En tiedä, viitsiikö näitä kaikkia tekemiäni kirjallisia kysymyksiä tänne uutisosioon jatkossa laittaa, mutta ohessa kuitenkin vielä tänään 17.11.2011 eduskunnassa jättämäni kirjallinen kysymys koskien ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattamista Suomen korkeakouluissa:
QuoteKIRJALLINEN KYSYMYS
Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattaminen Suomen korkeakouluissa
Eduskunnan puhemiehelle
Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan (Helsingin Sanomat 22.9.2011) Suomeen tulee saada lisää ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa opiskelemaan hakevien ulkomaalaisten määrä on tunnetusti pääkaupunkiseutua huomattavasti pienempi. Hallitus aikoo ryhtyä vähentämään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja tuntuvasti muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämään niitä pääkaupunkiseudulle. Tällä toimenpiteellä suomalaisten opiskelijoiden aloituspaikat vähenevät ja ulkomaalaisten opiskelijoiden aloituspaikat ja heidän osuutensa korkeakouluissa lisääntyy. Aloituspaikkojen karsiminen Pohjois-Suomesta johtaa siihen, että yhä suurempi osa suomalaisista nuorista jää ilman opiskelupaikkaa, ja heidän syrjäytymisriskinsä kasvaa. Jo tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on alueella maan korkeinta.
Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän lisäämistä perustellaan erityisesti kansainvälisyydellä. Samalla tavalla perustellaan myös sitä, ettei ETA-alueen ulkopuolelta opiskelemaan tulevien tarvitse maksaa opinnoistaan Suomessa. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja on vastustettu virheellisesti siten, että mikäli ulkomaalaisten lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, se olisi myös askel kohti suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. Osa ulkomaalaisista opiskelijoista hakee Suomesta vain ilmaisen tutkinnon jäämättä kuitenkaan sen jälkeen maahamme töihin. Kansainvälisyyttä korkeakouluissa voidaan ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimisen sijaan kehittää esimerkiksi vaihto-oppilasohjelmien ja yritysyhteistyön avulla.
Suomeen hakevien ulkomaalaisten opiskelijoiden kielitaitoa tai oikeaa syytä opiskelijaksi hakeutumiseen ei tutkita nykyisin kunnolla, mikä aiheuttaa ongelmia sekä kouluille että kanssaopiskelijoille. Vaadittavien taitojen puutteen vuoksi opettajat sekä opiskelijat joutuvat käyttämään aikaansa ulkomaalaisten oppilaiden auttamiseen, mikä haittaa suomalaisten nuorten opetusta ja heidän oppimistaan. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa ulkomaalaiset ovat hakeneet Suomeen opiskelemaan väärennetyillä asiakirjoilla eikä maahan tulemisen todellisena syynä ole ollut opiskelu. Tällöin ulkomaalaiset ovat vieneet tutkintoon valmistavia opiskelupaikkoja aidosti opiskelemaan haluavilta suomalaisilta nuorilta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksen tavoitteena lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja osuutta Suomen korkeakouluissa vähentämällä aloituspaikkoja muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämällä niitä pääkaupunkiseudulle?
Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2011
Olli Immonen /ps.
Ministerin vastauksen pitäisi tulla kolmen viikon kuluessa.
Hyvä kysymys! Ihan hyvä, että vaikkapa tältä uutisosastolta näitä saa lukea. Harvemmin tulee eduskunnan sivuilta tutkittua mitä kukin kansanedustaja on kysynyt.
Quote from: Olli Immonen on 17.11.2011, 17:08:03
Suomeen hakevien ulkomaalaisten opiskelijoiden kielitaitoa tai oikeaa syytä opiskelijaksi hakeutumiseen ei tutkita nykyisin kunnolla, mikä aiheuttaa ongelmia sekä kouluille että kanssaopiskelijoille. Vaadittavien taitojen puutteen vuoksi opettajat sekä opiskelijat joutuvat käyttämään aikaansa ulkomaalaisten oppilaiden auttamiseen, mikä haittaa suomalaisten nuorten opetusta ja heidän oppimistaan. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa ulkomaalaiset ovat hakeneet Suomeen opiskelemaan väärennetyillä asiakirjoilla eikä maahan tulemisen todellisena syynä ole ollut opiskelu. Tällöin ulkomaalaiset ovat vieneet tutkintoon valmistavia opiskelupaikkoja aidosti opiskelemaan haluavilta suomalaisilta nuorilta.
Tästä tulevat mieleen omat kokemukseni aiemmista tehtävistäni TKK:lla. En tiedä mikä oli täsmälleen kuvion takana, mutta 2000-luvun lopulla TKK:lle pukkasi jostain melkoinen määrä kiinalaisia opiskelijoita, joista pahimmat tapaukset osasivat tuskin sanoa englanniksi "My name is Sukunimi Etunimi." Ja näitä oli ihan oikeasti enemmän kuin pari - pikemminkin puolet. Kun heille yritti selittää yksinkertaisimpiakin asioita esim. kaavakkeiden täytössä englanniksi, tuntui toisinaan siltä, että vasta komiteatyön seurauksena he arvasivat mitä olin sanonut. Monilla aloilla opiskelu TKK:lla ei ollut tuolloinkaan mikään suuri ongelma vaikkei osannut kuin englantia, mutta kun nämä eivät oikein osanneet sitäkään. Onni onnettomuudessa on se, että tilanne, oman kokemukseni perusteella, parani merkittävästi jossain vaiheessa vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Mikäköhän tässä mahtoi olla takana? Itse epäilen, että laatukriteerit olivat pettäneet joko yleisen lepsuutensa vuoksi tai vaadittujen todistusten aitouden tarkistamisen suhteen.
Ja sanotaan tähän nyt vielä, että ihan oikeasti kunnioitan kiinalaisia, jopa valtaosaa Suomeen opiskelemaan tulevista. On kuitenkin kiistämätön fakta, että asioilla on taipumuksena tapahtua jouhevammin ja ennakoitavammin eurooppalaisten kanssa. En halua edes miettiä millaista meno on, jos laatukriteereitä ei pidetä yllä ja maahan alkaa pukkaamaan esim. afrikkalaista porukkaa jolle on aitoa lyhyen aikavälin hyötyä opiskelupaikan saamisesta, mutta intressit ja kyvyt opiskeluun puuttuvat. Se tuskin on kenellekään muulle kuin heille tässä koulutuspoliittisessa pelissä minkään luokan kansainvälisyyttä edesauttava tilanne.
Toisaalta itsekin olisin tältä osalta huolissani lähinnä AMK-tasoisista opinahjoista. Vaikka korkeasti koulutetusta intelligentsijasta suuri osa onkin huumassa mukana, harva haluaa oikeasti nähdä sen mitä tapahtuu kun korkeakoulun toiminnot alkavat pyörimään heikon ulkomaalaisaineksen ehdoilla. Tietyn asteista kaksinaamaisuutta tehdä tämä temppu kuitenkin AMK:ille, mielestäni.
Hommaforum: 2009-08-26 YLE (http://hommaforum.org/index.php?topic=12090.0): Suomi kouluttaa ulkomaalaisia suomalaisnuorten kustannuksella
---
Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden osuus oli alkuvuodesta ilmestyneen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukaan tarkoitus tuplata vuoteen 2015 mennessä
---
Opetus- ja kulttuuriministeriön (http://www.minedu.fi/OPM/Linjaukset_ja_rahoitus/strategiat_ja_ohjelmat/?lang=fi) toimialan strategiat ja ohjelmat
Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.
Tyhmä kysymys: miksi tuottavan akateemisen ammatin omaava ulkomaalainen haluaisi muuttaa/jäädä Suomeen?
Minä en näe muuta syytä kuin että sattuu rakastumaan johonkin sellaiseen paikalliseen, joka ei suostu/halua muuttaa toiseen maahan. Ei valden varoilla opiskelu sido heitä sen kummemmin tähän maahan.
Olisiko tilastoja siitä, kuinka suuri osa vierasmaalaisista opiskelijoista jää Suomeen?
Quote from: nuiv-or on 17.11.2011, 17:37:38
Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.
Miksi meidän suomalaisten pitäisi ylipäätään kustantaa ulkomaalaisten opiskelu suomessa? Aivan sama millä kielellä opetetaan, kunhan minun, (lue: veronmaksajien) ei tarvitse heidän koulutustaan maksaa.
Quote from: Olli Immonen on 17.11.2011, 17:08:03
En tiedä, viitsiikö näitä kaikkia tekemiäni kirjallisia kysymyksiä tänne uutisosioon jatkossa laittaa, mutta ohessa kuitenkin vielä tänään 17.11.2011 eduskunnassa jättämäni kirjallinen kysymys koskien ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattamista Suomen korkeakouluissa:
QuoteKIRJALLINEN KYSYMYS
Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattaminen Suomen korkeakouluissa
Eduskunnan puhemiehelle
Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan (Helsingin Sanomat 22.9.2011) Suomeen tulee saada lisää ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa opiskelemaan hakevien ulkomaalaisten määrä on tunnetusti pääkaupunkiseutua huomattavasti pienempi. Hallitus aikoo ryhtyä vähentämään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja tuntuvasti muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämään niitä pääkaupunkiseudulle. Tällä toimenpiteellä suomalaisten opiskelijoiden aloituspaikat vähenevät ja ulkomaalaisten opiskelijoiden aloituspaikat ja heidän osuutensa korkeakouluissa lisääntyy. Aloituspaikkojen karsiminen Pohjois-Suomesta johtaa siihen, että yhä suurempi osa suomalaisista nuorista jää ilman opiskelupaikkaa, ja heidän syrjäytymisriskinsä kasvaa. Jo tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on alueella maan korkeinta.
Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän lisäämistä perustellaan erityisesti kansainvälisyydellä. Samalla tavalla perustellaan myös sitä, ettei ETA-alueen ulkopuolelta opiskelemaan tulevien tarvitse maksaa opinnoistaan Suomessa. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja on vastustettu virheellisesti siten, että mikäli ulkomaalaisten lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, se olisi myös askel kohti suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. Osa ulkomaalaisista opiskelijoista hakee Suomesta vain ilmaisen tutkinnon jäämättä kuitenkaan sen jälkeen maahamme töihin. Kansainvälisyyttä korkeakouluissa voidaan ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimisen sijaan kehittää esimerkiksi vaihto-oppilasohjelmien ja yritysyhteistyön avulla.
Suomeen hakevien ulkomaalaisten opiskelijoiden kielitaitoa tai oikeaa syytä opiskelijaksi hakeutumiseen ei tutkita nykyisin kunnolla, mikä aiheuttaa ongelmia sekä kouluille että kanssaopiskelijoille. Vaadittavien taitojen puutteen vuoksi opettajat sekä opiskelijat joutuvat käyttämään aikaansa ulkomaalaisten oppilaiden auttamiseen, mikä haittaa suomalaisten nuorten opetusta ja heidän oppimistaan. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa ulkomaalaiset ovat hakeneet Suomeen opiskelemaan väärennetyillä asiakirjoilla eikä maahan tulemisen todellisena syynä ole ollut opiskelu. Tällöin ulkomaalaiset ovat vieneet tutkintoon valmistavia opiskelupaikkoja aidosti opiskelemaan haluavilta suomalaisilta nuorilta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksen tavoitteena lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja osuutta Suomen korkeakouluissa vähentämällä aloituspaikkoja muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämällä niitä pääkaupunkiseudulle?
Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2011
Olli Immonen /ps.
Ministerin vastauksen pitäisi tulla kolmen viikon kuluessa.
Laita vaan, täältä on kansalaisen hyvä lukea näitä. Nyt kun suomalaislta paikkoja karsitaan, niin näköjään ulkomaalaisille järjestetään paikkoja... muistakaa vaaleissa mainita tämä.
Quote from: MaSazz on 17.11.2011, 17:46:02
Quote from: nuiv-or on 17.11.2011, 17:37:38
Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.
Miksi meidän suomalaisten pitäisi ylipäätään kustantaa ulkomaalaisten opiskelu suomessa? Aivan sama millä kielellä opetetaan, kunhan minun, (lue: veronmaksajien) ei tarvitse heidän koulutustaan maksaa.
Suuri osa ainakin korkeakoulujen ulkomaalaisopiskelijoista tulee opiskelijavaihtona, jossa kustannukset pyrittäneen tasaamaan vaihdosta sopivien valtioiden välillä.
Quote from: nuiv-or on 17.11.2011, 17:37:38
Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.
Hyvä ajatus. Korkeakoulujen kansainvälisyyskiima on jo aiheuttanut sen, että opetuksen taso on laskenut, kun opetuskieli ei ole sen paremmin opettajan kuin opiskelijoiden ylivoimaisen enemmistönkään äidinkieli. Jos kaikki hallitsevat opetuskielen heikosti, niin kuka siellä oppii mitään?
Ilmiöllä on todella huolestuttavia pitkän aikavälin seurauksia: suomen kielen asema ja merkitys tieteen ja sivistyksen kielenä heikkenee entisestään, eikä uusia tieteellisiä käsitteitä kuvaavia suomenkielisiä sanoja välttämättä synny ollenkaan. Jo nyt meillä on esimerkiksi atk-alalla sukupolvi, jonka mielestä suomen kieli ammattikielenä on turha ja asiat on sanottava englanniksi.
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kääntyilee haudassaan.
Niin, ja viime päivinä puheenaiheena olleiden valelääkäreiden lisäksi on olemassa ihan oikeita suomalaisia Venäjällä opiskelleita lääkäreitä. Siellä on opetuskielenä venäjä. Yksikin iltaläpyskässä äskettäin haastateltu kertoi opiskelleensa ensin kokonaisen vuoden pelkkää venäjän kieltä, jotta kykeni aloittamaan varsinaiset lääketieteen opintonsa Pietarissa.
Suomenkielisyydestä sananen: alalla jolla suuret markkinat ovat kansainvälisiä, joilla kehitys kehittyy niin merkittäviä harppauksia joka vuosi ettei ajantasaista ja kattavaa suomenkielistä kirjallisuutta kertakaikkiaan ole olemassa siinä määrin että siihen voisi nojautua, jolla yksikäsitteinen terminologia määrittyy käytännössä vain englanniksi, ja jolla loppujen lopuksi jokainen aidosti tätä tietoa työssään kommunikoiva päätyy tekemään sen englanniksi, tuntuu pikemminkin äärimmäiseltä ajanhaaskaukselta kuin edulta opiskella asioita pääasiassa suomeksi. Suomi on mielestäni tällaisilla aloilla täysin ymmärrettävästi suomalaisillekin kakkoskieli, ja jos alalla aikoo menestyä, erinomainen englannin kielen taito on elinehto. Jos valtakieli vaihtuu, opetellaan se uusi. Suomeksi se ei kuitenkaan ole vaihtumassa.
Tilanne toki voi olla toinen, jos ala on erilainen. Esimerkiksi rakennusinsinööriksi ei varmastikaan kannata kouluttaa tankeroenglannin kautta.
Laita tänne vaan kaikki ylös! Nämä ovat olleet juuri sellaisia asioita, joista ihmiset oikeasti ovat kiinnostuneita/huolestuneita. Minä olen todellakin pistänyt merkille, että herra Immonen näkyy olevan niitä poliitikkoja, jotka tekevät hommia.
En ole koskaan tavannut yliopistolla ketään suomalaista tutkijaa tai toimistoväkeä, joka ymmärtäisi ulkomaisten opiskelijoiden haalimisen. Siinä ei ole mitään järkeä! Tämä maa ei yksinkertaisesti kaipaa lisää akateemisesti koulutettavaa väkeä, kun sitä on valtavasti omastakin takaa. Valmiiksi ulkomailla koulutetut, kokeneet kansainväliset tutkijat ovat kullanarvoisia - eivät opiskelijat.
Quote from: Olli Immonen on 17.11.2011, 17:08:03
En tiedä, viitsiikö näitä kaikkia tekemiäni kirjallisia kysymyksiä tänne uutisosioon jatkossa laittaa, mutta ohessa kuitenkin vielä tänään 17.11.2011 eduskunnassa jättämäni kirjallinen kysymys koskien ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattamista Suomen korkeakouluissa:
Laita vain kaikki tulemaan tänne foorumille.
Ja pyydä PS-tovereitasi tekemään samoin liittyen homma-orientointuneisiin aiheisiin.
Tämä on tärkeää hallinnon läpinäkyvyyttä lisäävää työtä.
Monen foorumilaisen mieltä varmasti lämmittää, kuinka liikkeessä mukana oleminen on - kirjaimellisesti - muuttanut eduskuntatalon sisäistä keskustelu-ilmapiiriä. Kansanliikkeen työn hedelmiä voidaan nähdä näiden kirjallisten kysymysten muodossa.
Ja tänne foorumille postataan jatkuvasti nopeasti vanhenevaa päivittäinsuutisointia. En näe miksi tälläiset postaukset olisivat mitenkään vähäarvoisempia.
Kommenttina foobarille ja jatkona edelliseen postaukseeni:
Janne Saarikivi 11 vuotta sitten Ylioppilaslehdessä:
http://ylioppilaslehti.fi/2000/10/saarikivi-sivistyksen-kieli/ (http://ylioppilaslehti.fi/2000/10/saarikivi-sivistyksen-kieli/)
QuoteJokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.
Lukemattomissa tieteellisissä symposiumeissa, joissa kaikki puhuvat huonoa englantia omalla aksentillaan, puhutaan usein kaavamaisesti ja odotuksenmukaisesti. Silloin on hiostavaa, kuulijan kaulus kiristää ja hänen tekee mieli kaljalle.
Toisin on silloin, kun muutama jatko-opiskelija kokoontuu pieneen viikonloppuseminaariin, jossa puhutaan suomea. Ajatukset juoksevat, karvat korvissa tuulettuvat ja tuntuu siltä, että päässä on älyllistä elämää.
Quote from: Olli Immonen on 17.11.2011, 17:08:03
Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja on vastustettu virheellisesti siten, että mikäli ulkomaalaisten lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, se olisi myös askel kohti suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja.
Olet väärässä. Ulkomaalaisten lukukausimaksut otetaan käyttöön siksi, koska se on todettu hyväksi tavaksi ujuttaa maksut kaikille. Suvaitsevaisto tulee 100% varmasti toteamaan ulkomaalaisten maksut rasistiseksi käytännöksi ja lukukausimaksut tullaan ottamaan käyttöön myös suomalaisille. Näin on toimittu muuallakin ja toimitaan Suomessa.
QuoteOsa ulkomaalaisista opiskelijoista hakee Suomesta vain ilmaisen tutkinnon jäämättä kuitenkaan sen jälkeen maahamme töihin.
Näin juuri on ja tämä on painava argumentti ulkomaalaisten maksullisuuden puolesta. Valitettavasti kuitenkin todellisuudessa ulkomaalaisia koskeva maksullisuus jäisi välivaiheeksi kaikkien maksullisuudelle.
Englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskeleva ei opi suomea lainkaan. Ilmaiseksi opiskeleville ulkomaalaisopiskelijoille pitäisi olla pakollista runsas Suomen opiskelu, jotta Suomeen jääminen olisi edes mahdollista. Yksi vaihtoehto on se, että "ilmaisen" opiskelun vastineena olisi työskentely 10 vuotta Suomessa tai vaihtoehtoisesti opiskelun maksaminen rahalla. Suomen (tai suomenruotsin) kielen taito voisi myös olla jo ylipäätään vaatimuksena ilmaisen opiskelupaikan saamiselle.
Quote from: Topi Junkkari on 17.11.2011, 18:25:07
QuoteJokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.
Empäs tuota tiedä... ;D
Mutta nuista kouluista...
Olen antanut itseni ymmärtää, ettei tuon TKK:lla ulkkarimateriaali ainakaan parantunut ole - päinvastoin. Ja koska tutkinto on ilmainen, niin eipä se juurikaan arvostusta ulkomailla nauti. Tämä tarkoittaa, että tänne päätyy jo lähtökohtaisesti huonompaa ainesta.
Quote from: Topi Junkkari on 17.11.2011, 18:25:07
Kommenttina foobarille ja jatkona edelliseen postaukseeni:
Janne Saarikivi 11 vuotta sitten Ylioppilaslehdessä:
http://ylioppilaslehti.fi/2000/10/saarikivi-sivistyksen-kieli/ (http://ylioppilaslehti.fi/2000/10/saarikivi-sivistyksen-kieli/)
QuoteJokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.
Lukemattomissa tieteellisissä symposiumeissa, joissa kaikki puhuvat huonoa englantia omalla aksentillaan, puhutaan usein kaavamaisesti ja odotuksenmukaisesti. Silloin on hiostavaa, kuulijan kaulus kiristää ja hänen tekee mieli kaljalle.
Toisin on silloin, kun muutama jatko-opiskelija kokoontuu pieneen viikonloppuseminaariin, jossa puhutaan suomea. Ajatukset juoksevat, karvat korvissa tuulettuvat ja tuntuu siltä, että päässä on älyllistä elämää.
No ei tämä valetta ole. Toisaalta luen, kirjoitan ja puhun useina päivinä viikossa enemmän englantia kuin suomea niin töissä kuin vapaa-ajallanikin, enkä liene hirveän harvinainen tapaus alallani tässä maassa. Tankeroenglantia saan kuulla ihan riittävästi, mutta se ei ole minun häpeäni. Oma häpeäni on se, etten tietenkään ole akateemisen natiivibritin tasolla kirjallisessa ulosannossani, mutta toisaalta jos olisin opiskellut pohjani työlle nimenomaan suomenkielistä terminologiaa käyttäen, olisin joutunut opettelemaan asiat vielä toiseen kertaan. Siitä ensimmäisestä kierroksesta olisi ollut ihan aidosti vähemmän hyötyä kuin siitä, että vaikka suomenkielistä terminologiaa pidetäänkin opetuksessa esillä, koko ajan tajutaan millä kielellä tämä ala pyörii.
Olen haistavinani joissakin kommenteissa sellaista fennomaanista fanaattisuutta jota en vain voi omasta perspektiivistäni purematta niellä. Kaikelle on paikkansa, eikä yksi koko sovi kaikille.
