2012-01-21 Hesari: Helsingissä moni vanhempi karttaa lähikoulua

[Hamsteri]

Helsingissä on alueita, joissa yli puolet perheistään valitsee lapselleen jonkin muun koulun kuin lähikoulun. Tämä käy selville Opetusviraston tilastoista.

Jokaisen perheen lapselle tarjotaan paikkaa lähikoulusta, mutta perhe voi hakea koulupaikkaa muualtakin.

Monet vaihdoista johtuvat ainevalinnoista, esimerkiksi kielistä, joita ei opeteta lähikoulussa.

Kouluvalinnan syynä voi olla myös turvallinen reitti tai kaveripiirin valinnat.

Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_moni_vanhempi_karttaa_lahikoulua/

Omaa lasta ei yksinkertaisesti haluta kiduttaa laittamalla häntä rikastuneeseen kouluun.

[nuiv-or]

Monet vaihdoista johtuvat ainevalinnoista, esimerkiksi kielistä, joita ei opeteta lähikoulussa.

Mitä, eikö kaikissa opeteta somalin, kurdin, bantun, suomenruotsin, kinjaruandan ja indokiinan kieliä? Rasmikausten, kielet rikkaus & voimavara.

Kouluvalinnan syynä voi olla myös turvallinen reitti tai kaveripiirin valinnat.

Ehkä jengi tykkää myös pysyä hengissä. Tuohon lauseeseen sisältyy siis se, ettei haluta tulla hakatuksi mamujengien toimesta ja halutaan oppia suomea eikä mitään sekakieltä. Halutaan samoja arvoja jakavia kavereita, ei mitään wullah-laumaa.

Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.

Niin no, siis huonojen kokemusten lisäksi nämä tekijät voivat vaikuttaa.

Hesarin huippu-uutisointi iski jälleen. Pistäisivät omat pentunsa noihin.

disclaimer, hyvin integroituvia yksittäistapausmamujakin on
disclaimer2, rajat ja monikulttuuri kiinni.

[Melbac]

Onhan toi vähän ikävää jos lapsen koulua joutuu vaihtamaan siitä lähimmäisestä koulusta jossa ennemmistö on mamuja siihen pidemmällä olevaan kouluun jossa se enemmistö ei ole mamuja.En itsekkään katsoisi hyvällä jos oma jälkikasvu alkaisi käyttämään jotain somalien slangia.Itse myös kieltäisin omaa lastani pyörimästä noiden kanssa koska yleensä se porukka jossa pyörii tekee lapsesta niiden kaltaisen ja noiden kanssa pyöriminen ei tiedä hyvää sen lapsen tulevaisuudelle.En myöskään oikein usko että noilla on mitään pidemmän tähtäimen suunnitelmia koulujen suhteen yms.

/edit
Toi hesarin "uutinen" ei imo ole mikään uutinen vaan itsestään selvä asia koska kaikki vanhemmat jotka välittävät lapsistaan ja haluaisivat parhaimman mahdollisen tulevaisuuden niille todennäköisesti tekisivät noin.

[Marius]

Oma mielipiteeni on se, että kaikkien lapsistaan välittävien suomalaisten vanhempien pitää siirtää lapsensa pois monikulttuurisista kouluista, ensinnäkin siksi, että monikulttuurisuus tarkoittaa arjen tasolla aina islamia. Ja toisekseen siirtäminen pitää tehdä siksi, että suomalaisten lasten tulevaisuutta ei saa uhrata "monikulttuurisuuden" takia. Eikä myöskään vanhempien tulevaisuutta, sillä suomalaiset lapset ovat suomalaisten vanhempien tulevaisuus.

Yhdenkään suomalaisen velvollisuus ei ole heittäytyä teeskentelemään vähä-älyistä.

Paras vaihtoehto olisi tietenkin, että suomalaisten ei tekisi mieli vaihtaa lastensa koulua. Että siihen ei olisi tarvetta. Että ei olisi pakko-monikulttuuria(lue-islamia).

Mutta koska se ei tämän päivän Suomessa ole mahdollista, niin pitää sopeutua tilanteeseen parhaalla mahdollisella tavalla, eli vaihtamalla koulua.

[Lahti-Saloranta]

Opetusvirasto.
Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.

