Hakkarainen teki kirjallisen kysymyksen Etiopian kehitysavusta

[Tomi]

http://www.teuvohakkarainen.fi/ajatuksia/73-kirjallinen-kysymys-etiopian-kehitysavusta-162

Tein kirjallisen kysymyksen Etiopian kehitysavusta 16.2.


Suomen Etiopialle myöntämän kehitysavun eettiset perusteet ottaen huomioon maan jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset
Eduskunnan puhemiehelle

Suomi antaa Etiopialle kehitysapuna 20 miljoonaa euroa.

Apu Etiopialle (kahdenvälinen kehitysapu) on 72,8 milj. euroa.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Etiopian kanssa on ollut viime vuosina kasvussa. Vuosina 2009-2012 Suomi tukee Etiopian opetussektoria 17,2 miljoonalla eurolla. Vesisektorille annettavan tuen määrä vuosina 2009-2013 on 36,7 miljoonaa euroa. Maaseudun taloudellisen kehityksen sektorille suunnataan vuosina 2011-2015 22,1 miljoonaa euroa.

Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta kansalaisyhteiskunnalle suunnattu tuki on vuosina 2010-2011 vuositasolla noin miljoona euroa. Ulkoministeriö tuki vuonna 2010 Etiopiassa toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä 4,75 miljoonalla eurolla ja vuoden 2011 suunnitelmien mukaan noin 3,2 miljoonalla eurolla. Humanitaarisen avun määrä on vuositasolla noin 700 000 euroa.

Suunnitteilla on päätös kehitysavun lakkauttamisesta Nicaragualle vedoten osittain maan ihmisoikeuksien huonoon tilaan, korruptioon ja hallinnon läpinäkyvyyden puutteeseen.

Etiopiassa ihmisoikeustilanne on erittäin huolestuttava. Vankiloissa viruu satoja poliittisia vankeja, jotka mitä todennäköisimmin altistuvat kidutuksille ja huonolle kohtelulle (World Report 2011).

Vaalitarkkailijoiden ja opposition mukaan vuoden 2010 vaalit olivat vilpilliset.

Johtavan puolueen kannatus oli 99,6 prosenttia. Se oli tulos, jonka hallitus sai aikaan viiden vuoden systemaattisella strategialla, jolla estettiin poliittinen kritiikki valtapuoluetta kohtaan. Opposition jäseniä pahoinpideltiin, häirittiin, vangittiin ja jopa tapettiin vaalien aikana. Mm. opposition ehdokas Aregawi Gebreyohannes murhattiin. Äänestäjiä uhkailtiin ja kiristettiin. Kansalaisia painostettiin äänestämään valtapuoluetta ja peloteltiin työn tai kodin menettämisellä, mikäli kansalainen antaisi äänensä oppositiolle.

Satoja etiopialaisia on vangittu mielivaltaisesti ja heitä on ajoittain kidutettu tai kohdeltu muuten huonosti. Riippumattomat kotimaiset tai ulkomaiset organisaatiot eivät pääse kaikkiin vankiloihin, joten on mahdotonta tietää poliittisin perustein vangittujen ihmisten todellista määrää.

Monet Etiopian johtavat riippumattomat toimittajat ja ihmisoikeusaktivistit ovat lähteneet maasta jouduttuaan suoran tai epäsuoran uhkailun kohteeksi. Etiopiassa on voimassa laki, jonka nojalla kansallisia ja kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä kielletään toimimasta ulkomaisen rahoituksen turvin. Käytännössä se estää useimmat ihmisoikeusaloitteet maassa.

