2011-10-10 Eduskunta (Immonen/ps.): Ulkomaalaisten osuus korkeakouluissa

[Blanc73]

Ei muuta kuin Olli infoa tänne tulemaan aina kun se on mahdollista. Äänestäjänäsi on ilo seurata aktiivisuuttasi,  kerrankin annetulle äänelle saa vastinetta. Kiitos!

[Roope]

Olet väärässä. Ulkomaalaisten lukukausimaksut otetaan käyttöön siksi, koska se on todettu hyväksi tavaksi ujuttaa maksut kaikille. Suvaitsevaisto tulee 100% varmasti toteamaan ulkomaalaisten maksut rasistiseksi käytännöksi ja lukukausimaksut tullaan ottamaan käyttöön myös suomalaisille. Näin on toimittu muuallakin ja toimitaan Suomessa.

Missä "muuallakin" näin on tapahtunut ja miksi tällainen kehitys on väistämätön? Ruotsissa ainakin menee hyvin.

[Crommower]

Sydäntä lämmittää huomata, että Olli tekee eduskunnassa muutakin kun hengaa. Ei mennyt ääni hukkaan. Pidä vaan jämerä linja! Lopussa kiitos seisoo!

[Tommi Korhonen]

Tänne vain kaikki kyselyt ja kansanedustajien kannanotot!
Tästähän Jytkyssä oli kysymyskin, ja nyt Perussuomalaiset viettävät vain kyräilevää aikaa nurkassa ja Soini sai Jussi Halla-ahonkin peloteltua hiljaiseksi. Me haluamme että kansanedustajamme edustavat äänestäjiään. Jos se jää julkisuudessa vain Hakkaraisen niskoille, niin tämä ei välttämättä käänny voitoksi.

Lisää vain, nimenomaan kissan nostamista pöydälle me kansalaiset haluammekin. Suorempaa, näkyvämpää yhteisten asioiden hoitamista.

Muun tekeminen olisi väärin Suomen kansaa kohtaan. (Siinä toivossa että meistä jotain jää jäljelle ja voidaan jatkossakin puhua kansakunnasta, eikä esim EU:n kylmästä ja köyhästä ja vähäväkisestä maakunnasta.

[Saturoitunut]

Ulkomaisten opiskelijoiden maassa pysymistä koulutuksen päätyttyä voidaan tukea monin tavoin. Yksi tapa olisi antaa verovähennysoikeus maksetuista lukukausimaksuista. Sen voisi toteuttaa asteittain esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Jos opiskelija päättääkin heti todistuksen saatuaan lähteä takaisin sinne mistä tuli, niin kiitos käynnistä ja rahoista. Reilu peli - opiskelija sai koulutuksen, suomalainen oppilaitos sai rahat.

Tiedäp onko murusilla merkitystä, jos muualla yltää samalla koulutuksella merkittävästi korkeampaan ostovoimaan.

[tietotyöläinen]

Miksi meidän suomalaisten pitäisi ylipäätään kustantaa ulkomaalaisten opiskelu suomessa? Aivan sama millä kielellä opetetaan, kunhan minun,  (lue: veronmaksajien) ei tarvitse heidän koulutustaan maksaa.

Näin. Vielä kun muistetaan, että näitä vastaan pitää sitten kilpailla qlobaalisti.

Koko kuvion irvikuvahan on, että vaikka nyt Nokian insinööri maksaa verovaroillaan koulutuksen sille, joka myöhemmin vie hänen työpaikkansa.

Sanotaan nyt sekin itsestäänselvyys ääneen, että kansainvälisyys on oikeasti tärkeää yliopistomaailmassa. Ilmaisten perustutkintoon tähtäävien paikkojen tarjoamisen sijaan tänne pitäisi houkutella tutkijoita ja jatko-opiskelijoita. Heillä olisi jo tullessaan jotain tuotaavaakin systeemiimme.

[Impivaaran tiikeri]

Immonen on harhateillä tässä kysymyksessä. Pääsy suomalaisiin korkeakouluihin ulkomailta on kiven alla. Lähtömaassa paikoista käydään ankara kilpailu, vain parhaimmat ja ahkerimmat saavat opiskelupaikan. Tänne opiskelemaan päässyt väki on siis huippuainesta, mikä näkyy sekä motivaatiossa että opiskelu- ja tutkimustuloksissa. Valtaosa on suorittanut jo maisterin tutkintoa vastaavat opinnot kotimaassaan, tänne tullaan tekemään jatko-opintoja, siis väitöskirjaa, tiedettä. Kun suomalainen opiskelija lähtee bailaamaan, ulkomaalaiset tekevät opintojaan tai vääntävät tutkimusta. Alla olevassa linkissä on edustava esimerkki, 24-vuotias (sic!) väittelijä, joka ratkaisi osittain yhden kuuluisista Hilbertin ongelmista. Väitöskirjansa Olga teki suurelta osin äitiyslomansa aikana, vauvan nukkuessa. Tähän ei suomalainen nainen pysty. Äitiyslomallaan suomalainen hoitaa vain lasta ja siinäkin hän tarvitsee kaiken aikaa miehensä apua ja on silti koko ajan rättiväsynyt. Näistä ulkomailta tulleista huipuista suuri osa jää pysyvästi Suomeen töihin. Jokainen tällainen henkilö on lottovoitto Suomelle.