Eiköhän syynä liene vanhempien taantumuksellisuus. Eivät ajattele lastensa parasta vaan elävät menneisyydessä. Impivaaralaisittain kuvittelevat että koulun tehtävänä on opettaa lapset lukemaan ja laskemaan. Eivät ymmärrä että monikulttuurisessa koulussa lapset oppisivat suvaitsevaisuutta ja ennenkaikkea taikaseinän käytön. Näillä taidoilla pääsee jo pitkälle.
Toisaalta pelkona saatta olla se että vanhemmat pelkäävät sitä että heidän lapsensa eivät pärjäisi toisen polven huippuosaajien seurassa vaan kokisivat itsensä syrjäytyneiksi kun eivät pysty samoihin suorituksiin kuin nämä jo perimässään paremmat geenit saaneet, meille rikkaudeksi ja voimavaraksi tulleet  luokkatoverit. Siksi vanhemmat valitsevat lapsilleen vaatimattomamaan opetuksen tasoon tyytyvän koulun.

[Malla]

Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_moni_vanhempi_karttaa_lahikoulua/

Totta kai kuulopuheet vaikuttavat. Usein hyviä tietolähteitä ovat naapurit, joilla on kouluikäisiä. Tuskinpa kukaan silkkaa ilkeyttään jättää laittamasta lastaan lähikouluun.
Kouluvalintaan vaikuttaa myös paljon se, miten oppilaitoksessa hoidetaan kiusaamistilanteita. Huono merkki on, jos koulun rehtori vakuuttaa kirkkain silmin, että heillä kiusaamista esiinny. Muuan (hyvä) rehtori sanoi suoraan, että joka sellaista väittää, valehtelee.

[Marius]

Itse uskon, että kuvitelmista ja kuulopuheista ynnä ennakkoluuloista on jo vähintään kymmenen vuotta sitten alkaen siirrytty kokemuksen kautta tulleeseen ennakkotietoon sekä kuvitelmien sijasta konkretiaan.

Suomalaiset vanhemmat ovat hiljalleen heräämässä siihen todellisuuteen, jossa heidän lapsensa joutuvat tahtomattaan aina tarkkailuluokalle.

Nykyään voisi aivan hyvin puhua jo tarkkailukouluista. Kouluista, joissa jokaikinen luokka on tosiasiassa pelkkä tarkkailuluokka.

Miksi suomalaisten lasten pitäisi vasten tahtoaan, vasten myös vanhempien tahtoa, luopua oikeudestaan hyvään koulutukseen ja nurinkurisesti luopua koko koulutuksesta tyystin.

En usko, että vanhemmat karttavat lähtökohtaisesti lähikoulua, vaan he karttavat...
...mitä? Kenties monikulttuuria. Voisiko olla jopa niin, että he eivät halua monikulttuuria mihinkään lähellensä. Mutta joutuvat ottamaan sen vastaan väkipakolla.

Mitään ei silti yksityinen kansalainen voi tehdä, paitsi ajatella lastensa parasta, ja vaihtaa koulua.

Don Quihoteksi ei yksittäisen ihmisen kannata alkaa.

Mutta aina voi valita, ketä äänestää, nyt kun vaaleja vielä toistaiseksi on...

[KTM]

Jos puolet vanhemmista siirtää lapsensa eri kouluun monikulttuurisuuden takia, miksi nämä puolet eivät äänestä esim perussuomalaisia?

Ei se riitä että siirtää omat lapsensa turvaan vaan pitäisi kantaa huolta koko yhteiskunnan tulevaisuudesta ja pyrkiä pelastamaan kaikki suomalaiset lapset haitalliselta monikulttuurisuudelta.

[Lahti-Saloranta]

Nykyään voisi aivan hyvin puhua jo tarkkailukouluista. Kouluista, joissa jokaikinen luokka on tosiasiassa pelkkä tarkkailuluokka.

Kun oikeudessa todistaja kertoo omat havaintonsa niin oikeus tekee päätöksensä kuulopuheiden perusteella eli todistajan antamaan lausunnoon perustuen.
Samalla tapaa kuulopuheiden perusteella tietyissä kouluissa Helsingissä olisi lapselle suoranainen onnenpotku jos pääsisi ihan oikealle tarkkailuluokalle aidosti monikulttuurisen( = riittävästi rikastuneen) luokan sijaan.

