http://www.teuvohakkarainen.fi/ajatuksia/73-kirjallinen-kysymys-etiopian-kehitysavusta-162
Tein kirjallisen kysymyksen Etiopian kehitysavusta 16.2.
Suomen Etiopialle myöntämän kehitysavun eettiset perusteet ottaen huomioon maan jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset
Eduskunnan puhemiehelle
Suomi antaa Etiopialle kehitysapuna 20 miljoonaa euroa.
Apu Etiopialle (kahdenvälinen kehitysapu) on 72,8 milj. euroa.
Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Etiopian kanssa on ollut viime vuosina kasvussa. Vuosina 2009-2012 Suomi tukee Etiopian opetussektoria 17,2 miljoonalla eurolla. Vesisektorille annettavan tuen määrä vuosina 2009-2013 on 36,7 miljoonaa euroa. Maaseudun taloudellisen kehityksen sektorille suunnataan vuosina 2011-2015 22,1 miljoonaa euroa.
Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta kansalaisyhteiskunnalle suunnattu tuki on vuosina 2010-2011 vuositasolla noin miljoona euroa. Ulkoministeriö tuki vuonna 2010 Etiopiassa toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä 4,75 miljoonalla eurolla ja vuoden 2011 suunnitelmien mukaan noin 3,2 miljoonalla eurolla. Humanitaarisen avun määrä on vuositasolla noin 700 000 euroa.
Suunnitteilla on päätös kehitysavun lakkauttamisesta Nicaragualle vedoten osittain maan ihmisoikeuksien huonoon tilaan, korruptioon ja hallinnon läpinäkyvyyden puutteeseen.
Etiopiassa ihmisoikeustilanne on erittäin huolestuttava. Vankiloissa viruu satoja poliittisia vankeja, jotka mitä todennäköisimmin altistuvat kidutuksille ja huonolle kohtelulle (World Report 2011).
Vaalitarkkailijoiden ja opposition mukaan vuoden 2010 vaalit olivat vilpilliset.
Johtavan puolueen kannatus oli 99,6 prosenttia. Se oli tulos, jonka hallitus sai aikaan viiden vuoden systemaattisella strategialla, jolla estettiin poliittinen kritiikki valtapuoluetta kohtaan. Opposition jäseniä pahoinpideltiin, häirittiin, vangittiin ja jopa tapettiin vaalien aikana. Mm. opposition ehdokas Aregawi Gebreyohannes murhattiin. Äänestäjiä uhkailtiin ja kiristettiin. Kansalaisia painostettiin äänestämään valtapuoluetta ja peloteltiin työn tai kodin menettämisellä, mikäli kansalainen antaisi äänensä oppositiolle.
Satoja etiopialaisia on vangittu mielivaltaisesti ja heitä on ajoittain kidutettu tai kohdeltu muuten huonosti. Riippumattomat kotimaiset tai ulkomaiset organisaatiot eivät pääse kaikkiin vankiloihin, joten on mahdotonta tietää poliittisin perustein vangittujen ihmisten todellista määrää.
Monet Etiopian johtavat riippumattomat toimittajat ja ihmisoikeusaktivistit ovat lähteneet maasta jouduttuaan suoran tai epäsuoran uhkailun kohteeksi. Etiopiassa on voimassa laki, jonka nojalla kansallisia ja kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä kielletään toimimasta ulkomaisen rahoituksen turvin. Käytännössä se estää useimmat ihmisoikeusaloitteet maassa.
Etiopian ja Eritrean väliseen rajaan liittyvät erimielisyydet vaativat 80 000 ihmishenkeä vuosina 1998-2000, eikä konfliktia ole vieläkään ratkaistu. Lukkiutunut tilanne on seurausta molempien maiden vaatimuksesta saada pieni vuoristoalue haltuunsa. Kumpikin maa on vuorotellen mobilisoinut armeijaansa rajan läheisyydelle, mutta suuremmilta hyökkäyksiltä on vältytty. Molempien maiden hallintoa syytetään erinäisten Afrikan sissiliikkeiden rahoittamisesta, ja maissa onkin ollut entistä enemmän terrori-iskuja muistuttavia pommituksia. Eritrean ja Etiopian välinen konflikti hankaloitui entisestään, kun Etiopia miehitti Somalian vuonna 2006. Etiopian armeija ja turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, myös sotarikoksiin Somaliassa. Etiopian hallitus ei ole tähän mennessä tehnyt mitään tutkiakseen näitä rikoksia
Eritrean kanssa käymänsä sodan jälkeen Etiopialla on myös suuria sisäisiä konflikteja. Suurin konflikti vallitsee hallituksen ja oromojen etnisen ryhmän välillä. Oromo-kansaan kuuluu noin 30 prosenttia maan väestöstä. Oromot ovat vuodesta 1974 lähtien taistelleet saadakseen itsenäisyyden. Joidenkin vuosien ajan he taistelivat oikeuksiensa puolesta poliittisen järjestelmän kautta. He päättivät aloittaa sissisodan Etiopian hallitusta vastaan vuonna 1997. Konflikti jatkuu yhä.