Etiopian ja Eritrean väliseen rajaan liittyvät erimielisyydet vaativat 80 000 ihmishenkeä vuosina 1998-2000, eikä konfliktia ole vieläkään ratkaistu. Lukkiutunut tilanne on seurausta molempien maiden vaatimuksesta saada pieni vuoristoalue haltuunsa. Kumpikin maa on vuorotellen mobilisoinut armeijaansa rajan läheisyydelle, mutta suuremmilta hyökkäyksiltä on vältytty. Molempien maiden hallintoa syytetään erinäisten Afrikan sissiliikkeiden rahoittamisesta, ja maissa onkin ollut entistä enemmän terrori-iskuja muistuttavia pommituksia. Eritrean ja Etiopian välinen konflikti hankaloitui entisestään, kun Etiopia miehitti Somalian vuonna 2006. Etiopian armeija ja turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, myös sotarikoksiin Somaliassa. Etiopian hallitus ei ole tähän mennessä tehnyt mitään tutkiakseen näitä rikoksia

Eritrean kanssa käymänsä sodan jälkeen Etiopialla on myös suuria sisäisiä konflikteja. Suurin konflikti vallitsee hallituksen ja oromojen etnisen ryhmän välillä. Oromo-kansaan kuuluu noin 30 prosenttia maan väestöstä. Oromot ovat vuodesta 1974 lähtien taistelleet saadakseen itsenäisyyden. Joidenkin vuosien ajan he taistelivat oikeuksiensa puolesta poliittisen järjestelmän kautta. He päättivät aloittaa sissisodan Etiopian hallitusta vastaan vuonna 1997. Konflikti jatkuu yhä.

Etiopiassa on työn alla ristiriitoja herättänyt, monia miljardeja euroja maksava Niilin joen vesivoimalapato, Gibe 3 -pato. Hanke on herättänyt paljon huolta ympäristönsuojelijoissa. Jos pato saadaan valmiiksi vuoteen 2015 mennessä, se tulee olemaan suurin vesivoimalaitos Afrikassa. Etiopian hallituksen mukaan suuri osa sähköstä viedään naapurimaihin. Egypti ja Pohjois- Sudan ovat huolissaan siitä, että pato saattaa huomattavasti vähentää veden virtausta Niilin joesta heidän maihinsa. Padon vaikutusta ympäristöön ei ole tutkittu ollenkaan.

Hallitus on aiemmin syyllistynyt maan haltuunottoon ajamalla alkuperäiskansaa pois erilaisten hankkeiden alta ja vuokraamalla maan ulkomaalaisille sijoittajille. Gibe 3 -padon on määrä kaksinkertaistaa Etiopian energiantuotanto ja tarjota kasteluvettä pelloille, joita hallitus on vuokrannut esimerkiksi Saudi-Arabialle ja Kiinalle. Hanketta rahoittaa yksi suurista kiinalaispankeista. Ihmisiä on pakkosiirretty vuokratuilta alueilta. Ne, jotka vastustavat tai edes kysyvät jotakin, joutuvat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskataan.

Väestönsiirrot aloitetaan joskus huonoimpaan mahdolliseen aikaan, juuri satokauden alussa. Asukkaat eivät ehdi korjata satoa entisiltä asuinpaikoiltaan. Uusilla alueilla he eivät saa siemeniä eivätkä lannoitteita. Siksi moni näkee nälkää. Uudet alueet ovat usein maaperältään köyhiä ja kuivia. Kylissä ei ole kouluja, terveydenhoitoa tai mitään muitakaan palveluita. Menetetyistä maista ei makseta korvauksia. Aseellisen konfliktin riski on näin suuri. Jotkut lähtevät pakolaisleireihin Keniaan. Human Rights Watch vetoaa avustajahallituksiin, etteivät ne edes tietämättään olisi osallisina väestön pakkosiirroissa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus selvittänyt Etiopian ihmisoikeustilanteen riittävän laajasti,
aikooko hallitus jatkaa kehitysavun antamista Etiopialle ja
jos ihmisoikeusrikkomuksista ollaan tietoisia, aikooko hallitus olla näin osallisena väestön pakkosiirroissa?

Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2012

Teuvo Hakkarainen /ps

Viimeksi päivitetty (24.02.2012 09:04)

[2nd_generation_refugee]

Hyvä Teuvo!
Täyttä asiaa, kun hallitus valmistautuu leikkaamaan kaikkien suomalaisten arjesta.
Eikös nämä turhuudet pitäisi olla ensimmäisinä leikkauslistoilla.

Jos Palestiinian "pakolaisia" nimitetään pakolaisiksi, niin myös Karjalan "evakot" ovat pakolaisia.

