kuljetuskustannukset ym. olisivat olemattomat. Hehkulampun saisi kestämään 10 000 tuntia, kun nyt tyypillisesti kestävät kymmenesosan. Meillä on eteisessä koristelamppu, jossa on semmoinen kierukan muotoinen paksu hehkulanka. Palaa hieman punertavana ja syttyy noin sekunnin (sekä jälkihehkuu hetken). Lamppu on ostettu joskus yli 10 vuotta sitten ja palaa edelleen. Eteisessä kuitenkin poltetaan valoja useamman tunnin päivässä.
-i-
Quote from: Nikolas Ojala on 13.06.2014, 16:56:29
- Hehkulampun tuottaman valon spektri on melko tasainen (ei piikikäs) ja mahdollistaa melko luonnonmukaisen väritoiston.
Luonnonmukaisen värintoiston estää hehkulampuissa väärä (keltainen) värilämpötila. Jos siis luonnonmukaisuutena pidetään aurinkoa (muulloin kuin hetkellisesti auringon nousun tai laskun aikaan). Laadukkaat loisteputket tai varsin harvinaiset ledit ovat tässä suhteessa ainoa mahdollinen valinta.
Spektri on toki tasainen. Suurin osa myytävistä loisteputkista ja varmaankin myös energiansäästölampuista on surkeita tältä osin. Värintoistoindeksi kannattaa tarkistaa ja ostettavan loisteputken ensimmäisen numeron pitäisi olla "9", vaikka sekään ei yksistään välttämättä vielä riitä.
Quote from: Nikolas Ojala on 13.06.2014, 16:56:29
[/li][li]Hehkulampun 100 Hz välkyntä on havaittavissa stroboskoopilla, mutta on muuten aika vähäistä.[/li][/list]
Tämä on totta, mutta elektronisilla korkeataajuuksisilla liitäntälaitteilla varustetut loisteputket sekä ledit ovat vähintään yhtä hyvä tällä osastolla.
Quote from: Nikolas Ojala on 13.06.2014, 16:56:29
- Ei sisällä myrkkyjä eikä siis ole ongelmajätettä käyttöikänsä jälkeen.
Ledejä koskenee sama homma, sillä erotuksella, että yhtä korvattavaa lediromua vastaan täytyy poistaa melkoinen kasa rikkinäisiä hehkulamppuja. Samoin loisteputkien käyttöikä on niin paljon hehkulamppuja pidempi, että lieneekö tuo hyvin pieni elohopeamäärä todella niin merkittävä?
Quote from: Nikolas Ojala on 13.06.2014, 16:56:29
- Käyttöikä on lyhyt, mutta tinkimällä ennestäänkin huonosta hyötysuhteesta hehkulampun saa kestämään ihmisen eliniän ja vaikka paljon pitempäänkin, jos haluaa. Jännitettä pitää vain madaltaa. Onnistuu esimerkiksi jännitettä laskevalla muuntajalla tai kytkemällä kaksi lamppua sarjaan.
Tämä on totta, mutta hyötysuhde on jo nyt hurjan huono.
Quote from: Nikolas Ojala on 13.06.2014, 16:56:29
- Suomen olosuhteissa eniten valaistusta tarvitaan talvella, jolloin on myös eniten tarvetta huoneistojen lämmitykselle. Hukkalämpö ei siis mene hukkaan.
Kaikki hukkalämpö ei kaikissa tilanteissa mene hukkaan, mutta lämmityksen kannalta se hehkulamppujen lämpö menee suurelta osin väärään paikkaan, ja siten hukkaan. Ja nykyaikaisen talon jos haluaa pitää tarvittaessa oikein heti kunnolla valaistuna, hehkulamput tuottaisivat ylilämpöä paukkupakkasia lukuunottamatta.
Jos tyydytään siihen yhteen 40-60 watin keltaiseen hehkulamppuun per huone ja siihen hämyisyyteen minkä tuo saa aikaiseksi, hehkulamppu on ihan OK. Jos taas tarvitaan kunnon valaistusta (vaikka tyydyttäisiinkin luonnottoman keltaiseen valoon), sähköteho huonetta kohden pitäisi hehkulampuilla olla lähemmäs 500 wattia.
T: nimim. 116 W
loisteputkia per makuuhuone. Yhdessä makuuhuoneessa tosin 232 W.
Jälkimmäisen jos taulukon mukaan(*) muutetaan hehkulampuiksi, se tarkoittaisi, että tarvittaisiin 19 kpl 100 W hehkulamppuja. Siinä voi olla kovemmallakin pakkasella hiukan ihmettelemistä että mihin sen hukkalämmön tuuppaa.
(*) Hehkulamppu tuottaa 11 lumenia wattia kohden, kaksikantainen loisteputki n. 90 lumenia. Tosin laadukkaampaa valoa ja värintoistoa tuottavat loisteputket eivät tuota lähellekään noin paljon valotehoa. Lähde: http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kotona/valonlahteet_lamput/fi_FI/valonlahteiden_vertailua/ (http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kotona/valonlahteet_lamput/fi_FI/valonlahteiden_vertailua/)
Onkohan seuraavassa jenkkiversio Rainer Partasen nanoakuista?
http://h2ope.us/SUPER_INCANDESCENCE.html (http://h2ope.us/SUPER_INCANDESCENCE.html)
Odotellaan, Ronald Ace ehka toimittaa...
Quote from: risto on 14.06.2014, 01:38:28
T: nimim. 116 W loisteputkia per makuuhuone. Yhdessä makuuhuoneessa tosin 232 W.
...
