Helsingissä on alueita, joissa yli puolet perheistään valitsee lapselleen jonkin muun koulun kuin lähikoulun. Tämä käy selville Opetusviraston tilastoista.
Jokaisen perheen lapselle tarjotaan paikkaa lähikoulusta, mutta perhe voi hakea koulupaikkaa muualtakin.
Monet vaihdoista johtuvat ainevalinnoista, esimerkiksi kielistä, joita ei opeteta lähikoulussa.
Kouluvalinnan syynä voi olla myös turvallinen reitti tai kaveripiirin valinnat.
Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_moni_vanhempi_karttaa_lahikoulua/
Omaa lasta ei yksinkertaisesti haluta kiduttaa laittamalla häntä rikastuneeseen kouluun.
Quote
Monet vaihdoista johtuvat ainevalinnoista, esimerkiksi kielistä, joita ei opeteta lähikoulussa.
Mitä, eikö kaikissa opeteta somalin, kurdin, bantun, suomenruotsin, kinjaruandan ja indokiinan kieliä? Rasmikausten, kielet rikkaus & voimavara.
Quote
Kouluvalinnan syynä voi olla myös turvallinen reitti tai kaveripiirin valinnat.
Ehkä jengi tykkää myös pysyä hengissä. Tuohon lauseeseen sisältyy siis se, ettei haluta tulla hakatuksi mamujengien toimesta ja halutaan oppia suomea eikä mitään sekakieltä. Halutaan samoja arvoja jakavia kavereita, ei mitään wullah-laumaa.
Quote
Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.
Niin no, siis huonojen kokemusten lisäksi nämä tekijät voivat vaikuttaa.
Hesarin huippu-uutisointi iski jälleen. Pistäisivät omat pentunsa noihin.
disclaimer, hyvin integroituvia yksittäistapausmamujakin on
disclaimer2, rajat ja monikulttuuri kiinni.
Onhan toi vähän ikävää jos lapsen koulua joutuu vaihtamaan siitä lähimmäisestä koulusta jossa ennemmistö on mamuja siihen pidemmällä olevaan kouluun jossa se enemmistö ei ole mamuja.En itsekkään katsoisi hyvällä jos oma jälkikasvu alkaisi käyttämään jotain somalien slangia.Itse myös kieltäisin omaa lastani pyörimästä noiden kanssa koska yleensä se porukka jossa pyörii tekee lapsesta niiden kaltaisen ja noiden kanssa pyöriminen ei tiedä hyvää sen lapsen tulevaisuudelle.En myöskään oikein usko että noilla on mitään pidemmän tähtäimen suunnitelmia koulujen suhteen yms.
/edit
Toi hesarin "uutinen" ei imo ole mikään uutinen vaan itsestään selvä asia koska kaikki vanhemmat jotka välittävät lapsistaan ja haluaisivat parhaimman mahdollisen tulevaisuuden niille todennäköisesti tekisivät noin.
Oma mielipiteeni on se, että kaikkien lapsistaan välittävien suomalaisten vanhempien pitää siirtää lapsensa pois monikulttuurisista kouluista, ensinnäkin siksi, että monikulttuurisuus tarkoittaa arjen tasolla aina islamia. Ja toisekseen siirtäminen pitää tehdä siksi, että suomalaisten lasten tulevaisuutta ei saa uhrata "monikulttuurisuuden" takia. Eikä myöskään vanhempien tulevaisuutta, sillä suomalaiset lapset ovat suomalaisten vanhempien tulevaisuus.
Yhdenkään suomalaisen velvollisuus ei ole heittäytyä teeskentelemään vähä-älyistä.
Paras vaihtoehto olisi tietenkin, että suomalaisten ei tekisi mieli vaihtaa lastensa koulua. Että siihen ei olisi tarvetta. Että ei olisi pakko-monikulttuuria(lue-islamia).
Mutta koska se ei tämän päivän Suomessa ole mahdollista, niin pitää sopeutua tilanteeseen parhaalla mahdollisella tavalla, eli vaihtamalla koulua.
QuoteOpetusvirasto.
Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.
Eiköhän syynä liene vanhempien taantumuksellisuus. Eivät ajattele lastensa parasta vaan elävät menneisyydessä. Impivaaralaisittain kuvittelevat että koulun tehtävänä on opettaa lapset lukemaan ja laskemaan. Eivät ymmärrä että monikulttuurisessa koulussa lapset oppisivat suvaitsevaisuutta ja ennenkaikkea taikaseinän käytön. Näillä taidoilla pääsee jo pitkälle.
Toisaalta pelkona saatta olla se että vanhemmat pelkäävät sitä että heidän lapsensa eivät pärjäisi toisen polven huippuosaajien seurassa vaan kokisivat itsensä syrjäytyneiksi kun eivät pysty samoihin suorituksiin kuin nämä jo perimässään paremmat geenit saaneet, meille rikkaudeksi ja voimavaraksi tulleet luokkatoverit. Siksi vanhemmat valitsevat lapsilleen vaatimattomamaan opetuksen tasoon tyytyvän koulun.
Quote from: Hamsteri on 21.01.2012, 05:13:46
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_moni_vanhempi_karttaa_lahikoulua/
Totta kai kuulopuheet vaikuttavat. Usein hyviä tietolähteitä ovat naapurit, joilla on kouluikäisiä. Tuskinpa kukaan silkkaa ilkeyttään jättää laittamasta lastaan lähikouluun.
Kouluvalintaan vaikuttaa myös paljon se, miten oppilaitoksessa hoidetaan kiusaamistilanteita. Huono merkki on, jos koulun rehtori vakuuttaa kirkkain silmin, että heillä kiusaamista esiinny. Muuan (hyvä) rehtori sanoi suoraan, että joka sellaista väittää, valehtelee.
Itse uskon, että kuvitelmista ja kuulopuheista ynnä ennakkoluuloista on jo vähintään kymmenen vuotta sitten alkaen siirrytty kokemuksen kautta tulleeseen ennakkotietoon sekä kuvitelmien sijasta konkretiaan.
Suomalaiset vanhemmat ovat hiljalleen heräämässä siihen todellisuuteen, jossa heidän lapsensa joutuvat tahtomattaan aina tarkkailuluokalle.
Nykyään voisi aivan hyvin puhua jo tarkkailukouluista. Kouluista, joissa jokaikinen luokka on tosiasiassa pelkkä tarkkailuluokka.
Miksi suomalaisten lasten pitäisi vasten tahtoaan, vasten myös vanhempien tahtoa, luopua oikeudestaan hyvään koulutukseen ja nurinkurisesti luopua koko koulutuksesta tyystin.
En usko, että vanhemmat karttavat lähtökohtaisesti lähikoulua, vaan he karttavat...
...mitä? Kenties monikulttuuria. Voisiko olla jopa niin, että he eivät halua monikulttuuria mihinkään lähellensä. Mutta joutuvat ottamaan sen vastaan väkipakolla.
Mitään ei silti yksityinen kansalainen voi tehdä, paitsi ajatella lastensa parasta, ja vaihtaa koulua.
Don Quihoteksi ei yksittäisen ihmisen kannata alkaa.
Mutta aina voi valita, ketä äänestää, nyt kun vaaleja vielä toistaiseksi on...
Jos puolet vanhemmista siirtää lapsensa eri kouluun monikulttuurisuuden takia, miksi nämä puolet eivät äänestä esim perussuomalaisia?
Ei se riitä että siirtää omat lapsensa turvaan vaan pitäisi kantaa huolta koko yhteiskunnan tulevaisuudesta ja pyrkiä pelastamaan kaikki suomalaiset lapset haitalliselta monikulttuurisuudelta.
Quote from: Marius on 21.01.2012, 10:01:00
Nykyään voisi aivan hyvin puhua jo tarkkailukouluista. Kouluista, joissa jokaikinen luokka on tosiasiassa pelkkä tarkkailuluokka.
Kun oikeudessa todistaja kertoo omat havaintonsa niin oikeus tekee päätöksensä kuulopuheiden perusteella eli todistajan antamaan lausunnoon perustuen.
Samalla tapaa kuulopuheiden perusteella tietyissä kouluissa Helsingissä olisi lapselle suoranainen onnenpotku jos pääsisi ihan oikealle tarkkailuluokalle aidosti monikulttuurisen( = riittävästi rikastuneen) luokan sijaan.
Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.
Suomenruotsalaiset elävät jo nyt pidempään ja taitavat lisäksi mokomat olla onnellisempiakin. Nyt vielä koululaitoskin lyö valtavan eriarvoisuuden kuilun suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välille: edelliset saavat tarpoa koulutaipaleensa levottomissa mokukouluissa, joissa oppimistuloksetkin jäävät laihoiksi kun taas jälkimmäiset voivat rauhassa hankkia itselleen eväitä menestyäkseen elämässään.
Quote from: Hamsteri on 21.01.2012, 05:13:46
Helsingissä on alueita, joissa yli puolet perheistään valitsee lapselleen jonkin muun koulun kuin lähikoulun. Tämä käy selville Opetusviraston tilastoista.
Jokaisen perheen lapselle tarjotaan paikkaa lähikoulusta, mutta perhe voi hakea koulupaikkaa muualtakin.
Monet vaihdoista johtuvat ainevalinnoista, esimerkiksi kielistä, joita ei opeteta lähikoulussa.
Kouluvalinnan syynä voi olla myös turvallinen reitti tai kaveripiirin valinnat.
Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_moni_vanhempi_karttaa_lahikoulua/
Omaa lasta ei yksinkertaisesti haluta kiduttaa laittamalla häntä rikastuneeseen kouluun.