[Toba]

Jospa olisi vaan säästetty se 60miljoonaa tästä Etiopian kehitysavusta niin ei olisi tarvinnut yhtään varuskuntaa lakkauttaa. 

[Tuhatkauno]

Teuvolle ja perussuomalaisille iso käsi, lisää näitä kirjallisia kysymyksiä 

[vihapuhegeneraattori]

Pitäs saada enemmän vaan näkyvyyttä näille. Ei se auta jos tekee kysymyksen ja hallitus voi vastata "me tehdään mitä huvittaa" koska tietävät että kukaan ei huomaa. Mutta jos lehdet kirjoittaa ja blogosfääri pauhaa asiasta niin sitä ei voida tönästä maton alle niin helposti.

[Punaniska]

On mukavaa päästä haukkumisen sijasta kehumaan.

Well done, Teuvo!

[akez]

Ja vastuuministeri vastaa, että hallitus aikoo jatkaa kehitysavun antamista Etiopialle, koska YK:n turvaneuvostohanke [lisää tähän jotakin nättiä sopivaa liirumlaarumia].

[hattiwatti]

http://www.teuvohakkarainen.fi/ajatuksia/73-kirjallinen-kysymys-etiopian-kehitysavusta-162

Hallitus on aiemmin syyllistynyt maan haltuunottoon ajamalla alkuperäiskansaa pois erilaisten hankkeiden alta ja vuokraamalla maan ulkomaalaisille sijoittajille. Gibe 3 -padon on määrä kaksinkertaistaa Etiopian energiantuotanto ja tarjota kasteluvettä pelloille, joita hallitus on vuokrannut esimerkiksi Saudi-Arabialle ja Kiinalle. Hanketta rahoittaa yksi suurista kiinalaispankeista. Ihmisiä on pakkosiirretty vuokratuilta alueilta. Ne, jotka vastustavat tai edes kysyvät jotakin, joutuvat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskataan.

Kiva että tämä landgrabbing saa huomiota:

http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-17099348




BBC NewsAFRICA
22 February 2012 Last updated at 02:13
Analysis: Land grab or development opportunity?
COMMENTS (37)
With land central to the livelihoods of millions of people in Africa, Lorenzo Cotula of the International Institute for Environment and Development examines the impact of large-scale land acquisitions on the continent's farmers.
"Land grabs" are now one of the biggest issues in Africa.
Over the past few years, companies and foreign governments have been leasing large areas of land in some of Africa's poorest countries.
Many commentators have raised concerns that poor villagers will be forced off their land and agribusiness will marginalise family farming.
Others say that foreign investment can help African countries create jobs, increase export earnings and use more advanced technologies.
Three years since media reports started raising public awareness on this issue, evidence has been growing on the scale, geography, players, features and impacts of the land rush. The emerging picture provides ground for concern.
Last year the World Bank documented media reports of land deals over the period between 2008 and 2009.
The deals were for nearly 60 million hectares worldwide, roughly the size of a country like Ukraine - and two-thirds of the land acquired was in Africa.
While new figures continue to emerge, all evidence points to a phenomenon of unprecedented scale.
Also, some individual deals are for very large areas. For example, Liberia recently signed a concession for 220,000 hectares.
Money to be made
Media attention has focused on investments by Middle Eastern and Asian government-backed operators but Western companies have also been heavily involved.
Companies acquire land because they expect world food and commodity prices to increase - so there is money to be made in agriculture.
Some governments have also promoted land acquisitions abroad as a way to secure affordable food for their people.
In many African countries, agriculture has suffered from years of neglect - and investment is needed to improve productivity and market access.
But not all investment is good - and growing evidence strongly indicates that large land deals are not the way to go.
Short-lived jobs
A synthesis of over 30 reports worldwide found that many investments have failed due to insufficient soil fertility, financing difficulties or over-ambitious business plans. For example, in Mozambique and Tanzania, some large biofuels projects have now been abandoned.
Even where investments are profitable, it is often difficult to see how they contribute to poverty reduction. The jobs created are few, short-lived and low-paid - and public revenues are limited by tax exemptions.
A report published last year raised serious questions about the terms of the contracts that governments are signing up to.
Some of the world's poorest people are losing the land, water and natural resources that have supported their livelihoods for generations. In Uganda, for example, 20,000 people claim to have been evicted from their land and a legal case is pending before courts.
Not every deal is a "land grab" - much depends on local context, the investor's track-record, the terms of the lease, and whether these reflect the free, prior and informed consent of local landholders.
But for local people, the context in which the deals are being concluded tends to make negative outcomes more likely.
Best intentions
There are huge power imbalances among international companies, government and local landholders. Many land deals are being negotiated without transparency and local consultation.
In many parts of Africa, local farmers, herders and gatherers only have insecure legal rights to the land they see as theirs. Most have no written documents for their land. Much land is owned by the state, which can allocate it to outside investors even against local opposition.
And while international law provides relatively effective protection for foreign investment, international human rights law remains inaccessible and ineffective for people losing land.
So even when investors come with the best intentions, this means local groups are exposed to the risk of dispossession - and investors to legal disputes.
Family farmers have long provided the backbone of African agriculture - and, when given a chance, they have been able to compete on global markets.
Family farming
In Ghana, for example, a co-operative of 60,000 cocoa farmers has run a successful business for nearly 20 years and owns 45% of a UK company that manufactures and distributes chocolate.
The global demand for food and agricultural commodities creates new opportunities for African farmers.
Public policies and infrastructure to support family farming are needed today more than ever.
Evidence also shows that private investments to improve productivity or market access can be structured in ways that support local farmers.
Many companies successfully source agricultural produce from family farmers, and have invested in other activities along the production line - in ways that secure their supplies and improve local livelihoods.
In Mali and Zambia, some farmer associations own shares in the company they collaborate with, which gives them monetary benefits and a greater say.
Co-operatives or intermediaries can reduce the costs linked to working with large numbers of farmers. Public policy plays a key role in promoting fairer investment models.
The perception that large plantations are needed to "modernise" agriculture in poorer countries is dominant in many government circles.
But evidence shows that this perception is misplaced.
Promoting agricultural development in Africa and addressing the world's food security challenges requires investing in farmers - not in farmland.
Lorenzo Cotula leads the Land Rights Team at the UK-based research body the International Institute for Environment and Development