(*) Hehkulamppu tuottaa 11 lumenia wattia kohden, kaksikantainen loisteputki n. 90 lumenia. Tosin laadukkaampaa valoa ja värintoistoa tuottavat loisteputket eivät tuota lähellekään noin paljon valotehoa. Lähde: http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kotona/valonlahteet_lamput/fi_FI/valonlahteiden_vertailua/ (http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kotona/valonlahteet_lamput/fi_FI/valonlahteiden_vertailua/)
Meilläkin on myös noita kaksikantaisia pitkiä loisteputkia. Tosin en saa koskaan pitää niitä päällä, koska vaimo kertoo, että ne inisevät. Putken vaihto ei auta, sytyttimen vaihto ei auta (molemmat kokeiltu). Olen luultavasti ostanut väärästä paikasta (tavallisesta saatanan K-raudasta), minun olisi pitänyt mennä johonkin erikoisempaan kauppaan, jos minulla on tällaisia
hieman erikoisempia toiveita kuten lamppu joka ei inise. Kyllä normaali ihminen haluaa inisevän lampun.
Quote from: ikuturso on 13.06.2014, 21:46:18
Jos hehkulamppu olisi tehty kestämään (mm. paksumpi hehkulanka) pitkään, olisi tuo elinkaariajattelulla (lampun valmistukseen käytetty energia ja elinkaaren aikana kulutettu energia) jopa edullisempi kuin monet energiansäästöratkaisut.
Mites halogeeni suhtautuu tähän elinkaarimalli vertailuun hekulampun kanssa? Itsellä on käytössä pelkästään niitä ihan noissa perus kierteissä ja olen kyllä ollut tyytyväisempi kuin hehkulamppuihin. Ainakin tuntuvat kestävät pidempään, ovat halpoja, kivan värinen välo, paljon tehoa pienissäkin lampuissa ja vähemmän hukkalämpöä valontuotannossakin.
Tokihan homma tulee menemään ledeihin, mutta nyt nuo ainakin näin näpituntumalta tuntuvat vain kätevimmiltä vaihtoehdolta ja ei ole yhtään hehkulamppuja ikävä.
Quote from: jmk on 14.06.2014, 10:22:02
Quote from: risto on 14.06.2014, 01:38:28
T: nimim. 116 W loisteputkia per makuuhuone. Yhdessä makuuhuoneessa tosin 232 W.
...
(*) Hehkulamppu tuottaa 11 lumenia wattia kohden, kaksikantainen loisteputki n. 90 lumenia. Tosin laadukkaampaa valoa ja värintoistoa tuottavat loisteputket eivät tuota lähellekään noin paljon valotehoa. Lähde: http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kotona/valonlahteet_lamput/fi_FI/valonlahteiden_vertailua/ (http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kotona/valonlahteet_lamput/fi_FI/valonlahteiden_vertailua/)
Meilläkin on myös noita kaksikantaisia pitkiä loisteputkia. Tosin en saa koskaan pitää niitä päällä, koska vaimo kertoo, että ne inisevät. Putken vaihto ei auta, sytyttimen vaihto ei auta (molemmat kokeiltu). Olen luultavasti ostanut väärästä paikasta (tavallisesta saatanan K-raudasta), minun olisi pitänyt mennä johonkin erikoisempaan kauppaan, jos minulla on tällaisia hieman erikoisempia toiveita kuten lamppu joka ei inise. Kyllä normaali ihminen haluaa inisevän lampun.
Vika ei ole putkessa, vaan liitäntälaitteessa. Vanha perusratkaisu kuristimineen ja sytyttimineen on huono, koska:
1. Lamput välkkyvät, mikä on erittäin ärsyttävää ja mahdollisesti jopa terveydelle haitallista (muillekin kuin epileptikoille).
2. Lamput pitävät ääntä enemmän tai vähemmän. Joskus todella paljon enemmän.
3. Valo syttyy hitaasti ja välkkyen.
4. Kuristin & sytkä on palovaarallinen yhdistelmä (kokemusta on kahdesta palonalusta, jotka huomattiin ajoissa).
5. Sytyttäminen vie suhteessa paljon energiaa.
Elektroninen liitäntälaite korjaa nämä kaikki ongelmat (5. kohdasta en ole 100% varma). Toki vaaditaan joko osaamista tai sähkömies, että olemassaolevat loisteputkivalaisimet saadaan päivitettyä. Suosittelen suomalaisen Helvarin liitäntälaitteita.
Ja tosiaan, yllättävä totuus on se, että loisteputket ovat energiatehokkaampia kuin vastaavat ledit. Lisäksi laadukkaat ledivalaisimet ovat toistaiseksi vielä niin törkysen kalliita, että päädyin taloa suunnitellessani loisteputkiin, joiden hankintahinta on lähempänä hehkulamppua.
Rubiikinkuutio:
Hehkulamppu vs. halogeeni -vertailussa halogeenin käyttöaika näkyisi olevan 1,8-kertainen hehkulampuun verrattuna ja valoteho wattia kohden kaiketi n. 1,4-kertainen:
http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kotona/valonlahteet_lamput/fi_FI/valonlahteiden_vertailua/
Jos vanhat loisteputkivalaisimet kuristimineen ovat palovaarallisia, halogeenit tietääkseni sytyttävät paljonkin tulipaloja vuosittain. Kierrekannoissa käytettynä vastaavaa ongelmaa ei välttämättä tyypillisessä roikkuvalaisimessa ole.
Erityisen järjettömiä ovan halogeenispotit, joita vielä joku aika sitten käytettiin uusien talojen yleisten tilojen yleisvalaisuun. Kyllä komealta näyttää virrankulutusmittarista kun vääntää nupista kaakkoon tuollaisen halogeenispottien armeijan, eikä siltikään kämppä valaistu. Häikäsee toki kun kattoon päin vilkaisee, mutta valaisu on yksittäisiä pisteitä lukuunottamatta onneton.
