STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää patistaa työurapäätöksiä tekeviä poliitikkoja pohtimaan seuraavaksi, miten opiskelijat saadaan töihin nykyistä nopeammin. Hän ihmettelee, miksi työurien pidentämisestä keskustellaan lähinnä eläkeikäkysymyksenä samalla, kun opiskelijoilla on kuukausien joulu- ja kesälomat.
"Mikä järki tässä on, jos nopea valmistuminen on tärkeää? Miksei oppilaitoksia organisoida siten, että niissä voi opiskella 12 kuukautta vuodessa?" Mäenpää kysyi STTK:n edustajiston kevätkokouksessa tänään.
Lisäksi oppilaitosten pitäisi hänen mielestään järjestää pääsykokeita kaksi kertaa vuodessa, jotta nuoret eivät joutuisi odottamaan seuraavaa mahdollisuutta vuoden ajan.
Mäenpää epäili myös sen järkevyyttä, että lukio voidaan suorittaa neljässä vuodessa, kun se onnistuu kolmessakin.
HS: http://www.hs.fi/kotimaa/M%C3%A4enp%C3%A4%C3%A4+Opiskelijat+opiskelemaan+12+kuukautta+vuodessa/a1305562074206
Terveisiä hra Mäenpäälle sinne norsunluisen tornin näköalapaikalle:
tiedän parikin perhettä, jossa lasten on pakko suorittaa lukio neljässä vuodessa, koska lukion kirjat maksavat ja summa, jonka perhe niihin voi satsata hyvin pieni.
Miksi hra Mäenpää muuten arvelee, että se olisi joku autuus käydä koulut mahdollisimman lyhyessä ajassa? Oppiminen vaatii oman aikansa, siihen tarvitaan monesti myös opettajakuntaa ja yleensä ihmisiä kiinnostaa enemmän tehdä jotakin kuin vain notkua työttömänä ja turhautuneena. Opiskelu on tätä "jonkun tekemistä"- paremman puutteessa.
Nämä vartiaiset, mäenpäät, yms. sailaksen perilliset näyttävät elävän jotain ufotodellisuutta. Heille ei ole oikein auennut, että enemmistö kansalaisista pystyy näillä tukiaisilla häthätää kustantamaan itsellensä asunnon ja ruuan. Vaatteet ovatkin jo ylellisyyttä, silmälaiseista tai kengistä nyt puhumattakaan.
Yliopistoissa voi jo nyt opiskella vuoden ympäri ja pääsykokeita on kahdesti vuodessa. Tämä on ihan ok koska opiskelu on niin vapaata eikä järjestelmä pakota opiskelemaan nopeasti. Meitä jopa varoitettiin opiskelemasta maisteriksi viidessä vuodessa.
Sinänsä on ristiriitaista että halutaan ihmisten oppivan nopeammin, ja samalla helpottaa heikomman aineksen pääsyä opintoihin järjestämällä kahdet pääsykokeet vuodessa. Toki kaksien pääsykokeiden järjestelmä on fiksu muista syistä - esimerkiksi armeijan käyneet pääsevät nopeammin opiskelemaan (lukiossa tai ammattikoulussa tästä ei olisi hyötyä).
Itseäni suorastaan vituttaa tällainen ulostulo. Kuvitteleeko tuo verovaroilla elätettävä porsas, että opiskelijoilla kun on vain 9kk vuodessa opiskelua, on siis 3kk kesäloma jolloin rillutellaan ja pillutellaan. Tajuaakohan idiootti ollenkaan sitä opiskelijan arkea, että kesällä on vähän pakko tehdä töitä, että saisi esimerkiksi tyydytettyä semmoisia perustarpeita kuin syömisen ja vaikkapa pidettyä sen katon pään päällä. Muitakin tämmöisiä opiskelijavastaisia ulostuloja nähneenä rupeaa tuntumaan siltä, että kyseiset mahdollisesti korkeapalkkaiset ihmiset ovat vieraantuneet tavallisesta opiskelijan elämästä. Jos omalle kultamussukalle on varaa sponsoroida niin paljon rahaa, että ei paljoa tartte itteään töissä rasittaa, taikka miettiä, että riittääkö ihan oikeasti rahat ruokaan, saattaa siinä syntyä mielikuva, että ompas helppoa.
Itsehän olen opiskelija ja lomailtu on niin maar perkeleesti. Kesällähän sitä viimeksi sai vetää lonkkaa, oisko ollu 2008. Sillonkin tosin ihan palkallisella ja tienatulla kesälomalla. Pakko sanoa vielä tähän loppuun notta perkele.
Hyysärin juttua lukematta jotakuinkin samoilla linjoilla STTK Mäenpään kanssa. Tuskin tässä kuitenkaan opiskelijat hanttiin laittavat. Kai siellä korkiakouluissakin pitäisi jonkummoisia opettajiakin olla paikalla. Ei taida käydä laatuun. Proffat ja desantit nääs tottuneet puolen vuoden kesälomaan.
Onko Mäenpää juristi? STTK:n heppuna kuitenkin oudosti ulkona työelämästä.
Joskus kauan sitten koneistamoihin satiin ammattikoulun ja muutaman vuoden koneistajan työkokemuksen omaavia teknikoita, tänään parhaassa tapauksessa AMK-inssi, joka on ollut kesäisin harjoittelijana sorvin ääressä ja nyt Mikko Mäenpää on tuhoamassa tämänkin.
Mitä virkaa on inssillä, joka ei erota sorvia jyrsimestä!
Mäenpää on imbesilli. Oppiminen vie oman aikansa (vaikka mitäpä mies siitä tietäisi), eikä sitä voi nopeuttaa pakkokeinoin sen enempää kuin kuunnella musiikkia pikakelauksella. (Tässä vaiheessa varmasti joku ääliö jossakin röhkii tyyliin "hö hö, voipas" ja heille sanon, että haiskaa pahalle - ja niin te haisettekin.) Asiaa ei paljon auta vuosia jatkunut säästökuuri, jossa tunteja leikataan, luokkakoot suurenevat, kaikkia asioita ei ehditä käsitellä, jolloin ne kaatuvat opiskelijan niskaan itseopiskeluna ja labratyöt pitää tehdä sellaisessa kiireessä, ettei siinä ehdi edes ajatella. Ja jos jokin menee pieleen, joudut pahimmassa tapauksessa käymään koko kurssin uudestaan, koska mahdollisuutta työn uusimiseen ei ole. Ja siinä sivussa monien pitäisi vielä käydä töissä henkensä pitimiksi.
Quote from: desperaato on 12.05.2012, 08:47:21
Hyysärin juttua lukematta jotakuinkin samoilla linjoilla STTK Mäenpään kanssa. Tuskin tässä kuitenkaan opiskelijat hanttiin laittavat. Kai siellä korkiakouluissakin pitäisi jonkummoisia opettajiakin olla paikalla. Ei taida käydä laatuun. Proffat ja desantit nääs tottuneet puolen vuoden kesälomaan.
Puolen vuoden kesäloma, just joo. Ja missäs välissä se tutkimus tehdään? Siinähän se itsestään varmaan tapahtuu opetuksen ohessa?
Ehtotan samalla että myös työelämästä poistettaisiin kaikenlainen turha kesä- ja talvilomailu. Viikonlopunkin voisi vaihtaa takaisin yksipäiväiseksi, niinkuin se oli vielä kultaisella kuuskytluvulla
Quote from: HelmiS on 11.05.2012, 22:25:04
Terveisiä hra Mäenpäälle sinne norsunluisen tornin näköalapaikalle:
tiedän parikin perhettä, jossa lasten on pakko suorittaa lukio neljässä vuodessa, koska lukion kirjat maksavat ja summa, jonka perhe niihin voi satsata hyvin pieni.
Bullshit ??? Lukion kirjoissa pystyy kyllä säästämään, ja niiden kierrätykseen on monenlaisia tapoja nykyään. Niitä oli jopa ennen nettiaikaakin jo tarjolla. Ja jos tosiaan ei kykene niitä kierrätettyjäkään kirjoja hommaamaan, niin sossusta saa rahat kyllä lukiokirjoihin. Kyseiset perheet voivat kyllä katsoa itseään, että minne ne rahat menevät, jos ei muksun koulukirjoihin ole mukamas varaa. Terveisin, aikoinaan pienituloisen perheen lukiolainen.
Quote
Nämä vartiaiset, mäenpäät, yms. sailaksen perilliset näyttävät elävän jotain ufotodellisuutta. Heille ei ole oikein auennut, että enemmistö kansalaisista pystyy näillä tukiaisilla häthätää kustantamaan itsellensä asunnon ja ruuan. Vaatteet ovatkin jo ylellisyyttä, silmälaiseista tai kengistä nyt puhumattakaan.
Valtava enemmistö kansalaisista kyllä pärjää jopa tuillakin ihan hyvin.
Ihan asiaahan tuossa Mäenpäällä oli. Tosin, kuten jo mainittiinkin, nykyään on jo mahdollisuus opiskella ympäri vuoden.
Se vain tarkoittaa, että opintotukea ja -lainaa voi hakea myös kesäksi. On vähän köyhempää, mutta pääsee nopeammin työelämään.
Nykyinen malli on hyvä. Annetaan opiskelijan itse päättää kuinka haluaa opinnoissaan edetä. Kesätyö ei ole pois yhteiskunnalta, koska ei tarvitse maksella tukia kesän ajalta ja opiskelija saa työkokemusta ja auttaa siinä ns. "työvoimapulassa". Kesäopiskelussa taas opiskelija saadaan työelämään nopeammin. Opintotukikuukaudet periaatteessa ovat samat kummallekin ryhmälle.