Etiopiassa on työn alla ristiriitoja herättänyt, monia miljardeja euroja maksava Niilin joen vesivoimalapato, Gibe 3 -pato. Hanke on herättänyt paljon huolta ympäristönsuojelijoissa. Jos pato saadaan valmiiksi vuoteen 2015 mennessä, se tulee olemaan suurin vesivoimalaitos Afrikassa. Etiopian hallituksen mukaan suuri osa sähköstä viedään naapurimaihin. Egypti ja Pohjois- Sudan ovat huolissaan siitä, että pato saattaa huomattavasti vähentää veden virtausta Niilin joesta heidän maihinsa. Padon vaikutusta ympäristöön ei ole tutkittu ollenkaan.
Hallitus on aiemmin syyllistynyt maan haltuunottoon ajamalla alkuperäiskansaa pois erilaisten hankkeiden alta ja vuokraamalla maan ulkomaalaisille sijoittajille. Gibe 3 -padon on määrä kaksinkertaistaa Etiopian energiantuotanto ja tarjota kasteluvettä pelloille, joita hallitus on vuokrannut esimerkiksi Saudi-Arabialle ja Kiinalle. Hanketta rahoittaa yksi suurista kiinalaispankeista. Ihmisiä on pakkosiirretty vuokratuilta alueilta. Ne, jotka vastustavat tai edes kysyvät jotakin, joutuvat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskataan.
Väestönsiirrot aloitetaan joskus huonoimpaan mahdolliseen aikaan, juuri satokauden alussa. Asukkaat eivät ehdi korjata satoa entisiltä asuinpaikoiltaan. Uusilla alueilla he eivät saa siemeniä eivätkä lannoitteita. Siksi moni näkee nälkää. Uudet alueet ovat usein maaperältään köyhiä ja kuivia. Kylissä ei ole kouluja, terveydenhoitoa tai mitään muitakaan palveluita. Menetetyistä maista ei makseta korvauksia. Aseellisen konfliktin riski on näin suuri. Jotkut lähtevät pakolaisleireihin Keniaan. Human Rights Watch vetoaa avustajahallituksiin, etteivät ne edes tietämättään olisi osallisina väestön pakkosiirroissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus selvittänyt Etiopian ihmisoikeustilanteen riittävän laajasti,
aikooko hallitus jatkaa kehitysavun antamista Etiopialle ja
jos ihmisoikeusrikkomuksista ollaan tietoisia, aikooko hallitus olla näin osallisena väestön pakkosiirroissa?
Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2012
Teuvo Hakkarainen /ps
Viimeksi päivitetty (24.02.2012 09:04)
Hyvä Teuvo!
Täyttä asiaa, kun hallitus valmistautuu leikkaamaan kaikkien suomalaisten arjesta.
Eikös nämä turhuudet pitäisi olla ensimmäisinä leikkauslistoilla.
Jos Palestiinian "pakolaisia" nimitetään pakolaisiksi, niin myös Karjalan "evakot" ovat pakolaisia.
Jospa olisi vaan säästetty se 60miljoonaa tästä Etiopian kehitysavusta niin ei olisi tarvinnut yhtään varuskuntaa lakkauttaa. :facepalm:
Teuvolle ja perussuomalaisille iso käsi, lisää näitä kirjallisia kysymyksiä 8)
Pitäs saada enemmän vaan näkyvyyttä näille. Ei se auta jos tekee kysymyksen ja hallitus voi vastata "me tehdään mitä huvittaa" koska tietävät että kukaan ei huomaa. Mutta jos lehdet kirjoittaa ja blogosfääri pauhaa asiasta niin sitä ei voida tönästä maton alle niin helposti.
On mukavaa päästä haukkumisen sijasta kehumaan.
Well done, Teuvo!
Ja vastuuministeri vastaa, että hallitus aikoo jatkaa kehitysavun antamista Etiopialle, koska YK:n turvaneuvostohanke [lisää tähän jotakin nättiä sopivaa liirumlaarumia].
Quote from: Tomi on 25.02.2012, 18:10:09
http://www.teuvohakkarainen.fi/ajatuksia/73-kirjallinen-kysymys-etiopian-kehitysavusta-162
Quote
Hallitus on aiemmin syyllistynyt maan haltuunottoon ajamalla alkuperäiskansaa pois erilaisten hankkeiden alta ja vuokraamalla maan ulkomaalaisille sijoittajille. Gibe 3 -padon on määrä kaksinkertaistaa Etiopian energiantuotanto ja tarjota kasteluvettä pelloille, joita hallitus on vuokrannut esimerkiksi Saudi-Arabialle ja Kiinalle. Hanketta rahoittaa yksi suurista kiinalaispankeista. Ihmisiä on pakkosiirretty vuokratuilta alueilta. Ne, jotka vastustavat tai edes kysyvät jotakin, joutuvat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskataan.
Kiva että tämä landgrabbing saa huomiota:
Quotehttp://www.bbc.co.uk/news/world-africa-17099348
BBC NewsAFRICA
22 February 2012 Last updated at 02:13
Analysis: Land grab or development opportunity?
COMMENTS (37)
With land central to the livelihoods of millions of people in Africa, Lorenzo Cotula of the International Institute for Environment and Development examines the impact of large-scale land acquisitions on the continent's farmers.