Quote from: risto on 14.06.2014, 11:19:54
Erityisen järjettömiä ovan halogeenispotit, joita vielä joku aika sitten käytettiin uusien talojen yleisten tilojen yleisvalaisuun. Kyllä komealta näyttää virrankulutusmittarista kun vääntää nupista kaakkoon tuollaisen halogeenispottien armeijan, eikä siltikään kämppä valaistu.
Joo siis hyvä valaistussuunnittelu on kyllä aina tärkeää syntyi se valo sitten millä tekniikalla tahansa.
Halvan hehkulampun uskaltaisi ostaa jostain netin hämäryyksistä, mutta ostaisinko maitoa tai ledipulpin? Viagraa?
Taas piste hehkulampulle..
Ledin sovittaminen väkisin 110-230v. vaatii, jos ei huippukomponenteja, niin ainakin kelvollisia ja niiden kelvollista asennusta.
Itse sekoan noissa vain "huippu" ja sen määrittelee kaveri, joka tietää niistä JA on käynyt siellä "kiinantehtaalla" , jossa laadunvalvonta, ammattitaito yms. on myös huippua.
Siis niin huippua, että tekevät usealle tunnetulle merkille niitä "kalliita" ledejä.
Viereinen tehdas tekee niitä kelvollisia, seuraava surkeita,yksi melkein hengenvaarallisia ja se heikoin niitä, mitä saa myytyä vain netissä halvalla..
Joo, keskusmuuntaja(se huippu) ja sen perään huippua tai krääsää, on se turvallisin ja luultavasti tulevaisuuskin ledien osalta kotivalaistuksessa. ( voin kyllä vinkata luotettavan toimittajan,en minä:) )
Valtavaloa tässä pitäisi vinkata loisteputkien osalta, kotimainen jne., mutta kun ei vertailukappaletta tuohon huippukiinalaiseen, joka on tosi hyvä. Ja "kallis". Asennus napsauttamalla, netistä saa halvemmalla niitä, että äherrät tunnin valaisinmuutosta(siis s-liike ähertää) ja valaistus on ihan kauhuleffaa ja lämpöä kuin helvetistä. Mutta siis halpa.
Tuubista voi hakea LED teardown'' kaikkea kivaa, tässä muutenvaan selitys melkein kelvollisesta/? ja hetikuva muuntajasta.
http://cocasdaneve.wordpress.com/2012/04/11/cheap-230v-3w-led-bulb-teardown/
PS. Joo, se on se hehku tai keskusmuunnettu LED, muut usein " kunnossakin" ollessaan sellaisia inisijöitä korvaan ja verkoon, että menee hermot ja jotain kalliimpaa roipetta rikki.
Quote from: risto on 14.06.2014, 01:38:28
Kaikki hukkalämpö ei kaikissa tilanteissa mene hukkaan, mutta lämmityksen kannalta se hehkulamppujen lämpö menee suurelta osin väärään paikkaan, ja siten hukkaan. Ja nykyaikaisen talon jos haluaa pitää tarvittaessa oikein heti kunnolla valaistuna, hehkulamput tuottaisivat ylilämpöä paukkupakkasia lukuunottamatta.
Väärin. Hehkulamppujen tuottama lämpö on säteilylämpöä. Jos näet valon, tunnet lämmön. Jos valaiset ihmisiä tai pintoja, joiden luona ihmiset liikkuvat, kaikki lämpö tulee hyötykäyttöön.
Lämpöpatterit luovuttavat lämmön ympäröivään ilmaan, jolloin lämmön pääasiallinen siirtymismuoto on kulkeutuminen ilman mukana. Tällöin pattereiden sijoitus on tärkeää, jotta konvektiovirtaus siirtää lämmön juuri haluttihin kohteisiin.
Hehkulampun sijainnilla ei ole merkitystä lämmityksen kannalta, mikäli se on tarkoitettu valaisukäyttöön, eli sen valo ohjataan mahdollisimman tehokkaasti huonetilaan. Näin lämpökin ohjautuu mahdollisimman tehokkaasti oleskelutiloihin.
Jos säteilylämmitys ei ole tuttu lämmitysmuoto, mieti kattolämmitystä. Talossamme on sellainen. Miellyttävä ja toimiva. Ei kuitenkaan halvin ja energiatehokkain.
-i-
Ikuturso:
"suurelta osin" pätee edelleen, mutta totta kai se riippuu käytetyistä valaisimista. Vähiten hukkaa tulisi varmaan silloin, jos valaisimen pohja olisi täysin peilaava, suuntaus suoraan alaspäin ja alhaalla esim. varaava kivilattia. Aika tyypillinen valaisin valaiseee ympäriinsä joka suuntaan, jolloin karkeasti puolet menee ainakin hukkaan, olettaen että katto ei ole foliopintainen. (SPU-levy katossa, kuten usein saunassa, takuulla auttaisi tähän.)
Kattolämmitystä voitaisiin kai teoriassa käyttää "just-in-time", mutta vaatisi varmaan melko monimutkaista ohjausta. Siis esimerkiksi niin, että infrapunalämmitin olisi päällä vain sillloin kun siinä on joku alla. Karkealla tasolla tätä käytetäänkin näin kirkoissa ja parvekkeilla.
Alunperinkin huomasin silkan kusetuksen. Hahkulamppu on liian yksinkertainen ollakseen bisnestä.Siksi mokomat haluttiin kriminalisoida.
Kuinka poliitikot selittävät hehkulamppujen myyntikiellon ja pahimpia saasteita sisältävät energiantuhlauslamput, hä? Samoin kuin ihmistsunamin? R&V? Samoin kuin maamiinakiellon? Hehkulamput saastuttavat yhtä paljon kuin saastelamput mutta niiden sisältämä saaste on vain jäänyt maaperään?