Quote from: Nissemand on 12.05.2012, 09:41:44
Ehtotan samalla että myös työelämästä poistettaisiin kaikenlainen turha kesä- ja talvilomailu. Viikonlopunkin voisi vaihtaa takaisin yksipäiväiseksi, niinkuin se oli vielä kultaisella kuuskytluvulla
Jännästi viime aikojen ideoista puuttuu johtajatasojen palkkojen leikkaus, työaikojen pidennykset, lomien leikkaus, työaikana olevan ruokailun lyhentäminen jne.
Quote from: Sorsalampi on 12.05.2012, 10:13:29
On vähän köyhempää, mutta pääsee nopeammin työelämään.
Mihin töihin? Tai no, riippuu kyllä alasta. Mutta eivät kaikki pääse omalle alalleen. Ja itse kaipaisin ainakin kisälli periaatetta työelämään. Vaikka viimeinen vuosi ammattikoulusta oltaisiin työelämässä siis ihan töitä tehden. Tiedän mahdottamaksi kun palkka pitäisi maksaa jne. Mutta Olisi mielestäni parempi kuin tet-jakso.
Quote from: Rapsakka Rapu on 12.05.2012, 08:15:52
Yliopistoissa voi jo nyt opiskella vuoden ympäri ja pääsykokeita on kahdesti vuodessa. Tämä on ihan ok koska opiskelu on niin vapaata eikä järjestelmä pakota opiskelemaan nopeasti. Meitä jopa varoitettiin opiskelemasta maisteriksi viidessä vuodessa.
Mihinköhän yliopistoon mahtaa päästä kahdesti vuodessa? Ei ainakaan kauppakorkeakouluihin (ellei lasketa jotain Jyväskylän täydennyshakua), valtsikkaan, lääkiksiin tai oikeustiedettä lukemaan. Eikä kyllä tietääkseni ainakaan Helsingin maa- ja metsätaloustieteelliseenkään tiedekuntaan. Ammattikorkeakouluissa on myös syksyn yhteishaku, mutta tuolloin on helpotettu sisäänotto (pistemäärien muuten täyttyessä lähtöpisteistä riittää 5 saatua koepistettä, kevään yhteishaussa 10 koepistettä).
Vuodesta 2005 alkaen yliopistoon opiskelemaan päässeiden opiskeluaikahan on lähtökohtaisesti rajattu seitsemään vuoteen, joten ikuinen opiskelu on sinällään mahdotonta. Kesäopintoja sitten on enemmän ja vähemmän tarjolla, joka tapauksessa tiedekunnat ja laitokset ovat käytännössä kiinni heinäkuussa.
Ei Mäenpään ehdotus täysin norsunluutornista ole temmattu. Pääkaupunkiseudulla tosin asumisen kallius
(opiskelijat joutuvat maksamaan itse asumisensa, toisin kuten toimeentulotuen saajat - opintotuki + opintotuen asumislisä yhteensä ennen opintolainaa maksimissaan n. 500,00 euroa, asumismenot maksaa opiskelija itse; toimeentulotuen perusosa asumismenojen maksamisen jälkeen 419,11 euroa puhtaana käteen) pakottaa ihmisiä töihin määräänsä enemmän, sillä kohtuuhintaisia asuntoja ei vapailta markkinoilta ole juuri saatavissa, kaikille soluasuminen ei käy ja esimerkiksi HOAS:ön halpoihin yksiöihin ei ole asiaa, ellei ole ensin asunut muussa asumismuodossa HOAS:llä. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla on kattava määrä kohtuuhintaisia asuntoja, mutta jonot ovat pitkät.
Eikä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen nopeasti ketään pahenna. Eräs tuttavani aloitti oikeustieteen opiskelun vuonna 2004 ja valmistui 3,5 vuodessa, viettäen silti täysin normaalia ns. "opiskelijaelämää" ja ollen täysipäinen, näin yksi esimerkki mainitakseni. Että ei se osakuntien ja ainejärjestöjen vuosijuhlissa ja ryyppäjäisissä rilluttelu sellaisenaan tarkoita sitä, että ohje- tai maksimiajat paukkuvat ylitse. Tietysti on heitäkin, jotka tiedekuntiin päästyään keskittyvät kaikkeen muuhun, tentit jäävät uusintoihin ja uusintojen uusintoihin ja opiskeluaika venyy. Vielä nykyistäkin enemmän tulisikin paitsi KELA:n, mutta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiinnittää huomiota siihen, kuinka opiskelu edistyy vai edistyykö lainkaan.
Quote from: Fiftari on 12.05.2012, 10:17:01
Quote from: Sorsalampi on 12.05.2012, 10:13:29
On vähän köyhempää, mutta pääsee nopeammin työelämään.
Mihin töihin? Tai no, riippuu kyllä alasta. Mutta eivät kaikki pääse omalle alalleen. Ja itse kaipaisin ainakin kisälli periaatetta työelämään. Vaikka viimeinen vuosi ammattikoulusta oltaisiin työelämässä siis ihan töitä tehden. Tiedän mahdottamaksi kun palkka pitäisi maksaa jne. Mutta Olisi mielestäni parempi kuin tet-jakso.
Niin. Jos vaikuttaa, ettei valitun opintolinjan mukaisia töitä löydy, niin vaihtoehtojahan on:
a) Hoitaa nykyiset opinnot nopeasti alta loppuun että voi aloittaa uudet opiskelut tai pyrkiä työelämään etsimään vaikka muun alan töitä.
b) Keskeyttää nykyiset opinnot turhina, ja siirtyä opiskelemaan paremmin työllistävää alaa tai pyrkiä työelämään etsimään vaikka muun alan töitä.
c) Yrittäjyys.
Elämäntilanteen mukaan (opintotukikuukaudet täynnä, perhe-elämä jne.) yllämainittuja vaihtoehtoja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen.
x) Toiseksi surkein vaihtoehto on venyttää nykyisiä opintoja, jos kyseisen alan työmarkkinat eivät vedä. Tässä häviävät kaikki.
y) Huonoin vaihtoehto on lopettaa opinnot ja jatkaa epäaktiivisesti töiden etsimistä ja vielä kohdennetusti keskeytetyn opintoalueen töihin. Tätä näkee surullisen paljon.
Eikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.
QuoteEikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.
Voi olla. Omasta opiskelusta on suht paljon aikaa. Mutta surullisen paljon näin omalla paikkakunnalla, mistä olen lähtöisin, sitä että harjoittelijoita käytettiin vain paikkaamaan tarvetta. Ja kun sesonki oli ja meni niin ei työpaikkaakaan herunut. Samat firmat järjestivät kurssituksia samalla kaavalla.
Quote from: Fiftari on 12.05.2012, 10:56:18
QuoteEikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.
Voi olla. Omasta opiskelusta on suht paljon aikaa. Mutta surullisen paljon näin omalla paikkakunnalla, mistä olen lähtöisin, sitä että harjoittelijoita käytettiin vain paikkaamaan tarvetta. Ja kun sesonki oli ja meni niin ei työpaikkaakaan herunut. Samat firmat järjestivät kurssituksia samalla kaavalla.
Tätäkin epäsuhtaa saataisiin kenties korjattua muuttamalla tiettyjen alojen aloituspaikkojen määrää kysyntää vastaavaksi. Ei ole mieltä kouluttaa tradenomeja kortistoon / kaupan kassalle tai toisaalta ylikouluttaa kauppatieteen saralla kaikkia yliopistollisen kauppatieteellisen tutkinnon suorittajia maistereiksi. Ensin KTK, sitten duuniin ja siinä ohessa maisteriksi, jos vielä tarvetta on.
Quote from: uuninpankko on 12.05.2012, 11:06:16
Quote from: Fiftari on 12.05.2012, 10:56:18
QuoteEikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.
Voi olla. Omasta opiskelusta on suht paljon aikaa. Mutta surullisen paljon näin omalla paikkakunnalla, mistä olen lähtöisin, sitä että harjoittelijoita käytettiin vain paikkaamaan tarvetta. Ja kun sesonki oli ja meni niin ei työpaikkaakaan herunut. Samat firmat järjestivät kurssituksia samalla kaavalla.
Tätäkin epäsuhtaa saataisiin kenties korjattua muuttamalla tiettyjen alojen aloituspaikkojen määrää kysyntää vastaavaksi. Ei ole mieltä kouluttaa tradenomeja kortistoon / kaupan kassalle tai toisaalta ylikouluttaa kauppatieteen saralla kaikkia yliopistollisen kauppatieteellisen tutkinnon suorittajia maistereiksi. Ensin KTK, sitten duuniin ja siinä ohessa maisteriksi, jos vielä tarvetta on.
Ehkä hiukan off-topic mutta kuinkas paljon nykyään koulutetaan hammaslääkäreitä ja lääkäreitä? kun joka paikassa pulaa. Onko aloituspaikkoja liian vähän vai eikö hakijoita pääse kokeista läpi tarpeeksi?
Quote from: Suomi2050 on 11.05.2012, 21:46:55
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää patistaa työurapäätöksiä tekeviä poliitikkoja pohtimaan seuraavaksi, miten opiskelijat saadaan töihin nykyistä nopeammin. Hän ihmettelee, miksi työurien pidentämisestä keskustellaan lähinnä eläkeikäkysymyksenä samalla, kun opiskelijoilla on kuukausien joulu- ja kesälomat.
"Mikä järki tässä on, jos nopea valmistuminen on tärkeää? Miksei oppilaitoksia organisoida siten, että niissä voi opiskella 12 kuukautta vuodessa?" Mäenpää kysyi STTK:n edustajiston kevätkokouksessa tänään.