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527

[nuiv-or]

Näistä ulkomailta tulleista huipuista suuri osa jää pysyvästi Suomeen töihin. Jokainen tällainen henkilö on lottovoitto Suomelle.

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527

Yksittyistapaus. Tulee tänne erasmus-bilettäjiäkin, joille "finnish for foreigners 1" tuottaa ongelmia.

[Tsaimai]

Turhaa on pitää ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskelu suomalaisten veronmaksajien huolena. Turhaa on ajatella, että myös suomalaisille maksut ujutetaan ulkomaalaisten opiskelumaksujen jälkeen. Asiasta ei kannata olla kovinkaan huolestunut eikä sitä kannata siirtää, sillä maksulliseksi nuo opiskelut muuttuvat joka tapauksessa ja melko pian. Valtion rahat eivät riitä . Niin yksinkertaista tämä tulee olemaan.

[Impivaaran tiikeri]

Tulee tänne erasmus-bilettäjiäkin, joille "finnish for foreigners 1" tuottaa ongelmia.

Nyt menevät puurot ja vellit sekaisin. Erasmuksessa kyse on eri asiasta, opiskelijavaihdosta. "Opiskelijalle Erasmus-ohjelma antaa tilaisuuden osallistua opiskelijavaihtoon ulkomaisessa korkeakoulussa ja Erasmus-harjoitteluun ohjelmaan osallistuvan maan yrityksessä tai organisaatiossa. " Siis suomalainen opiskelija menee ulkomaille, ulkomainen opiskelija tulee tänne. Ihan niinkuin pitää toimiakin. Missä ongelma.

[VH]

Kovasti olisi halukkuutta tulla Suomeen opiskelemaan, mutta rasssistit yrittää kampittaa kemalauta jurkele...

http://www.raja.fi/rvl/bulletin.nsf/PFBD/56D6A80519D8F1EEC225749A002E6528?opendocument

Toisena tekotapana, maahantulokanavana epäillyssä laittoman maahantulon järjestämisrikoksessa, epäillään käytetyn suomalaisten oppilaitosten kansainvälistä opiskelijahakua. Rikollisryhmän jäsenet hakivat suomalaisista oppilaitoksista laajamittaisesti, useiden satojen hakemusten voimalla, opiskelupaikkaa useille sadoille eri nigerialaisille henkilöille. Satojen koulu- ja oppilaitos, keskiasteen, ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu yhteis- ja pääsykoehakuun jätettyjen hakemuksien avulla vuosina 2006-2007 rikollisryhmä sai järjestettyä hyväksyttyjä opiskelupaikkoja. Hyväksytyt opiskelupaikat epäillään myydyn Nigeriassa rikollisryhmän paikallisten toimijoiden toimesta maasta muuttoon halukkaille. Rikollisryhmä järjesti oppilaitoshakuun väärennetyt nigerialaiset koulu-, oppilaitos- ja työtodistukset sekä järjesti myös Suomeen matkustamista varten vaadittavaa oleskelulupaa varten paitsi väärennetyt todistukset myös varallisuus- ja maksuvakuustodistukset ja pankkitiliotteet ulkomaalaiselta opiskelijalta Suomessa vaadittavaa varallisuusvaatimusta varten. Väärennetyin todistuksin saaduin oleskeluluvin Suomeen saapuneet nigerialaiset eivät useinkaan ilmoittautuneet oppilaitoksissa. Nekin maahan rikollisryhmän toimesta järjestetyistä jotka aloittivat  opintonsa eivät yleensä menestyneet opinnoissaan vaan lopettivat oppilaitoksessa kesken  ensimmäisen lukuvuoden. Jatkolupa oleskelulle Suomessa on perustunut useimmiten alle vuoden oleskelun aikana muodostuneeseen kiinteään perhesiteeseen Suomen kansalaisten kanssa.

Yhteisenä tekijänä molemmille tekotavoille on "palvelun" maksullisuus. Rikollisryhmän epäillään
esitutkinnassa selvitetysti perineen Nigeriasta Suomeen järjestämisestä maksua 950 000 - 500 000 Nigerian Nairaa (tekoajankohdan vuosien 2005-2007 kurssein vastaa 4500 - 3200 euroa). Summa  on valtava kun vertaa sitä keskiansioon Nigeriassa. Kyseinen maksu sisälsikin paitsi viisumin tai  oleskeluluvan saantiin tarvitut kutsut, muut asiakirjat ja opiskelupaikat usein myös matkalla  tarvittavat ja käytettävät väärät matkustusasiakirjat, avustamisen matkalippujen hankinnassa,  vastaanoton Suomessa majoituksineen ja tukipalveluineen sekä usein opastuksen
turvapaikanhakuun.

Opiskelijahaku Afrikasta ja erityisesti Nigeriasta suomalaisiin oppilaitoksiin on ollut kevään 2008 aikana ennätyksellinen. Pelkästään kevään 2008 Suomalaisten ammattikorkeakoulujen kansainväliseen tutkintoon tähtäävään opetukseen haki opetushallituksen mukaan 7 870 nigerialaista henkilöä.