[Eino P. Keravalta]

Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.

Suomenruotsalaiset elävät jo nyt pidempään ja taitavat lisäksi mokomat olla onnellisempiakin. Nyt vielä koululaitoskin lyö valtavan eriarvoisuuden kuilun suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välille: edelliset saavat tarpoa koulutaipaleensa levottomissa mokukouluissa, joissa oppimistuloksetkin jäävät laihoiksi kun taas jälkimmäiset voivat rauhassa hankkia itselleen eväitä menestyäkseen elämässään.

[Siili]

Helsingissä on alueita, joissa yli puolet perheistään valitsee lapselleen jonkin muun koulun kuin lähikoulun. Tämä käy selville Opetusviraston tilastoista.

Jokaisen perheen lapselle tarjotaan paikkaa lähikoulusta, mutta perhe voi hakea koulupaikkaa muualtakin.

Monet vaihdoista johtuvat ainevalinnoista, esimerkiksi kielistä, joita ei opeteta lähikoulussa.

Kouluvalinnan syynä voi olla myös turvallinen reitti tai kaveripiirin valinnat.

Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.
Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_moni_vanhempi_karttaa_lahikoulua/

Omaa lasta ei yksinkertaisesti haluta kiduttaa laittamalla häntä rikastuneeseen kouluun.

Onnistuuko tuo siirtyminen aina?  Mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun alueella A paikalliskouluun tyytymättömiä on niin paljon, etteivät he mahdu suositumpiin kouluihin muualla ?  Minun veikkaukseni:  kouluun tyytymättömät vanhemmat myyvät asuntonsa tahoille, joille koulun laadulla ei ole väliä, ja muuttavat alueelle B, jossa lähikoulukin on heidän mielestään kelvollinen.  Arvaako kukaan, miten tuo vaikuttaa alueen A kulttuuriseen diversiteettiin?

Edit: Sinänsä tuo mahdollisuus valita muu kuin lähikoulu on pieni varaventtiili ja vaimentaa valkovuotoa.  Tilanne muodostuu hankalaksi siinä vaiheessa, kun "kaukovaihtoehtoon" halukkaita on enemmän kuin muualla on paikkoja.  Mitenköhän ratkaistaan se, kenen toive täytetään?  Olisi mukava tietää, onko nyt jo paljon tilanteita, joissa siirtyminen ei ole käytännössä mahdollista.     

[Lahti-Saloranta]

Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.

Tosiaan. Miksi Bidee ei vaadi ruotsinkielisiin kouluihin mamu kiintiöitä. Eihän siinä ole laitaa ettei ruotsinkielinen voi keskustella maahanmuuttajan kanssa lisääntyneestä rasismista omalla äidinkielellään. Ruotsin kieli pakolliseksi ensimmäiseksi kieleksi maahanmuuttajille. Tällä turvataan ruotsinkielisen kulttuurin elinvoimaisuus tulevaisuudessakin.

[Lodi]

Tämä on taas tätä "korrektia" uutisointia. Vitu**aa lukea tuollaisia satuja.
Suurimmassa osassa syy on se, että lapsistaan huolta pitävät vanhemmat eivät laita jälkikasvuaan kouluun,
jossa meno on eläimellistä ja jossa oppimisesta ei tule mitään.

Mutta - tätähän ei saa sanoa ääneen, eihän?

[Marius]

Jos puolet vanhemmista siirtää lapsensa eri kouluun monikulttuurisuuden takia, miksi nämä puolet eivät äänestä esim perussuomalaisia?

Ei se riitä että siirtää omat lapsensa turvaan vaan pitäisi kantaa huolta koko yhteiskunnan tulevaisuudesta ja pyrkiä pelastamaan kaikki suomalaiset lapset haitalliselta monikulttuurisuudelta.

Siksi eivät äänestä, vielä, koska kaikki ottaa aikansa, hiljalleen, mutta vääjäämättä.

Omien lapsien turvaan saattaminen on nimenomaan yhteiskunnasta huolta pitämistä ja pyrkimystä kaikkien suomalaisten lasten pelastamiseen. Mikäli kaikki suomalaiset vanhemmat pyrkisivät täten samaan päämäärään, niin ei tarvitsisi enää puhua jostain epämääräisyyksistä.