Lisäksi oppilaitosten pitäisi hänen mielestään järjestää pääsykokeita kaksi kertaa vuodessa, jotta nuoret eivät joutuisi odottamaan seuraavaa mahdollisuutta vuoden ajan.
Mäenpää epäili myös sen järkevyyttä, että lukio voidaan suorittaa neljässä vuodessa, kun se onnistuu kolmessakin.
HS: http://www.hs.fi/kotimaa/M%C3%A4enp%C3%A4%C3%A4+Opiskelijat+opiskelemaan+12+kuukautta+vuodessa/a1305562074206
Minne kiire? Syrjäytymään? Työttömäksi?
Jos oppilaitokset toimivat 12 kuukautta vuodessa, niin se merkitsee sitä että oppilaitosten henkilökuntakin siivoojineen ja ruokahuoltoineen joutuu olemaan töissä läpi vuoden.
Quote from: Fiftari on 12.05.2012, 11:09:26
Quote from: uuninpankko on 12.05.2012, 11:06:16
Quote from: Fiftari on 12.05.2012, 10:56:18
QuoteEikös siellä ammattitutkintolinjoilla ole nykyään melko paljonkin työharjoittelua? Suurin osa taitaa olla opintotuen alaista harjoittelua, mutta ainakin sen käytännön työn harjoittelua. Noistahan ne vakinaiset työtkin varsin usein poikivat.
Voi olla. Omasta opiskelusta on suht paljon aikaa. Mutta surullisen paljon näin omalla paikkakunnalla, mistä olen lähtöisin, sitä että harjoittelijoita käytettiin vain paikkaamaan tarvetta. Ja kun sesonki oli ja meni niin ei työpaikkaakaan herunut. Samat firmat järjestivät kurssituksia samalla kaavalla.
Tätäkin epäsuhtaa saataisiin kenties korjattua muuttamalla tiettyjen alojen aloituspaikkojen määrää kysyntää vastaavaksi. Ei ole mieltä kouluttaa tradenomeja kortistoon / kaupan kassalle tai toisaalta ylikouluttaa kauppatieteen saralla kaikkia yliopistollisen kauppatieteellisen tutkinnon suorittajia maistereiksi. Ensin KTK, sitten duuniin ja siinä ohessa maisteriksi, jos vielä tarvetta on.
Ehkä hiukan off-topic mutta kuinkas paljon nykyään koulutetaan hammaslääkäreitä ja lääkäreitä? kun joka paikassa pulaa. Onko aloituspaikkoja liian vähän vai eikö hakijoita pääse kokeista läpi tarpeeksi?
Aloituspaikkoja on liian vähän. Samoin esimerkiksi oikeustietellisessä ammattikunnassa vallitsee lähes täystyöllisyys, eli juristi on työttömänä lähinnä omasta halustaan tai sairastuttuaan. Nyt kun opetusministeri Gustafsson on esittänyt Itä-Suomen yliopistolle lupaa aloittaa juristikoulutus Joensuussa, jossa nykyisellään opetetaan hallintotieteen maisterin koulutukseen johtavassa opetuskokonaisuudessa ns. "julkisoikeutta", Lakimiesliitto ja kaikkien nykyisten oikeustieteellisten tiedekuntien ainejärjestöt kiljuvat kurkku suorana opetuksen tason laskemista, juristien työttömyyden kasvamista, juristikunnan eriarvoistumista jne.
Hah, sanon minä. Korkeintaan pelkäävät, että monopoli sanella työ- ja palkkaehdot romuttuu, kun aloituspaikkojen määrän kasvattaminen synnyttää puolen vuosikymmenen kuluttua enemmän kilpailua alan sisälle. Ja onhan kestämätön tilanne, ettei pohjois-Lapin kuntiin saada lääkäreitä edes kymmenentuhannen euron kuukausipalkalla. Sisäänottoa vain hallitusti kasvattamaan, nykyisten sisäänpääsyrajojen välittömässä tuntumassa on sitä pisteen-parin päähän jäänyttä porukkaa, joka epäilemättä ei henkisiltä kyvyiltään ole lainkaan väljähtyneempää kuin pisteellä-parilla tiedekuntaan päässeet.
Kesäopintojen löytyminen riippuu ihan täysin laitoksesta, kyllähän fyysikkokin voi käydä kesällä naistutkimuksen kursseja mutta fysiikankursseja ei Jyväskylän yliopistossa kesäisin ole.
Laitosten työmäärät opintopisteitä kohti vaihtelevat myös suuresti, joten opiskeluita voisi vaikka nopeuttaa luopumalla kaikille aloille samoista opintomääristä. Tällä hetkellä yliopistoissa täytyy käydä maisteriksi halutessaan noin 300 op verran kursseja riippumatta yhtään siitä, mille alalle on valmistumassa. Tämän takia esimerkiksi hallintotieteissä yms aloilla voi ottaa täysin rennosti viisi vuotta ja valmistua, kun taas ohjelmoinnin opiskelu on välistä kuin kiinalaisen tehdastyöläisen elämää. Tämä johtuu siitä, että ohjelmoinnissa joutuu opintopisteen saadakseen tekemään tuplasti tai vielä enemmän hommia kuin muualla. Ei ole mitään loogista syytä, miksi eri alat vaatisivat täysin samat opintomäärät, eivätkä ne käytännössä toteudu lainkaan.
^onhan se kiva jonottaa hampilääkäriin vähintään se puolisen vuotta. Ehkä vähemmän jos menet yksityiselle ja satut asumaan kultaisen kolmion alueella.
Ihme että terveyspuolen infraan ei panosteta. Hoitajia kyllä on työttöminä reippaasti, mutta se taitaa johtua siitä että halutaan säästää, eikä siitä että hoitajia ei kouluteta.
Quote from: desperaato on 12.05.2012, 08:47:21
Proffat ja desantit nääs tottuneet puolen vuoden kesälomaan.
Tähän täytyy kyllä kommentoida. En nimittäin ole moisia nähnyt sen enempää itselläni kuin kollegoillakaan. Sen sijaan varsin tavallista on se, että lain mukaisista lomista jää osa pitämättä.
Ei yliopisto-opettajan työ ole pelkkää opetusta, vaan myös tutkimusta. Ja sitä tehdään silloin kun opetusta ei ole - siis varsinkin kesällä. Tässä yhteydessä on oleellista ymmärtää, että tutkimuksen perusteella pätevöidytään niihin muutamiin eläkevirkoihin joita kullakin tieteenalalla on tarjolla. Se tarkoittaa, että varsinkin kunnianhimoiset (siis näitä virkoja tosissaan tavoittelevat) nuoret tutkijat ja dosentit tekevät töitä todella paljon ja vähillä vapaapäivillä. Esimerkiksi itselläni jäi yhtenä vuonna silloisesta 30 päivän lomaoikeudestani (sisältäen lauantait) pitämättä 19 päivää. Jonain vuonna taas pidin neljän ensimmäisen kuukauden aikana kokonaista yhden viikonlopulle sijoittuneen vapaapäivän.
Enkä nyt vielä eläkevirassakaan ole aina kaikkia lomiani ehtinyt pidellä; viikonloput kuitenkin enimmäkseen. Ja tiedän, etten ole mikään kummallinen poikkeus. Mutta toki tässä voi olla tieteenalakohtaisia ja yliopistokohtaisia eroja. Itse tunnen lomakäytäntöjä lähinnä luonnontieteistä pääkaupunkiseudulla.
EDIT lisäsin sanan "ensimmäisen"
Quote from: uuninpankko on 12.05.2012, 11:58:20
...
Aloituspaikkoja on liian vähän. Samoin esimerkiksi oikeustietellisessä ammattikunnassa vallitsee lähes täystyöllisyys, eli juristi on työttömänä lähinnä omasta halustaan tai sairastuttuaan. Nyt kun opetusministeri Gustafsson on esittänyt Itä-Suomen yliopistolle lupaa aloittaa juristikoulutus Joensuussa, jossa nykyisellään opetetaan hallintotieteen maisterin koulutukseen johtavassa opetuskokonaisuudessa ns. "julkisoikeutta", Lakimiesliitto ja kaikkien nykyisten oikeustieteellisten tiedekuntien ainejärjestöt kiljuvat kurkku suorana opetuksen tason laskemista, juristien työttömyyden kasvamista, juristikunnan eriarvoistumista jne.
Hah, sanon minä. Korkeintaan pelkäävät, että monopoli sanella työ- ja palkkaehdot romuttuu, kun aloituspaikkojen määrän kasvattaminen synnyttää puolen vuosikymmenen kuluttua enemmän kilpailua alan sisälle. Ja onhan kestämätön tilanne, ettei pohjois-Lapin kuntiin saada lääkäreitä edes kymmenentuhannen euron kuukausipalkalla. Sisäänottoa vain hallitusti kasvattamaan, nykyisten sisäänpääsyrajojen välittömässä tuntumassa on sitä pisteen-parin päähän jäänyttä porukkaa, joka epäilemättä ei henkisiltä kyvyiltään ole lainkaan väljähtyneempää kuin pisteellä-parilla tiedekuntaan päässeet.
Koulutetaan ikäluokista vaikka joka toinen lääkäriksi, samapa se. Tai vaikka jokainen, onpahan sitten jokaisella ikioma omalääkäri ;D Turha enää vinkua, ettei pääse joka naarmua jonottamatta lääkärille esittelemään, kun voi itse naarmunsa katsoa!