[Lemmy]

Heh, meillä oli amk:ssa suht aktiivinen "orgasmus-vaihto" -osio. Ainoa ongelma oli, ettei IT-alaa oikein löytynyt vastapuolen opinahjoista niin paljoa vaihtoehtoja eikä itse vanhana fabuna viitsinyt lähteä - hieman harmittaa kun silloin oli kaikkea mageeta kiina-projektia ym. No, yhdelle näistä saksalaisista näistä vaihtareista sitten sattui vanhanaikaisesti ja nyt on inssinä nokialla ja kaks lasta ja blondiini, et sattuu sitä.

[foobar]

Alla olevassa linkissä on edustava esimerkki, 24-vuotias (sic!) väittelijä, joka ratkaisi osittain yhden kuuluisista Hilbertin ongelmista. Väitöskirjansa Olga teki suurelta osin äitiyslomansa aikana, vauvan nukkuessa. Tähän ei suomalainen nainen pysty.

Haiskahtaa geneettiseltä ominaisuudelta.

[citizen]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.

Samaa mieltä. Jokainen, joka on kotimaassaan jo opiskellut suomen alkeet ja on halukas oppimaan lisää, on puolestani tervetullut. Suomi on uhanalainen kieli.

[citizen]

Immonen on harhateillä tässä kysymyksessä. Pääsy suomalaisiin korkeakouluihin ulkomailta on kiven alla. Lähtömaassa paikoista käydään ankara kilpailu, vain parhaimmat ja ahkerimmat saavat opiskelupaikan. Tänne opiskelemaan päässyt väki on siis huippuainesta, mikä näkyy sekä motivaatiossa että opiskelu- ja tutkimustuloksissa. Valtaosa on suorittanut jo maisterin tutkintoa vastaavat opinnot kotimaassaan, tänne tullaan tekemään jatko-opintoja, siis väitöskirjaa, tiedettä. Kun suomalainen opiskelija lähtee bailaamaan, ulkomaalaiset tekevät opintojaan tai vääntävät tutkimusta. Alla olevassa linkissä on edustava esimerkki, 24-vuotias (sic!) väittelijä, joka ratkaisi osittain yhden kuuluisista Hilbertin ongelmista. Väitöskirjansa Olga teki suurelta osin äitiyslomansa aikana, vauvan nukkuessa. Tähän ei suomalainen nainen pysty. Äitiyslomallaan suomalainen hoitaa vain lasta ja siinäkin hän tarvitsee kaiken aikaa miehensä apua ja on silti koko ajan rättiväsynyt. Näistä ulkomailta tulleista huipuista suuri osa jää pysyvästi Suomeen töihin. Jokainen tällainen henkilö on lottovoitto Suomelle.

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527

Opiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat ovat ihan eri asioita. Itse käyttäisin määrärahat mieluummin huippuopettajien palkkaamiseen kuin opiskelijoiden haalimiseen. Suomalaisissakin opiskelijoissa on varmasti potentiaalia.

[Impivaaran tiikeri]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.

Samaa mieltä. Jokainen, joka on kotimaassaan jo opiskellut suomen alkeet ja on halukas oppimaan lisää, on puolestani tervetullut. Suomi on uhanalainen kieli.

Korkeakouluista on siis kyse, ei amiksista. Korkeakouluissa oppimateriaali valtaosin, eräillä aloilla kokonaan, on englanninkielistä. Tieteelliset julkaisut kirjoitetaan englanniksi. Työelämässä asiantuntijoiden välinen kansainvälinen kommunikaatio hoidetaan englanniksi. Konferenssit, seminaarit, jne ovat usein englanninkielisiä.

Siis se, että opetuskieli korkeakoulussa on osin englanti, ei ole ongelma. Se on välttämättömyys.

[Impivaaran tiikeri]

Opiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat ovat ihan eri asioita.

Opiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat eivät ole kovinkaan paljon eri asioita. Opiskelijasta opintojen loppuvaiheessa tyypillisesti tulee harjoittelija, tuntiopettaja, assistentti, tutkija, ... tällöin hän saa rahaa opinnoistaan joko yliopistolta tai yritykseltä. Tästä sitten jatketaan eteenpäin akateemisella uralla tai siirrytään yritysten yms. palvelukseen.

Huippupalkattuja ulkomaisia opettajia ei pidä vähillä rahoilla lähteä tänne haalimaan. Huippuopiskelija-aineksesta kasvaa myöhemmin niitä huippututkijoita ja -opettajia. Se on tehokasta tiede- ja koulutuspolitiikkaa.

[citizen]

Siis se, että opetuskieli korkeakoulussa on osin englanti, ei ole ongelma. Se on välttämättömyys.

Ongelma se ei ole, mutta ei myöskään välttämättömyys. Suomea osaamattomat tuskin asettuvat tänne veronmaksajiksi, joten valtio kirjaa englanninkielisistä linjoista tappiot.

[citizen]

Opiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat ovat ihan eri asioita.