Se, että siirtää omat lapsensa turvaan, ja pitää heistä huolen, se nimenomaan riittää.

[skrabb]

[...]
Roihuvuoressa Itä-Helsingissä vain 37 prosenttia oppilaista on valinnut lähikoulun.
Roihuvuoren ala-asteen rehtori Leena Pöntynen arvelee alhaisen luvun johtuvan siitä, että koulu oli pitkään lakkautuslistalla.
"Remontoinnista on puhuttu. Vanhemmat haluavat ehkä varmistaa pysyvyyden."
Roihuvuori on myös yksi kouluista, joka saa niin sanottua positiivisen diskriminaation tukea. Se on syrjäytymiseen ehkäisyyn tarkoitettua rahaa, jonka perusteena voi olla esimerkiksi oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus.

Myös Pikku Huopalahdessa enemmän kuin puolet on lähtenyt lähikoulua edemmäs.
Oppilaita vetävät varsinkin Steiner-koulu sekä kielikoulut, jotka sijaitsevat kivenheiton päässä.
Muitakin syitä on, epäilee rehtori Vilma Tuomi.
"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."
Pikku Huopalahdessa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Rehtorit uskovat, että kuvitelmat ja kuulopuheet ohjailevat kouluvalintoja.

"Mielikuvien voima on merkityksellinen. Enemmän ihmisten pitäisi tulla katsomaan ennen kuin olettaa jotakin", Tuomi sanoo.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4hikoulu+ei+kelpaa+kaikille/1135270232793

POIMINTA

Koulupiiristä tuli asunnon myyntivaltti
Kalle Silfverberg

HELSINGIN SANOMAT

Viikkiläistä kerrostaloasuntoa markkinoitiin viime sunnuntain HS:ssa sillä, että se kuuluu Norssin koulupiiriin.

Lasten koululla on monille väliä. Sen ovat asuntomyyjätkin huomanneet. "Ihmiset ovat jo välittäjiä paremmin tietoisia siitä, mihin koulupiiriin lapset menevät tietystä osoitteesta", sanoo kiinteistönvälittäjä Jyrki Matilainen Herttoniemen Kiinteistömaailmasta.

Hän tuntee tapauksia, joissa asiakas ei olisi ostanut asuntoa, ellei olisi saanut lastaan tiettyyn kouluun. "Näin muuttuu Suomikin. Vaikka opetus ei eroaisi millään tavalla, niin maine eroaa", Matilainen sanoo.
Asuntonäytöissä kouluista ei tosin kovin paljon puhuta, sillä ostajat karsivat kohteita jo aikaisemmassa vaiheessa, Matilainen uskoo.
"Tämä on arkaluontoinen asia, ja se saattaa kääntyä asunnon myyntiä vastaan."

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Koulupiirist%C3%A4+tuli+asunnon+myyntivaltti/1135270232785

"Tuttujen kokemukset ja lehtikirjoittelu vaikuttavat"
Salma Salaspuron koulu valitaan läheltä, sanoo äiti.
Pipsa Palttala

HELSINGIN SANOMAT

Valitaanko lähikoulu vai joku muu?
Tätä kysymystä puntaroidaan nyt etelähelsinkiläisessä Salaspuron perheessä.
Kuusivuotiasta tytärtä Salmaa odottaa syksyllä kouluunmeno. Hän aloittaa uransa ekaluokkalaisena joko Tehtaankadun tai Snellmannin koulussa.
Ne sijaitsevat parin korttelin päässä toisistaan Ullanlinnassa ja Punavuoressa.
Ilmoittautuminen peruskoulun ensimmäiselle luokalle alkaa Helsingissä helmikuussa.
"Tehtaankadun valintaa puoltaa se, että se on meidän virallinen lähikoulu. Kävellessä on vain yksi autotie ylitettävänä ja sinne menevät miltei kaikki Salman eskarikaverit", sanoo äiti Terja Salaspuro.
"Koulu on myös hyvämaineinen ja siellä on mahdollisuus valita ensimmäiseksi kieleksi englannin lisäksi ranska." Mutta sitten on Snellmannin koulu, joka taas viehättää perhettä kyläkoulumaisuudellaan.