Voimallista kannatusta aktiivisen kansanedustajan toiminnalle! ;) ;)
Quote from: Jäniksenkäpälä on 17.11.2011, 18:35:41
Quote from: Topi Junkkari on 17.11.2011, 18:25:07
QuoteJokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.
Empäs tuota tiedä... ;D
Mutta nuista kouluista...
Olen antanut itseni ymmärtää, ettei tuon TKK:lla ulkkarimateriaali ainakaan parantunut ole - päinvastoin. Ja koska tutkinto on ilmainen, niin eipä se juurikaan arvostusta ulkomailla nauti. Tämä tarkoittaa, että tänne päätyy jo lähtökohtaisesti huonompaa ainesta.
Mielestäni se materiaali on aina ollut keskimäärin suomalaisia jonkin verran heikompaa (koska ne tosi hyvät ovat menneet kansainvälisesti tosi hyviin korkeakouluihin, joita ei taas Suomesta löydy), mutta yleensä kuitenkin tulijat ovat hallinneet yhteisen kielen mielekkäällä tasolla. En ole tosin tilannetta useampaan vuoteen seurannut niin tarkkaan kuin aiemmin.
Quote from: foobar on 17.11.2011, 18:39:58
Quote from: Jäniksenkäpälä on 17.11.2011, 18:35:41
Quote from: Topi Junkkari on 17.11.2011, 18:25:07
QuoteJokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.
Empäs tuota tiedä... ;D
Mutta nuista kouluista...
Olen antanut itseni ymmärtää, ettei tuon TKK:lla ulkkarimateriaali ainakaan parantunut ole - päinvastoin. Ja koska tutkinto on ilmainen, niin eipä se juurikaan arvostusta ulkomailla nauti. Tämä tarkoittaa, että tänne päätyy jo lähtökohtaisesti huonompaa ainesta.
Mielestäni se materiaali on aina ollut keskimäärin suomalaisia jonkin verran heikompaa (koska ne tosi hyvät ovat menneet kansainvälisesti tosi hyviin korkeakouluihin, joita ei taas Suomesta löydy), mutta yleensä kuitenkin tulijat ovat hallinneet yhteisen kielen mielekkäällä tasolla. En ole tosin tilannetta useampaan vuoteen seurannut niin tarkkaan kuin aiemmin.
Määrät ovat kasvaneet jatkuvasti, vaikka ennenkään ei ole riittänyt tarpeeksi hyvälaatuista tulijaa. Näin helposta yhtälöstä pitäisi jopa Kataisen ymmärtää miten käy. Joillakin kursseilla on jo pakko ottaa ulkkareita ryhmätöihin, kun nämä eivät muuten pääsisi kurssista läpi - ja opiskelijat kiittävät vapaamatkustajista...
Quote from: Reich on 17.11.2011, 18:29:31
Englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskeleva ei opi suomea lainkaan. Ilmaiseksi opiskeleville ulkomaalaisopiskelijoille pitäisi olla pakollista runsas Suomen opiskelu, jotta Suomeen jääminen olisi edes mahdollista. Yksi vaihtoehto on se, että "ilmaisen" opiskelun vastineena olisi työskentely 10 vuotta Suomessa tai vaihtoehtoisesti opiskelun maksaminen rahalla. Suomen (tai suomenruotsin) kielen taito voisi myös olla jo ylipäätään vaatimuksena ilmaisen opiskelupaikan saamiselle.
Mikäli tavoitteenasi olisi ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän (Suomea kielenä opiskelevia, ruotsalaisia ja virolaisia lukuunottamatta) saaminen nollaan, tuolla strategialla varmasti saataisiin homma hoidettua. Liekö se sitten tavoittelemisen arvoista se, en tiedä.
Sen voin sanoa, että oma parempi puoliskoni tuli aiemman korkeakoulututkinnon kotimaassaan suoritettuaan Suomeen opiskelemaan lisää. Hän on hankkinut kansalaisuuden ja tehnyt töitä niin paljon että niillä rahoilla on varmasti muutama kotimainen humanistinen hampunpolttelija pidetty opintotuen ja asumislisän nurkassa kiinni käytännössä koko tämä aika. Ehkä hän on poikkeus, mutta kun jonkinlaiset laatukriteerit (joiden ei tarvitse liittyä kotimaisiin kieliin) täyttyvät, ei tämä kuvio ole välttämättä mikään rahareikä. Vahvasti kuitenkin epäilen, että omaa etuansa vastaan maailmoja syleilevät opiskelijapoliitikot päätyvät nimenomaan vastustamaan tällaisten kriteereiden kiristämistä.
Quote from: Jäniksenkäpälä on 17.11.2011, 18:46:25
Määrät ovat kasvaneet jatkuvasti, vaikka ennenkään ei ole riittänyt tarpeeksi hyvälaatuista tulijaa. Näin helposta yhtälöstä pitäisi jopa Kataisen ymmärtää miten käy. Joillakin kursseilla on jo pakko ottaa ulkkareita ryhmätöihin, kun nämä eivät muuten pääsisi kurssista läpi - ja opiskelijat kiittävät vapaamatkustajista...
Alkuperäisen kommenttini pointti oli lähinnä se, että laatukriteerien tarkistamisen suhteen pitää olla vakavissaan, täsmällinen ja ymmärtää että huonolaatuisista tulijoista ei ole kuin haittaa. (Heikkoa laatua on tietenkin hankala kontrolloida, jos jollain ylemmällä tasolla on ajettu ulkomainen sisäänotto tasolle, jolla käytännössä kuka tahansa mahtuu kiintiöön.) Epäilen, että nuo kauhutapaukset joista kerroin olivat saaneet paikkansa väärennettyjen tai korruptiolla ostettujen todistusten perusteella. (Tai no, ehkä Kiinan valtio oli antanut heille todistuksia kielitaidosta jota heillä ei ollut. Kyllähän tällaisiin kaunisteluihin ryhmäedun nimissä Suomessakin jotkut haluaisivat lähteä - eivät tosin suomalaisten kohdalla.)
Quote from: foobar on 17.11.2011, 18:53:12
Quote from: Jäniksenkäpälä on 17.11.2011, 18:46:25
Määrät ovat kasvaneet jatkuvasti, vaikka ennenkään ei ole riittänyt tarpeeksi hyvälaatuista tulijaa. Näin helposta yhtälöstä pitäisi jopa Kataisen ymmärtää miten käy. Joillakin kursseilla on jo pakko ottaa ulkkareita ryhmätöihin, kun nämä eivät muuten pääsisi kurssista läpi - ja opiskelijat kiittävät vapaamatkustajista...
Alkuperäisen kommenttini pointti oli lähinnä se, että laatukriteerien tarkistamisen suhteen pitää olla vakavissaan, täsmällinen ja ymmärtää että huonolaatuisista tulijoista ei ole kuin haittaa. (Heikkoa laatua on tietenkin hankala kontrolloida, jos jollain ylemmällä tasolla on ajettu ulkomainen sisäänotto tasolle, jolla käytännössä kuka tahansa mahtuu kiintiöön.) Epäilen, että nuo kauhutapaukset joista kerroin olivat saaneet paikkansa väärennettyjen tai korruptiolla ostettujen todistusten perusteella.
No sattuipa samassa solussa itseni kanssa asumaan aikanaan - tosin vain vuoden vaihtarina - eräs ranskalainen AMMATTIKOULULAINEN. Hänen ja toisen vastaavan kaverinsa kanssa oli kyllä kivaa, kun mukavia olivat, mutta hekään eivät ymmärtäneet, miksi heidät oli otettu TKK:lle; olivat itse luulleet hakeneensa maksimissaan amk-tason kouluun vaihtoon.
Valviran tapaus osoittaa, miten jotkin byrokratiaputiikit ovat joko kädettömiä, haluttomia toimimaan tai sitten resusseja ei joko ole - tai ne on osoitettu pomotason käsienheiluttelijoille.
Quote from: Jäniksenkäpälä on 17.11.2011, 18:59:18
No sattuipa samassa solussa itseni kanssa asumaan aikanaan - tosin vain vuoden vaihtarina - eräs ranskalainen AMMATTIKOULULAINEN. Hänen ja toisen vastaavan kaverinsa kanssa oli kyllä kivaa, kun mukavia olivat, mutta hekään eivät ymmärtäneet, miksi heidät oli otettu TKK:lle; olivat itse luulleet hakeneensa maksimissaan amk-tason kouluun vaihtoon.
Hoh! Tästä en ole kuullutkaan. Kiinalaisten kanssa soluissahan on ollut aina vähän "jännää", mutta ei onneksi pelottavaa.
Quote from: foobar on 17.11.2011, 18:36:31
Quote from: Topi Junkkari on 17.11.2011, 18:25:07
Kommenttina foobarille ja jatkona edelliseen postaukseeni:
Janne Saarikivi 11 vuotta sitten Ylioppilaslehdessä:
http://ylioppilaslehti.fi/2000/10/saarikivi-sivistyksen-kieli/ (http://ylioppilaslehti.fi/2000/10/saarikivi-sivistyksen-kieli/)
QuoteJokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.
Lukemattomissa tieteellisissä symposiumeissa, joissa kaikki puhuvat huonoa englantia omalla aksentillaan, puhutaan usein kaavamaisesti ja odotuksenmukaisesti. Silloin on hiostavaa, kuulijan kaulus kiristää ja hänen tekee mieli kaljalle.
Toisin on silloin, kun muutama jatko-opiskelija kokoontuu pieneen viikonloppuseminaariin, jossa puhutaan suomea. Ajatukset juoksevat, karvat korvissa tuulettuvat ja tuntuu siltä, että päässä on älyllistä elämää.
No ei tämä valetta ole. Toisaalta luen, kirjoitan ja puhun useina päivinä viikossa enemmän englantia kuin suomea niin töissä kuin vapaa-ajallanikin, enkä liene hirveän harvinainen tapaus alallani tässä maassa. Tankeroenglantia saan kuulla ihan riittävästi, mutta se ei ole minun häpeäni. Oma häpeäni on se, etten tietenkään ole akateemisen natiivibritin tasolla kirjallisessa ulosannossani, mutta toisaalta jos olisin opiskellut pohjani työlle nimenomaan suomenkielistä terminologiaa käyttäen, olisin joutunut opettelemaan asiat vielä toiseen kertaan. Siitä ensimmäisestä kierroksesta olisi ollut ihan aidosti vähemmän hyötyä kuin siitä, että vaikka suomenkielistä terminologiaa pidetäänkin opetuksessa esillä, koko ajan tajutaan millä kielellä tämä ala pyörii.
Olen haistavinani joissakin kommenteissa sellaista fennomaanista fanaattisuutta jota en vain voi omasta perspektiivistäni purematta niellä. Kaikelle on paikkansa, eikä yksi koko sovi kaikille.
No tässäpä se tuleekin, osalla koulutusaloista vieraan kielen käyttäminen on aivan luonnollinen ja välttämätön osa opiskelua täysin perunanenäisessäkin ympäristössä. Tekniikan alat ovat tästä mielestäni se paras esimerkki. Tämä johtuu puhtaasti siitä syystä, että paras tarjolla oleva tieteellinen materiaali ja oppikirjat ovat järjestäen englanninkielisiä, saksa on sitten se seuraava vaihtoehto.