"Land grabs" are now one of the biggest issues in Africa.
Over the past few years, companies and foreign governments have been leasing large areas of land in some of Africa's poorest countries.
Many commentators have raised concerns that poor villagers will be forced off their land and agribusiness will marginalise family farming.
Others say that foreign investment can help African countries create jobs, increase export earnings and use more advanced technologies.
Three years since media reports started raising public awareness on this issue, evidence has been growing on the scale, geography, players, features and impacts of the land rush. The emerging picture provides ground for concern.
Last year the World Bank documented media reports of land deals over the period between 2008 and 2009.
The deals were for nearly 60 million hectares worldwide, roughly the size of a country like Ukraine - and two-thirds of the land acquired was in Africa.
While new figures continue to emerge, all evidence points to a phenomenon of unprecedented scale.
Also, some individual deals are for very large areas. For example, Liberia recently signed a concession for 220,000 hectares.
Money to be made
Media attention has focused on investments by Middle Eastern and Asian government-backed operators but Western companies have also been heavily involved.
Companies acquire land because they expect world food and commodity prices to increase - so there is money to be made in agriculture.
Some governments have also promoted land acquisitions abroad as a way to secure affordable food for their people.
In many African countries, agriculture has suffered from years of neglect - and investment is needed to improve productivity and market access.
But not all investment is good - and growing evidence strongly indicates that large land deals are not the way to go.
Short-lived jobs
A synthesis of over 30 reports worldwide found that many investments have failed due to insufficient soil fertility, financing difficulties or over-ambitious business plans. For example, in Mozambique and Tanzania, some large biofuels projects have now been abandoned.
Even where investments are profitable, it is often difficult to see how they contribute to poverty reduction. The jobs created are few, short-lived and low-paid - and public revenues are limited by tax exemptions.
A report published last year raised serious questions about the terms of the contracts that governments are signing up to.
Some of the world's poorest people are losing the land, water and natural resources that have supported their livelihoods for generations. In Uganda, for example, 20,000 people claim to have been evicted from their land and a legal case is pending before courts.
Not every deal is a "land grab" - much depends on local context, the investor's track-record, the terms of the lease, and whether these reflect the free, prior and informed consent of local landholders.
But for local people, the context in which the deals are being concluded tends to make negative outcomes more likely.
Best intentions
There are huge power imbalances among international companies, government and local landholders. Many land deals are being negotiated without transparency and local consultation.
In many parts of Africa, local farmers, herders and gatherers only have insecure legal rights to the land they see as theirs. Most have no written documents for their land. Much land is owned by the state, which can allocate it to outside investors even against local opposition.
And while international law provides relatively effective protection for foreign investment, international human rights law remains inaccessible and ineffective for people losing land.
So even when investors come with the best intentions, this means local groups are exposed to the risk of dispossession - and investors to legal disputes.
Family farmers have long provided the backbone of African agriculture - and, when given a chance, they have been able to compete on global markets.
Family farming
In Ghana, for example, a co-operative of 60,000 cocoa farmers has run a successful business for nearly 20 years and owns 45% of a UK company that manufactures and distributes chocolate.
The global demand for food and agricultural commodities creates new opportunities for African farmers.
Public policies and infrastructure to support family farming are needed today more than ever.
Evidence also shows that private investments to improve productivity or market access can be structured in ways that support local farmers.
Many companies successfully source agricultural produce from family farmers, and have invested in other activities along the production line - in ways that secure their supplies and improve local livelihoods.
In Mali and Zambia, some farmer associations own shares in the company they collaborate with, which gives them monetary benefits and a greater say.
Co-operatives or intermediaries can reduce the costs linked to working with large numbers of farmers. Public policy plays a key role in promoting fairer investment models.
The perception that large plantations are needed to "modernise" agriculture in poorer countries is dominant in many government circles.
But evidence shows that this perception is misplaced.
Promoting agricultural development in Africa and addressing the world's food security challenges requires investing in farmers - not in farmland.
Lorenzo Cotula leads the Land Rights Team at the UK-based research body the International Institute for Environment and Development
Genetic Resources Action International julkaisi juuri kuvaukset yli
400:sta laajamittaisesta maarosvousprojektista:
http://www.grain.org/article/entries/4479-grain-releases-data-set-with-over-400-global-land-grabs.pdf
On se hyvä, että meillä on edustajia, jotka ovat ajan hermoilla nostamaan uusia globaaleja ongelmia esille.
PIF kertoo, että tuo Hakkaraisen tai avustajan laatima aloite on jokseenkin suoraan kopioitu muista lähteistä.
Quote from: Alexander MahtavaQuote from: Teukka
Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Etiopian kanssa on ollut viime vuosina kasvussa. Vuosina 2009-2012 Suomi tukee Etiopian opetussektoria 17,2 miljoonalla eurolla. Vesisektorille annettavan tuen määrä vuosina 2009-2013 on 36,7 miljoonaa euroa. Maaseudun taloudellisen kehityksen sektorille suunnataan vuosina 2011-2015 22,1 miljoonaa euroa.
Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta kansalaisyhteiskunnalle suunnattu tuki on vuosina 2010-2011 vuositasolla noin miljoona euroa. Ulkoministeriö tuki vuonna 2010 Etiopiassa toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä 4,75 miljoonalla eurolla ja vuoden 2011 suunnitelmien mukaan noin 3,2 miljoonalla eurolla. Humanitaarisen avun määrä on vuositasolla noin 700 000 euroa.
Kopioitu täältä: http://www.finland.org.et/public/default.aspx?nodeid=31697&contentlan=1&culture=fi-FI
Quote from: TeukkaSuunnitteilla on päätös kehitysavun lakkauttamisesta Nicaragualle vedoten osittain maan ihmisoikeuksien huonoon tilaan, korruptioon ja hallinnon läpinäkyvyyden puutteeseen.
Etiopiassa ihmisoikeustilanne on erittäin huolestuttava. Vankiloissa viruu satoja poliittisia vankeja, jotka mitä todennäköisimmin altistuvat kidutuksille ja huonolle kohtelulle (World Report 2011).
Kopioitu World Report 2011 -raportista.
Quote from: TeukkaEtiopian ja Eritrean väliseen rajaan liittyvät erimielisyydet vaativat 80 000 ihmishenkeä vuosina 1998-2000, eikä konfliktia ole vieläkään ratkaistu. Lukkiutunut tilanne on seurausta molempien maiden vaatimuksesta saada pieni vuoristoalue haltuunsa. Kumpikin maa on vuorotellen mobilisoinut armeijaansa rajan läheisyydelle, mutta suuremmilta hyökkäyksiltä on vältytty. Molempien maiden hallintoa syytetään erinäisten Afrikan sissiliikkeiden rahoittamisesta, ja maissa onkin ollut entistä enemmän terrori-iskuja muistuttavia pommituksia. Eritrean ja Etiopian välinen konflikti hankaloitui entisestään, kun Etiopia miehitti Somalian vuonna 2006. Etiopian armeija ja turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, myös sotarikoksiin Somaliassa. Etiopian hallitus ei ole tähän mennessä tehnyt mitään tutkiakseen näitä rikoksia
Eritrean kanssa käymänsä sodan jälkeen Etiopialla on myös suuria sisäisiä konflikteja. Suurin konflikti vallitsee hallituksen ja oromojen etnisen ryhmän välillä. Oromo-kansaan kuuluu noin 30 prosenttia maan väestöstä. Oromot ovat vuodesta 1974 lähtien taistelleet saadakseen itsenäisyyden. Joidenkin vuosien ajan he taistelivat oikeuksiensa puolesta poliittisen järjestelmän kautta. He päättivät aloittaa sissisodan Etiopian hallitusta vastaan vuonna 1997. Konflikti jatkuu yhä.
Kopioitu täältä: http://www.globalis.fi/Konfliktit/Etiopia-ja-Eritrea
Quote from: TeukkaHallitus on aiemmin syyllistynyt maan haltuunottoon ajamalla alkuperäiskansaa pois erilaisten hankkeiden alta ja vuokraamalla maan ulkomaalaisille sijoittajille. Gibe 3 -padon on määrä kaksinkertaistaa Etiopian energiantuotanto ja tarjota kasteluvettä pelloille, joita hallitus on vuokrannut esimerkiksi Saudi-Arabialle ja Kiinalle. Hanketta rahoittaa yksi suurista kiinalaispankeista. Ihmisiä on pakkosiirretty vuokratuilta alueilta. Ne, jotka vastustavat tai edes kysyvät jotakin, joutuvat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskataan.
Virallisen Etiopian mukaan kyläohjelmassa ei ketään pakoteta muuttamaan ja vapaaehtoisia muuttajia on enemmän kuin pystytään sijoittamaan.
Väestönsiirrot aloitetaan joskus huonoimpaan mahdolliseen aikaan, juuri satokauden alussa. Asukkaat eivät ehdi korjata satoa entisiltä asuinpaikoiltaan. Uusilla alueilla he eivät saa siemeniä eivätkä lannoitteita. Siksi moni näkee nälkää. Uudet alueet ovat usein maaperältään köyhiä ja kuivia. Kylissä ei ole kouluja, terveydenhoitoa tai mitään muitakaan palveluita. Menetetyistä maista ei makseta korvauksia. Aseellisen konfliktin riski on näin suuri. Jotkut lähtevät pakolaisleireihin Keniaan.
Human Rights Watch vetoaa avustajahallituksiin, etteivät ne edes tietämättään olisi osallisina väestön pakkosiirroissa.
Kopioitu täältä (muutamien sanojen järjestystä muutettu): http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2722226/ihmiset-pakkosiirretaan-maat-sijoittajille-etiopiassa
Luultavasti noi loputkin on kopioitu jostain, pitää tutkia tarkemmin ennen uutisvinkkaamista...
Quote from: Liskohallitus on 26.02.2012, 09:00:40
PIF kertoo, että tuo Hakkaraisen tai avustajan laatima aloite on jokseenkin suoraan kopioitu muista lähteistä.
Toimittajat tuskin pystyvät olemaan tölväisemättä Hakkaraista kirjallisen kysymyksen osien kopioinnista, jolloin samalla itse asia saa paljon suuremman huomion kuin muuten saisi. Toimiihan se näinkin.