Onnistuuko tuo siirtyminen aina? Mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun alueella A paikalliskouluun tyytymättömiä on niin paljon, etteivät he mahdu suositumpiin kouluihin muualla ? Minun veikkaukseni: kouluun tyytymättömät vanhemmat myyvät asuntonsa tahoille, joille koulun laadulla ei ole väliä, ja muuttavat alueelle B, jossa lähikoulukin on heidän mielestään kelvollinen. Arvaako kukaan, miten tuo vaikuttaa alueen A kulttuuriseen diversiteettiin?
Edit: Sinänsä tuo mahdollisuus valita muu kuin lähikoulu on pieni varaventtiili ja vaimentaa valkovuotoa. Tilanne muodostuu hankalaksi siinä vaiheessa, kun "kaukovaihtoehtoon" halukkaita on enemmän kuin muualla on paikkoja. Mitenköhän ratkaistaan se, kenen toive täytetään? Olisi mukava tietää, onko nyt jo paljon tilanteita, joissa siirtyminen ei ole käytännössä mahdollista.
Quote from: Eino P. Keravalta on 21.01.2012, 10:37:19
Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.
Tosiaan. Miksi Bidee ei vaadi ruotsinkielisiin kouluihin mamu kiintiöitä. Eihän siinä ole laitaa ettei ruotsinkielinen voi keskustella maahanmuuttajan kanssa lisääntyneestä rasismista omalla äidinkielellään. Ruotsin kieli pakolliseksi ensimmäiseksi kieleksi maahanmuuttajille. Tällä turvataan ruotsinkielisen kulttuurin elinvoimaisuus tulevaisuudessakin.
Tämä on taas tätä "korrektia" uutisointia. Vitu**aa lukea tuollaisia satuja.
Suurimmassa osassa syy on se, että lapsistaan huolta pitävät vanhemmat eivät laita jälkikasvuaan kouluun,
jossa meno on eläimellistä ja jossa oppimisesta ei tule mitään.
Mutta - tätähän ei saa sanoa ääneen, eihän?
Quote from: KTM on 21.01.2012, 10:20:27
Jos puolet vanhemmista siirtää lapsensa eri kouluun monikulttuurisuuden takia, miksi nämä puolet eivät äänestä esim perussuomalaisia?
Ei se riitä että siirtää omat lapsensa turvaan vaan pitäisi kantaa huolta koko yhteiskunnan tulevaisuudesta ja pyrkiä pelastamaan kaikki suomalaiset lapset haitalliselta monikulttuurisuudelta.
Siksi eivät äänestä, vielä, koska kaikki ottaa aikansa, hiljalleen, mutta vääjäämättä.
Omien lapsien turvaan saattaminen on nimenomaan yhteiskunnasta huolta pitämistä ja pyrkimystä kaikkien suomalaisten lasten pelastamiseen. Mikäli kaikki suomalaiset vanhemmat pyrkisivät täten samaan päämäärään, niin ei tarvitsisi enää puhua jostain epämääräisyyksistä.
Se, että siirtää omat lapsensa turvaan, ja pitää heistä huolen, se nimenomaan riittää.
Quote[...]
Roihuvuoressa Itä-Helsingissä vain 37 prosenttia oppilaista on valinnut lähikoulun.
Roihuvuoren ala-asteen rehtori Leena Pöntynen arvelee alhaisen luvun johtuvan siitä, että koulu oli pitkään lakkautuslistalla.
"Remontoinnista on puhuttu. Vanhemmat haluavat ehkä varmistaa pysyvyyden."
Roihuvuori on myös yksi kouluista, joka saa niin sanottua positiivisen diskriminaation tukea. Se on syrjäytymiseen ehkäisyyn tarkoitettua rahaa, jonka perusteena voi olla esimerkiksi oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus.
Myös Pikku Huopalahdessa enemmän kuin puolet on lähtenyt lähikoulua edemmäs.
Oppilaita vetävät varsinkin Steiner-koulu sekä kielikoulut, jotka sijaitsevat kivenheiton päässä.
Muitakin syitä on, epäilee rehtori Vilma Tuomi.
"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."
Pikku Huopalahdessa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
Rehtorit uskovat, että kuvitelmat ja kuulopuheet ohjailevat kouluvalintoja.
"Mielikuvien voima on merkityksellinen. Enemmän ihmisten pitäisi tulla katsomaan ennen kuin olettaa jotakin", Tuomi sanoo.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4hikoulu+ei+kelpaa+kaikille/1135270232793
QuotePOIMINTA
Koulupiiristä tuli asunnon myyntivaltti
Kalle Silfverberg
HELSINGIN SANOMAT
Viikkiläistä kerrostaloasuntoa markkinoitiin viime sunnuntain HS:ssa sillä, että se kuuluu Norssin koulupiiriin.
Lasten koululla on monille väliä. Sen ovat asuntomyyjätkin huomanneet. "Ihmiset ovat jo välittäjiä paremmin tietoisia siitä, mihin koulupiiriin lapset menevät tietystä osoitteesta", sanoo kiinteistönvälittäjä Jyrki Matilainen Herttoniemen Kiinteistömaailmasta.
Hän tuntee tapauksia, joissa asiakas ei olisi ostanut asuntoa, ellei olisi saanut lastaan tiettyyn kouluun. "Näin muuttuu Suomikin. Vaikka opetus ei eroaisi millään tavalla, niin maine eroaa", Matilainen sanoo.
Asuntonäytöissä kouluista ei tosin kovin paljon puhuta, sillä ostajat karsivat kohteita jo aikaisemmassa vaiheessa, Matilainen uskoo.
"Tämä on arkaluontoinen asia, ja se saattaa kääntyä asunnon myyntiä vastaan."
http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Koulupiirist%C3%A4+tuli+asunnon+myyntivaltti/1135270232785
Quote"Tuttujen kokemukset ja lehtikirjoittelu vaikuttavat"
Salma Salaspuron koulu valitaan läheltä, sanoo äiti.
Pipsa Palttala
HELSINGIN SANOMAT
Valitaanko lähikoulu vai joku muu?
Tätä kysymystä puntaroidaan nyt etelähelsinkiläisessä Salaspuron perheessä.
Kuusivuotiasta tytärtä Salmaa odottaa syksyllä kouluunmeno. Hän aloittaa uransa ekaluokkalaisena joko Tehtaankadun tai Snellmannin koulussa.
Ne sijaitsevat parin korttelin päässä toisistaan Ullanlinnassa ja Punavuoressa.
Ilmoittautuminen peruskoulun ensimmäiselle luokalle alkaa Helsingissä helmikuussa.
"Tehtaankadun valintaa puoltaa se, että se on meidän virallinen lähikoulu. Kävellessä on vain yksi autotie ylitettävänä ja sinne menevät miltei kaikki Salman eskarikaverit", sanoo äiti Terja Salaspuro.
"Koulu on myös hyvämaineinen ja siellä on mahdollisuus valita ensimmäiseksi kieleksi englannin lisäksi ranska." Mutta sitten on Snellmannin koulu, joka taas viehättää perhettä kyläkoulumaisuudellaan.
Terja Salaspuro uskoo, että kantakaupungin kaikkia kouluja pidetään hyvämaineisina.
"Ja eihän voi tietää etukäteen, kuka tulee opettajaksi ja millainen henki luokkaan muodostuu. Siksi pidän sellaista laskelmointia turhana", esikoululaisen äiti sanoo.
Hän kuitenkin uskoo, että tuttujen kokemukset kouluista, lehtikirjoittelu sekä Facebook-kommentit vaikuttavat jonkin verran mielikuviin ja päätöksentekoon.
"Omassa koulussani hulppeiden omakotitalojen ja kaupungin vuokra-asuntojen kasvatit opiskelivat vieretysten. Siinä sai perspektiiviä ja oppi tulemaan toimeen."
http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Tuttujen+kokemukset+ja+lehtikirjoittelu+vaikuttavat/1135270232805
Nyt kyllä kiinnostaisi kovasti tietää mitkä ovat ne jotkin koulupiirit, joissa yli puolet vanhemmista jne.
Quote"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."
Millä tavalla monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä eroavat toisistaan?
Quote from: Malla on 21.01.2012, 08:52:58
Quote from: Hamsteri on 21.01.2012, 05:13:46
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_moni_vanhempi_karttaa_lahikoulua/
Totta kai kuulopuheet vaikuttavat. Usein hyviä tietolähteitä ovat naapurit, joilla on kouluikäisiä. Tuskinpa kukaan silkkaa ilkeyttään jättää laittamasta lastaan lähikouluun.
Kouluvalintaan vaikuttaa myös paljon se, miten oppilaitoksessa hoidetaan kiusaamistilanteita. Huono merkki on, jos koulun rehtori vakuuttaa kirkkain silmin, että heillä kiusaamista esiinny. Muuan (hyvä) rehtori sanoi suoraan, että joka sellaista väittää, valehtelee.
Puskaradio, eli tässä tapauksessa naapurit ja alueen asukkaat (lapsiperheet) ovat varmasti parhaita ja luotettavimpia tiedonlähteitä. (Huonot) rehtorit ja laaja osa mediaa toistaa papukaijan tavoin samaa käsikirjoitusta ja valmiiksi luonnosteltuja vuorosanoja, jonka sisältö on sitä taattua hevonpaskaa jota heiltä on lupa odottaakin.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 21.01.2012, 11:34:32
Quote"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."
Millä tavalla monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä eroavat toisistaan?
Lienevät käytännössä synonyymejä. Tässä esimerkki sellaisesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Black_Cobra_%28katujengi%29
QuoteMyös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.