Quote from: Markkanen on 16.06.2014, 01:57:28
Alunperinkin huomasin silkan kusetuksen. Hahkulamppu on liian yksinkertainen ollakseen bisnestä.Siksi mokomat haluttiin kriminalisoida.
Se on juuri näin.
Korkean autoverotuksen Suomessa ei oteta samasta syystä nestekaasua(saks. autogas) käyttöön, koska polttoaine ja laitteistot ovat halpoja, sekä jokainen mopoansa kakarana viritellyt osaisi sen asentaa. Kukaan ei ostaisi enää uutta autoa, jos vanhalla voisi ajaa puhtaammin sekä halvemmalla kuin nykyhybrideillä.
Käytännössä koko muussa maailmassa nestekaasu on käytössä, ollut jo vuosia.
Anteeksi että tungen asian vähän joka ketjuun, mutta haluasin mahdollisimman monen tietävän asian tilan, vihreiden ollessa hallituksessa.
Quote from: Faidros. on 16.06.2014, 08:41:46
Quote from: Markkanen on 16.06.2014, 01:57:28
Alunperinkin huomasin silkan kusetuksen. Hahkulamppu on liian yksinkertainen ollakseen bisnestä.Siksi mokomat haluttiin kriminalisoida.
Se on juuri näin.
Korkean autoverotuksen Suomessa ei oteta samasta syystä nestekaasua(saks. autogas) käyttöön, koska polttoaine ja laitteistot ovat halpoja, sekä jokainen mopoansa kakarana viritellyt osaisi sen asentaa. Kukaan ei ostaisi enää uutta autoa, jos vanhalla voisi ajaa puhtaammin sekä halvemmalla kuin nykyhybrideillä.
Käytännössä koko muussa maailmassa nestekaasu on käytössä, ollut jo vuosia.
Anteeksi että tungen asian vähän joka ketjuun, mutta haluasin mahdollisimman monen tietävän asian tilan, vihreiden ollessa hallituksessa.
Tämä on kyllä todella törkeää. Tämäkin asia pitäisi olla samassa linjassa muiden EU jäsenvaltioiden kanssa. Ehdottomasti.
Toinen aiheeseen littyvä jatkuva sapetuksen aihe on tieliikenteestä kerätyt verot, joista tieliikenteen hyväksi meni jo vuosia sitten vain 1/8. Lähteenä Tuulilasi-lehden tekemä tutkimus. Nykyään suhde on aivan varmasti enintään 1/10. Tieliikennekin pitää siis mamutus-sossuilun pyöriä pyörimässä. Konkreettisesti.
Quote from: Hohtava Mamma on 16.06.2014, 08:27:21
Ei kai ole väliä suunnalla, minkä massaan lämpöenergia lampusta siirtyy.
Hyvä kirjoitus, mutta puutun tuohon ylläolevaan kohtaan.
Säteilyn kannalta suunnalla ei ole niin paljon merkitystä, mutta lämpösäteily ei ole ainoa lämmön siirtymisen muoto. En ole näissä asiantuntija, mutta lämpöä siirtyy myös johtumalla sekä liikkuvan materiaalin (esim. ilma) mukama.
Ulkoa sisälle tuleva ilma, joka on lämmityskaudella aina sisätilaa kylmempi, painuu lattialle. Jos lämpö on katossa, se kylmä ilma lattialla myös jää kylmäksi, ja katonrajassa, kaukana lämmitettävien kohteiden (ihmisten) yläpuolella kasaantuu lämmin ilmakerros.
Jos taas lämpö on lattialla tai alhaalla kylmän tuloilman kohdalla (esim. ikkunan alla olevat patterit), viileä ilma lämpenee ja nousee ylös. Ilma ei niin voimakkaasti kerrostu ja on kauttaaltaan tasalämpöisempää. Myös lämmitettävät kohteet (ihmiset) ovat paremmin lämpimän puolella, jolloin hukkalämpöä on vähemmän.
Aivan varmasti infrapunalämmityksellä saadaan miellyttävä lämpö aikaiseksi ja nuppia kääntämällä vaikka se lattiakin lämpöiseksi, mutta olennaista on hyödyllisen ja hukkaan menevän energian suhde ja määrä.
Tässä kun peruskorjasin vajaat 30 vuotta vanhaa omakotitaloa, niin valaistuksen osalta tuli tehtyä seuraavanlaisia ratkaisuja,
1) Kaikki loisteputkivalaisimet pois. Loisteputkia oli rumasti koteloituna suurinpiirtein joka ikisen ikkunan yläpuolella.
2) Kattoon ruuvasin kohtalaisen monta 3-osaista alfa easy spottivalaisinta. Niissä on nyt sisällä enimäkseen kierteisiä pienoisloisteputkia.
3) Vaatehuoneissa, eteiskäytävällä, vessoissa ja kylppärissä on plafondi-tyyppisiä led-lamppuja tuottamassa yleisvalaistusta. 12..18 W.
4) Kirjahyllyjen ja joidenkin muiden kaappien päälle on ruuvattu Ikiean Format-lamppuja, tosin halogeenipolttimot korvasin muualta hankituilta ledipolttimoilla.
5) Vessoissa ja kylppärissä on myös peilivalot. Saunassa on kuituvalot katossa ja lauteiden alla vähän perinteisempi lamppu. Saunan kuituvalo tulee vaatehuoneen puolelta halogeeniprojektorista.
6) Ulkovalaistukseen käytän led-valonheittimiä.
7) Talossa ei ole ainuttakaan verkkovirtaista hehkulamppua. Talossa ei ole ainuttakaan säädettävää lamppua, mutta pystyn muuttaan valaistuksen kirkkautta kvantittuneesti kytkemällä päälle tai pois lamppuryhmiä. Esimerkiksi olohuonetta varten on 8 eri kytkintä. Muutaman kuukauden asumisen jäljiltä alan jo hiljalleen muistamaan mikä lamppuryhmä syttyy mistäkin.