Opiskelijat ja yliopiston henkilökunta/tutkijat eivät ole kovinkaan paljon eri asioita. Opiskelijasta opintojen loppuvaiheessa tyypillisesti tulee harjoittelija, tuntiopettaja, assistentti, tutkija, ... tällöin hän saa rahaa opinnoistaan joko yliopistolta tai yritykseltä. Tästä sitten jatketaan eteenpäin akateemisella uralla tai siirrytään yritysten yms. palvelukseen.

Huippupalkattuja ulkomaisia opettajia ei pidä vähillä rahoilla lähteä tänne haalimaan. Huippuopiskelija-aineksesta kasvaa myöhemmin niitä huippututkijoita ja -opettajia. Se on tehokasta tiede- ja koulutuspolitiikkaa.

Tässä tulee toki tehdä ero luonnontieteiden ja humpuukitieteiden välille. Yhteiskunta/media/ilmasto/taloustieteilijöitä ei tule haalia.
Jos rima ihan oikeasti pidetään korkealla, niin ulkomaisista opiskelijoista voi olla hyötyä, mutta epäilen suurimman osan tällä hetkellä tulevan täytteeksi, jotta määrärahat juoksevat.

[Ernst]

Sekaryhmissä oppii pakostakin puhumaan ja toimimaan toismaalaisten kanssa. Se on parasta oppia ja tulee hyvään tarpeeseen työelämässä.

Jos sekaryhmässä puhutaan (välttävää/huonoa) englantia, miten toismaalainen voi saada oppia suomalaiseen työelämään, jossa puhutaan, yllätys yllätys, suomea!

Ob: valtaosa suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista ei työskentele heikon englannin kieliympäristön työpaikoissa kuin korkeintaan pienen osan urastaan.

Kuten on jo todettu, tietokonepelien pelaaminen tuottaa kohtalaisen englannintaidon. Korkeakouluissa ei tarvita ns. vapaaopiskelijoita tuottamaan sitä, minkä normaaliälyinen ja kielenoppimishaluinen tekee ihan itse.

[jobsy]

Jos sekaryhmässä puhutaan (välttävää/huonoa) englantia, miten toismaalainen voi saada oppia suomalaiseen työelämään, jossa puhutaan, yllätys yllätys, suomea!

Ob: valtaosa suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista ei työskentele heikon englannin kieliympäristön työpaikoissa kuin korkeintaan pienen osan urastaan.

Kuten on jo todettu, tietokonepelien pelaaminen tuottaa kohtalaisen englannintaidon. Korkeakouluissa ei tarvita ns. vapaaopiskelijoita tuottamaan sitä, minkä normaaliälyinen ja kielenoppimishaluinen tekee ihan itse.

Joidenkin mielestä kielien kirjo on rikkaus. Minusta se on kirous. Minun puolestani ei haittaisi, vaikka Suomessa työkieli muuttuisi laajasti englanniksi. Ei siksi, että se olisi ylivoimainen tai eniten puhuttu kieli (joita se ei takuulla ole), vaan siksi että se on maailman ainoa aidosti joka paikan kieli. Suurimmassa osassa maailmaa kokeillaan ensin englantia (yleensä myös varsin onnistuneesti), jos ei hablata paikallisella. Se on kieli, jolla markkinoiden yhä enemmän kansainvälistyessä todennäköisesti pärjää parhaiten ja jossa on usein vahvin osaamispohja. Lisäksi on järkevää, että yrityksen toimintakieli on sama kuin asiakkaiden kieli. Sen osaaminen ja käyttö ei tietenkään sulje pois muiden kielten opettelua, vaan päinvastoin. Ulkomaalaisetkin voivat opiskella miellään Suomea. Ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä ideaalista, että maailmassa olisi yksi ainoa yhteinen käyttökieli. 

Ulkomaan kielten osaaminen korostuu jatkuvasti entisestään. Kansakoulun ja kauppaopiston lyhyen linjan käynyt suuria ikäluokkia edustava äitini ei osaa muuta kuin Suomea. Sillä mentiin hyvin läpi 60-, 70- ja 80-luku. Ihan perushommissa, työnkuvan pysyessä aikalailla samana läpi vuosikymmenien. 90-luvulla alkoi ulkomaan kielten osaamisen tarve korostumaan niin, että välillä hän soitteli minullekin ja kysyi, mitähän tekstit hänelle tulleissa papruissa tarkoittavat. 2000-luvulla työelämän kansainvälistyminen näkyi hänelle arkipäiväisenä siten, että hän alkoi saada liki päivittäin sähköposteja ja usein myös puheluita ulkomailta. Jäädessään hiljattain eläkkeelle hän oli tyytyväinen ja sanoi, ettei pystyisi enää kielivaatimusten vuoksi jatkamaan 2010-luvulla työtään, jota oli tehnyt 40 vuotta.