[hattiwatti]

Genetic Resources Action International julkaisi juuri kuvaukset yli
400:sta laajamittaisesta maarosvousprojektista:

http://www.grain.org/article/entries/4479-grain-releases-data-set-with-over-400-global-land-grabs.pdf

On se hyvä, että meillä on edustajia, jotka ovat ajan hermoilla nostamaan uusia globaaleja ongelmia esille.

[Liskohallitus]

PIF kertoo, että tuo Hakkaraisen tai avustajan laatima aloite on jokseenkin suoraan kopioitu muista lähteistä.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Etiopian kanssa on ollut viime vuosina kasvussa. Vuosina 2009-2012 Suomi tukee Etiopian opetussektoria 17,2 miljoonalla eurolla. Vesisektorille annettavan tuen määrä vuosina 2009-2013 on 36,7 miljoonaa euroa. Maaseudun taloudellisen kehityksen sektorille suunnataan vuosina 2011-2015 22,1 miljoonaa euroa.

Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta kansalaisyhteiskunnalle suunnattu tuki on vuosina 2010-2011 vuositasolla noin miljoona euroa. Ulkoministeriö tuki vuonna 2010 Etiopiassa toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä 4,75 miljoonalla eurolla ja vuoden 2011 suunnitelmien mukaan noin 3,2 miljoonalla eurolla. Humanitaarisen avun määrä on vuositasolla noin 700 000 euroa.

Kopioitu täältä: http://www.finland.org.et/public/default.aspx?nodeid=31697&contentlan=1&culture=fi-FI

Suunnitteilla on päätös kehitysavun lakkauttamisesta Nicaragualle vedoten osittain maan ihmisoikeuksien huonoon tilaan, korruptioon ja hallinnon läpinäkyvyyden puutteeseen.

Etiopiassa ihmisoikeustilanne on erittäin huolestuttava. Vankiloissa viruu satoja poliittisia vankeja, jotka mitä todennäköisimmin altistuvat kidutuksille ja huonolle kohtelulle (World Report 2011).