"Kuvitelmat", "kuulopuheet" ja ne surullisen kuuluisat "ennakkoluulot". Kaikkihan ovat vain yksittäistapauksia, eikö niin.
Tahtoisin kiinnittää tässä vaiheessa suurta huomioarvoa sille, miten näistä asioista (monikulttuurisuuden nostattamista ongelmista) yhteiskunnassa puhutaan. Vanhemmat, jotka ymmärtävät näitä
tosiasioita (varsin todellisia käytännön ongelmia, joista ei ole poliittisesti korrektia puhua) ja siksi valitsevat lapselleen eri koulun (lue = vähemmän monikulttuurisen koulun), syyllistetään kärsimään kuvitelmista, ennakkoluuloista ja oman ajattelun puutteesta (uskovat "kuulopuheita").
Nämä kielikuvat (käytetty retoriikka) synnyttävät mielikuvia ja mielleyhtymiä, ne synnyttävät omanlaistansa todellisuutta. Miksi ei voida puhua ja kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä? Kutsua monikulttuurisuudesta nousevia ongelmia monikulttuurisuudesta nouseviksi ongelmiksi, ja avata keskustelua siihen suuntaan, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut. Tällaisen avoimen keskustelun pelätään nostattavan ja lietsovan "rasismia" - siksi sitä vältetään kuin ruttoa. Mutta tämä valheellinen, puusilmäinen ja tilanteita vääristelevä linja on vain retorinen tehokeino, jota käytetään ohjailemaan yksinkertaisia.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 21.01.2012, 11:34:32
Quote"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."
Millä tavalla monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä eroavat toisistaan?
Monikulttuurisessa ryhmässä on
varsinaisia maahanmuuttajia. Kansainvälisessä vain jotakin tylsiä länsimaisia insinöörin- tai diplomaatinlapsia.
Quote from: Brandöt on 21.01.2012, 11:45:47
Nämä kielikuvat (käytetty retoriikka) synnyttävät mielikuvia ja mielleyhtymiä, ne synnyttävät omanlaistansa todellisuutta. Miksi ei voida puhua ja kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä? Kutsua monikulttuurisuudesta nousevia ongelmia monikulttuurisuudesta nouseviksi ongelmiksi, ja avata keskustelua siihen suuntaan, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut.
Sitä ei tehdä sen vuoksi, koska se lisää tietoa ja kiihdyttää segregaatiota. Jotta muutenkin eristymään pyrkiviä maahanmuuttajaryhmiä saataisiin edes jotenkin integroitua, tarvitaan heidän lastensa kieli- ja kulttuurikylpyyn kantisvettä. Tällainen välineellinen rooli ei kuitenkaan tyydytä kaikkia kantiksia, minkä vuoksi tuo vesi virtaa muualle.
Oma näkemykseni on, että segregaatio on väistämätöntä, mikäli hyvin vieraista kulttuureista tulee Suomeen paljon väkeä. Tällaiset kantaväestön syyllistämiset ovat vain yritys viivyttää väistämätöntä segregaatiota.
Quote from: skrabb on 21.01.2012, 11:10:40
Quote[...]
"Näin muuttuu Suomikin. Vaikka opetus ei eroaisi millään tavalla, niin maine eroaa", Matilainen sanoo.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Koulupiirist%C3%A4+tuli+asunnon+myyntivaltti/1135270232785
Kyllä se opetuskin eroaa yleensä jollain tavalla paitsi oppilasaineksen niin myös opettaja-aineksen vuoksi. Parhaat ja pätevimmät opettajat hakeutuvat pääkaupunkiseudulla niihin kouluihin, joissa on vähemmän elintasopakolaisia yms. ja siten rauhallisempi ja helpompi työympäristö. Uraansa aloittelevat ja muodollisesti epäpätevät opettajat joutuvat menemään sitten näihin ongelmakouluihin. Eli niissä on huonoimmat oppilaat ja huonoimmat opettajat.
Quote from: Siili on 21.01.2012, 12:09:21
Quote from: Brandöt on 21.01.2012, 11:45:47
Nämä kielikuvat (käytetty retoriikka) synnyttävät mielikuvia ja mielleyhtymiä, ne synnyttävät omanlaistansa todellisuutta. Miksi ei voida puhua ja kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä? Kutsua monikulttuurisuudesta nousevia ongelmia monikulttuurisuudesta nouseviksi ongelmiksi, ja avata keskustelua siihen suuntaan, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut.
Sitä ei tehdä sen vuoksi, koska se lisää tietoa ja kiihdyttää segregaatiota. Jotta muutenkin eristymään pyrkiviä maahanmuuttajaryhmiä saataisiin edes jotenkin integroitua, tarvitaan heidän lastensa kieli- ja kulttuurikylpyyn kantisvettä. Tällainen välineellinen rooli ei kuitenkaan tyydytä kaikkia kantiksia, minkä vuoksi tuo vesi virtaa muualle.
Niinpä. Mielenkiintoista olisi suorittaa jonkinlaista epävirallista tutkimusta innokkaimpien "mokuttajien" asuinpaikoista ja siihen liittyen vielä heidän lastensa koulutaustoista; onko omat lapset sijoitettu ns. monikulttuurisiin kouluihin (ja tarkoitan tässä nyt niitä monikulttuurisia kouluja, joissa on pääosin humanitaaristen maahanmuuttajien lapsia). Tuskinpa näin on. Tulisi elää niin kuin opettaa, vain sillä tavalla se oma ajattelu liippaa edes etäisesti sitä todellisuutta, mitä kuitenkin toisten osalta kritisoi.
Quote from: Siili on 21.01.2012, 12:09:21
Oma näkemykseni on, että segregaatio on väistämätöntä, mikäli hyvin vieraista kulttuureista tulee Suomeen paljon väkeä. Tällaiset kantaväestön syyllistämiset ovat vain yritys viivyttää väistämätöntä segregaatiota.
Siihenhän tämä johtaa, jaan siis näkemyksesi.
Edit; toinen vastaus.
Quote from: Eino P. Keravalta on 21.01.2012, 10:37:19
Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.
Suomenruotsalaiset elävät jo nyt pidempään ja taitavat lisäksi mokomat olla onnellisempiakin. Nyt vielä koululaitoskin lyö valtavan eriarvoisuuden kuilun suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välille: edelliset saavat tarpoa koulutaipaleensa levottomissa mokukouluissa, joissa oppimistuloksetkin jäävät laihoiksi kun taas jälkimmäiset voivat rauhassa hankkia itselleen eväitä menestyäkseen elämässään.
Ei tarvitse edes naida. Monissa kaupungeissa ottavat ruotsinkieliseen tarhaan ummikkosuomalaisiakin lapsia, jos vain tilaa on. Ja jos tarhan käy ruotsiksi, saa jatkaa ruotsinkielisessä koulussa. Tiedän monta suomenkielistä perhettä, jotka ovat tehneet näin.
Quote from: Emo on 21.01.2012, 12:36:07
Quote from: Eino P. Keravalta on 21.01.2012, 10:37:19
Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.
Suomenruotsalaiset elävät jo nyt pidempään ja taitavat lisäksi mokomat olla onnellisempiakin. Nyt vielä koululaitoskin lyö valtavan eriarvoisuuden kuilun suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välille: edelliset saavat tarpoa koulutaipaleensa levottomissa mokukouluissa, joissa oppimistuloksetkin jäävät laihoiksi kun taas jälkimmäiset voivat rauhassa hankkia itselleen eväitä menestyäkseen elämässään.
Ei tarvitse edes naida. Monissa kaupungeissa ottavat ruotsinkieliseen tarhaan ummikkosuomalaisiakin lapsia, jos vain tilaa on. Ja jos tarhan käy ruotsiksi, saa jatkaa ruotsinkielisessä koulussa. Tiedän monta suomenkielistä perhettä, jotka ovat tehneet näin.
Minulla on hiukan sellainen kutina, että tämä sopii ankkalammikon väelle tasan niin kauan kun suomenkieliset ovat selkeä vähemmistö. Peli vihelletään takuulla poikki jo siinä vaiheessa, kun suomenkielisten osuus nousee yli kymmenen prosentin. Oli tilaa tai ei.
Toisin kuin finnikouluissa, ruotsinkielisten koulujen tavoitteena ei ole edes bikulttuurisuus, puhumattakaan monikulttuurisuudesta. Senhän havaitsi jo ankkalammen asukkien nuivasta suhtautumisesta kaksikielisiin kouluihin. Joissakin kunnissa nikotellaan jopa erikielisten oppilaiden sijoittamisesta samaan koulurakennukseen.
Quote from: Siili on 21.01.2012, 12:50:03
Quote from: Emo on 21.01.2012, 12:36:07
Quote from: Eino P. Keravalta on 21.01.2012, 10:37:19
Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.
Suomenruotsalaiset elävät jo nyt pidempään ja taitavat lisäksi mokomat olla onnellisempiakin. Nyt vielä koululaitoskin lyö valtavan eriarvoisuuden kuilun suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välille: edelliset saavat tarpoa koulutaipaleensa levottomissa mokukouluissa, joissa oppimistuloksetkin jäävät laihoiksi kun taas jälkimmäiset voivat rauhassa hankkia itselleen eväitä menestyäkseen elämässään.
Ei tarvitse edes naida. Monissa kaupungeissa ottavat ruotsinkieliseen tarhaan ummikkosuomalaisiakin lapsia, jos vain tilaa on. Ja jos tarhan käy ruotsiksi, saa jatkaa ruotsinkielisessä koulussa. Tiedän monta suomenkielistä perhettä, jotka ovat tehneet näin.