Samantyyppistä ongelmaa on myös yksityisyrittäjä-isälläni, jonka toimenkuva on oikein perinteinen kädet rasvaan sotkeva "mutterinvääntäjä-duunari". Ulkomaan kielten osaamisen tarve on lisääntynyt hänenkin työssään viimeisen 10 vuoden aikana nopeasti. Pitäisi osata lukea, käyttää ja täyttää englanninkielisiä käyttöohjeita, papereita, kaavakkeita, tietokoneohjelmia (tekniset varaosakatalogit, ym.), etsiä tietoa englanninkielisiltä nettisivuilta, ym. Välillä tulee ulkomaankielisiä soittoja ja välillä pitäisi itse pystyä soittamaan ulkomaille tai Suomessa asuville muunkielisille. Toisinaan asiakkaat ilmestyvät ovelle, eivätkä osaa suomea tai puhuvat sitä huonosti. Muutosvauhti tässä ihan perusalassa on ollut nopea. Onneksi hänkin on jäämässä eläkkeelle aivan juuri.

Pystyn kertomaan vastaavia esimerkkejä sukulaisteni joukosta runsaasti. Useat näistä ovat aivan perusduunareita, joita äkkiseltään työelämän kansainvälistymisen ei luulisi koskettavan suuresti. Kun puhutaan yliopisto- ja korkeakoulutasoisesta koulutuksesta, kommunikaatiotarve ja puheelta vaadittava abstraktiotaso (alasta riippuen toisaalta myös syvällinen taso) lisääntyvät. Työtehtävissä, joihin korkeakoulutetut tyypillisesti sijoittuvat, ulkomaan kielten osaaminen korostuu. Mielestäni suomalaiset osaavat hyvin englantia, mutta moni uskoo osaavansa sitä paljon enemmän kuin oikeasti osaakaan. Jos sitä ei käytä riittävän paljon, niin mennään aikalailla "van biööör pliiss" -tasolla. Minusta on jo liiketoiminnan kannalta huono juttu, jos oppilaitoksesta mennään firmaan opettelemaan kommunikointia ulkomaan kielellä ja toiskielisten kanssa. Kyllä sellainen pitää opetella jo opiskeluaikana. Ryhmätyöt sekaryhmissä hyödyttävät suomenkielisiä, mutta myös toiskielisiä, koska a) heidän äidinkielensä ei myöskään ole välttämättä englanti, b) Suomeen jäädessänkin he luultavasti sijoittuvat tehtäviin, joissa tarvitaan englantia, sekä c) he oppivat ymmärtämään tankeroenglantia, jota suomalaiset yleensä puhuvat silloin kun puhuvat ulkomaan kieltä. Oppimateriaali on todennäköisesti englanninkielistä, joten ryhmätyöt kannattaa tehdä oppimateriaalin kielellä.

Väitettäsi siitä, että riittävä englanti opitaan tietokonepelejä pelaamalla ja normaalijärjellä, en allekirjoita. Itse englanninkielisessä maassa asuvana ja työskentelevänä (sitä ennen muissa englanninkielisissä sekä ei-englanninkielisissä maissa asuneena) toivotan onnea sellaiseen yritykseen. Olen myös ollut osallisena sekä sivullisena niin monissa työelämän suomalais-ulkomaalaiskontakteissa, että voin sanoa petrattavaa kielessä olevan todella paljon. Ei se haittaa, että lausutaan tankeroa, mutta kun myös kielenmuodostaminen, lauseenrakentaminen, kuullun ymmärtäminen ja sujuva kanssakäyminen tökkivät, niin toisinaan hommat lähes kaatuvat siihen. Nyt puhutaan vieläpä korkeakoulutetuista suomalaisista, joilla on ainakin periaatteessa takanaan koko peruskoulu-, lukio- ja yliopisto-/korkeakoulutason kielenopetus. Voihan tietty olla, etteivät he ole pelanneet riittävästi tietokonepelejä; jos takoo aamusta iltaan pacmania, niin ehkä siinä kasvaa kielitaito.

[Navajo]

Immonen on harhateillä tässä kysymyksessä. Pääsy suomalaisiin korkeakouluihin ulkomailta on kiven alla. Lähtömaassa paikoista käydään ankara kilpailu, vain parhaimmat ja ahkerimmat saavat opiskelupaikan. Tänne opiskelemaan päässyt väki on siis huippuainesta, mikä näkyy sekä motivaatiossa että opiskelu- ja tutkimustuloksissa. Valtaosa on suorittanut jo maisterin tutkintoa vastaavat opinnot kotimaassaan, tänne tullaan tekemään jatko-opintoja, siis väitöskirjaa, tiedettä. Kun suomalainen opiskelija lähtee bailaamaan, ulkomaalaiset tekevät opintojaan tai vääntävät tutkimusta. Alla olevassa linkissä on edustava esimerkki, 24-vuotias (sic!) väittelijä, joka ratkaisi osittain yhden kuuluisista Hilbertin ongelmista. Väitöskirjansa Olga teki suurelta osin äitiyslomansa aikana, vauvan nukkuessa. Tähän ei suomalainen nainen pysty. Äitiyslomallaan suomalainen hoitaa vain lasta ja siinäkin hän tarvitsee kaiken aikaa miehensä apua ja on silti koko ajan rättiväsynyt. Näistä ulkomailta tulleista huipuista suuri osa jää pysyvästi Suomeen töihin. Jokainen tällainen henkilö on lottovoitto Suomelle.