Hyvä Teuvo! Ei enää nappulaa "eversteille". Mitä siitä, mistä tiedot ovat peräisin. Asiahan se tärkein on. Meillä on omiakin huolenaiheita, miksi kylvää järjettömästi velkarahojamme ympäri maailmaa?
Jos osia on kerran kopioitu muista lähteistä niin sehän on kirjalliseen kysymykseen vaan hyvä, on tutustuttu asiaan ja silloin kysymys pohjautuu faktoihin ei kuulokuviin.
Ei kai sitten voisi esittää vastalausetta esim. puolustusvoimien säästöistä jos asian "kopioi" virallisista lähteistä.
Hakkarainen kysyy mitä hallitus aikooo tehdä asialle, ei tässä mitään patettihakemusta ole laadittu "omalle" idealle. Kun tutkii Eduskunnassa jätettäviä kysymyksiä niin tällä perusteella melkein kaikki hylättäisiin kopioina.
On kysymyksiä joissa on luettu joku paikallinen lehtijuttu ja sitten tartuttu asiaan. Toki kun kyseessä Hakkarainen niin vaikka hän nykymaineellaan keksisi ikiliikkujan niin eihän hänestä mediassa mitään kansallissankaria leivottaisi ;)
PIF? Nopealla googletuksella
http://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=3&t=6572
vaikuttaisi, että kyseessä suomalaislehtien päätoimittajien sisäinen keskustelupalsta. :D
Heh, sehän onkin kamalaa jos faktat on otettu suoraan jostain raportista eikä keksitty omasta päästä.
Tossa piffiläisten kasaama yhtenveto.
http://i39.tinypic.com/s5cpk9.gif
Quote from: Liskohallitus on 26.02.2012, 19:08:56
Tossa piffiläisten kasaama yhtenveto.
http://i39.tinypic.com/s5cpk9.gif
Hauskaa tietää että ei ole piffiläisilläkään elämää ;D Terveisiä vaan sinne täältä hommalasta...
Teuvo Hakkarainen on fiksu, kun on ottanut asiatietojen jäljitettävyyden huomioon kysymyksessään. Pyrkisipä media edes joskus samaan. :)
Quote from: Alkuasukas on 26.02.2012, 10:59:51
Heh, sehän onkin kamalaa jos faktat on otettu suoraan jostain raportista eikä keksitty omasta päästä.
Suvaitsevaisto ei ymmärrä lähdetietojen käyttämistä eikä tajua, että copy+paste-menetelmällä kun tekee niin sisältö ei vääristy. Sehän keksii kaiken omasta päästään ja vääristelee faktat sen mukaisiksi.
Veikkaanpa, että Hakkarainen kopsasi, koska pelkäsi panevansa pilkun väärään paikkaan tai käyttävänsä väärää sanaa jos olisi kirjoittanut saman omin sanoin. Suviksethan olisivat tulkinneet sellaisen valehtelemiseksi ja faktojen vääristelemiseksi.
Ihan sama se kuitenkin on mitä näissä asioissa tekee, koska sielun vihollinen aloittaa joka tapauksessa henkilöön käyvän älämölön. Asiakeskeisestä keskustelusta se ei ymmärrä vittujakaan.
Teit itse = keksit omasta päästä, lainasit suoraan = kopioit. Tee siinä sitten oikein, kele...
Teukalle ja muille persuille peukkua, tsemppiä ja jaksamista. Näitä hyviä kysymyksiä aroista aiheista tarvitaan lisää, lisää ja lisää.
Sota ei ole vielä hävitty, vaikka muutamassa viime taistelussa onkin saatu köniin.
Quote from: Possumi on 26.02.2012, 19:18:23
Quote from: Liskohallitus on 26.02.2012, 19:08:56
Tossa piffiläisten kasaama yhtenveto.
http://i39.tinypic.com/s5cpk9.gif
Hauskaa tietää että ei ole piffiläisilläkään elämää ;D Terveisiä vaan sinne täältä hommalasta...
Kyllä se nyt vaan on niin, että koska Hakkarainen ei ole sahatessaan tuota itse miettinyt ja puhtaaksi kirjoittanut, niin ei hemmetissä ryhdytä puuttumaan korruptioon, tappamisiin ja sen semmoisiin. Asiaa harkitaan vasta sitten, kun joku ihan itse raapustaa aloitteen ilman copypastettamista. Siihen asti on ihan OK olla puuttumatta, tappakoon meidän puolestamme. Jotain rajaa sentään.
Ironistahan on se, että paljon täälläkin naureskelujen kohteena ollut Hakkarainen on saanut pelkästään tällä kirjallisella kysymyksellä paljon enemmän aikaiseksi kuin moni hommalainen kansanedustaja.
Mitä sen väliä että teksti on suurelta osin copypeistattu? Eihän asia siitä muuksi muutu.
Quote from: John on 26.02.2012, 20:51:40
Ironistahan on se, että paljon täälläkin naureskelujen kohteena ollut Hakkarainen on saanut pelkästään tällä kirjallisella kysymyksellä paljon enemmän aikaiseksi kuin moni hommalainen kansanedustaja.