Minulla on hiukan sellainen kutina, että tämä sopii ankkalammikon väelle tasan niin kauan kun suomenkieliset ovat selkeä vähemmistö. Peli vihelletään takuulla poikki jo siinä vaiheessa, kun suomenkielisten osuus nousee yli kymmenen prosentin. Oli tilaa tai ei.
Toisin kuin finnikouluissa, ruotsinkielisten koulujen tavoitteena ei ole edes bikulttuurisuus, puhumattakaan monikulttuurisuudesta. Senhän havaitsi jo ankkalammen asukkien nuivasta suhtautumisesta kaksikielisiin kouluihin. Joissakin kunnissa nikotellaan jopa erikielisten oppilaiden sijoittamisesta samaan koulurakennukseen.
Varmaan eri paikkakuntien kouluissa on eroa siinä, kuinka paljon ruotsinkieliseen kouluun ummikkosuomenkielisiä lapsia hyväksyvät. Jos tulija on suomenruotsinkielinen tai paluumuuttaja Ruotsista, ne menevät suomenkielisen lapsen edelle. Mutta jos tilaa on, niin ottavat suomenkielisiäkin ja tiedän, että jossain voi olla liki puoletkin luokan oppilaista suomenkielisistä kodeista.
Ympäri Suomea löytyy myös pieniä kristillisiä kouluja, ja lisää tulee jos vain saavat lupia. Kiihkomuslimivoimavaraisuutta ei näistäkään kouluista löydy, mutta olen kuullut huhuja että pääkaupunkiseudulla muutama muslimilapsi kävisi kristillistä koulua? Huhu kertoo myös, että jotkut harvat muslimivanhemmat voivat arvostaa kristillistäkin koulua enemmän, kuin täysin sekulaaria peruskoulua. Monikulttuuria muuten noissa kristillisissä kouluissakin esiintyy, mm. oikeasti vainoa paenneiden arabikristittyjen lapsia. Mutta tällainen normaali monikulttuuri ei ketään haittaa, jos/kun se ei ole ns. "laajentumiseen ja valtaannousuun tähtävää monikulttuuria".
Quote from: KTM on 21.01.2012, 10:20:27
Jos puolet vanhemmista siirtää lapsensa eri kouluun monikulttuurisuuden takia, miksi nämä puolet eivät äänestä esim perussuomalaisia?
Ei se riitä että siirtää omat lapsensa turvaan vaan pitäisi kantaa huolta koko yhteiskunnan tulevaisuudesta ja pyrkiä pelastamaan kaikki suomalaiset lapset haitalliselta monikulttuurisuudelta.
Lisäisin vielä että juuri jotain tiettyä PS ehdokasta koska joukossa on niitäkin joille asia on yhdentekevä ja niitä jotka eivät viitsi ylipäätään tehdä mitään siis samanlaisia normipoliitikkoja yli puoluerajojen.
Valtaosa suomalaista "tietää" että PS poliitikot ovat hakkaraisia, rotunazzziamistohtoreita ja parhainkin lihavarumalihava väärinpuhuja.
Quote from: HS
Roihuvuori on myös yksi kouluista, joka saa niin sanottua positiivisen diskriminaation tukea. Se on syrjäytymiseen ehkäisyyn tarkoitettua rahaa, jonka perusteena voi olla esimerkiksi oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus.
[...]
"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."
Pikku Huopalahdessa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
Rehtorit uskovat, että kuvitelmat ja kuulopuheet ohjailevat kouluvalintoja.
"Mielikuvien voima on merkityksellinen. Enemmän ihmisten pitäisi tulla katsomaan ennen kuin olettaa jotakin", Tuomi sanoo.
Rehtorithan vastustavat esimerkiksi yhteisiä tasokokeita ja muita tapoja, joilla kouluja voisi vertailla keskenään. Siksi vanhemmat tekevät valintansa huhujen ja mutun perusteella. Rehtoritkaan eivät sentään kehtaa väittää, että koulujen välillä
ei olisi eroja. Objektiivisen tiedon puuttuessa yksi kriteeri vanhemmille lienee koulun vastaanottama positiivisen diskriminaation tuki.
Työmaa päällikköni, aito ruåtsinkuoma, kertoi muuttaneensa kotikaupungistaan Södertäljestä pois kun grabbe oli alkanut puhumaan jotain **lvetens sekakakieltä.
Grabben 2- luokalla oli enää 1-luokan jälkeen vain kaksi muuta ruotsalaistaustaista.
Järkyttävää se, että tämä tapahtui jo 90-luvun alussa ja että kanttis joutuu nåstamaan kädet pystyyn ja pakenee synnyinseudultaan.
Olemme aina olleet 20v Ruotsia jäljessä, nyt näyttäis Suomessa alkavan sama kehitys, siis 20-vuoden viiveellä Vantaallakin.
Kyllä se sama kehitys siitä lähtee, jätetään getto että heilahtaa, gettoihin ei jäädä makaamaan, muuta pois jo Suomenpoika –muuta pois jo Suomenpoika – muuta pois jo Suomenpoika..... ennenkuin veri kuivuu.
Quote from: Siili on 21.01.2012, 12:50:03
Minulla on hiukan sellainen kutina, että tämä sopii ankkalammikon väelle tasan niin kauan kun suomenkieliset ovat selkeä vähemmistö. Peli vihelletään takuulla poikki jo siinä vaiheessa, kun suomenkielisten osuus nousee yli kymmenen prosentin. Oli tilaa tai ei.
Toisin kuin finnikouluissa, ruotsinkielisten koulujen tavoitteena ei ole edes bikulttuurisuus, puhumattakaan monikulttuurisuudesta. Senhän havaitsi jo ankkalammen asukkien nuivasta suhtautumisesta kaksikielisiin kouluihin. Joissakin kunnissa nikotellaan jopa erikielisten oppilaiden sijoittamisesta samaan koulurakennukseen.
Tätä tukee kuulemani juttu Porvoosta noin kymmenen vuoden takaa. Kyseessä oli kuitenkin ruotsinkielinen lukio, jossa kaksi oppilasta keskustelivat välitunnilla pari repliikkiä keskenään Suomeksi. Välituntuntivalvoja kuuli tuon, kertoi reksille, joka antoi varoituksen Suomen kielen käyttämisestä ruotsinkielisessä koulussa.
Tästä nousi jonkinlainen myrsky vesilasissa, ja lopulta varoitukset peruttiin yhteisymmärryksessä. Että erittäin suvaitsevia ovat, Porvoon hurrit.
Quote from: ilmari3. on 21.01.2012, 14:29:55
Työmaa päällikköni, aito ruåtsinkuoma, kertoi muuttaneensa kotikaupungistaan Södertäljestä pois kun grabbe oli alkanut puhumaan jotain **lvetens sekakakieltä.
Grabben 2- luokalla oli enää 1-luokan jälkeen vain kaksi muuta ruotsalaistaustaista.
Järkyttävää se, että tämä tapahtui jo 90-luvun alussa ja että kanttis joutuu nåstamaan kädet pystyyn ja pakenee synnyinseudultaan.
Olemme aina olleet 20v Ruotsia jäljessä, nyt näyttäis Suomessa alkavan sama kehitys, siis 20-vuoden viiveellä Vantaallakin.
Kyllä se sama kehitys siitä lähtee, jätetään getto että heilahtaa, gettoihin ei jäädä makaamaan, muuta pois jo Suomenpoika –muuta pois jo Suomenpoika – muuta pois jo Suomenpoika..... ennenkuin veri kuivuu.
Näinhän se on, Suomi on myöhässä.
Tuonne hesarin palstalle on taas joku masinoinut 20 netsin hyökkäyksen. Miksi hesarin moderaattorit antavat kkk:n julistaa vihapropagandaansa? Hirveä sananvapausloukkaus.
Onneksi löytyy kuitenkin pari mång kylttyyrenin puallustujaa,
QuoteÖö, se on juuri sitä. Olet ennakkoluuloinen, ihan sananmukaisesti. Voit toki yrittää selittää sitä itsellesi parhain päin. Missään pääkaupunkiseudun koulussa ei kuitenkaan (vieläkään) ole todellisia turvallisuusongelmia, tai oppimenestystä estäviä tekijöitä.
QuoteLaitoimme molemmat lapsemme aliarvostettuun kouluun tarkoituksella. Lähikoulua pidetään "parempana" mutta tosiasia on kun verrataan oppimistuloksia niin Tästä itähelsingin koulusta pääsee paremmin eteenpäin :)
QuoteOn tärkeää, ettei Helsinkiin synny alueita, joista kantaväestö muuttaa pois taatakseen lapsilleen laadukkaan opetuksen. Opetuksen tason säilyttäminen hyvänä on mahdollista myös alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Se vaatii rahaa, jolla voidaan palkata tarpeeksi tavoitteisiin sitoutunutta ja eri kulttuureja tuntevaa henkilökuntaa.
Meidän on oltava valmiita rajoittamaan lasten vanhempien oikeuksia peruskouluvalintojen suhteen, vaikka se kuulostaakin ikävältä asialta. Monikulttuurisuuteen oppiminen on tärkeä oppia jo nuorella iällä.
(fry.jpg)
QuoteVanhempien ennakkoluulot monikulttuurisuutta kohtaan johtuvat ainoastaan tiedon puutteesta. Monikulttuurisuuden on osoitettu parantavan oppimistuloksia, vähentävän järjestyshäiriöitä luokissa ja rikastuttavan oppilaita monin tavoin.