Mielestäni loisteputket ovat epäesteettisiä. Halogeenipolttimot taas vaativat turhan huolellista käsittelyä eivät siitä huolimatta tahdo kestää. Suurinpiirtein noista syistä päädyin käyttämään ledejä ja pienoisloisteputkia.
@Nuivinator
Samaa mieltä siitä, että loisteputket ovat epäesteettisiä. Toisaalta kun valaistus toteutetaan epäsuorana katon kautta, ne putket ovat piilossa esim. kaappien päällä tai valolistoina katon rajassa.
Ja minullakin on tosiaan 0 hehkulamppua ja 0 säädettävää valaisinta. Mielestäni tuollainen neliportainen "kaikki päällä", "päävalot päällä", "pikkuvalot päällä ja "kaikki pois" on enemmän kuin riittävä useimpiin tarkoituksiin ja olohuoneessa vielä pari yhdistelmää tuohon päälle.
Quote from: risto on 15.06.2014, 10:12:53
Kattolämmitystä voitaisiin kai teoriassa käyttää "just-in-time", mutta vaatisi varmaan melko monimutkaista ohjausta. Siis esimerkiksi niin, että infrapunalämmitin olisi päällä vain sillloin kun siinä on joku alla. Karkealla tasolla tätä käytetäänkin näin kirkoissa ja parvekkeilla.
Et nyt ihan ymmärrä. Hohtava Mamma sen tuossa selittikin. Ei säteilylämmityksen tarkoitus ole se, että kaikki muu tila, kuin se johon säteily osuu, voi olla absoluuttisessa nollapisteessä ja vain ihmisiä lämmitetään lämpösäteilyllä. Kyllä se säteily lämmittää pintoja ja sitä kautta myös tilaa.
Quote from: risto on 17.06.2014, 11:01:40
Säteilyn kannalta suunnalla ei ole niin paljon merkitystä, mutta lämpösäteily ei ole ainoa lämmön siirtymisen muoto. En ole näissä asiantuntija, mutta lämpöä siirtyy myös johtumalla sekä liikkuvan materiaalin (esim. ilma) mukama.
Ulkoa sisälle tuleva ilma, joka on lämmityskaudella aina sisätilaa kylmempi, painuu lattialle. Jos lämpö on katossa, se kylmä ilma lattialla myös jää kylmäksi, ja katonrajassa, kaukana lämmitettävien kohteiden (ihmisten) yläpuolella kasaantuu lämmin ilmakerros.
Et edelleenkään ymmärrä. Kattolämmityksessä lämpö ei jää kattoon eikä hehkulampuissa katonrajaan.
Jos ajattelet sitä hehkulamppua, niin volframilanka on hyvin ohut ja erittäin ohuilla johtimilla kiinni lampun kannassa. Jos hehkulampun lämpöä johdettaisiin johonkin, niin niitä ohuita naruja pitkin lämmön johtuminen on olematonta, ja johtuminen tapahtuu hyvin lämpöä johtaviin kuparijohtimiin, eli siis sähköjohtoihin. Konvektiolla taas lämpö ei juuri liiku, koska volframilangan ympärillä oleva ilmatila on hyvin pieni, eikä se liiku johtuen suljetusta lasipallosta. Lasipallo kuumenee konvektiosta ja kannan kautta johtumalla, koska sen ollessa läpinäkyvä säteilylämpö tulee siitä hyvin pitkälti läpi. Jos siinä olisi IR-blokki se kuumiaisi liikaa.
Hehkulampun lämmön luovutustapa on siis säteily, ja se - kuten kattolämmityselementinkin tuottama lämpö - leviää tasaisesti tilan pintoihin ja siitä ilmaan sekä lattianrajaan, että seiniin ja huonekaluihinkin. Jotta lattiapinta lämpiäisi, ei tarvitse vääntää nuppeja kaakkoon. Toki pistemäisen säteilijän lähettämän säteilyn teho pienenee muistaakseni kääntäen suhteessa etäisyyden neliöön, mutta se johtuu vain siitä, että se teho jakautuu suurelle alueelle. Tilan pintoihin kohdistuva kokonaisteho ei muutu. Niinpä kun kattolämmityksen säteilijät ovat mitoitetut huonetilan mukaan, ei tarvita mitään ihmetehoja, jotta lämmitys toimii, eikä villasukkiakaan tarvitse.
Tule kaffelle meidän kattolämmitettyyn huusholliin joskus talvipakkasella ja ihmettele. Tarjoan myös pullan.
-i-
@ikuturso:
pystytit niin komean kasan olkiukkoja ja puhalsit ne niin tyylikkäästi kumoon, että empä oikein tiedä mitä tuohon jaksaisin vastata vai vastaanko mitään.
Kyse ei ole siitä, että lattia jäisi "absoluuttiseen nollapisteeseen" ja että "vain ihmistä lämmitettäisiin".
Se, että ihminen on tässä yhtälössä about ainoa, joka sitä lämpöä tarvitsee ei tarkoita sitä, ettäkö lämpösäteily osuisi tahi vaikuttaisi vain ihmiseen.
Kyse ei ole absoluuttisesta kylmyydestä vaan suhteellisesta kylmyydestä.
Lattialämmitykseen verrattuna kattolämmityksellä lattia jää joko huomattavan paljon kylmemmäksi TAI nuppia täytyy laittaa rajusti kaakkoon. Jos et ymmärrä, mikä ero sähkönkulutuksella on esim. sillä, onko lämmitysteho 500W vaiko 700W saman lopputuloksen saavuttamiseen, en pysty auttamaan.