Terja Salaspuro uskoo, että kantakaupungin kaikkia kouluja pidetään hyvämaineisina.
"Ja eihän voi tietää etukäteen, kuka tulee opettajaksi ja millainen henki luokkaan muodostuu. Siksi pidän sellaista laskelmointia turhana", esikoululaisen äiti sanoo.
Hän kuitenkin uskoo, että tuttujen kokemukset kouluista, lehtikirjoittelu sekä Facebook-kommentit vaikuttavat jonkin verran mielikuviin ja päätöksentekoon.
"Omassa koulussani hulppeiden omakotitalojen ja kaupungin vuokra-asuntojen kasvatit opiskelivat vieretysten. Siinä sai perspektiiviä ja oppi tulemaan toimeen."

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Tuttujen+kokemukset+ja+lehtikirjoittelu+vaikuttavat/1135270232805

[junakohtaus]

Nyt kyllä kiinnostaisi kovasti tietää mitkä ovat ne jotkin koulupiirit, joissa yli puolet vanhemmista jne.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."

Millä tavalla monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä eroavat toisistaan?

[Kyborg]

Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingissa_moni_vanhempi_karttaa_lahikoulua/

Totta kai kuulopuheet vaikuttavat. Usein hyviä tietolähteitä ovat naapurit, joilla on kouluikäisiä. Tuskinpa kukaan silkkaa ilkeyttään jättää laittamasta lastaan lähikouluun.
Kouluvalintaan vaikuttaa myös paljon se, miten oppilaitoksessa hoidetaan kiusaamistilanteita. Huono merkki on, jos koulun rehtori vakuuttaa kirkkain silmin, että heillä kiusaamista esiinny. Muuan (hyvä) rehtori sanoi suoraan, että joka sellaista väittää, valehtelee.

Puskaradio, eli tässä tapauksessa naapurit ja alueen asukkaat (lapsiperheet) ovat varmasti parhaita ja luotettavimpia tiedonlähteitä. (Huonot) rehtorit ja laaja osa mediaa toistaa papukaijan tavoin samaa käsikirjoitusta ja valmiiksi luonnosteltuja vuorosanoja, jonka sisältö on sitä taattua hevonpaskaa jota heiltä on lupa odottaakin.

[Siili]

"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."

Millä tavalla monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä eroavat toisistaan?

Lienevät käytännössä synonyymejä. Tässä esimerkki sellaisesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Black_Cobra_%28katujengi%29

[Brandöt]

Myös vanhempien ennakkoluulot vaikuttavat. Esimerkiksi koulun monikulttuurisuus saattaa herättää ennakkoluuloja.

Myös kuvitelmat ja kuulopuheet vaikuttavat valintoihin.

"Kuvitelmat", "kuulopuheet" ja ne surullisen kuuluisat "ennakkoluulot". Kaikkihan ovat vain yksittäistapauksia, eikö niin.

Tahtoisin kiinnittää tässä vaiheessa suurta huomioarvoa sille, miten näistä asioista (monikulttuurisuuden nostattamista ongelmista) yhteiskunnassa puhutaan. Vanhemmat, jotka ymmärtävät näitä tosiasioita (varsin todellisia käytännön ongelmia, joista ei ole poliittisesti korrektia puhua) ja siksi valitsevat lapselleen eri koulun (lue = vähemmän monikulttuurisen koulun), syyllistetään kärsimään kuvitelmista, ennakkoluuloista ja oman ajattelun puutteesta (uskovat "kuulopuheita").

Nämä kielikuvat (käytetty retoriikka) synnyttävät mielikuvia ja mielleyhtymiä, ne synnyttävät omanlaistansa todellisuutta. Miksi ei voida puhua ja kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä? Kutsua monikulttuurisuudesta nousevia ongelmia monikulttuurisuudesta nouseviksi ongelmiksi, ja avata keskustelua siihen suuntaan, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut. Tällaisen avoimen keskustelun pelätään nostattavan ja lietsovan "rasismia" - siksi sitä vältetään kuin ruttoa. Mutta tämä valheellinen, puusilmäinen ja tilanteita vääristelevä linja on vain retorinen tehokeino, jota käytetään ohjailemaan yksinkertaisia. 

[Topi Junkkari]

"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."

Millä tavalla monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä eroavat toisistaan?

Monikulttuurisessa ryhmässä on varsinaisia maahanmuuttajia. Kansainvälisessä vain jotakin tylsiä länsimaisia insinöörin- tai diplomaatinlapsia.