Ongelma on, että vanhemmat voivat valita koulun, johon lapsensa laittavat. Tämä johtaa tietämättömien vanhempien lasten joutumiseen monikulttuuristen koulujen ulkopuolelle. Tähän on lainsäädännöllä saatava loppu.
QuotePitäisiköhän miettiä, mikä on lapselle parasta. Koulussa oppinen ja niin sanottu "korkeatasoinen opetus" on toissijainen. Tärkeämpää ovat sosiaaliset kontaktit - ei pelkästään valkoisten keskiluokkaisten välillä, vaan kontaktit kaikkiin ihmisiin. Lapsi, joka on saanut vahvan kulttuurisen kylvyn kouluaikana, pystyy eri tavalla kansain välisiin kontakteihin aikuisiässään ja jos joutuu johtopaikoille yhteiskunnassa, niin ymmärtää paremmin alaisiaan. Opetus koulussa ei todellakaan ole pääasia ja sitä paitsi on todettu, että "huonompi" tasoinen koulu tuottaa lapsille enemmän oppia kuin "hyvä" tasoinen. Tämä johtuu siitä, että lapset tuppaavat valikoitumaan kunnianhimoisten vanhempien pakottamina.
QuoteTäällä taas kriittiset meuhkaavat, mitä todennäköisimmin sen ikäiset, joiden kouluaikoina tummahiuksisetkin ihmiset olivat eksoottisia.
Todellisuudessa suurin osa muita kouluja käyvistä lapsista käy erityispainotteisissa kouluissa.
Ennakkoluuloisten vanhempien – ja nimenomaan vanhempien, lapset eivät asiasta juuri välitä – määrä on kuitenkin ongelma. Maahanmuuttajien tai köyhempien alueiden eriyttäminen ei palvele ketään, varsinkaan pitkällä aikavälillä. Yksinkertaisin, mutta eriarvoistamisen vuoksi hankala ratkaisu olisi näiden lasten hajauttaminen eri kouluihin. Muitakin mahdollisuuksia on, eritoten kun tietotekniikka kehittyy (erityiskouluissa ei tarvitsisi olla fyysisesti läsnä).
Suomalaiset koulut, ihan kaikki, ovat kuitenkin turvallisia ja oppiminen onnistuu. Jos lapsella on vaikeuksia oppimisen kanssa, se on lähinnä TEIDÄN vikanne, ei koulun. Ylivoimaisesti suurin vaikutus lapsen oppimiseen on vanhempien osallistumisella ja avulla, ja osaa teistä ei vain kiinnosta. Koulua on helpompi syyttää kuin ottaa itse vastuuta.
QuoteHyvät ihmiset, tilatkaa Hesari kotiin tai ostakaa irtonumero ja lukekaa tilastot lehdestä, niin ei tarvitse täällä spekuloida...
Koulujen palvelukyky (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/cad061004303c681b717f77b1dab68e6/2010+Koulujen+palvelukyky+PKS-taso+1_4_2011.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1922337988)
http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk (http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk) Tämä olisi hyvä lähikoulu Baudenille.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 21.01.2012, 11:34:32
Quote"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."
Millä tavalla monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä eroavat toisistaan?
Toisessa on kovasti paljon suvisten toukkia, toisessa taasen ei lainkaan ;D
Tämä kouluhomma on hankala. En itsekään olisi halunnut lasteni käyvän kovin monikulttuurista peruskoulua syistä jotka ovat kaikille selviä. Toisaalta äskettäin blogitekstinä referoimani tutkimus (http://professorinajatuksia.blogspot.com/2012/01/integrointi-ja-rangaistukset-niistako.html) osoittaa, että monikultturinen koulu on kokonaisuuden kannalta parempi kuin koulujen eriytyminen kulttuurisilla perusteilla. Ainakin jos yhteiskunnassa on selvät pelisännöt toimivine rangaistuksineen.
Sinänsä outoa vanhempien toimintaa, koska meikkis livenä näkee etenkin ala-asteikäisten lasten olevan ja touhuavan keskenään ilman kansallisuusrajoitteita. Harvemmin myöskään lienee yhtä maahanmuuttajaryhmää selkeänä enemmistönä koululuokissa, vaan kansallisuuksia on yleensä useita?
Quote from: Professori on 21.01.2012, 22:25:10
Ainakin jos yhteiskunnassa on selvät pelisännöt toimivine rangaistuksineen.
Tällä lauseella olet ongelmien ytimessä. Kouluissa ei ole selviä pelisääntöjä ja toimivia rangaistuksia. Koulu ei pysty nykyisillä säännöillä ja menetelmillä tarjoamaan turvallista ympäristöä opiskeluun vaikka koulu olisi täysin suomalainen. Sitä pahempi tämä ongelma on kun kouluun tulee oppilaita kulttuureista joihin kuuluu hakeä rajat väkivaltaisella tilan haltuunotolla ja joissa heikompi on vapaata riistaa, muun uskoinen arvoton koira ja nainen arvottomampi kuin pikkupoika. Jos näitä asioita ei saada kuntoon heti ja lujilla otteilla, menee koko touhu aivan kärpästenherraksi. Ja eiväthän ne siellä kouluissa saa näitä kuntoon. Ei osin ole halua edes käyttää keinoja joita ongelman poistaminen vaatisi, eikä ole niitä keinojakaan.
Quote from: Roope on 21.01.2012, 14:10:58
Objektiivisen tiedon puuttuessa yksi kriteeri vanhemmille lienee koulun vastaanottama positiivisen diskriminaation tuki.
Hyvä pointti, joita Roopella toki muutenkin riittää. Kyseinen tuki ja sen jakaminen kouluittain lienee julkista tietoa. Sen julkaiseminen oliskin järkevää, jolloin asiaan sanotaanko intenseiivisesti suhtautuvat voisivat laittaa omat lapsensa niihin kouluihin, jotka saavat erityisen paljon tukea? Kielikylpyjä po. kouluissa ainakin olisi perunanenäisille pilteille luvassa niin oppi- kuin välitunneillakin ja kenties myös koulumatkoilla. Tehokasta ajankäyttöä jos mikä.
Me muut voisimme sitten suhtautua tietoon itse parhaaksi katsomallamme tavalla jälkikasvumme parasta ajatellen.
Quote from: Kokoliha on 22.01.2012, 00:17:00
Quote from: Roope on 21.01.2012, 14:10:58
Objektiivisen tiedon puuttuessa yksi kriteeri vanhemmille lienee koulun vastaanottama positiivisen diskriminaation tuki.
Hyvä pointti, joita Roopella toki muutenkin riittää. Kyseinen tuki ja sen jakaminen kouluittain lienee julkista tietoa. Sen julkaiseminen oliskin järkevää, jolloin asiaan sanotaanko intenseiivisesti suhtautuvat voisivat laittaa omat lapsensa niihin kouluihin, jotka saavat erityisen paljon tukea? Kielikylpyjä po. kouluissa ainakin olisi perunanenäisille pilteille luvassa niin oppi- kuin välitunneillakin ja kenties myös koulumatkoilla. Tehokasta ajankäyttöä jos mikä.
Me muut voisimme sitten suhtautua tietoon itse parhaaksi katsomallamme tavalla jälkikasvumme parasta ajatellen.
Aivan aluksi haluaisin muistuttaa, että kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
Että taas meni kumoon yksi rasistien kiljupierulegenda! (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=634273)
Vakavammin; muistelisin, että tästä oli uutinen taulukoineen "Nämä koulut saavat eniten rahaa" tjsp. -otsikolla, mutten nyt löytänyt.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_yrittaa_estaa_alueellista_syrjaytymista_etenkin/ (http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_yrittaa_estaa_alueellista_syrjaytymista_etenkin/)
QuoteItä-Helsingin lähiöt saavat palveluihin kaupungilta eniten ylimääräistä tukea, koska alueille keskittyy huono-osaisuutta.
Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että Helsingin alueiden eriytyminen näkyy koulujen oppimistuloksissa: koulujen keskimääräisiä oppimistuloksia voidaan ennustaa 70-prosenttisesti vuokra-asuntokannan, heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien määrän perusteella.
Kaupungin toimialoista juuri koulut saavat kaupungin palveluista eniten syrjäytymisen estorahaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana eniten rahaa saaneet koulut sijaitsivat Itä- ja Pohjois-Helsingissä eli esimerkiksi Kontulassa, Jakomäessä ja Malmilla.
Syrjäytymisen estoon suunnattujen rahojen jaossa käytetään apuna Helsingin tietokeskuksen laskemaa kaupunginosien huono-osaisuuskerrointa.
Sitä kutsutaan myös positiivisen diskriminaation eli erityiskohtelun indeksiksi.
Quote"Myös yksinhuoltajien määrä on merkittävä, koska he ovat keskimäärin vähävaraisempia, eikä heillä ole rahaa mennä yksityisille lääkäreille", selittää Helsingin tietokeskuksen erikoistutkija Markku Lankinen . Hän on laskenut rahanjakomalleja siitä saakka, kun niitä on Helsingissä teetetty eli vuodesta 1998.
Millä ryhmällä on yli 48 % yh-äitejä.
QuoteKoulujen välinen oppimistulosten ero ei näytä lisärahasta huolimatta kaventuneen, kritisoi tutkija Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
Rahat hyvässä käytössä.
QuoteHän on selvittänyt helsinkiläiskoulujen oppimistulosten ja asuinalueiden välistä suhdetta ja havainnut, etteivät tukea saaneet koulut eroa alueellisesta ennusteestaan muita alueiden kouluja enempää.
"On mahdollista, että ilman rahoja kouluilla menisi heikommin. Ehkä on kuitenkin todennäköisempää, etteivät rahat vain riitä siihen, mihin niillä on toivottu päästävän."