Suomessa lääkäritiheys on yksi (1) työikäinen lääkäri 275 asukasta kohti.
http://www.laakariliitto.fi/files/LL_taskutilasto2012_FI_net.pdf
AIVAN KARJUVA PULA LÄÄKÄREISTÄ SIIS!!! Kuten muustakin työvoimasta!!!! Jotain on tehtävä, voimavaroja on suunnattava tähänkin suuntaan!!!
Toki on mahdollista, että lääkärit eivät lähde mettäperän terveyskeskuksiin nykyaikana edes 15 000 euron kuukausipalkalla, mutta sehän ei saa estää meitä kouluttamasta lisää lääkäreitä!!
Njooh, työtätekevien lomien poistoa voisi myös jatkaa, ehdotetun kesä ja talviloman lisäksi kaikki pyhät, seittenpäiväinen viikko ja 14h työpäivä pakolliseksi, eihän ihminen muuten tuota tarpeeksi.
Tai voisiko olla että joku voisi jopa tarvita muutakin lepoa kuin sen jokaöisen? Kenelläkään ei voisi pää kosahtaa jos liian tiukalle tungetaan?
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 12.05.2012, 13:00:42
Njooh, työtätekevien lomien poistoa voisi myös jatkaa, ehdotetun kesä ja talviloman lisäksi kaikki pyhät, seittenpäiväinen viikko ja 14h työpäivä pakolliseksi, eihän ihminen muuten tuota tarpeeksi.
Tai voisiko olla että joku voisi jopa tarvita muutakin lepoa kuin sen jokaöisen? Kenelläkään ei voisi pää kosahtaa jos liian tiukalle tungetaan?
Homoavioliitoista kirjoittaessaan eräs HS:n kolumnisti arvosteli avioliittoinstituution pysyttämisen puolesta argumentoivia kaltevan pinnan argumentaatiosta: siitä että sanottaessa homoliittojen tulevan laillistetuksi, pian laillistetaan avioituminen koiran kanssa jne. Hommassa aiheellisesti argumentoitiin kolumnistia vastaan.
Nyt sitten toisinpäin vedetään tässä överiksi. On puhuttu opiskelijoiden kesäloman lyhentämisestä taikka poistamisesta; nyt keskustelua vedetään jo lainaamani nimimerkin linjoille.
Itselläni ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että voin opiskella nykyistä tehokkaammin touko-, kesä- ja elokuun (heinäkuussa epäilemättä tarjonta on jatkossakin vähäistä), kunhan yhteiskunta tukee tätä mallia siten, että itseni on mahdollista entistä vähäisemmällä työnteolla säilyttää ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo (esim. opintotuen sitomisella indeksiin ja asumiskuluja huomioimalla tavallista reaalisemmin).
Mutta työntekijöiden oikeuksistahan tässä ei puhuttu sanaakaan. Vain opiskelijoiden velvollisuuksista.
Quote from: HelmiS on 11.05.2012, 22:25:04
Terveisiä hra Mäenpäälle sinne norsunluisen tornin näköalapaikalle:
tiedän parikin perhettä, jossa lasten on pakko suorittaa lukio neljässä vuodessa, koska lukion kirjat maksavat ja summa, jonka perhe niihin voi satsata hyvin pieni.
En ole kyllä huonompaa tekosyytä kuullut.
Mäenpää on ihan oikeassa. Koulutukset kestää aivan liian kauan. Ei meillä ole varaa että suoritetaan 2-3 tutkintoa ja sit ollaankin jo 30, ja jos nainen, pari vuotta tyoelämässä ja sit lapsi ja se olikin melkein jo siinä. Veronmaksajien rahoilla koko aika. Jos pitäisi ottaa opintolainaa tuen sijaan, turhia tutkintoja tulisi vähemmän suoritettua, ja kaikki tapahtuisi nopeammin.
Yliopistoissa on ennen tenttiviikkoja kauhea tahti, sit taas on pirun pitkä kesäloma (4-5kk). Tosi tehotonta. Tutkinnon suoritustahti pitäisi olla nopeampaa, ja suurimmalla osalla nuorilla tuntuu olevan sellainen asenne että tutkinto eka loppuun ja SITTEN haetaan toita, ja toivotaan että niitä on.
Wahlrooskin on todennut ettei yhtälo toimi. Ei veronmaksajien tälläistä pelleilyä pidä maksaa.
Mitä nyt muutaman koulutustaustan olen aivan viimeksi kuullut, niin kolme tutkintoa voi olla todellakin hankittuna, mutta lähinnä siitä syystä että niillä aikaisemmilla koulutuksilla ei ole sitten vain työllistynyt. Onko se sitten sellaisen koulutusrumban käyneen/joutuneen vika, niin enpä usko, ainakaan ihan ammattikoulutason opiskelussa. Sitten on toinen juttu mitä yliopistoaikana näin kerran, niin oli sellainen nainen, jolla oli tosiaan kolme eri yliopistotason tutkintoa suoritettuna, kun siis itse siitä kertoi muille yhdessä hänen vetämässään koulutustilaisuudessa. Siihenpä ainakin itse ajattelin, että sellaisessa tilanteessa jos vaihtaa täysin tiedekuntaa ja ne valmistuneen paperitkin on jo olemassa, niin olisi ihan oikein vaikka joutuisi maksamaan seuraavista tutkinnoista. Nimittäin halukkaita varmaankin olisi ollut muitakin hänen tilaltaan niihin koulutuspaikkoihin, ihan sen ensimmäisenkin tutkinnon hankinnan suhteen. Tuommoinen useilla tutkinnoilla jo petraantunut henkilö saattaa varmaankin kohtuu helposti viedä niitä koulutusmahdollisuuksia kanssa toisilta pois, jos systeemi vain sen sallii.
QuoteItselläni ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että voin opiskella nykyistä tehokkaammin touko-, kesä- ja elokuun (heinäkuussa epäilemättä tarjonta on jatkossakin vähäistä), kunhan yhteiskunta tukee tätä mallia siten, että itseni on mahdollista entistä vähäisemmällä työnteolla säilyttää ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo (esim. opintotuen sitomisella indeksiin ja asumiskuluja huomioimalla tavallista reaalisemmin).
No tuskin tulee tapahtumaan. Pitäisi vain kituutella entistä tarkemman markan miehenä/naisena. Kun en usko että kukaan ajattelee näitä "nerokkaita" lausahduksiaan sen pidemmälle.
Tampereen yliopistossa JKK:ssa näyttää olevan kaksi kesätenttipäivää (yksi kesäkuussa ja toinen heinäkuussa), joihin molempiin meinaan satsata kun sopivia kursseja juuri sopivasti kourallinen. Kauppatieteissä valinnanvaraa huikeat kaksi kurssia jos lisää ei ole valikoimaan tullut. Omia opintoja ajatellen myöskään HSE:n kesäkursseista ei ole apua.
Eli tässä on toukokuun alusta syyskuun alkuun aika hiljaista opiskelun saralla. Toki kesätenttipäiviä voisi olla vaikka yksi tai kaksi enemmin kun neljässä tunnissa ei kovin montaa tenttiä tee.
Quote from: Fiftari on 12.05.2012, 17:57:52
QuoteItselläni ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että voin opiskella nykyistä tehokkaammin touko-, kesä- ja elokuun (heinäkuussa epäilemättä tarjonta on jatkossakin vähäistä), kunhan yhteiskunta tukee tätä mallia siten, että itseni on mahdollista entistä vähäisemmällä työnteolla säilyttää ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo (esim. opintotuen sitomisella indeksiin ja asumiskuluja huomioimalla tavallista reaalisemmin).
No tuskin tulee tapahtumaan. Pitäisi vain kituutella entistä tarkemman markan miehenä/naisena. Kun en usko että kukaan ajattelee näitä "nerokkaita" lausahduksiaan sen pidemmälle.
Lausahduksestani nerokkaan tekikin sen, että tämä olisi ylipäätään mahdollista, mikäli siihen kansanosaan, joista halutaan tuottoisaa rasvaa yhteiskunnan rattaisiin, satsattaisiin enemmän kuin siihen, joka kumoaa toimeentulotuen perusosan kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä kurkustaan alas. Tällä hetkellähän jälkimmäistä ryhmää paapotaan, opiskelijan kesäkuukausien opintotuki taas on melkoisen paperinpyörityksen takana.
Vapaus on kamalaa. Jos joku haluaisi opiskella 12 kk vuodessa, miten se olisi pois niiltä, joille riittää 6 - 9 kk per vuosi?
Quote from: Professori on 12.05.2012, 12:33:07
Quote from: desperaato on 12.05.2012, 08:47:21
Proffat ja desantit nääs tottuneet puolen vuoden kesälomaan.
Tähän täytyy kyllä kommentoida. En nimittäin ole moisia nähnyt sen enempää itselläni kuin kollegoillakaan. Sen sijaan varsin tavallista on se, että lain mukaisista lomista jää osa pitämättä.
Ei yliopisto-opettajan työ ole pelkkää opetusta, vaan myös tutkimusta. Ja sitä tehdään silloin kun opetusta ei ole - siis varsinkin kesällä. Tässä yhteydessä on oleellista ymmärtää, että tutkimuksen perusteella pätevöidytään niihin muutamiin eläkevirkoihin joita kullakin tieteenalalla on tarjolla. Se tarkoittaa, että varsinkin kunnianhimoiset (siis näitä virkoja tosissaan tavoittelevat) nuoret tutkijat ja dosentit tekevät töitä todella paljon ja vähillä vapaapäivillä. Esimerkiksi itselläni jäi yhtenä vuonna silloisesta 30 päivän lomaoikeudestani (sisältäen lauantait) pitämättä 19 päivää. Jonain vuonna taas pidin neljän ensimmäisen kuukauden aikana kokonaista yhden viikonlopulle sijoittuneen vapaapäivän.