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-11-14-37-27-475527

Tiedän ettei trollia saisi ruokkia, mutta tää menee kyllä nyt aivan överiksi suomalaisten aliarvioimiseksi ja ulkolaisten kehumiseksi.

a) Valmistuin AMK-inssiksi 3,5v opintojen jälkeen. Tein kahta työtä opiskelujen ohella. En käynyt yksissäkään opiskelijabileissä. Yhtään kurssia ei tarvinnut uusia ja monta kurssia suoritin pelkästään tenttimällä ja ilman isompaa lukemista. Perheeseemme syntyi 2 lasta opiskelujeni aikana. Opintolainaa en tarvinut. Sossun luukulla ei käyty kertaakaan.

b) Samaan aikaan tekussa oli naisopiskelija, joka hoiti opinnot normaalissa 4v aikana. Lapsia hänelle syntyi sinä aikana 2 ja arvosanat olivat pääasiassa yli 4 (1-5 asteikolla). Ei väsymystä havaittavissa.

c) Toinen naisopiskelija hoiti myös vauvaansa samalla kuin opiskeli. Vauva kulki tunneilla mukana koulussa ja opinnot valmistui normaalissa ajassa. Ei väsymystä havaittavissa.


Kaikki ylläolevat esimerkit ovat syntyperäisiä pottunokkasuomalaisia. Miten tämä on mahdollista? Teoriasi mukaan suomalaiset vain bilettävät ja opiskelu ei maistu. Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Olemmeko me kolme vain yksittäistapauksia vai olisitko mahdollisesti sortunut pahemman luokan yleistämiseen?

[Vera]

Tyhmä kysymys:  miksi tuottavan akateemisen ammatin omaava ulkomaalainen haluaisi muuttaa/jäädä Suomeen? 

Koska Suomi on aika kiva maa.

Olisiko tilastoja siitä, kuinka suuri osa vierasmaalaisista opiskelijoista jää Suomeen?

Mulla on käsitys että sellaisia tilastoja on joskus tehty edes yhden vuoden valmistuneiden osalta, mutta mitään järkeviä johtopäätöksia niistä on vaikea tehdä, koska ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänotto, opiskelu- ja oleskelulupajärjestelyt muuttuvat koko ajan. 

Eli siis:
- 90-luvulla lähes kaikki ohjelmat olivat suomen- tai ruotsinkielisiä. Sisään pääsi vaikka ei osannut kieltä, ja ideana oli se että opiskelija ensin oppii suomea ja sitten opiskelee mitä opiskelee ja sitten lähtee pois. Yliopistot yleensä järjestivät engallninkielisiä tenttejä ja jonkin verran opetustakin niille jotka eivät oppineet suomea. Jos oppii suomea, valmistui ja halusi jäädä tänne töihin maahanmuuttoviranomaiset yleensä suhtautuivat aika penseästi sanoen että eivät halua viedä aivoja opiskelijan kotimaalta. Jotkut kuitenkin sai jäädä.

(Pian tän jälkeen oli tehty se yksi tilasto siitä kuinka monet jäävät, ja kaikki olivat yllättyneitä että aika harvat.) :=)

Vuonna 2001 päätettiin että valmistunut ulkomaalainen opiskelijakin saa hakea töitä Suomessa samoin kuin kuka tahansa muu ulkomaalainen, ja vuonna 2004 jopa ruvettiin antamaan niille puolen vuoden oleskelulupia työnhakua varten. 2005 tai 2006 alettiin antaa suomalaisista yliopistoista valmistuneille työntekijän oleskelulupia helpommin kuin suoraan ulkomailta tulleille.

Samalla kun ulkomaalaislaki helpotti opiskelijoiden jäämistä töihin, yliopistot teki jotain aivan muuta. Jossain vaiheessa 2000-lukua lopetettiin kielitaidottomien sisäänoton suomenkielisille linjoille ja perustettiin tosi paljon englanninkielisiä linjoja, varsinkin AMK:issa. Seurauksena on se, että monien ulkomaalaisten opiskelijoiden ei tarvitse koskaan oppia suomea eikä olla missään tekemisessä suomalaisten kanssa.

[Olli Immonen]

Ohessa opetusministeri Jukka Gustafssonin vastaus esittämääni kirjalliseen kysymykseen (tekstin tehostukset omia):

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Koulutustarjonnan valtakunnallisten ennakointitietojen perusteella ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa tulee supistaa 2 200 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä. Tämä on tarkoitus toteuttaa vähentämällä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja 2 200:lla vuodesta 2013. Koulutustarjonnan oikea kohdentaminen on välttämättömyys tulevaisuuden osaavan työvoiman turvaamiseksi alueittain ja aloittain. Samalla pystytään järkevällä tavalla toteuttamaan merkittävä osa hallituksen ammattikorkeakouluille asettamaa säästövelvoitetta vuoteen 2015 mennessä. Säästövelvoite on osa hallituksen toimia julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi ja talkoot koskettavat yhteiskunnan kaikkia sektoreita.