Niin on mahdollista. Tai sitten mitään ei ole tehtävissä.
Quote"Nyt rahaa on liian vähän", hän sanoo.
Lisää resursseja.
QuoteHänen mielestään konkreettisia tuloksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi voitaisiin saada aikaan, jos sosiaalisin perustein jaettavan rahan määrä vähintään kaksinkertaistettaisiin.
Rasisti, jaettavan rahan voisi satakertaistaa. Oha meillä varraa.
http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Uutiset/Opetuslautakunta+kokoontuu+30.8.2011 (http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Uutiset/Opetuslautakunta+kokoontuu+30.8.2011)
Opetusviraston esityksen mukaan oppilaiden kokonaismäärä voidaan ottaa määrärahan jaossa huomioon siten, että jokaisesta maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta koululle maksettavaa oppilaskohtaista ns. reppurahaa korotetaan 25 eurosta 75 euroon.Quote"Erityisesti sitä tarvittaisiin peruspalveluiden turvaamiseen"
Sherlock.
QuoteMutta nuo koulut; mies on ollut 18 vuotta Jakiksessa opettajana enkä tosiaankaan tahtoisi lapsiani sinne kouluun. Alueella ei taida asua ketään kaupungin päättävissä elimissä toimivaa, niin kansoitettu tuo koulu on erityis- ja maahanmuuttajaluokkien kanssa.
Joku jossain ihmetteli PD-lyhenteen käyttöä, tässä sitä on:
http://www.ara.fi/download.asp?contentid=24656&lan=fi (http://www.ara.fi/download.asp?contentid=24656&lan=fi)
Ajankohtainen kakkonen - 1.11.2011 - Ummikon maahanmuuttajan koulupolku (http://www.youtube.com/watch?v=zZ9s4-ulVWA)
Quote from: Junes Lokka on 22.01.2012, 01:26:02
Quote from: Kokoliha on 22.01.2012, 00:17:00
Quote from: Roope on 21.01.2012, 14:10:58
Objektiivisen tiedon puuttuessa yksi kriteeri vanhemmille lienee koulun vastaanottama positiivisen diskriminaation tuki.
Hyvä pointti, joita Roopella toki muutenkin riittää. Kyseinen tuki ja sen jakaminen kouluittain lienee julkista tietoa. Sen julkaiseminen oliskin järkevää, jolloin asiaan sanotaanko intenseiivisesti suhtautuvat voisivat laittaa omat lapsensa niihin kouluihin, jotka saavat erityisen paljon tukea? Kielikylpyjä po. kouluissa ainakin olisi perunanenäisille pilteille luvassa niin oppi- kuin välitunneillakin ja kenties myös koulumatkoilla. Tehokasta ajankäyttöä jos mikä.
Me muut voisimme sitten suhtautua tietoon itse parhaaksi katsomallamme tavalla jälkikasvumme parasta ajatellen.
Aivan aluksi haluaisin muistuttaa, että kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
Että taas meni kumoon yksi rasistien kiljupierulegenda! (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=634273)
Vakavammin; muistelisin, että tästä oli uutinen taulukoineen "Nämä koulut saavat eniten rahaa" tjsp. -otsikolla, mutten nyt löytänyt.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_yrittaa_estaa_alueellista_syrjaytymista_etenkin/ (http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_yrittaa_estaa_alueellista_syrjaytymista_etenkin/)
n
Paljos sulla oli koulussa se matematiikka?.Laskeppas vähän paljon noi käyttää niitä tukia ja paljon noihin ylensäkkin pistetään rahaa yms.Noihan on luku ja kielitaidottomia tyyppejä jotka roudaa suuria perheitä tänne elämään valtion kustannuksella eivätkä ole ikinä _senttiäkään_ maksaneet tähän maahan edes veroja.Jos noi on jossain töissä niin niiden tänne roudaamiseen,kouluttamiseen ja kieliopintoihin yms on käytetty todennäköisesti enemmän rahaa kuin mitä ne tuottavat valtiolle verotuloina koko elämänsä aikana ja yleensä sitä yhtä työssäkäyvää kohti on ne pari vaimoa ja ainakin se viisi kakaraa jotka elävät kunnan/valtion tuilla.Kannattaa myös muistaa että sen suomalaisen lapsen (jonka aiheuttamia kuluja tossa vertaillaan "halpaan" "pakolaiseen") vanhemmat ovat niitä veroja maksaneet suomeen eli siis ovat jo etukäteen maksaneet ainakin osan niistä kustannuksista mitä se lapsi yhteiskunnalle maksaa.
/edit
Ilmeisesti porukka tekee näitä quote hirviöitä tahalteen että olisi mahdollisimman hankalaa vastata noihin valheellisiin väittämiin?.
Quote from: Melbac on 22.01.2012, 05:43:50
Paljos sulla oli koulussa se matematiikka?.Laskeppas vähän paljon noi käyttää niitä tukia ja paljon noihin ylensäkkin pistetään rahaa yms.Noihan on luku ja kielitaidottomia tyyppejä jotka roudaa suuria perheitä tänne elämään valtion kustannuksella eivätkä ole ikinä _senttiäkään_ maksaneet tähän maahan edes veroja.Jos noi on jossain töissä niin niiden tänne roudaamiseen,kouluttamiseen ja kieliopintoihin yms on käytetty todennäköisesti enemmän rahaa kuin mitä ne tuottavat valtiolle verotuloina koko elämänsä aikana ja yleensä sitä yhtä työssäkäyvää kohti on ne pari vaimoa ja ainakin se viisi kakaraa jotka elävät kunnan/valtion tuilla.
En muista koulun arvosanoja :)
Mutta luitko siis koko viestini? Tuo boldaamasi oli vain alustusta, jossa lainasin Johanna Suurpään lausuntoa 21.4.1991, HS
http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2010/02/12/johanna-suurpaan-nimitys-askel-lahemmaksi-kansandemokratiaa/ (http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2010/02/12/johanna-suurpaan-nimitys-askel-lahemmaksi-kansandemokratiaa/)
http://wiki.hommaforum.org/wiki/Talous (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Talous)
http://suomaliansanomat.blogspot.com/2007/12/johanna-suurp-revisited.html (http://suomaliansanomat.blogspot.com/2007/12/johanna-suurp-revisited.html)
QuoteTäällä on suhtauduttu kovin toiveikkaasti uuteen vähemmistövaltuutettuun Johanna Suurpäähän. Valitettavasti ainakin minä muistan että kun somalit tuotiin Suomeen Moskovasta 1990, tämä silloinen oik.yo oli tovereidensa kanssa Georg Otsin laskusillalla ihmisbarrikadina hidastamassa poliisin laivaan pääsyä sen aikaa että somalit ehtivät repiä passinsa ja muut paperinsa ja vetää ne laivan vessoista alas. Sankarireportaasi löytynee HS:n paperiarkistoista, nettiähän ei tuolloin vielä ollut.
Että vähän sordiinoa niihin ihasteluihin kuinka nätti se oli nuorena. Samaa jengiä tämä täti on, Suomessa on pienet piirit ja kaikki suvaitsevaistoeliitin jäsenet kyllä tuntevat toisensa ja pitävät huolta toisistaan. Turha kuvitella että vähemmistövaltuutetuksi ketään tolkun ihmistä ikinä nimitettäisiin.
Opetusministeri: Huhut saavat karttamaan lähikoulua
Helsingin Haataisen mielestä oma lähikoulu on alaikäiselle lapselle paras paikka.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) on huolissaan koulujen eriarvoistumisesta pääkaupunkiseudulla. Hänen mielestään tilanteeseen on johtanut paitsi joidenkin koulujen parempi opetustarjonta, myös vanhempien väärät mielikuvat.
"Huhut, arviot ja mutu-tieto vaikuttavat valintaan", Gustafsson sanoi lauantaina vaalikampanjoinnin lomassa.
"Vanhempien pitäisi voida luottaa siihen, että jokainen koulu tarjoaa tasavertaiset oppimismahdollisuudet."
Kaikilla Helsingin alueilla niin ei nyt ole. Opetusviraston tilastojen mukaan joillain Helsingin alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Tällaisia alueita ovat muun muassa Pikku Huopalahti, Munkkivuori ja Länsi-Pasila.
Lähikoulu on koulu, jonka kaupunki osoittaa lapselle hänen asuinpaikkansa mukaan, mutta perhe voi hakea koulupaikkaa muualtakin.
Helsingin sivistystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Tuula Haataisen mielestä kaupungin osoittama lähikoulu on alakouluikäiselle lapselle paras vaihtoehto.
"Ei meillä ole huonoja kouluja. Oma lähikoulu pitäisi tehdä vanhemmille tutuksi jo ennen päätöksen tekoa, kun lapsi on vielä päiväkodissa", Haatainen ehdottaa.
Helsingin tavoite tälle vuodelle on, että 85 prosenttia alakoululaisista valitsee oman lähikoulunsa. Vuonna 2010 osuus oli 82 prosenttia, eikä tätä tuoreempia lukuja ole tiedossa.
Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, kuten opetusviraston tilasto kertoo.
"Aikamoiseen rumbaan vanhemmat sitoutuvat, jos he alkavat kuljettaa pikkukoululaisia toiselle puolelle kaupunkia koulua varten. Eikä se kaikille ole mahdollistakaan", Haatainen sanoo.
[...]