Enkä nyt vielä eläkevirassakaan ole aina kaikkia lomiani ehtinyt pidellä; viikonloput kuitenkin enimmäkseen. Ja tiedän, etten ole mikään kummallinen poikkeus. Mutta toki tässä voi olla tieteenalakohtaisia ja yliopistokohtaisia eroja. Itse tunnen lomakäytäntöjä lähinnä luonnontieteistä pääkaupunkiseudulla.
EDIT lisäsin sanan "ensimmäisen"
Ai ettei ole lomiakaan etinyt pidellä? Joo, me täällä yksityisellä puolella lomaillaan, joskus jopa pakkolomaillaan. Ja jos ei ole pakkolomauhka päällä, niin silloin on hommia niin paljon, että edes vuosilomia ei voi pitää. Ni!
Desperaato on oikeassa, opiskelijat opiskelisivat, varsinkin ne, joilla ei ole suhteita saada kesälorvitöitä. Professorit eivät vain "tutkimustyöltään" ehdi tulemaan vastaan.
Kerropa vielä, mitä oppiarvoa varten "tutkit" kun niin monena vuotena lomat on jäänyt pitämättä? Entä kuka rahoittaa tutkimuksesi? Siis yksityinen vai julkinen puoli? Entä - ja tämä on paha - montako tuntia on opetusvelvollisuutesi kuukaudessa jaettuna 12:lla?
Mäenpään ajatuksen takana on kuitenkin tämä ikuinen työurien pidentäminen. Ehdotus on tosin kömpelö. Toisaalta jos kouluissa opiskeltaisiin 11kk ja 1kk olisi lomaa tämä omalla tavallaan valmistelisi työelämään. Vuosittainen vuosiloma itselläkin se 4-5vko riippuen pyhistä.
Monen opiskelevan elämää seuranneena ja valituksia kuunnelleena voin todeta.
- Pakko muuttaa itsekseen asumaan on suuri karhunpalvelus
- Tukien määristä kitistään vaikka viikonloppuisin tykätään käydä baareissa ym.
- Työtä haluttaisiin tehdä opiskelun ohella, toivotaan korkeampaa esim, 1000€/kk työtuloa ilman että tuet lähtee.
- Tarvittavat kirjat varsinkin lukiossa voi saada 10% hintaan käytettynä verraten uusiin.
Itse haluaisin nähdä enemmän oppisopimus/kisälli koulutusta, työnohessa työn opiskelu tuottaa ammattitaitoisempaa väkeä kuin koulut yksinään.
QuoteItse haluaisin nähdä enemmän oppisopimus/kisälli koulutusta, työnohessa työn opiskelu tuottaa ammattitaitoisempaa väkeä kuin koulut yksinään.
Komppaan. Paljon enemmän olen oppinut tekemällä kuin kirjoista lukemalla. Oppisopimuskoulutus on hieno asia.
Quote from: mannym on 13.05.2012, 00:19:10
Mäenpään ajatuksen takana on kuitenkin tämä ikuinen työurien pidentäminen. Ehdotus on tosin kömpelö. Toisaalta jos kouluissa opiskeltaisiin 11kk ja 1kk olisi lomaa tämä omalla tavallaan valmistelisi työelämään. Vuosittainen vuosiloma itselläkin se 4-5vko riippuen pyhistä.
Monen opiskelevan elämää seuranneena ja valituksia kuunnelleena voin todeta.
- Pakko muuttaa itsekseen asumaan on suuri karhunpalvelus
- Tukien määristä kitistään vaikka viikonloppuisin tykätään käydä baareissa ym.
- Työtä haluttaisiin tehdä opiskelun ohella, toivotaan korkeampaa esim, 1000€/kk työtuloa ilman että tuet lähtee.
- Tarvittavat kirjat varsinkin lukiossa voi saada 10% hintaan käytettynä verraten uusiin.
Itse haluaisin nähdä enemmän oppisopimus/kisälli koulutusta, työnohessa työn opiskelu tuottaa ammattitaitoisempaa väkeä kuin koulut yksinään.
Minne sitte muutat jos menet toiselle puolelle Suomea opiskelemaan?
Pakko kompata, että nuo opintotukijutut ovat toisaalta pieni ihme. Osa sillä opislekevista tutuistani totesi, ettei ole varaa ostaa ruokaa kuin lidlistä ja osa käypi ulkona syömässä harvase päiväinen ja tilaa netistä kaikenlaista kallista ja hienoa. En tiedä sitten, kun en itse vielä tukia saa, että paljonko se raha on, mutta tämä porukka, joka opiskelee ja on jatkuvasti silti rahoissa vaan mietityttää.
10%??? Mistä hemmetistä löytyy niin halpoja kirjoja? Ellei niitä varasta joltain ja laita euroa taskuun kiitokseksi, niin aikamoisen löytöretken täytyy ton hintasii kirjoihin tehdä. Ite sain käytettynä nippanappa 50% hintaan. Toisaalta niitä hemmetin kirjoja uusitaan melkein joka vuosi ja se vanha ei enää kelpaakaan, tunneille, koska sivu tai pari ovat erinäköisiä. Kyllä kirjoja kelpais kalliilla ostaa, jos niitä vois käyttää pitempään kuin sen 2-3 vuotta. En minäkään pysty pikkuveljelleni vanhoja lukiokirjoja antamaan, koska pitää ostaa uudet painokset / eri sarjan kirjat täks vuodeksi.
Aiheesta ylipäätään, jos koulussa tämä kesäheinä opiskelu olis tarkoitus käydä niin jessus. Keväällä luokissa on jo valmiiksi ahdistavan kuuma ja ilma suoraansanoen tukahduttavaa. Kotiopiskelun ymmärtäisin mutta että kesällä kouluun, kun voisin tienata lomalla ne vähäiset roposeni taskuun kesätöissä..
Lonkkakipu
Koska tietämykseni rajoittuu hyvinkin paljon pelkästään pk seudulla opiskeleviin ja kasvaneisiin. Voin Helsinkiläisten kohdalta sanoa että talouden suurin menoerä on vuokra, joka johtuu usein järjettömästä pakosta päästä vanhempien jääkaapilta pois. Jos lähtee toiselle puolelle maata opiskelemaan niin asia on luonnollisesti mutkikkaampi kuin kunnan tai kaupungin sisällä opiskellessa.
Järjettömin tapaus tuttavapiiristä, jätkä sai kaupungilta vuokrakämpän, pienen yksiön vanhempiensa asunnon alapuolelta. Käy vanhempiensa luona syömässä ja äiti pesee pyykit, mutta jätkä on itsenäinen opiskelija, on on ;D
Viime syksynä etsin tutuille edullisesti noita lukiokirjoja. huuto.net, tori.fi, pari divaria, lukiolaisten liitto yms läpikäytynä saimme hankittua lähes kaikki kirjat 10 - 20% ovh:sta. Meillä kävi hemmetin hyvä tuuri. Sinällään olen ihmetellyt jo pitkään miksi yleensä lukio/ammattikoulu yleiskirjallisuudesta pitää ottaa uusia painoksia tai muuttaa kirjallisuutta. Metallipuolella koneistuksen yleisopas vm-66 on yleispätevä opus vielä tänä päivänäkin.
Noista tuista, useimmiten asumistuki + opintotuki + opintolaina on tuttujen kertomana 800 - 1100€/kk Tästä on sitten maksettava vuokrat ym.
QuoteEn tiedä sitten, kun en itse vielä tukia saa, että paljonko se raha on, mutta tämä porukka, joka opiskelee ja on jatkuvasti silti rahoissa vaan mietityttää.
Miettikäämme yhdessä, ehkä löydämme vastauksen.
Quote from: mannym on 13.05.2012, 00:48:22
Noista tuista, useimmiten asumistuki + opintotuki + opintolaina on tuttujen kertomana 800 - 1100€/kk Tästä on sitten maksettava vuokrat ym.
Miettikäämme yhdessä, ehkä löydämme vastauksen.
Ei todellakaan ole. Opiskelijan opintoraha + asumislisä korkeakouluopiskelijalla on maksimissaan 500e/kk josta 30e lähtee veroa eli käteen jäävä osuus on 470e.
Opintolainan valtiontakaus on 300e/tukikuukausi eli syksyllä voit nostaa 1200euroa ja keväällä 1500euroa. Tuossa tosin kannattaa huomata se, että se on nimenomaan sitten lainaa. Yleinen pullonkaula opiskelijoilla on kesäkuu. Aloitat kesätyöt vaikkapa kesäkuun 1. päivä. Monessa paikassa saat ensimmäisen palkan vasta kesäkuun lopussa, joissain harvoissa jopa myöhemmin. Kesäkuulta ei makseta opintotukea. Vuokran maksu on useimmiten kuun alussa, joten mistäs revit kesäkuun vuokran + elämiseen tarvittavat rahat.
Muistakaa myös se, että opiskelijat käyvät tosissaan siellä koulussa tuon tuen edellytyksenä... eli siis opiskelijoilta vaaditaan suorituksia jotta saavat vähemmän tukea kuin porukka joka päättää etteivät jaksa tehdä yhtään mitään.
Etuna opiskelijalla toki on se, että saat tehdä töitä ilman, että se vaikuttaa tukiisi (tiettyyn rajaan saakka. Raja on tällä hetkellä n. 12,000€ vuodessa). Tuo 12,000€ on 9 tuellisella kuukaudella. Tukikuukausien määrä vaikuttaa tulorajaan.