Ironistahan tässä on se, että joidenkin mielestä kaikkien pitäisi pommittaa jatkuvasti noita samoja kirjallisia kysymyksiä vaikka tehokkaampaa on se, jos PS:n edustajat tekevät yhteistyötä keskenään.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 26.02.2012, 20:53:24
Mitä sen väliä että teksti on suurelta osin copypeistattu? Eihän asia siitä muuksi muutu.
Ei muutu, ei. Sehän se tekeekin tuollaisella asialla lällättelyn poikkeuksellisen hölmöksi touhuksi.
Quote from: Markku Stenholm on 26.02.2012, 20:56:49
Ironistahan tässä on se, että joidenkin mielestä kaikkien pitäisi pommittaa jatkuvasti noita samoja kirjallisia kysymyksiä vaikka tehokkaampaa on se, jos PS:n edustajat tekevät yhteistyötä keskenään.
Mitä tarkoitat? Itse en ole missään vaiheessa sanonut, että kirjalliset kysymykset olisivat tärkeitä, vaan olen jatkuvasti vedonnut lakialoitteisiin ja positiiviseen näkyvyyteen mediassa. Totesin vain tästä Hakkaraisen kirjallisesta kysymyksestä, miten vähällä hän on saanut yhtä paljon aikaiseksi kuin suurin osa hommalaisista kansanedustajista. Kääntäen siis, että suurin osa hommalaisista kansanedustajista ei ole saanut aikaan juuri mitään.
Tottakai kirjalliset kysymykset ovat tärkeitä. Lukekaa vaikka Wikipediasta mitä ne tarkoittavat. Tämä oli nyt hyvin perusteltu kirjallinen kysymys ja siihen saatava vastaus tulee kertomaan paljon hallituksesta. Vastauksen perusteella voi ryhtyä mahdollisesti jatkotoimiin, mitä ikinä ne sitten ovatkaan.
Viimeinkin on alettu kyseenalaistaa kehitysavun oikeellisuus. Sekään ei voi olla iäisyysasia ja tabu. Nyt kun taloudellinen tilanteemme on vielä dramaattisesti heikkenemässä, niin olisi syytä hieman tarkistaa mihin kaikkeen rahaa syydetään. Hyvä Teukka!
Quote from: Jouko on 26.02.2012, 21:27:43
Viimeinkin on alettu kyseenalaistaa kehitysavun oikeellisuus. Sekään ei voi olla iäisyysasia ja tabu. Nyt kun taloudellinen tilanteemme on vielä dramaattisesti heikkenemässä, niin olisi syytä hieman tarkistaa mihin kaikkeen rahaa syydetään. Hyvä Teukka!
Perussuomalaisethan ovat kyseenalaistaneet valtavat kehitysapumäärärahat jo toistakymmentä vuotta. Itse veikkaan, että jos hallitus selviää kehysriihestä ehjänä, niin ainakaan kehytysyhteistyömäärärahoja ei ole leikattu. Minusta on jokseenkin järkyttävää, että veroja nostetaan ja mm. turvallisuudesta leikataan, mutta kehitysyhteistyömäärärahat vaan nousevat nousemistaan.
Ei ole mitään ongelmaa jos Teukka on kopioinut paloja sieltä täältä. Niin minäkin toimisin. Pääasia on siinä, että lähteitä joista tekstiä on luotu on useita erilaisia. Tämä todistaa, että aiheeseen on paneuduttu. Ainoastaan sellainen kopiointi on tuomittavaa, missä joku teksti kopioidaan sanasta sanaan, koska luo imagon ettei sen sisällöstä olla edes kiinnostuneita.
Etiopian mielipidevankeja varmasti ketuttaa, koska heitä puolustetaan nyt aivan väärin!
Quote from: John on 26.02.2012, 21:31:44
Quote from: Jouko on 26.02.2012, 21:27:43
Viimeinkin on alettu kyseenalaistaa kehitysavun oikeellisuus. Sekään ei voi olla iäisyysasia ja tabu. Nyt kun taloudellinen tilanteemme on vielä dramaattisesti heikkenemässä, niin olisi syytä hieman tarkistaa mihin kaikkeen rahaa syydetään. Hyvä Teukka!
Perussuomalaisethan ovat kyseenalaistaneet valtavat kehitysapumäärärahat jo toistakymmentä vuotta. Itse veikkaan, että jos hallitus selviää kehysriihestä ehjänä, niin ainakaan kehytysyhteistyömäärärahoja ei ole leikattu. Minusta on jokseenkin järkyttävää, että veroja nostetaan ja mm. turvallisuudesta leikataan, mutta kehitysyhteistyömäärärahat vaan nousevat nousemistaan.
Heidi Hautala on asiassa ruvennut toimimaan. Siitä nostan hattua ainutkertaisesti Vihersiepolle. En tiedä vaikuttiko asiaan, mutta Maria Lohela kysyi Hautalalta noista kehitysapuun liittyvistä korruptioista. Mutta tietenkin koko raha pitää saada kulumaan johonkin. Kyllä niitä ottajia riittää. Olisi syytä kumminkin miettiä enemmän sitä laatua kuin määrää. Se 0,7% näyttää pieneltä mutta on tosiasiassa melkoinen rahavuori.