Tästä huolimatta vieraskielisyyteen ei suhtauduta puusilmäisesti pelkkänä ihanuutena. Koska suomenkielisten kesken tehokkain kommunikointikieli on suomi, niin sillä luonnollisesti mennään. DI-tason kurssit sitten tosin luennoidaan englanniksi tarpeen vaatiessa, tämä tarkoittaa tietenkin vieraskielistä vaihto-opiskelijaa kurssilla.
Jos ei sitten suomenkielisenä nappaa istua englanninkielisellä luennolla, voi asiat itseopiskella sieltä englanninkielisestä oppikirjasta. Tosin aivan sama asetelma pätee silloinkin, jos luennot ovat suomeksi. Englanniksi se kunnollinen lähdemateriaali kuitenkin on. Ja pakkohan siihen materiaalin on kuitenkin tarttua ennemmin tai myöhemmin.
Mutta joo. Vaihtareille asialliset tasokriteerit, tänne otettavien vaihtareiden määrä vastaamaan täältä vastavaihtoon lähtevien lukumäärää ja esim. kiinalaisten ja intialaisten insinöörien veronmaksajien piikkiin tapahtuvassa alusta loppuun kouluttamisessa ei ole mitään järkeä, joten joko tämä toiminta lopetetaan kokonaan tai sopivasta rahallisesta (l. tutkinnon hinta) kompensaatiosta on sovittava Suomen ja kyseisten henkilöiden kotimaiden välillä.
Mulla oli kaksi vaihtoehtoa alkuvuosisadasta.
-Muukalaislegioona, jossa ranska potkitaan päähän.
-Lontoo, jota jo osaat.
Juteltiin useampi vuorokausi ja tultiin lopputulokseen, että eiköhän tämä inttitouhu ole jo nähty.
Hyvä, että meikäläiset kansanedustajat tänne kirjoittavat. Ylläpito voisi harkita erillisen Eduskuntaosion perustamista, johon kansanedustajat voisivat kertoa, että mitä ovat tehneet ja mitkä asiat ovat tulossa Eduskunnan käsittelyyn ym ajankohtaista.
Quote from: nuiv-or on 17.11.2011, 17:37:38
Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.
Kyllä se kuule menee niin, että opetuskieli on suomalaisella korostuksella lausuttu englannin kieli, niin AMK:ssa kuin yliopistoillakin. Samoja luentoja kuuntelevat sitten myös suomalaiset. Nimimerkillä "kokemusta on"; siitä opettamisesta nimittäin.
Kansainvälistyminen varsinkin yliopistoissa on periaatteessa hieno juttu. Ongelman se muodostaa kustannusten muodossa; suurin osa Suomeen tulevista opiskelijoista hyödyntävät ilmaista opetusta ja suuntaavat alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan (usein varsin hyvällä menestyksellä, varsinkin itäaasialaiset) kohti seksikkäimpiä maita (lue USA). Osa kuitenkin muuttaa alkuperäisiä suunniteliaan ja jää tänne esimerkiksi suomalaisen naiskauneuden/miehenkomistuksen takia.
Quote from: Professori on 17.11.2011, 21:55:56
Quote from: nuiv-or on 17.11.2011, 17:37:38
Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.
Kyllä se kuule menee niin, että opetuskieli on suomalaisella korostuksella lausuttu englannin kieli, niin AMK:ssa kuin yliopistoillakin. Samoja luentoja kuuntelevat sitten myös suomalaiset. Nimimerkillä "kokemusta on"; siitä opettamisesta nimittäin.
Tiedän. Olen itsekin yliopistossa, ja vituttaa tuo englanti. Ei siksi, ettenkö sitä ymmärtäisi, mutta tämä maa on Suomi. Lisäksi tämä yksinkertainen vaatimus karsisi turhat pois ja kannustaisi moniosaajia jäämään tänne.
Ranskassa ollessani puolalainen assari aloittaessaan kysyi luokalta, että voisiko käyttää englantia, kun hänen ranskansa oli heikkoa. Tulos: mellakoita ja palavia autoja. Tai no, voimakkaita vastalauseita, eikä siihen ehdotukseen lopulta suostuttu.
QuoteTiedän. Olen itsekin yliopistossa, ja vituttaa tuo englanti. Ei siksi, ettenkö sitä ymmärtäisi, mutta tämä maa on Suomi. Lisäksi tämä yksinkertainen vaatimus karsisi turhat pois ja kannustaisi moniosaajia jäämään tänne.
Minusta joka-paikan-kieli englanti opetuskielenä on hyvä, sillä opiskelijat valmistuvat entistä enemmän tehtäviin, joissa toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Englannin kielellä opiskeleminen mahdollistaa sen, että oman alan sanasto on alusta alkaen hallussa muuksi kuin savoksi. Niinpä ei tarvitse köhiä maailman kentillä neuvottelupöydän ääressä, että mikäs se sana nyt olikaan enkuksi.
Samoin kurssien, tehtävien, esitysten jne. suorittaminen englanniksi valmentaa kielen käyttöön. Mieluiten ryhmätöihin sekoitettaisiin suomalaisia ja ulkomaalaisia, jolloin ei pääsisi syntymään suomalaisten ryhmiä ja ulkomaalaisten ryhmiä. Sekaryhmissä oppii pakostakin puhumaan ja toimimaan toismaalaisten kanssa. Se on parasta oppia ja tulee hyvään tarpeeseen työelämässä.
Kieli on kommunikaation väline ja mitä enemmän sitä käyttää, sitä sujuvammin se kulkee. Kun liiketoimintaympäristö on entistä enemmän kansainvälinen, niin muun kuin Suomen osaaminen on tärkeää. On aika heikkoa vetää uskottavaa esitystä kansainväliselle yleisölle haparoivalla tankerolla, jos takana on vain yliopiston pari (mahdollisesti pakollista) englanninkielen luentoa ja satunnainen kanarianmatka (van biöör pliiss). Siihen voi joutua nykypäivän työelämässä lähes kuka vain vaikka alunperin ajattelikin pysytellä tiukasti savossa.
Minusta yliopistoihimme ja korkeakouluihimme kannattaa haalia ulkomaalaisia opiskelijoita sekä ulkomaalaisia opettajia.
Kannatan lukukausimaksuja ulkomaisille opiskelijoille. Jos koulutusjärjestelmämme on niin hyvä, että sitä kehutaan maailmallakin, niin kai siitä saisi rahaakin. Muut myyvät huonompaakin koulutusta kalliilla, miksi me annamme parempaa ilmaiseksi? Ulkomaalaiset opettajat tuovat uusia näkemyksiä, osaamista, ajatuksia ja toimintatapoja (niin hyviä kuin omassa pikku saarekkeessa tunnemmekin olevan). Vastaavasti pitäisi tukea kantasuomalaisten opettajien työllistymistä ulkomaille, jonne he voivat viedä suomalaista osaamista ja näkemyksiä, sekä oppia itse lisää muiden tavoista.
Yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä pitäisi kehittää niin, että yritykset hakisivat entistä enemmän suoraan kouluista valmistuvia töihin. Koulujen pitäisi tukea tätä yhteistyötä enemmän, eikä lähettää valmistunutta oman onnensa nojaan todistus kädessä. Ulkomaisissa kouluissa on yliopistojen career centereiden toiminta aivan toisella tasolla kuin Suomessa. Opettajien osalta taas maailman huippuyliopistoissa kansallisuus ei ratkaise. Niihin haetaan parhaita opettajia mitä saadaan; ei parhaita kantaväestöön kuuluvia opettajia.
Ulkomaisten opiskelijoiden maassa pysymistä koulutuksen päätyttyä voidaan tukea monin tavoin. Yksi tapa olisi antaa verovähennysoikeus maksetuista lukukausimaksuista. Sen voisi toteuttaa asteittain esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Jos opiskelija päättääkin heti todistuksen saatuaan lähteä takaisin sinne mistä tuli, niin kiitos käynnistä ja rahoista. Reilu peli - opiskelija sai koulutuksen, suomalainen oppilaitos sai rahat.
Ei muuta kuin Olli infoa tänne tulemaan aina kun se on mahdollista. Äänestäjänäsi on ilo seurata aktiivisuuttasi, kerrankin annetulle äänelle saa vastinetta. Kiitos!
Quote from: Reich on 17.11.2011, 18:29:31
Olet väärässä. Ulkomaalaisten lukukausimaksut otetaan käyttöön siksi, koska se on todettu hyväksi tavaksi ujuttaa maksut kaikille. Suvaitsevaisto tulee 100% varmasti toteamaan ulkomaalaisten maksut rasistiseksi käytännöksi ja lukukausimaksut tullaan ottamaan käyttöön myös suomalaisille. Näin on toimittu muuallakin ja toimitaan Suomessa.
Missä "muuallakin" näin on tapahtunut ja miksi tällainen kehitys on väistämätön? Ruotsissa (http://www.hs.fi/msn/ulkomaat/Ruotsissa+opiskelevien+ulkomaalaisten+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+romahti/a1305548496536) ainakin menee hyvin.
Sydäntä lämmittää huomata, että Olli tekee eduskunnassa muutakin kun hengaa. Ei mennyt ääni hukkaan. Pidä vaan jämerä linja! Lopussa kiitos seisoo!
Tänne vain kaikki kyselyt ja kansanedustajien kannanotot!
Tästähän Jytkyssä oli kysymyskin, ja nyt Perussuomalaiset viettävät vain kyräilevää aikaa nurkassa ja Soini sai Jussi Halla-ahonkin peloteltua hiljaiseksi. Me haluamme että kansanedustajamme edustavat äänestäjiään. Jos se jää julkisuudessa vain Hakkaraisen niskoille, niin tämä ei välttämättä käänny voitoksi.
Lisää vain, nimenomaan kissan nostamista pöydälle me kansalaiset haluammekin. Suorempaa, näkyvämpää yhteisten asioiden hoitamista.
Muun tekeminen olisi väärin Suomen kansaa kohtaan. (Siinä toivossa että meistä jotain jää jäljelle ja voidaan jatkossakin puhua kansakunnasta, eikä esim EU:n kylmästä ja köyhästä ja vähäväkisestä maakunnasta.
Quote from: jobsy on 17.11.2011, 22:47:53
Ulkomaisten opiskelijoiden maassa pysymistä koulutuksen päätyttyä voidaan tukea monin tavoin. Yksi tapa olisi antaa verovähennysoikeus maksetuista lukukausimaksuista. Sen voisi toteuttaa asteittain esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Jos opiskelija päättääkin heti todistuksen saatuaan lähteä takaisin sinne mistä tuli, niin kiitos käynnistä ja rahoista. Reilu peli - opiskelija sai koulutuksen, suomalainen oppilaitos sai rahat.
Tiedäp onko murusilla merkitystä, jos muualla yltää samalla koulutuksella merkittävästi korkeampaan ostovoimaan.