[Siili]

Nämä kielikuvat (käytetty retoriikka) synnyttävät mielikuvia ja mielleyhtymiä, ne synnyttävät omanlaistansa todellisuutta. Miksi ei voida puhua ja kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä? Kutsua monikulttuurisuudesta nousevia ongelmia monikulttuurisuudesta nouseviksi ongelmiksi, ja avata keskustelua siihen suuntaan, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut.

Sitä ei tehdä sen vuoksi, koska se lisää tietoa ja kiihdyttää segregaatiota.  Jotta muutenkin eristymään pyrkiviä maahanmuuttajaryhmiä saataisiin edes jotenkin integroitua, tarvitaan heidän lastensa kieli- ja kulttuurikylpyyn kantisvettä.  Tällainen välineellinen rooli ei kuitenkaan tyydytä kaikkia kantiksia, minkä vuoksi tuo vesi virtaa muualle.

Oma näkemykseni on, että segregaatio on väistämätöntä, mikäli hyvin vieraista kulttuureista tulee Suomeen paljon väkeä.  Tällaiset kantaväestön syyllistämiset ovat vain yritys viivyttää väistämätöntä segregaatiota. 

[Iloveallpeople]

[...]
"Näin muuttuu Suomikin. Vaikka opetus ei eroaisi millään tavalla, niin maine eroaa", Matilainen sanoo.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Koulupiirist%C3%A4+tuli+asunnon+myyntivaltti/1135270232785

Kyllä se opetuskin eroaa yleensä jollain tavalla paitsi oppilasaineksen niin myös opettaja-aineksen vuoksi. Parhaat ja pätevimmät opettajat hakeutuvat pääkaupunkiseudulla niihin kouluihin, joissa on vähemmän elintasopakolaisia yms. ja siten rauhallisempi ja helpompi työympäristö. Uraansa aloittelevat ja muodollisesti epäpätevät opettajat joutuvat menemään sitten näihin ongelmakouluihin. Eli niissä on huonoimmat oppilaat ja huonoimmat opettajat.

[Brandöt]

Nämä kielikuvat (käytetty retoriikka) synnyttävät mielikuvia ja mielleyhtymiä, ne synnyttävät omanlaistansa todellisuutta. Miksi ei voida puhua ja kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä? Kutsua monikulttuurisuudesta nousevia ongelmia monikulttuurisuudesta nouseviksi ongelmiksi, ja avata keskustelua siihen suuntaan, mitä on tosiasiallisesti tapahtunut.

Sitä ei tehdä sen vuoksi, koska se lisää tietoa ja kiihdyttää segregaatiota.  Jotta muutenkin eristymään pyrkiviä maahanmuuttajaryhmiä saataisiin edes jotenkin integroitua, tarvitaan heidän lastensa kieli- ja kulttuurikylpyyn kantisvettä.  Tällainen välineellinen rooli ei kuitenkaan tyydytä kaikkia kantiksia, minkä vuoksi tuo vesi virtaa muualle.

Niinpä. Mielenkiintoista olisi suorittaa jonkinlaista epävirallista tutkimusta innokkaimpien "mokuttajien" asuinpaikoista ja siihen liittyen vielä heidän lastensa koulutaustoista; onko omat lapset sijoitettu ns. monikulttuurisiin kouluihin (ja tarkoitan tässä nyt niitä monikulttuurisia kouluja, joissa on pääosin humanitaaristen maahanmuuttajien lapsia). Tuskinpa näin on. Tulisi elää niin kuin opettaa, vain sillä tavalla se oma ajattelu liippaa edes etäisesti sitä todellisuutta, mitä kuitenkin toisten osalta kritisoi.

Oma näkemykseni on, että segregaatio on väistämätöntä, mikäli hyvin vieraista kulttuureista tulee Suomeen paljon väkeä.  Tällaiset kantaväestön syyllistämiset ovat vain yritys viivyttää väistämätöntä segregaatiota.

Siihenhän tämä johtaa, jaan siis näkemyksesi.

Edit; toinen vastaus.

[Emo]

Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.