Kopioitu World Report 2011 -raportista.

Etiopian ja Eritrean väliseen rajaan liittyvät erimielisyydet vaativat 80 000 ihmishenkeä vuosina 1998-2000, eikä konfliktia ole vieläkään ratkaistu. Lukkiutunut tilanne on seurausta molempien maiden vaatimuksesta saada pieni vuoristoalue haltuunsa. Kumpikin maa on vuorotellen mobilisoinut armeijaansa rajan läheisyydelle, mutta suuremmilta hyökkäyksiltä on vältytty. Molempien maiden hallintoa syytetään erinäisten Afrikan sissiliikkeiden rahoittamisesta, ja maissa onkin ollut entistä enemmän terrori-iskuja muistuttavia pommituksia. Eritrean ja Etiopian välinen konflikti hankaloitui entisestään, kun Etiopia miehitti Somalian vuonna 2006. Etiopian armeija ja turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, myös sotarikoksiin Somaliassa. Etiopian hallitus ei ole tähän mennessä tehnyt mitään tutkiakseen näitä rikoksia

Eritrean kanssa käymänsä sodan jälkeen Etiopialla on myös suuria sisäisiä konflikteja. Suurin konflikti vallitsee hallituksen ja oromojen etnisen ryhmän välillä. Oromo-kansaan kuuluu noin 30 prosenttia maan väestöstä. Oromot ovat vuodesta 1974 lähtien taistelleet saadakseen itsenäisyyden. Joidenkin vuosien ajan he taistelivat oikeuksiensa puolesta poliittisen järjestelmän kautta. He päättivät aloittaa sissisodan Etiopian hallitusta vastaan vuonna 1997. Konflikti jatkuu yhä.

Kopioitu täältä: http://www.globalis.fi/Konfliktit/Etiopia-ja-Eritrea

Hallitus on aiemmin syyllistynyt maan haltuunottoon ajamalla alkuperäiskansaa pois erilaisten hankkeiden alta ja vuokraamalla maan ulkomaalaisille sijoittajille. Gibe 3 -padon on määrä kaksinkertaistaa Etiopian energiantuotanto ja tarjota kasteluvettä pelloille, joita hallitus on vuokrannut esimerkiksi Saudi-Arabialle ja Kiinalle. Hanketta rahoittaa yksi suurista kiinalaispankeista. Ihmisiä on pakkosiirretty vuokratuilta alueilta. Ne, jotka vastustavat tai edes kysyvät jotakin, joutuvat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskataan.

Virallisen Etiopian mukaan kyläohjelmassa ei ketään pakoteta muuttamaan ja vapaaehtoisia muuttajia on enemmän kuin pystytään sijoittamaan.

Väestönsiirrot aloitetaan joskus huonoimpaan mahdolliseen aikaan, juuri satokauden alussa. Asukkaat eivät ehdi korjata satoa entisiltä asuinpaikoiltaan. Uusilla alueilla he eivät saa siemeniä eivätkä lannoitteita. Siksi moni näkee nälkää. Uudet alueet ovat usein maaperältään köyhiä ja kuivia. Kylissä ei ole kouluja, terveydenhoitoa tai mitään muitakaan palveluita. Menetetyistä maista ei makseta korvauksia. Aseellisen konfliktin riski on näin suuri. Jotkut lähtevät pakolaisleireihin Keniaan.

Human Rights Watch vetoaa avustajahallituksiin, etteivät ne edes tietämättään olisi osallisina väestön pakkosiirroissa.

Kopioitu täältä (muutamien sanojen järjestystä muutettu): http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2722226/ihmiset-pakkosiirretaan-maat-sijoittajille-etiopiassa

Luultavasti noi loputkin on kopioitu jostain, pitää tutkia tarkemmin ennen uutisvinkkaamista...

[Roope]

PIF kertoo, että tuo Hakkaraisen tai avustajan laatima aloite on jokseenkin suoraan kopioitu muista lähteistä.

Toimittajat tuskin pystyvät olemaan tölväisemättä Hakkaraista kirjallisen kysymyksen osien kopioinnista, jolloin samalla itse asia saa paljon suuremman huomion kuin muuten saisi. Toimiihan se näinkin.