Quote from: John on 26.02.2012, 21:05:11
Mitä tarkoitat? Itse en ole missään vaiheessa sanonut, että kirjalliset kysymykset olisivat tärkeitä, vaan olen jatkuvasti vedonnut lakialoitteisiin ja positiiviseen näkyvyyteen mediassa. Totesin vain tästä Hakkaraisen kirjallisesta kysymyksestä, miten vähällä hän on saanut yhtä paljon aikaiseksi kuin suurin osa hommalaisista kansanedustajista. Kääntäen siis, että suurin osa hommalaisista kansanedustajista ei ole saanut aikaan juuri mitään.
Ei Hakkaraisen kysymyskään ole juuri näkynyt mediassa, vaan täällä ja jollain PIF:llä. Tällaisten tietysti pitäisi näkyä, mutta minkäs teet.
Perussuomalaisen eduskuntaryhmän ei myöskään ole järkeä jakaa hommalaisiin ja muihin, vaan nähdä se ryhmänä, joka pyrkii avauksiin, joilla saa myös muiden puolueiden ihmisiä mukaan. PS ei yksin saa yhtään lakia tai lainmuutosta läpi, mutta ryhmä on kuitenkin niin iso, että sen ehdottomasti kannattaa pyrkiä vaikuttamaan eikä vain pitämään meteliä. Pitää muistaa sekin, että eduskunnassa mennään sen mukaan mitkä asiat ovat listalla. Maahanmuuttoon liittyviä lakeja varmastikin käsitellään vielä myös täysistunnoissa.
Quote from: Liskohallitus on 26.02.2012, 09:00:40
PIF kertoo, että tuo Hakkaraisen tai avustajan laatima aloite on jokseenkin suoraan kopioitu muista lähteistä.
Quote from: Alexander MahtavaQuote from: Teukka
Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Etiopian kanssa on ollut viime vuosina kasvussa. Vuosina 2009-2012 Suomi tukee Etiopian opetussektoria 17,2 miljoonalla eurolla. Vesisektorille annettavan tuen määrä vuosina 2009-2013 on 36,7 miljoonaa euroa. Maaseudun taloudellisen kehityksen sektorille suunnataan vuosina 2011-2015 22,1 miljoonaa euroa.
Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta kansalaisyhteiskunnalle suunnattu tuki on vuosina 2010-2011 vuositasolla noin miljoona euroa. Ulkoministeriö tuki vuonna 2010 Etiopiassa toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä 4,75 miljoonalla eurolla ja vuoden 2011 suunnitelmien mukaan noin 3,2 miljoonalla eurolla. Humanitaarisen avun määrä on vuositasolla noin 700 000 euroa.
Kopioitu täältä: http://www.finland.org.et/public/default.aspx?nodeid=31697&contentlan=1&culture=fi-FI
Quote from: TeukkaSuunnitteilla on päätös kehitysavun lakkauttamisesta Nicaragualle vedoten osittain maan ihmisoikeuksien huonoon tilaan, korruptioon ja hallinnon läpinäkyvyyden puutteeseen.
Etiopiassa ihmisoikeustilanne on erittäin huolestuttava. Vankiloissa viruu satoja poliittisia vankeja, jotka mitä todennäköisimmin altistuvat kidutuksille ja huonolle kohtelulle (World Report 2011).
Kopioitu World Report 2011 -raportista.
Quote from: TeukkaEtiopian ja Eritrean väliseen rajaan liittyvät erimielisyydet vaativat 80 000 ihmishenkeä vuosina 1998-2000, eikä konfliktia ole vieläkään ratkaistu. Lukkiutunut tilanne on seurausta molempien maiden vaatimuksesta saada pieni vuoristoalue haltuunsa. Kumpikin maa on vuorotellen mobilisoinut armeijaansa rajan läheisyydelle, mutta suuremmilta hyökkäyksiltä on vältytty. Molempien maiden hallintoa syytetään erinäisten Afrikan sissiliikkeiden rahoittamisesta, ja maissa onkin ollut entistä enemmän terrori-iskuja muistuttavia pommituksia. Eritrean ja Etiopian välinen konflikti hankaloitui entisestään, kun Etiopia miehitti Somalian vuonna 2006. Etiopian armeija ja turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, myös sotarikoksiin Somaliassa. Etiopian hallitus ei ole tähän mennessä tehnyt mitään tutkiakseen näitä rikoksia
Eritrean kanssa käymänsä sodan jälkeen Etiopialla on myös suuria sisäisiä konflikteja. Suurin konflikti vallitsee hallituksen ja oromojen etnisen ryhmän välillä. Oromo-kansaan kuuluu noin 30 prosenttia maan väestöstä. Oromot ovat vuodesta 1974 lähtien taistelleet saadakseen itsenäisyyden. Joidenkin vuosien ajan he taistelivat oikeuksiensa puolesta poliittisen järjestelmän kautta. He päättivät aloittaa sissisodan Etiopian hallitusta vastaan vuonna 1997. Konflikti jatkuu yhä.