Tuohon alakerrassa asuvaan poikaan.....
Tuli muuten samankaltainen tapaus mieleen (kaksikin kappaletta), toinen hesasta ja toinen täältä Tampereen seudulta Raumalle opiskelemaan muuttanut tyttö. Molempien vuokrat maksaa tosin pappa ja mamma (toinen asuu lähikunnassa ja pääsee puolessatunnissa koululle Hesaan ihan vanhempienkin luota) ja molemmat jaksavat hehkuttaa miten itsenäisiä nyt ovat kun asuvat omillaan.
Toisen vielä ymmärrän, kun oli niin huono koulussa, ettei saanut täältäpäin opiskelupaikkaa ja oli melkeinpä pakko muuttaa sitten kokonaan toiselle paikkakunnalle, mutta toinen ei asunut kamalan kaukana koulustansa, mutta pääsi silti muuttamaan Helsinkiin, koska niin välttämättä tahtoi, onhan se nyt siistii. Molempien innostus koulunkäyntiin tuntuu olevan jostain hyvin matalalta. Sinne mennään milloin huvittaa ja mm. tämä Raumalla asuva ei suorittanut tätä jotain pakollista työssäoppimis hommaansa (en tiedä sinänsä amiksen käytännöistä miten se oli, mutta jotain siihen liittyviä paperihommia jätti tekemättä ja menemättä tähän harjoitustyöpaikkaan). Tämä toinen tyttö on lukiossa, josta senkin suhteen on hehkuttanut sitä, että taas tuli suoritettua nolla kurssia, jes, eipä mitään pappa betalar. Kun vaan miettii, että tälläisille maksettaisiin sitten joskus opintotukeakin, onneksi on vanhempiensa riesana, mutta eipä kuulemma kauaa. >:(
hieman offaan tähän loppuun, mutta.... ^ Itse kun olen sen verran nuori, että vasta lukiotani lopettelen ja "oikeasti" menen opiskelemaan, todennäköisesti ihan amikseen / amiskorkeaan syksyllä (molemmista tullut kirjeitä tamkista ja taosta), niin jos muutan yksiöön (josta ei ole varmuutta, kun vanhemmat asuu viereisessä kunnassa ja mikäs siinä jos saa ilmaista ruokaa pöytään niin paljon kun jaksaa syödä) ja saan tukia opiskeluajaksi, niin mitä jos en löydä kesäksi duunia? Saako siihen jonkun tuen vai meneekö siinä kämppä ja joutuu tekemään jonkun varasuunnitelman (pakenemaan mamman ja papan luokse?) kesäksi. Pitäisi lukea kelan sivulta, mutta kerta tuli puheeksi niin ettehän pahastu jos kyselen, en ole näistä vielä ehtinyt selviä tarpeeksi ottamaan ja tutuilla on ollut niin erikoisia suunnitelmia kesiksensä (ulkomaille lähtö), että se on jäänyt vähän epäselkoksi.
Moni opiskelija taitaa kuitenkin olla työelämässä ja maksaa saamiaan tukia takaisin jo opiskeluaikana osa-aika- ja kesätöiden kautta, meilläkin käy yhtä sun toista opiskelevaa tuurailemassa välillä ja palaavat aina kesän koittaessa aktiivisemmin ruotuun. Ajatus siitä, että opiskelijat lähinnä vetäisivät lomat lonkkaa vaikuttaa väärältä. "Copypastella tradenomiksi"- nollamotivaatiotapaukset, enemmän opiskelijaelämään kuin itse opiskeluun keskittyvät ja taivaanrannanmaalarit jotka eivät koskaan tule saamaan koulutusta vastaavaa työtä ovat taas ihan asia erikseen.
Olisihan sitä voinut aikuisiällä kesälläkin opiskella, ellei olisi ollut kesäksi työtä ja mikäli työnteosta ei olisi hyvitetty mitätöntä määrää työharjoitteluopintoviikkoja.
Lukion voi helposti tiivistää kolmeen vuoteen, mikäli opintojen valinnanvaraa hieman karsitaan. Karsimista onkin, sillä keskiasteen "erikoisopinnot" ovat niin pintapuolisia ja matalatasoisia, että niistä ei ole mitään hyötyä myöhemmin siinä missä perinteisistä valinnaisista aineksista (laajat luonnontieteet, kielet yms.) on.
Alaikäisistä sanon vain sen, että jätettäköön heille kesäksi pitkä lepo. Lapsuuden jälkeen tavallisella kansalaisella ei ole mahdollisuuksia levätä ennen eläkeikää.
Quote from: uuninpankko on 12.05.2012, 23:50:17
opiskelijan kesäkuukausien opintotuki taas on melkoisen paperinpyörityksen takana.
Hain netin välityksellä. Meni vissiin 15 minuuttia tietojen ja valittujen kurssien (tarkoittaa kesällä kirjatenttejä) täyttämisessä. Päätös tuli kahdessa arkipäivässä. Lisäksi pankki antanee varmaan sen opintolainan kun takauskin on. Siinä on 570 €/kk tuloa. Tosin perheelliselle (5 henk) ei riitä, joten olen töissä kuten muutenkin opiskelun alusta alkaen.
Vanhana sossusetänä voin sanoa sen verran, että on täysin toimiston linjasta kiinni saako opiskelija kuinka helposti toimeentulotukea kesäksi. Vuosien saatossa työpaikoillani linja on vaihdellut Espoon ja Hgin välillä seuraavasti. Yhdessä Hgin aluetoimistossa kaikki opiskelijat saivat hylsyn (perusteena piti hakea ja saada kesätöitä tai vanhemmat tukevat) jos ei ollut jotain normaalista poikkeavaa. Espoossa taas kaikki, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta, saivat tukea kesällä.
Mikäli hylkäys tuntuu mielivaltaiselta linjaukselta, joka ei perustu muuhun kuin toimiston sisäiseen ohjeeseen niin muutoksenhakua vaan sisään.
Mikä on vakio, minkä maksat ruokaostoksista päivittäin/jokatoinen päivä/vikkoittain/tms.?
Quote from: Sorsalampi on 12.05.2012, 10:08:35
Valtava enemmistö kansalaisista kyllä pärjää jopa tuillakin ihan hyvin.
Jos nelihenkisen perheen tulee syömän 200 eurolla kuukausittain niin, en sanoisi sitä erittäin hyvin pärjäämiseksi.
Ihmisen ahdingon kieltäminen kertoo tyhmyydestä ja tietämättämyydestä. Se ei ole edes mielipide, vaan nolo älämöläytys.
Quote from: Orkesteri on 12.05.2012, 16:23:51
Quote from: HelmiS on 11.05.2012, 22:25:04
Terveisiä hra Mäenpäälle sinne norsunluisen tornin näköalapaikalle:
tiedän parikin perhettä, jossa lasten on pakko suorittaa lukio neljässä vuodessa, koska lukion kirjat maksavat ja summa, jonka perhe niihin voi satsata hyvin pieni.
En ole kyllä huonompaa tekosyytä kuullut.
Miten mielestäsi opiskllaan lukion kursseja ilman materiaalia, jota ao. kurssilla tarvitaan?
Jos ylimääräistä rahaa isossa perheessä on kuukausittain muutama kymppi niin, siitä ei irtoa välttämättä niiden kirjojen ostoon kuin se muutama kymppi. Käytety kirjat maksavat kertalaakina keskimäärin tuon muutaman kympin. Sille muutamalle kympille voi olla tilausta myös toisaalla. Vaikkapa sähkölasku on ajoittain hyvä maksaa. Mikä tämän tajuamisessa on niin vaikeaa?
Quote from: Semiretardi on 13.05.2012, 02:11:57
Ei todellakaan ole. Opiskelijan opintoraha + asumislisä korkeakouluopiskelijalla on maksimissaan 500e/kk josta 30e lähtee veroa eli käteen jäävä osuus on 470e.
Opintolainan valtiontakaus on 300e/tukikuukausi eli syksyllä voit nostaa 1200euroa ja keväällä 1500euroa.
Miksi ihmeessä opiskelijan pitäisi tyytyä pienempään palkkaan kuin Mäenpään? He sentään tekevät hyödyllisempää työtä.
Velka on osa tuloa -ajattelu vasta tyhmää onkin. Pistetään opiskelijoille Mäenpään palkka - tai vaikka edes 5000e/kk - niin sen jälkeen voidaan puhua 12kk "työajasta". Jos ei valtion talous sitä kestä, niin lasketaan sitten palkkoja - niin Mäenpään kuin opiskelijankin.
Hieno eliittinen valtio meillä on. Ne jotka ovat vallassa ovat itselleen maksaneet huippupalkat, joihin rahat on saatu ottamalla valtiolle velkaa ja myymällä kunnallistekniikka. Ei ihme ettei tavallista kansaa kiinnosta maksaa tästä lystistä yhtään mitään; ei tehdä töitä; eikä totella herroja. Vasta kun varastetut rahat, siis virkamiesten palkat viimeiseltä 20 vuodelta, on peritty korkoineen takaisin voi alkaa uusi nousu parempaan. Siihen asti Mäenpään jutut ovat vain toiveunta; toiveunta miten kansaa saisi kyykytettyä jos se olisi todella tyhmää. Kansa ei ole sentään niin tyhmää - ja se osa joka on, on niin tyhmää ja laiskaa ettei sen avulla mitään tuottavaa saada aikaan.