Suomenruotsalaiset elävät jo nyt pidempään ja taitavat lisäksi mokomat olla onnellisempiakin. Nyt vielä koululaitoskin lyö valtavan eriarvoisuuden kuilun suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välille: edelliset saavat tarpoa koulutaipaleensa levottomissa mokukouluissa, joissa oppimistuloksetkin jäävät laihoiksi kun taas jälkimmäiset voivat rauhassa hankkia itselleen eväitä menestyäkseen elämässään.

Ei tarvitse edes naida. Monissa kaupungeissa ottavat ruotsinkieliseen tarhaan ummikkosuomalaisiakin lapsia, jos vain tilaa on. Ja jos tarhan käy ruotsiksi, saa jatkaa ruotsinkielisessä koulussa. Tiedän monta suomenkielistä perhettä, jotka ovat tehneet näin.

[Siili]

Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.

Suomenruotsalaiset elävät jo nyt pidempään ja taitavat lisäksi mokomat olla onnellisempiakin. Nyt vielä koululaitoskin lyö valtavan eriarvoisuuden kuilun suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välille: edelliset saavat tarpoa koulutaipaleensa levottomissa mokukouluissa, joissa oppimistuloksetkin jäävät laihoiksi kun taas jälkimmäiset voivat rauhassa hankkia itselleen eväitä menestyäkseen elämässään.

Ei tarvitse edes naida. Monissa kaupungeissa ottavat ruotsinkieliseen tarhaan ummikkosuomalaisiakin lapsia, jos vain tilaa on. Ja jos tarhan käy ruotsiksi, saa jatkaa ruotsinkielisessä koulussa. Tiedän monta suomenkielistä perhettä, jotka ovat tehneet näin.

Minulla on hiukan sellainen kutina, että tämä sopii ankkalammikon väelle tasan niin kauan kun suomenkieliset ovat selkeä vähemmistö.  Peli vihelletään takuulla poikki jo siinä vaiheessa, kun suomenkielisten osuus nousee yli kymmenen prosentin.  Oli tilaa tai ei.   

Toisin kuin finnikouluissa, ruotsinkielisten koulujen tavoitteena ei ole edes bikulttuurisuus, puhumattakaan monikulttuurisuudesta.  Senhän havaitsi jo ankkalammen asukkien nuivasta suhtautumisesta kaksikielisiin kouluihin.  Joissakin kunnissa nikotellaan jopa erikielisten oppilaiden sijoittamisesta samaan koulurakennukseen.   

[Emo]

Naikaa suomenruotsalainen ja kasvattakaa lapsistanne kaksikielisiä. Näin voitte laittaa lapsenne ruotsinkieliseen kouluun. Niissä ei islamilaisen vallankumouksen lapsia nähdä.

Suomenruotsalaiset elävät jo nyt pidempään ja taitavat lisäksi mokomat olla onnellisempiakin. Nyt vielä koululaitoskin lyö valtavan eriarvoisuuden kuilun suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välille: edelliset saavat tarpoa koulutaipaleensa levottomissa mokukouluissa, joissa oppimistuloksetkin jäävät laihoiksi kun taas jälkimmäiset voivat rauhassa hankkia itselleen eväitä menestyäkseen elämässään.

Ei tarvitse edes naida. Monissa kaupungeissa ottavat ruotsinkieliseen tarhaan ummikkosuomalaisiakin lapsia, jos vain tilaa on. Ja jos tarhan käy ruotsiksi, saa jatkaa ruotsinkielisessä koulussa. Tiedän monta suomenkielistä perhettä, jotka ovat tehneet näin.

Minulla on hiukan sellainen kutina, että tämä sopii ankkalammikon väelle tasan niin kauan kun suomenkieliset ovat selkeä vähemmistö.  Peli vihelletään takuulla poikki jo siinä vaiheessa, kun suomenkielisten osuus nousee yli kymmenen prosentin.  Oli tilaa tai ei.   

Toisin kuin finnikouluissa, ruotsinkielisten koulujen tavoitteena ei ole edes bikulttuurisuus, puhumattakaan monikulttuurisuudesta.  Senhän havaitsi jo ankkalammen asukkien nuivasta suhtautumisesta kaksikielisiin kouluihin.  Joissakin kunnissa nikotellaan jopa erikielisten oppilaiden sijoittamisesta samaan koulurakennukseen.   