Kopioitu täältä: http://www.globalis.fi/Konfliktit/Etiopia-ja-Eritrea
Quote from: TeukkaHallitus on aiemmin syyllistynyt maan haltuunottoon ajamalla alkuperäiskansaa pois erilaisten hankkeiden alta ja vuokraamalla maan ulkomaalaisille sijoittajille. Gibe 3 -padon on määrä kaksinkertaistaa Etiopian energiantuotanto ja tarjota kasteluvettä pelloille, joita hallitus on vuokrannut esimerkiksi Saudi-Arabialle ja Kiinalle. Hanketta rahoittaa yksi suurista kiinalaispankeista. Ihmisiä on pakkosiirretty vuokratuilta alueilta. Ne, jotka vastustavat tai edes kysyvät jotakin, joutuvat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskataan.
Virallisen Etiopian mukaan kyläohjelmassa ei ketään pakoteta muuttamaan ja vapaaehtoisia muuttajia on enemmän kuin pystytään sijoittamaan.
Väestönsiirrot aloitetaan joskus huonoimpaan mahdolliseen aikaan, juuri satokauden alussa. Asukkaat eivät ehdi korjata satoa entisiltä asuinpaikoiltaan. Uusilla alueilla he eivät saa siemeniä eivätkä lannoitteita. Siksi moni näkee nälkää. Uudet alueet ovat usein maaperältään köyhiä ja kuivia. Kylissä ei ole kouluja, terveydenhoitoa tai mitään muitakaan palveluita. Menetetyistä maista ei makseta korvauksia. Aseellisen konfliktin riski on näin suuri. Jotkut lähtevät pakolaisleireihin Keniaan.
Human Rights Watch vetoaa avustajahallituksiin, etteivät ne edes tietämättään olisi osallisina väestön pakkosiirroissa.
Kopioitu täältä (muutamien sanojen järjestystä muutettu): http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2722226/ihmiset-pakkosiirretaan-maat-sijoittajille-etiopiassa
Luultavasti noi loputkin on kopioitu jostain, pitää tutkia tarkemmin ennen uutisvinkkaamista...
MITÄ SITTEN. Eikös se osoita ammattitaitoa kun osaa käyttää lähteitä. Vai luuletko että tällaisen rutiinilakialoitteen tekemiseen kerkeää käyttää päivätolkulla aikaa. Olisipa paskalinkin pohjana käytetty jotakin tieteellistä lähdettä, eikä väsätty turha ja tarpeeton laki.
Olisiko tässä aihetta jonkun, joka muutenkin kirjoittelee Uuden Suomen Puheenvuoroon yms. kirjoittaa juttua. Ainakin tulisi asia tietoisuuteen, että Hakkarainen tekee jotain palkkansa eteen.
Quote from: ääni kentältä on 27.02.2012, 14:51:56
Olisiko tässä aihetta jonkun, joka muutenkin kirjoittelee Uuden Suomen Puheenvuoroon yms. kirjoittaa juttua. Ainakin tulisi asia tietoisuuteen, että Hakkarainen tekee jotain palkkansa eteen.
Miksei.
Kun nyt hänen mieltymyksensä mustiin naisiin on tullut tunnetuksi, voisi nämä Afrikan hyväksi tehtävät jutut ottaa esiin myös.
Al Jazeera puhuu samasta land grab - jutusta kuin Hakkarainenkin aiemmin.
http://www.aljazeera.com/video/africa/2012/03/20123128485291626.html
'
QuoteEthiopia is pursuing a massive dam building project that it hopes will generate alternative sources of power, but critics have said the endeavour will be an environmental disaster.
The government embarked on the project - expected to be the largest hydropower plant in Africa - to help solve a national energy crisis and to help turn Ethiopia's economy around.
"The rural population will get electricity, the amount of megawatts we are going to produce is for all the population. It is not only for industry or towns it is for all nation," Alemayehu Tegenu, Ethiopia's energy and water minister, told Al Jazeera.
Foundations have already been laid at the Gibe III dam, in Oromia in western Ethiopia. When completed, the dam's 243-metre high wall will be the tallest of its kind in the world.
"Once finished, the electricity generated at this one dam will be enough to double Ethiopia's power capacity, and there are other dams under construction," Al Jazeera's Nazanine Moshiri reported from the dam site.
"The plan is for electricity to become Ethiopia's biggest export."
Controversy and criticism
Conservationists have criticised the project on the grounds that the dam's huge reservoir will take time to fill, and by then the flow of the Omo River, in southwestern Ethiopia, would have dramatically reduced.
Conservationists said the biggest impact would be felt downstream along the lower Omo valley and Lake Turkana in northern Kenya.
Ikal Angelei, a local conservationist with Friends of Lake Turkana, told Al Jazeera that when the dam is finished the lake could shrink by a third.
"We want them to use that water in the river that's fine. But let us do it in a way that we can assess and see what impact it's going to have; do we have enough flow in five or 10 years; [and] will we have the same amount of flow?
"Do we want to see Lake Turkana dry up?"
Some 80 per cent of Lake Turkana's water comes from the Omo River.
The Ethiopian government has said that the flow of Omo will not change.
But many critics are unconvinced. There is even a Stop Gibe III campaign which alleges that the creation of the dam "will jeopardise the river's fragile ecosystem forever and dramatically affect the life of about 500.000 people living in southwest Ethiopia and northern Kenya".
Teuvo on edelläkävijä.