Kattolämmityksen suhteen diffuusio ja konvektio toimivat huomattavan paljon epäoptimaalisemmin, kuin lattialämmityksessä. Toivottavasti tätä ei tarvitse sinulle avata tämän rautalankaisemmin. Viittaan esim. Hohtavan Mamman kirjoitukseen, jossa tämä pitää vähäisempää konvektiota jopa hyvänä asiana mukavuuden kannalta (vaikka se energiatehokkuuden kannalta onkin huonompi ratkaisu).
Ja sitten se tärkein: Mihinkä nykyaikaisessa talossa hukkuu eniten lämpöenergiaa? Luultavasti vastasit mielessäsi väärin. Oikea vastaus on: Ilmanvaihto. Olkoonkin koneellinen ja tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu, kylmillä keleillä (eli lämmityskaudella, nykyaikaista taloa ei paljoa plussakeleillä lämmitetä) todellinen hyötysuhde konekohtaisesti vaihtelee 40-80% huitteilla, tosin huomattavan paljon epäilen tuota 80%.
Näin siis mikäli lämmitysmuodolla X lämmin ilma kasaantuu enemmän huoneen kattoon kuin lämmiotysmuodolla Y, huoneen katossa oleviin poistoilmaventtiileihin menee enemmän lämpöenergiaa ilman mukana, ja koska LTO:n hyötysuhde ei ole lähimainkaan ikiliikkujaa, lämmitysmuodossa X lämmitetään enemmän jäteilmaventtiilin läheisyydessä majailevia harakoita.
Ja tässä vertailussa lämmitysmuoto X tuntee nimen "kattolämmitys" ja lämmitysmuoto Y on lattialämmitys.
Nyt jos soppaan lisätään vielä se, että esim. omaa torppaani ei voisi mitenkään ylilämmittämättä lämmittää kattolämmityksellä niin, että lattian saisi miellyttävän lämpimäksi. Tottapuhuen edes lattialämmitystä en voi pitää niin kovalla, että lattia olisi miellyttävän lämmin, eikä ylilämpöä esiintyisi. Mutta jälleen lattialämmityksellä tilanne pysyy edes miellyttävämpänä tässä suhteessa. Voi olla, että 40 asteen pakkasella voisin pitää reilumpaa lattialämpöä, mutta tosin reilummuus on sitten sikäli mielenkiintoinen asia, että kahteen vuoteen lattialämmöt eivät ole olleet _ollenkaan_ päällä (eikä edes kytkettynä) 70% asunnon pinta-alasta. Takkaa on toki käytetty (ja takkahan on lämmön lähteenä varsin samanlainen kuin kattolämmitys, joskin konvektion kannalta optimaalisemmassa paikassa ja varauskyky on eri luokkaa. Ja puut ovat mulla ilmaisia, toisin kuin sähkö).
Quote from: Hohtava Mamma on 17.06.2014, 23:51:36
Vielä sellainen lisäys jos sallitte, että kattolämmitys ei aiheuta vedon tunnetta.
Ympäristöään lämpimämpi pinta, on se sitten kattolämmityselementti tai lattialämmitys, lämmittää toki säteilemällä lähinnä sitä pintaa olevaa ilmaa eniten. Katon rajassa oleva ilma ei lähde kiertämään, koska se on jo valmiiksi siellä, mihin lämmin ilma kerääntyy. Lattialämmityksen tai patterilämmityksen lämmittämä ilma nousee katon rajaan eli lämpö siirtyy sinne konvektiona. Kun ilma liikkuu tarpeeksi, syntyy vedon tunne.
Otetaan esimerkki, jossa
a) kattolämmitys, pään korkeudella +21, katon rajassa +23 ja lattialla +19
b) lattialämmitys, pään korkeudella +21, katon rajassa +19 ja lattialla +23
Molemmissa esimerkeissä kokonaislämpö ja energian kulutus on sama. Esimerkissä b) lattian lämpimämpi ilma nousee kattoon ja korvautuu katosta laskeutuvalla kylmemmällä ilmalla. Kierto jatkuu.
On henkilökohtaisia mieltymyksiä kumpaa arvostaa enemmän, lämpimämpää lattiaa vai täysin liikkumatonta ilmaa. Eikä tuollainen veto ole edes välttämättä havaittavaa. Silloin, kun alakerrassa on +21 ja yläkerrassa +17 niin rappukäytävässä vetää niin, että hilse pöllyää. Tiedän kokemuksesta!
Muuten melko paikkansapitävää, mutta huoneilma ei lämpiä lämpösäteilystä. Ilma on infrapunasäteilylle läpinäkyvää. (poislukien kasvihuonekaasut kuten vesihöyry ja hiilidioksidi, joita on huoneilmassa yhteensä korkeintaan muutama prosentti, sekä pienhiukkaset kuten noki ja leijuva pöly). Säteilijän läheisyydessä oleva ilma lämpenee johtumalla. Lämpöenergia johtuu ilmaa lämpimämmästä säteilijästä ilmaan. Esim. kattolämmityksen kohdalla tämä johtuminen on käytännössä olematonta, koska säteilijöiden pinta-ala on suuri ja pintalämpötila pieni. Lattialämmitys myös säteilee lämpöä ja lämmittää kattoa ja pöytien sekä kaapistojen alapintoja, sängynpohjia ja tuolinalusia. Jonkun lattialämpötoimittajan mukaan myös lattialämmöstä peräti puolet siirtyy säteilynä ja puolet johtuu lattianrajassa olevaan ilmaan tai vaikkapa asukkaan jalkapohjaan.