Quote from: MaSazz on 17.11.2011, 17:46:02
Miksi meidän suomalaisten pitäisi ylipäätään kustantaa ulkomaalaisten opiskelu suomessa? Aivan sama millä kielellä opetetaan, kunhan minun, (lue: veronmaksajien) ei tarvitse heidän koulutustaan maksaa.
Näin. Vielä kun muistetaan, että näitä vastaan pitää sitten kilpailla qlobaalisti.
Koko kuvion irvikuvahan on, että vaikka nyt Nokian insinööri maksaa verovaroillaan koulutuksen sille, joka myöhemmin vie hänen työpaikkansa.
Sanotaan nyt sekin itsestäänselvyys ääneen, että kansainvälisyys on oikeasti tärkeää yliopistomaailmassa. Ilmaisten perustutkintoon tähtäävien paikkojen tarjoamisen sijaan tänne pitäisi houkutella tutkijoita ja jatko-opiskelijoita. Heillä olisi jo tullessaan jotain tuotaavaakin systeemiimme.
Immonen on harhateillä tässä kysymyksessä. Pääsy suomalaisiin korkeakouluihin ulkomailta on kiven alla. Lähtömaassa paikoista käydään ankara kilpailu, vain parhaimmat ja ahkerimmat saavat opiskelupaikan. Tänne opiskelemaan päässyt väki on siis huippuainesta, mikä näkyy sekä motivaatiossa että opiskelu- ja tutkimustuloksissa. Valtaosa on suorittanut jo maisterin tutkintoa vastaavat opinnot kotimaassaan, tänne tullaan tekemään jatko-opintoja, siis väitöskirjaa, tiedettä. Kun suomalainen opiskelija lähtee bailaamaan, ulkomaalaiset tekevät opintojaan tai vääntävät tutkimusta. Alla olevassa linkissä on edustava esimerkki, 24-vuotias (sic!) väittelijä, joka ratkaisi osittain yhden kuuluisista Hilbertin ongelmista. Väitöskirjansa Olga teki suurelta osin äitiyslomansa aikana, vauvan nukkuessa. Tähän ei suomalainen nainen pysty. Äitiyslomallaan suomalainen hoitaa vain lasta ja siinäkin hän tarvitsee kaiken aikaa miehensä apua ja on silti koko ajan rättiväsynyt. Näistä ulkomailta tulleista huipuista suuri osa jää pysyvästi Suomeen töihin. Jokainen tällainen henkilö on lottovoitto Suomelle.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527 (https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527)
Quote from: Impivaaran tiikeri on 18.11.2011, 23:08:20
Näistä ulkomailta tulleista huipuista suuri osa jää pysyvästi Suomeen töihin. Jokainen tällainen henkilö on lottovoitto Suomelle.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527 (https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527)
Yksittyistapaus. Tulee tänne erasmus-bilettäjiäkin, joille "finnish for foreigners 1" tuottaa ongelmia.
Turhaa on pitää ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskelu suomalaisten veronmaksajien huolena. Turhaa on ajatella, että myös suomalaisille maksut ujutetaan ulkomaalaisten opiskelumaksujen jälkeen. Asiasta ei kannata olla kovinkaan huolestunut eikä sitä kannata siirtää, sillä maksulliseksi nuo opiskelut muuttuvat joka tapauksessa ja melko pian. Valtion rahat eivät riitä . Niin yksinkertaista tämä tulee olemaan.
QuoteTulee tänne erasmus-bilettäjiäkin, joille "finnish for foreigners 1" tuottaa ongelmia.
Nyt menevät puurot ja vellit sekaisin. Erasmuksessa kyse on eri asiasta, opiskelijavaihdosta. "Opiskelijalle Erasmus-ohjelma antaa tilaisuuden osallistua opiskelijavaihtoon ulkomaisessa korkeakoulussa ja Erasmus-harjoitteluun ohjelmaan osallistuvan maan yrityksessä tai organisaatiossa. " Siis suomalainen opiskelija menee ulkomaille, ulkomainen opiskelija tulee tänne. Ihan niinkuin pitää toimiakin. Missä ongelma.
Kovasti olisi halukkuutta tulla Suomeen opiskelemaan, mutta rasssistit yrittää kampittaa kemalauta jurkele...
http://www.raja.fi/rvl/bulletin.nsf/PFBD/56D6A80519D8F1EEC225749A002E6528?opendocument (http://www.raja.fi/rvl/bulletin.nsf/PFBD/56D6A80519D8F1EEC225749A002E6528?opendocument)
QuoteToisena tekotapana, maahantulokanavana epäillyssä laittoman maahantulon järjestämisrikoksessa, epäillään käytetyn suomalaisten oppilaitosten kansainvälistä opiskelijahakua. Rikollisryhmän jäsenet hakivat suomalaisista oppilaitoksista laajamittaisesti, useiden satojen hakemusten voimalla, opiskelupaikkaa useille sadoille eri nigerialaisille henkilöille. Satojen koulu- ja oppilaitos, keskiasteen, ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu yhteis- ja pääsykoehakuun jätettyjen hakemuksien avulla vuosina 2006-2007 rikollisryhmä sai järjestettyä hyväksyttyjä opiskelupaikkoja. Hyväksytyt opiskelupaikat epäillään myydyn Nigeriassa rikollisryhmän paikallisten toimijoiden toimesta maasta muuttoon halukkaille. Rikollisryhmä järjesti oppilaitoshakuun väärennetyt nigerialaiset koulu-, oppilaitos- ja työtodistukset sekä järjesti myös Suomeen matkustamista varten vaadittavaa oleskelulupaa varten paitsi väärennetyt todistukset myös varallisuus- ja maksuvakuustodistukset ja pankkitiliotteet ulkomaalaiselta opiskelijalta Suomessa vaadittavaa varallisuusvaatimusta varten. Väärennetyin todistuksin saaduin oleskeluluvin Suomeen saapuneet nigerialaiset eivät useinkaan ilmoittautuneet oppilaitoksissa. Nekin maahan rikollisryhmän toimesta järjestetyistä jotka aloittivat opintonsa eivät yleensä menestyneet opinnoissaan vaan lopettivat oppilaitoksessa kesken ensimmäisen lukuvuoden. Jatkolupa oleskelulle Suomessa on perustunut useimmiten alle vuoden oleskelun aikana muodostuneeseen kiinteään perhesiteeseen Suomen kansalaisten kanssa.
Yhteisenä tekijänä molemmille tekotavoille on "palvelun" maksullisuus. Rikollisryhmän epäillään
esitutkinnassa selvitetysti perineen Nigeriasta Suomeen järjestämisestä maksua 950 000 - 500 000 Nigerian Nairaa (tekoajankohdan vuosien 2005-2007 kurssein vastaa 4500 - 3200 euroa). Summa on valtava kun vertaa sitä keskiansioon Nigeriassa. Kyseinen maksu sisälsikin paitsi viisumin tai oleskeluluvan saantiin tarvitut kutsut, muut asiakirjat ja opiskelupaikat usein myös matkalla tarvittavat ja käytettävät väärät matkustusasiakirjat, avustamisen matkalippujen hankinnassa, vastaanoton Suomessa majoituksineen ja tukipalveluineen sekä usein opastuksen
turvapaikanhakuun.
Opiskelijahaku Afrikasta ja erityisesti Nigeriasta suomalaisiin oppilaitoksiin on ollut kevään 2008 aikana ennätyksellinen. Pelkästään kevään 2008 Suomalaisten ammattikorkeakoulujen kansainväliseen tutkintoon tähtäävään opetukseen haki opetushallituksen mukaan 7 870 nigerialaista henkilöä.
Heh, meillä oli amk:ssa suht aktiivinen "orgasmus-vaihto" -osio. Ainoa ongelma oli, ettei IT-alaa oikein löytynyt vastapuolen opinahjoista niin paljoa vaihtoehtoja eikä itse vanhana fabuna viitsinyt lähteä - hieman harmittaa kun silloin oli kaikkea mageeta kiina-projektia ym. No, yhdelle näistä saksalaisista näistä vaihtareista sitten sattui vanhanaikaisesti ja nyt on inssinä nokialla ja kaks lasta ja blondiini, et sattuu sitä.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 18.11.2011, 23:08:20
Alla olevassa linkissä on edustava esimerkki, 24-vuotias (sic!) väittelijä, joka ratkaisi osittain yhden kuuluisista Hilbertin ongelmista. Väitöskirjansa Olga teki suurelta osin äitiyslomansa aikana, vauvan nukkuessa. Tähän ei suomalainen nainen pysty.
Haiskahtaa geneettiseltä ominaisuudelta.
Quote from: nuiv-or on 17.11.2011, 17:37:38
Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.
Samaa mieltä. Jokainen, joka on kotimaassaan jo opiskellut suomen alkeet ja on halukas oppimaan lisää, on puolestani tervetullut. Suomi on uhanalainen kieli.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 18.11.2011, 23:08:20
Immonen on harhateillä tässä kysymyksessä. Pääsy suomalaisiin korkeakouluihin ulkomailta on kiven alla. Lähtömaassa paikoista käydään ankara kilpailu, vain parhaimmat ja ahkerimmat saavat opiskelupaikan. Tänne opiskelemaan päässyt väki on siis huippuainesta, mikä näkyy sekä motivaatiossa että opiskelu- ja tutkimustuloksissa. Valtaosa on suorittanut jo maisterin tutkintoa vastaavat opinnot kotimaassaan, tänne tullaan tekemään jatko-opintoja, siis väitöskirjaa, tiedettä. Kun suomalainen opiskelija lähtee bailaamaan, ulkomaalaiset tekevät opintojaan tai vääntävät tutkimusta. Alla olevassa linkissä on edustava esimerkki, 24-vuotias (sic!) väittelijä, joka ratkaisi osittain yhden kuuluisista Hilbertin ongelmista. Väitöskirjansa Olga teki suurelta osin äitiyslomansa aikana, vauvan nukkuessa. Tähän ei suomalainen nainen pysty. Äitiyslomallaan suomalainen hoitaa vain lasta ja siinäkin hän tarvitsee kaiken aikaa miehensä apua ja on silti koko ajan rättiväsynyt. Näistä ulkomailta tulleista huipuista suuri osa jää pysyvästi Suomeen töihin. Jokainen tällainen henkilö on lottovoitto Suomelle.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527 (https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527)
Opiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat ovat ihan eri asioita. Itse käyttäisin määrärahat mieluummin huippuopettajien palkkaamiseen kuin opiskelijoiden haalimiseen. Suomalaisissakin opiskelijoissa on varmasti potentiaalia.
QuoteMinun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.
QuoteSamaa mieltä. Jokainen, joka on kotimaassaan jo opiskellut suomen alkeet ja on halukas oppimaan lisää, on puolestani tervetullut. Suomi on uhanalainen kieli.
Korkeakouluista on siis kyse, ei amiksista. Korkeakouluissa oppimateriaali valtaosin, eräillä aloilla kokonaan, on englanninkielistä. Tieteelliset julkaisut kirjoitetaan englanniksi. Työelämässä asiantuntijoiden välinen kansainvälinen kommunikaatio hoidetaan englanniksi. Konferenssit, seminaarit, jne ovat usein englanninkielisiä.