Sivistyspoliittisen ministeriryhmän syyskuussa tekemien linjausten mukaisesti vähennykset kohdennetaan siten, että ne suuntaavat valtakunnallista koulutustarjontaa ennakointien mukaisesti, koulutuksen saavutettavuus ja alueellinen koulutustarjonta turvataan korkeakouluverkon tiivistyessä ja eri kieliryhmien tarpeet otetaan huomioon koulutuksen mitoituksessa. Alueellisesti kattava koulutusverkko on jatkossakin suomalaisen osaamisen perusta. Koulutuspaikkojen käyttöä tehostamalla ja opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään turvaamaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien nopeampi siirtyminen koulutukseen ja opintoprosesseja parantamalla nopeuttamaan tutkinnon suorittamista ja siirtymistä työelämään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 5.10.2011 ammattikorkeakouluille ja yliopistoille kirjallisen palautteensa, joissa pääpaino on korkeakoulujen strategioiden ja rakenteellisen kehittämisen etenemisen arvioinnissa. Ammattikorkeakoulujen osalta palautteeseen sisältyy myös ministeriön konkreettisia ehdotuksia menosäästöjen toteuttamiseksi osittain rakenteellisen kehittämisen keinoin ja aloituspaikkoja vähentämällä. Aloituspaikkavähennyksiä on valmisteltu suuralueittain niin, että samalla pystytään tukemaan ja vahvistamaan korkeakoulujen painoaloja ja profiileja. Aloituspaikkavähennykset koskevat kaikkia alueita ja kaikkia ammattikorkeakouluja ja myös vieraskielistä koulutustarjontaa.

Pääkaupunkiseudulle ei siten lisätä, vaan myös sieltä vähennetään koulutustarjontaa. Pohjois-Suomen suuralueen korkeakoulujen koulutustarjonta suhteessa 19-21-vuotiaiden nuorten keskimääräiseen ikäluokkaan säilyy ministeriön palautteeseen sisältyneiden aloituspaikkaleikkausten jälkeenkin samalla tasolla kuin se on tällä hetkellä. Suhdeluku oli 65,2 % vuonna 2010 ja palautteen pohjalta se on 65,1 % vuonna 2016. Vastaavat suhdeluvut ovat suurmetropolialueen osalta 62,4 % ja 63,4 %. Leikkausten jälkeenkin Pohjois-Suomessa on siis ikäluokkaan nähden enemmän korkeakoulujen koulutustarjontaa kuin pääkaupunkiseudulla.

Ministeriö odottaa ammattikorkeakouluilta perusteltuja palautteita ja esityksiä aloituspaikkavähennyksiin 17.2.2012 mennessä. Sen jälkeen tehdään tarvittavat päätökset. Sinä aikana on mahdollista käydä myös syventäviä neuvotteluja ministeriön kanssa.

Globalisaation oloissa Suomen on huolehdittava kansallisten vahvuuksien kehittämisestä kansainvälisen yhteistyön kautta. Suomen korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeisiä heikkouksia on kuitenkin vähäinen kansainvälisyys. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut luomaan korkeakouluille toimintapuitteet, jotka mahdollistavat korkeakoulujen entistä aktiivisemman toiminnan kansainvälisessä koulutus- ja tutkimusyhteistyössä. Korkeakoulujen tulisi tarjota korkeatasoista vahvuusalueilleen keskittyvää vieraskielistä opetusta sekä hyödyntää aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Vieraskielinen opetus Suomessa mahdollistaa suomalaisten opiskelijoiden vastavuoroisen opiskelijaliikkuvuuden ja tarjoaa suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuden vieraskieliseen opiskeluun myös kotimaassa.

Korkeakoulut voivat vuosina 2010-2014 osallistua lukukausimaksukokeiluun, jolla vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistymistä ja luodaan korkeakouluille uusia kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia. Korkeakoulut voivat kokeilun aikana periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että korkeakouluilla on apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Kokeilun aikana selvitetään, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle.

Korkeakoulujen rakenteiden ja koulutustarjonnan suuntaamisen lähtökohtana on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Uudistuksilla tavoitellaan korkeakouluyhteisöjä, joilla on edellytykset toimia kansallisesti ja kansainvälisesti korkealla tasolla ja joiden taloudellinen kantokyky on kestävällä pohjalla. Tavoitteena on myös tarjota opiskelijoille entistä laadukkaampaa koulutusta ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa eri puolilla maata. Tehtävät ratkaisut tähtäävät näiden tavoitteiden saavuttamiseen myös Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen kohdalla.

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2011

Opetusministeri Jukka Gustafsson

[Marko Parkkola]

Kun multikulti on nykyään muotia, niin miltäs seuraavanlainen kuulostaisi... Itseasiassa tiedän yhden heebon joka näin on tehnytkin.

Opiskelee Suomessa minkä pystyy. Kyseinen kaveri opiskeli TKK:lla kaiken mitä pystyi ja sen jälkeen lähti (muistaakseni) Lontooseen opiskelemaan lisää. Miksi siis kaikkien, jopa ulkomaalaisten, opiskella Suomessa, kun maailmalla on opinahjoja myös? Vai ovatko maailman opinahjot sen verran rasistisia, että eivät tarjoa ilmaista opiskelua jokaiselle ulkomaalaiselle joka älyää kysyä?

[seuraa_tilannetta]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti.

Aika monet oppimateriaalit on saatavilla ainoastaan englanniksi. Varsinkin siellä opintojen loppupäässä.