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että "koulujen eriytyminen pysäytetään". Tämän ministeri uskoo onnistuvan, jos perusopetuksen rahoitus perustuisi vastaisuudessa nykyistä enemmän siihen, miten paljon kunnassa on maahanmuuttajia ja mikä on aikuisväestön koulutustaso. Myös työttömyysaste olisi yksi rahoitukseen vaikuttava tekijä.
"Tämä on koulujen tasa-arvon turvaamiseksi tärkeää."
HS 22.1.2012
------------------------
jugen huomio: Munkkivuoressa on suomalais-ranskalainen koulu, jota ei lasketa lähikouluksi. Moni vieressä asuva kuitenkin laittaa lapsensa siihen, joten Munkkivuoren ala-asteen prosentti laskee. Kyse ei ole monikulttuurisuuden välttelystä - sitähän Munkkivuoressa ei ole oikeastaan lainkaan. Havaintoni perustuu yli 10 vuoden asiointiin Munkkivuoren ostarilla ym. paikallistuntemukseen.
Quote from: juge on 22.01.2012, 09:21:13
jugen huomio: Munkkivuoressa on suomalais-ranskalainen koulu, jota ei lasketa lähikouluksi. Moni vieressä asuva kuitenkin laittaa lapsensa siihen, joten Munkkivuoren ala-asteen prosentti laskee. Kyse ei ole monikulttuurisuuden välttelystä - sitähän Munkkivuoressa ei ole oikeastaan lainkaan. Havaintoni perustuu yli 10 vuoden asiointiin Munkkivuoren ostarilla ym. paikallistuntemukseen.
Tuo koulu oli ennen Tehtaankadulla. Käynyt siellä 80-luvulla.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_08/156481.htm (http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_08/156481.htm)
Gustafsson FOAD
Quote
Kolmannes riittäisi osuudeksi
Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.
QuoteOpettajien mielestä maahanmuuttajien osuutta kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi rajoittaa. Tätä mieltä on lehden kyselyn mukaan noin 41 prosenttia kaikista opettajista. Luku on suurempi kuin Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla tammikuussa teettämässä tutkimuksessa. Siinä pääkaupunkiseudun asukkaista noin joka kolmas oli rajoitusten kannalla. Rajoituksia puolsivat voimakkaimmin vantaalaiset ja vähiten helsinkiläiset.
QuoteJos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.
Lukekaa koko artikkeli, järkyttykää toivolamaisesti. Koko artikkeli pitäisi ottaa tänne ja kaikki kohdat voi boldata. Vittuako politiikot valehtelevat.
http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk (http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk) Mallikoulu Gustafssonille
QuoteMaahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat.
Voikos sitä enää selkeämmin sanoa ;D
Quote from: juge on 22.01.2012, 09:21:13
jugen huomio: Munkkivuoressa on suomalais-ranskalainen koulu, jota ei lasketa lähikouluksi. Moni vieressä asuva kuitenkin laittaa lapsensa siihen, joten Munkkivuoren ala-asteen prosentti laskee. Kyse ei ole monikulttuurisuuden välttelystä - sitähän Munkkivuoressa ei ole oikeastaan lainkaan. Havaintoni perustuu yli 10 vuoden asiointiin Munkkivuoren ostarilla ym. paikallistuntemukseen.
Mulla on käsitys, että suomalais-ranskalaisessa koulussa on paljon Afrikan maista tulleita, ranskaa puhuvia oppilaita, mikä saa jotkut vanhemmat karttamaan kyseistä koulua.
Tanskalainen "uutinen" oli että serkusliittojen lapset valtaavat koulut. Uutisessa oli sekä syyt että seuraukset samassa.
Edit, korjaus:
serkusavioliitot täyttävät erityiskoulut
http://hommaforum.org/index.php/topic,62729.msg847858.html#msg847858
Quote from: Embo on 25.01.2012, 14:52:03
Quote from: juge on 22.01.2012, 09:21:13
jugen huomio: Munkkivuoressa on suomalais-ranskalainen koulu, jota ei lasketa lähikouluksi. Moni vieressä asuva kuitenkin laittaa lapsensa siihen, joten Munkkivuoren ala-asteen prosentti laskee. Kyse ei ole monikulttuurisuuden välttelystä - sitähän Munkkivuoressa ei ole oikeastaan lainkaan. Havaintoni perustuu yli 10 vuoden asiointiin Munkkivuoren ostarilla ym. paikallistuntemukseen.
Mulla on käsitys, että suomalais-ranskalaisessa koulussa on paljon Afrikan maista tulleita, ranskaa puhuvia oppilaita, mikä saa jotkut vanhemmat karttamaan kyseistä koulua.
Ainakin itselläni on ollut sellainen käsitys että toi on ihan hyvä koulu eli parhaammasta päästä.Noi ranskaa puhuvat tummaihoiset taitava myös olla sieltä fiksuimmasta päästä?.
Quote from: Melbac on 25.01.2012, 15:18:14
Ainakin itselläni on ollut sellainen käsitys että toi on ihan hyvä koulu eli parhaammasta päästä.Noi ranskaa puhuvat tummaihoiset taitava myös olla sieltä fiksuimmasta päästä?.
Sitä en tiedä, kerroin vain, miten tiedän joidenkin vanhempien ennakkoluuloilleen.
Quote from: Embo on 25.01.2012, 15:22:20
Quote from: Melbac on 25.01.2012, 15:18:14
Ainakin itselläni on ollut sellainen käsitys että toi on ihan hyvä koulu eli parhaammasta päästä.Noi ranskaa puhuvat tummaihoiset taitava myös olla sieltä fiksuimmasta päästä?.
Sitä en tiedä, kerroin vain, miten tiedän joidenkin vanhempien ennakkoluuloilleen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_ranskalais-suomalainen_koulu
http://www.hrsk.fi/
http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Opev/fi/kouluhaku/peruskoulut/helsingin+ranskalais-suomalainen+koulu
"Kouluun tullaan yleensä Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta, joka aloitetaan 5-vuotiaana. Ylemmille luokille otetaan oppilaita esim. ulkomailta muuttavia, jos luokissa on tilaa."
"
Ilmoittautuneille järjestetään kieli- ja soveltuvuuskokeet."
Noi tollaiset koulut ei ole mitään mokuttajien tarkoittamia "monikultuurisia" kouluja.
Quote from: Melbac on 25.01.2012, 16:03:09
Noi tollaiset koulut ei ole mitään mokuttajien tarkoittamia "monikultuurisia" kouluja.Nykyään en tiedä mutta ennen tonne oli muistaakseni vaikea päästä ja oppilaat oli yleensä diplomaattien
"Monikulttuuriset koulut" ovat rikastuneita suomenkielisiä kouluja, jonne sijoitutaan asuinpaikan perusteella. "Kansainvälisiin kouluihin" hakeudutaan ja niissä opetuskieli lienee yleensä englanti.
Näinhän tämä ^^^Homma etenee.
Jokainen näkee (jos on silmät) mitä on tapahtumassa:
http://www.riemurasia.net/jylppy/87003/Ajelulla+briteissa (http://www.riemurasia.net/jylppy/87003/Ajelulla+briteissa)
^ Kuuskosken kolumnihan tarkoittaa ikiliikkujaa, jonka mukaan kansamme jälkikasvusta tulee oikeita toimenpiteitä tehden aina vain parempaa ja parempaa?
Quote from: Topi Junkkari on 04.02.2012, 18:20:50
^ Kuuskosken kolumnihan tarkoittaa ikiliikkujaa, jonka mukaan kansamme jälkikasvusta tulee oikeita toimenpiteitä tehden aina vain parempaa ja parempaa?
Näin käytännössä tapahtuisi. Ja tapahtuu jo nyt jos verrataan nykykakaroiden osaamista 1912-vuoden vastaaviin.
Quote from: Topi Junkkari on 04.02.2012, 18:20:50
^ Kuuskosken kolumnihan tarkoittaa ikiliikkujaa, jonka mukaan kansamme jälkikasvusta tulee oikeita toimenpiteitä tehden aina vain parempaa ja parempaa?
Pidemmälle, korkeammalle ja nopeammin! Siinäpä evväät tulevalle menestykselle.
Suomalaisten koululaisten lukutaito on notkahtanut.
(En jaksa kaivaa linkkiä)Syitä voi hakea sepistä & sysistä?
Mieleen jää kummasti kutittelemaan asiayhteys..... – jätän sanomatta, ettei R-leimakirves otsaan kolahtaisi.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/suomalaisten_lukutaito_heikentynyt_2763946.html
Quote
Jo joka kymmenes ymmärtää lukemaansa niin huonosti, että tarvitsee apua selvitäkseen arkisesta asioinnista. Suomalaisten lukutaito onkin viime vuosina alkanut heiketä niin, että se jakaa jo kansaa. Verkkoviestinnässä heikko lukija ei osaa erottaa esimerkiksi vihapuhetta ja tosiasioita toisistaan.
Joka kymmenes yli 16-vuotias suomalainen on vaikeuksissa, kun pitäisi ymmärtää lukemaansa tai hakea tietoa. Arjessa vaikeuksia voi tuottaa vaikkapa lääkkeen käyttöohje.
Helsingin Tehtaanpuiston äidinkielenopettaja Susanna Huhta kertoo Pisa-tutkimusten kärjessä paistattalevan Suomen kääntöpuolella olevista heikoista lukijoista - ääriesimerkkinä yhdeksäsluokkalainen poika:
- Yhdeksäsluokkalainen poika väitti, ettei hän ole koskaan lukenut edes Aku Ankkaa, katsonut vain kuvat.
Heikko lukutaito vaikeuttaa elämää
Viime vuosina on koululaisten lukemisessa tapahtunut rajuja muutoksia. Koululaiset jaksavat esimerkiksi lukea aikakauslehdistäkin vain lyhyitä tekstejä.