Siis se, että opetuskieli korkeakoulussa on osin englanti, ei ole ongelma. Se on välttämättömyys.
QuoteOpiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat ovat ihan eri asioita.
Opiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat eivät ole kovinkaan paljon eri asioita. Opiskelijasta opintojen loppuvaiheessa tyypillisesti tulee harjoittelija, tuntiopettaja, assistentti, tutkija, ... tällöin hän saa rahaa opinnoistaan joko yliopistolta tai yritykseltä. Tästä sitten jatketaan eteenpäin akateemisella uralla tai siirrytään yritysten yms. palvelukseen.
Huippupalkattuja ulkomaisia opettajia ei pidä vähillä rahoilla lähteä tänne haalimaan. Huippuopiskelija-aineksesta kasvaa myöhemmin niitä huippututkijoita ja -opettajia. Se on tehokasta tiede- ja koulutuspolitiikkaa.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 19.11.2011, 16:28:23
Siis se, että opetuskieli korkeakoulussa on osin englanti, ei ole ongelma. Se on välttämättömyys.
Ongelma se ei ole, mutta ei myöskään välttämättömyys. Suomea osaamattomat tuskin asettuvat tänne veronmaksajiksi, joten valtio kirjaa englanninkielisistä linjoista tappiot.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 19.11.2011, 16:35:02
QuoteOpiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat ovat ihan eri asioita.
Opiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat eivät ole kovinkaan paljon eri asioita. Opiskelijasta opintojen loppuvaiheessa tyypillisesti tulee harjoittelija, tuntiopettaja, assistentti, tutkija, ... tällöin hän saa rahaa opinnoistaan joko yliopistolta tai yritykseltä. Tästä sitten jatketaan eteenpäin akateemisella uralla tai siirrytään yritysten yms. palvelukseen.
Huippupalkattuja ulkomaisia opettajia ei pidä vähillä rahoilla lähteä tänne haalimaan. Huippuopiskelija-aineksesta kasvaa myöhemmin niitä huippututkijoita ja -opettajia. Se on tehokasta tiede- ja koulutuspolitiikkaa.
Tässä tulee toki tehdä ero luonnontieteiden ja humpuukitieteiden välille. Yhteiskunta/media/ilmasto/taloustieteilijöitä ei tule haalia.
Jos rima ihan oikeasti pidetään korkealla, niin ulkomaisista opiskelijoista voi olla hyötyä, mutta epäilen suurimman osan tällä hetkellä tulevan täytteeksi, jotta määrärahat juoksevat.
Quote from: jobsy on 17.11.2011, 22:47:53
Sekaryhmissä oppii pakostakin puhumaan ja toimimaan toismaalaisten kanssa. Se on parasta oppia ja tulee hyvään tarpeeseen työelämässä.
Jos sekaryhmässä puhutaan (välttävää/huonoa) englantia, miten toismaalainen voi saada oppia
suomalaiseen työelämään, jossa puhutaan, yllätys yllätys, suomea!
Ob: valtaosa suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista
ei työskentele heikon englannin kieliympäristön työpaikoissa kuin korkeintaan pienen osan urastaan.
Kuten on jo todettu, tietokonepelien pelaaminen tuottaa kohtalaisen englannintaidon. Korkeakouluissa ei tarvita ns. vapaaopiskelijoita tuottamaan sitä, minkä normaaliälyinen ja kielenoppimishaluinen tekee ihan itse.
Quote
Jos sekaryhmässä puhutaan (välttävää/huonoa) englantia, miten toismaalainen voi saada oppia suomalaiseen työelämään, jossa puhutaan, yllätys yllätys, suomea!
Ob: valtaosa suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista ei työskentele heikon englannin kieliympäristön työpaikoissa kuin korkeintaan pienen osan urastaan.
Kuten on jo todettu, tietokonepelien pelaaminen tuottaa kohtalaisen englannintaidon. Korkeakouluissa ei tarvita ns. vapaaopiskelijoita tuottamaan sitä, minkä normaaliälyinen ja kielenoppimishaluinen tekee ihan itse.
Joidenkin mielestä kielien kirjo on rikkaus. Minusta se on kirous. Minun puolestani ei haittaisi, vaikka Suomessa työkieli muuttuisi laajasti englanniksi. Ei siksi, että se olisi ylivoimainen tai eniten puhuttu kieli (joita se ei takuulla ole), vaan siksi että se on maailman ainoa aidosti joka paikan kieli. Suurimmassa osassa maailmaa kokeillaan ensin englantia (yleensä myös varsin onnistuneesti), jos ei hablata paikallisella. Se on kieli, jolla markkinoiden yhä enemmän kansainvälistyessä todennäköisesti pärjää parhaiten ja jossa on usein vahvin osaamispohja. Lisäksi on järkevää, että yrityksen toimintakieli on sama kuin asiakkaiden kieli. Sen osaaminen ja käyttö ei tietenkään sulje pois muiden kielten opettelua, vaan päinvastoin. Ulkomaalaisetkin voivat opiskella miellään Suomea. Ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä ideaalista, että maailmassa olisi yksi ainoa yhteinen käyttökieli.
Ulkomaan kielten osaaminen korostuu jatkuvasti entisestään. Kansakoulun ja kauppaopiston lyhyen linjan käynyt suuria ikäluokkia edustava äitini ei osaa muuta kuin Suomea. Sillä mentiin hyvin läpi 60-, 70- ja 80-luku. Ihan perushommissa, työnkuvan pysyessä aikalailla samana läpi vuosikymmenien. 90-luvulla alkoi ulkomaan kielten osaamisen tarve korostumaan niin, että välillä hän soitteli minullekin ja kysyi, mitähän tekstit hänelle tulleissa papruissa tarkoittavat. 2000-luvulla työelämän kansainvälistyminen näkyi hänelle arkipäiväisenä siten, että hän alkoi saada liki päivittäin sähköposteja ja usein myös puheluita ulkomailta. Jäädessään hiljattain eläkkeelle hän oli tyytyväinen ja sanoi, ettei pystyisi enää kielivaatimusten vuoksi jatkamaan 2010-luvulla työtään, jota oli tehnyt 40 vuotta.
Samantyyppistä ongelmaa on myös yksityisyrittäjä-isälläni, jonka toimenkuva on oikein perinteinen kädet rasvaan sotkeva "mutterinvääntäjä-duunari". Ulkomaan kielten osaamisen tarve on lisääntynyt hänenkin työssään viimeisen 10 vuoden aikana nopeasti. Pitäisi osata lukea, käyttää ja täyttää englanninkielisiä käyttöohjeita, papereita, kaavakkeita, tietokoneohjelmia (tekniset varaosakatalogit, ym.), etsiä tietoa englanninkielisiltä nettisivuilta, ym. Välillä tulee ulkomaankielisiä soittoja ja välillä pitäisi itse pystyä soittamaan ulkomaille tai Suomessa asuville muunkielisille. Toisinaan asiakkaat ilmestyvät ovelle, eivätkä osaa suomea tai puhuvat sitä huonosti. Muutosvauhti tässä ihan perusalassa on ollut nopea. Onneksi hänkin on jäämässä eläkkeelle aivan juuri.
Pystyn kertomaan vastaavia esimerkkejä sukulaisteni joukosta runsaasti. Useat näistä ovat aivan perusduunareita, joita äkkiseltään työelämän kansainvälistymisen ei luulisi koskettavan suuresti. Kun puhutaan yliopisto- ja korkeakoulutasoisesta koulutuksesta, kommunikaatiotarve ja puheelta vaadittava abstraktiotaso (alasta riippuen toisaalta myös syvällinen taso) lisääntyvät. Työtehtävissä, joihin korkeakoulutetut tyypillisesti sijoittuvat, ulkomaan kielten osaaminen korostuu. Mielestäni suomalaiset osaavat hyvin englantia, mutta moni uskoo osaavansa sitä paljon enemmän kuin oikeasti osaakaan. Jos sitä ei käytä riittävän paljon, niin mennään aikalailla "van biööör pliiss" -tasolla. Minusta on jo liiketoiminnan kannalta huono juttu, jos oppilaitoksesta mennään firmaan opettelemaan kommunikointia ulkomaan kielellä ja toiskielisten kanssa. Kyllä sellainen pitää opetella jo opiskeluaikana. Ryhmätyöt sekaryhmissä hyödyttävät suomenkielisiä, mutta myös toiskielisiä, koska a) heidän äidinkielensä ei myöskään ole välttämättä englanti, b) Suomeen jäädessänkin he luultavasti sijoittuvat tehtäviin, joissa tarvitaan englantia, sekä c) he oppivat ymmärtämään tankeroenglantia, jota suomalaiset yleensä puhuvat silloin kun puhuvat ulkomaan kieltä. Oppimateriaali on todennäköisesti englanninkielistä, joten ryhmätyöt kannattaa tehdä oppimateriaalin kielellä.
Väitettäsi siitä, että riittävä englanti opitaan tietokonepelejä pelaamalla ja normaalijärjellä, en allekirjoita. Itse englanninkielisessä maassa asuvana ja työskentelevänä (sitä ennen muissa englanninkielisissä sekä ei-englanninkielisissä maissa asuneena) toivotan onnea sellaiseen yritykseen. Olen myös ollut osallisena sekä sivullisena niin monissa työelämän suomalais-ulkomaalaiskontakteissa, että voin sanoa petrattavaa kielessä olevan todella paljon. Ei se haittaa, että lausutaan tankeroa, mutta kun myös kielenmuodostaminen, lauseenrakentaminen, kuullun ymmärtäminen ja sujuva kanssakäyminen tökkivät, niin toisinaan hommat lähes kaatuvat siihen. Nyt puhutaan vieläpä korkeakoulutetuista suomalaisista, joilla on ainakin periaatteessa takanaan koko peruskoulu-, lukio- ja yliopisto-/korkeakoulutason kielenopetus. Voihan tietty olla, etteivät he ole pelanneet riittävästi tietokonepelejä; jos takoo aamusta iltaan pacmania, niin ehkä siinä kasvaa kielitaito.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 18.11.2011, 23:08:20
Immonen on harhateillä tässä kysymyksessä. Pääsy suomalaisiin korkeakouluihin ulkomailta on kiven alla. Lähtömaassa paikoista käydään ankara kilpailu, vain parhaimmat ja ahkerimmat saavat opiskelupaikan. Tänne opiskelemaan päässyt väki on siis huippuainesta, mikä näkyy sekä motivaatiossa että opiskelu- ja tutkimustuloksissa. Valtaosa on suorittanut jo maisterin tutkintoa vastaavat opinnot kotimaassaan, tänne tullaan tekemään jatko-opintoja, siis väitöskirjaa, tiedettä. Kun suomalainen opiskelija lähtee bailaamaan, ulkomaalaiset tekevät opintojaan tai vääntävät tutkimusta. Alla olevassa linkissä on edustava esimerkki, 24-vuotias (sic!) väittelijä, joka ratkaisi osittain yhden kuuluisista Hilbertin ongelmista. Väitöskirjansa Olga teki suurelta osin äitiyslomansa aikana, vauvan nukkuessa. Tähän ei suomalainen nainen pysty. Äitiyslomallaan suomalainen hoitaa vain lasta ja siinäkin hän tarvitsee kaiken aikaa miehensä apua ja on silti koko ajan rättiväsynyt. Näistä ulkomailta tulleista huipuista suuri osa jää pysyvästi Suomeen töihin. Jokainen tällainen henkilö on lottovoitto Suomelle.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527 (https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527)
Tiedän ettei trollia saisi ruokkia, mutta tää menee kyllä nyt aivan överiksi suomalaisten aliarvioimiseksi ja ulkolaisten kehumiseksi.
a) Valmistuin AMK-inssiksi 3,5v opintojen jälkeen. Tein kahta työtä opiskelujen ohella. En käynyt yksissäkään opiskelijabileissä. Yhtään kurssia ei tarvinnut uusia ja monta kurssia suoritin pelkästään tenttimällä ja ilman isompaa lukemista. Perheeseemme syntyi 2 lasta opiskelujeni aikana. Opintolainaa en tarvinut. Sossun luukulla ei käyty kertaakaan.
b) Samaan aikaan tekussa oli naisopiskelija, joka hoiti opinnot normaalissa 4v aikana. Lapsia hänelle syntyi sinä aikana 2 ja arvosanat olivat pääasiassa yli 4 (1-5 asteikolla). Ei väsymystä havaittavissa.
c) Toinen naisopiskelija hoiti myös vauvaansa samalla kuin opiskeli. Vauva kulki tunneilla mukana koulussa ja opinnot valmistui normaalissa ajassa. Ei väsymystä havaittavissa.