[Viimeinen suomalainen]

Hyvä Teuvo! Ei enää nappulaa "eversteille". Mitä siitä, mistä tiedot ovat peräisin. Asiahan se tärkein on. Meillä on omiakin huolenaiheita, miksi kylvää järjettömästi velkarahojamme ympäri maailmaa?

[ukkometso]

Jos osia on kerran kopioitu muista lähteistä niin sehän on kirjalliseen kysymykseen vaan hyvä, on tutustuttu asiaan ja silloin kysymys pohjautuu faktoihin ei kuulokuviin.
Ei kai sitten voisi esittää vastalausetta esim. puolustusvoimien säästöistä jos asian "kopioi" virallisista lähteistä. 
Hakkarainen kysyy mitä hallitus aikooo tehdä asialle, ei tässä  mitään patettihakemusta ole laadittu "omalle" idealle.  Kun tutkii Eduskunnassa jätettäviä kysymyksiä niin tällä perusteella melkein kaikki hylättäisiin kopioina.

On kysymyksiä joissa on luettu joku paikallinen lehtijuttu ja sitten tartuttu asiaan. Toki kun kyseessä Hakkarainen niin vaikka hän nykymaineellaan keksisi ikiliikkujan niin eihän hänestä mediassa mitään kansallissankaria leivottaisi

[IDA]

PIF? Nopealla googletuksella

http://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=3&t=6572

vaikuttaisi, että kyseessä suomalaislehtien päätoimittajien sisäinen keskustelupalsta. 

[Alkuasukas]

Heh, sehän onkin kamalaa jos faktat on otettu suoraan jostain raportista eikä keksitty omasta päästä.

[Liskohallitus]

Tossa piffiläisten kasaama yhtenveto.

http://i39.tinypic.com/s5cpk9.gif

[Possumi]

Tossa piffiläisten kasaama yhtenveto.

http://i39.tinypic.com/s5cpk9.gif

Hauskaa tietää että ei ole piffiläisilläkään elämää  Terveisiä vaan sinne täältä hommalasta...

[AstaTTT]

Teuvo Hakkarainen on fiksu, kun on ottanut asiatietojen jäljitettävyyden huomioon kysymyksessään. Pyrkisipä media edes joskus samaan. 

[törö]

Heh, sehän onkin kamalaa jos faktat on otettu suoraan jostain raportista eikä keksitty omasta päästä.

Suvaitsevaisto ei ymmärrä lähdetietojen käyttämistä eikä tajua, että copy+paste-menetelmällä kun tekee niin sisältö ei vääristy. Sehän keksii kaiken omasta päästään ja vääristelee faktat sen mukaisiksi.

Veikkaanpa, että Hakkarainen kopsasi, koska pelkäsi panevansa pilkun väärään paikkaan tai käyttävänsä väärää sanaa jos olisi kirjoittanut saman omin sanoin. Suviksethan olisivat tulkinneet sellaisen valehtelemiseksi ja faktojen vääristelemiseksi.

Ihan sama se kuitenkin on mitä näissä asioissa tekee, koska sielun vihollinen aloittaa joka tapauksessa henkilöön käyvän älämölön. Asiakeskeisestä keskustelusta se ei ymmärrä vittujakaan.

[Alkuasukas]

Teit itse = keksit omasta päästä, lainasit suoraan = kopioit. Tee siinä sitten oikein, kele...

[Uuno Nuivanen]

Teukalle ja muille persuille peukkua, tsemppiä ja jaksamista. Näitä hyviä kysymyksiä aroista aiheista tarvitaan lisää, lisää ja lisää.

Sota ei ole vielä hävitty, vaikka muutamassa viime taistelussa onkin saatu köniin.

[Punaniska]

Tossa piffiläisten kasaama yhtenveto.

http://i39.tinypic.com/s5cpk9.gif

Hauskaa tietää että ei ole piffiläisilläkään elämää  Terveisiä vaan sinne täältä hommalasta...