Varmaan eri paikkakuntien kouluissa on eroa siinä, kuinka paljon ruotsinkieliseen kouluun ummikkosuomenkielisiä lapsia hyväksyvät. Jos tulija on suomenruotsinkielinen tai paluumuuttaja Ruotsista, ne menevät suomenkielisen lapsen edelle. Mutta jos tilaa on, niin ottavat suomenkielisiäkin ja tiedän, että jossain voi olla liki puoletkin luokan oppilaista suomenkielisistä kodeista.

Ympäri Suomea löytyy myös pieniä kristillisiä kouluja, ja lisää tulee jos vain saavat lupia. Kiihkomuslimivoimavaraisuutta ei näistäkään kouluista löydy, mutta olen kuullut huhuja että pääkaupunkiseudulla muutama muslimilapsi kävisi kristillistä koulua? Huhu kertoo myös, että jotkut harvat muslimivanhemmat voivat arvostaa kristillistäkin koulua enemmän, kuin täysin sekulaaria peruskoulua. Monikulttuuria muuten noissa kristillisissä kouluissakin esiintyy, mm. oikeasti vainoa paenneiden arabikristittyjen lapsia. Mutta tällainen normaali monikulttuuri ei ketään haittaa, jos/kun se ei ole ns. "laajentumiseen ja valtaannousuun tähtävää monikulttuuria".

[Jaska Pankkaaja]

Jos puolet vanhemmista siirtää lapsensa eri kouluun monikulttuurisuuden takia, miksi nämä puolet eivät äänestä esim perussuomalaisia?

Ei se riitä että siirtää omat lapsensa turvaan vaan pitäisi kantaa huolta koko yhteiskunnan tulevaisuudesta ja pyrkiä pelastamaan kaikki suomalaiset lapset haitalliselta monikulttuurisuudelta.

Lisäisin vielä että juuri jotain tiettyä PS ehdokasta koska joukossa on niitäkin joille asia on yhdentekevä ja niitä jotka eivät viitsi ylipäätään tehdä mitään siis samanlaisia normipoliitikkoja yli puoluerajojen.

Valtaosa suomalaista "tietää" että PS poliitikot ovat hakkaraisia, rotunazzziamistohtoreita ja parhainkin lihavarumalihava väärinpuhuja.

[Roope]

Roihuvuori on myös yksi kouluista, joka saa niin sanottua positiivisen diskriminaation tukea. Se on syrjäytymiseen ehkäisyyn tarkoitettua rahaa, jonka perusteena voi olla esimerkiksi oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus.

[...]

"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."
Pikku Huopalahdessa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Rehtorit uskovat, että kuvitelmat ja kuulopuheet ohjailevat kouluvalintoja.

"Mielikuvien voima on merkityksellinen. Enemmän ihmisten pitäisi tulla katsomaan ennen kuin olettaa jotakin", Tuomi sanoo.

Rehtorithan vastustavat esimerkiksi yhteisiä tasokokeita ja muita tapoja, joilla kouluja voisi vertailla keskenään. Siksi vanhemmat tekevät valintansa huhujen ja mutun perusteella. Rehtoritkaan eivät sentään kehtaa väittää, että koulujen välillä ei olisi eroja. Objektiivisen tiedon puuttuessa yksi kriteeri vanhemmille lienee koulun vastaanottama positiivisen diskriminaation tuki.

[ilmari3.]

Työmaa päällikköni, aito ruåtsinkuoma, kertoi muuttaneensa kotikaupungistaan  Södertäljestä pois kun grabbe oli alkanut puhumaan jotain **lvetens sekakakieltä.

Grabben 2- luokalla oli enää 1-luokan jälkeen vain kaksi muuta  ruotsalaistaustaista.

Järkyttävää se, että tämä tapahtui jo 90-luvun alussa ja että kanttis joutuu nåstamaan kädet pystyyn ja pakenee synnyinseudultaan.

Olemme aina olleet 20v Ruotsia jäljessä, nyt näyttäis  Suomessa alkavan sama kehitys, siis 20-vuoden viiveellä Vantaallakin.

Kyllä se sama kehitys siitä lähtee, jätetään getto että heilahtaa, gettoihin ei jäädä makaamaan, muuta pois jo Suomenpoika –muuta pois jo Suomenpoika – muuta pois jo Suomenpoika..... ennenkuin veri kuivuu.