Quote from: Semiretardi on 13.05.2012, 02:11:57
Quote from: mannym on 13.05.2012, 00:48:22
Noista tuista, useimmiten asumistuki + opintotuki + opintolaina on tuttujen kertomana 800 - 1100€/kk Tästä on sitten maksettava vuokrat ym.
Miettikäämme yhdessä, ehkä löydämme vastauksen.
Ei todellakaan ole. Opiskelijan opintoraha + asumislisä korkeakouluopiskelijalla on maksimissaan 500e/kk josta 30e lähtee veroa eli käteen jäävä osuus on 470e.
Opintolainan valtiontakaus on 300e/tukikuukausi eli syksyllä voit nostaa 1200euroa ja keväällä 1500euroa. Tuossa tosin kannattaa huomata se, että se on nimenomaan sitten lainaa. Yleinen pullonkaula opiskelijoilla on kesäkuu. Aloitat kesätyöt vaikkapa kesäkuun 1. päivä. Monessa paikassa saat ensimmäisen palkan vasta kesäkuun lopussa, joissain harvoissa jopa myöhemmin. Kesäkuulta ei makseta opintotukea. Vuokran maksu on useimmiten kuun alussa, joten mistäs revit kesäkuun vuokran + elämiseen tarvittavat rahat.
Muistakaa myös se, että opiskelijat käyvät tosissaan siellä koulussa tuon tuen edellytyksenä... eli siis opiskelijoilta vaaditaan suorituksia jotta saavat vähemmän tukea kuin porukka joka päättää etteivät jaksa tehdä yhtään mitään.
Etuna opiskelijalla toki on se, että saat tehdä töitä ilman, että se vaikuttaa tukiisi (tiettyyn rajaan saakka. Raja on tällä hetkellä n. 12,000€ vuodessa). Tuo 12,000€ on 9 tuellisella kuukaudella. Tukikuukausien määrä vaikuttaa tulorajaan.
Kuulin väitteen että myös tukikuukaudet vaikuttavat asiaan. Jos opiskelet amk:ssa etkä ole hakenut tukia tätä ennen saat mukamas enemmän. Kuten kirjoitin nuo tuet ovat tuttujen kertomia, Vaikea sanoa mitä ne todellisuudessa ovat kun en tiliotteita ole nähnyt.
Kyllä muistan että opiskelijat käyvät tosissaan koulussa tuon edelletyksenä. Tai sitten eivät kuten itsekin kirjoitit.
Quote from: Axel Cardan on 12.05.2012, 23:58:06
Quote from: ananaskaarme on 12.05.2012, 21:01:19
Pitäisi tunnustaa se ikävä tosiasia, että nykyinen korkeakoulutus 70 prosentille ikäluokasta on enemmänkin peiteltyä nuorten sosiaaliturvaa ja peruskouluputken jatke kuin laadukkaita maistereita ja amkk-tutkinnollisia tuottava.
Niin. Miksi se on niin vaikeaa lopettaa teatteri ja itsensä pettäminen? Siis opetusministeriössä.
Aika moni saa leipänsä turhasta kouluttamisesta. Kouluttamisessa ei sinällään ole mitään vikaa jos vaan opetettaisiin asioita joilla on oikeasti merkitystä ja leikattais kaikkea turhaa niistä tutkinnoista.
Quote from: AIP on 13.05.2012, 08:18:06
Lukion voi helposti tiivistää kolmeen vuoteen, mikäli opintojen valinnanvaraa hieman karsitaan. Karsimista onkin, sillä keskiasteen "erikoisopinnot" ovat niin pintapuolisia ja matalatasoisia, että niistä ei ole mitään hyötyä myöhemmin siinä missä perinteisistä valinnaisista aineksista (laajat luonnontieteet, kielet yms.) on.
Lukio on oletusarvoisesti 3 vuoden savotta. 3,5 tai 4 vuotta tai poikkeustapauksissa jopa viisi ovat poikkeustapauksia.
On vai oli? Eikö lukiossa voikin nykyään ahtaa itseensä enemmän vapaavalintaista kurssimateriaalia kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten?
Ainakin joissain lukioissa voit valmistua vaikka vuodessa, toki vaatii että otat 10-15 kurssia/jakso ja teet käytännössä 12h päiviä+puolet lisää kotona. Onnistuu vaikka puolessa vuodessa mutta aika vähille jää yöunet, ja kun lukee sitten vielä kirjoituksiin, jne niin kyllä se kuitenkin käytännössä ei paljon alle 2½ vuoden kannata edes harkita.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 13.05.2012, 19:19:18
Ainakin joissain lukioissa voit valmistua vaikka vuodessa, toki vaatii että otat 10-15 kurssia/jakso ja teet käytännössä 12h päiviä+puolet lisää kotona. Onnistuu vaikka puolessa vuodessa mutta aika vähille jää yöunet, ja kun lukee sitten vielä kirjoituksiin, jne niin kyllä se kuitenkin käytännössä ei paljon alle 2½ vuoden kannata edes harkita.
Yliopistostakin voi valmistua maisteriksi 1,5 vuodessa ja eikös meillä ole tohtoreitakin valmistunut, 2,5 vuodessa? Vai miten kauan se Himanen opiskeli, kun tohtoriksi 20-vuotiaana valmistui? Taisi kesäyliopistossakin olla?
Poliittinen broileri puhuu puhdasta paskaa. Ei ehkä päivääkään oikeissa töissä. Paksulla perseellä ulkoaoppinut lakipykäliä. Varsinainen opiskelun huippuasiantuntija vetelee mutuja. Ihan himmee.
Mikko syntyi 8.8. 1954 Helsingissä, valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1981, ei nyt niin kiivaaseen tahtiin jos pappa maksoi?
Toimi Helsingin ylioppilaskunnan pääsihteerinä 1978–81. Psykologiliiton pääsihteerinä 1981–83. Valtion teknillisten keskusliiton lakimies 1983–85, neuvottelupäällikkö 1985–87 ja puheenjohtaja 1987–93. STTK-J:n puheenjohtaja 1993–99, STTK:n puheenjohtaja 2000–.
Voisitko Joe myös kommentoida sitä mitä sanotaan etkä ketä sanoo?
Quote from: mannym on 13.05.2012, 20:00:44
Voisitko Joe myös kommentoida sitä mitä sanotaan etkä ketä sanoo?
Kyllä se vaan käy.
Opinto-oikeuteni Helsingin Yliopistossa on tietääkseni edelleen voimassa. Ollut voimassa vuodesta 1966.
Opiskelun luonne eri tiedekunnissa on varsin erilainen, opetuksen järjestäminen 24/7 on absurdia. Opiskelua ei todellakaan määrää lomat eikä pekkaspäivät. Kirja / tietokone käteen ota.
Luentojen ja harjoitusten järjestäminen on tiedekunnasta riippuen kohtuulista järjestää myös opetukseen käytettävissä olevien resurssien mukaan.
Eli mitä tarkoittaa tuo 12 kk opiskelu reaalimaailmassa?
Quote from: AIP on 13.05.2012, 19:12:09
On vai oli? Eikö lukiossa voikin nykyään ahtaa itseensä enemmän vapaavalintaista kurssimateriaalia kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten?
En tiedä miten tilanne on nykyään mutta silloin kun itse kävin kurssimuotoisen lukion niin sadasta samana vuonna aloittaneesta kymmenen kävi 3,5 tai 4 vuodessa, kahdeksan noista oli urheilijoita (urheilupainotteinen koulu) joiden treeni- ja peliaikataulu kusi koulunkäyntiä, yksi muuten vaan laiska ja minä jätin pari jämäkurssia ja pari kirjoitusainetta neljännelle syksylle että pääsi kesätöihin paria kuukautta etuajassa.
Eipä noita vapaavalintaisiakaan kursseja taida mitään hillitöntä pinoa olla nykyään, tosin omasta koulunkäynnistä on jonninverran aikaa joten jollain muulla on varmaan ajantasaisempaa tietoa.
Quote from: Sunt Lacrimae on 13.05.2012, 20:30:33
Quote from: AIP on 13.05.2012, 19:12:09
On vai oli? Eikö lukiossa voikin nykyään ahtaa itseensä enemmän vapaavalintaista kurssimateriaalia kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten?
En tiedä miten tilanne on nykyään mutta silloin kun itse kävin kurssimuotoisen lukion niin sadasta samana vuonna aloittaneesta kymmenen kävi 3,5 tai 4 vuodessa, kahdeksan noista oli urheilijoita (urheilupainotteinen koulu) joiden treeni- ja peliaikataulu kusi koulunkäyntiä, yksi muuten vaan laiska ja minä jätin pari jämäkurssia ja pari kirjoitusainetta neljännelle syksylle että pääsi kesätöihin paria kuukautta etuajassa.
Silloin kun mä kävin tavallisen lukion, niin n. 50% 1-luokan pojista oli pudonnut pois 3-luokalla ja total tippuneita oli 20-30%. Muutama oli tietty vaihto-oppilaana olleita.
Lasketaanpa: 1-luokka 26 oppilasta. "Uusia" 2-luokkalaisia oli 4/26 ja uusia (4 siis poistui) 3-luokkalaisia 6/24 (8 poistui) verrattuna 2-luokkaan. Eli ekalta luokalta ei selvinnyt 4 ja tokalta ei selvinny 8. Alkuperäisiä 1-luokkalaisia oli 3-luokalla vain 14/26 joista 13 valmistui ylioppilaaksi 3 vuodessa. Muutama "poistuneista" valmistu sit seuraavana vuonna...
Se oli silloin 80-luvulla.