Kaikki ylläolevat esimerkit ovat syntyperäisiä pottunokkasuomalaisia. Miten tämä on mahdollista? Teoriasi mukaan suomalaiset vain bilettävät ja opiskelu ei maistu. Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Olemmeko me kolme vain yksittäistapauksia vai olisitko mahdollisesti sortunut pahemman luokan yleistämiseen?
Quote from: Siili on 17.11.2011, 17:39:24
Tyhmä kysymys: miksi tuottavan akateemisen ammatin omaava ulkomaalainen haluaisi muuttaa/jäädä Suomeen?
Koska Suomi on aika kiva maa.
Quote
Olisiko tilastoja siitä, kuinka suuri osa vierasmaalaisista opiskelijoista jää Suomeen?
Mulla on käsitys että sellaisia tilastoja on joskus tehty edes yhden vuoden valmistuneiden osalta, mutta mitään järkeviä johtopäätöksia niistä on vaikea tehdä, koska ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänotto, opiskelu- ja oleskelulupajärjestelyt muuttuvat koko ajan.
Eli siis:
- 90-luvulla lähes kaikki ohjelmat olivat suomen- tai ruotsinkielisiä. Sisään pääsi vaikka ei osannut kieltä, ja ideana oli se että opiskelija ensin oppii suomea ja sitten opiskelee mitä opiskelee ja sitten lähtee pois. Yliopistot yleensä järjestivät engallninkielisiä tenttejä ja jonkin verran opetustakin niille jotka eivät oppineet suomea. Jos oppii suomea, valmistui ja halusi jäädä tänne töihin maahanmuuttoviranomaiset yleensä suhtautuivat aika penseästi sanoen että eivät halua viedä aivoja opiskelijan kotimaalta. Jotkut kuitenkin sai jäädä.
(Pian tän jälkeen oli tehty se yksi tilasto siitä kuinka monet jäävät, ja kaikki olivat yllättyneitä että aika harvat.) :=)
Vuonna 2001 päätettiin että valmistunut ulkomaalainen opiskelijakin saa hakea töitä Suomessa samoin kuin kuka tahansa muu ulkomaalainen, ja vuonna 2004 jopa ruvettiin antamaan niille puolen vuoden oleskelulupia työnhakua varten. 2005 tai 2006 alettiin antaa suomalaisista yliopistoista valmistuneille työntekijän oleskelulupia helpommin kuin suoraan ulkomailta tulleille.
Samalla kun ulkomaalaislaki helpotti opiskelijoiden jäämistä töihin, yliopistot teki jotain aivan muuta. Jossain vaiheessa 2000-lukua lopetettiin kielitaidottomien sisäänoton suomenkielisille linjoille ja perustettiin tosi paljon englanninkielisiä linjoja, varsinkin AMK:issa. Seurauksena on se, että monien ulkomaalaisten opiskelijoiden ei tarvitse koskaan oppia suomea eikä olla missään tekemisessä suomalaisten kanssa.
Ohessa opetusministeri Jukka Gustafssonin vastaus esittämääni kirjalliseen kysymykseen (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_309_2011_p.shtml) (tekstin tehostukset omia):
Quote from: Opetusministeri Jukka Gustafsson 13.12.2011Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Koulutustarjonnan valtakunnallisten ennakointitietojen perusteella ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa tulee supistaa 2 200 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä. Tämä on tarkoitus toteuttaa vähentämällä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja 2 200:lla vuodesta 2013. Koulutustarjonnan oikea kohdentaminen on välttämättömyys tulevaisuuden osaavan työvoiman turvaamiseksi alueittain ja aloittain. Samalla pystytään järkevällä tavalla toteuttamaan merkittävä osa hallituksen ammattikorkeakouluille asettamaa säästövelvoitetta vuoteen 2015 mennessä. Säästövelvoite on osa hallituksen toimia julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi ja talkoot koskettavat yhteiskunnan kaikkia sektoreita.
Sivistyspoliittisen ministeriryhmän syyskuussa tekemien linjausten mukaisesti vähennykset kohdennetaan siten, että ne suuntaavat valtakunnallista koulutustarjontaa ennakointien mukaisesti, koulutuksen saavutettavuus ja alueellinen koulutustarjonta turvataan korkeakouluverkon tiivistyessä ja eri kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon koulutuksen mitoituksessa. Alueellisesti kattava koulutusverkko on jatkossakin suomalaisen osaamisen perusta. Koulutuspaikkojen käyttöä tehostamalla ja opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään turvaamaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien nopeampi siirtyminen koulutukseen ja opintoprosesseja parantamalla nopeuttamaan tutkinnon suorittamista ja siirtymistä työelämään.
Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 5.10.2011 ammattikorkeakouluille ja yliopistoille kirjallisen palautteensa, joissa pääpaino on korkeakoulujen strategioiden ja rakenteellisen kehittämisen etenemisen arvioinnissa. Ammattikorkeakoulujen osalta palautteeseen sisältyy myös ministeriön konkreettisia ehdotuksia menosäästöjen toteuttamiseksi osittain rakenteellisen kehittämisen keinoin ja aloituspaikkoja vähentämällä. Aloituspaikkavähennyksiä on valmisteltu suuralueittain niin, että samalla pystytään tukemaan ja vahvistamaan korkeakoulujen painoaloja ja profiileja. Aloituspaikkavähennykset koskevat kaikkia alueita ja kaikkia ammattikorkeakouluja ja myös vieraskielistä koulutustarjontaa.
Pääkaupunkiseudulle ei siten lisätä, vaan myös sieltä vähennetään koulutustarjontaa. Pohjois-Suomen suuralueen korkeakoulujen koulutustarjonta suhteessa 19-21-vuotiaiden nuorten keskimääräiseen ikäluokkaan säilyy ministeriön palautteeseen sisältyneiden aloituspaikkaleikkausten jälkeenkin samalla tasolla kuin se on tällä hetkellä. Suhdeluku oli 65,2 % vuonna 2010 ja palautteen pohjalta se on 65,1 % vuonna 2016. Vastaavat suhdeluvut ovat suurmetropolialueen osalta 62,4 % ja 63,4 %. Leikkausten jälkeenkin Pohjois-Suomessa on siis ikäluokkaan nähden enemmän korkeakoulujen koulutustarjontaa kuin pääkaupunkiseudulla.
Ministeriö odottaa ammattikorkeakouluilta perusteltuja palautteita ja esityksiä aloituspaikkavähennyksiin 17.2.2012 mennessä. Sen jälkeen tehdään tarvittavat päätökset. Sinä aikana on mahdollista käydä myös syventäviä neuvotteluja ministeriön kanssa.
Globalisaation oloissa Suomen on huolehdittava kansallisten vahvuuksien kehittämisestä kansainvälisen yhteistyön kautta. Suomen korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisiä heikkouksia on kuitenkin vähäinen kansainvälisyys. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut luomaan korkeakouluille toimintapuitteet, jotka mahdollistavat korkeakoulujen entistä aktiivisemman toiminnan kansainvälisessä koulutus- ja tutkimusyhteistyössä. Korkeakoulujen tulisi tarjota korkeatasoista vahvuusalueilleen keskittyvää vieraskielistä opetusta sekä hyödyntää aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Vieraskielinen opetus Suomessa mahdollistaa suomalaisten opiskelijoiden vastavuoroisen opiskelijaliikkuvuuden ja tarjoaa suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuden vieraskieliseen opiskeluun myös kotimaassa.
Korkeakoulut voivat vuosina 2010-2014 osallistua lukukausimaksukokeiluun, jolla vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistymistä ja luodaan korkeakouluille uusia kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia. Korkeakoulut voivat kokeilun aikana periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että korkeakouluilla on apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Kokeilun aikana selvitetään, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle.
Korkeakoulujen rakenteiden ja koulutustarjonnan suuntaamisen lähtökohtana on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Uudistuksilla tavoitellaan korkeakouluyhteisöjä, joilla on edellytykset toimia kansallisesti ja kansainvälisesti korkealla tasolla ja joiden taloudellinen kantokyky on kestävällä pohjalla. Tavoitteena on myös tarjota opiskelijoille entistä laadukkaampaa koulutusta ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa eri puolilla maata. Tehtävät ratkaisut tähtäävät näiden tavoitteiden saavuttamiseen myös Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen kohdalla.
Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2011
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Kun multikulti on nykyään muotia, niin miltäs seuraavanlainen kuulostaisi... Itseasiassa tiedän yhden heebon joka näin on tehnytkin.
Opiskelee Suomessa minkä pystyy. Kyseinen kaveri opiskeli TKK:lla kaiken mitä pystyi ja sen jälkeen lähti (muistaakseni) Lontooseen opiskelemaan lisää. Miksi siis kaikkien, jopa ulkomaalaisten, opiskella Suomessa, kun maailmalla on opinahjoja myös? Vai ovatko maailman opinahjot sen verran rasistisia, että eivät tarjoa ilmaista opiskelua jokaiselle ulkomaalaiselle joka älyää kysyä?
Quote from: nuiv-or on 17.11.2011, 17:37:38
Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti.
Aika monet oppimateriaalit on saatavilla ainoastaan englanniksi. Varsinkin siellä opintojen loppupäässä.
Quote from: Siili on 17.11.2011, 17:39:24
Tyhmä kysymys: miksi tuottavan akateemisen ammatin omaava ulkomaalainen haluaisi muuttaa/jäädä Suomeen?
Siksi koska Suomessa on monessa suhteessa parempi asua, jos työpaikka löytyy.