Säteily lämmittää niitä kohteita, mihin se osuu. Osa näistä (esim peili) ei absorboi säteilyä, vaan heijastaa kaikki tai suuren osan lämpösäteilystä uudelleen, eli toimii myös säteilijänä. Osa absorboi lämpösäteilyn tai suuren osan siitä ja siis lämpiää itse. Nämä kohteet lämmetessään huoneilmaa lämpimämmäksi johtavat sitten oman lämpönsä myös huoneilmaan.
-i-
Quote from: Hohtava Mamma on 17.06.2014, 23:51:36
Otetaan esimerkki, jossa
a) kattolämmitys, pään korkeudella +21, katon rajassa +23 ja lattialla +19
b) lattialämmitys, pään korkeudella +21, katon rajassa +19 ja lattialla +23
Molemmissa esimerkeissä kokonaislämpö ja energian kulutus on sama. Esimerkissä b) lattian lämpimämpi ilma nousee kattoon ja korvautuu katosta laskeutuvalla kylmemmällä ilmalla. Kierto jatkuu.
Kokonaislämpö ja energian kulutus (olettaen että lämpöhukat olisivat samat) olisivat molemmissa tapauksissa samat vain ilmanvaihdon suhteen suljetussa systeemissä. Koska nykytaloissa (kun ne tehdään oikein) suurin lämpöhukka on ilmanvaihto.
Tietenkin esimerkkisi on täysin teoreettinen, eikä se +23 -asteinen ilma tosiasiassa lattian rajassa kauaa säily, jos ylhäällä on +19. Oletetaan nyt kuitenkin esimerkin vuoksi, että lämpötilat säilyisivät näin.
Kuten laskelmistasi huomaat, vaihtoehdossa A) keskimääräinen lämpö ihmisen kohdalla on about +20 ja vaihtoehdossa B) vastaava lämpötila on n. +22. Näinollen esimerkeissäsi kattolämmitystä pitäisi säätää +1 astetta kovemmalle ja lattialämmitystä -1 astetta pienemmälle.
Nyrkkisäännön mukaan lämpötilan pudotus asteella tuottaa noin 5% säästön lämmityskuluihin. Koska tuossa esimerkissäsi eroa on se 2 astetta, lattialämmityksellä säästöä tulisi lähes 10% (9,75% ;-). Lisäksi katonrajaan olet merkinnyt toiselle +23 (+1 = +24) ja toiselle +19 (-1 = +18), mikä tarkoittaa merkittävää eroa LTO:n kautta hukatusta lämmöstä, jolloin teoreettisen esimerkkisi kautta energiankulutukseen saatettaisiin saada äkkiä 20% ero.
Lisäksi tulisi huomioida se, että lattia on ainoa rakennuksen osa, joka koskee ihmiseen, eli johon (tai josta) lämpö siirtyy suoraan johtumalla. Lattiamateriaalista tietenkin riippuu se, kuinka kylmä se voi olla ennen kuin se tuntuu ikävältä (korkki > puu/parketti > muovimatto > laminaatti > betoni/laatta) eli kääntäen, kuinka vähän/paljon lämpöä johtuu ihmisestä verrattuna sisäilman vaikutukseen. Tällöin jos lattia on joko lämmin tai lämpimän tuntuinen (korkki tai edes parketti), voidaan pitää jonkin verran pienemmällä huoneen lämpötilaa verrattuna siihen, että lattiassa on kylmän tuntuinen eli hyvin lämpöä johtava materiaali, kuten laminaatti tai erityisesti laatta/betoni.
Tuottaako uraani paremmin säteilylämpöä katossa vai lattialla?
Tuosta tuli mieleeni, jotta tietääkö kukaan, kuinka pieni ydinvoimalaitos on mahdollinen? Sukellusveneissähän sellainen on, mutta voiko tehdä niin pienen, että sillä hoitaisi muutaman omakotitalon energiatarpeet. Suojakuoretkin olisivat pienen koon takia mahdollista ylimitoittaa reilusti.
Quote from: dothefake on 21.06.2014, 11:00:51
Tuottaako uraani paremmin säteilylämpöä katossa vai lattialla?
Tuosta tuli mieleeni, jotta tietääkö kukaan, kuinka pieni ydinvoimalaitos on mahdollinen? Sukellusveneissähän sellainen on, mutta voiko tehdä niin pienen, että sillä hoitaisi muutaman omakotitalon energiatarpeet. Suojakuoretkin olisivat pienen koon takia mahdollista ylimitoittaa reilusti.
Toistaiseksi pieniä kannettavia ydinvoimaloita on vain tieteellisessä seikkailikirjallisuudessa. Mutta ei ole mitenkään mahdotonta, että esimerkiksi yhden omakotitalon lämmittävä voimalaite olisi mahdollinen. Sukellusveneen kuvitteli mielessään Jules Verne 1800-luvulla, mutta kuinka ollakaan nykyään ne ovat tavanomaisia aluksia.
Lentokoneita kuviteltiin ensin mielessä ja nyt niitä on taivaan täydeltä. Mutta kysymykseesi, ei tällä hetkellä olla vielä niin pitkällä. Sukellusveneen atomireaktori on kuitenkin hyvin suuri, eikä kovin hyvällä hyötysuhteella toimiva. Tavoite on, että energiaa saa vuosia, ilman täydennystä. Toisaalta sukellusvenekäytössä pitää olla jatkuva päivystys konemestareitä ja reaktoriasiantuntijoita.
Voi mennä sata vuotta, mutta voi mennä vähemmänkin. Yleensä tekniikka kehittyy sodan aikana moninkertaisesti rauhantilaan verrattuna. Pitää vaan nyt odottaa ja katsoa.
Jos ydinkattilan sytyttää päältä, ovatko päästöt pienemmät?
Quote from: dothefake on 21.06.2014, 11:00:51
Tuottaako uraani paremmin säteilylämpöä katossa vai lattialla?