Kyllä se nyt vaan on niin, että koska Hakkarainen ei ole sahatessaan tuota itse miettinyt ja puhtaaksi kirjoittanut, niin ei hemmetissä ryhdytä puuttumaan korruptioon, tappamisiin ja sen semmoisiin. Asiaa harkitaan vasta sitten, kun joku ihan itse raapustaa aloitteen ilman copypastettamista. Siihen asti on ihan OK olla puuttumatta, tappakoon meidän puolestamme. Jotain rajaa sentään.

[John]

Ironistahan on se, että paljon täälläkin naureskelujen kohteena ollut Hakkarainen on saanut pelkästään tällä kirjallisella kysymyksellä paljon enemmän aikaiseksi kuin moni hommalainen kansanedustaja.

[Jaska Pankkaaja]

Mitä sen väliä että teksti on suurelta osin copypeistattu? Eihän asia siitä muuksi muutu.

[IDA]

Ironistahan on se, että paljon täälläkin naureskelujen kohteena ollut Hakkarainen on saanut pelkästään tällä kirjallisella kysymyksellä paljon enemmän aikaiseksi kuin moni hommalainen kansanedustaja.

Ironistahan tässä on se, että joidenkin mielestä kaikkien pitäisi pommittaa jatkuvasti noita samoja kirjallisia kysymyksiä vaikka tehokkaampaa on se, jos PS:n edustajat tekevät yhteistyötä keskenään.

[Punaniska]

Mitä sen väliä että teksti on suurelta osin copypeistattu? Eihän asia siitä muuksi muutu.

Ei muutu, ei. Sehän se tekeekin tuollaisella asialla lällättelyn poikkeuksellisen hölmöksi touhuksi.

[John]

Ironistahan tässä on se, että joidenkin mielestä kaikkien pitäisi pommittaa jatkuvasti noita samoja kirjallisia kysymyksiä vaikka tehokkaampaa on se, jos PS:n edustajat tekevät yhteistyötä keskenään.

Mitä tarkoitat? Itse en ole missään vaiheessa sanonut, että kirjalliset kysymykset olisivat tärkeitä, vaan olen jatkuvasti vedonnut lakialoitteisiin ja positiiviseen näkyvyyteen mediassa. Totesin vain tästä Hakkaraisen kirjallisesta kysymyksestä, miten vähällä hän on saanut yhtä paljon aikaiseksi kuin suurin osa hommalaisista kansanedustajista. Kääntäen siis, että suurin osa hommalaisista kansanedustajista ei ole saanut aikaan juuri mitään.

[Marko Parkkola]

Tottakai kirjalliset kysymykset ovat tärkeitä. Lukekaa vaikka Wikipediasta mitä ne tarkoittavat. Tämä oli nyt hyvin perusteltu kirjallinen kysymys ja siihen saatava vastaus tulee kertomaan paljon hallituksesta. Vastauksen perusteella voi ryhtyä mahdollisesti jatkotoimiin, mitä ikinä ne sitten ovatkaan.

[Jouko]

Viimeinkin on alettu kyseenalaistaa kehitysavun oikeellisuus. Sekään ei voi olla iäisyysasia ja tabu. Nyt kun taloudellinen tilanteemme on vielä dramaattisesti heikkenemässä, niin olisi syytä hieman tarkistaa mihin kaikkeen rahaa syydetään. Hyvä Teukka!

[John]

Viimeinkin on alettu kyseenalaistaa kehitysavun oikeellisuus. Sekään ei voi olla iäisyysasia ja tabu. Nyt kun taloudellinen tilanteemme on vielä dramaattisesti heikkenemässä, niin olisi syytä hieman tarkistaa mihin kaikkeen rahaa syydetään. Hyvä Teukka!

Perussuomalaisethan ovat kyseenalaistaneet valtavat kehitysapumäärärahat jo toistakymmentä vuotta. Itse veikkaan, että jos hallitus selviää kehysriihestä ehjänä, niin ainakaan kehytysyhteistyömäärärahoja ei ole leikattu. Minusta on jokseenkin järkyttävää, että veroja nostetaan ja mm. turvallisuudesta leikataan, mutta kehitysyhteistyömäärärahat vaan nousevat nousemistaan.