Tyhmä kysymys:  miksi tuottavan akateemisen ammatin omaava ulkomaalainen haluaisi muuttaa/jäädä Suomeen? 

Siksi koska Suomessa on monessa suhteessa parempi asua, jos työpaikka löytyy.
Ja vaikka ei Suomeen jäisikään, säilyy hänellä Suomi mielessä ja saattaa ulkomailta käsin "mainostaa" Suomea hyvänä kauppakumppanina.

[P]

Jos sekaryhmässä puhutaan (välttävää/huonoa) englantia, miten toismaalainen voi saada oppia suomalaiseen työelämään, jossa puhutaan, yllätys yllätys, suomea!

Ob: valtaosa suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista ei työskentele heikon englannin kieliympäristön työpaikoissa kuin korkeintaan pienen osan urastaan.

Kuten on jo todettu, tietokonepelien pelaaminen tuottaa kohtalaisen englannintaidon. Korkeakouluissa ei tarvita ns. vapaaopiskelijoita tuottamaan sitä, minkä normaaliälyinen ja kielenoppimishaluinen tekee ihan itse.

Joidenkin mielestä kielien kirjo on rikkaus. Minusta se on kirous. Minun puolestani ei haittaisi, vaikka Suomessa työkieli muuttuisi laajasti englanniksi. Ei siksi, että se olisi ylivoimainen tai eniten puhuttu kieli (joita se ei takuulla ole), vaan siksi että se on maailman ainoa aidosti joka paikan kieli.

Itse ulkomailla yliopistossa englanniksi opiskelleena - siis ulkomaalaisille suunnattuja pisntokokonaisuuksia maassa, jonka kieli ei ole laajassa käytössä. Käytännössä englanninkieli lingua frankana muuttuu täysin yksinkertaistetuksi, kun osan ulkomaalaisista kielitaito voi olla tosi heikko. Kaikki nyanssit pitää jättää pois, jotta viesti menisi läpi. Lopputulos on surkeaa. Sellaista proto-könkkö englantia, jotta jokainen, ne muutaman sanan osaavatkin pusyisivät kärryillä. Ei todellakaan mikään rikkaus.

Ei englannin käyttäminen ihmisten kesksen, jotka eivät sitä äidinkielenään puhu ole mikään itseisarvo.

Paljon parempitasoisesti sitten opiskelin Saksassa yliopistossa, jossa tuolloin opetuskieli oli vain Saksa. Yliopisto panosti myös kielenopetukseen, jolloin ihan koulusaksapohjalta oli lopulta mahdollista kirjoitetta oman alan opintojen esseitä ja tenttejä Saksaksi.

[Siili]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti.

Aika monet oppimateriaalit on saatavilla ainoastaan englanniksi. Varsinkin siellä opintojen loppupäässä.

Tyhmä kysymys:  miksi tuottavan akateemisen ammatin omaava ulkomaalainen haluaisi muuttaa/jäädä Suomeen? 

Siksi koska Suomessa on monessa suhteessa parempi asua, jos työpaikka löytyy.
Ja vaikka ei Suomeen jäisikään, säilyy hänellä Suomi mielessä ja saattaa ulkomailta käsin "mainostaa" Suomea hyvänä kauppakumppanina.

"Moni" on kätevä näätätermi (http://en.wikipedia.org/wiki/Weasel_word).

Se, että Suomeen muuttaa ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneita lähinnä perhesyiden vuoksi, kertoo melkoisen paljon Suomesta parempana asuinpaikkana.  Ei tämä sinänsä mikään huono paikka ole, mutta kaikki eivät kerta kaikkiaan halua tulla räntäsateeseen maksamaan hurjasti veroja, jos vaihtoehtoja löytyy.

Suomen markkinoimiseksi varmasti löytyy halvempiakin keinoja kuin opiskelun piffaaminen ulkomaalaisille.

[Marko Parkkola]

Tietotekniikan alalla opintomateriaalin on parempi olla englanniksi. Suomenkielisistä kirjoista löytyy välillä melkoisia käännösvirheitä. Tosin on hyviä täysin suomenkielisiäkin opuksia, mutta kun esimerkiksi koodikieli on englantia (if, else, then, function, class jne.) menee teksti hyvin sekavaksi fingelska-sekoituksesksi.

[Siili]

Tietotekniikan alalla opintomateriaalin on parempi olla englanniksi. Suomenkielisistä kirjoista löytyy välillä melkoisia käännösvirheitä. Tosin on hyviä täysin suomenkielisiäkin opuksia, mutta kun esimerkiksi koodikieli on englantia (if, else, then, function, class jne.) menee teksti hyvin sekavaksi fingelska-sekoituksesksi.

Itse opiskelua tukeva tiedonhaku tapahtuu pääosin englanninkielisistä tietovarannoista.  Siltä kannalta englanninkielinen opintomateriaali on hyväksi.  Toisaalta kun ollaan Suomessa, joudutaan myös kommunikoimaan suomen kielellä ja joskus jopa maallikoiden kanssa.  Jos ei opetusmateriaali edes osittain ole suomenkielistä, on ammattilaisilla vaarana norsunluutorniin eristäytyminen.