Tuosta tuli mieleeni, jotta tietääkö kukaan, kuinka pieni ydinvoimalaitos on mahdollinen? Sukellusveneissähän sellainen on, mutta voiko tehdä niin pienen, että sillä hoitaisi muutaman omakotitalon energiatarpeet. Suojakuoretkin olisivat pienen koon takia mahdollista ylimitoittaa reilusti.
Heh. Kyllähän kaikki mitä rakennettu on voidaan mallintaa pienoismalleiksi. Se että olisiko järkeä on eri asia. Tarvittaisiin aika monta ydinteknikkoa nykyisten öljypoltinhuoltomiesten tilalle. Pienoisvoimaloiden valvonta ja vartiointi olisi oma numeronsa. En uskaltaisi jättää valvomatta päiväksikään jos sellainen toimisi jalkojeni alla kallioon louhitussa tilassa. Energiayhtiöt olisivat näin ollen historiaa siinä muodossa kuin ne nyt ovat.
Tällä kadulla missä asustelen on eräs maan harvoista taloista missä on omavarainen energia aurinkopaneeleilla. Jos tuo yleistyisi kävisi kuin Espanjassa. Koska energiayhtiön on lakisääteisesti ostettava ylijäämäsähkö tulisi sähköyhtiöille taloudellisesti vaikeaa ja konkurssiin niitä ei päästettäisi missään tapauksessa. Hallitus joutuisi verottamaan aurinkosähköä niin paljon ettei a-paneelien asentaminen kannattaisi vaan se olisi jopa rahan hukkaamista.
Laitonta aurinkoa - Espanjan "aurinkopoliisille" laajat valtuudet (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013111417718633_ul.shtml)
Quote from: dothefake on 21.06.2014, 11:00:51
Tuottaako uraani paremmin säteilylämpöä katossa vai lattialla?
Tuosta tuli mieleeni, jotta tietääkö kukaan, kuinka pieni ydinvoimalaitos on mahdollinen? Sukellusveneissähän sellainen on, mutta voiko tehdä niin pienen, että sillä hoitaisi muutaman omakotitalon energiatarpeet. Suojakuoretkin olisivat pienen koon takia mahdollista ylimitoittaa reilusti.
Pieni ydinvoimala olisi aivan liian kallis. Siinä pitäisi olla lämmön pois viemiseksi vesikierto, hidastussauvat jne.
Quote from: dothefake on 21.06.2014, 15:32:40
Jos ydinkattilan sytyttää päältä, ovatko päästöt pienemmät?
Kaiken järjen mukaan asia on näin.
Quote from: Ajattelija2008 on 21.06.2014, 16:27:49
Quote from: dothefake on 21.06.2014, 11:00:51
Tuottaako uraani paremmin säteilylämpöä katossa vai lattialla?
Tuosta tuli mieleeni, jotta tietääkö kukaan, kuinka pieni ydinvoimalaitos on mahdollinen? Sukellusveneissähän sellainen on, mutta voiko tehdä niin pienen, että sillä hoitaisi muutaman omakotitalon energiatarpeet. Suojakuoretkin olisivat pienen koon takia mahdollista ylimitoittaa reilusti.
Pieni ydinvoimala olisi aivan liian kallis. Siinä pitäisi olla lämmön pois viemiseksi vesikierto, hidastussauvat jne.
Ydinparisto on wanha ratkaisu, jota jatkojalostamalla varmasti saataisiin myös kotitalousmalli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinparisto
Quote from: dothefake on 21.06.2014, 11:00:51
Tuosta tuli mieleeni, jotta tietääkö kukaan, kuinka pieni ydinvoimalaitos on mahdollinen? Sukellusveneissähän sellainen on, mutta voiko tehdä niin pienen, että sillä hoitaisi muutaman omakotitalon energiatarpeet. Suojakuoretkin olisivat pienen koon takia mahdollista ylimitoittaa reilusti.
Erilaisia korttelivoimalatutkimusprojekteja on ollut maailman sivu.
Appiukko vanhana tiedemiehenä juuri jostain projektista puhui, mutta en muista missä kehitellään. Tämän T&T-keskustelupätkän mukaan asia vireillä vähän siellä täällä:
http://www.tekniikkatalous.fi/keskustelu/?action=thread&thread=890978 (http://www.tekniikkatalous.fi/keskustelu/?action=thread&thread=890978)
-i-
Kyllä se lähitulevaisuuden suomalian "ydinreaktori" on tyhjä peltitynnyri jossa palavat jätteet luovat suomalialaisten tarvitseman lämmön.
(http://multimedia.detnews.com/pix/news/2009/01292009_frozenbody/0127-mo-body621.jpg)
(http://multimedia.detnews.com/pix/news/2009/01292009_frozenbody/0127-mo-body524.jpg)
Olen kevään aikana hankkinut Ikeasta noin parisen kymmentä ledilamppua. Kruunuihin meni toistakymmentä kirkaslasista kynttilälamppua ja sitten niitä isoja 16 watin pallukoita on muissa valaisimissa. Vielä pitäisi niitä pallukoita käydä hakemassa lisää.
Nämä Ikean lamput ovat ensimmäisiä Led-lamppuja, jotka ovat kohtuullisen hintaisia, antavat hyvän värisävyn sekä jakavat valon kohtuullisesti. Esimerkiksi kun tuollainen pallukka on varjostimen alla ei päälle päin tajua, että kyseessä on ledilamppu. Kestävyydestä ei ole vielä tietoa mutta kannan pintalämpötila tuntuu kohtuulliselta. Noita kynttilämalleja saa kymmenellä eurolla ja pallukoita taasen 13 eurolla.
Lamput aiheuttavat radiohäiriöitä FM-taajuudella siten, että jos pieni matkaradio on keittiön pöydällä kolmen pallukan alla, niin kaikki kanavat eivät kuulu.