Quote from: seuraa_tilannetta on 13.05.2012, 20:49:58
Quote from: Sunt Lacrimae on 13.05.2012, 20:30:33
Quote from: AIP on 13.05.2012, 19:12:09
On vai oli? Eikö lukiossa voikin nykyään ahtaa itseensä enemmän vapaavalintaista kurssimateriaalia kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten?
En tiedä miten tilanne on nykyään mutta silloin kun itse kävin kurssimuotoisen lukion niin sadasta samana vuonna aloittaneesta kymmenen kävi 3,5 tai 4 vuodessa, kahdeksan noista oli urheilijoita (urheilupainotteinen koulu) joiden treeni- ja peliaikataulu kusi koulunkäyntiä, yksi muuten vaan laiska ja minä jätin pari jämäkurssia ja pari kirjoitusainetta neljännelle syksylle että pääsi kesätöihin paria kuukautta etuajassa.
Silloin kun mä kävin tavallisen lukion, niin n. 50% 1-luokan pojista oli pudonnut pois 3-luokalla ja total tippuneita oli 20-30%. Muutama oli tietty vaihto-oppilaana olleita.
Lasketaanpa: 1-luokka 26 oppilasta. "Uusia" 2-luokkalaisia oli 4/26 ja uusia (4 siis poistui) 3-luokkalaisia 6/24 (8 poistui) verrattuna 2-luokkaan. Eli ekalta luokalta ei selvinnyt 4 ja tokalta ei selvinny 8. Alkuperäisiä 1-luokkalaisia oli 3-luokalla vain 14/26 joista 13 valmistui ylioppilaaksi 3 vuodessa. Muutama "poistuneista" valmistu sit seuraavana vuonna...
Se oli silloin 80-luvulla.
Meiltä tais tuosta vajaasta sadasta tippua matkan varrella pois vain muutamia, jotain viisi-kuusi jotka vaihtoivat ammattikoulun tai iltalukion puolelle. Tosin siltä kannalta huono esimerkki, että kuten mainittua kyseessä oli painotteinen koulu jossa peruslinjallekin pääsy vaati yli kasin keskiarvon tai jotain muuta tasapainottavaa eli oppilasaineskin hieman erosi esimerkiksi jostain Itä-Helsingin lukioista.
Kiitän Joe.
Luullakseni tuo 12kk vuodessa opiskelua on kömpelö yritys muistuttaa siitä että on muitakin vaihtoehtoja pidentää työuria kuin eläkettä siirtämällä. Sekä kömpelö yritys nopeuttaa nykyisin opiskelevien opintoja.
Ja Itä-Helsingin lukioiden herjaaminen noin yleisesti on historiattoman urheilulukiolaisen taholta loukkaavaa.
Kulosaaren ja Herttoniemen yhteiskoulut olivat aikanaan ihan kovia paikkoja. Siis ennen kurssimuotoisia sosialistisia kokeiluja.
Kaverikin työnsi päänsä kaasu-uuniin, kun ei pärjännyt. Kovat kundit ei tanssi...
Quote from: uuninpankko on 12.05.2012, 10:40:00
Ei Mäenpään ehdotus täysin norsunluutornista ole temmattu. Pääkaupunkiseudulla tosin asumisen kallius (opiskelijat joutuvat maksamaan itse asumisensa, toisin kuten toimeentulotuen saajat - opintotuki + opintotuen asumislisä yhteensä ennen opintolainaa maksimissaan n. 500,00 euroa, asumismenot maksaa opiskelija itse; toimeentulotuen perusosa asumismenojen maksamisen jälkeen 419,11 euroa puhtaana käteen) pakottaa ihmisiä töihin määräänsä enemmän, sillä kohtuuhintaisia asuntoja ei vapailta markkinoilta ole juuri saatavissa, kaikille soluasuminen ei käy ja esimerkiksi HOAS:ön halpoihin yksiöihin ei ole asiaa, ellei ole ensin asunut muussa asumismuodossa HOAS:llä.
No siis HOASin "halvoissa" yksiöissä kuukausivuokra kohoaa helposti jopa sinne 500 euroon eli opiskelijayksiössä asuminenkin vie koko opintotuen ja asumislisän. Ja solujen hinnat alkavat myös olla usein yli 300 euroa kuussa joten sekin vaihtoehto vie koko asumislisän ja viitisenkymppiä opintotuesta, jättäen 200 euroa laskuihin ja ruokaan. Hyväntekeväisyyttä varten perustettu HOAS muuten tekee vuosittain noin 10 miljoonaa euroa voittoa 60 miljoonan euron liikevaihdolla samalla kun veloittaa opiskelijoilta poismuuttaessa 140 euroa "puuttuvista" sokeripaloista joita ei ole asunnossa koskaan edes ollut ja mielivaltaisesti usein pidättää suuria summia takuuvuokrista tietäen, ettei kellään opiskelijalla ole varaa viedä heitä oikeuteen.
Mitä itse asiaan tulee niin yliopistolla tosiaan voi opiskella 12 kuukautta vuodessa jo nyt. Sen sijaan monissa aineissa kursseja ei järjestetä edes talvilukukausilla, puhumattakaan sitten kesäkursseista. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kulttuurientutkimuksen laitoksella on pitänyt lopettaa suuri osa opetuksesta vaikka se estääkin opiskelijoita valmistumasta samaan aikaan kun tiettyjen alojen viinanhuuruisia innovaatiodesignmonikulttuurisuusunelma-seminaareja järjestetään Atlanttia seilaavilla loistoristeilijöillä ja Siperian pikajunan pääteasemalla Pekingissä.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston kulttuurientutkimuksen laitoksella on pitänyt lopettaa suuri osa opetuksesta vaikka se estääkin opiskelijoita valmistumasta samaan aikaan kun tiettyjen alojen viinanhuuruisia innovaatiodesignmonikulttuurisuusunelma-seminaareja järjestetään Atlanttia seilaavilla loistoristeilijöillä ja Siperian pikajunan pääteasemalla Pekingissä.
[/quote]
Öh, täytyi oikein tarkistaa tuo kulttuurientutkimuksen opintosuunta, mihinkäs ammattiin sillä pääsee?
Sosiaaliantropologiakin on jo sekin melko eksoottista tiedettä. Kaikkea kivaa, onko aloilla töitäkin.
Kansantaloustiedettä, matematiikkaa, tilastotiedettä, sosiologiaa, valtio-oppia, poliittista historiaa, englanninkieltä ja tietojenkäsittelytiedettä opiskelevana en kaikkea ehdi seurata.
Mitkäs alat noita risteilyjä järjestää, kyllä kiinnostaa.
Viittasin siis risteilyilllä Aallon touhuihin.
Ja vaikka itsekin opiskelen luonnontieteitä, niin kyllä minusta on kuitenkin jossain määrin huono juttu, että samaan aikaan kun tuhansien juristien, journalistien, poliitikkojen, iPhone-koodareiden, konsulttien ja mainosmiesten kouluttamiselle löytyy rahaa ja arvostusta, niin sitä ei missään määrin pidetä tärkeänä, että Suomesta löytyisi edes pari tyyppiä jotka tutkivat ja tietävät jotain vaikka Aasiasta tai Afrikasta, näiden maanosien kulttuureista ja poliittisesta ilmastosta ja historiasta. On totta, ettei humanistisilta aloilta "valmistu minnekään" ja humanistit harvemmin tuottavat merkittävää taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Ei minusta silti humanistisia aloja kuitenkaan kokonaan voi alaskaan ajaa kuten nyt on käymässä.
Itseasiassa liioittelin edellä kun sanoin, että myöskään noiden "kovapalkkaisten" ammattiryhmien kouluttamiseen löytyisi rahaa. Olen kuullut, että juuri innovaatioprojektien ja konsultointibullshitin takia vaikkapa entisellä TKK:lla perusopetus on täysin kuralla kun varat käytetään kaikkeen kivaan ja edistykselliseen. Mutta siis jos perinteisesti arvostettujen insinööritieteidenkin tilanne on tämä niin voin sanoa, että jossain humanistisessa tosiaan sinnitellään sadasosalla siitä.
EDIT: Haluaisin myös sanoa, että tieteen arvokkuudessa ja sen tekemisessä on aika toissijaista se, mihin sitä tekemällä "valmistuu". Ars gratia artis. Yliopistoista ei ole perinteisesti valmistuttu miksikään, paitsi lääke- ja oikeustieteen saralta ja minusta on sinänsä aika kyseenalaista edes pitää lääke-, oikeus- tai kauppatieteitä varsinaisesti tieteinä. Tarkoitan tässä siis terveyskeskuslääkärin käytännöllistä otetta ihmisten auttamiseen (tutkimuslääketiede on asia erikseen), juristia ulkoaopettelemassa ennakkotapauksia tai laatimassa perinnönjakoa (verrattuna johonkin kriminologiaan, oikeushistoriaa tai filosofiaan) tai kylteriä spinnaamassa asiakkaiden päitä pyörällä myyntipuheillaan (verrattuna kansantaloustieteeseen jne.).
Tulihan tuo käytännöllisen filosofian peruskurssikin joskus käytyä. Tieteen filosofiassa pohditaan kaikenlaista. Enimmäkseen tuloksena kuumaa ilmaa ja pullanmuruja.
Tieteellisen maailmankatsomuksen tai jonkin muun uskonnon omaksumalla kyllä pärjää käsiään likaamatta.
Ns. tuottavaa työtä varten jonkin alueen ammattitaito on tarpeellinen osalle ihmiskunnasta.
Papistojen määrä on rajallinen ja suhteutettava uskovaisten kurjistumisen asteeseen.