- Molempien sukupuolten kohdalla on yleistä, että 7 Päivää -lehti on se, joka tulee sinne kotiin. Pakkohan sen on moniin koteihin tulla, kun levikki on hirveän suuri. Ja sehän ei ohjaa todellakaan pitkien tekstien lukemiseen, Huhta huomauttaa.
Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori Sari Sulkunen kertoo Suomessa ensi kertaa laskuun kääntyneen lukutaidon tason vaikeuttavan elämää.
- Lomakkeet ja viranomaisasiointiin liittyvät tekstit vaativat jo aika hyvää lukutaitoa. Siinä voi olla joskus äidinkielen ammattilaisellakin tekemistä niiden lomakkeiden kanssa.
Vihapuhetta ei osata tulkita
Nuorista lukijoista poikien lukutaito on heikompi kuin tyttöjen. Tiedonhaussa Pisa-tutkimusten kansallinen keskiarvo on laskenut selvästi. Verkkoviestinnän, vaikkapa keskustelupalstojen, sumean viestinnän erottaminen tosiasioista on monelle mahdontonta. Rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.
- Se ei ole pelkästään nuorten ongelma. Kyllä se on ihan yhtälailla aikuisväestön ongelma, esimerkiksi Oslon tapahtumiin liittyen.
Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori, tutkija Sari Sulkunen sanoo, että eriarvoistuminen ja syrjäytyminen vaanii maailman parhaimpiin kuuluvia lukijoita, jos kaikista ei pidetä huolta.
- Tietysti on aina mahdollista, että meilläkin tämä muuttuu ja kotitausta alkaa sitten vaikuttaa enemmän. Kodeissa on erilaisia lukemiskulttuureja ja tekstimaailmoja. Jos koulu ei enää pysty eroja tasoittamaan, niin kotitaustan vaikutus voimistuu.
Ajatelkaa, miten kauheaa!! Niin huono lukutaito, ettei ymmärrä edes VIHAPUHETTA!!! :flowerhat:
Quote from: Emo on 04.02.2012, 19:03:51
Quote
Rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.
Ajatelkaa, miten kauheaa!! Niin huono lukutaito, ettei ymmärrä edes VIHAPUHETTA!!! :flowerhat:
;D Onko tämä hyvä vai paha juttu, vaikea sanoa.
Quote from: Junes Lokka on 04.02.2012, 19:06:33
Quote from: Emo on 04.02.2012, 19:03:51
Quote
Rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.
Ajatelkaa, miten kauheaa!! Niin huono lukutaito, ettei ymmärrä edes VIHAPUHETTA!!! :flowerhat:
;D Onko tämä hyvä vai paha juttu, vaikea sanoa.
Nih, tämmöinen kiltti kun ei ymmärrä vihapuhetta ensinkään. Faktat sen sijaan putoavat, lujasti.
Lainaus käyttäjältä Emo
QuoteAjatelkaa, miten kauheaa!! Niin huono lukutaito, ettei ymmärrä edes VIHAPUHETTA!!!
Tarvitaan siis laki, joka velvoittaa median ennakkotarkastuksen jälkeen erikoismerkitsemään vasempaan yläkulmaan ja oikeaan alakulmaan vilkkutekstin: !!!VIHAPUHETTA!!!
Hurraa! Sananvapauskin toteutuu.
(tupakat pois ja viinat piiloon)
Quote from: Alkuasukas on 04.02.2012, 18:41:32
Quote from: Topi Junkkari on 04.02.2012, 18:20:50
^ Kuuskosken kolumnihan tarkoittaa ikiliikkujaa, jonka mukaan kansamme jälkikasvusta tulee oikeita toimenpiteitä tehden aina vain parempaa ja parempaa?
Näin käytännössä tapahtuisi. Ja tapahtuu jo nyt jos verrataan nykykakaroiden osaamista 1912-vuoden vastaaviin.
Niin, tai Aleksis Kiven, noin 7 veljeksen opintiehen.
Tuolle tasolle me
Impivaaralaiset olemme pysyvästi jämähtäneet verrattuna afrikansarven moniosaajiin.
"Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori, tutkija Sari Sulkunen sanoo, että eriarvoistuminen ja syrjäytyminen vaanii maailman parhaimpiin kuuluvia lukijoita, jos kaikista ei pidetä huolta".
Totta, kai.. kaikista pidetään huolta, varsinkin ulkomailta tulijoista.
Jos ,25-vuotias ulkomaalainen parta-pena(lapsi) ei osaa lukea, aloittaessaan kotoutumisen Suomalaiseen koulujärjestelmään, vaadin, että; syrjäytyneille ulkomaan urhoille palkataan esilukijat, perusteella; kaikista on pidettävä huolta..
Sulkusen mainitsemasta lukutaidottomuudesta olen erimieltä, tosin omakohtainen kokemus perustuu kolmeen yksilöön, joten yleistäminen on mahdotonta.
"Jo joka kymmenes ymmärtää lukemaansa niin huonosti"
,Joka kymmenes, korreloituu, siihen , että ko. luokalla on huonosti lukevia ihmisiä, halpaa puhetta tuo Sulkunen laittaa, miksi tutkija ei voi myöntää,oikeaa syytä koululaisten lukutaidon tilastolliseen heikkenemiseen?
Quote"Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori, tutkija Sari Sulkunen sanoo, että eriarvoistuminen ja syrjäytyminen vaanii maailman parhaimpiin kuuluvia lukijoita, jos kaikista ei pidetä huolta"
Eli pottunokkaiset olmimme menettävät lukutaidon jos äbäläwäbälä-junnuja ei hyysätä urakalla? Jep jep.
Varokaa lapset, syrjäytyminen
vaanii... :facepalm:
QuoteRasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.
- Se ei ole pelkästään nuorten ongelma. Kyllä se on ihan yhtälailla aikuisväestön ongelma, esimerkiksi Oslon tapahtumiin liittyen.
Täh? Voisiko joku vääntää minulle rautalangasta? :o
Tämä kunnallisten koulujen valinta on tilapäistä. Pian joko muutat pois tai laitat lapsesi yksityiskouluun. Kulttuurin rikastajien määrä kun on tasaisesa kasvussa, niin pian kaikki normikoulut on rikastettu. Asia oikeastaan riippuu ihan asuntojen hintakehityksestä.
Quote from: pakruti2c263 on 04.02.2012, 21:14:39
QuoteRasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.
- Se ei ole pelkästään nuorten ongelma. Kyllä se on ihan yhtälailla aikuisväestön ongelma, esimerkiksi Oslon tapahtumiin liittyen.
Täh? Voisiko joku vääntää minulle rautalangasta? :o
En itsekään tajunnut tätä cerebroflatusta. Ei tuota ehkä voi tajutakaan, mahtaa ollakin vain pelkkä aivopieru joka ei tarkoita mitään. Kuullostaa vaan "komealle".
^ Tai hei..., jos tuo tarkoittaakin sitä, että koska ihmisillä on huono lukutaito, he eivät tajua, että persujen syyttäminen Breivikin teoista on pelkkää vihapuhetta?
Ei kyllä mitään hajua, mutta veikkaan tuon tarkoittavan sitä, että kun Breivik teki breivikit Oslon traagisissa tapahtumissa 22.7., niin kaikki rasistit kuten Obama, homman kiljunetsit ja muut äärioikeistolaiset syyttivät heti muslimeja. Ja se on kai vihapuhetta, kaikkihan on vihapuhetta.
Quote from: Junes Lokka on 04.02.2012, 23:14:58
Ei kyllä mitään hajua, mutta veikkaan tuon tarkoittavan sitä, että kun Breivik teki breivikit Oslon traagisissa tapahtumissa 22.7., niin kaikki rasistit kuten Obama, homman kiljunetsit ja muut äärioikeistolaiset syyttivät heti muslimeja. Ja se on kai vihapuhetta, kaikkihan on vihapuhetta.
Vaikuttaa loogisimmalta tähän asti.
Täytynee nukkua kunnon kilju-unet ja palata kaukalolle sen jälkeen!
Röh!!
Quote from: Ulkopuolinen on 05.02.2012, 15:55:03
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 21.01.2012, 11:34:32
Quote"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."
Millä tavalla monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä eroavat toisistaan?
Monikulttuurinen = Islamilaisuuden hallitsema kotoutumis- ja integroitumishaluttomuus hallitsevat monikulttuurisessa ympäristössä. Välittömän mielihyvän periaate jyrää tavoitteellisuuden. Tarve selvitä kustakin tilanteesta on ajankohtaisempi asia kuin tarve edetä opinnoissa/elämässä/taloudellisesti/mitävain. Asenne asuinmaata ja sen historiaa kohtaan on vihamielinen tai vähintään torjuva. Kaikokaipuu utopioita kohtaan hallitsee. Työmoraali puuttuu kokonaan. Esikuvat ovat erilaisia perseilijöitä. Miesten haaveammatti on aseistautuneen notkujarikollisen ura. Naisten haaveammatti on päästä aseistautuneen notkujarikollisen kotiäitivaimoksi. Monikulttuuri kulkee koko ajan kohti yksiarvoista islamistista helvettiä.
Monikulttuuri = parempi kulttuuri.
Mikä tahansa kulttuuri on parempi kuin suomalainen joten sana on hiukan harhaanjohtava. Erityisesti ne tietyt kulttuurit ovat parempia.
Täällä tiedot lisärahoitetuista ongelmakouluista:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/helsinki_antaa_lisarahaa_ongelmakouluille_1092052.html