Ja vaikka ei Suomeen jäisikään, säilyy hänellä Suomi mielessä ja saattaa ulkomailta käsin "mainostaa" Suomea hyvänä kauppakumppanina.
Quote from: jobsy on 20.11.2011, 22:44:09
Quote
Jos sekaryhmässä puhutaan (välttävää/huonoa) englantia, miten toismaalainen voi saada oppia suomalaiseen työelämään, jossa puhutaan, yllätys yllätys, suomea!
Ob: valtaosa suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista ei työskentele heikon englannin kieliympäristön työpaikoissa kuin korkeintaan pienen osan urastaan.
Kuten on jo todettu, tietokonepelien pelaaminen tuottaa kohtalaisen englannintaidon. Korkeakouluissa ei tarvita ns. vapaaopiskelijoita tuottamaan sitä, minkä normaaliälyinen ja kielenoppimishaluinen tekee ihan itse.
Joidenkin mielestä kielien kirjo on rikkaus. Minusta se on kirous. Minun puolestani ei haittaisi, vaikka Suomessa työkieli muuttuisi laajasti englanniksi. Ei siksi, että se olisi ylivoimainen tai eniten puhuttu kieli (joita se ei takuulla ole), vaan siksi että se on maailman ainoa aidosti joka paikan kieli.
Itse ulkomailla yliopistossa englanniksi opiskelleena - siis ulkomaalaisille suunnattuja pisntokokonaisuuksia maassa, jonka kieli ei ole laajassa käytössä. Käytännössä englanninkieli lingua frankana muuttuu täysin yksinkertaistetuksi, kun osan ulkomaalaisista kielitaito voi olla tosi heikko. Kaikki nyanssit pitää jättää pois, jotta viesti menisi läpi. Lopputulos on surkeaa. Sellaista proto-könkkö englantia, jotta jokainen, ne muutaman sanan osaavatkin pusyisivät kärryillä. Ei todellakaan mikään rikkaus.
Ei englannin käyttäminen ihmisten kesksen, jotka eivät sitä äidinkielenään puhu ole mikään itseisarvo.
Paljon parempitasoisesti sitten opiskelin Saksassa yliopistossa, jossa tuolloin opetuskieli oli vain Saksa. Yliopisto panosti myös kielenopetukseen, jolloin ihan koulusaksapohjalta oli lopulta mahdollista kirjoitetta oman alan opintojen esseitä ja tenttejä Saksaksi.
Quote from: seuraa_tilannetta on 16.12.2011, 08:06:04
Quote from: nuiv-or on 17.11.2011, 17:37:38
Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti.
Aika monet oppimateriaalit on saatavilla ainoastaan englanniksi. Varsinkin siellä opintojen loppupäässä.
Quote from: Siili on 17.11.2011, 17:39:24
Tyhmä kysymys: miksi tuottavan akateemisen ammatin omaava ulkomaalainen haluaisi muuttaa/jäädä Suomeen?
Siksi koska Suomessa on monessa suhteessa parempi asua, jos työpaikka löytyy.
Ja vaikka ei Suomeen jäisikään, säilyy hänellä Suomi mielessä ja saattaa ulkomailta käsin "mainostaa" Suomea hyvänä kauppakumppanina.
"Moni" on kätevä näätätermi (http://en.wikipedia.org/wiki/Weasel_word).
Se, että Suomeen muuttaa ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneita lähinnä perhesyiden vuoksi, kertoo melkoisen paljon Suomesta parempana asuinpaikkana. Ei tämä sinänsä mikään huono paikka ole, mutta kaikki eivät kerta kaikkiaan halua tulla räntäsateeseen maksamaan hurjasti veroja, jos vaihtoehtoja löytyy.
Suomen markkinoimiseksi varmasti löytyy halvempiakin keinoja kuin opiskelun piffaaminen ulkomaalaisille.
Tietotekniikan alalla opintomateriaalin on parempi olla englanniksi. Suomenkielisistä kirjoista löytyy välillä melkoisia käännösvirheitä. Tosin on hyviä täysin suomenkielisiäkin opuksia, mutta kun esimerkiksi koodikieli on englantia (if, else, then, function, class jne.) menee teksti hyvin sekavaksi fingelska-sekoituksesksi.
Quote from: Marko Parkkola on 16.12.2011, 09:17:57
Tietotekniikan alalla opintomateriaalin on parempi olla englanniksi. Suomenkielisistä kirjoista löytyy välillä melkoisia käännösvirheitä. Tosin on hyviä täysin suomenkielisiäkin opuksia, mutta kun esimerkiksi koodikieli on englantia (if, else, then, function, class jne.) menee teksti hyvin sekavaksi fingelska-sekoituksesksi.
Itse opiskelua tukeva tiedonhaku tapahtuu pääosin englanninkielisistä tietovarannoista. Siltä kannalta englanninkielinen opintomateriaali on hyväksi. Toisaalta kun ollaan Suomessa, joudutaan myös kommunikoimaan suomen kielellä ja joskus jopa maallikoiden kanssa. Jos ei opetusmateriaali edes osittain ole suomenkielistä, on ammattilaisilla vaarana norsunluutorniin eristäytyminen.
Itselläni on ihan riittävästi kokemusta yliopiston "englanniksi" järjestetyistä kursseista, joita joku suomalainen luennoitsija vetää hitaalla rallikuskienglannilla, ei todellakaan kiitos. Ja ulkomaalaiset ovat lähes aina vielä toivottomampia. Niinpä luennoista, ryhmätöistä jne tulee täyttä pelleilyä, ja oikeasti jotain oppiakseen pitää kaikki tehdä itse. Lisäksi jokaiselle lienee selvää, että jos keskeisenä vetovoimatekijänä ulkomaalaisia opiskelijoita houkuteltaessa pidetään opintojen ilmaisuutta, silloin saadaan juuri niitä opiskelijoita, joita motivoi ilmaisuus. Eikä esimerkiksi opetuksen laatu. Pätee muuten maahanmuuttopolitiikassa yleisestikin, yllätys yllätys.
Quote from: sunimh on 16.12.2011, 10:00:22
Itselläni on ihan riittävästi kokemusta yliopiston "englanniksi" järjestetyistä kursseista, joita joku suomalainen luennoitsija vetää hitaalla rallikuskienglannilla, ei todellakaan kiitos. Ja ulkomaalaiset ovat lähes aina vielä toivottomampia. Niinpä luennoista, ryhmätöistä jne tulee täyttä pelleilyä, ja oikeasti jotain oppiakseen pitää kaikki tehdä itse. Lisäksi jokaiselle lienee selvää, että jos keskeisenä vetovoimatekijänä ulkomaalaisia opiskelijoita houkuteltaessa pidetään opintojen ilmaisuutta, silloin saadaan juuri niitä opiskelijoita, joita motivoi ilmaisuus. Eikä esimerkiksi opetuksen laatu. Pätee muuten maahanmuuttopolitiikassa yleisestikin, yllätys yllätys.
Joo, ja kun ulkkikset saavat ilmaiset opintonsa loppuun, he lähtevät samantien kotimaitaan rakentamaan. Erona humanitaarisiin on se, että valitettavasti he EIVÄT lähde.
Quote from: Jukka Gustafsson
Maksujen perimisen edellytyksenä on, että korkeakouluilla on apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Kokeilun aikana selvitetään, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle.
Muistaakseni noilla "apurahoilla" maksetaan takaisin reilusti yli puolet ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista, joten kokeilu on taas yksi suuri byrokratian kukkanen.
Quote from: Jukka GustafssonSuomen korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisiä heikkouksia on kuitenkin vähäinen kansainvälisyys.
Valitettavasti gustafssoneille kansainvälisyys tarkoittaa sitä, että näkee eksoottisia ulkomaalaisia ja pääsee puhumaan heidän kanssaan ulkomaan kieltä. Kutsuvat tällaista Suomeen tuotettua kansainvälisyyttä
kotikansainvälistymiseksi. Korkeakoulujen kansainvälistämisen pitäisi tähdätä laatuun eikä massaan, ja sitä kautta myös välilliseen taloudelliseen hyötyyn, mutta tämä on gustafssoneille aivan liian vaativa konsepti.
Quote from: jobsy on 17.11.2011, 22:47:53
(...)
Kannatan lukukausimaksuja ulkomaisille opiskelijoille. Jos koulutusjärjestelmämme on niin hyvä, että sitä kehutaan maailmallakin, niin kai siitä saisi rahaakin. Muut myyvät huonompaakin koulutusta kalliilla, miksi me annamme parempaa ilmaiseksi? (...)
Opettajien osalta taas maailman huippuyliopistoissa kansallisuus ei ratkaise. Niihin haetaan parhaita opettajia mitä saadaan; ei parhaita kantaväestöön kuuluvia opettajia.
Ulkomaisten opiskelijoiden maassa pysymistä koulutuksen päätyttyä voidaan tukea monin tavoin. Yksi tapa olisi antaa verovähennysoikeus maksetuista lukukausimaksuista. Sen voisi toteuttaa asteittain esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Jos opiskelija päättääkin heti todistuksen saatuaan lähteä takaisin sinne mistä tuli, niin kiitos käynnistä ja rahoista. Reilu peli - opiskelija sai koulutuksen, suomalainen oppilaitos sai rahat.
Olen samankaltaisen ratkaisun kannalla, lukukausimaksu maksetaan ja jos jää Suomeen töihin maksaen veronsa tänne niin lukukausimaksu hyvitetään.
Opiskelupaikoissa tulee kuitenkin olla raja suhteessa kotimainen / ulkomainen.
Aiemmasta foorumilla käydystä keskustelusta lainaus:
Quote from: ihminen on 07.12.2011, 22:32:17
Quote from: antero_heikkila on 07.12.2011, 22:20:53
Quote from: Marko Parkkola on 07.12.2011, 18:17:57
Paljos meillä on ikäluokassa opiskelijoita? Joutuisimmeko tuplaamaan koulujen määrän? Ja millähän hitolla nuo kiinalaiset pidettäisiin Suomessa töissä ja maksamassa veroja sen koulutuksen jälkeen...
Millä hitolla suomalaiset koululaiset pidetään nyt Suomessa töissä ja maksamassa veroja koulutuksensa jälkeen?
Ei millään. Ei Suomi ole mikään vankila. :flowerhat:
Ei ilmaista koulutusta ulkomaalaisille. Lukukausimaksu jonka voi kuitatata tekemällä sopimuksen että tekee töitä opiskelujen jälkeen suomessa/suomalaiselle työnantajalle maksaen verot töistään suomeen.
Erillisiä sopimuksia vosi olla esim koulujen välillä ilmaisesta koulutuksesta, yksi ulkomainen opiskelija suomeen ja yksi suomalainen vastavuoroisesti tulijan opinahjoon.
Tästä voisi ryhtyä rakentamaan ajatusta miten se hoidetaan?
Jos ei halua jäädä töihin ja maksaaa veroja suomeen niin sitten maksaa lukukausimaksun, sillä eihän Suomi ole mikään vankila eikä myöskään koko maailman sivistyslaitos. Ainakaan ei pitäisi olla, ellei ole tilastoa jossa todistetaan että emme tee tappiota tällä toiminnalla.
8)